(1)

Uudistettu unionin talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024. Unionin talouden uudistetun ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263 (1) yhdessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta annetun muutetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) ja jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksistä annetun muutetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (3) kanssa. Ohjausjärjestelmällä pyritään edistämään tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua ja resilienssiä uudistuksilla ja investoinneilla ja ehkäisemään liialliset julkisen talouden alijäämät. Sillä myös edistetään jäsenvaltioiden sitoutumista ja painotetaan enemmän keskipitkää aikaväliä, mihin yhdistyy vaikuttavampi ja johdonmukaisempi sääntöjen noudattamisen valvonta.

(2)

Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat, jotka jäsenvaltiot toimittavat neuvostolle ja komissiolle, ovat uuden talouden ohjausjärjestelmän keskiössä. Suunnitelmilla on määrä saavuttaa seuraavat kaksi tavoitetta: on i) varmistettava muun muassa, että julkinen velka on sopeutuskauden loppuun mennessä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja pidettyä sen alapuolella keskipitkällä aikavälillä, ja ii) varmistettava sellaisten uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä. Tätä varten kussakin suunnitelmassa on määrä esittää nettomenopolkua (4) koskeva keskipitkän aikavälin sitoumus, joka käytännössä asettaa budjettirajoitteen neljän tai viiden vuoden pituiseksi suunnitelman voimassaoloajaksi (jäsenvaltion vaalikauden säännönmukaisesta kestosta riippuen). Lisäksi suunnitelmassa on määrä selostaa, miten jäsenvaltio varmistaa sellaisten uudistusten ja investointien toteuttamisen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä (mahdolliseen makrotalouden epätasapainomenettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien) yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja miten kyseinen jäsenvaltio aikoo edistää unionin yhteisiä painopisteitä. Julkisen talouden sopeutuskausi kestää neljä vuotta, ja sitä voidaan pidentää enintään kolmella vuodella, jos jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden, joka täyttää asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetyt kriteerit.

(3)

Suunnitelman toimittamisen jälkeen komission on määrä arvioida, täyttääkö se asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(4)

Neuvoston on määrä antaa komission suosituksesta suositus, jolla asetetaan kyseisen jäsenvaltion nettomenopolku ja tarvittaessa hyväksytään julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus.

(5)

Slovenia toimitti kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelmansa neuvostolle ja komissiolle 15 päivänä lokakuuta 2024. Suunnitelma toimitettiin asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklassa säädetyn määräajan pidennystä noudattaen, kuten komission kanssa oli Slovenian esittämistä syistä sovittu.

(6)

Jotta ennen kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien toimittamista käytävää vuoropuhelua voitaisiin rajata, komissio lähetti Slovenialle 21 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/1263 9 artiklan mukaisesti viiteuran (5). Komissio julkaisi viiteuran 15 päivänä lokakuuta 2024 (6). Viiteura on riskiperusteinen ja sillä varmistetaan, että viimeistään julkisen talouden sopeutuskauden päättyessä ja ilman muita sopeutuskauden jälkeen toteutettavia julkisen talouden toimenpiteitä julkinen velka on uskottavasti lasku-uralla tai pysyy keskipitkällä aikavälillä maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan sopeutuskauden aikana laskettua alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja keskipitkällä aikavälillä pidettyä kyseisen viitearvon alapuolella. Keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan sopeutuskauden päättymistä seuraavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa. Viiteura on asetuksen (EU) 2024/1263 7 ja 8 artiklan mukaisesti myös velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen ja alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen mukainen. Slovenian viiteuran mukaan nettomenot eivät saisi kesäkuussa 2024 ennakolta toimitetun ohjauksen perustana olevien komission oletusten perusteella ja olettaen, että sopeutuskausi on neljä vuotta, kasvaa taulukossa 1 esitettyjä lukemia enempää. Tämä vastaa sopeutuskaudella (2025–2028) 4,4 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua.

Taulukko 1: Komission Slovenialle 21 päivänä kesäkuuta 2024 esittämä viiteura

(7)

Slovenia ja komissio kävivät heinäkuussa ja syyskuussa 2024 teknisen vuoropuhelun asetuksen (EU) 2024/1263 12 artiklaa noudattaen. Vuoropuhelun keskiössä olivat Slovenian kaavailema nettomenopolku ja sen taustaoletukset sekä sellaisten kaavailtujen uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä eli oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteiskunnan ja talouden resilienssiä, energiaturvallisuutta ja puolustusvoimavarojen kehittämistä.

(8)

Slovenian suunnitelmaan sisältyvien tietojen mukaan Slovenia toteutti lokakuussa 2024 asetuksen (EU) 2024/1263 11 artiklan 3 kohtaa ja 36 artiklan 1 kohdan c alakohtaa noudattaen työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisen. Slovenian suunnitelmassaan toimittamien tietojen mukaan maan talous- ja sosiaalikomitea ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät kommentoivat suunnitelmaluonnosta, myös uudistuksia ja vihreään siirtymään liittyvien tarpeiden arviointia.

(9)

Slovenian finanssipoliittinen neuvosto antoi suunnitelmasta lausunnon 21. lokakuuta. Finanssipoliittinen neuvosto laati omat julkista taloutta koskevat ennusteensa arvioidakseen suunnitelman mukaisiin sitoumuksiin kohdistuvia riskejä. Se totesi, että erityisesti sopeutuskauden jälkipuoliskolla voi esiintyä poikkeamia ennustetusta julkisen talouden rahoitusasemasta ja velkaurasta, koska julkisen sektorin työntekijöille maksettaviin korvauksiin ja terveydenhuoltoon liittyvät menot kasvavat. Finanssipoliittinen neuvosto totesi, että suunnitelman sitoumusten täyttämiseksi tarvitaan lisää tasapainottavia toimenpiteitä.

(10)

Suunnitelmaehdotuksesta keskusteltiin kansallisessa parlamentissa 4 päivänä lokakuuta 2024. Tämän jälkeen hallitus hyväksyi sen 10 päivänä lokakuuta 2024.

(11)

Slovenia toimitti vuotta 2025 koskevan alustavan talousarviosuunnitelmansa 15 päivänä lokakuuta 2024. Komissio antoi tästä alustavasta talousarviosuunnitelmasta lausunnon 26 päivänä marraskuuta 2024 (7).

(12)

Neuvosto antoi 21 päivänä lokakuuta 2024 Slovenialle eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä useita maakohtaisia suosituksia (8).

(13)

Komissio on arvioinut suunnitelman asetuksen (EU) 2024/1263 16 artiklaa noudattaen seuraavasti:

(14)

Talouden toimeliaisuus lisääntyi vuonna 2023 Sloveniassa 2,1 prosenttia, pääasiassa kotimaisen kysynnän ja nettoviennin vaikutuksesta. Varastojen pienentyminen kuitenkin vähensi BKT:n kasvua 1,5 prosenttiyksikköä. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa talouden odotetaan vuonna 2024 nettoviennin negatiivisesta vaikutuksesta huolimatta kasvavan 1,4 prosenttia yksityisen ja julkisen kulutuksen sekä varastojen kasvun tukemana. Reaalisen BKT:n on vuonna 2025 määrä kasvaa 2,5 prosenttia, kun yksityisen kulutuksen ennakoidaan kasvavan edelleen voimakkaasti ja investointien kasvun odotetaan kiihtyvän. Vuonna 2026 reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan 2,6 prosenttia, kun yksityisen ja julkisen kulutuksen ja investointien ennakoidaan kasvavan edelleen. Slovenian potentiaalisen BKT:n kasvun odotetaan ennustekaudella (2024–2026) supistuvan hieman niin, että vuonna 2026 se on 2,5 prosenttia, kun se vuonna 2023 oli 2,6 prosenttia. Tämä johtuu pääasiassa työvoiman pienemmästä vaikutuksesta. Työttömyysaste oli 3,7 prosenttia vuonna 2023, ja komissio ennakoi sen olevan 3,5 prosenttia vuonna 2024, 3,6 prosenttia vuonna 2025 ja 3,6 prosenttia vuonna 2026. Inflaation (BKT-deflaattorin), joka vuonna 2023 oli 7,2 prosenttia, ennakoidaan hidastuvan 2,1 prosenttiin vuonna 2024 ja hidastuvan edelleen 3,2 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2026.

(15)

Julkisen talouden kehityksestä voidaan todeta, että vuonna 2023 Slovenian julkisen talouden alijäämä oli 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan se supistuu 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024 ja edelleen 2,1 prosenttiin vuonna 2025 ja politiikan säilyessä muuttumattomana säilyy ennallaan 2,1 prosentissa vuonna 2026. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa on otettu huomioon vuodeksi 2025 laadittu Slovenian talousarvioesitys, jonka hallitus esitti kansalliselle parlamentille syyskuussa. Julkinen velka oli vuoden 2023 lopussa 68,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan velkasuhde supistuu vuoden 2024 loppuun mennessä 67,1 prosenttiin. Sen ennakoidaan supistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä 64,4 prosenttiin ja vuoden 2026 loppuun mennessä 63,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission julkisen talouden ennusteessa ei sellaisenaan oteta huomioon keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyviä politiikkasitoumuksia ennen kuin niiden tukena on uskottavasti ilmoitettuja ja riittävän tarkasti määritettyjä konkreettisia politiikkatoimenpiteitä.

(16)

Slovenian kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma kattaa vuodet 2025–2028, ja siinä esitetään julkisen talouden sopeutus neljäksi vuodeksi.

(17)

Suunnitelma sisältää kaikki asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklassa edellytetyt tiedot.

(18)

Suunnitelmassa sitoudutaan taulukossa 2 esitettyyn nettomenopolkuun, joka vastaa 4,5 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua vuosina 2025–2028. Suunnitelmassa ilmoitettu keskimääräinen nettomenojen kasvu sopeutuskaudella (2025–2028) on suurempi kuin komission 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamalla viiteuralla. Suunnitelmassa oletetaan, että potentiaalisen BKT:n kasvu hidastuu vähitellen 2,9 prosentista 2,1 prosenttiin vuosina 2024–2028. Lisäksi suunnitelmassa odotetaan, että BKT-deflaattori, joka vuonna 2024 on 3,0 prosenttia, kasvaa 3,7 prosenttiin vuonna 2025 ja hidastuu sen jälkeen 2,9 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 2,8 prosenttiin vuonna 2028.

Taulukko 2: Nettomenopolku ja tärkeimmät Slovenian suunnitelmaan sisältyvät oletukset

(19)

Jos nettomenopolku, johon suunnitelmassa on sitouduttu, ja sen perustana olevat oletukset toteutuvat, julkinen velka, joka vuonna 2024 oli 67,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistuisi suunnitelman mukaan vähitellen niin, että se olisi vuonna 2028 sopeutuskauden päättyessä 61,2 prosenttia, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Sopeutuksen jälkeen keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2038) velkasuhde on suunnitelman mukaan lasku-uralla niin, että se on 54,5 prosenttia vuonna 2035. Tämän jälkeen se nousisi hitaasti 55,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2038 mennessä.

Taulukko 3: Julkisen velan ja julkisen talouden rahoitusaseman kehittyminen Slovenian suunnitelmassa

Näin ollen julkinen velka saataisiin suunnitelman mukaan keskipitkällä aikavälillä laskettua perussopimuksessa suhteessa BKT:hen asetetun 60 prosentin viitearvon alapuolelle. Tämä on suunnitelman oletusten perusteella uskottavaa, sillä kaikissa komission velkakestävyysanalyysin deterministisissä stressitesteissä velan ennustetaan olevan alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2038 mennessä. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan a alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä velkavaatimusta.

(20)

Suunnitelmaan sisältyvien nettomenopolun ja oletusten perusteella julkisen talouden alijäämä supistuisi asteittain vuoden 2024 2,9 prosentista suhteessa BKT:hen 1,2 prosenttiin vuonna 2028. Näin ollen suunnitelman mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei sopeutuskauden lopussa vuonna 2028 ylittäisi 3 prosentin viitearvoa. Myöskään sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana (eli vuoteen 2038) julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi 3 prosentin viitearvoa. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä alijäämävaatimusta.

(21)

Suunnitelmassa kuvattu rakenteellisen perusjäämän muutoksena mitatun julkisen talouden sopeutuksen aikaprofiili on lineaarinen, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa edellytetään. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa säädetyn, lykkäämisen kieltävän turvalausekkeen ja 36 artiklan 1 kohdan e alakohdan siirtymäsäännöksen mukainen.

Taulukko 4: Rakenteellisen perusjäämän kehittyminen Slovenian suunnitelmassa

(22)

Jotta voidaan saavuttaa yhteinen resilienssimarginaali, joka on rakenteellisin luvuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, rakenteellisen perusjäämän vuotuisen sopeutuksen olisi asetuksen (EU) 2024/1263 8 artiklan mukaisesti oltava vähintään 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos rakenteellinen alijäämä oli edellisenä vuotena suurempi kuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunnitelman politiikkasitoumuksiin ja makrotaloudellisiin oletuksiin perustuva julkisen talouden vuotuinen sopeutus on koko sopeutuskauden ajan 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(23)

Koska julkinen velka on sopeutuskaudella suunnitelman mukaan 60–90 prosenttia suhteessa BKT:hen, velkasuhteen on asetuksen (EU) 2024/1263 7 artiklan mukaisesti pienennyttävä keskimäärin vähintään 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa, kunnes se laskee alle 60 prosentin. Keskimääräinen pienentyminen lasketaan vuosilta 2024–2028, ja se on 1,6 prosenttiyksikköä (ks. taulukko 3). Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(24)

Suunnitelma perustuu oletuksiin, jotka eroavat Slovenialle 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimitetuista komission oletuksista. Suunnitelmassa käytetyt oletukset eroavat seuraavien kahdeksan muuttujan kohdalla: päivitetyt historialliset tiedot, vuoden 2024 lähtöasema (mukaan lukien perusalijäämä ja perusmenojen osuus vuonna 2024), potentiaalisen BKT:n kasvu, BKT-deflaattorin kasvu, reaalisen BKT:n kasvu, korot, virta-varanto-korjauserät ja kertaluonteiset toimenpiteet. Näitä oletuksiin liittyviä eroja on tarpeen arvioida huolellisesti sen varmistamiseksi, että niille on olemassa pätevät ja tietoon perustuvat taloudelliset perusteet, erityisesti siksi, että suunnitelmaan sisältyvä keskimääräinen nettomenojen kasvu on suurempi kuin viiteuralla. Oletuksiin liittyvät erot, joiden vaikutus keskimääräiseen nettomenojen kasvuun on merkittävin, luetellaan jäljempänä, ja kutakin eroa arvioidaan erikseen.

Jäljelle jäävillä eroilla ei ole merkittävää vaikutusta keskimääräiseen nettomenojen kasvuun komission oletuksiin verrattuna. Kaikki oletuksiin liittyvät erot yhdessä johtavat siihen, että keskimääräinen nettomenojen kasvu on suunnitelmassa viiteuraa nopeampaa. Tämän arvion perusteella suunnitelma täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklan b alakohdan vaatimuksen. Komissio ottaa edellä esitetyn arvion suunnitelmaan liittyvistä oletuksista huomioon tämän suosituksen noudattamista koskevissa tulevissa arvioissa.

(25)

Suunnitelman ohjeellisen finanssipoliittisen strategian mukaan nettomenoja koskevat sitoumukset toteutetaan menoja hillitsemällä ja harkinnanvaraisia tuloja lisäämällä. Suunnitelmassa ilmoitetaan vuodelle 2025 uudesta pitkäaikaishoitoon liittyvästä pakollisesta maksusta, joka peritään 1. heinäkuuta 2025 alkaen, hiilidioksidipäästöveron korotuksesta, alkoholijuomien ja lisättyä sokeria sisältävien juomien korkeammasta verotuksesta ja jäljellä olevien korkeiden energian hintojen vaikutusten lieventämiseen tähtäävien toimenpiteiden lakkauttamisesta. Nämä lisätulot kumoutuvat osittain menojen mahdollisilla lisäyksillä, jotka aiheutuvat vuosina 2025–2028 asteittain toteutettavasta julkisen sektorin palkkauudistuksesta. Suunnitelmassa todetaan, että julkisen talouden sisäistä tarkastusta hoitava valtiovarainministeriön yksikkö alkaa vuonna 2025 korjata julkisen talouden sisäisen tarkastuksen puutteita. Lisäksi suunnitelmassa esitetään vuodelle 2026 ja sen jälkeen uusia verotoimenpiteitä, eläkeuudistusta ja pitkäaikaishoidon uudistusta sekä terveydenhuoltouudistusta. Eläkeuudistus, terveydenhuoltouudistus ja pitkäaikaishoidon uudistus sekä julkisen sektorin palkkauudistus sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmaan. Hallitus on sopinut muutosten laatimisesta eläkelainsäädäntöön ja kuulee parhaillaan työmarkkinaosapuolia. Pitkäaikaishoidon uudistus on hyväksytty, ja se toteutetaan asteittain siten, että uusi pakollinen maksu tulee voimaan vuonna 2025. Käyttöön otettavien toimenpiteiden määrällisesti ilmaistu erittely on määrä vahvistaa tai mukauttaa vuotuisissa talousarvioissa. Suunnitelmaan sisältyvän ohjeellisen finanssipoliittisen strategian toteuttamiseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka johtuvat julkisen sektorin palkkajärjestelmän käynnissä oleviin uudistuksiin, pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon uudistuksiin sekä suuriin investointihankkeisiin liittyvistä menojen ylityksistä. Lisäksi vuoden 2025 alustavassa talousarviosuunnitelmassa täsmennetään toimenpiteet, joilla vuoden 2025 nettomenoja koskeva sitoumus täytetään (9).

(26)

Suunnitelmassa kuvataan aikomuksia, jotka liittyvät uudistuksiin ja investointeihin, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä – erityisesti maakohtaisissa suosituksissa – yksilöityihin tärkeimpiin haasteisiin ja edistetään EU:n yhteisiä painopisteitä. Suunnitelma sisältää seitsemän kattavaa uudistusta (eläkeuudistus, terveydenhuollon uudistus, pitkäaikaishoidon uudistus, julkisen sektorin palkkajärjestelmän uudistus, asuntopolitiikka, koulutuksen muutokset ja verotuksen muutokset). Suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä muilla osa-alueilla, kuten tuottavuuden parantamisessa sekä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Suunnitelma sisältää yli 40 uudistusta ja investointia.

(27)

Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän yhteisen painopisteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastotavoitteiden osalta suunnitelma sisältää useita lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ja muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä. Slovenia valmistelee muun muassa ilmastolakia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tässä yhteydessä Slovenia aikoo vahvistaa toimenpiteitä ilmastonmuutoksen ja ilmastokatastrofien torjumiseksi keskittyen tulviin. Kiertotaloutta pyritään edistämään useilla investoinneilla, joilla lisätään resurssien tehokasta käyttöä, edistetään ekoinnovaatioita ja parannetaan jätehuoltoa. Vuoteen 2030 ulottuvassa liikenteen kehittämisstrategiassa keskitytään kestävän liikenteen ja liikkuvuuden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Slovenia toteuttaa vuoteen 2030 ulottuvassa digitaalisen muutoksen strategiassa määriteltyjä tavoitteita, jotka on otettu huomioon myös kansallisessa digitaalista vuosikymmentä koskevassa strategisessa etenemissuunnitelmassa vuoteen 2030. Tähän kuuluu vuoteen 2030 ulottuvaan gigabitti-infrastruktuurin kehittämissuunnitelmaan sisältyviä yhteenliitettävyyttä edistäviä toimenpiteitä, jotka koskevat kehittyneitä digitaaliteknologioita ja -infrastruktuuria sekä yritysten digitalisaatiota ja digitaalisia taitoja (esim. laki digitaalisen osallisuuden edistämisestä). Slovenia toteuttaa parhaillaan useita strategisia asiakirjoja, kuten gigabitti-infrastruktuurisuunnitelmaa 2030, talouden digitaalista muutosta koskevaa strategiaa 2030 ja digitaalisten julkisten palvelujen strategiaa 2030. Myös useilla elpymis- ja palautumistukivälineestä ja koheesiopolitiikan rahastoista tuettavilla toimenpiteillä pyritään vastaamaan oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvään yhteiseen painopisteeseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi talouden (elinkeinoelämän ja teollisuuden) digitalisaatio, Slovenian koulutusinfrastruktuurin viherryttäminen, kattava vihreän ja digitaalisen koulutuksen muutos ja rautatieinfrastruktuurin kapasiteetin lisääminen. Suunnitelmaan sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla on tarkoitus toteuttaa vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisia suosituksia, joissa kehotettiin keskittämään investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin, vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja kestävään liikenteeseen, kuten rautateihin ja ympäristöinfrastruktuuriin, alueelliset erot huomioon ottaen; vuoden 2020 maakohtainen suositus, jossa kehotettiin edistämään yritysten digitaalisia valmiuksia sekä vahvistamaan digitaalista osaamista, sähköistä kaupankäyntiä ja sähköisiä terveyspalveluja; ja vuoden 2022 maakohtainen suositus, jossa kehotettiin laajentamaan julkisia investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen.

(28)

Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelma sisältää useita lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ja muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä. Tärkeimmät ehdotetut toimenpiteet ovat eläkeuudistus, terveydenhuollon uudistus ja pitkäaikaishoidon uudistus. Suunnitelmassa todetaan, että eläkeuudistuksella varmistetaan eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävä eläketaso ja että sitä täydennetään uusilla työmarkkinatoimilla, joilla lisätään erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista. Suunnitelmassa kuvataan useita koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen osa-alueella hyväksyttyjä ja suunniteltuja toimenpiteitä ja investointeja ja viitataan tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä koskevan toimintasuunnitelman valmisteluun. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa strategia Slovenian pääomamarkkinoiden kehittämiseksi vuosina 2023–2030. Suunnitelmaan sisältyy myös Slovenian startup-strategian hyväksyminen. Tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen muutoksilla pyritään lisäämään tutkimus- ja kehitysinvestointeja 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma sisältää suunniteltuja politiikkatoimia, jotka koskevat asuntojen kohtuuhintaisuutta. Yhteiskunnan ja talouden resilienssiä koskevaa yhteistä painopistettä pyritään edistämään myös useilla elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ja EU:n koheesiopolitiikasta tuetuilla toimenpiteillä, myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston III pilariin kuuluvilla toimenpiteillä. Esimerkkeinä voidaan mainita julkisten vuokra-asuntojen määrän lisääminen, tartuntatautien tuloksellinen hoito, nuorten nopeampi pääsy työmarkkinoille ja rakenteelliset toimenpiteet, joilla vahvistetaan työmarkkinoiden resilienssiä, varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja puututaan työvoimapulaan. Useita toimenpiteitä on hyväksytty tai suunniteltu helpottamaan ja nopeuttamaan ulkomaisten työntekijöiden kotoutumista työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Suunnitelmaan sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla on tarkoitus toteuttaa vuosien 2019 ja 2024 maakohtaiset suositukset, joissa kehotettiin varmistamaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys ja riittävyys; vuoden 2019 maakohtainen suositus, jossa kehotettiin parantamaan matalan osaamistason työntekijöiden ja ikääntyneiden työntekijöiden työllistettävyyttä; vuoden 2019 maakohtainen suositus, jossa kehotettiin parantamaan kilpailua, ammattimaisuutta ja riippumatonta valvontaa julkisten hankintojen yhteydessä (mukana elpymis- ja palautumissuunnitelmassa); vuoden 2020 maakohtainen suositus, jossa kehotettiin parantamaan työajan lyhentämisjärjestelyjä ja joustavia työjärjestelyjä sekä varmistamaan, että nämä toimenpiteet tarjoavat riittävän suojan epätyypillisissä työsuhteissa oleville työntekijöille; vuosien 2019, 2020, 2022, 2023 ja 2024 maakohtaiset suositukset, joissa kehotettiin varmistamaan terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmän resilienssi ja pitkän aikavälin kestävyys; vuosien 2022, 2023 ja 2024 maakohtaiset suositukset, joissa kehotettiin painottamaan kasvua paremmin edistäviä ja kestävämpiä verotulojen lähteitä; vuosien 2019, 2020 ja 2024 maakohtaiset suositukset, joissa kehotettiin perustamaan kasvuyrityksiä parantamalla pääomasijoittamisen ja yhteisösijoittajien toimintaedellytyksiä, tarjoamaan likviditeettiä ja rahoitusta yrityksille, tukemaan osakemarkkinoiden kehittämistä ja parantamaan liiketoimintaympäristöä; ja vuoden 2024 maakohtainen suositus, jossa kehotettiin vahvistamaan kilpailukykyä parantamalla osaamista.

(29)

Energiaturvallisuuden yhteisen painopisteen osalta suunnitelmaan sisältyy useita lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ja muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä. Suunnitelmassa viitataan muun muassa hyväksyttyyn energialakiin ja valmisteilla olevien säädösten osalta lopulliseen päivitettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan ja Velenjen kaivoksen uudelleenjärjestelylakiin. Energiaturvallisuuden yhteistä painopistettä edistetään myös useilla elpymis- ja palautumistukivälineestä, erityisesti sen REPowerEU-komponentista ja EU:n koheesiopolitiikan mukaisesta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, tuetuilla toimenpiteillä, joilla esimerkiksi vahvistetaan sähkönjakeluverkkoa ja rakennusten energiaperuskorjausten suunnittelua ja rahoitusta julkisella sektorilla sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa. Suunnitelmaan sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla on tarkoitus toteuttaa vuosien 2022 ja 2023 maakohtaiset suositukset, joissa kehotettiin vähentämään yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä lisäämään energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamista; sekä vuosien 2022 ja 2023 maakohtaiset suositukset, joissa kehotettiin edistämään liikennesektorin sähköistämistä.

(30)

Puolustusvoimavaroihin liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelmaan sisältyy Slovenian armeijan investointirahastojen rahoittamisesta vuosina 2021–2026 hyväksytty laki, jolla osoitetaan armeijalle 780 miljoonaa euroa.

(31)

Suunnitelmassa on tietoa johdonmukaisuudesta ja tarvittaessa täydentävyydestä koheesiopolitiikan EU-rahastojen ja Slovenian elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa. Suunnitelmassa viitataan useisiin politiikkatoimiin, joita tuetaan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ja EU:n koheesiorahastoista. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy vastaavuustaulukoita siitä, millä Euroopan koheesiopolitiikan vuosien 2021–2027 ohjelmasta rahoitetuilla politiikan aloilla käsitellään mitäkin maakohtaisia suosituksia.

(32)

Suunnitelmassa esitetään yleiskatsaus EU:n yhteisiin painopisteisiin liittyvistä ensisijaisista julkisten investointien tarpeista Sloveniassa. Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän yhteisen painopisteen ja ilmastotavoitteiden osalta suunnitelmassa määritellään energian tehokkaaseen käyttöön, liikenneinfrastruktuuriin (rautatiet) ja kestävään liikkuvuuteen liittyviä investointitarpeita. Viimeksi mainittuihin kuuluvat pyöräilyinfrastruktuuri, multimodaaliset keskukset sekä julkisen liikenteen infrastruktuurin ja jalankulkuinfrastruktuurin parantaminen. Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelmassa yksilöidään investointitarpeita terveydenhuollon, pitkäaikaishoidon ja asuntopolitiikan aloilla. Energiaturvallisuuden yhteisen painopisteen osalta suunnitelmassa yksilöidään investointitarpeita, jotka liittyvät energiajärjestelmien ja -verkkojen yhteenliitettävyyteen, tuotantokapasiteettiin (aurinkovoimalat) ja hiilialueiden oikeudenmukaiseen siirtymään. Suunnitelmalla pyritään edistämään EU:n yhteisiin painopisteisiin liittyvien julkisten investointitarpeiden täyttämistä Sloveniassa. Puolustusvoimavaroihin liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelmassa määritellään investointitarpeita, jotka liittyvät taistelukykyyn ja sen tukemiseen, logistiikkaan, sotilasinfrastruktuuriin sekä johtamisjärjestelyihin. Suunnitelman mukaan päätöslauselmassa Slovenian asevoimien yleisestä pitkän aikavälin kehittämis- ja varustamisohjelmasta vuoteen 2040 saakka suunnitellaan puolustusmenojen nostamista 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä Nato-sitoumuksen mukaisesti. Puolustusmenoista 20 prosenttia on tarkoitus kohdentaa investointeihin.

(33)

Kaiken kaikkiaan komission näkemys on, että Slovenian suunnitelma täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(34)

Neuvosto suhtautuu myönteisesti Slovenian keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliseen suunnitelmaan ja katsoo, että panemalla se täysimääräisesti täytäntöön voitaisiin edistää tervettä julkista taloutta ja tukea julkisen velan kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua.

(35)

Neuvosto panee merkille komission arvion suunnitelmasta. Neuvosto kuitenkin pyytää, että komissio esittää tulevia suunnitelmia koskevan arvionsa erillisenä asiakirjana eikä komission suosituksissa neuvoston suosituksiksi.

(36)

Neuvosto panee merkille komission arvion nettomenopolusta ja tärkeimmistä suunnitelmaan sisältyvistä makrotaloudellisista oletuksista, myös suhteessa komission ennakolta toimittamaan ohjaukseen, sekä suunnitelmaan sisältyvän nettomenopolun vaikutukset julkisen talouden alijäämään ja velkaan. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat oletukset eroavat joissakin tapauksissa komission oletuksista, myös siksi, että niissä on otettu huomioon päivitetyt makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat tiedot, mutta ovat yleisesti ottaen asianmukaisesti perusteltuja ja perustuvat päteviin taloudellisiin perusteluihin. Neuvosto panee merkille suunnitelman laajan finanssipoliittisen strategian ja näkymiin kohdistuvat riskit, jotka voisivat vaikuttaa makrotalouden skenaarion ja taustaoletusten toteutumiseen sekä suunnitelman nettomenopolun toteuttamiseen. Erityisesti neuvosto on tyytyväinen lisäksi siihen, että asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa on tehty yhteistyötä kansallisella tasolla ennen suunnitelman toimittamista. Neuvosto panee merkille myös, että geopoliittiset riskit voivat luoda painetta puolustusmenoihin.

(37)

Neuvosto odottaa Slovenian olevan valmis mukauttamaan finanssipoliittista strategiaansa tarpeen mukaan sen nettomenopolun toteuttamisen varmistamiseksi. Neuvosto päättää seurata tiiviisti talouden ja julkisen talouden kehitystä, mukaan lukien suunnitelman skenaarion perusteena oleva kehitys.

(38)

Neuvosto katsoo, että on perusteltua jatkaa keskustelua, jotta kumulatiivisten nettomenojen kasvuvauhdin vaikutuksista vuotuiseen valvontaan päästään yhteisymmärrykseen hyvissä ajoin ennen seuraavaa julkisen talouden valvontakierrosta.

(39)

Neuvosto panee merkille komission kuvauksen uudistuksista ja investointitarpeista ja -aikomuksista, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tällaiset uudistukset ja investoinnit toteutetaan. Neuvosto arvioi komission toimittamien raporttien perusteella näitä uudistuksia ja investointeja ja seuraa niiden täytäntöönpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(40)

Neuvosto odottaa Slovenian antavan vuotuisissa edistymisraporteissa tietoja erityisesti edistymisestä neuvoston asettaman nettomenopolun toteuttamisessa ja laajempien uudistusten ja investointien toteuttamisessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

(41)

Neuvoston olisi asetuksen (EU) 2024/1263 17 artiklan mukaisesti suositettava Slovenialle suunnitelmassa esitettyä nettomenopolkua,

1.