<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ2005FIA.0500407101.case.xml"><NO.CASE>C-301/02 P</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62002J0301</NO.CELEX><NO.SEQ>0013.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>4099</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>4132</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>34</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20050526">26.5.2005</DATE> — ASIA C-301/02 P</LEFT><RIGHT>TRALLI v. EKP</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (ensimmäinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20050526">26 päivänä toukokuuta 2005</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeuilcnkñynlikieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-301/02 P,</P><P>jossa on kyse yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 49 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille <DATE ISO="20020826">26.8.2002</DATE>,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Carmine Salvatore Traili,</HT> entinen Euroopan keskuspankin toimihenkilö, kotipaikka Nidderau (Saksa), edustajanaan Rechtsanwalt N. Pflüger, prosessiosoite Luxemburgissa,</P><PARTY.STATUS>valittajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>ja jossa vastapuolena on</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan keskuspankki,</HT> asiamiehinään V. Saintot ja M. Benisch, avustajanaan Rechtsanwalt B. Wägenbaur, prosessiosoite Luxemburgissa,</P></DEFENDANTS></PARTIES><?PAGE NO="I-4100"?><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann sekä tuomarit A. Rosas, R. Silva de Lapuerta (esittelevä tuomari), S. von Bahr ja K. Schiemann,</P><P>julkisasiamies: P. Léger,</P><P>kirjaaja: johtava hallintovirkamies M.-F. Contet,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20040622">22.6.2004</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA><VISA>ottaen huomioon julkisasiamiehen <DATE ISO="20050217">17.2.2005</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Tralli vaatii valituksellaan kumoamaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa <REF.DOC.ECR EDITION="CST" NO.CASE="T-373/00+T-27/01+T-56/01+T-69/01" YEAR="2002" PAGE.ECR="II-453" PAGE.SUM="I-A-97">T-373/00, T-27/01, T-56/01 ja T-69/01, Tralli vastaan EKP, <DATE ISO="20020627">27.6.2002</DATE> antaman tuomion (Kok. H. 2002, s. I-A-97 ja II-453; jäljempänä valituksenalainen tuomio)</REF.DOC.ECR>, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on hylännyt hänen kanteensa, joilla on vaadittu tiettyjen Euroopan keskuspankin (EKP) toimien kumoamista.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4101"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja EKP:n perussäännöstä tehtyyn pöytäkirjaan, joka on EY:n perustamissopimuksen liitteenä (jäljempänä EKPJ:n perussääntö), kuuluvat muun muassa seuraavat määräykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ARTICLE IDENTIFIER="012"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>12 artikla</TI.ART><STI.ART>——</STI.ART><PARAG IDENTIFIER="012.003"><NO.PARAG>12.3 EKP:n neuvosto hyväksyy työjärjestyksensä, jossa määritetään EKP:n sisäinen organisaatio ja sen päätöksentekoelimet.</NO.PARAG><ALINEA>——</ALINEA><ALINEA>36</ALINEA></PARAG></ARTICLE><ARTICLE IDENTIFIER="036"><TI.ART>artikla</TI.ART><STI.ART>Henkilöstö</STI.ART><PARAG IDENTIFIER="036.001"><NO.PARAG>36.1</NO.PARAG><ALINEA>EKP:n neuvosto vahvistaa johtokunnan ehdotuksesta EKP:n henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot.</ALINEA><ALINEA>— —<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></ALINEA></PARAG></ARTICLE></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-4102"?><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>EKP:n neuvosto on <DATE ISO="19990331">31.3.1999</DATE> muuttanut EKPJ:n perussäännön 36.1 artiklan perusteella Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehtojen hyväksymisestä <DATE ISO="19980709">9.7.1998</DATE> tehtyä päätöstä (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="125" DATE.PUB="1998" PAGE.FIRST="32">EYVL L 125, s. 32</REF.DOC.OJ>; jäljempänä palvelussuhteen ehdot). Näissä palvelussuhteen ehdoissa, niiden riidan kohteena oleviin seikkoihin sovellettavassa muodossa, määrätään muun muassa seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>9.</NO.P><TXT><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>EKP:n ja sen työntekijöiden välisiä työsuhteita säännellään näiden palvelussuhteen ehtojen mukaisesti tehdyin työsopimuksin. Johtokunnan antamissa EKP:n henkilöstösäännöissä täsmennetään näitä palvelussuhteen ehtoja koskevat yksityiskohtaiset säännöt.</TXT></NP></ITEM></LIST></TXT></NP><P>——</P><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>EKP:n ja sen työntekijöiden väliset työsopimukset tehdään työhönottoasiakirjalla, jonka työntekijät allekirjoittavat.——</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>Palvelukseen ottamiseen voidaan soveltaa koeaikaa henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti. Koeajan pituus voi olla enintään 12 kuukautta.</TXT></NP></ITEM></LIST></TXT></NP><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>EKP voi päättää työntekijöidensä kanssa tekemänsä sopimukset johtokunnan tekemällä perustellulla päätöksellä EKP:n henkilöstösäännöissä määritetyn menettelyn mukaisesti ja seuraavin perusteluin:</TXT><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>pysyvän epäpätevyyden vuoksi——</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM></LIST></TXT></NP><P>——</P><?PAGE NO="I-4103"?><NP><NO.P>41.</NO.P><TXT>Työntekijät voivat EKP:n henkilöstösäännöissä vahvistetussa menettelyssä esittää EKP:n hallintoelimille oikeudenkäyntiä edeltävää tutkimusta varten valituksia ja työehtoja koskevia valituksia, jotka hallintoelimet tutkivat siltä kannalta, ovatko kussakin yksittäisessä tapauksessa tehdyt päätökset yhdenmukaisia EKP:n henkilöstöpolitiikkaan ja palvelussuhteen ehtoihin nähden. Työntekijät, joiden asiaa ei ole ratkaistu tyydyttävällä tavalla oikeudenkäyntiä edeltävässä tutkimusmenettelyssä, voivat käyttää EKP:n henkilöstösääntöjen mukaista valitusmenettelyä.</TXT><P>Edellä mainittuja menettelyjä ei voida käyttää seuraavia päätöksiä riitautettaessa:</P></NP><P>——</P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>iii)</NO.P><TXT>päätökset, jotka koskevat sitä, että koeajalla olevan työntekijän nimitystä ei ole vahvistettu.</TXT></NP></ITEM></LIST><NP><NO.P>42.</NO.P><TXT>Sen jälkeen kun sisäiset muutoksenhakukeinot on käytetty, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki EKP:n ja näissä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettujen työntekijöiden tai entisten työntekijöiden väliset riidat.</TXT><P>Tällainen toimivalta koskee ainoastaan toimenpiteen tai päätöksen laillisuutta; taloudellisluonteisissa riidoissa yhteisöjen tuomioistuimella on täysi harkintavalta.<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/></P></NP></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-4104"?><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>EKP:n neuvosto on EKPJ:n perussäännön 12.3 artiklan nojalla antanut EKP:n työjärjestyksen (EYVL L 125, s. 34, oikaisu <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="273" DATE.PUB="2000" PAGE.FIRST="40">EYVL 2000, L 273, s. 40</REF.DOC.OJ>; jäljempänä työjärjestys). Tämän säädöksen 21 artiklassa, jonka otsake on <QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>Palvelussuhteen ehdot<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/>, määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>21.1.</NO.P><TXT>EKP:n ja sen henkilöstön välinen palvelussuhde määritetään palvelussuhteen ehdoissa ja henkilöstösäännöissä.</TXT></NP><NP><NO.P>21.2.</NO.P><TXT>EKP:n neuvosto hyväksyy ja tarkistaa johtokunnan ehdotuksesta palvelussuhteen ehdot. Yleisneuvostoa kuullaan tässä työjärjestyksessä määrätyn menettelyn mukaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>21.3.</NO.P><TXT>Palvelussuhteen ehdot pannaan täytäntöön henkilöstösäännöillä, jotka johtokunta hyväksyy ja tarkistaa.</TXT></NP><NP><NO.P>21.4.</NO.P><TXT>Henkilöstökomiteaa kuullaan ennen uusien palvelussuhteen ehtojen tai henkilöstösääntöjen hyväksymistä. Komitean lausunto annetaan EKP:n neuvostolle tai johtokunnalle.<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>EKP:n työjärjestyksen 21.3 artiklan ja palvelussuhteen ehtojen 9 artiklan a kohdan perusteella EKP:n johtokunta on hyväksynyt <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>European Central Bank Staff Rules<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/> -nimiset säännöt (jäljempänä henkilöstösäännöt), joissa säädetään seuraavaa:</TXT><?PAGE NO="I-4105"?><P><QUOT.S LEVEL="1"><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>2.1</NO.P><TXT>Koeaika</TXT></NP></TI></TITLE><P>Palvelussuhteen ehtojen 10 artiklan b kohdan yksityiskohtaiset soveltamissäännöt ovat seuraavat:</P><NP><NO.P>2.1.1</NO.P><TXT>Palvelukseen ottamiseen sovelletaan kolmen kuukauden koeaikaa, ellei johtokunta päätä, ettei koeaikaa ole. Johtokunta voi poikkeuksellisesti päättää kolmea kuukautta pidemmästä koeajasta jäljempänä olevan 2.1.2 artiklan a alakohdan mukaisesti</TXT></NP><P>——</P><NP><NO.P>2.1.2</NO.P><TXT>Jos se, jota asia koskee, on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, tapaturman, äitiysloman tai poikkeuksellisesti erityisloman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, johtokunta voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla.</TXT><P>Lisäksi johtokunta voi poikkeuksellisesti:</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>pidentää koeajan enintään 12 kuukauden pituiseksi tai</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="I-4106"?><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>pidentää koeajan enintään 12 kuukauden pituiseksi ja määrätä sen, jota asia koskee, toisiin tehtäviin.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>2.1.3</NO.P><TXT>Koeajan kuluessa johtokunta voi irtisanoa sopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla, mikäli se, jota asia koskee, osoittautuu ammatillisesti soveltumattomaksi tai epäpäteväksi.<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/></TXT></NP></GR.SEQ></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>EKP antoi työjärjestyksen 8 ja 24 artiklan perusteella <DATE ISO="19991012">12.10.1999</DATE> tehdyllä päätöksellä EKP/1999/7 (1999/811/EY) Euroopan keskuspankin johtokunnan työjärjestyksen (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="314" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="34">EYVL L 314, s. 34</REF.DOC.OJ>).</TXT></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Mainitussa päätöksessä katsotaan, että <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>on välttämätöntä perustaa——järjestely toimivallan siirtämiseksi; johtokunnan kollegiaalisen vastuun periaate säilyy ennallaan<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Kyseisessä päätöksessä säädetään muun muassa seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ARTICLE IDENTIFIER="001"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>1 artikla</TI.ART><STI.ART>Täydentävä luonne</STI.ART><ALINEA>Tämä päätös täydentää Euroopan keskuspankin työjärjestystä. Tämän päätöksen termeillä on sama merkitys kuin Euroopan keskuspankin työjärjestyksessä.</ALINEA><ALINEA>——</ALINEA></ARTICLE><?PAGE NO="I-4107"?><ARTICLE IDENTIFIER="005"><TI.ART>5 artikla</TI.ART><STI.ART>Toimivallan siirtäminen</STI.ART><PARAG IDENTIFIER="005.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Johtokunta voi valtuuttaa yhden tai useamman jäsenistään toteuttamaan puolestaan ja vastuullaan selkeästi määriteltyjä hallinnollisia toimenpiteitä ja laatimaan asiakirjoja, joilla valmistellaan johtokunnan jäsenten myöhempää kollegiaalista päätöstä sekä asiakirjoja, joilla pannaan täytäntöön johtokunnan tekemät lopulliset päätökset.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="005.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Johtokunta voi myös puheenjohtajan suostumuksella antaa yhden tai useamman jäsenensä tehtäväksi (i) hyväksyä minkä tahansa 5 artiklan 1 kohdassa määritellyn asiakirjan lopullisen tekstin edellyttäen, että johtokunta on jo vahvistanut tällaisen asiakirjan sisällön käsittelyssään ja/tai (ii) tehdä lopullisen päätöksen, silloin kun on kyse rajoitetuista ja selkeästi määritellyistä toimeenpanovaltuuksista; tällaista toimivallan siirtoa on valvottava tarkasti johtokunnan antamien objektiivisten kriteerien mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="005.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset ja toimivallan siirrot kirjataan johtokunnan kokouspöytäkirjaan.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="005.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Näin siirretyt valtuudet voidaan siirtää edelleen ainoastaan silloin, kun valtuuspäätöksessä on tätä tarkoittava erityissäännös.</ALINEA><ALINEA>— —<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/></ALINEA></PARAG></ARTICLE></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4108"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Tosiseikat</P></TI></TITLE><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>EKP julkaisi <DATE ISO="20000310">10.3.2000</DATE> avointa toimea koskevan ilmoituksen, joka koski sellaisen vartijan toimea, jonka tehtäviin kuului lähinnä EKP:n rakennuksen sisäänpääsyn valvonta ja vierailijoiden vastaanottamiseen liittyvä turvatarkastus.</TXT></NP><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Valittaja otettiin <DATE ISO="20000620">20.6.2000</DATE> päivätyllä asiakirjalla palvelukseen hoitamaan tätä toimea <DATE ISO="20000701">1.7.2000</DATE> alkaen. Tässä palvelukseenottoasiakirjassa todettiin, että sen, jota asia koskee, työsopimukseen sovellettiin palvelussuhteen ehtoja ja henkilöstösääntöjä ja että siihen sovellettiin kolmen kuukauden pituista koeaikaa.</TXT></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Valittajan esimies ilmoitti hänelle <DATE ISO="20000821">21.8.2000</DATE> käydyssä keskustelussa, etteivät hänen työsuorituksensa vastaa kyseisen toimen osalta edellytettyä tasoa.</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Mainittujen suoritusten laatua käsiteltiin myös valittajan, hänen esimiehensä ja kahden muun työtoverin, joihin kuului EKP:n turvallisuuspäällikkö, välillä <DATE ISO="20000901">1.9.2000</DATE> käydyssä keskustelussa.</TXT></NP><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Valittaja sai <DATE ISO="20000908">8.9.2000</DATE> kopion sisäisestä muistiosta, jossa EKP:n turvallisuuspäällikkö pyysi mainittua esimiestä pidentämään valittajan koeaikaa. Tässä muistiossa todettiin, että mainittu ylimääräinen koeaika oli tarpeen valittajan riittämättömän ammatillisen tehokkuuden vuoksi ja sen mahdollistamiseksi, että valittaja voi osallistua hänen pääasiallisia tehtäviään sekä EKP:n turvallisuusjärjestelmää koskevaan lisäkoulutukseen. Tämän muistion mukaan valittaja oli vahvistanut haluavansa osallistua mainittuun koulutukseen ja hyväksynyt koeaikansa pidentämisen<?PAGE NO="I-4109"?> <DATE ISO="20001231">31.12.2000</DATE> saakka. Valittaja oli vahvistanut kirjallisesti tähän muistioon, että oli saanut tiedon siitä.</TXT></NP><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>EKP antoi <DATE ISO="20000918">18.9.2000</DATE> päivätyllä kirjeellä valittajalle tiedoksi päätöksen, joka koski valittajan koeajan pidentämistä <DATE ISO="20001231">31.12.2000</DATE> saakka (jäljempänä koeajan pidentämistä koskeva päätös). Valittajalle ilmoitettiin myös, että hänen nimityksensä vahvistaminen riippui hänen ammatillisen tehokkuutensa tasosta hänen pidennetyn koeaikansa kuluessa.</TXT></NP><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Valittajalle ilmoitettiin <DATE ISO="20001129">29.11.2000</DATE> päivätyllä kirjeellä, joka annettiin tiedoksi valittajalle samana päivänä ja jonka hallinnosta ja henkilöstöstä vastaava johtokunnan jäsen ja henkilöstön kehittämisosaston päällikkö olivat allekirjoittaneet, johtokunnan päätöksestä irtisanoa hänen sopimuksensa päättymään <DATE ISO="20001231">31.12.2000</DATE> (jäljempänä irtisanomista koskeva päätös). Tätä päätöstä perusteltiin sillä seikalla, ettei valittajan ammatillinen tehokkuus ollut edes pidennetyn koeajan kuluessa parantunut siinä määrin kuin kyseisessä toimessa edellytettiin. Valittajan suorituksessa oli ilmennyt puutteita erityisesti EKP:n turvallisuusjärjestelmän käytön ja työtä koskevien sääntöjen ja hallinnollisten ja organisaatioon liittyvien menettelyjen noudattamisen osalta.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntimenettely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa</P></TI></TITLE><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Valittaja nosti <DATE ISO="20001212">12.12.2000</DATE> päivätyllä kannekirjelmällä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen (asia T-373/00), jossa vaadittiin muun muassa irtisanomista koskevan päätöksen kumoamista.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4110"?><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Valittaja nosti lisäksi kolme muuta kannetta, joilla hän vaati muun muassa</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>kumoamaan EKP:n puheenjohtajan päätöksen, jolla hylättiin hänen koeajan pidentämistä koskevasta päätöksestä tekemänsä valitus (asia T-27/01)</P></ITEM><ITEM><P>toteamaan, että EKP:n puheenjohtaja oli lainvastaisesti jättänyt ottamatta kantaa hänen irtisanomistaan koskevan päätöksen tutkimista koskevaan vaatimukseensa (asia T-56/01) ja</P></ITEM><ITEM><P>kumoamaan EKP:n puheenjohtajan päätöksen, jolla hylättiin hänen irtisanomista koskevasta päätöksestä tekemänsä valitus (asia T-69/01).</P></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Nämä eri kanteet yhdistettiin <DATE ISO="20020115">15.1.2002</DATE> annetulla määräyksellä suullista käsittelyä varten. Valituksenalaisella tuomiolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin yhdisti nämä kanteet tuomiota varten, hylkäsi kanteen asiassa T-373/00 ja totesi, että lausunnon antaminen oli rauennut asioissa T-27/01, T-56/01 ja T-69/01.</TXT></NP><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>Samalla tuomiolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi, että asiassa T-373/00 kukin osapuoli vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja että asioissa T-27/01, T-56/01 ja T-69/01 valittaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan kolmasosa EKP:n oikeudenkäyntikuluista.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4111"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Valituksenalainen tuomio</P></TI></TITLE><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Hylätessään asiassa T-373/00 nostetun kanteen pääasian osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi ensiksi, että valittajan esittämä, EKP:n käyttöön ottamiin toimivallan delegointia koskeviin sääntöihin liittyvä lainvastaisuusväite oli perusteeton. Se otti tältä osin huomioon seuraavat perustelut:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>43</NO.P><TXT>Kantajan mukaan henkilöstösäännöillä ei ole oikeudellista perustaa. Ne näet koskevat kantajan mukaan EKP:n henkilöstöön sovellettavaa järjestelmää ja niinpä EKPJ:n perussäännön 36.1 artiklan perusteella johtokunnan, jolla ei ole toimivaltaa niiden antamiseen, sijasta EKP:n neuvoston olisi pitänyt antaa ne johtokunnan ehdotuksen perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>44</NO.P><TXT>Tältä osin riittää, että todetaan, että asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="CST" NO.CASE="T-333/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="II-921" PAGE.SUM="I-A-199">T-333/99, X vastaan EKP, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antoi <DATE ISO="20011018">18.10.2001</DATE> tuomion [Kok. 2001, s. II-3021, Kok. H. 2001, s. I-A-199 ja II-921]</REF.DOC.ECR>, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle tehtiin lainvastaisuusväite, jonka kohde oli sama kuin se, johon tämän asian kantaja vetoaa. Mainitussa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi tuomion 96-109 kohdassa ennen kaikkea, että henkilöstösäännöt eivät ole valittajan väittämällä tavalla lainvastaiset erityisesti sikäli kuin EKP:n neuvosto on delegoinut EKP:n työjärjestyksen 21.3 artiklalla johtokunnalle valtuudet määrittää palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat edellytykset eli henkilöstösäännöt.<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että valittajan esittämä kanneperuste, joka koski palvelussuhteen ehtojen ja henkilöstösääntöjen rikkomista sekä suhteellisuusperiaatteen noudattamatta jättämistä, oli myös perusteeton.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4112"?><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi aluksi, että tämä kanneperuste jakaantui kahteen osaan eli yhtäältä koeajan pidentämistä koskevan päätöksen ja toisaalta irtisanomista koskevan päätöksen riitauttamiseen. Sitten se tutki kummankin mainituissa kahdessa osassa esitetyn kanneperusteen.</TXT></NP><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Siten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi ensiksi valituksenalaisen tuomion 49 kohdassa, että koeajan pidentämistä koskeva päätös oli tehty asiassa sovellettavien muotomääräysten mukaisesti. Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi tuomion 51 ja 52 kohdassa, että EKP oli voinut pidentää koeaikaa. Kolmanneksi se totesi saman tuomion 56 ja 57 kohdassa, että EKP oli voinut katsoa, että kyse oli henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, jotka mahdollistivat koeajan pidentämisen. Irtisanomista koskevan päätöksen osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi ensiksi valituksenalaisen tuomion 65 ja 66 kohdassa, että valittajalle oli ilmoitettu hänen tiedoistaan ja ammatillisista suorituksistaan esitetyistä moitteista. Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin huomautti mainitun tuomion 73 kohdassa, että mikään ei antanut aihetta todeta, että valittajalle ei ollut annettu mahdollisuutta suorittaa koeaikaansa tavanomaisissa olosuhteissa. Kolmanneksi se esitti saman tuomion 81 kohdassa, että EKP:n ei voitu väittää loukanneen valittajan oikeuksia päättäessään hänen työsuhteensa.</TXT></NP><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Lopuksi velvoittaessaan valittajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan kolmasosan EKP:n oikeudenkäyntikuluista asioissa T-27/01, T-56/01 ja T-69/01, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin otti huomioon seuraavat perustelut:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>99</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että päinvastoin kuin kantaja esittää, palvelussuhteen ehtojen 41 artiklan iii alakohdasta ilmenee yksiselitteisesti, että koeajan pidentämistä ja koeaikana tapahtuvaa irtisanomista koskevat päätökset eivät voi olla oikeudenkäyntiä edeltävän tutkimuksen eivätkä<?PAGE NO="I-4113"?> valituksen kohteena. Näiden kahden päätöksen tavoitteena näet on se, <QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="2019"/>että koeajalla olevan työntekijän nimitystä ei [vahvisteta]<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="2019"/> tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP><NP><NO.P>100</NO.P><TXT>Siten kanteiden nostaminen asioissa T-27/01 ja T-69/01 on aiheuttanut vastaajalle haitantekona aiheutettuja kuluja.</TXT></NP><NP><NO.P>101</NO.P><TXT>Asian T-56/01 osalta, joka on jätetty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20010313">13.3.2001</DATE>, on todettava, että kantaja on nostanut tämän laiminlyöntikanteen siitä, että <DATE ISO="20000205">5.2.2000</DATE> tehtyyn valitukseen ei ollut vastattu, vaikka toisaalta henkilöstösääntöjen 8.2.1 artiklan perusteella tämä vaatimus on hylätty hiljaisella päätöksellä kuukausi valituksen tekemisen jälkeen ja vaikka toisaalta EKP:n puheenjohtaja on hylännyt kantajan valituksen <DATE ISO="20010312">12.3.2001</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>102</NO.P><TXT>Näin ollen ilman, että olisi tarpeen tutkia, onko kanne jätettävä tutkimatta siksi, että ennen laiminlyöntikanteen nostamista ei ole kehotettu toimielintä tekemään ratkaisu, voidaan todeta, että kanteen nostamishetkellä asiassa T-56/01 tai ainakin välittömästi sitä seuraavien päivien kuluessa kantaja on tiennyt, että vastaaja oli määritellyt kantansa EY 232 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla. Hän ei kuitenkaan ole ryhtynyt asianmukaisiin toimiin sen välttämiseksi, että kanne aiheuttaa vastaajalle haitantekona aiheutettuja kuluja.</TXT></NP><NP><NO.P>103</NO.P><TXT>Näin ollen sen sijaan, että velvoitettaisiin vastaaja korvaamaan kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, on aihetta velvoittaa kantaja korvaamaan kolmasosa vastaajalle asioissa T-27/01, T-56/01 ja T-69/01 aiheutuneista kuluista.<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4114"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asianosaisten vaatimukset yhteisöjen tuomioistuimessa</P></TI></TITLE><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>kumoaa valituksenalaisen tuomion ja EKP:n koeajan pidentämistä ja irtisanomista koskevat päätökset</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa EKP:n maksamaan hänelle <DATE ISO="20001231">31.12.2000</DATE> jälkeen hänen peruspalkkansa, joka on määrältään <FT TYPE="NUMBER">32304</FT> euroa vuodessa, lisättynä palvelussuhteen ehdoissa säädetyillä etuuksilla ja muilla palkan erillä</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>EKP vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>hylkää valituksen</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4115"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Valitus</P></TI></TITLE><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Valittaja vetoaa vaatimustensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Ensimmäinen valitusperuste, joka liittyy toimivallan delegointia koskeviin sääntöihin</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asianosaisten lausumat</P></TI></TITLE><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Tällä valitusperusteella valittaja esittää ennen kaikkea, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen hylkäämällä valituksenalaisen tuomion 43 ja 44 kohdassa henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklan toiseen kohtaan ja 2.1.3 artiklaan liittyvän lainvastaisuusväitteen. Se perustelee valitusperusteensa lähinnä seuraavasti.</TXT></NP><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>Valittaja esittää ensiksi, että EKPJ:n perussäännön 36.1 artiklasta ilmenee, että EKP:n johtokunnalla ei'ollut toimivaltaa päättää henkilöstöön sovellettavasta järjestelmästä ja että tämä toimivalta kuului EKP:n neuvostolle.</TXT></NP><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Toiseksi valittajan mukaan EKPJ:n perussäännön 12.3 artiklassa ei mahdollistettu sitä, että EKP:n neuvosto voi delegoida johtokunnalle toimivallan päättää henkilöstöasioista.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4116"?><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Tältä osin hän lisää, että vaikka EKP:n neuvostolla olisikin valtuudet delegoida johtokunnalle toimivalta päättää henkilöstöön sovellettavasta järjestelmästä, sen olisi pitänyt tehdä tämä nimenomaisesti. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei kuitenkaan ole tutkinut tätä perustelua, vaan se on olettanut, että työjärjestyksen 21.3 artiklaan sisältyy hiljainen delegointi.</TXT></NP><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Valittaja katsoo myös, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tulkinnut virheellisesti Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen) 110 artiklaa, joka koskee toimivallan delegointia yhteisöjen julkishallinnon alalla, koskevaa oikeuskäytäntöä, kun se on valituksenalaisen tuomion 44 kohdassa todennut, että EKP:n neuvostolla oli valtuudet delegoida johtokunnalle toimivalta päättää henkilöstösäännöistä. Lopuksi hän huomauttaa, että mainitulla tuomiolla loukataan <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>toimielinten välisen tasapainon periaatetta<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/> sikäli kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vahvistanut harkintavallan delegoinnin muille kuin primäärioikeudessa määrätyille elimille.</TXT></NP><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Kolmanneksi valittaja katsoo, että antaessaan henkilöstösääntöjen 2.1.2 ja 2.1.3 artiklan johtokunta on rikkonut työjärjestyksen 21.3 artiklaa sikäli kuin kyse ei ole pelkistä palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöksistä vaan todellisista, itsenäisistä säännöistä. Mainitussa 2.1.2 artiklassa näet mahdollistetaan valittajan mukaan koeajan pidentäminen yksipuolisella päätöksellä, ja tällä mahdollisuudella ylitetään palvelussuhteen ehtojen 10 artiklan b kohdan soveltamisala.</TXT></NP><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Valittaja lisää tältä osin, että mainitussa 2.1.3 artiklassa otetaan käyttöön mainitun ajan kuluessa sovellettava irtisanomisperuste, joka koskee sen, jota asia koskee, sopimatonta käytöstä tai suoriutumista ja joka poikkeaa palvelussuhteen ehtojen 11 artiklan a kohdan i alakohdassa esitetystä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4117"?><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>EKP esittää osaltaan, että valittajan ensimmäisen ja toisen perustelunsa yhteydessä esittämät seikat eivät ole merkityksellisiä eivätkä perusteltuja. Se korostaa, että virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan soveltamista koskevan oikeuskäytännön mukaan toimielimillä on oikeus antaa yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, kunhan henkilöstösääntöjen soveltamisalaa ei rajoiteta. Lisäksi tietyn toimivallan antaminen EKP:n neuvostolle on sen mukaan toimielinten välisen tasapainon periaatteen mukaista.</TXT></NP><NP><NO.P>36</NO.P><TXT>EKP esittää, että valittaja ei ilmoita, minkä valituksenalaisen tuomion osan se pyrkii kyseenalaistamaan kolmannella perustelullaan. Tämä perustelu ei sen mukaan ole perusteltu missään tapauksessa. Henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklan toinen kohta ja 2.1.3 artikla ovat näet palvelussuhteen ehtojen, jotka ovat työsopimuksen olennainen osa, 10 artiklan b kohdan täytäntöönpanosäännöksiä. Lisäksi mainittujen palvelussuhteen ehtojen 11 artiklaa ei sovelleta koeajan kuluessa.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta</P></TI></TITLE><NP><NO.P>37</NO.P><TXT>Ensimmäisellä valitusperusteellaan valittaja pyrkii ennen kaikkea osoittamaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut virheellisesti, että EKP:n toimivallan delegointia henkilöstöasioissa koskeva järjestelmä ja se, miten kyseiset elimet käyttävät tätä toimivaltaa, ovat laillisia.</TXT></NP><NP><NO.P>38</NO.P><TXT>Tältä osin on alustavasti todettava, että EKP:n neuvostolla on EKP:n perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 12.3 ja 36.1 artiklan perusteella sääntelyvalta antaa yhtäältä<?PAGE NO="I-4118"?> EKP:n sisäisen organisaation ja sen päättävien elinten määrittämiseksi työjärjestys sekä toisaalta EKP:n henkilöstösäännöt.</TXT></NP><NP><NO.P>39</NO.P><TXT>On korostettava että näin rajatut organisaatio- ja hallinnointivalta vastaavat muille primäärioikeuden perusteella perustetuille toimielimille ja elimille annettuja (ks. esimerkiksi Euroopan komission osalta EY 218 artiklan 2 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>40</NO.P><TXT>Edellä mainittujen valtuutussäännösten mukaisesti EKP:n neuvosto on antanut EKP:n palvelussuhteen ehdot. Mainituissa ehdoissa valtuutetaan vuorostaan johtokunta täsmentämään henkilöstösäännöillä palvelussuhteen ehtojen yleiset, yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt.</TXT></NP><NP><NO.P>41</NO.P><TXT>Sen osalta, onko tämä toimivallan delegointijärjestelmä yhteensoveltuva yhteisön oikeuden kanssa, on todettava, että kuten asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="9/56" YEAR="1958" PAGE.ECR="9">9/56, Meroni vastaan korkea viranomainen, <DATE ISO="19580613">13.6.1958</DATE> annetusta tuomiosta (Kok. 1958, s. 9, Kok. Ep. I, s. 21, 42 ja 43 kohta)</REF.DOC.ECR> ilmenee, toimielimelle annettuun delegointitoimivaltaan kuuluu mahdollisuus delegoida perustamissopimuksessa määrätyin edellytyksin tiettyä toimivaltaa, joka kuuluu mainittuun toimivaltaan olosuhteissa, jotka se itse määrittelee.</TXT></NP><NP><NO.P>42</NO.P><TXT>Tältä osin on täsmennettävä, että vaikka yhteisöjen tuomioistuimen perustelut edellä mainitussa asiassa Meroni vastaan korkea viranomainen annetussa tuomiossa<?PAGE NO="I-4119"?> koskivat toimivallan delegointia yksityisoikeudellisille elimille, jotka ovat erillisiä oikeushenkilöitä, rahoitusjärjestelmien toteuttamiseksi, sitä suuremmalla syyllä yhteisön toimielimellä tai elimellä on valtuudet säätää organisaatiota ja toimivallan delegointia sen omille päätöksentekoelimille koskevista toimenpiteistä etenkin sen oman henkilöstöhallinnon osalta. Kuten yhteisöjen tuomioistuin näet on asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-409/02 P" YEAR="2004" PAGE.ECR="I-9873">C-409/02 P, Pflugradt vastaan EKP, <DATE ISO="20041014">14.10.2004</DATE> antamassaan tuomiossa (Kok. 2004, s. I-9873)</REF.DOC.ECR> todennut, yhteisön toimielin, jonka tehtävät ovat yleishyödyllisiä, on valtuutettu vahvistamaan määräyksillä säännöt, joita sovelletaan sen henkilöstöön.</TXT></NP><NP><NO.P>43</NO.P><TXT>Tällaisessa toimivallan delegoinnissa noudatettavien edellytysten osalta on huomautettava, että kuten yhteisöjen tuomioistuin on edellä mainitussa asiassa Meroni vastaan korkea viranomainen antamassaan tuomiossa todennut (ks. 40-44, 46 ja 47 kohta), ensinnäkään delegoiva viranomainen ei voi siirtää vastaanottavalle viranomaiselle muuta toimivaltaa kuin mitä sillä itsellään on. Lisäksi vastaanottavalle viranomaiselle annetun toimivallan käyttöön on erityisesti perustelu- ja julkaisemisvelvollisuuden osalta sovellettava samoja edellytyksiä kuin siihen sovellettaisiin, jos toimivaltaa siirtävä viranomainen käyttäisi toimivaltaansa itse. Lopuksi vaikka toimivaltaa siirtävällä viranomaisella on oikeus delegoida toimivaltaansa, sen on tehtävä sen siirtämisestä nimenomainen päätös, ja toimivallan delegointi voi koskea ainoastaan tarkasti määriteltyä täytäntöönpanoa koskevaa toimivaltaa.</TXT></NP><NP><NO.P>44</NO.P><TXT>EKP:ssa henkilöstöasioiden osalta toteutettujen toimivallan delegointien ja valittajan ensimmäisen valitusperusteensa tueksi esittämien perustelujen osalta on todettava, että EKP:n antamat säännökset kyseisellä alalla ja tältä osin toteutettujen delegointien laajuus ovat täysin yhteensopivat asiassa Meroni vastaan korkea viranomainen esitettyjen edellytysten kanssa (ks. tämän tuomion 41 kohta).</TXT></NP><?PAGE NO="I-4120"?><NP><NO.P>45</NO.P><TXT>Toimivallan delegoinnin osalta edellytetyn täsmällisyyden osalta näet on todettava, että EKP:n neuvosto, jolla on toimivalta antaa henkilöstösäännöt ja etenkin palvelussuhteen ehdot, on määrännyt nimenomaisesti työjärjestyksensä 21.3 artiklassa, että johtokunnan tehtävänä on päättää mainittujen palvelussuhteen ehtojen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen antamisesta ja muuttamisesta.</TXT></NP><NP><NO.P>46</NO.P><TXT>Näin ollen valittajan esittämää perustelua, joka koskee sitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut virheellisesti virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan tulkintaan liittyvää oikeuskäytäntöä, ei voida hyväksyä. Kuten edellä mainitussa asiassa Pflugradt vastaan EKP annetun tuomion 37 kohdasta näet ilmenee, käyttäessään toimivaltaansa panna täytäntöön yleisiä täytäntöönpanosäädöksiä henkilöstöasioissa EKP:n johtavat elimet ovat tilanteessa, joka ei millään tavalla eroa tilanteesta, jossa muut yhteisön toimi- tai muiden elimien johtavat elimet ovat toimihenkilöidensä työsuhteiden osalta. Tässä yhteydessä ja <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>toimielinten välisen tasapanon periaatteen<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/> osalta riittää, että todetaan, että mainittua periaatetta on tarkoitus soveltaa ainoastaan yhteisön toimielinten ja elinten välisiin suhteisiin (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-70/88" YEAR="1990" PAGE.ECR="I-2041">C-70/88, parlamentti v. neuvosto, tuomio <DATE ISO="19900522">22.5.1990</DATE>, Kok. 1990, s. I-2041</REF.DOC.ECR>, Kok. Ep. X, s. I-443, 21-23 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>47</NO.P><TXT>Sen väitteen osalta, joka koskee sitä, että johtokunta on loukannut EKP:n neuvoston myöntämää täytäntöönpanovaltaa, on todettava, että henkilöstösääntöjen 2.1.2 ja 2.1.3 artiklassa, jotka johtokunta on antanut, säädetään tietyistä olosuhteista, jotka saattavat ilmetä koeajan kuluessa. Näillä säännöksillä mahdollistetaan yhtäältä koeajan pidentäminen ja toisaalta työsuhteen päättäminen mainitun ajan kuluessa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4121"?><NP><NO.P>48</NO.P><TXT>Tältä osin on huomattava, että henkilöstösääntöjen 2.1.2 artikla ja 2.1.3 artikla ovat työjärjestyksen 21.3 artiklassa johtokunnalle annetun täytäntöönpanovallan rajoissa. Toisin kuin valittaja on perustellut, mainituilla säännöksillä ei loukata palvelussuhteen ehtojen 10 artiklan b kohtaa, jossa säädetään, että johtokunta voi perustaa henkilöstösääntöjen mukaisesti koeaikaa koskevan järjestelmän. Riidanalaisilla säännöksillä ei myöskään ylitetä henkilöstösääntöjen 11 artiklan a alakohdan i alakohdassa säädettyjä puitteita sen osalta, missä olosuhteissa EKP voi päättää toimihenkilöidensä kanssa tehtyjä sopimuksia.</TXT></NP><NP><NO.P>49</NO.P><TXT>Koska, kuten julkisasiamies ratkaisuehdotuksensa 39 kohdassa perustellusti toteaa, palvelussuhteen ehtojen 10 artiklan b kohdan mukaisesti johtokunnalle on annettu valtuudet päättää koeaikaa koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä, mainittu johtokunta toimii tätä koskevan toimivaltansa rajoissa säätäessään, että mainitun ajan, jonka kuluessa kyseisen työntekijän suorituksia tarkkaillaan erityisesti, kuluessa sopimus voidaan purkaa <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>mikäli se, jota asia koskee, osoittautuu ammatillisesti soveltumattomaksi tai epäpäteväksi<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>50</NO.P><TXT>On lisättävä, että — kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 52 kohdassa huomauttanut — olosuhteissa, joissa johtokunta voi päättää työsopimuksen koeajan kuluessa, sillä on sitä suuremmalla syyllä oltava mahdollisuus pidentää yksipuolisesti mainittua aikaa.</TXT></NP><NP><NO.P>51</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että EKP:n toimivallan delegointia henkilöstöasioissa koskeva järjestelmä sekä se, miten EKP:n elimet käyttävät tätä toimivaltaa, ovat laillisia.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4122"?><NP><NO.P>52</NO.P><TXT>Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on perustellusti katsonut, että EKP:n antamat säännökset eivät ole lainvastaisia. Ensimmäinen valitusperuste on siis perusteeton.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Toinen valitusperuste, joka liittyy henkilöstösääntöjen 2.1.2 ja 2.1.3 artiklaan</P></TI></TITLE><NP><NO.P>53</NO.P><TXT>Toissijaisesti siinä tapauksessa, että yhteisöjen tuomioistuin katsoisi henkilöstösääntöjen 2.1.2 ja 2.1.3 artiklan laillisiksi, valittaja esittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 46-83 kohdassa katsonut virheellisesti, että yhtäältä valittajan koeajan pidentämistä ja toisaalta tämän irtisanomista koskevat päätökset olivat yhteensopivat palvelussuhteen ehtojen ja henkilöstösääntöjen edellytysten kanssa. Tähän valitusperusteeseen kuuluu viisi osaa.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Ensimmäinen osa</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Asianosaisten lausumat</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>54</NO.P><TXT>Ensimmäisessä osassa valittaja esittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole valituksenalaisen tuomion 49 kohdassa huomioinut sitä, että koeajan pidentämistä koskeva päätös on tehty henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklan vastaisesti. Toimivalta pidentää koeaikaa kuuluu näet pelkästään johtokunnalle, eikä sitä voitu delegoida EKP:n varapääjohtajalle.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4123"?><NP><NO.P>55</NO.P><TXT>EKP esittää tältä osin, että missään säännöksessä ei kielletä johtokuntaa järjestämästä tehtävien jakoa jäsentensä kesken, vaan sitä vastoin sen työjärjestyksessä säädetään nimenomaisesti tällaisista valtuuksista.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>56</NO.P><TXT>On ensinnäkin todettava, että kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 49 kohdassa todennut, johtokunta oli <DATE ISO="19990316">16.3.1999</DATE> tekemällään päätöksellä delegoinut varapääjohtajalle toimivallan tehdä vastikään palvelukseen otettujen toimihenkilöiden koeajan pidentämistä koskevia päätöksiä.</TXT></NP><NP><NO.P>57</NO.P><TXT>Tämän valtuutuksen pätevyyden osalta on huomauttava, että kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 48-54 kohdassa perustellusti todennut, yhteisön toimielimillä ja elimillä on sisäistä organisaatiota koskeva toimivalta siltä osin kuin niiden kollegiaaliset elimet voivat delegoida yhdelle tai useammalle jäsenelleen toimivallan tehdä yksittäisiä päätöksiä henkilöstöhallinnon alalla sellaisissa asioissa, jotka ovat jo kyseisen kollegiaalisen elimen yleisen sääntelyn kohteena.</TXT></NP><NP><NO.P>58</NO.P><TXT>Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä nimittäin ilmenee, että yhteisön toimielimillä ja elimillä on laaja harkintavalta päättäessään alaistensa yksikköjen organisaatiosta niiden tehtävien mukaisesti, jotka niille on annettu (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-15/00" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-7281">C-15/00, komissio v. EIP, tuomio <DATE ISO="20030710">10.7.2003</DATE>, Kok. 2003, s. I-7281, 67 kohta</REF.DOC.ECR> ja em. asia Pflugradt v. EKP, tuomion 43 kohta).</TXT></NP><?PAGE NO="I-4124"?><NP><NO.P>59</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin on erityisesti katsonut (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="5/85" YEAR="1986" PAGE.ECR="2585">5/85, AKZO Chemie v. komissio, tuomio <DATE ISO="19860923">23.9.1986</DATE>, Kok. 1986, s. 2585</REF.DOC.ECR>, Kok. Ep. VIII, s. 741, 35-37 kohta), että komissio voi valtuuttaa jäsenensä tekemään puolestaan tiettyjä päätöksiä loukkaamatta sen toimintaa sääntelevää kollegiaalisen päätöksenteon periaatetta. Tällä vakuutusjärjestelmällä ei oteta komissiolta sen päätösvaltaa, koska jäsenen tekemä päätös tehdään komission nimissä ja tämä ottaa siitä täyden vastuun. Tämä yhteisöjen tuomioistuimen arviointi perustuu etenkin siihen, että kaikissa institutionaalisissa järjestelmissä on olemassa periaate, jonka mukaan on tarpeen varmistaa päätöksentekoelimen toimintakyky.</TXT></NP><NP><NO.P>60</NO.P><TXT>Mainittu komissiossa toteutettuun valtuuttamisjärjestelmään liittyvä oikeuskäytäntö soveltuu esillä olevaan tapaukseen, koska kyseisellä järjestelmällä ei oteta johtokunnalta sen sääntelyvaltaa ja koska EKP:n varapääjohtajan tekemä koeajan pidentämistä koskeva päätös tehdään johtokunnan nimissä ja tämä ottaa siitä täyden vastuun. Riitautettu valtuutus rajoittuu näet vastikään palvelukseen otetun toimihenkilön koeajan pidentämistä koskeviin yksittäisiin päätöksiin, eikä koske miltään osin yleisiä seikkoja.</TXT></NP><NP><NO.P>61</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on perustellusti katsonut, että EKP:n varapääjohtaja oli voinut pätevästi tehdä valittajan koeajan pidentämistä koskevan päätöksen.</TXT></NP><NP><NO.P>62</NO.P><TXT>Näin ollen toisen valitusperusteen ensimmäistä osaa ei voida hyväksyä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4125"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Toinen osa</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Asianosaisten lausumat</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>63</NO.P><TXT>Valitusperusteensa toisessa osassa valittaja esittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 56 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa arvioinut väärin henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklan täytäntöönpanoperusteiden epämääräisen luonteen, koska nämä säännökset ovat omiaan mahdollistamaan mielivaltaiset toimenpiteet ja näin ollen ne ovat yhteensoveltumattomia <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>yhteisön oikeuden ylemmänasteisen sääntelyn<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/> kanssa. Se seikka, että työntekijän soveltuvuudesta on epäilyksiä koeajan kuluessa, ei näet ole mainitussa 2.1.2 artiklassa tarkoitetulla tavalla <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>poikkeuksellista<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/>. Valittaja lisää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole todennut, että tämä säännös on ristiriidassa palvelussuhteen ehtojen 9 artiklan a kohdan toisen virkkeen kanssa, koska se ei sovellu sen yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen täsmentämiseen.</TXT></NP><NP><NO.P>64</NO.P><TXT>EKP katsoo, että väite on perusteeton, koska harkintavallan olemassaolosta ei automaattisesti seuraa mielivaltaisten päätösten tekeminen.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>65</NO.P><TXT>On alustavasti todettava, että ilmaisun <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>poikkeuksellisesti<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/> käyttäminen henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklassa heijastaa kyseisen viranomaisen, eli johtokunnan, tahtoa pidättää harkintavalta määrittää yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen ja yksittäisten olosuhteiden mukaan se, missä olosuhteissa vastikään palvelukseen otetun toimihenkilön koeajan pidentäminen voi olla toivottavaa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4126"?><NP><NO.P>66</NO.P><TXT>Toisaalta, ja kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 57 kohdassa perustellusti korostanut, tällä perusteella tehdyt päätökset voivat olla oikeudellisen valvonnan kohteena. Lisäksi mahdollisuutta pidentää koeaikaa ei lähtökohtaisesti voida pitää sen, jota asia koskee, kannalta haitallisena seikkana, sillä se mahdollistaa sellaisten seikkojen esittämisen, joilla voidaan parantaa työsuhdetta asianosaisten eduksi ja sen vuoksi jatkaa mainittua työsuhdetta.</TXT></NP><NP><NO.P>67</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on perustellusti katsonut, että valittajan koeajan pidentämistä koskeva päätös oli laillinen.</TXT></NP><NP><NO.P>68</NO.P><TXT>Valitusperusteen toista osaa ei näin ollen voida hyväksyä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Kolmas osa</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Asianosaisten lausumat</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>69</NO.P><TXT>Valitusperusteensa kolmannessa osassa valittaja riitauttaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arvioinnin, jonka mukaan koeajalla olevan toimihenkilön ammatillista soveltuvuutta koskevien epäilysten olemassaolo voi olla henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklassa tarkoitetulla tavalla <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/>poikkeuksellista<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>70</NO.P><TXT>EKP toteaa, että henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklassa oleva ilmaisu <QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>poikkeuksellisesti<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/> ei mitenkään merkitse sitä, ettei toimielimen olisi perusteltava tältä osin tehtyjä päätöksiä. Sen mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toteamalla, että mainittu ilmaisu edellyttää objektiivisten edellytysten olemassaoloa, ilmaissut arviointiperusteen, joka estää mielivaltaisen päätöksen tekemisen.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4127"?><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>71</NO.P><TXT>On todettava, että kuten tämän tuomion 58 kohdassa on todettu, EKP:lla on laaja harkintavalta henkilöstönsä hallinnoinnissa, jotta se voi hoitaa yleisen edun mukaiset tehtävänsä.</TXT></NP><NP><NO.P>72</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että yhteisön toimielimen tai elimen on juuri koeajan kuluessa varmistuttava siitä, että se, jota asia koskee, täyttää kaikki sen toimen, johon hänet on otettu palvelukseen, hoitamisen ja siihen liittyvien tehtävien suorittamisen edellyttämät henkilökohtaiset ja ammatilliset edellytykset. Tässä yhteydessä koeajan pidentäminen voi olla tätä tarkoitusta varten asianmukainen toimenpide.</TXT></NP><NP><NO.P>73</NO.P><TXT>Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole tehnyt oikeudellista virhettä katsoessaan, että vastikään palvelukseen otetun toimihenkilön ammatillista soveltuvuutta koskevien epäilysten olemassaolo voi olla henkilöstösääntöjen 2.1.2 artiklassa tarkoitetulla tavalla <QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>poikkeuksellista<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/> siten, että koeajan pidentäminen on perusteltua.</TXT></NP><NP><NO.P>74</NO.P><TXT>Valitusperusteen kolmas osa on siis hylättävä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Neljäs osa</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Asianosaisten lausumat</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>75</NO.P><TXT>Neljännessä osassa valittaja riitauttaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arvioinnin, jonka mukaan hänen koeaikaansa pidennettiin hänen soveltuvuuttaan<?PAGE NO="I-4128"?> koskevien epäilysten vuoksi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi perustuu hänen mukaansa tältä osin virheellisiin tosiseikkoihin sekä todistustaakan ja EKP:n sellaisten lausumien huomioimatta jättämiseen, joiden mukaan koeajan pidentäminen johtui sen omasta huolimattomuudesta, koska se ei ollut varannut edustavampaa työjaksoa, joka olisi sijoittunut muuhun kuin kesälomien aikaan.</TXT></NP><NP><NO.P>76</NO.P><TXT>EKP katsoo, että toisen valitusperusteen tätä osaa ei voida ottaa tutkittavaksi, koska sillä pyritään kyseenalaistamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi, jonka mukaan valittajan koeajan pidentäminen perustui epäilyksiin tämän soveltavuudesta hoitamaan tehtäviään. Se toteaa erityisesti, että koeajan pidentämisen tarkoituksena oli antaa valittajalle mahdollisuus sopeutua paremmin työoloihin ja tutustua EKP:ssä työskentelyn vaatimuksiin.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>77</NO.P><TXT>On todettava, että valitusperusteensa tällä osalla valittaja pyrkii ennen kaikkea kyseenalaistamaan joukon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemiä tosiseikkoja koskevia arviointeja.</TXT></NP><NP><NO.P>78</NO.P><TXT>On korostettava, että kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 67 ja 68 kohdassa perustellusti todennut, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (ks. esim. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-122/01 P" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-4261">C-122/01 P, T. Port v. komissio, tuomio <DATE ISO="20030508">8.5.2003</DATE>, Kok. 2003, s. I-4261, 27 kohta</REF.DOC.ECR>) yhteisöjen tuomioistuimella ei ole toimivaltaa määrittää asian tosiseikastoa eikä lähtökohtaisesti myöskään arvioida sitä selvitystä, johon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on asian tosiseikastoa määrittäessään tukeutunut. Silloin, kun tämä<?PAGE NO="I-4129"?> selvitys on saatu asianmukaisesti ja kun yleisiä oikeusperiaatteita sekä todistustaakkaa ja asian selvittämistä koskevia menettelysääntöjä on noudatettu, ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida sille esitetyn selvityksen näyttöarvoa. Lukuun ottamatta sitä tapausta, että tuomioistuimelle esitetty selvitys on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, tämä arviointi ei näin ollen ole sellainen oikeuskysymys, että se sinänsä kuuluisi yhteisöjen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin.</TXT></NP><NP><NO.P>79</NO.P><TXT>Tältä osin ja kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 69 kohdassa todennut, sikäli kuin valittaja ei ole osoittanut tai edes vakavissaan esittänyt, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin olisi ottanut sille esitetyt tosiseikat ja näytön huomioon vääristyneellä tavalla, sen vastikään palvelukseen otettujen toimihenkilöiden koulutuksen toteuttamistapaa koskeva arviointi on tosiseikkoja koskeva arviointi, jota ei voida kyseenalaistaa tässä muutoksenhaussa.</TXT></NP><NP><NO.P>80</NO.P><TXT>Näin ollen valitusperusteen neljättä osaa ei voida ottaa tutkittavaksi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Viides osa</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Asianosaisten lausumat</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>81</NO.P><TXT>Viidennessä osassa valittaja huomauttaa, että toisin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 70-73 kohdassa katsonut, hänelle ei ollut annettu mahdollisuutta suorittaa koeaikaansa tavanomaisissa olosuhteissa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4130"?><NP><NO.P>82</NO.P><TXT>EKP katsoo, että myöskään tätä osaa ei voida ottaa tutkittavaksi, koska siinä pyritään kyseenalaistamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemä arviointi, jonka mukaan valittajan koeaika kului tavanomaisissa olosuhteissa.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>83</NO.P><TXT>Tältä osin riittää, että todetaan, että väitteellään valittaja pyrkii kyseenalaistamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemän tosiseikkoja koskevan arvioinnin.</TXT></NP><NP><NO.P>84</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on näet todennut valituksenalaisen tuomion 73 kohdassa, että <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>mikään ei anna ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle aihetta todeta, että valittajalle ei ole annettu mahdollisuutta suorittaa koeaikaansa tavanomaisissa olosuhteissa<QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>85</NO.P><TXT>Näin ollen ja kun otetaan huomioon edellä 78 kohdassa todettu, koska valittaja ei ole esittänyt mitään väitettä, joka koskee tosiseikkojen huomioimista vääristyneellä tavalla, valitusperusteen viides osa on jätettävä tutkimatta.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Kolmas valitusperuste, joka liittyy oikeudenkäyntikuluihin</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asianosaisten lausumat</P></TI></TITLE><NP><NO.P>86</NO.P><TXT>Valittaja esittää, että valituksenalaisen tuomion 99-103 kohdassa on tehty oikeudellinen virhe siltä osin kuin siinä velvoitetaan hänet korvaamaan osa<?PAGE NO="I-4131"?> oikeudenkäyntikuluista asioissa T-27/01 ja T-69/01. Se katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tulkinnut väärin työjärjestyksensä 87 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa katsoessaan, että mainitut kanteet olisi nostettu tarpeettomasti. Asiassa T-56/01 nostetun kanteen osalta valittaja selvittää, että mainittua kannetta edelsi EKP:n virheellinen menettely.</TXT></NP><NP><NO.P>87</NO.P><TXT>EKP katsoo, että yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 51 artiklan toisen kohdan perusteella koko valitusperusteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta</P></TI></TITLE><NP><NO.P>88</NO.P><TXT>On todettava, että yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 51 artiklan toisen kohdan perusteella <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>muutosta ei voida hakea vain oikeudenkäyntikulujen määrän osalta tai siltä osin, kuka vastaa oikeudenkäyntikuluista<QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/>. Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että silloin kun kaikki muut valitusperusteet on hylätty, oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun väitettyyn virheellisyyteen kohdistuva vaatimus on mainitun määräyksen mukaan jätettävä tutkimatta (yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-302/99 P+C-308/99 P" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-5603">C-302/99 P ja C-308/99 P, komissio ja Ranska v. TF1, tuomio <DATE ISO="20010712">12.7.2001</DATE>, Kok. 2001, s. I-5603, 31 kohta</REF.DOC.ECR> sekä yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-57/00 P+C-61/00 P" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-9975">C-57/00 P ja C-61/00 P, Freistaat Sachsen ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="20030930">30.9.2003</DATE>, Kok. 2003, s. I-9975, 124 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>89</NO.P><TXT>Sikäli kuin valittajan kaikki muut valitusperusteet on hylättävä, viimeinen valitusperuste, joka koskee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöstä oikeudenkäyntikulujen jakaantumisesta, on jätettävä näin ollen tutkimatta.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4132"?><NP><NO.P>90</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella valitus on hylättävä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>91</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan, jota sovelletaan valitusmenettelyyn sen 118 artiklan nojalla, mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Työjärjestyksen 70 artiklan mukaan yhteisöjen ja niiden henkilöstön välisissä riitaasioissa toimielinten on vastattava omista kustannuksistaan. Työjärjestyksen 122 artiklan toisen kohdan nojalla 70 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta toimielinten virkamiesten tai muuhun henkilöstöön kuuluvan henkilön toimielintä vastaan tekemään valitukseen. EKP on vaatinut valittajan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut, ja koska valittaja on hävinnyt asian, hänet on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Valitus hylätään.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Tralli velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>