Tuomio 13.3.2025 – Asia C‑266/22
CRRC Qingdao Sifang ym.

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)

13 päivänä maaliskuuta 2025  ( * )

Ennakkoratkaisupyyntö – Julkiset hankinnat Euroopan unionissa – Direktiivi 2014/24/EU – 25 artikla – Sellaisten kolmansien maiden talouden toimijat, jotka eivät ole tehneet unionin kanssa kansainvälistä sopimusta, jolla taataan vastavuoroinen ja yhdenvertainen pääsy julkisten hankintojen markkinoille – Näillä talouden toimijoilla ei ole oikeutta vähintään yhtä edulliseen kohteluun – Tällaisen talouden toimijan sulkeminen pois hankintamenettelystä kansallisen lainsäädännön perusteella – Unionin yksinomainen toimivalta

Asiassa C‑266/22,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Curtea de Apel București (Bukarestin ylioikeus, Romania) on esittänyt 23.3.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 20.4.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

CRRC Qingdao Sifang Co. Ltd ja

Astra Vagoane Călători SA

vastaan

Autoritatea pentru Reformă Feroviară ja

Alstom Ferroviaria SpA,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: kolmannen jaoston puheenjohtaja C. Lycourgos (esittelevä tuomari), joka hoitaa neljännen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä tuomarit S. Rodin ja O. Spineanu-Matei,

julkisasiamies: A. Rantos,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–

CRRC Qingdao Sifang Co. Ltd ja Astra Vagoane Călători SA, edustajanaan D. Cristea, avocat,

–

Autoritatea pentru Reformă Feroviară, asiamiehinään D. Feraru, S. A. Roșeanu ja I.-D. Șohan,

–

Alstom Ferroviaria SpA, edustajinaan C. Ciolan ja O. Gavrilă, avocates,

–

Itävallan hallitus, asiamiehenään J. Schmoll,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Biolan, G. Gattinara, P. Ondrůšek ja G. Wils,

kuultuaan julkisasiamiehen 11.5.2023 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65) 2 artiklan 1 kohdan 13 alakohdan, 18 artiklan 1 kohdan, 25 artiklan ja 49 artiklan sekä oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat yhtäältä CRRC Qingdao Sifang Co. Ltd:n ja Astra Vagoane Călători SA:n muodostama yhteenliittymä (jäljempänä yhdessä yhteenliittymä) ja toisaalta Autoritatea pentru Reformă Feroviară (rautateiden uudistamisesta vastaava viranomainen, jäljempänä ARF) ja Alstom Ferroviaria SpA ja jossa on kyse ARF:n päätöksestä sulkea yhteenliittymä pois sähkömoottorijunien sekä niiden huolto- ja korjauspalvelujen hankintaa koskevasta hankintamenettelystä sillä perusteella, että kyseisen yhteenliittymän johtaja CRRC Qingdao Sifang on Kiinaan sijoittautunut yhtiö.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Unionin oikeus

Direktiivi 2014/24

3

Direktiivin 2014/24 johdanto-osan 1 ja 17 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(1) Jäsenvaltioiden viranomaisten tehdessä hankintasopimuksia tai tehtäessä tällaisia sopimuksia niiden puolesta on noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapauden periaatetta ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta sekä niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden, vastavuoroisen tunnustamisen, suhteellisuuden ja avoimuuden periaatteita. Tietyn arvon ylittäviä hankintasopimuksia varten olisi kuitenkin laadittava säännöt, joilla sovitetaan yhteen kansallisia hankintamenettelyjä sen varmistamiseksi, että näitä periaatteita noudatetaan käytännössä ja että julkiset hankinnat avataan kilpailulle.

– –

(17) [Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä] neuvoston päätöksellä 94/800/EY [(EYVL 1994, L 336, s. 1)] hyväksyttiin erityisesti julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus, jäljempänä ’GPA-sopimus’. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen hankintasopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Hankintaviranomaisten olisi täytettävä niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen liitteiden 1, 2, 4 ja 5 ja Euroopan unionin liitteen I yleisten huomautusten sekä unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näiden sopimusten mukaiset velvollisuutensa soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin.”

4

Direktiivin 2 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan

– –

(10) ’talouden toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä tai tällaisten henkilöiden ja/tai yksiköiden ryhmää, yritysten mahdolliset tilapäiset yhteenliittymät mukaan lukien, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai ‑urakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista;

– –

(13) ’hankinta-asiakirjalla’ mitä tahansa asiakirjaa, jonka hankintaviranomainen on tuottanut tai johon se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankinnan tai menettelyn eri osia, mukaan lukien hankintailmoitus, ennakkoilmoitus, jolla kutsutaan tarjouskilpailuun, tekniset eritelmät, hankekuvaus, ehdotetut sopimusehdot, ehdokkaiden ja tarjoajien asiakirjojen esittämismuodot, yleisesti sovellettavia velvollisuuksia koskevat tiedot ja mahdolliset täydentävät asiakirjat;

– –”

5

Kyseisen direktiivin 7 artiklan, jonka otsikko on ”Vesi- ja energiahuollon, liikenteen sekä postipalvelujen alalla tehdyt hankintasopimukset”, sanamuoto on seuraava:

”Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin eikä suunnittelukilpailuihin, joita yhtä tai useampaa [vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] direktiivin 2014/25/EU [(EUVL 2014, L 94, s. 243)] 8–14 artiklassa tarkoitettua toimintaa harjoittavat hankintaviranomaiset tekevät tai järjestävät mainitun direktiivin nojalla tällaisen toiminnan harjoittamiseksi – –”

6

Direktiivin 2014/24 18 artiklan, jonka otsikkona on ”Hankintaperiaatteet”, 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että hankintaviranomaisten on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä noudatettava avointa ja oikeasuhteista toimintatapaa.

7

Direktiivin 25 artiklan, jonka otsikko on ”GPA-sopimukseen ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät ehdot”, sanamuoto on seuraava:

”Siltä osin kuin niihin sovelletaan liitteitä 1, 2, 4 ja 5 sekä GPA-sopimuksen Euroopan unionin liitteen I yleisiä huomautuksia ja muita unionia sitovia kansainvälisiä sopimuksia, hankintaviranomaisten on myönnettävä näiden sopimusten allekirjoittajien rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin unionin rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille.”

8

Direktiivin 27 artiklan, jonka otsikko on ”Avoin menettely”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Avoimissa menettelyissä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää tarjouksen tarjouskilpailukutsun perusteella.

– –”

9

Direktiivin 49 artiklan, jonka otsikko on ”Hankintailmoitukset”, sanamuoto on seuraava:

”Hankintailmoituksia on käytettävä tarjouskilpailukutsuina kaikissa menettelyissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan ja 32 artiklan soveltamista. Hankintailmoituksissa on oltava liitteessä V olevassa C osassa esitetyt tiedot, ja ne on julkaistava 51 artiklan mukaisesti.”

Direktiivi 2014/25

10

Direktiivin 2014/25 johdanto-osan 2 ja 27 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(2) Jotta varmistettaisiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien hankintojen avaaminen kilpailulle, olisi laadittava säännökset, joilla tietyn arvon ylittäviä sopimuksia koskevat hankintamenettelyt sovitetaan yhteen. Yhteensovittamista tarvitaan varmistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) vahvistettujen periaatteiden vaikutus ja erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä niistä johtuvat periaatteet, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjimättömyyden periaate, vastavuoroisen tunnustamisen periaate, suhteellisuusperiaate ja avoimuusperiaate. – –

– –

(27) Neuvoston päätöksellä [94/800] on hyväksytty erityisesti [GPA-sopimus]. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen hankintasopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Hankintaviranomaisten olisi täytettävä niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen liitteiden 3, 4 ja 5 ja Euroopan unionin liitteen I yleisten huomautusten sekä unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näiden sopimusten mukaiset velvollisuutensa soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin.”

11

Kyseisen direktiivin 11 artiklassa, jonka otsikkona on ”Kuljetuspalvelut”, säädetään seuraavaa:

”Tätä direktiiviä sovelletaan sellaisten verkkojen antamiseen käyttöön tai niiden toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja rautateitse, automatisoiduin järjestelmin, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai kaapeliradoilla.

Kuljetuspalvelujen verkosta katsotaan olevan kyse, kun palvelua tarjotaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamin edellytyksin, jotka voivat koskea liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.”

12

Direktiivin 43 artiklan, jonka otsikko on ”GPA-sopimukseen ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät ehdot”, sanamuoto on seuraava:

”Siltä osin kuin niihin sovelletaan liitteitä 3, 4 ja 5 sekä GPA-sopimuksen Euroopan unionin liitteen I yleisiä huomautuksia ja muita unionia sitovia kansainvälisiä sopimuksia, 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden on myönnettävä näiden sopimusten allekirjoittajien rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin unionin rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille.”

13

Direktiivin 45 artiklan, jonka otsikko on ”Avoin menettely”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Avoimissa menettelyissä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää tarjouksen tarjouskilpailukutsun perusteella.

– –”

Romanian oikeus

14

Julkisista hankinnoista 19.5.2016 annetun lain nro 98/2016 (Legea nr. 98/2016 privind achizițiile publice; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 390, 23.5.2016; jäljempänä julkisista hankinnoista annettu laki), sellaisena kuin se oli voimassa 3.4.2020, 3 §:n 1 momentin jj kohdassa määritellään talouden toimijan käsite siten, että se on ”luonnollinen henkilö tai julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen oikeushenkilö tai tällaisten henkilöiden ryhmä tai yhteenliittymä, mukaan lukien kahden tai useamman tällaisen yksikön tilapäinen yhteenliittymä, joka tarjoaa markkinoilla laillisesti rakennustöiden ja/tai ‑urakan toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista”.

15

Julkisista hankinnoista annetun lain 236 §:ssä säädetään seuraavaa:

”(1) Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen aloitettuihin hankintamenettelyihin.

(2) Niihin hankintamenettelyihin, jotka ovat tämän lain voimaantulohetkellä meneillään, sovelletaan hankintamenettelyn aloittamishetkellä voimassa ollutta lakia.

(3) Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin julkisiin hankintoihin/puitejärjestelyihin.

(4) Julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin/puitejärjestelyihin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan niiden tekohetkellä voimassa olleen lain säännöksiä siltä osin kuin kyse on niiden tekemisestä, muuttamisesta, tulkinnasta, vaikutuksista, täyttämisestä ja purkamisesta kokonaisuudessaan.”

16

Tiettyjen normatiivisten toimien muuttamisesta ja täydentämisestä julkisten hankintojen alalla 31.3.2021 annetulla hallituksen kiireellisellä asetuksella nro 25/2021 (Ordonanța de urgență a Guvernului nr. 25/2021 privind modificarea și completarea unor acte normative în domeniul achizițiilor publice; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 346, 5.4.2021; jäljempänä hallituksen asetus nro 25/2021), joka tuli voimaan 5.4.2021, on muutettu useita julkisista hankinnoista annetun lain säännöksiä.

17

Hallituksen asetuksen nro 25/2021 V §:n sanamuoto on seuraava:

”Hankintamenettelyihin, joissa talouden toimijat ovat esittäneet tarjouksia ennen tämän [hallituksen kiireellisen asetuksen] voimaantuloa, sovelletaan lainsäädäntöä, joka oli voimassa mainittujen menettelyjen alkamishetkellä.”

18

Julkisista hankinnoista annetun lain 3 §:n 1 momentin jj kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna hallituksen asetuksella nro 25/2021, määritellään talouden toimijan käsite siten, että se on ”luonnollinen henkilö tai julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen oikeushenkilö tai tällaisten henkilöiden ryhmä tai yhteenliittymä, mukaan lukien kahden tai useamman tällaisen yksikön tilapäinen yhteenliittymä, joka tarjoaa markkinoilla laillisesti rakennustöiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen tarjoamista, ja joka on sijoittautunut:

i) [unionin] jäsenvaltioon

ii) Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvaan valtioon

iii) sellaiseen kolmanteen maahan, joka on ratifioinut [GPA-sopimuksen], siltä osin kuin tehty hankintasopimus kuuluu kyseisen sopimuksen liiteosassa I olevien 1, 2, 4, 5, 6 ja 7 liitteen soveltamisalaan

iv) kolmanteen maahan, joka on liittymässä [unioniin]

v) kolmansiin maihin, jotka eivät kuulu alakohdan iii soveltamisalaan, mutta jotka ovat allekirjoittajina muissa kansainvälisissä sopimuksissa, joilla [unioni] velvoitetaan myöntämään vapaa pääsy julkisten hankintojen markkinoille”

19

Julkisista hankinnoista annetun lain 49 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna hallituksen asetuksella nro 25/2021, säädetään seuraavaa:

”(1) Hankintaviranomaiset ovat velvollisia kohtelemaan talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä ja toimimaan avoimesti ja oikeasuhteisesti.

(2) Siltä osin kuin niihin sovelletaan GPA-sopimuksen – – liiteosassa I olevia 1, 2, 4, 5, 6 ja 7 liitteitä ja muita [unionia] sitovia kansainvälisiä sopimuksia, hankintaviranomaisten on myönnettävä näiden sopimusten allekirjoittaneiden valtioiden rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin [unionin] rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille.”

20

Julkisista hankinnoista annetun lain 53 §:n 11 momentissa, sellaisena kuin se on muutettuna hallituksen asetuksella nro 25/2021, säädetään seuraavaa:

”Hankintaviranomainen sulkee pois hankintamenettelystä sellaisen yksittäisenä tarjoajana / yhteistyössä toimivana tarjoajana / ehdokkaana / ulkopuolisena tukevana tahona / alihankkijana toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka ei kuulu 3 §:n 1 momentin jj kohdassa tarkoitetun määritelmän piiriin – –”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

21

ARF aloitti 3.4.2020 hankintamenettelyn avoimella tarjouspyynnöllä, jonka kohteena oli ”20 uuden seutuliikenteeseen tarkoitetun RE-IR-sähkömoottorijunan osto sekä kyseisten junien toiminnan kannalta tarpeellisten huolto- ja korjauspalvelujen hankinta”.

22

Kaksi talouden toimijaa eli yhteenliittymä ja Alstom Ferroviaria jättivät tarjouksensa 19.4.2021.

23

ARF julkaisi 2.11.2021 kyseessä olevaa hankintamenettelyä koskevan lopullisen pöytäkirjan, jossa se sulki yhteenliittymän pois menettelystä ja valitsi Alstom Ferroviarian hankintasopimuksen sopimuspuoleksi. Poissulkemisen perusteluna oli se, että yhteenliittymän johtaja eli CRRC Qingdao Sifang ei kuulunut julkisista hankinnoista annetun lain 3 §:n 1 momentin jj kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna hallituksen asetuksella nro 25/2021, tarkoitetun talouden toimijan käsitteen alaan, koska sen kotipaikka sijaitsee Kiinassa.

24

Yhteenliittymä, joka riitautti poissulkemisensa, teki 11.11.2021 valituksen Consiliul Național de Soluționare a Contestațiilorille (kansallinen riitojenratkaisuneuvosto, Romania, jäljempänä CNSC). Yhteenliittymä väitti tässä valituksessa, että tämä poissulkeminen, joka perustui hallituksen asetuksen nro 25/2021 taannehtivaan soveltamiseen, on vastoin Romanian perustuslakia ja unionin oikeutta.

25

CNSC hylkäsi kyseisen valituksen 31.1.2022 antamallaan ratkaisulla seuraavista syistä.

26

CNSC totesi ensinnäkin, ettei Kiinan kansantasavalta täyttänyt mitään julkisista hankinnoista annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna hallituksen asetuksella nro 25/2021, 3 §:n 1 momentin jj kohdan i–v alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä.

27

CNSC totesi toiseksi, että yhteenliittymä oli esittänyt tarjouksensa 19.4.2021 eli sen jälkeen, kun hallituksen asetus nro 25/2021 oli tullut voimaan 5.4.2021.

28

CNSC korosti kolmanneksi, että hallituksen asetuksen nro 25/2021 V §:n mukaan ainoastaan hankintamenettelyihin, joissa talouden toimijat ovat esittäneet tarjouksia ennen tämän hallituksen kiireellisen asetuksen voimaantuloa, sovelletaan lainsäädäntöä, joka oli voimassa näiden menettelyjen alkamishetkellä. Sitä vastoin hankintamenettelyihin, joissa tarjouksia ei ole esitetty ennen 5.4.2021, jolloin hallituksen asetus nro 25/2021 tuli voimaan, sovelletaan sitä vastoin tätä asetusta.

29

Yhteenliittymä valitti CNSC:n ratkaisusta 14.2.2022 ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen Curtea de Apel Bucureștiin (Bukarestin ylioikeus, Romania).

30

Yhteenliittymä esittää valituksessaan, että hankintamenettelyä koskevien säännösten muuttamista kyseisen menettelyn aikana on pidettävä lukuisten unionin oikeuden periaatteiden ja erityisesti luottamuksensuojan periaatteen, oikeusvarmuuden periaatteen, taannehtivuuskiellon periaatteen, avoimuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisena.

31

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että hallituksen asetuksessa nro 25/2021 on muutettu oikeussääntöjä julkisten hankintojen alalla ja määritelty uudelleen tiettyjä hankintamenettelyihin osallistumista koskevia yleisiä sääntöjä direktiivin 2014/24 25 artiklan mukaisesti, jossa asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus taata, että pelkästään sellaisten kolmansien maiden, jotka ovat tässä säännöksessä tarkoitettujen sopimusten allekirjoittajina, talouden toimijoita kohdellaan yhdenvertaisesti jäsenvaltioiden talouden toimijoiden kanssa.

32

Hallituksen asetuksen nro 25/2021 johdanto-osassa Romanian hallitus viittasi siihen, että viime vuosina suuntana on ollut hankintamenettelyissä sellaisten kolmansien maiden tarjoajien määrän kasvaminen, jotka antavat heikommat takeet siitä, että tiettyjä vaatimuksia kuten sertifioituja laatuvaatimuksia, ympäristönormeja ja kestävän kehityksen edellytyksiä, työoloihin ja sosiaaliturvaan liittyviä vaatimuksia ja kilpailupolitiikkaa noudatetaan.

33

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että direktiivin 2014/24 25 artiklassa ei tehdä eroa tässä säännöksessä tarkoitettujen talouden toimijoiden kohtelun osalta sen mukaan, milloin nämä toimijat ovat jättäneet tarjouksensa hankintamenettelyissä, joihin ne osallistuvat.

34

Tämä tuomioistuin pohtii, missä määrin yhtäältä unionin oikeudessa vahvistetun kaltaisia oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita sekä toisaalta direktiivin 2014/2 18 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä sen 2 artiklan 1 kohdan 13 alakohdan ja 49 artiklan kanssa, tarkoitettuja yhdenvertaisen kohtelun, avoimuuden ja oikeasuhteisuuden periaatteita noudatetaan tapauksessa, jossa tarjoaja suljetaan pois sellaisen laintasoisen normatiivisen toimen nojalla, jolla kansallisen oikeuden mukaista talouden toimijan määritelmää muutetaan sen jälkeen, kun hankintailmoitus on julkaistu.

35

Tässä tilanteessa Curtea de Apel București on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1) Ovatko oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla [direktiivin 2014/24] 25 artikla on saatettu 5.4.2021 alkaen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jonka mukaan talouden toimijat, joihin näitä unionin säännöksiä ei sovelleta, voivat edelleen osallistua hankintamenettelyihin vain, jos ne ovat esittäneet tarjouksensa ennen mainitun lainsäädäntömuutoksen voimaantuloa?

2) Ovatko [direktiivin 2014/24] 18 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä saman direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 13 alakohdan ja 49 artiklan kanssa, tarkoitetut yhdenvertaisen kohtelun, avoimuuden ja oikeasuhteisuuden periaatteet esteenä tarjoajan poissulkemiselle hankintamenettelystä jäsenvaltion hallituksen antaman sellaisen laintasoisen normatiivisen toimen nojalla, jolla otetaan käyttöön uusi oikeussääntö, jolla muutetaan talouden toimijan määritelmää sen jälkeen, kun hankintamenettelyä, johon mainittu toimija osallistuu, koskeva hankintailmoitus on julkaistu?”

Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa

36

Neljännen jaoston puheenjohtajan 28.9.2023 antamalla päätöksellä nyt esillä olevan asian käsittelyä lykättiin unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 55 artiklan nojalla asiassa C‑652/22, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret annettavan tuomion julistamiseen saakka.

37

Asiassa Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret (C‑652/22, EU:C:2024:910) 22.10.2024 annetun tuomion jälkeen nyt esillä olevan asian käsittelyä jatkettiin 23.10.2024.

Unionin tuomioistuimen toimivalta

38

ARF ja Alstom Ferroviaria väittävät, että unionin tuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan esitettyjä kysymyksiä, koska ne eivät todellisuudessa koske unionin oikeuden vaan kansallisen oikeuden sääntöjen tulkintaa ja tosiseikkojen arviointia, mikä kuuluu kansallisen tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

39

On muistutettava, että SEU 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja SEUT 267 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu erityisesti unionin oikeuden tulkinnasta.

40

Nyt käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, että esitetyt kysymykset koskevat unionin oikeuden säännösten ja periaatteiden tulkintaa.

41

Tästä seuraa, että unionin tuomioistuin on toimivaltainen vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.

Ennakkoratkaisukysymyksen tutkittavaksi ottaminen

42

ARF ja Alstom Ferroviaria väittävät, ettei esitettyjä kysymyksiä voida ottaa tutkittavaksi, koska niillä ei ole merkitystä pääasian ratkaisemisen kannalta. ARF huomauttaa tässä yhteydessä, että CRRC Qingdao Sifang, joka on suljettu pois pääasiassa kyseessä olevasta hankintamenettelystä, on sijoittautunut Kiinan kansantasavaltaan, joka ei ole tehnyt unionin kanssa kansainvälistä sopimusta, jolla taataan yhdenvertainen ja vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille. Tästä seuraa, ettei kyseinen yhtiö kuulu direktiivin 2014/24 soveltamisalaan.

43

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklassa käyttöön otetussa unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisessä yhteistyössä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa pääasia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta. Jos esitetyt kysymykset koskevat unionin oikeuden tulkintaa, unionin tuomioistuimen on siten lähtökohtaisesti ratkaistava ne. Tästä seuraa, että unionin oikeutta koskevilla kysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä ratkaisemasta kansallisen tuomioistuimen esittämän ennakkoratkaisukysymyksen ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä pääasian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen tai jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (tuomio 16.1.2025, Banco de Santander (Yksittäisten kuluttajien edustaminen), C‑346/23, EU:C:2025:13, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

44

Edellytykset, joiden perusteella unionin tuomioistuin voi kieltäytyä ratkaisemasta esitettyjä kysymyksiä, eivät nyt käsiteltävässä asiassa täyty.

45

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin nimittäin pyrkii selvittämään, onko unionin oikeus esteenä sille, että yhteenliittymä suljetaan pois pääasiassa kyseessä olevasta hankintamenettelystä sellaisen kansallisen lainsäädännön perusteella, jolla talouden toimijan käsitettä on muutettu direktiivin 2014/24 25 artiklan saattamiseksi osaksi kansallista oikeutta. Tällaisessa tilanteessa ei ole ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkinnalla ei olisi mitään yhteyttä pääasian tosiseikkoihin tai kohteeseen tai että kyseinen ongelma olisi luonteeltaan hypoteettinen.

46

On totta, että 22.10.2024 annetun tuomion Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret (C‑652/22, EU:C:2024:910) 45, 51 ja 67 kohdasta käy ilmi, että tilanteessa, jossa hankintamenettelyyn unionissa osallistuu sellaisen kolmannen maan talouden toimija, joka ei ole tehnyt unionin kanssa kansainvälistä sopimusta, jolla taataan yhdenvertainen ja vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille, kyseinen talouden toimija ei voi vedota unionin lainsäädäntöön sisältyviin julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin, kuten direktiivin 2014/24 18 artiklaan. Koska kyseisiin direktiiveihin sisältyviä julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei voida soveltaa tällaisen kolmannen maan talouden toimijan jättämään tarjoukseen, niiden tulkinnalla ei voi olla merkitystä sellaisen oikeusriidan ratkaisemisen kannalta, jonka kyseinen talouden toimija on pannut vireille riitauttaakseen sen tavan, jolla näitä sääntöjä on kyseessä olevassa hankintamenettelyssä sovellettu. Siten ennakkoratkaisukysymys, jolla ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii saamaan tällaisen tulkinnan, on tällaisen oikeusriidan yhteydessä jätettävä tutkimatta.

47

Jos oikeusriita nyt käsiteltävän asian tavoin koskee kuitenkin kysymystä siitä, mitkä ovat yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti sellaisen kolmannen maan talouden toimija, joka ei ole tehnyt unionin kanssa kansainvälistä sopimusta, jolla taataan yhdenvertainen ja vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille, voidaan sulkea pois hankintamenettelystä unionissa, ennakkoratkaisupyynnön, joka koskee unionin sellaisten säännösten tai periaatteiden tulkintaa, joilla ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan voidaan säännellä tätä kysymystä, esittämisellä voi olla merkitystä sen käsiteltävänä olevan oikeusriidan ratkaisemisen kannalta.

48

Tästä seuraa, että nyt käsiteltävässä asiassa esitetyt kysymykset voidaan ottaa tutkittavaksi.

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

49

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksillään, jotka on tutkittava yhdessä, lähinnä, onko luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteita sekä direktiivin 2014/24 18 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sen 2 artiklan 1 kohdan 13 alakohdan ja 49 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että sellaisen kolmannen maan talouden toimija, joka ei ole tehnyt unionin kanssa kyseisen direktiivin 25 artiklassa tarkoitettua kansainvälistä sopimusta, voidaan sulkea pois jäsenvaltiossa järjestettävästä hankintamenettelystä sellaisen kansallisen lainsäädännön perusteella, joka on tullut voimaan hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen mutta ennen kuin kyseinen talouden toimija on jättänyt tarjouksensa.

Alustavat toteamukset

50

Aluksi on todettava pääasiassa kyseessä olevan hankintamenettelyn kohteesta, joka on rautatieliikenteeseen tarkoitettujen junien osto sekä huolto- ja korjauspalvelujen hankinta, ettei kyseinen menettely ehkä kuulu direktiivin 2014/24, johon ennakkoratkaisupyynnössä viitataan, vaan direktiivin 2014/25 soveltamisalaan.

51

Direktiivin 2014/24 7 artiklan mukaan kyseisen direktiivin soveltamisala ei nimittäin ulotu julkisiin hankintoihin kuljetuspalvelujen alalla, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2014/25 11 artiklassa (tuomio 1.8.2022, Roma Multiservizi ja Rekeep, C‑332/20, EU:C:2022:610, 64 kohta).

52

Direktiivin 2014/25 11 artiklan, jonka otsikko on ”Kuljetuspalvelut”, ensimmäisessä kohdassa näet täsmennetään, että tätä direktiiviä sovelletaan sellaisten verkkojen antamiseen käyttöön tai niiden toimintaan, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja muun muassa rautateitse. Kyseisen artiklan toisen kohdan mukaan verkosta katsotaan olevan kyse, kun kuljetuspalvelua tarjotaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamin edellytyksin, jotka voivat koskea liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.

53

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä nyt käsiteltävässä asiassa on ratkaista, kuuluuko pääasiassa kyseessä oleva hankintamenettely direktiivin 2014/25 soveltamisalaan sen 11 artiklan nojalla, ja jos näin on, kyseinen menettely ei kuulu direktiivin 2014/24 7 artiklan nojalla kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

54

Näiden täsmennysten jälkeen on todettava, että direktiivin 2014/24 25 artikla on laadittu siten, että sen sanamuoto vastaa direktiivin 2014/25 43 artiklan sanamuotoa.

55

Sillä seikalla, että kyseinen menettely ei ehkä kuulu direktiivin 2014/24 soveltamisalaan vaan direktiivin 2014/25 soveltamisalaan, ei siten ole vaikutusta esitettyjen kysymysten tarkasteluun. Tarkastelua, joka suoritetaan direktiivin 2014/24 25 artiklan kannalta, on nimittäin pidettävä myös direktiivin 2014/25 43 artiklan kannalta suoritettuna siinä tapauksessa, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päättää, että pääasiassa kyseessä oleva hankintamenettely kuuluu viimeksi mainitun direktiivin soveltamisalaan.

Asiakysymys

56

Unionia sitovat tiettyihin kolmansiin maihin nähden kansainväliset sopimukset, erityisesti GPA, joilla taataan vastavuoroisesti ja tasapuolisesti unionin talouden toimijoiden pääsy näiden kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille ja kyseisten kolmansien maiden talouden toimijoiden pääsy unionin julkisten hankintojen markkinoille. Direktiivin 2014/24 25 artikla heijastaa näitä unionin kansainvälisiä sitoumuksia, kun siinä säädetään, että siltä osin kuin GPA:ssa tai muissa unionia sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa niin määrätään, jäsenvaltioiden hankintayksiköiden on myönnettävä tällaisen sopimuksen osapuolina olevien kolmansien maiden talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin unionin talouden toimijoille (ks. vastaavasti tuomio 22.10.2024, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret, C‑652/22, EU:C:2024:910, 41 ja 42 kohta).

57

Muut kolmannet maat eivät ole tähän mennessä tehneet unionin kanssa tällaista kansainvälistä sopimusta. Kiinan kansantasavalta kuuluu näihin kolmansiin maihin.

58

Direktiivin 2014/24 27 artiklan 1 kohdassa ”kaikille halukkaille talouden toimijoille” annettu oikeus jättää tarjous tarjouskilpailukutsun perusteella avoimessa hankintamenettelyssä unionissa ei ulotu näiden kolmansien maiden, jotka eivät ole tehneet tällaista kansainvälistä sopimusta unionin kanssa, talouden toimijoihin. Kyseisen säännöksen tulkitseminen eri tavalla ja näin ollen rajoittamattoman ulottuvuuden antaminen kyseisen direktiivin henkilölliselle soveltamisalalle merkitsisi sitä, että näiden kolmansien maiden talouden toimijoille taattaisiin yhdenvertainen pääsy hankintamenettelyihin unionissa, kuten julkisasiamies ratkaisuehdotuksensa 65–73 kohdassa lähinnä totesi. Tämä johtaisi siihen, että niille myönnettäisiin oikeus vähintään yhtä edulliseen kohteluun vastoin kyseisen direktiivin 25 artiklaa, jossa rajataan tämä oikeus niiden kolmansien maiden talouden toimijoihin, jotka ovat tehneet unionin kanssa kyseisessä artiklassa tarkoitetun kaltaisen kansainvälisen sopimuksen (ks. vastaavasti tuomio 22.10.2024, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret, C‑652/22, EU:C:2024:910, 46 ja 47 kohta).

59

Tästä seuraa, että direktiivi 2014/24 on ymmärrettävä siten, että tämän tuomion 57 kohdassa mainittujen kolmansien maiden talouden toimijoiden pääsyä hankintamenettelyihin unionissa ei taata. Tämä merkitsee sitä, että nämä toimijat voidaan joko sulkea pois näistä menettelyistä tai niiden voidaan sallia osallistuvan niihin, mutta kyseiset toimijat eivät voi vedota kyseiseen direktiivin ja vaatia, että niiden tarjouksia kohdellaan samalla tavalla kuin jäsenvaltioiden tarjoajien ja mainitun direktiivin 25 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden tarjoajien tekemiä tarjouksia (ks. vastaavasti tuomio 22.10.2024, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret, C‑652/22, EU:C:2024:910, 45 ja 47 kohta).

60

Jokainen yleisesti sovellettava toimi, jonka erityisenä tavoitteena on määrittää kolmannen maan talouden toimijoiden osalta nämä poissulkemista tai pääsyä koskevat menettelytavat, kuuluu SEUT 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla unionin yksinomaiseen toimivaltaan yhteisen kauppapolitiikan alalla. Näin on sellaisten toimien osalta, joilla unionin ja kolmannen maan välisen sopimuksen puuttuessa määritetään yksipuolisesti, voivatko tämän kolmannen maan talouden toimijat osallistua hankintamenettelyihin unionissa ja mitä menettelytapoja noudattaen. Tällaisten sopimusten tavoin näillä yksipuolisilla toimilla on suoria ja välittömiä vaikutuksia mainitun kolmannen maan ja unionin väliseen tavaroiden ja palvelujen vaihdantaan (ks. vastaavasti tuomio 22.10.2024, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret, C‑652/22, EU:C:2024:910, 57 kohta).

61

Tästä seuraa, että ainoastaan unioni on toimivaltainen toteuttamaan yleisesti sovellettavan toimen, joka koskee sellaisen kolmannen maan, joka ei ole tehnyt unionin kanssa kansainvälistä sopimusta, jolla taataan yhdenvertainen ja vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille, talouden toimijoiden pääsyä unionissa julkisiin hankintamenettelyihin, ottamalla käyttöön joko järjestelmän, jossa taataan kyseisille talouden toimijoille näihin menettelyihin pääsy, tai järjestelmän, jossa suljetaan ne pois tai jossa säädetään niiden ja muiden talouden toimijoiden tekemien tarjousten vertailuun perustuvan pistemäärän oikaisusta (tuomio 22.10.2024, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret, C‑652/22, EU:C:2024:910, 61 kohta)

62

SEUT 2 artiklan 1 kohdan mukaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina tai unionin antamien säädösten täytäntöönpanemiseksi. Unioni ei kuitenkaan ole valtuuttanut jäsenvaltioita toimimaan lainsäätäjinä tai antamaan oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, jotka koskevat sellaisen kolmannen maan talouden toimijoiden pääsyä julkisiin hankintamenettelyihin, joka ei ole tehnyt kansainvälistä sopimusta unionin kanssa. Unioni ei ole tähän mennessä myöskään antanut tällaisia säädöksiä, joita jäsenvaltiot voisivat panna täytäntöön (tuomio 22.10.2024, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret, C‑652/22, EU:C:2024:910, 62 kohta).

63

Jos unioni ei ole antanut säädöksiä, hankintaviranomaisen tehtävänä on arvioida, onko sellaisen kolmannen maan, joka ei ole tehnyt unionin kanssa kansainvälistä sopimusta, jolla taataan yhdenvertainen ja vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille, talouden toimijoiden osallistuminen hankintamenettelyyn sallittava, ja jos se päättää tällaisesta sallimisesta, onko määrättävä näiden toimijoiden ja muiden toimijoiden jättämien tarjousten vertailuun perustuvan pistemäärän oikaisusta (tuomio 22.10.2024, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret, C‑652/22, EU:C:2024:910, 63 kohta).

64

Nyt käsiteltävässä asiassa ei ole olemassa unionin oikeuden säännöstä, jonka nojalla sellaisen kolmannen maan, joka ei ole tehnyt unionin kanssa kansainvälistä sopimusta, jolla taataan yhdenvertainen ja vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille, talouden toimijoiden osallistuminen hankintamenettelyihin sallittaisiin tai ne suljettaisiin pois niistä. Kun otetaan huomioon tämän tuomion 60–62 kohdassa mainitut säännöt, joiden mukaan jäsenvaltiot eivät saa toimia lainsäätäjinä yhteisen kauppapolitiikan alalla, jos unioni ei ole niitä valtuuttanut tai jos ei ole olemassa unionin säädöstä, joka voitaisiin panna täytäntöön, pääasiassa kyseessä olevaa kansallista lainsäädäntöä, joka velvoittaa hankintaviranomaisen sulkemaan pois nämä talouden toimijat, ei voida soveltaa. Hankintaviranomaisen tehtävänä on päättää tämän tuomion edellisessä kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, onko yhteenliittymän osallistuminen sallittava vai onko se suljettava pois.

65

Näin ollen merkitystä ei ole sillä, että kyseinen kansallinen lainsäädäntö on tullut voimaan hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen mutta ennen kuin kiinalainen talouden toimija on jättänyt tarjouksensa.

66

On kuitenkin korostettava, että koska kolmansien maiden, jotka eivät ole tehneet unionin kanssa kansainvälistä sopimusta, jolla taataan yhdenvertainen ja vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille, talouden toimijoilla ei ole oikeutta direktiivin 2014/24 25 artiklassa tarkoitettuun vähintään yhtä edulliseen kohteluun, hankintaviranomainen voi sisällyttää hankinta-asiakirjoihin kohtelua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, joiden tarkoituksena on heijastaa objektiivista eroa yhtäältä näiden toimijoiden ja toisaalta unionin ja unionin kanssa tällaisen kyseisessä 25 artiklassa tarkoitetun sopimuksen tehneiden kolmansien maiden talouden toimijoiden oikeudellisen tilanteen välillä. Vaikka on ymmärrettävää, että näiden kohtelua koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen on oltava tiettyjen periaatteiden ja vaatimusten, kuten oikeusvarmuuden tai luottamuksensuojan periaatteiden, mukaisia, kanne, jossa vedotaan siihen, että hankintaviranomainen ei ole noudattanut tällaisia periaatteita, voidaan tutkia ainoastaan kansallisen oikeuden eikä unionin oikeuden valossa (ks. analogisesti tuomio 22.10.2024, Kolin Inşaat Turizm Sanayi ve Ticaret, C‑652/22, EU:C:2024:910, 64 ja 66 kohta).

67

Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että SEUT 3 artiklan 1 kohdan e alakohtaa, jossa unionille annetaan yksinomainen toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla, luettuna yhdessä SEUT 2 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että jos unioni ei ole antanut tointa, jossa edellytetään, että sellaisen kolmannen maan talouden toimijalla, joka ei ole tehnyt unionin kanssa kyseisen direktiivin 25 artiklassa tarkoitettua kansainvälistä sopimusta, on pääsy julkisiin hankintamenettelyihin, tai jossa tämä pääsy kielletään, kyseinen määräys on esteenä sille, että jäsenvaltion hankintaviranomainen sulkee pois tällaisen kolmannen maan talouden toimijan sellaisen säädöksen nojalla, jonka kyseinen jäsenvaltio on antanut unionin valtuutusta saamatta, eikä sillä seikalla, että kyseinen säädös on tullut voimaan hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen, ole tässä yhteydessä merkitystä.

Oikeudenkäyntikulut

68

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

SEUT 3 artiklan 1 kohdan e alakohtaa, jossa unionille annetaan yksinomainen toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla, luettuna yhdessä SEUT 2 artiklan 1 kohdan kanssa,

on tulkittava siten, että

jos unioni ei ole antanut tointa, jossa edellytetään, että sellaisen kolmannen maan talouden toimijalla, joka ei ole tehnyt unionin kanssa julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 25 artiklassa tarkoitettua kansainvälistä sopimusta, on pääsy julkisiin hankintamenettelyihin, tai jossa tämä pääsy kielletään, kyseinen määräys on esteenä sille, että jäsenvaltion hankintaviranomainen sulkee pois tällaisen kolmannen maan talouden toimijan sellaisen säädöksen nojalla, jonka kyseinen jäsenvaltio on antanut unionin valtuutusta saamatta, eikä sillä seikalla, että kyseinen säädös on tullut voimaan hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen, ole tässä yhteydessä merkitystä.

Allekirjoitukset

( * ) Oikeudenkäyntikieli: romania.