<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-650/15 P</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62015CC0650</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:527">EU:C:2017:527</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>21</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>21</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P>RATKAISUEHDOTUS – ELEANOR SHARPSTON – ASIA C‑650/15 P</P><P>PPG JA SNF v. ECHA</P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Eleanor Sharpston</HT></P><P><DATE ISO="20170706">6 päivänä heinäkuuta 2017</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: englanti.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑650/15 P</HT></P><P>Polyelectrolyte Producers Group GEIE (PPG) ja</P><P>SNF SAS</P><P>vastaan</P><P>Euroopan kemikaalivirasto</P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Muutoksenhaku</KEYWORD><KEYWORD>Asetus (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus)</KEYWORD><KEYWORD>Erityistä huolta aiheuttavat aineet</KEYWORD><KEYWORD>Luettelon laatiminen tuotteista, jotka voidaan mahdollisesti sisällyttää liitteeseen XIV (luvanvaraisten aineiden luettelo)</KEYWORD><KEYWORD>Päätös, jonka mukaan akryyliamidi on aine, joka täyttää luetteloon sisällyttämistä koskevat edellytykset</KEYWORD><KEYWORD>2 artiklan 8 kohdan b alakohta</KEYWORD><KEYWORD>Vapautus</KEYWORD><KEYWORD>Välituotteen käsite</KEYWORD><KEYWORD>Perusteluvelvollisuus</KEYWORD><KEYWORD>Suhteellisuusperiaate</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävä asia koskee valitusta, joka on tehty unionin yleisen tuomioistuimen <DATE ISO="20150925">25.9.2015</DATE> antamasta tuomiosta PPG ja SNF v. ECHA<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P><REF.DOC.ECR><NO.CASE>T‑268/10</NO.CASE> RENV, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2015:698">EU:T:2015:698</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> (jäljempänä valituksenalainen tuomio). Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kyseisessä tuomiossa Polyelectrolyte Producers Group GEIE:n (jäljempänä PPG) ja SNF SAS:n (jäljempänä SNF) nostaman kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan Euroopan kemikaaliviraston (jäljempänä ECHA tai kemikaalivirasto) tekemä päätös (ED/68/2009), jolla akryyliamidi (EY nro 201-173-7) tunnustettiin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, joka täyttää REACH-asetuksen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta <DATE ISO="20061218">18.12.2006</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="396" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2006">EUVL 2006, L 396, s. 1</REF.DOC.OJ>). REACH-asetuksen versio, jolla on merkitystä pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien tosiseikkojen kannalta, on kyseinen asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna <DATE ISO="20090622">22.6.2009</DATE> annetulla komission asetuksella (EY) N:o 552/2009 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="164" PAGE.FIRST="7" DATE.PUB="2009">EUVL 2009, L 164, s. 7</REF.DOC.OJ>), ja tätä versiota siteeraan jäljempänä.</P></NOTE> 57 artiklassa vahvistetut edellytykset, ja sisällytettiin se sellaisten aineiden luetteloon, jotka mahdollisesti otetaan kyseisen asetuksen liitteeseen XIV (jäljempänä riidanalainen päätös).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Valitus antaa unionin tuomioistuimelle mahdollisuuden tulkita REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohtaa, jossa vapautetaan tuotantopaikalla käytettävät erotetut välituotteet ja kuljetettavat erotetut välituotteet kyseisen asetuksen VII osaston soveltamisesta. Kyseinen osasto koskee erityistä huolta aiheuttavia aineita, ja siinä vahvistetaan säännöt ja menettelyt, joita sovelletaan ensinnäkin niiden tunnistamiseen ja mahdolliseen sisällyttämiseen lupaa edellyttävien aineiden luetteloon ja toiseksi niitä koskevaan lupamenettelyyn sen jälkeen, kun ne on sisällytetty kyseiseen luetteloon. Tällainen selvitys edellyttää, että unionin tuomioistuin määrittelee välituotteen käsitteen ja määrittää, olisiko aineiden välituotekäyttö pitänyt ottaa huomioon erityistä huolta aiheuttavaa ainetta tunnistettaessa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="2"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>REACH-asetus</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>REACH-asetuksen tarkoituksena on varmistaa korkeatasoinen terveyden ja ympäristön suojelu. Tähän kuuluu vaihtoehtoisten keinojen edistäminen aineiden vaarojen arvioimiseksi sekä aineiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla samalla kilpailukykyä ja innovointia edistäen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Johdanto-osan ensimmäinen perustelukappale sekä 1 artikla.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Johdanto-osan 12 perustelukappaleessa todetaan, että REACH-asetuksen tavoitteena on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>kannustaa ja tietyissä tapauksissa varmistaa, että erityistä huolta aiheuttavat aineet korvataan lopulta vähemmän vaarallisilla aineilla tai tekniikoilla, jos taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia soveltuvia vaihtoehtoja on saatavilla<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Johdanto-osan 22 perustelukappaleessa huomautetaan, että lupamenettelyä koskevilla säännöksillä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>pitäisi varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja huolehtia samalla siitä, että erityistä huolta aiheuttavista aineista johtuvat riskit ovat riittävän hyvin hallinnassa<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Johdanto-osan 41 perustelukappaleen mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>järjestelmän toimivuuteen liittyvistä syistä ja välituotteiden erityisluonteen vuoksi välituotteille olisi säädettävä erityiset rekisteröintivaatimukset<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>REACH-asetuksen soveltamisalaa koskevat vapautukset vahvistetaan sen 2 artiklassa. Sen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että asetusta ei sovelleta erottamattomiin välituotteisiin. Sen 2 artiklan 8 kohdassa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>tuotantopaikalla käytettäviä erotettuja välituotteita ja kuljetettavia erotettuja välituotteita koskee vapautus:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>II osaston 1 luvun soveltamisesta, lukuun ottamatta 8 ja 9 artiklaa, ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>VII osaston soveltamisesta<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>.</TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>REACH-asetuksen 3 artikla sisältää seuraavat määritelmät:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>1.</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>aineella<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="2019" ID="QE0006"/> [tarkoitetaan] alkuainetta ja sen yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina, mukaan luettuna aineen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja valmistusprosessista johtuvat epäpuhtaudet mutta lukuun ottamatta liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>15.</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>välituotteella<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="2019" ID="QE0007"/> [tarkoitetaan] ainetta, jota valmistetaan kemiallista prosessointia varten tai kulutetaan tai käytetään kemiallisessa prosessoinnissa sen muuntamiseksi toiseksi aineeksi (jäljempänä <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>synteesi<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="2019" ID="QE0008"/>):</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>erottamattomalla välituotteella<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="2019" ID="QE0009"/> [tarkoitetaan] välituotetta, jota ei synteesin aikana tarkoituksellisesti poisteta (paitsi näytteenottoa varten) laitteistosta, jossa synteesi tapahtuu. Tällaiseen laitteistoon kuuluvat reaktioastia, sen lisälaitteet ja kaikki laitteet, joiden kautta aine (aineet) kulkee (kulkevat) jatkuvatoimisessa tai panosprosessissa, sekä putkistot, jotka on tarkoitettu reaktioseoksen siirtämiseen astiasta toiseen seuraavaa reaktiovaihetta varten, mutta siihen eivät kuulu säiliöt ja muut astiat, joissa ainetta (aineita) varastoidaan valmistuksen jälkeen;</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="3"?><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>tuotantopaikalla käytettävällä erotetulla välituotteella<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="2019" ID="QE0010"/> [tarkoitetaan] välituotetta, joka ei täytä erottamattoman välituotteen kriteereitä, kun välituotteen valmistus ja toisen (toisten) aineen (aineiden) synteesi kyseisestä välituotteesta tapahtuu samalla tuotantopaikalla, jonka toiminnasta vastaa yksi tai useampi oikeushenkilö;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>kuljetettavalla erotetulla välituotteella<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="2019" ID="QE0011"/> [tarkoitetaan] välituotetta, joka ei täytä erottamattoman välituotteen kriteereitä ja jota kuljetetaan muiden tuotantopaikkojen välillä tai toimitetaan muille tuotantopaikoille;</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>16.</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>tuotantopaikalla<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="2019" ID="QE0012"/> yksittäistä paikkaa, jossa tietty infrastruktuuri ja laitteet ovat yhteiskäytössä, silloin kun aineen (aineiden) valmistajia on enemmän kuin yksi;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>REACH-asetuksen VII osasto koskee lupamenettelyä. Sen 55 artiklan mukaan kyseisen osaston tavoitteena on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>taata sisämarkkinoiden moitteeton toiminta varmistaen samalla, että erityistä huolta aiheuttavien aineiden riskit ovat asianmukaisesti hallinnassa ja että kyseiset aineet korvataan asteittain soveltuvilla vaihtoehtoisilla aineilla tai tekniikoilla, jos nämä ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>. Asetuksen 56 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetaan yleisperiaate, jonka mukaan valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä ei saa saattaa markkinoille käyttötarkoitukseen eikä itse käyttää ainetta, joka sisältyy liitteeseen XIV (jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>Luvanvaraisten aineiden luettelo<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>), paitsi jos sille on myönnetty lupa kyseiselle käytölle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Asetuksen 57 artiklan mukaan aineet, jotka voidaan sisällyttää liitteeseen XIV, ovat seuraavat:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>a)</NO.P><TXT>aineet, jotka täyttävät syöpää aiheuttavien aineiden luokkaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit direktiivin 67/548/ETY[<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä <DATE ISO="19670627">27.6.1967</DATE> annettu neuvoston direktiivi (<REF.DOC.OJ COLL="P" NO.OJ="196" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1967">EYVL 1967, 196, s. 1</REF.DOC.OJ>). Tämä direktiivi on sittemmin kumottu aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta <DATE ISO="20081216">16.12.2008</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1272/2008 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="353" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2008">EUVL 2008, L 353, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE>] mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>aineet, jotka täyttävät perimää vaurioittavien aineiden luokkaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit direktiivin 67/548/ETY mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>aineet, jotka täyttävät lisääntymiselle vaarallisten aineiden luokkaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit direktiivin 67/548/ETY mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>aineet, jotka ovat hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä tämän asetuksen liitteessä XIII mainittujen kriteereiden mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>e)</NO.P><TXT>aineet, jotka ovat erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä tämän asetuksen liitteessä XIII mainittujen perusteiden mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>f)</NO.P><TXT>aineet – esimerkiksi sellaiset, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia tai jotka ovat hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä ja jotka eivät täytä edellä d tai e alakohdan mukaisia kriteereitä – joiden osalta on tieteellisiä todisteita todennäköisistä vakavista vaikutuksista ihmisten terveyteen tai ympäristöön, jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen kuin muiden a–e alakohdassa lueteltujen aineiden vaikutukset ja jotka tunnistetaan tapauskohtaisesti 59 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Asetuksen 59 artiklan 2–10 kohdassa vahvistetaan menettely, jonka mukaisesti tunnistetaan 57 artiklassa tarkoitetut kriteerit täyttävät aineet ja laaditaan luettelo liitteeseen XIV mahdollisesti sisällytettävistä aineista:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="059.002"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>2.</NO.PARAG><ALINEA>[Euroopan] komissio voi pyytää kemikaalivirastoa laatimaan asiakirja-aineiston liitteen XV asiaankuuluvien jaksojen mukaisesti aineille, joiden se katsoo täyttävän 57 artiklassa tarkoitetut perusteet. Asiakirja-aineisto voidaan tarvittaessa rajoittaa viittaukseen asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan mukaiseen nimikkeeseen. Kemikaalivirasto antaa asiakirja-aineiston jäsenvaltioiden saataville.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltio voi laatia asiakirja-aineiston liitteen XV mukaisesti aineille, joiden se katsoo täyttävän 57 artiklassa tarkoitetut perusteet, ja toimittaa sen kemikaalivirastolle. Asiakirja-aineisto voidaan tarvittaessa rajoittaa viittaukseen asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan mukaiseen nimikkeeseen. Kemikaalivirasto antaa asiakirja-aineiston muiden jäsenvaltioiden saataville 30 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Kemikaalivirasto julkaisee www-sivustollaan ilmoituksen siitä, että aineen osalta on laadittu liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto. Kemikaalivirasto pyytää kaikkia asianosaisia esittämään huomautuksensa kemikaalivirastolle esitetyssä määräajassa.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.005"><NO.PARAG>5.</NO.PARAG><ALINEA>Muut jäsenvaltiot ja kemikaalivirasto voivat 60 päivän kuluessa tästä jakelusta esittää huomautuksia kemikaalivirastolle toimitetun asiakirja-aineiston aiheena olevan aineen tunnistamisesta 57 artiklan perusteiden osalta.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.006"><NO.PARAG>6.</NO.PARAG><ALINEA>Jos kemikaalivirasto ei saa eikä esitä huomautuksia, se sisällyttää aineen edellä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon. Kemikaalivirasto voi sisällyttää aineen suosituksiinsa 58 artiklan 3 kohdan mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.007"><NO.PARAG>7.</NO.PARAG><ALINEA>Jos kemikaalivirasto esittää tai saa huomautuksia, se siirtää asian jäsenvaltioiden komitean käsiteltäväksi 15 päivän kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun 60 päivän määräajan päättymisestä.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.008"><NO.PARAG>8.</NO.PARAG><ALINEA>Jos jäsenvaltioiden komitea pääsee yksimieliseen sopimukseen aineen tunnistamisesta 30 päivän kuluessa siitä, kun asia on siirretty sen käsiteltäväksi, kemikaalivirasto sisällyttää aineen 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon. Kemikaalivirasto voi sisällyttää aineen suosituksiinsa 58 artiklan 3 kohdan mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.009"><NO.PARAG>9.</NO.PARAG><ALINEA>Jos jäsenvaltioiden komitea ei pääse yksimieliseen sopimukseen, komissio laatii ehdotuksen aineen tunnistamisesta kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden komitean lausunnon vastaanottamisesta. Lopullinen päätös aineen tunnistamisesta tehdään 133 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.010"><NO.PARAG>10.</NO.PARAG><ALINEA>Kemikaalivirasto julkaisee 1 kohdassa tarkoitetun luettelon verkkosivuillaan viipymättä sen jälkeen, kun päätös aineen sisällyttämisestä on tehty, ja pitää luetteloa ajan tasalla.<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Riidan tausta</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Riidanalainen päätös</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>PPG on eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä, joka toimii polyelektrolyyttien, polyakryyliamidin tai muiden akryyliamidia sisältävien polymeerien tuotanto- tai tuontiyhtiöiden edunvalvojana. SNF on yksi sen jäsenyrityksistä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Akryyliamidi on monomeeri, jota käytetään polyakryyliamidin valmistamiseen polymeroimalla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>ECHA:n Multilingual Chemical Terminology ‑tietokannan mukaan polymerisaatiolla tarkoitetaan polymeerien muodostumista yksinkertaisemmista (monomeerisistä) molekyyleistä lisäyksen kautta.</P></NOTE> Polyakryyliamidia käytetään yleisimmin vedenpuhdistuksessa, paperi-, kaivos- ja öljyteollisuudessa, maataloudessa, tekstiilien lisäaineena sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Alankomaiden kuningaskunta toimitti <DATE ISO="20090825">25.8.2009</DATE> ECHA:lle asiakirja-aineiston, joka koski akryyliamidin tunnistamista syöpää aiheuttavaksi ja sukusolujen perimää vaurioittavaksi aineeksi, joka täyttää REACH-asetuksen 57 artiklan a ja b alakohdassa vahvistetut kriteerit, jotta kyseinen aine otettaisiin luetteloon aineista, jotka voidaan mahdollisesti sisällyttää kyseisen asetuksen liitteeseen XIV (jäljempänä ehdolla olevien aineiden luettelo). ECHA julkaisi <DATE ISO="20090831">31.8.2009</DATE> verkkosivuillaan ilmoituksen, jossa osapuolia, joita asia koski, kehotettiin esittämään huomautuksensa kyseisestä asiakirja-aineistosta. Se kehotti myös muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia esittämään asiasta huomautuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden komitea, jolle asia siirrettiin REACH-asetuksen 59 artiklan 7 kohdan nojalla, pääsi <DATE ISO="20091127">27.11.2009</DATE> yksimieliseen sopimukseen akryyliamidin tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi sillä perusteella, että se täyttää kyseisen asetuksen 57 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut perusteet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>ECHA:n pääjohtaja teki riidanalaisen päätöksen <DATE ISO="20091222">22.12.2009</DATE>. ECHA julkaisi <DATE ISO="20100330">30.3.2010</DATE> ehdolla olevien aineiden luettelon, johon sisältyi akryyliamidi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asian käsittely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>PPG ja SNF nostivat kanteen riidanalaisen päätöksen kumoamiseksi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20100610">10.6.2010</DATE> toimittamallaan kannekirjelmällä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin jätti kanteen tutkimatta <DATE ISO="20110921">21.9.2011</DATE> antamallaan määräyksellä PPG ja SNF v. ECHA.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P><REF.DOC.ECR><NO.CASE>T-268/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2011:508">EU:T:2011:508</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin kumosi määräyksen <DATE ISO="20130926">26.9.2013</DATE> antamallaan tuomiolla PPG ja SNF v. ECHA,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P><REF.DOC.ECR><NO.CASE>C‑625/11 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:594">EU:C:2013:594</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> palautti asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja määräsi, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Valituksenalainen tuomio</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi unionin tuomioistuimen tuomion perusteella ECHA:n esittämän oikeudenkäyntiväitteen ja käsitteli tapaukseen liittyneet asiakysymykset.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Unionin yleisen tuomioistuimen esittämä tarkastelu tutkittavaksi ottamista koskevasta kysymyksestä esitetään valituksenalaisen tuomion 29–61 kohdassa.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>PPG ja SNF esittivät ensimmäisessä kanneperusteessaan, että riidanalainen päätös oli REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan ja 59 artiklan vastainen. Ne väittivät, että akryyliamidi on välituote, joka on vapautettu tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi 59 artiklan nojalla. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi tämän väitteen. Se totesi, että 3 artiklan 15 kohdassa vahvistetun välituotteen määritelmän mukaisesti aineen luokittelu välituotteeksi riippuu sen suunnitellusta valmistus- ja käyttötarkoituksesta. Vaikka aineella on tietyssä erityistapauksessa välituotteen asema, tämä ei tarkoita sitä, että se pitäisi vapauttaa 59 artiklassa säädetystä tunnistamismenettelystä</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>PPG ja SNF esittivät toisessa kanneperusteessaan ECHA:n tehneen ilmeisen arviointivirheen hyväksyessään sen, että kaikki akryyliamidin käyttötarkoitukset eivät ole välituotekäyttöä. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että ECHA:lla on laajaa harkintavaltaa arvioida hyvin monitahoisia tieteellisiä ja teknisiä tosiseikkoja. Alankomaiden kuningaskunnan REACH-asetuksen liitteen XV mukaisesti laatima asiakirja-aineisto osoittaa, että 99 prosenttia Euroopan unionissa käytetystä akryyliamidista käytettiin välituotteena polyakryyliamidin valmistuksessa useissa sovelluksissa ja että oli olemassa muita käyttötarkoituksia tiivistetuotteiden aineena ja polyakryyliamidigeelien valmistuksessa tuotantopaikalla, eikä voitu katsoa, että kaikki Alankomaiden kuningaskunnan asiakirja-aineistossaan mainitsemat akryyliamidin käytöt olivat välituotekäyttöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin totesi kolmannesta kanneperusteesta (suhteellisuusperiaatteen väitetty loukkaaminen), että i) toimettomuutta, ii) rajoitusten hyväksymistä REACH-asetuksen VIII osaston nojalla ja iii) työsuojelulainsäädäntöä ei voitu pitää asianmukaisina ja/tai vähemmän rajoittavina toimenpiteinä verrattuna siihen, että akryyliamidi tunnustettiin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>PPG ja SNF esittivät neljännessä kanneperusteessaan, että ECHA oli loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta kohtelemalla akryyliamidia epäedullisemmin kuin samanlaisessa asemassa olevia muita aineita, joita ei ollut tunnistettu erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että 59 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla oli komission ja jäsenvaltioiden tehtävänä valita liitteeseen XIV sisällytettävät aineet. ECHA ei voinut toimivaltaansa ylittämättä tunnistaa ainetta ilman jäsenvaltion laatimaa asiakirja-aineistoa tai komission pyyntöä. Tästä seuraa, että kun ECHA tunnisti akryyliamidin eikä muita väitetysti vastaavanlaisia aineita erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, se ei loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Muut tätä koskevat perustelut eivät olleet tarpeen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Tästä syystä unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan <DATE ISO="20150925">25.9.2015</DATE> antamallaan tuomiolla.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Unionin tuomioistuimessa tehty valitus ja asianosaisten vaatimukset</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>PPG ja SNF vaativat unionin tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20151204">4.12.2015</DATE> toimittamallaan valituskirjelmällä unionin tuomioistuinta kumoamaan valituksenalaisen tuomion, antamaan lopullisen tuomion ja kumoamaan riidanalaisen päätöksen tai vaihtoehtoisesti palauttamaan asian unionin yleiseen tuomioistuimeen. Ne vaativat myös unionin tuomioistuinta määräämään ECHA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen oikeudenkäynnissä aiheutuneet kulut mukaan lukien.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>PPG ja SNF esittivät kuusi valitusperustetta, jotka voidaan tiivistää seuraavasti. Ensimmäinen valitusperuste koskee oikeudellista virhettä REACH-asetuksen 3 artiklan 15 kohdan välituotteen määritelmän tulkinnassa. Toisen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa, koska se ei käsitellyt valittajien argumenttia siitä, että 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vapautetaan tuotantopaikalla käytettävät erotetut välituotteet ja kuljetettavat erotetut välituotteet kokonaan VII osaston soveltamisesta. Kolmannen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että välituotteita ei ole vapautettu REACH-asetuksen 59 artiklan soveltamisesta. Neljännen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se katsoi, ettei ECHA ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä jättäessään huomiotta liitteessä XV olevat tiedot. Viides valitusperuste koskee virhettä riidanalaisen toimen oikeasuhteisuuden arvioinnissa. Kuudennen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa jättämällä käsittelemättä PPG:n ja SNF:n esittämät vähemmän rajoittavat toimenpiteet.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>ECHA vaatii unionin tuomioistuinta hylkäämään valituksen perusteettomana, pysyttämään valituksenalaisen tuomion sekä määräämään PPG:n ja SNF:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien unionin yleisen tuomioistuimen oikeudenkäynnissä aiheutuneet kulut. Euroopan komissio vaatii unionin tuomioistuinta hylkäämään valitusperusteet. Alankomaat tukee ECHA:ta muutoksenhaussa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>PPG ja SNF, ECHA sekä Euroopan komissio esittivät suullisia lausumia <DATE ISO="20170111">11.1.2017</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Alustavia huomautuksia</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Tämä valitus koskee lähinnä eristetyille välituotteille REACH-asetuksen VII osastossa vahvistetusta erityistä huolta aiheuttavia aineita koskevasta lupamenettelystä annetun vapautuksen soveltamisalaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>REACH-asetuksessa otetaan käyttöön kemiallisten aineiden integroitu valvontajärjestelmä, joka sisältää niiden rekisteröinnin, niiden arvioinnin sekä niiden sallimisen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150910">10.9.2015</DATE>, <NAME.CASE>FCD ja FMB</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-106/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:576">EU:C:2015:576</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Komission asetusehdotuksen mukaan i) rekisteröinti <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>edellyttää, että teollisuus hankkii asiaankuuluvat tiedot aineistaan ja käyttää näitä tietoja aineiden turvallisen hallinnan toteutumiseksi<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>; ii) arviointi <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>tuo varmuuden siitä, että teollisuus noudattaa velvollisuuksiaan – –<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>; iii) lupamenettelyt koskevat erityistä huolta aiheuttavia aineita, joiden <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>käyttötapoihin liittyviä riskejä tarkastellaan[, ja jos] riskit ovat riittävän hyvin hallinnassa tai jos sosioekonomiset hyödyt ylittävät riskit eikä aineiden tai tekniikoiden korvaamiseksi ole soveltuvia vaihtoehtoja, kyseisille käyttötavoille myönnetään lupa<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>; ja iv) rajoitukset tarjoavat <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>turvaverkon sellaisten riskien hallitsemiseksi, joita ei ole riittävän hyvin käsitelty REACH-järjestelmän muissa osissa<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoittamisesta (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta ja direktiivin 1999/45/EY ja [pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan] asetuksen (EY) muuttamisesta (KOM(2003) 644 lopullinen, s. 12; jäljempänä komission asetusehdotus).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>REACH-asetus perustuu SEUT 191 artiklassa vahvistettuun ennalta varautumisen periaatteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>REACH-asetuksen 1 artiklan 3 kohta.</P></NOTE> Kyseisen periaatteen mukaisesti sekä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun riittävän korkean tason varmistamiseksi erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>REACH-asetuksen johdanto-osan 69 perustelukappale.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>REACH-asetuksen VII osastossa säädetään erityistä huolta aiheuttavia aineita koskevasta lupamenettelystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Ensimmäinen vaihe koostuu erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistamisesta 57 artiklan mukaisesti. Erityistä huolta aiheuttavia aineita ovat aineet, jotka on lueteltu joko 57 artiklan a–e alakohdassa sen vuoksi, että ne ovat syöpää aiheuttavia, sukusolujen perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia aineita taikka hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä, tai 57 artiklan f alakohdassa, joka sisältää kaikki muut aineet, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>joiden osalta on tieteellisiä todisteita todennäköisistä vakavista vaikutuksista ihmisten terveyteen tai ympäristöön, jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen kuin muiden a–e alakohdassa lueteltujen aineiden vaikutukset<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150910">10.9.2015</DATE>, <NAME.CASE>FCD ja FMB</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-106/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:576">EU:C:2015:576</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Näiden aineiden tunnistamista koskeva menettely vahvistetaan 59 artiklassa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Jäsenvaltio tai ECHA (jälkimmäisessä tapauksessa komission pyynnöstä) laatii ensinnäkin liitettä XV koskevan asiakirja-aineiston. Asiakirja-aineistoon on sisällyttävä kyseisen aineen tunnistetiedot, perustelut kyseisen aineen ehdotetulle luokittelulle ja käytettävissä olevat käyttö- ja altistumistiedot sekä tiedot vaihtoehtoisista aineista ja tekniikoista. ECHA antaa asiakirja-aineiston jäsenvaltioiden saataville.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>REACH-asetuksen 59 artiklan 2 ja 3 kohta sekä liite XV. Muut jäsenvaltiot ja kemikaalivirasto voivat 60 päivän kuluessa tästä jakelusta esittää huomautuksia kemikaalivirastolle toimitetun asiakirja-aineiston aiheena olevan aineen tunnistamisesta (59 artiklan 5 kohta).</P></NOTE> Toiseksi ECHA julkaisee www-sivustollaan ilmoituksen siitä, että aineen osalta on laadittu liitettä XV koskeva asiakirja-aineisto, ja pyytää kaikkia asianomaisia esittämään huomautuksensa ECHA:lle esitetyssä määräajassa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>REACH-asetuksen 59 artiklan 4 kohta.</P></NOTE> Jos huomautuksia ei esitetä, kolmas vaihe on aineen sisällyttäminen ehdolla olevien aineiden luetteloon 59 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jos ECHA saa huomautuksia, sen on siirrettävä asiakirja-aineisto jäsenvaltioiden komitean käsiteltäväksi. ECHA sisällyttää tällöin aineen ehdolla olevien aineiden luetteloon vasta sen jälkeen, kun komitea on päässyt yksimieliseen sopimukseen tai komissio on laatinut ehdotuksen ja lopullinen päätös on tehty 133 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun komiteamenettelyn mukaisesti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>REACH-asetuksen 59 artiklan 7–9 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>REACH-asetuksen 59 artiklan 1 kohdan perusteella on selvää, että ensimmäisen vaiheen tavoitteena on tunnistaa erityistä huolta aiheuttavat aineet ja laatia liitteeseen XIV mahdollisesti sisällytettävien, ehdolla olevien aineiden luettelo.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Menettelyn toinen vaihe koostuu tiettyjen ehdolla olevien aineiden sisällyttämisestä liitteeseen XIV, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>Luvanvaraisten aineiden luettelo<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>. ECHA antaa ensin suosituksia liitteeseen XIV ensisijaisesti sisällytettävistä erityistä huolta aiheuttavista aineita.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>REACH-asetuksen 58 artiklan 3 kohta.</P></NOTE> Tämän jälkeen komissio voi ECHA:n suosituksen perusteella päättää sisällyttää ehdolla olevien aineiden luettelossa olevan aineen liitteen XIV luvanvaraisten aineiden luetteloon. Tämä päätös tehdään päätöksen 1999/468/EY<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä <DATE ISO="19990628">28.6.1999</DATE> tehty neuvoston päätös (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="184" PAGE.FIRST="23" DATE.PUB="1999">EYVL 1999, L 184, s. 23</REF.DOC.OJ>). Ks. REACH-asetuksen 58 artiklan 1 kohta ja 133 artiklan 4 kohta. Päätöksen 1999/468/EY 5a artikla lisättiin menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn päätöksen 1999/468/EY muuttamisesta <DATE ISO="20060717">17.7.2006</DATE> tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/512 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="200" PAGE.FIRST="11" DATE.PUB="2006">EUVL 2006, L 200, s. 11</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> 5a artiklan 1–4 kohdan ja 7 artiklan mukaisessa menettelyssä. Siinä on täsmennettävä kunkin aineen osalta sen tunnistetiedot, sisäinen ominaisuus tai sisäiset ominaisuudet, joiden perusteella se oli perusteltua tunnistaa 57 artiklan mukaisesti, mahdolliset siirtymävaiheen järjestelyt, ajanjaksot, joiden kuluttua tiettyjä käyttöjä on mahdollisesti tarkasteltava uudelleen, sekä käytöt tai käyttökategoriat, jotka on mahdollisesti vapautettu lupavaatimuksesta, ja tällaisille vapautuksille mahdollisesti asetetut ehdot.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>REACH-asetuksen 58 artiklan 1 ja 2 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Lupamenettelyn kolmas vaihe on lupien myöntäminen liitteeseen XIV sisältyville aineille. Lupahakemuksen voivat jättää ECHA:lle aineen valmistaja(t), maahantuoja(t) tai jatkokäyttäjä(t).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>REACH-asetuksen 62 artikla.</P></NOTE> Lupapäätökset tekee komissio 64 artiklassa säädetyssä menettelyssä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä ei saa saattaa markkinoille käyttöön eikä itse käyttää erityistä huolta aiheuttavia aineita, jotka on sisällytetty liitteeseen XIV, ellei niille ole myönnetty lupaa tai elleivät ne kuulu tiettyihin asetuksessa säädettyihin rajoitettuihin ryhmiin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. REACH-asetuksen 56 artiklan 1 kohdan b–e alakohta ja 56 artiklan 2–5 kohta.</P></NOTE> Lääkkeet, elintarvikkeet tai rehut sekä tuotantopaikalla käytettävät ja kuljetettavat erotetut välituotteet on kuitenkin vapautettu VII osaston soveltamisesta REACH-asetuksen 2 artiklan 5 ja 8 kohdan nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Tämän valituksen kohteena on edellä 35–37 kohdassa kuvatun tunnistamismenettelyn ensimmäisen vaiheen ja REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vahvistetun erotettuja välituotteita koskevan vapautuksen välinen suhde.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Tutkin tämän valituksen tätä taustaa vasten. Ensimmäinen ja kolmas kuudesta valitusperusteesta olisi mielestäni tutkittava ensin, koska ne koskevat REACH-asetuksen VII osaston soveltamisesta tehdyn välituotteita koskevan vapautuksen ulottuvuutta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Ensimmäinen valitusperuste: oikeudellinen virhe välituotteiden määritelmän tulkinnassa</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Tiivistelmä valituksenalaisen tuomion merkityksellisistä kohdista</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että se, että aineella voi olla välituotteen asema, ei merkitse sitä, että se vapautettaisiin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tunnistamisesta REACH-asetuksen 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn seurauksena.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Valituksenalaisen tuomion 66 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin tutki akryyliamidin käytön tiivistetuotteissa polymeroinnin avulla käytettävänä aineena ja elektroforeesissa käytettävien polyakryyliamidiin pohjautuvien geelien valmistuksessa. Se totesi käytöstä tiivistetuotteissa, että akryyliamidin käyttö ei ole välituotekäyttöä vaan tämän aineen lopullista käyttöä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Valituksenalaisen tuomion 54 kohta.</P></NOTE> Asiakirjan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>Välituotteiden määritelmä komission, jäsenvaltioiden ja kemikaaliviraston <DATE ISO="20100504">4. toukokuuta 2010</DATE> tekemän sopimuksen mukaan<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>ECHA:n välituotteita koskevat toimintaohjeet, 2010, ECHA-2010-G-17-EN (jäljempänä ECHA:n välituotteita koskevat toimintaohjeet), liite 4.</P></NOTE> 2 ja 4 jakso tukevat tätä päätelmää.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Valituksenalaisen tuomion 55 kohta.</P></NOTE> Elektroforeesissa käytettävien polyakryyliamidiin pohjautuvien geelien valmistuksen yhteydessä valukappaleiden valmistamisen, joka on elektroforeesin menetelmäkuvauksen vaihe, tarkoituksena ei ole polyakryyliamidin valmistaminen vaan molekyylien erottaminen analyyttisesti elektroforeesilla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Valituksenalaisen tuomion 58 kohta.</P></NOTE> Joka tapauksessa se, että kaikissa ECHA:n rekisteröityjen aineiden tietokannassa olevissa kolmessa akryyliamidin rekisteröintiasiakirjassa akryyliamidi tunnistetaan välituotteeksi, ei merkitse sitä, että tätä ainetta käytettiin yksinomaan välituotteena.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Valituksenalaisen tuomion 59 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin huomautti, että REACH-asetuksessa aine määritellään sen sisäisten ominaisuuksien mukaan, kun puolestaan aineen luokittelu välituotteeksi riippuu sen valmistuksen tavoitteesta ja sen käytöstä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Valituksenalaisen tuomion 66 ja 67 kohta.</P></NOTE> Se, että aineella on välituotteen asema, ei siksi merkitse sitä, että se vapautettaisiin REACH-asetuksen 59 artiklassa säädetystä erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistamismenettelystä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Valituksenalaisen tuomion 66 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asianosaisten väitteet</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät ensimmäisessä valitusperusteessaan unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen tulkitessaan REACH-asetuksen 3 artiklan 15 kohdan välituotteen määritelmää. Tämä valitusperuste on kolmiosainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät ensinnäkin, että unionin yleisen tuomioistuimen tulkinta välituotteista on REACH-asetuksen välituotteita koskevien säännösten selkeän sanamuodon vastainen. Akryyliamidi täyttää välituotteiden määritelmän, koska se valmistetaan kemiallista reaktiota varten ja kulutetaan siinä, jolloin se on tarkoitus muuttaa polyakryyliamidiksi. Siksi tämän määritelmän ulkopuolelle ei<?PAGE NO="10"?> pitäisi jättää sen käyttöä sellaisen polyakryyliamidin valmistukseen, jota käytetään myöhemmin tiivistetuotteiden aineena tai elektroforeesissa käytettävien geelien valmistuksessa. Synteettisen aineen loppukäytöllä tai synteesiä seuraavalla kemiallisella prosessilla ei ole merkitystä välituotteiden määritelmän kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Toiseksi unionin yleisen tuomioistuimen välituotteista esittämä tulkinta on REACH-asetuksen välituotteita koskevien säännösten tarkoituksen vastainen. Välituotteet ovat erityinen sellaisten aineiden ryhmä, joita koskevat REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdassa säädetyt vapautukset, koska niihin ei liity samantasoista riskiä kuin erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät kolmanneksi unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen, kun se nojautui ECHA:n välituotteita koskevien toimintaohjeiden liitteeseen 4 tukeakseen tulkintaansa välituotteen määritelmästä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>ECHA vastaa, että välituotteen määritelmää on tulkittava suppeasti, koska se on lähtökohta näiden tuotteiden vapauttamiselle REACH-asetuksen tiettyjen säännösten soveltamisesta. Jotta aine voisi olla 3 artiklan 15 kohdassa tarkoitettu välituote, tämän aineen muuntamisen päätarkoituksena on oltava se, että siitä tulee osa jonkin valmistettavan toisen aineen rakennetta. Välituotteita koskevat lisäksi kevyemmät rekisteröintivaatimukset, kun niitä käytetään tiukasti valvotuissa olosuhteissa 3 artiklan 16 kohdassa määritellyllä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>tuotantopaikalla<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>. Tästä syystä silloin, kun ainetta käytetään tiettyä loppukäyttöä varten paikassa, jossa loppukäytön oletetaan tapahtuvan (esim. akryyliamidin käyttö tiivistetuotteiden aineena), tämä käyttö ei ole välituotekäyttöä. Unionin yleinen tuomioistuin käytti lisäksi ECHA:n välituotteita koskevia toimintaohjeita vain tukemaan päätelmiään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Komission mielestä pelkästään se, että aine muutetaan toiseksi aineeksi, ei riitä sen luokittelemiseen välituotteeksi. Komissio ei väitä, että olisi olemassa subjektiivinen peruste, vaan esittää, että aineen valmistus- ja käyttötarkoitus ja kemiallisen prosessiin tarkoitus pitäisi ottaa huomioon, kun arvioidaan, voidaanko ainetta pitää välituotteena. Tähän on lisättävä, että aineen käytöllä välituotteena ei ole merkitystä, kun kyseessä on sen tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi REACH-asetuksen 59 artiklan nojalla. Lisäksi PPG:n ja SNF:n väitteet, joiden mukaan unionin yleinen tuomioistuin olisi käyttänyt ECHA:n välituotteita koskevia toimintaohjeita, ovat virheellisiä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Arviointi</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Ensimmäisessä valitusperusteessa esitetään lähinnä kysymys REACH-asetuksen välituotteiden määritelmästä ja tämän käsitteen suhteesta käsitteeseen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>aineet<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>Aine<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/> on tärkein käsite, jota käytetään REACH-asetuksen soveltamisalan määrittelemiseen. Asetuksen johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa todetaan, että asetuksen tavoitteena on varmistaa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>korkeatasoinen terveyden ja ympäristön suojelu sekä – – aineiden vapaa liikkuvuus samalla edistäen kilpailukykyä ja innovaatioita<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>. Sekä korkeatasoinen terveyden suojelu että aineiden sisämarkkinoiden tehokas toiminta on taattava lähentämällä aineita koskevaa lainsäädäntöä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Johdanto-osan toinen ja kolmas perustelukappale.</P></NOTE> REACH-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan aineen määritelmän (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>alkuainetta ja sen yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>) ydinosa on pysynyt muuttamattomana niistä varhaisemmista versioista lähtien, joita muutettiin tai jotka kumottiin<?PAGE NO="11"?> kyseisellä asetuksella,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä <DATE ISO="19760727">27.7.1976</DATE> annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="262" PAGE.FIRST="201" DATE.PUB="1976">EYVL 1976, L 262, s. 201</REF.DOC.OJ>) 1 artiklan 3 kohdan a alakohta; olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta <DATE ISO="19930323">23.3.1993</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="084" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1993">EYVL 1993, L 84, s. 1</REF.DOC.OJ>) 2 artiklan a alakohta; vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä <DATE ISO="19990531">31.5.1999</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="200" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1999">EYVL 1999, L 200, s. 1</REF.DOC.OJ>) 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.</P></NOTE> ja vaarallisia aineita koskeneesta ensimmäisestä direktiivistä lähtien.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Direktiivin 67/548 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.</P></NOTE> Tämä määritelmä on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>REACH-asetuksen kulmakivi, koska aineet ovat REACH-asetuksen säännösten pääasiallinen kohde<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Komission työasiakirja, Yleiskertomus REACH-asetuksesta (SWD(2013) 25 final, s. 17).</P></NOTE> Lisäksi useimpien REACH-asetuksen käsitteiden, kuten polymeerin, monomeerin ja välituotteen, määritelmät perustuvat suoraan aineen käsitteeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Jos ainetta pidetään erityistä huolta aiheuttavana, millä tarkoitetaan sitä, että se on sisäisten ominaisuuksiensa vuoksi erityisen vaarallinen, se voidaan sisällyttää REACH-asetuksen liitteeseen XIV, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>Luvanvaraisten aineiden luettelo<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>, edellä 33–38 kohdassa kuvatun menettelyn mukaisesti. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistaminen 57 artiklan mukaisesti ei koske aineiden suunniteltuja käyttötarkoituksia vaan ainoastaan niiden sisäisiä ominaisuuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>Välituote<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> määritellään 3 artiklan 15 kohdassa. Kyseisen säännöksen sanamuodon perusteella on selvää, että välituote on i) aine, ii) joka valmistetaan kemiallista prosessointia varten tai iii) joka kulutetaan tai käytetään kemiallisessa prosessoinnissa iv) sen muuntamiseksi toiseksi aineeksi. Jos kyseessä ovat erotetut välituotteet, kuten akryyliamidi tässä tapauksessa, sovelletaan lisäedellytystä ennen kuin aine voi olla REACH-asetuksen mukaan välituote: menettelyn on tapahduttava <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>tuotantopaikalla<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>, siten kuin se määritellään 3 artiklan 16 kohdassa, tai aine on kuljetettava muiden <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>tuotantopaikkojen<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/> välillä tai toimitettava muille <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>tuotantopaikoille<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>. Tarkoituksena on tässä yhteydessä välttää riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle varmistamalla, että välituotteita käytetään vain valvotuissa olosuhteissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Aineen käsitteen ja välituotteen käsitteen välinen ero on se, että viimeksi mainittu valmistetaan kemiallista prosessia varten ja käytetään toisen aineen valmistamiseen. Viimeksi mainittu käsite sisältää siis sekä i) välituotteiden valmistustarkoituksen sekä niiden kulutuksen tai käytön, joka on kemiallinen prosessi, <HT TYPE="ITALIC">ja</HT> ii) kemiallisen prosessoinnin tarkoituksen, joka on toisen aineen valmistaminen. Erotettujen välituotteiden osalta määritelmä sisältää myös tuotantopaikan käsitteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on tutkittava kaksi asiaa: i) onko kyseessä aine, ja ii) vastaavatko kyseisen aineen valmistuksen, käytön ja kemiallisen prosessin tarkoitus ja olosuhteet REACH-asetuksen mukaisen välituotteen määritelmän tarkoitusta ja olosuhteita? Kuten PPG ja SNF hyväksyivät istunnossa, tutkimuksen lähtökohtana on oltava aineen käsite; ensin pitäisi yksilöidä aine ja tarkastella tämän jälkeen tapoja, joilla sitä käytetään, jotta kyetään selvittämään, vastaako se välituotteen määritelmää. Käytän tässä syllogismia: kaikki välituotteet ovat aineiden käyttöä, mutta vain jotkut aineiden käytöt ovat välituotekäyttöä; siten aineella voi olla sekä välituotekäyttö että muuta kuin välituotekäyttöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Edellä esitetystä seuraa, että REACH-asetuksessa hyväksytty välituotteiden määritelmä perustuu asianomaisen aineen valmistus- ja käyttötarkoitukseen. Tämä ilmenee sekä asetuksen sanamuodosta että sen tarkoituksesta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Siten 3 artiklan 15 kohdassa määritellään <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>välituote<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> käyttämällä ilmaisuja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>valmistetaan – – varten<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>muuntamiseksi<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>. Välituotteita koskevien säännösten tarkoituksena on lupamenettelyn yhteydessä vapauttaa aineiden tietyt <HT TYPE="ITALIC">käyttötarkoitukset</HT> lupamenettelyvaatimuksesta, jotta voitaisiin keskittyä suurimmat riskit aiheuttaviin käyttötarkoituksiin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Ks. tästä komission asetusehdotus, s. 33.</P></NOTE> Tätä tarkoitusta pitäisi tulkita REACH-asetuksen ja lupamenettelyn kokonaistavoitteen valossa: tavoitteena on valvoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden riskejä, kun varmistetaan korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>REACH-asetuksen 1 ja 55 artikla.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Tästä syystä katson unionin yleisen tuomioistuimen menetelleen oikein todetessaan valituksenalaisen tuomion 67 kohdassa, että REACH-asetuksessa määritellään välituote <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>aineen valmistuksen ja käytön tavoitteen perusteella<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>. Tämä lähestymistapa vastaa sekä kyseisen asetuksen sanamuotoa että sen tarkoitusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät niin ikään unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen jaotellessaan akryyliamidin käytön tiivistetuotteiden aineena ja elektroforeesissa käytettävien geelien valmistukseen loppukäytöksi eikä akryyliamidin käytöksi välituotteena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen perusteluissa, jotka koskevat käyttöä tiivistetuotteiden aineena ja elektroforeesissa käytettävinä geeleinä (valituksenalaisen tuomion 54–58 kohta), hylätään ajatus siitä, että nämä käyttötarkoitukset olisivat välituotekäyttöä. Näissä perusteluissa nojaudutaan siihen, että kemiallisen prosessin päätarkoituksena ei ole polyakryyliamidin valmistaminen vaan tiivistäminen tai molekyylien erottaminen analyyttisesti elektroforeesilla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Tulkitsen valituksenalaista tuomiota siten, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole laajentanut 3 artiklan 15 kohdan määritelmän soveltamisalaa eikä ottanut välituotteen määritelmään lisäedellytystä, jonka mukaan syntetisoidulla aineella ei ole loppukäyttöä, kuten PPG ja SNF väittävät. Unionin yleinen tuomioistuin sovelsi päinvastoin välituotteiden määritelmää siten, että se otti huomioon aineen suunnitellun valmistus- ja käyttötarkoituksen sananmukaisesti. Kuten unionin yleinen tuomioistuin näet perustellusti huomautti, syynä siihen, että akryyliamidia käytetään näissä kahdessa tilanteessa, ei ole polyakryyliamidin valmistus vaan tiivistäminen tai elektroforeesi. Unionin yleinen tuomioistuin totesi näin ollen, että nämä kaksi käyttötarkoitusta eivät olleet välituotekäyttöä vaan loppukäyttöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Pitää paikkansa, että hienoinen terminologinen vaihtelu valituksenalaisessa tuomiossa, kuten sanojen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>tarkoitus<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0040" REF.END="QE0040"/>käytön tavoite<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/> käyttäminen, saattaisi antaa aihetta ajatella, että unionin yleinen tuomioistuin pyrki ottamaan käyttöön subjektiivisen osatekijän, jonka avulla arvioidaan tarkoitusta välituotteiden määritelmässä. Katson kuitenkin, että kun riidanalaisia kohtia luetaan kokonaisuutena, havaitaan, ettei näin ole. Näiden sanojen satunnainen käyttö ei siten kumoa unionin yleisen tuomioistuimen perusteluja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>On tosiseikkoja koskeva kysymys, ovatko tiivistäminen ja elektroforeesissa käytettävät geelit akryyliamidin käyttötarkoituksia ja, mikäli näin on, <HT TYPE="ITALIC">millaisia käyttötarkoituksia</HT>. Valittajat pyytävät yhtäältä tässä tapauksessa unionin tuomioistuinta toteamaan tosiseikat eri tavalla. Unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskevia toteamuksia ei kuitenkaan voida riitauttaa muutoksenhaussa, ellei tosiseikkoja ole otettu vääristyneellä tavalla huomioon (mitä ei ole väitetty). Vaikka katsottaisiin –<?PAGE NO="13"?> valittajien kannalta edullisemmalla tavalla –, että ne pyrkivät pikemminkin riitauttamaan unionin yleisen tuomioistuimen näistä tosiseikoista esittämän oikeudellisen luonnehdinnan ja sen niistä tekemät päätelmät, edellä esittämästäni selvityksestä seuraa, että unionin yleinen tuomioistuin on mielestäni soveltanut lakia oikein.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Ainoastaan unionin yleinen tuomioistuin on ensinnäkin toimivaltainen toisaalta määrittämään ratkaisun perustaksi asetettavan tosiseikaston, lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetusta selvitysaineistosta, ja toisaalta arvioimaan tätä tosiseikastoa. Kun unionin yleinen tuomioistuin on määrittänyt asian tosiseikaston tai arvioinut sitä, unionin tuomioistuin on SEUT 256 artiklan nojalla toimivaltainen harjoittamaan tämän tosiseikaston oikeudelliseen luonnehdintaan ja unionin yleisen tuomioistuimen sen pohjalta tekemiin oikeudellisiin päätelmiin kohdistuvaa valvontaa (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19940601">1.6.1994</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Brazzelli Lualdi ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑136/92 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1994:211">EU:C:1994:211</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120719">19.7.2012</DATE>, <NAME.CASE>Alliance One International ja Standard Commercial Tobacco v. komissio ja komissio v. Alliance One International ym</NAME.CASE>., <NO.CASE>C‑628/10 P ja C‑14/11 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:479">EU:C:2012:479</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0084">84</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Tästä syystä hylkään PPG:n ja SNF:n perustelut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Mitä tulee valituksenalaisen tuomion 55 kohdassa olevaan viittaukseen ECHA:n välituotteita koskevien toimintaohjeiden liitteeseen 4, PPG ja SNF väittävät, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt arvioida kyseisen asiakirjan oikeudellista perusteltavuutta itsenäisesti ja että se nojautuu kohtiin, joilla ei ole merkitystä nyt käsiteltävän asian kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Tämä perustelu pitäisi mielestäni hylätä. Katson, että unionin yleisen tuomioistuimen tulkinta välituotteista on oikea, eikä se, että se vetoaa ECHA:n välituotteita koskevien toimintaohjeiden otteeseen tukeakseen päätelmiään, jotka koskevat akryyliamidin käyttöä tiivistämistä varten, vaikuta millään tavoin valituksenalaisen tuomion tuomiolauselmaan. Tästä syystä se ei voi olla tuomion kumoamisperusteena.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Ks. tästä tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. CAS Succhi di Frutta</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑496/99 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:236">EU:C:2004:236</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0068">68</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Näin ollen hylkään tämän perustelun ja ensimmäisen valitusperusteen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Kolmas valitusperuste: oikeudellinen virhe tulkinnassa, joka koskee välituotteiden vapauttamista REACH-asetuksen 59 artiklan soveltamisesta</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Tiivistelmä valituksenalaisen tuomion merkityksellisistä kohdista</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että koska akryyliamidi on REACH-asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0041" REF.END="QE0041"/>aine<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/>, siihen voidaan soveltaa 59 artiklassa säädettyä tunnistamismenettelyä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Valituksenalaisen tuomion 65 kohta.</P></NOTE> Vaikka kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vapautetaan tuotantopaikalla käytettävät erotetut välituotteet ja kuljetettavat erotetut välituotteet VII osaston soveltamisesta, se, että aineella voi olla välituotteen asema, ei merkitse sitä, että se olisi vapautettu tunnistamismenettelystä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Valituksenalaisen tuomion 66 ja 67 kohta.</P></NOTE> Sillä, että asiakirja-aineistossa, jonka Alankomaat toimitti akryyliamidin tunnistamisesta syöpää aiheuttavaksi ja sukusolujen perimää vaurioittavaksi aineeksi, viitataan vain esimerkkeihin, joissa tätä ainetta käytetään välituotteena, ei ole merkitystä tunnistettaessa kyseinen aine erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, joka täyttää 57 artiklassa mainitut perusteet. Tästä seikasta saattaa kuitenkin tulla merkityksellinen myöhemmin lupamenettelyssä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>Valituksenalaisen tuomion 69 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asianosaisten lausumat</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>PPG ja SNF esittävät kolmannessa valitusperusteessaan unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen tulkitessaan välituotteiden vapauttamista REACH-asetuksen VII osaston lupavaatimuksesta. Tämä valitusperuste on kolmiosainen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät ensinnäkin, että unionin yleisen tuomioistuimen toteamus, jonka mukaan välituotteita ei ole vapautettu 59 artiklan soveltamisesta, on vastoin lainsäätäjän selvää tarkoitusta ja 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan nimenomaista sanamuotoa, jossa jätetään välituotteet kokonaan VII osaston soveltamisalan ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Ne väittävät toiseksi unionin yleisen tuomioistuimen tulkinneen virheellisesti 59 artiklaa, koska yleinen viittaus <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0042" REF.END="QE0042"/>aineisiin<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/> kyseisessä artiklassa ei voi poissulkea erityisten vapautusten soveltamista välituotteisiin. Koska unionin yleinen tuomioistuin tunnusti, että välituotteet eivät tarvitse lupaa, se teki oikeudellisen virheen, kun se ei tämän jälkeen todennut, että välituotekäyttöön ei myöskään sovelleta 59 artiklaa. Lisäksi on tutkittava ensin, saako aine vapautuksen tiettyjen säännösten soveltamisesta, ja vasta sen jälkeen sovellettava säännöksiä siihen, eikä päinvastoin. Valittajat väittävät myös, että 59 artiklassa säädettyä menettelyä ei ole tarkoitettu pelkästään sellaisten aineiden tunnistamiseen, joilla on 57 artiklassa lueteltuja ominaisuuksia, vaan siinä vahvistetaan myös luettelo aineista, jotka mahdollisesti sisällytetään liitteeseen XIV.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät kolmanneksi unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen todetessaan, että välituotteita ei ole vapautettu 57 artiklan soveltamisesta. Se, että aineella on 57 artiklassa lueteltuja huolta aiheuttavia sisäisiä ominaisuuksia, ei tarkoita sitä, että 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vahvistettu nimenomainen vapautus voidaan jättää huomiotta. Kun tunnistetaan aineita, joilla on 57 artiklassa luetellut sisäiset ominaisuudet, ei ole myöskään tarkoituksena tunnistaa kaikkia tällaisia aineita vaan ainoastaan ne, jotka sisällytetään liitteeseen XIV.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>ECHA väittää unionin yleisen tuomioistuimen menetelleen oikein todetessaan, että REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohta ei voi estää akryyliamidin tunnistamista erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi. Lainsäädännön esityöt sekä kyseisen artiklan tarkoitus ja käytännön soveltaminen tukevat tätä näkemystä. Lisäksi 2 artiklan 8 kohdan b alakohta on poikkeus lupahakemusta koskevasta vaatimuksesta, mistä syystä sitä on tulkittava suppeasti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>ECHA esittää 57 ja 59 artiklan osalta, että unionin yleinen tuomioistuin menetteli perustellusti todetessaan, että akryyliamidi on aine, johon voidaan kohdistaa tunnistamismenettely, riippumatta siitä, käytetäänkö sitä vain välituotteena. Myös näiden artiklojen sanamuoto viittaa siihen, että aineen tunnistaminen ja sisällyttäminen ehdolla olevien aineiden luetteloon ei välttämättä johda sen sisällyttämiseen liitteeseen XIV.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Komissio esittää, että REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa säädetty vapautus on ymmärrettävä vapautukseksi kaikista VII osaston säännöksistä, joissa viitataan aineen välituotekäyttöön. Se lisää, että muut käyttötarkoitukset, kuten käyttö lääkkeissä, elintarvikkeissa ja rehuissa, vapautetaan VII osaston soveltamisesta 2 artiklan 5 kohdan nojalla, mutta tämä ei estä aineen tunnistamista ja sisällyttämistä ehdolla olevien aineiden luetteloon. Komission mielestä PPG ja SNF eivät ole esittäneet, miten ainetta, jota käytetään sekä välituotteena että muuna kuin välituotteena, pitäisi käsitellä, jos niiden tulkinta 2 artiklan 8 kohdan b alakohdasta hyväksyttäisiin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Arviointi</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>Kolmas valitusperuste koskee REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vahvistetun vapautuksen soveltamisalaa ja vaikutusta. Kaikki kolmannen valitusperusteen kolme osaa koskevat olennaisilta osin tätä kysymystä, mistä syystä tarkastelen niitä yhdessä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="15"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Ensinnäkin on tärkeää muistaa, että säännöksiä, jotka muodostavat poikkeuksen jostakin periaatteesta, on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tulkittava suppeasti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0042"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Baštová</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-432/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:855">EU:C:2016:855</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0059">59</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120329">29.3.2012</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Puola</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-185/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:181">EU:C:2012:181</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Tämä päätelmä pätee sitäkin suuremmalla syyllä, jos periaate on suojeleva. Lupamenettelyllä pyritään tässä tapauksessa valvomaan erityistä huolta aiheuttavista aineista ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Siinä yhteydessä REACH-asetuksen taustalla oleva ennalta varautumisen periaate on erityisen merkityksellinen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>Toiseksi 2 artiklan 8 kohdassa vahvistettu vapautus on <HT TYPE="ITALIC">osittainen</HT> vapautus. Sillä pyritään ainoastaan vapauttamaan tuotantopaikalla käytettävät erotetut välituotteet ja kuljetettavat erotetut välituotteet REACH-asetuksen II osaston 1 luvun (lukuun ottamatta 8 ja 9 artiklaa) ja VII osaston soveltamisesta. Se poikkeaa näin ollen kyseisen asetuksen soveltamisalasta tehdyistä <HT TYPE="ITALIC">yleisistä</HT> vapautuksista, jotka koskevat radioaktiivisia aineita, aineita, seoksia ja esineitä, jotka ovat tullin valvonnassa, erottamattomia välituotteita, vaarallisten aineiden kuljetuksia ja jätteitä ja jotka sisältyvät 2 artiklan 1 ja 2 kohtaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Kolmanneksi 2 artiklan 8 kohdan a ja b alakohdan vapautus koskee mielestäni aineiden <HT TYPE="ITALIC">erityisiä</HT> käyttötarkoituksia seuraavista syistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>Kuten olen jo esittänyt, REACH-asetuksessa omaksuttua välituotteiden määritelmää on tulkittava siten, että otetaan huomioon kyseisen aineen valmistus- ja käyttötarkoitus.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0043"><P>Ks. edellä 55 ja 58 kohta.</P></NOTE> Tästä seuraa, että VII osaston soveltamisesta (tuotantopaikalla käytettäville ja kuljetettaville erotetuille) välituotteille annettua vapautusta on tulkittava samalla tavoin. Se liittyy käyttötarkoitukseen, ja sitä pitäisi tulkita siten, että se koskee aineiden välituotekäyttöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>Kyseiseen vapautukseen liittyvät lainsäädännön esityöt viittaavat tähän suuntaan. Esimerkiksi REACH-asetuksen hyväksymismenettelyä edeltäneen valkoisen kirjan 2.3 kohdassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0043" REF.END="QE0043"/>Ehdotetun strategian pääkohdat<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>, todettiin, että <HT TYPE="ITALIC">käyttötarkoituksille</HT>, jotka eivät anna aihetta huoleen, voidaan myöntää yleisiä poikkeuksia erityistä huolta aiheuttavia aineita koskevasta lupamenettelystä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0044"><P>Euroopan yhteisöjen komissio, Tulevaa kemikaalipolitiikkaa koskeva strategia (KOM(2001) 88 lopullinen, s. 8 ja 19).</P></NOTE> Komission asetusehdotuksessa toistetaan tämä periaate ja todetaan, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0044" REF.END="QE0044"/>tietyt käyttötavat voidaan vapauttaa luvan hakemisesta<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/>, jotta <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0045" REF.END="QE0045"/>lupamenettelyssä voitaisiin keskittyä niihin aineiden käyttötapoihin, jotka todennäköisesti aiheuttavat suurimman riskin<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0045"><P>Ks. komission asetusehdotus, s. 33.</P></NOTE> Molemmissa asiakirjoissa todetaan selvästi, että luvan hakemisesta myönnetyt vapautukset koskevat aineiden käyttötarkoituksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Lisäksi REACH-asetuksen ensimmäisessä luonnoksessa sijoitettiin lupavaatimuksesta myönnetty vapautus VII osastoon. Asetusehdotuksen 53 artiklan 5 kohdan g alakohdan sanamuodon mukaan (ainoastaan) kyseisen artiklan kahteen ensimmäiseen kohtaan, jotka koskivat lupaa soveltamisalaan, ei kuulunut <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0046" REF.END="QE0046"/>käyttö tehtaalla käytettävänä eristettynä välituotteena tai kuljetettavana eristettynä välituotteena<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0046"><P>Ks. komission asetusehdotus, s. 108.</P></NOTE> Euroopan parlamentti siirsi välituotteita koskeneen vapautuksen 2 artiklaan muiden kyseisen asetuksen soveltamisalasta annettavien vapautusten joukkoon ja ilmoitti tarkoituksekseen ryhmitellä kaikki REACH-asetuksen soveltamisalaan vaikuttavat vapautukset yhteen artiklaan asiakirjan alkuun selkeyden vuoksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0047"><P>Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta ja direktiivin 1999/45/EY ja [pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan] asetuksen (EY) muuttamisesta ((2003/0256(COD)), A6-0315/2005, s. 523 ja 524).</P></NOTE> Toisaalta 57 ja 59 artikla ovat pysyneet ennallaan asetusehdotuksen ensimmäisestä luonnoksesta lähtien.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0048"><P>Ks. komission asetusehdotuksen 54 ja 56 artikla.</P></NOTE> Ne koskevat 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä aineita.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="16"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että kun REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohtaa, 3 artiklan 1 kohtaa, 3 artiklan 15 kohdan b ja c alakohtaa sekä VII osastoa luetaan yhdessä, voidaan tehdä se päätelmä, että tuotantopaikalla käytettäville ja kuljetettaville erotetuille välituotteille annettu vapautus VII osaston soveltamisesta on käyttötarkoitukseen liittyvä vapautus, joka kattaa aineen tietyn suunnitellun käyttötarkoituksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>Kun kyseessä on 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen soveltaminen, päättelyn kulun pitäisi tästä syystä olla seuraava: i) lupamenettely koskee aineita; ii) tämän menettelyn soveltaminen edellyttää, että 57 artiklassa vahvistetut edellytykset erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tunnistamiselle ovat jo täyttyneet;<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0049"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170315">15.3.2017</DATE>, <NAME.CASE>Hitachi Chemical Europe ja Polynt v. ECHA</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑324/15 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:208">EU:C:2017:208</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> iii) tunnistaminen riippuu vain aineiden sisäisistä ominaisuuksista eikä niiden käyttötarkoituksesta; iv) kun aine on tunnistettu erityistä huolta aiheuttavaksi, siihen sovelletaan lupamenettelyä, vaikka sen muodollinen sisällyttäminen niiden aineiden luetteloon, joihin lupamenettelyä sovelletaan, saattaa lykkääntyä sen mukaan, millaisen etusijan ECHA antaa asian käsittelylle;<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0050"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170315">15.3.2017</DATE>, <NAME.CASE>Hitachi Chemical Europe ja Polynt v. ECHA</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑324/15 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:208">EU:C:2017:208</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> mutta v) jos tunnistetulla erityistä huolta aiheuttavalla aineella on välituotekäyttöä, tällainen käyttö on vapautettu kyseisen asetuksen VII osaston soveltamisalasta, ja lopuksi vi) jos aineella on monta käyttötarkoitusta, joista vain yksi vapautetaan, vapautusta sovelletaan vain siihen määrään, joka on tarkoitettu vapautettuun käyttötarkoitukseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0051"><P>Ks. Bergkamp, L., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0047" REF.END="QE0047"/>Key concepts and scope<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/>, <HT TYPE="ITALIC">The European Union REACH Regulation for chemicals</HT>, Oxford University Press, 2013, s. 59. PPG ja SNF itse asiassa hyväksyivät istunnossa sen, että jos aineella on sekä välituotekäyttöä että muuta kuin välituotekäyttöä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0048" REF.END="QE0048"/>esim. 50 prosenttia välituotekäyttöä ja 50 prosenttia muuta kuin välituotekäyttöä<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="201D" ID="QE0048"/>, vain välituotekäyttö vapautetaan 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan nojalla.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>Edellä esitetystä seuraa kaiken kaikkiaan, että REACH-asetuksen 57 ja 59 artikla koskevat aineita, joilla on tietyt sisäiset ominaisuudet, eikä aineiden käyttötarkoituksia. Sitä vastoin 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vapautetaan vain aineiden tietyt käyttötarkoitukset (erotettuna välituotteena) VII osaston soveltamisesta. Tämän vapautuksen vaikutus ei voi olla laajempi kuin sen soveltamisala. Siten 2 artiklan 8 kohdan b alakohdalla voidaan vapauttaa välituotteet kyseisen osaston sellaisten artiklojen soveltamisesta, jotka koskevat aineiden käyttötarkoituksia, ei sellaisten artiklojen soveltamisesta, jotka koskevat aineiden sisäisiä ominaisuuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Tästä syystä katson, että unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeudellista virhettä todetessaan, että se, että aineella voi olla välituotteen asema, tiettyjä käyttötarkoituksia varten, ei merkitse sitä, että se vapautettaisiin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tunnistamisesta asetuksen 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn seurauksena.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0052"><P>Valituksenalaisen tuomion 66 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Tästä syystä kolmas valitusperuste on mielestäni hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Toinen valitusperuste: perusteluvelvollisuuden laiminlyönti</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Tiivistelmä valituksenalaisen tuomion merkityksellisistä kohdista</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 64 kohdassa siitä, että REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukaan tuotantopaikalla käytettäviä erotettuja välituotteita ja kuljetettavia erotettuja välituotteita koskee vapautus VII osaston soveltamisesta. Tästä syystä se tutki, oliko riidanalainen päätös tämän vapautuksen vuoksi lainvastainen siltä osin kuin siinä on tunnistettu akryyliamidi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0053"><P>Valituksenalaisen tuomion 64 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että se, että aineella voi olla välituotteen asema, ei merkitse sitä, että se vapautettaisiin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tunnistamisesta 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn seurauksena.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0054"><P>Valituksenalaisen tuomion 66 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asianosaisten lausumat</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>PPG ja SNF esittävät toisen valitusperusteensa tueksi, että unionin yleinen tuomioistuin laiminlöi perusteluvelvollisuutensa, koska se ei käsitellyt niiden esittämiä REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohtaa koskeneita väitteitä. Ne esittävät, että valituksenalaisessa tuomiossa ei todettu, miksi tuotantopaikalla käytettäville ja kuljetettaville erotetuille välituotteille annettu selvä ja yksiselitteinen vapautus VII osaston soveltamisesta ei samassa yhteydessä poissulkenut myös 59 artiklan soveltamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>ECHA esittää, että unionin yleisen tuomioistuimen perustelut ovat selkeät ja että valittajat kykenevät niiden perusteella selvittämään, miksi niiden väitteet hylättiin. Se viittaa tässä yhteydessä valituksenalaisen tuomion 65–70 kohtaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>Komissio katsoo unionin yleisen tuomioistuimen selittäneen riittävällä tavalla, miksi aine, jota käytetään välituotteena, voidaan kuitenkin tunnistaa REACH-asetuksen 59 artiklan nojalla.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Arviointi</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Velvollisuus perustella tuomiot perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklaan, jota sovelletaan saman perussäännön 53 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla unionin yleiseen tuomioistuimeen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomion perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä unionin yleisen tuomioistuimen päättely siten, että niille, joita päätös koskee, selviävät sen syyt ja että unionin tuomioistuin voi tutkia päätöksen laillisuuden.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0055"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130411">11.4.2013</DATE>, <NAME.CASE>Mindo v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑652/11 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:229">EU:C:2013:229</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96.</NO.P><TXT>Siten kuin tulkitsen valituksenalaista tuomiota, unionin yleinen tuomioistuin käsitteli suoraan REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vahvistetun vapautuksen soveltamisalaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin selitti selkeästi päätelmänsä valituksenalaisen tuomion 65–70 kohdassa. Se totesi, että akryyliamidi on REACH-asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu aine ja että se, että sillä on tietyssä tapauksessa välituotteen asema, ei merkitse sitä, että se vapautettaisiin tunnistamismenettelystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98.</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen päätelmät ovat mielestäni selkeät ja ne on ilmaistu riittävän yksityiskohtaisesti, jotta PPG ja SNF voivat hakea muutosta ja unionin tuomioistuin kykenee antamaan tuomion muutoksenhaussa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99.</NO.P><TXT>Tästä syystä katson, että unionin yleinen tuomioistuin perusteli päätöstään riittävästi ja että toinen valitusperuste on perusteeton.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="18"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Neljäs valitusperuste: oikeudellinen virhe arvioitaessa ECHA:n velvollisuutta tarkastella liitettä XV koskeneen asiakirja-aineiston tietoja</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Tiivistelmä valituksenalaisen tuomion merkityksellisistä kohdista</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100.</NO.P><TXT>Neljäs valitusperuste kohdistuu siihen, että unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valittajien väitteen, jonka mukaan 59 artiklan nojalla akryyliamidin tunnistamisen olisi pitänyt perustua kaikkiin Alankomaiden laatimaan liitettä XV koskeneeseen asiakirja-aineistoon sisältyneisiin tietoihin, mukaan lukien käyttötarkoituksia ja altistumista koskeneet tiedot. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että vaikka kyseisessä asiakirja-aineistossa viitattiin ainoastaan esimerkkeihin akryyliamidin käytöstä välituotteena, tällä ei ollut merkitystä tunnistettaessa akryyliamidi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, koska nämä tiedot eivät koskeneet akryyliamidin sisäisiä ominaisuuksia. Akryyliamidin käyttötarkoituksia koskeneilla tiedoilla saattaa olla merkitystä tunnistamismenettelyn myöhemmissä vaiheissa eli menettelyssä, joka koskee lupien myöntämistä tiettyjä käyttötarkoituksia varten. Missään tapauksessa ei voida päätellä, että kaikki kyseisessä asiakirja-aineistossa mainitut akryyliamidin käyttötarkoitukset olisivat välituotekäyttöä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asianosaisten lausumat</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät unionin yleisen tuomioistuimen päätelmän perustuvan oikeudelliseen virheeseen. Tiedot aineen käyttötarkoituksista on lakisääteinen vaatimus liittettä XV koskevaa asiakirja-aineistoa varten, ja ECHA:n on otettava nämä tiedot huomioon. Akryyliamidin tapauksessa tiedot osoittivat, että ainetta käytettiin vain välituotteena, millä on merkitystä REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vahvistetun vapautuksen soveltamisen kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102.</NO.P><TXT>ECHA esittää, että unionin yleinen tuomioistuin menetteli oikein päätellessään, että lupamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa, joka koskee aineen tunnistamista, ei ollut tarpeen tarkastella tietoja aineen käyttötarkoituksesta. Joka tapauksessa liitettä XV koskevassa asiakirja-aineistossa todettiin, että akryyliamidilla oli kaksi käyttötarkoitusta, jotka eivät olleet välituotekäyttöä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Arviointi</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103.</NO.P><TXT>Liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston laatiminen on muotovaatimus REACH-asetuksen 59 artiklan mukaisessa menettelyssä. Menettelyn tarkoituksena on tunnistaa aineet, joilla on 57 artiklassa tarkoitettuja sisäisiä ominaisuuksia ja jotka saattavat siksi edellyttää lupaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104.</NO.P><TXT>Liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston pakollinen sisältö vahvistetaan itse REACH-asetuksessa. Se sisältää kolme osaa: i) ehdotus, ii) perustelut ja iii) tiedot käyttötarkoituksesta, altistumisesta, vaihtoehtoisista aineista ja riskeistä. Ehdotus on asiakirja-aineiston olennainen osa, koska se sisältää asianomaisen aineen tunnistetiedot ja sen ehdotetun tunnistamisen 57 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Myös perustelut ovat olennaisen tärkeät, koska niissä esitetään syyt aineiden tunnistamiselle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105.</NO.P><TXT>Myös tiedot käyttötarkoituksesta, altistumisesta, vaihtoehtoisista aineista ja riskeistä ovat pakollisia, mutta vaikuttaa siltä, että ne ovat täydentäviä tietoja. Ensinnäkin edellytetään vain <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0049" REF.END="QE0049"/>käytettävissä olevien<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/> käyttö- ja altistumistietojen esittämistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0056"><P>Ks. tästä määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140904">4.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>Cindu Chemicals ym. v. ECHA</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑289/13 P</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2175">EU:C:2014:2175</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Ei ole velvollisuutta tutkia asiaa enempää kuin käytettävissä olevien tietojen verran liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston laatimiseksi. Toiseksi 3 artiklan 38 kohdassa<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0057"><P>REACH-asetuksen 3 artiklan 24 kohdassa säädetään käsitteen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0050" REF.END="QE0050"/>käyttö<QUOT.END REF.START="QS0050" CODE="201D" ID="QE0050"/> ja 3 artiklan 37 kohdassa käsitteen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0051" REF.END="QE0051"/>altistumisskenaario<QUOT.END REF.START="QS0051" CODE="201D" ID="QE0051"/> erillisestä määritelmästä.</P></NOTE>määriteltyä käsitettä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0052" REF.END="QE0052"/>käyttö- ja altistumiskategoria<QUOT.END REF.START="QS0052" CODE="201D" ID="QE0052"/><?PAGE NO="19"?> käytetään useita kertoja kyseisessä asetuksessa. Sillä on merkitystä esimerkiksi aineiden rekisteröintiä koskevan II osaston kannalta, kun kyseessä ovat yleisiä rekisteröintitarkoituksia varten toimitettavat tiedot (10 artikla; ks. myös liite VI), ja liitteen I kannalta, sillä siinä vahvistetaan aineiden arviointia ja kemikaaliturvallisuusraporttien laatimista koskevat yleissäännökset. Mielestäni näiden tietojen täydentävyydestä ja siitä, että niiden ei oleteta olevan tyhjentäviä, seuraa, että niillä on merkitystä liitteessä XV vasta siinä vaiheessa, kun tarkastellaan tiettyjä käyttötarkoituksia koskevia vapautuksia. Niillä ei ole merkitystä (edeltävässä) arvioinnissa, joka koskee sitä, pitäisikö tietty aine tunnistaa erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106.</NO.P><TXT>Tästä syystä katson, että unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeudellista virhettä todetessaan, että vaikka liitettä XV koskevassa asiakirja-aineistossa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0053" REF.END="QE0053"/>mainitaan vain esimerkkejä tämän aineen käytöstä välituotteena, tällä ei olisi merkitystä tunnistettaessa akryyliamidi asetuksen – – erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, koska nämä tiedot eivät koske akryyliamidin sisäisiä ominaisuuksia<QUOT.END REF.START="QS0053" CODE="201D" ID="QE0053"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0058"><P>Valituksenalaisen tuomion 69 kohta.</P></NOTE> Sekä 57 artikla että liite XV ovat näet tältä osin selkeitä: aineet ovat erityistä huolta aiheuttavia, jos niillä on 57 artiklassa luetellut <HT TYPE="ITALIC">ominaisuudet</HT>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0059"><P>Ks. edellä 34 kohta.</P></NOTE> Tässä säännöksessä ei viitata aineiden käyttötarkoituksiin tunnistamisen yhteydessä. Päinvastoin, aineiden <HT TYPE="ITALIC">käyttötarkoituksia</HT> tarkastellaan muualla, nimittäin 56 artiklassa, jossa vahvistetaan yleisperiaate, jonka mukaan liitteeseen XIV sisältyviä aineita ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää, sekä kyseisestä periaatteesta tehtävät poikkeukset. Tämä vaihe koskee aineiden sisällyttämistä liitteeseen XIV (58 artikla) tai lupien myöntämistä koskevan VII osaston 2 lukuun.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107.</NO.P><TXT>Tästä syystä neljäs valitusperuste olisi mielestäni hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Viides ja kuudes valitusperuste: oikeudellinen virhe ja perusteluvelvollisuuden laiminlyönti riidanalaisen päätöksen oikeasuhteisuuden arvioinnissa</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Tiivistelmä valituksenalaisen tuomion merkityksellisistä kohdista</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi PPG:n ja SNF:n väitteet, joiden mukaan riidanalainen päätös oli suhteellisuusperiaatteen vastainen. Se totesi ensin, että akryyliamidin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ei ollut ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun päämääriin nähden ilmeisen soveltumatonta. Toiseksi se totesi, että riidanalaisella päätöksellä ei ylitetty näiden päämäärien saavuttamiseksi tarvittavien keinojen rajoja. Erityisesti välituotekäytön vapauttaminen tunnistamisesta ei ole vähemmän rajoittava toimenpide, joka olisi sopiva samojen tavoitteiden saavuttamiseen. Lainsäätäjä oli pikemminkin ottanut käyttöön välituotteita koskevia erityissääntöjä REACH-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asianosaisten lausumat</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109.</NO.P><TXT>PPG ja SNF esittävät vaihtoehtoisesti esittämänsä viidennen valitusperusteen tueksi, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen arvioidessaan suhteellisuusperiaatetta. Vähemmän rajoittava toimenpide olisi ollut todeta nimenomaisesti riidanalaisessa päätöksessä, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0054" REF.END="QE0054"/>aineen tunnistaminen ja ottaminen ehdolla olevien aineiden luetteloon ei vaikuta millään tavoin välituotteiden käyttöön<QUOT.END REF.START="QS0054" CODE="201D" ID="QE0054"/>, koska tällä ratkaisulla on se etu, että sillä sovitetaan yhteen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa säädetty välituotteita koskeva vapautus 59 artiklan mukaisen tunnistamismenettelyn kanssa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="20"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät kuudennessa valitusperusteessaan lisäksi, että 93 kohdan toisessa virkkeessä esitetty unionin yleisen tuomioistuimen arviointi ei anna niille mahdollisuutta ymmärtää, miksi tämä toimenpide ei ole vähemmän rajoittava toimenpide, joka ECHA:n olisi näin ollen pitänyt toteuttaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111.</NO.P><TXT>ECHA esittää, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole tehnyt oikeudellista virhettä soveltaessaan suhteellisuusperiaatetta. Sille on annettava laajaa harkintavaltaa alalla, johon liittyy sen tekemiä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia valintoja ja joka edellyttää siltä monitahoisia arviointeja. Unionin yleinen tuomioistuin noudatti tässä yhteydessä myös perusteluvelvollisuuttaan. Valituksenalaisen tuomion 93 kohdassa oleva viittaus unionin lainsäätäjän 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa käyttöön ottamiin välituotteita koskeviin erityisiin sääntöihin ja viittaus tuomion 48 kohtaan olivat riittäviä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0112"><NO.P>112.</NO.P><TXT>Komissio esittää, että unionin yleinen tuomioistuin käsitteli kaikilta osin ECHA:n väitetyn suhteellisuusperiaatteen loukkauksen. PPG:n ja SNF:n esittämä vaihtoehto on lisäksi tarpeeton, koska siinä esitetty seuraus perustuu suoraan itse REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohtaan. Se, että todetaan uudelleen eri sanoilla se, mikä on jo vahvistettu lainsäädännössä, ei ole <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0055" REF.END="QE0055"/>toimenpide<QUOT.END REF.START="QS0055" CODE="201D" ID="QE0055"/> eikä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0056" REF.END="QE0056"/>vähemmän rajoittava<QUOT.END REF.START="QS0056" CODE="201D" ID="QE0056"/> toimenpide, koska ehdotetulla lisäyksellä ei ole oikeudellisia eikä käytännön vaikutuksia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Arviointi</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0113"><NO.P>113.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin tutki valituksenalaisen tuomion 81–94 kohdassa PPG:n ja SNF:n väitteen, jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta oli loukattu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0114"><NO.P>114.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin määritteli ensin oikein kyseisen periaatteen ja tuomioistuinvalvonnan rajat, jotka johtuvat ECHA:lla tällä alalla olevasta laajasta harkintavallasta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0060"><P>Valituksenalaisen tuomion 81 ja 82 kohta. Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110721">21.7.2011</DATE>, <NAME.CASE>Etimine</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-15/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:504">EU:C:2011:504</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0124">124</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0125">125</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Unionin yleinen tuomioistuin käsitteli tämän jälkeen väitteitä, joiden mukaan riidanalainen päätös ei ollut soveltuva keino REACH-asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0061"><P>Valituksenalaisen tuomion 84–87 kohta.</P></NOTE> Lopuksi se tarkasteli, ylitettiinkö riidanalaisella päätöksellä rajat, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseksi, sekä PPG:n ja SNF:n esittämät vähemmän rajoittavat vaihtoehtoiset toimenpiteet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0062"><P>Valituksenalaisen tuomion 88–93 kohta.</P></NOTE> Se päätteli, että riidanalainen päätös ei ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0115"><NO.P>115.</NO.P><TXT>PPG:n ja SNF:n viides valitusperuste koskee unionin yleisen tuomioistuimen arviointia yhdestä väitteen mukaan vähemmän rajoittavasta toimenpiteestä, joka olisi niiden mielestä kuitenkin mahdollistanut REACH-asetuksen päämäärien saavuttamisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0116"><NO.P>116.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kyseisen väitteen valituksenalaisessa tuomiossa sillä perusteella, että välituotteita koskevaa vapautusta käsitellään nimenomaisesti REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohdassa. Olen sekä unionin yleisen tuomioistuimen että komission kanssa samaa mieltä siitä, että koska se on todellakin lain mukainen kanta, väitetyllä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0057" REF.END="QE0057"/>vaihtoehtoisella toimenpiteellä<QUOT.END REF.START="QS0057" CODE="201D" ID="QE0057"/> ei olisi ollut käytännön vaikutusta eikä oikeudellista vaikutusta. Se olisi näin ollen ollut oikeasuhteisuuden kannalta merkityksetön. Se olisi lyhyesti sanoen ollut täysin tarpeeton.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0117"><NO.P>117.</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että viides valitusperuste on perusteeton.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0118"><NO.P>118.</NO.P><TXT>PPG ja SNF väittävät kuudennessa valitusperusteessaan unionin yleisen tuomioistuimen laiminlyöneen perusteluvelvollisuutensa. Ne väittävät erityisesti, että valituksenalaisen tuomion 93 kohdan toinen virke ei anna niille mahdollisuutta ymmärtää, miksi niiden ehdottama toimenpide ei ole vähemmän rajoittava toimenpide, jota ECHA:n olisi pitänyt käyttää.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="21"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0119"><NO.P>119.</NO.P><TXT>En hyväksy tätä väitettä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0120"><NO.P>120.</NO.P><TXT>Kuten jo totesin, unionin yleinen tuomioistuin esitti syyt, joiden vuoksi se hylkäsi PPG:n ja SNF:n väitteen. Pitää paikkansa, että perustelut on esitetty vain yhdessä virkkeessä. Huomautan kuitenkin, että myös väite, johon unionin yleinen tuomioistuin vastasi, oli esitetty yhdessä virkkeessä kumoamisvaatimuksen 92 kohdassa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0058" REF.END="QE0058"/>[unionin yleiselle] tuomioistuimelle asetetun velvollisuuden, jonka mukaan sen on perusteltava päätöksensä, ei voida katsoa edellyttävän sitä, että sen olisi vastattava yksityiskohtaisesti kaikkiin kantajan esittämiin väitteisiin<QUOT.END REF.START="QS0058" CODE="201D" ID="QE0058"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0063"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080909">9.9.2008</DATE>, <NAME.CASE>FIAMM ym. v. neuvosto ja komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑120/06 P ja C‑121/06 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:476">EU:C:2008:476</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0091">91</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Unionin yleisen tuomioistuimen lähestymistapa antoi niille, joita päätös koski, mahdollisuuden saada selville sen syyt, ja unionin tuomioistuimelle mahdollisuuden harjoittaa laillisuusvalvontaansa, kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetään.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0064"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130411">11.4.2013</DATE>, <NAME.CASE>Mindo v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑652/11 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:229">EU:C:2013:229</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0121"><NO.P>121.</NO.P><TXT>Tästä syystä kuudes valitusperuste pitäisi hylätä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0122"><NO.P>122.</NO.P><TXT>Tästä syystä ehdotan, että valitus hylätään kokonaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0123"><NO.P>123.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 137, 138, 140 ja 184 artiklan nojalla, yhdessä luettuina, PPG ja SNF pitäisi määrätä korvaamaan oikeudenkäyntikulut, koska ne ovat hävinneet asian kaikkien valitusperusteidensa osalta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Ratkaisuehdotus</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0124"><NO.P>124.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>hylkää valituksen</P></ITEM><ITEM><P>määrää, että Polyelectrolyte Producers Group GEIE ja SNF SAS vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja velvoittaa ne korvaamaan Euroopan kemikaaliviraston oikeudenkäyntikulut sekä</P></ITEM><ITEM><P>määrää, että Alankomaiden kuningaskunta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>