<TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI>2Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja EKP:n perussäännöstä tehtyyn pöytäkirjaan, joka on EY:n perustamissopimuksen liitteenä (jäljempänä EKPJ:n perussääntö), kuuluvat muun muassa seuraavat määräykset:12 artikla——12.3 EKP:n neuvosto hyväksyy työjärjestyksensä, jossa määritetään EKP:n sisäinen organisaatio ja sen päätöksentekoelimet.——36artiklaHenkilöstö36.1EKP:n neuvosto vahvistaa johtokunnan ehdotuksesta EKP:n henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot.— —
3EKP:n neuvosto on 31.3.1999 muuttanut EKPJ:n perussäännön 36.1 artiklan perusteella Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehtojen hyväksymisestä 9.7.1998 tehtyä päätöstä (EYVL L 125, s. 32; jäljempänä palvelussuhteen ehdot). Näissä palvelussuhteen ehdoissa, niiden riidan kohteena oleviin seikkoihin sovellettavassa muodossa, määrätään muun muassa seuraavaa:9.- a)EKP:n ja sen työntekijöiden välisiä työsuhteita säännellään näiden palvelussuhteen ehtojen mukaisesti tehdyin työsopimuksin. Johtokunnan antamissa EKP:n henkilöstösäännöissä täsmennetään näitä palvelussuhteen ehtoja koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
——
10.- a)EKP:n ja sen työntekijöiden väliset työsopimukset tehdään työhönottoasiakirjalla, jonka työntekijät allekirjoittavat.——
- b)Palvelukseen ottamiseen voidaan soveltaa koeaikaa henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti. Koeajan pituus voi olla enintään 12 kuukautta.
11.- a)EKP voi päättää työntekijöidensä kanssa tekemänsä sopimukset johtokunnan tekemällä perustellulla päätöksellä EKP:n henkilöstösäännöissä määritetyn menettelyn mukaisesti ja seuraavin perusteluin:
- i)pysyvän epäpätevyyden vuoksi——
——
41.Työntekijät voivat EKP:n henkilöstösäännöissä vahvistetussa menettelyssä esittää EKP:n hallintoelimille oikeudenkäyntiä edeltävää tutkimusta varten valituksia ja työehtoja koskevia valituksia, jotka hallintoelimet tutkivat siltä kannalta, ovatko kussakin yksittäisessä tapauksessa tehdyt päätökset yhdenmukaisia EKP:n henkilöstöpolitiikkaan ja palvelussuhteen ehtoihin nähden. Työntekijät, joiden asiaa ei ole ratkaistu tyydyttävällä tavalla oikeudenkäyntiä edeltävässä tutkimusmenettelyssä, voivat käyttää EKP:n henkilöstösääntöjen mukaista valitusmenettelyä.Edellä mainittuja menettelyjä ei voida käyttää seuraavia päätöksiä riitautettaessa:
——
- iii)päätökset, jotka koskevat sitä, että koeajalla olevan työntekijän nimitystä ei ole vahvistettu.
42.Sen jälkeen kun sisäiset muutoksenhakukeinot on käytetty, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki EKP:n ja näissä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettujen työntekijöiden tai entisten työntekijöiden väliset riidat.Tällainen toimivalta koskee ainoastaan toimenpiteen tai päätöksen laillisuutta; taloudellisluonteisissa riidoissa yhteisöjen tuomioistuimella on täysi harkintavalta.
4EKP:n neuvosto on EKPJ:n perussäännön 12.3 artiklan nojalla antanut EKP:n työjärjestyksen (EYVL L 125, s. 34, oikaisu EYVL 2000, L 273, s. 40; jäljempänä työjärjestys). Tämän säädöksen 21 artiklassa, jonka otsake on Palvelussuhteen ehdot, määrätään seuraavaa:21.1.EKP:n ja sen henkilöstön välinen palvelussuhde määritetään palvelussuhteen ehdoissa ja henkilöstösäännöissä.21.2.EKP:n neuvosto hyväksyy ja tarkistaa johtokunnan ehdotuksesta palvelussuhteen ehdot. Yleisneuvostoa kuullaan tässä työjärjestyksessä määrätyn menettelyn mukaisesti.21.3.Palvelussuhteen ehdot pannaan täytäntöön henkilöstösäännöillä, jotka johtokunta hyväksyy ja tarkistaa.21.4.Henkilöstökomiteaa kuullaan ennen uusien palvelussuhteen ehtojen tai henkilöstösääntöjen hyväksymistä. Komitean lausunto annetaan EKP:n neuvostolle tai johtokunnalle.
5EKP:n työjärjestyksen 21.3 artiklan ja palvelussuhteen ehtojen 9 artiklan a kohdan perusteella EKP:n johtokunta on hyväksynyt European Central Bank Staff Rules -nimiset säännöt (jäljempänä henkilöstösäännöt), joissa säädetään seuraavaa:<TI><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>2.1</NO.P><TXT>Koeaika</TXT></NP></TI>Palvelussuhteen ehtojen 10 artiklan b kohdan yksityiskohtaiset soveltamissäännöt ovat seuraavat:
2.1.1Palvelukseen ottamiseen sovelletaan kolmen kuukauden koeaikaa, ellei johtokunta päätä, ettei koeaikaa ole. Johtokunta voi poikkeuksellisesti päättää kolmea kuukautta pidemmästä koeajasta jäljempänä olevan 2.1.2 artiklan a alakohdan mukaisesti——
2.1.2Jos se, jota asia koskee, on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, tapaturman, äitiysloman tai poikkeuksellisesti erityisloman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, johtokunta voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla.Lisäksi johtokunta voi poikkeuksellisesti:
- a)pidentää koeajan enintään 12 kuukauden pituiseksi tai
- b)pidentää koeajan enintään 12 kuukauden pituiseksi ja määrätä sen, jota asia koskee, toisiin tehtäviin.
2.1.3Koeajan kuluessa johtokunta voi irtisanoa sopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla, mikäli se, jota asia koskee, osoittautuu ammatillisesti soveltumattomaksi tai epäpäteväksi.
6EKP antoi työjärjestyksen 8 ja 24 artiklan perusteella 12.10.1999 tehdyllä päätöksellä EKP/1999/7 (1999/811/EY) Euroopan keskuspankin johtokunnan työjärjestyksen (EYVL L 314, s. 34).7Mainitussa päätöksessä katsotaan, että on välttämätöntä perustaa——järjestely toimivallan siirtämiseksi; johtokunnan kollegiaalisen vastuun periaate säilyy ennallaan.8Kyseisessä päätöksessä säädetään muun muassa seuraavaa:1 artiklaTäydentävä luonneTämä päätös täydentää Euroopan keskuspankin työjärjestystä. Tämän päätöksen termeillä on sama merkitys kuin Euroopan keskuspankin työjärjestyksessä.——5 artiklaToimivallan siirtäminen1.Johtokunta voi valtuuttaa yhden tai useamman jäsenistään toteuttamaan puolestaan ja vastuullaan selkeästi määriteltyjä hallinnollisia toimenpiteitä ja laatimaan asiakirjoja, joilla valmistellaan johtokunnan jäsenten myöhempää kollegiaalista päätöstä sekä asiakirjoja, joilla pannaan täytäntöön johtokunnan tekemät lopulliset päätökset.2.Johtokunta voi myös puheenjohtajan suostumuksella antaa yhden tai useamman jäsenensä tehtäväksi (i) hyväksyä minkä tahansa 5 artiklan 1 kohdassa määritellyn asiakirjan lopullisen tekstin edellyttäen, että johtokunta on jo vahvistanut tällaisen asiakirjan sisällön käsittelyssään ja/tai (ii) tehdä lopullisen päätöksen, silloin kun on kyse rajoitetuista ja selkeästi määritellyistä toimeenpanovaltuuksista; tällaista toimivallan siirtoa on valvottava tarkasti johtokunnan antamien objektiivisten kriteerien mukaisesti.3.5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset ja toimivallan siirrot kirjataan johtokunnan kokouspöytäkirjaan.4.Näin siirretyt valtuudet voidaan siirtää edelleen ainoastaan silloin, kun valtuuspäätöksessä on tätä tarkoittava erityissäännös.— —
<TI><P>Valituksenalainen tuomio</P></TI>20Hylätessään asiassa T-373/00 nostetun kanteen pääasian osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi ensiksi, että valittajan esittämä, EKP:n käyttöön ottamiin toimivallan delegointia koskeviin sääntöihin liittyvä lainvastaisuusväite oli perusteeton. Se otti tältä osin huomioon seuraavat perustelut:43Kantajan mukaan henkilöstösäännöillä ei ole oikeudellista perustaa. Ne näet koskevat kantajan mukaan EKP:n henkilöstöön sovellettavaa järjestelmää ja niinpä EKPJ:n perussäännön 36.1 artiklan perusteella johtokunnan, jolla ei ole toimivaltaa niiden antamiseen, sijasta EKP:n neuvoston olisi pitänyt antaa ne johtokunnan ehdotuksen perusteella.44Tältä osin riittää, että todetaan, että asiassa T-333/99, X vastaan EKP, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antoi 18.10.2001 tuomion [Kok. 2001, s. II-3021, Kok. H. 2001, s. I-A-199 ja II-921], ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle tehtiin lainvastaisuusväite, jonka kohde oli sama kuin se, johon tämän asian kantaja vetoaa. Mainitussa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi tuomion 96-109 kohdassa ennen kaikkea, että henkilöstösäännöt eivät ole valittajan väittämällä tavalla lainvastaiset erityisesti sikäli kuin EKP:n neuvosto on delegoinut EKP:n työjärjestyksen 21.3 artiklalla johtokunnalle valtuudet määrittää palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat edellytykset eli henkilöstösäännöt.
21Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että valittajan esittämä kanneperuste, joka koski palvelussuhteen ehtojen ja henkilöstösääntöjen rikkomista sekä suhteellisuusperiaatteen noudattamatta jättämistä, oli myös perusteeton.22Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi aluksi, että tämä kanneperuste jakaantui kahteen osaan eli yhtäältä koeajan pidentämistä koskevan päätöksen ja toisaalta irtisanomista koskevan päätöksen riitauttamiseen. Sitten se tutki kummankin mainituissa kahdessa osassa esitetyn kanneperusteen.23Siten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi ensiksi valituksenalaisen tuomion 49 kohdassa, että koeajan pidentämistä koskeva päätös oli tehty asiassa sovellettavien muotomääräysten mukaisesti. Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi tuomion 51 ja 52 kohdassa, että EKP oli voinut pidentää koeaikaa. Kolmanneksi se totesi saman tuomion 56 ja 57 kohdassa, että EKP oli voinut katsoa, että kyse oli henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, jotka mahdollistivat koeajan pidentämisen. Irtisanomista koskevan päätöksen osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi ensiksi valituksenalaisen tuomion 65 ja 66 kohdassa, että valittajalle oli ilmoitettu hänen tiedoistaan ja ammatillisista suorituksistaan esitetyistä moitteista. Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin huomautti mainitun tuomion 73 kohdassa, että mikään ei antanut aihetta todeta, että valittajalle ei ollut annettu mahdollisuutta suorittaa koeaikaansa tavanomaisissa olosuhteissa. Kolmanneksi se esitti saman tuomion 81 kohdassa, että EKP:n ei voitu väittää loukanneen valittajan oikeuksia päättäessään hänen työsuhteensa.24Lopuksi velvoittaessaan valittajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan kolmasosan EKP:n oikeudenkäyntikuluista asioissa T-27/01, T-56/01 ja T-69/01, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin otti huomioon seuraavat perustelut:99Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että päinvastoin kuin kantaja esittää, palvelussuhteen ehtojen 41 artiklan iii alakohdasta ilmenee yksiselitteisesti, että koeajan pidentämistä ja koeaikana tapahtuvaa irtisanomista koskevat päätökset eivät voi olla oikeudenkäyntiä edeltävän tutkimuksen eivätkä valituksen kohteena. Näiden kahden päätöksen tavoitteena näet on se, että koeajalla olevan työntekijän nimitystä ei [vahvisteta] tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla.100Siten kanteiden nostaminen asioissa T-27/01 ja T-69/01 on aiheuttanut vastaajalle haitantekona aiheutettuja kuluja.101Asian T-56/01 osalta, joka on jätetty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 13.3.2001, on todettava, että kantaja on nostanut tämän laiminlyöntikanteen siitä, että 5.2.2000 tehtyyn valitukseen ei ollut vastattu, vaikka toisaalta henkilöstösääntöjen 8.2.1 artiklan perusteella tämä vaatimus on hylätty hiljaisella päätöksellä kuukausi valituksen tekemisen jälkeen ja vaikka toisaalta EKP:n puheenjohtaja on hylännyt kantajan valituksen 12.3.2001.102Näin ollen ilman, että olisi tarpeen tutkia, onko kanne jätettävä tutkimatta siksi, että ennen laiminlyöntikanteen nostamista ei ole kehotettu toimielintä tekemään ratkaisu, voidaan todeta, että kanteen nostamishetkellä asiassa T-56/01 tai ainakin välittömästi sitä seuraavien päivien kuluessa kantaja on tiennyt, että vastaaja oli määritellyt kantansa EY 232 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla. Hän ei kuitenkaan ole ryhtynyt asianmukaisiin toimiin sen välttämiseksi, että kanne aiheuttaa vastaajalle haitantekona aiheutettuja kuluja.103Näin ollen sen sijaan, että velvoitettaisiin vastaaja korvaamaan kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, on aihetta velvoittaa kantaja korvaamaan kolmasosa vastaajalle asioissa T-27/01, T-56/01 ja T-69/01 aiheutuneista kuluista.