<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.55-20141201.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C‑299/14</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62014CJ0299</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:114">EU:C:2016:114</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>13</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>13</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P>TUOMIO <DATE ISO="20160225">25.2.2016</DATE> – ASIA C‑299/14</P><P>GARCÍA-NIETO YM.</P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (ensimmäinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20160225">25 päivänä helmikuuta 2016</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INDEX><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Henkilöiden vapaa liikkuvuus</KEYWORD><KEYWORD>Unionin kansalaisuus</KEYWORD><KEYWORD>Yhdenvertainen kohtelu</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2004/38/EY</KEYWORD><KEYWORD>24 artiklan 2 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Sosiaaliavustukset</KEYWORD><KEYWORD>Asetus (EY) N:o 883/2004</KEYWORD><KEYWORD>4 ja 70 artikla</KEYWORD><KEYWORD>Erityiset maksuihin perustumattomat rahaetuudet</KEYWORD><KEYWORD>Epääminen jäsenvaltion kansalaiselta vastaanottavassa jäsenvaltiossa oleskelun kolmen ensimmäisen kuukauden aikana</KEYWORD></INDEX><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C‑299/14,</P><P>jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Landessozialgericht Nordrhein-Westfalen (Nordrhein-Westfalenin osavaltion ylempi sosiaalituomioistuin, Saksa) on esittänyt <DATE ISO="20140522">22.5.2014</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20140617">17.6.2014</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Vestische Arbeit Jobcenter Kreis Recklinghausen</HT></P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Jovanna García-Nieto,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Joel Peña Cuevas,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Jovanlis Peña García</HT> ja</P><P><HT TYPE="BOLD">Joel Luis Peña Cruz,</HT></P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: unionin tuomioistuimen varapresidentti A. Tizzano, joka hoitaa ensimmäisen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä tuomarit F. Biltgen, E. Levits, M. Berger (esittelevä tuomari) ja S. Rodin,</P><P>julkisasiamies: M. Wathelet,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies M. Aleksejev,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20150422">22.4.2015</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>Jovanna García-Nieto, Joel Peña Cuevas, Jovanlis Peña García ja Joel Luis Peña Cruz, edustajanaan Rechtsanwalt M. Schmitz,</P></ITEM><?PAGE NO="2"?><ITEM><P>Saksan hallitus, asiamiehinään T. Henze ja J. Möller,</P></ITEM><ITEM><P>Ranskan hallitus, asiamiehenään R. Coesme,</P></ITEM><ITEM><P>Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,</P></ITEM><ITEM><P>Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään M. Holt, avustajanaan barrister B. Kennelly,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään D. Martin, M. Kellerbauer ja C. Tufvesson,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20150604">4.6.2015</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 18 artiklan ja SEUT 45 artiklan 2 kohdan, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="166" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2004">EUVL L 166, s. 1</REF.DOC.OJ>, oikaisu <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="200" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 200, s. 1</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20101209">9.12.2010</DATE> annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1244/2010 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="338" PAGE.FIRST="35" DATE.PUB="2010">EUVL L 338, s. 35</REF.DOC.OJ>; jäljempänä asetus N:o 883/2004), 4 ja 70 artiklan, sekä Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="158" PAGE.FIRST="77" DATE.PUB="2004">EUVL L 158, s. 77</REF.DOC.OJ>, oikaisut <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="229" PAGE.FIRST="35" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 229, s. 35</REF.DOC.OJ> ja <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="197" PAGE.FIRST="34" DATE.PUB="2005">EUVL 2005, L 197, s. 34</REF.DOC.OJ>) 24 artiklan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Vestische Arbeit Jobcenter Kreis Recklinghausen (Recklinghausenin piirin työvoimatoimisto, jäljempänä Jobcenter) sekä Joel Peña Cuevas ja Jovanna García-Nieto, heidän yhteinen tyttärensä Jovanlis Peña García ja Joel Peña Cuevasin poika Joel Luis Peña Cruz (jäljempänä yhdessä Peña-Garcían perhe) ja jossa on kyse siitä, että Jobcenter ei myöntänyt heille Saksan lainsäädännön mukaisia perusturvaetuuksia (Grundsicherung).</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Kansainvälinen oikeus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Sosiaali- ja lääkintäapua koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa, jonka Euroopan neuvoston jäsenet ovat allekirjoittaneet Pariisissa <DATE ISO="19531211">11.12.1953</DATE> ja joka on ollut voimassa Saksan liittotasavallassa vuodesta 1956 alkaen (jäljempänä yleissopimus) on vahvistettu syrjintäkiellon periaate seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>Sopimuspuolet sitoutuvat alueilla, joihin tätä sopimusta sovelletaan, myöntämään tällaisilla alueilla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti näillä alueilla laillisesti oleskeleville muiden sopimuspuolten kansalaisille, joilla ei ole riittäviä varoja, saman sosiaali- ja lääkintäavun – – samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen.<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Yleissopimuksen 16 artiklan b kohdan mukaan sopimuspuolet ilmoittavat Euroopan neuvoston pääsihteerille kaikki uudet lait ja asetukset, joita ei vielä ole mainittu liitteessä I. Sopimuspuolet voivat ilmoitusta antaessaan tehdä varauman uusien lakiensa ja asetustensa soveltamisesta muiden sopimuspuolten kansalaisiin. Saksan hallituksen <DATE ISO="20111219">19.12.2011</DATE> tämän määräyksen nojalla tekemä varauma on muotoiltu seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>Saksan liittotasavallan hallitus ei sitoudu myöntämään muiden sopimuspuolten kansalaisille etuuksia, joista on säädetty Saksan sosiaaliturvalain hakemuksen jättämisajankohtana voimassa olevan version II osassa – Työnhakijoiden perusturva [(Sozialgesetzbuch Zweites Buch – Grundsicherung für Arbeitsuchende, jäljempänä sosiaaliturvalain II osa)], samansuuruisina ja samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen.<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Varauma ilmoitettiin muille yleissopimuksen sopimuspuolille yleissopimuksen 16 artiklan c kohdan mukaisesti.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asetus N:o 883/2004</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 883/2004 4 artiklan otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>Yhdenvertainen kohtelu<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>, ja siinä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Henkilöillä, joihin tätä asetusta sovelletaan, on samat jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset etuudet ja velvollisuudet kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisilla, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Asetuksen 70 artikla, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>Yleisiä säännöksiä<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, on asetuksen III osaston 9 luvussa, joka koskee <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>erityisiä maksuihin perustumattomia rahaetuuksia<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>. Artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="070.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tätä artiklaa sovelletaan erityisiin maksuihin perustumattomiin rahaetuuksiin, jotka myönnetään sellaisen lainsäädännön perusteella, jossa sen henkilöllisen soveltamisalan, tavoitteiden ja/tai myöntämisedellytysten takia on piirteitä sekä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta sosiaaliturvalainsäädännöstä että sosiaalihuollosta.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="070.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA><P>Tässä luvussa <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>erityisillä maksuihin perustumattomilla rahaetuuksilla<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="2019" ID="QE0008"/> tarkoitetaan etuuksia,</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>joilla on tarkoitus antaa joko</TXT><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>lisä-, korvaavaa tai täydentävää turvaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin sosiaaliturvan aloihin kuuluvien riskien varalta ja joilla varmistetaan asianomaisille henkilöille vähimmäistoimeentulo ottaen huomioon kyseisen jäsenvaltion taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, tai</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>yksinomaan vammaisten erityissuojelua ja jotka liittyvät läheisesti henkilön sosiaaliseen ympäristöön kyseisessä jäsenvaltiossa;</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>ja</P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>jotka rahoitetaan yksinomaan yleisten julkisten menojen kattamiseen tarkoitetuilla pakollisilla veroilla ja joiden myöntämis- ja laskemisedellytykset eivät ole riippuvaisia etuudensaajan maksuista. Maksuihin perustuvan etuuden lisänä myönnettyjä etuuksia ei kuitenkaan yksin tästä syystä ole pidettävä maksuihin perustuvina etuuksina;</TXT><P>ja</P></NP></ITEM><?PAGE NO="4"?><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>jotka on mainittu liitteessä X.</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="070.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä 7 artiklaa ja tämän osaston muita lukuja ei sovelleta tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin etuuksiin.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="070.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä 2 kohdassa tarkoitetut etuudet myönnetään asianomaisille henkilöille ainoastaan heidän asuinjäsenvaltiossaan sen lainsäädännön mukaisesti. Kyseiset etuudet antaa asuinpaikan laitos omalla kustannuksellaan.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 883/2004 liitteessä X, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>Maksuihin perustumattomat erityiset rahaetuudet<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>, mainitaan Saksan liittotasavallan osalta seuraavat etuudet:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>– –</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>Työnhakijoiden perusturvaan liittyvät toimeentuloetuudet, paitsi jos kyseisten etuuksien osalta edellytykset väliaikaisen lisäosan myöntämiseksi työttömyysetuuden jälkeen täyttyvät (sosiaalilain II osan 24 pykälän 1 momentti).<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Direktiivi 2004/38</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/38 johdanto-osan 10, 16 ja 21 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>(10)</NO.P><TXT>Henkilöistä, jotka käyttävät oleskeluoikeuttaan, ei kuitenkaan saisi aiheutua kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle oleskelun alkuvaiheessa. – –</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>16)</NO.P><TXT>Oleskeluluvan haltijaa ei saisi karkottaa niin kauan kuin hän ei aiheuta kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle. Siksi sosiaalihuoltojärjestelmään turvautumisesta ei saisi automaattisesti seurata karkottamistoimenpide. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi tarkasteltava, onko kyse väliaikaisista vaikeuksista, ja otettava huomioon oleskelun pituus, henkilökohtaiset olosuhteet ja myönnetyn avustuksen määrä arvioidessaan, aiheuttaako henkilö kohtuuttoman rasituksen vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle ja voidaanko hänet karkottaa. Työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja työnhakijoihin, siten kuin yhteisöjen tuomioistuin on nämä määritellyt, ei missään tapauksessa saisi kohdistaa karkottamistoimenpidettä, paitsi yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(21)</NO.P><TXT>Vastaanottavan jäsenvaltion olisi kuitenkin annettava päättää, myöntääkö se muille henkilöille kuin työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille tai sellaisille, jotka säilyttävät tämän aseman, tai heidän perheenjäsenilleen sosiaaliavustusta ensimmäisten kolmen oleskelukuukauden tai, työnhakijoiden osalta, pitemmän jakson aikana taikka toimeentulotukea opintoja varten, ammattiin johtava koulutus mukaan luettuna, ennen pysyvän oleskeluoikeuden saamista.<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></TXT></NP></CONSID></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 6 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>Oikeus oleskella enintään kolme kuukautta<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="006.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Unionin kansalaisilla on oikeus oleskella toisen jäsenvaltion alueella enintään kolmen kuukauden ajan ilman muita edellytyksiä tai muodollisuuksia kuin se, että heillä on oltava voimassa oleva henkilökortti tai passi.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="5"?><PARAG IDENTIFIER="006.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä 1 kohdan säännöksiä sovelletaan myös perheenjäseniin, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, joilla on voimassa oleva passi ja jotka tulevat unionin kansalaisen mukana tai seuraavat häntä myöhemmin.<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 7 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>Oikeus oleskella yli kolme kuukautta<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>Unionin kansalaisilla on oikeus oleskella toisen jäsenvaltion alueella yli kolmen kuukauden ajan</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>jos he ovat työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia vastaanottavassa jäsenvaltiossa; tai</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>jos heillä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat niin, että he eivät oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, ja kattava sairausvakuutusturva vastaanottavassa jäsenvaltiossa; – –</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Saman direktiivin 14 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>Oleskeluoikeuden säilyminen<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="014.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenillään on 6 artiklassa säädetty oleskeluoikeus sikäli kuin he eivät muodosta kohtuutonta rasitetta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="014.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenillään on 7, 12 ja 13 artiklassa säädetty oleskeluoikeus sikäli kuin he täyttävät näissä artikloissa säädetyt edellytykset.</ALINEA><ALINEA>Yksittäisissä tapauksissa, joissa on perusteltua aihetta epäillä, täyttääkö unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä 7, 12 ja 13 artiklassa säädetyt edellytykset, jäsenvaltiot voivat tarkistaa näiden edellytysten täyttymisen. Tällaista tarkistusta ei saa suorittaa järjestelmällisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="014.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Karkottamistoimenpide ei saa automaattisesti olla seurauksena siitä, että unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä turvautuu vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="014.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA><P>Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, unionin kansalaista tai hänen perheenjäseniään koskevaa karkottamistoimenpidettä ei saa missään tapauksessa toteuttaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta VI luvun säännösten soveltamista, jos:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>unionin kansalainen on työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja; tai</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>unionin kansalainen on tullut vastaanottavan jäsenvaltion alueelle työnhakuun. Tässä tapauksessa unionin kansalaista tai hänen perheenjäsentään ei saa karkottaa niin kauan kuin unionin kansalainen voi esittää näyttöä siitä, että hän jatkaa työnhakua ja että hänellä on todellisia mahdollisuuksia löytää työtä.<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/38 24 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>Tasavertainen kohtelu<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="024.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jollei perustamissopimuksessa ja johdetussa oikeudessa annetuista nimenomaisista erityismääräyksistä muuta johdu, kaikkia vastaanottavan jäsenvaltion alueella tämän direktiivin nojalla asuvia unionin kansalaisia on kohdeltava jäsenvaltion kansalaisten kanssa tasavertaisesti perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tämä oikeus on ulotettava koskemaan perheenjäseniä, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, mutta joilla on oleskeluoikeus tai oikeus pysyvään oleskeluun.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="6"?><PARAG IDENTIFIER="024.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, vastaanottavan jäsenvaltion ei tarvitse myöntää oikeutta sosiaaliavustukseen oleskelun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana tai soveltuvassa tapauksessa 14 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetyn pidemmän ajanjakson aikana muille kuin työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille taikka henkilöille, joilla säilyy tällainen asema, ja heidän perheensä jäsenille eikä sen tarvitse myöntää heille ennen pysyvän oleskeluoikeuden saamista toimeentulotukea opintoja varten, ammattiin johtava koulutus mukaan luettuna, opintorahan tai -lainan muodossa.<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Saksan oikeus</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Sosiaaliturvalaki</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Sosiaaliturvalain I osan (Sozialgesetzbuch Erstes Buch) 19a §:n 1 momentissa säädetään kahdesta pääasiallisesta työnhakijoille myönnettävien perusturvaetuuksien tyypistä seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>Työnhakijoiden perusturvaoikeuden nojalla voidaan hakea:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>työhön integroitumista koskevia etuuksia,</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>etuuksia, joiden tarkoituksena on turvata toimeentulo.<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Sosiaaliturvalain II osan 1 §:n, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>Työnhakijoiden perusturvan tehtävä ja tavoite<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>, 1 ja 3 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="001.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Työnhakijoiden perusturvan [(Grundsicherung)] tarkoituksena on mahdollistaa sen saajille ihmisarvoinen elämä.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="001.003"><NO.PARAG>(3)</NO.PARAG><ALINEA><P>Työnhakijoiden perusturva käsittää etuudet, joiden tarkoituksena on</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>lopettaa avun tarve tai vähentää sitä erityisesti työhön integroitumisen kautta ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>turvata toimeentulo.<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Sosiaaliturvalain II osan 7 §:n, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>Edunsaajat<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>, 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>Tähän osaan perustuvat etuudet on tarkoitettu henkilöille, jotka</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>ovat täyttäneet 15 vuotta eivätkä ole vielä saavuttaneet 7a §:ssä tarkoitettua ikärajaa</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>ovat työkykyisiä,</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>. ovat avun tarpeessa ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>. oleskelevat vakinaisesti Saksan liittotasavallan alueella (työkykyiset edunsaajat).</TXT></NP></ITEM></LIST><P>Etuuksia ei myönnetä</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>ulkomaalaisille, jotka eivät ole työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia Saksan liittotasavallassa ja joilla ei ole oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen unionin kansalaisten yleisestä liikkumisvapaudesta annetun lain [Gesetz über die allgemeine Freizügigkeit von Unionsbürgern (Freizügigkeitsgesetz/EU, jäljempänä liikkumisvapaudesta annettu laki] 2 §:n 3 momentin nojalla, eikä heidän perheenjäsenilleen heidän oleskelunsa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="7"?><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>ulkomaalaisille, joiden oleskeluoikeus perustuu ainoastaan työnhakuun, eikä heidän perheenjäsenilleen,</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P></ALINEA><ALINEA>Toisen virkkeen 1 kohtaa ei sovelleta ulkomaalaisiin, jotka oleskelevat Saksan liittotasavallassa oleskeluoikeutta koskevan lain [(Aufenthaltsgesetz)] 2 luvun 5 jakson nojalla myönnetyn oleskeluluvan perusteella. Oleskeluoikeutta koskevat säännökset pysyvät muuttumattomina.<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Kyseisen 7 §:n 2 ja 3 momentista seuraa, että alaikäisillä, jotka ovat muita kuin työkykyisiä ja asuvat työkykyisten edunsaajien kanssa muodostaen näin viimeksi mainittujen kanssa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>tarveyhteisön<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>, on johdettu oikeus sosiaaliturvalain II osassa säädettyihin etuuksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Sosiaaliturvalain II osan 8 §:n 1 momentin otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>Työkykyisyys<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>, ja siinä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>Työkykyinen on henkilö, joka ei ennakoitavissa olevana ajanjaksona ole sairauden tai vamman vuoksi kykenemätön työskentelemään vähintään kolme tuntia päivässä työmarkkinoiden tavanomaisissa olosuhteissa.<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Sosiaaliturvalain II osan 9 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>Avun tarpeessa on henkilö, joka ei kykene huolehtimaan toimeentulostaan tai vastaamaan siitä riittävästi huomioon otettavien tulojen tai varallisuuden perusteella eikä saa tarvittavaa apua muilta henkilöiltä, kuten perheenjäseniltään tai muita sosiaalietuuksia tarjoavilta laitoksilta.<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Sosiaaliturvalain II osan 20 §:ssä on täydentäviä säännöksiä toimeentuloon liittyvistä perustarpeista. Sosiaaliturvalain II osan 21 §:ssä on sääntöjä lisätarpeista ja SGB II:n 22 §:ssä puolestaan majoitusta ja lämmitystä koskevista tarpeista. Lopuksi sosiaaliturvalain II osan 28–30 §:ssä käsitellään koulutus- ja osallistumisetuuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Sosiaaliturvalain XII osan sosiaaliapua koskevassa 1 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>Sosiaaliavulla pyritään siihen, että tuensaaja voisi elää ihmisarvoista elämää. – –<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Sosiaaliturvalain XII osan 21 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>Toimeentuloetuuksia ei makseta henkilöille, jotka saavat työkykyisinä tai perheenjäseninä etuuksia sosiaaliturvalain II osan nojalla siltä osin kuin he ovat työkykyisiä tai heidän perhesiteensä perusteella – –<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Liikkumisvapaudesta annettu laki</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Liikkumisvapaudesta annetun lain soveltamisalasta säädettiin pääasian tosiseikkojen tapahtumahetkellä lain 1 §:ssä seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>Tämä laki koskee Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaisten (unionin kansalaisten) ja heidän perheenjäsentensä maahantuloa ja oleskelua.<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Lain 2 §:ssä säädetään maahantulo- ja oleskeluoikeudesta seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="002.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Vapaaseen liikkuvuuteen oikeutetuilla unionin kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus tulla liittovaltion alueelle ja oleskella siellä tässä laissa säädetyin edellytyksin.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="8"?><PARAG IDENTIFIER="002.002"><NO.PARAG>(2)</NO.PARAG><ALINEA><P>Unionin oikeuden mukaan vapaaseen liikkuvuuteen oikeutettuja henkilöitä ovat</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>unionin kansalaiset, jotka haluavat oleskella työntekijöinä hakeakseen työtä tai osallistuakseen ammatilliseen koulutukseen</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>unionin kansalaiset, jotka eivät työskentele, 4 §:ssä säädetyin edellytyksin</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>perheenjäsenet 3 ja 4 §:ssä säädetyin edellytyksin.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="002.003"><NO.PARAG>(3)</NO.PARAG><ALINEA><P>Edellä 1 momentissa säädettyyn oikeuteen ei vaikuta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien osalta</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>sairauteen tai tapaturmaan perustuva tilapäinen työkyvyttömyys</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>tahaton työttömyys, jonka toimivaltainen työvoimatoimisto on vahvistanut, tai itsenäisen ammatinharjoittamisen päättyminen itsenäisestä ammatinharjoittajasta riippumattomista syistä, kun toiminta on kestänyt yli vuoden</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>ammatillinen koulutus, jos koulutus ja aiempi työskentely liittyvät toisiinsa; näiden välinen yhteys ei ole välttämätön, jos unionin kansalainen on menettänyt työpaikkansa tahtomattaan.</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA><ALINEA>Edellä olevaan 1 momenttiin perustuva oikeus säilyy kuusi kuukautta, jos toimivaltainen työvoimatoimisto on vahvistanut, että henkilö on joutunut työttömäksi tahtomattaan tilanteessa, jossa työskentely on kestänyt alle vuoden.</ALINEA></PARAG><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Liikkumisvapaudesta annetun lain 3 §:ssä, joka koskee perheenjäseniä, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="003.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Edellä 2 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettujen unionin kansalaisten perheenjäsenillä on 2 §:n 1 momenttiin perustuva oikeus, jos he tulevat unionin kansalaisen mukana tai seuraavat häntä myöhemmin. Edellä 2 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen unionin kansalaisten perheenjäseniin sovelletaan 4 §:n edellytyksiä.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="003.002"><NO.PARAG>(2)</NO.PARAG><ALINEA><P>Perheenjäseniä ovat</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>edellä 2 §:n 2 momentin 1–5 ja 7 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden puoliso ja mainittujen henkilöiden tai heidän puolisoidensa alle 21-vuotiaat sukulaiset etenevässä polvessa</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>edellä 2 §:n 2 momentin 1–5 ja 7 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tai heidän puolisonsa sellaiset sukulaiset takenevassa ja etenevässä polvessa, joiden elatuksesta vastaavat mainitut henkilöt tai heidän puolisonsa.</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Liikkumisvapaudesta annetun lain 5 §:ssä, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>Oleskelukortit ja pysyvää oleskeluoikeutta osoittavat todistukset<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="005.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Todistus oleskeluoikeudesta annetaan viran puolesta ja välittömästi unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, joilla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus ja joilla on oikeus liikkua vapaasti liittovaltion alueella.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="005.003"><NO.PARAG>(3)</NO.PARAG><ALINEA>Toimivaltainen ulkomaalaisviranomainen voi vaatia, että 2 §:n 1 momentissa säädetyn oikeuden edellytysten täyttyminen osoitetaan uskottavasti kolmessa kuukaudessa saapumisesta liittovaltion alueelle. Uskottavuuden osoittamisen edellyttämät tiedot ja todisteet voidaan ottaa vastaan hallinnollisen rekisteröinnin yhteydessä toimivaltaisessa rekisteriviranomaisessa, joka toimittaa tiedot ja todisteet toimivaltaiselle ulkomaalaisviranomaiselle. – –</ALINEA></PARAG><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Peña-Garcían perheen jäsenet ovat kaikki Espanjan kansalaisia. Jovanna García-Nieto ja Joel Peña Cuevas ovat asuneet useita vuosia parisuhteessa Espanjassa samassa taloudessa yhteisen tyttärensä Jovanlis Peña Garcían sekä Joel Peña Cuevasin vielä alaikäisen pojan Joel Luis Peña Cruzin kanssa, mutta he eivät ole avioituneet eivätkä ole rekisteröidyssä parisuhteessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>García-Nieto saapui huhtikuussa 2012 Saksan liittotasavallan alueelle tyttärensä Jovanlis Peña Garcían kanssa ja ilmoittautui työnhakijaksi <DATE ISO="20120601">1.6.2012</DATE>. Hän aloitti <DATE ISO="20120612">12.6.2012</DATE> keittiöapulaisen työn, jota varten hän liittyi <DATE ISO="20120701">1.7.2012</DATE> lukien Saksan pakolliseen sosiaaliturvajärjestelmään. Hän sai työstä 600 euron suuruista nettokuukausipalkkaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Peña Cuevas seurasi poikansa Joel Luis Peña Cruzin kanssa García-Nietoa ja Jovanlisia <DATE ISO="20120623">23.6.2012</DATE>. Peña-Garcían perhe asui <DATE ISO="20121101">1.11.2012</DATE> saakka García-Nieton äidin luona ja sai toimeentulonsa García-Nieton tuloista. Peña Cuevas ja García-Nieto ovat saaneet Jovanlisista ja Joel Luisista lapsilisiä heinäkuusta 2012 lähtien, ja lapset ovat käyneet koulua <DATE ISO="20120822">22.8.2012</DATE> lähtien.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Peña-Garcían perhe teki <DATE ISO="20120730">30.7.2012</DATE> Jobcenteriin hakemuksen toimeentuloetuuksista sosiaaliturvalain II osan nojalla (jäljempänä kyseessä olevat etuudet). Jobcenter epäsi kuitenkin nämä etuudet Peña Cuevasilta ja hänen pojaltaan elo- ja syyskuun 2012 osalta mutta myönsi ne lokakuusta 2012 lukien.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Jobcenterin epäävä päätös perustui sosiaaliturvalain II osan 7 §:n 1 momentin toisen virkkeen 1 kohtaan siitä syystä, että Peña Cuevas ja hänen poikansa eivät olleet vielä oleskelleet kolmea kuukautta Saksassa eikä Peña Cuevas ollut myöskään työntekijä eikä itsenäinen ammatinharjoittaja. Jobcenter katsoi, että etuuksien epäämisen peruste koski myös Peña Cuevasin poikaa. Sosiaali- ja lääkintäapua koskeva yleissopimus ei näet Saksan hallituksen <DATE ISO="20111219">19.12.2011</DATE> tekemän varauman perusteella voinut enää luoda oikeuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Peña-Garcían perhe nosti tästä päätöksestä kanteen Sozialgericht Gelsenkirchenissä (Gelsenkirchenin sosiaalituomioistuin), joka hyväksyi kanteen ja hylkäsi sosiaaliturvalain II osan 7 §:n 1 momentin toisen virkkeen 1 kohtaan sisältyvät poissulkevat perusteet kansallisen lainsäädännön systematiikkaan liittyvistä syistä. Jobcenter valitti tästä tuomiosta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen Landessozialgericht Nordrhein-Westfaleniin (Nordrhein-Westfalenin osavaltion ylempi sosiaalituomioistuin).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on epävarma siitä, onko se, että kyseessä olevat etuudet evätään kokonaan, hyväksyttävissä unionin oikeuden perusteella sosiaaliturvalain II osan 7 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä säädetyissä tilanteissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa Landessozialgericht Nordrhein-Westfalen (Nordrhein-Westfalenin ylempi sosiaalituomioistuin) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>1)</NO.P><TXT>Sovelletaanko asetuksen N:o 883/2004 4 artiklassa säädettyä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta – kyseisen asetuksen 70 artiklan 4 kohdassa säädettyä etuuksien vientiä koskevaa kieltoa lukuun ottamatta – myös kyseisen asetuksen 70 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin maksuihin perustumattomiin rahaetuuksiin?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko asetuksen (EY) N:o 883/2004 4 artiklassa tarkoitettua yhdenvertaisen kohtelun periaatetta rajoittaa – ja mahdollisesti missä määrin – kansallisen lainsäädännön säännöksillä, joilla pannaan täytäntöön direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohta ja joiden mukaan oikeutta tällaisiin etuuksiin ei poikkeuksetta ole oleskelun kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, jos unionin kansalainen ei ole Saksassa työntekijänä eikä itsenäisenä ammatinharjoittajana eikä hänellä ole oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen liikkumisvapaudesta annetun lain 2 §:n 3 momentin perusteella?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, ovatko primaarioikeuden syrjintäkiellon periaatteet – erityisesti SEUT 45 artiklan 2 kohta, luettuna yhdessä SEUT 18 artiklan kanssa – esteenä sellaiselle kansalliselle säännökselle, jonka nojalla unionin kansalaisilta evätään heidän oleskelunsa kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta poikkeuksetta sosiaalietuus, jonka tarkoituksena on turvata toimeentulo ja joka helpottaa samalla työmarkkinoille pääsyä, jos nämä unionin kansalaiset eivät ole Saksan liittotasavallassa työntekijöinä eivätkä itsenäisinä ammatinharjoittajina eikä heillä ole oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen liikkumisvapaudesta annetun lain 2 §:n 3 momentin perusteella mutta he voivat osoittaa, että heillä on tosiasiallinen yhteys vastaanottavaan valtioon ja erityisesti sen työmarkkinoihin?<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin teki kuitenkin <DATE ISO="20150319">19.3.2015</DATE> päätöksen siitä, että ensimmäiseen kysymykseen ei ollut tarpeen vastata, koska kysymys, joka oli samansisältöinen, oli esitetty asiassa, jossa annettiin tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Dano</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-333/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2358">EU:C:2014:2358</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), ja unionin tuomioistuin oli vastannut siihen myöntävästi ja todennut, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>asetusta N:o 883/2004 on tulkittava siten, että sen 3 artiklan 3 kohdassa ja 70 artiklassa tarkoitetut <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>erityiset maksuihin perustumattomat rahaetuudet<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="2019" ID="QE0038"/> kuuluvat asetuksen 4 artiklan soveltamisalaan<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Toinen kysymys</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa toisella kysymyksellään selvittää, onko direktiivin 2004/38 24 artiklaa ja asetuksen N:o 883/2004 4 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka nojalla evätään tietyt asetuksen N:o 883/2004 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0039" ID="QS0039"/>erityisiin maksuihin perustumattomat rahaetuudet<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>, jotka ovat samalla direktiivin 2004/83 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0040" ID="QS0040"/>sosiaaliavustuksia<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/>, muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta, jotka ovat kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaltaisessa tilanteessa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>On ensiksi palautettava mieleen, että unionin tuomioistuin on jo tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Alimanovic</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑67/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:597">EU:C:2015:597</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) todennut, että kyseessä olevien etuuksien kaltaisten etuuksien ei voida katsoa olevan luonteeltaan rahana myönnettäviä etuuksia, jotka on tarkoitettu helpottamaan pääsyä jäsenvaltion työmarkkinoille, vaan niitä on pidettävä direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina sosiaaliavustuksina.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Kyseessä olevien kaltaisten sosiaaliavustusten saamista koskevan oikeuden kannalta unionin kansalainen voi vaatia yhdenvertaista kohtelua vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa direktiivin 2004/38 24 artiklan 1 kohdan nojalla vain, jos hänen oleskelunsa vastaanottavan jäsenvaltion alueella täyttää direktiivissä 2004/38 vahvistetut edellytykset (tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Dano</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑333/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2358">EU:C:2014:2358</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Alimanovic</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑67/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:597">EU:C:2015:597</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Sen hyväksyminen, että henkilöt, joilla ei ole oleskeluoikeutta direktiivin 2004/38 nojalla, voisivat vaatia oikeutta sosiaaliavustuksiin samoilla edellytyksillä kuin ne, joita sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion omiin kansalaisiin, olisi vastoin kyseisen direktiivin johdanto-osan kymmenennessä perustelukappaleessa mainittua direktiivin tavoitetta estää se, että unionin kansalaisista, jotka ovat muiden jäsenvaltioiden kansalaisia, aiheutuu kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle (tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Dano</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑333/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2358">EU:C:2014:2358</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0074">74</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Alimanovic</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-67/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:597">EU:C:2015:597</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Sitä ratkaistaessa, voidaanko pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset sosiaaliavustukset evätä direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen perusteella, on ensin siis selvitettävä, voidaanko mainitun direktiivin 24 artiklan 1 kohtaan otettua yhdenvertaisen kohtelun periaatetta soveltaa, ja siten selvitettävä, oleskeleeko kyseessä oleva unionin kansalainen laillisesti vastaanottavan jäsenvaltion alueella (tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Alimanovic</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-67/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:597">EU:C:2015:597</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava, että – kuten unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta käy ilmi – Peña Cuevas voi perustaa oleskeluoikeuden direktiivin 2004/38 6 artiklan 1 kohtaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Kyseisen säännöksen mukaan unionin kansalaisilla on oikeus oleskella toisen jäsenvaltion alueella enintään kolmen kuukauden ajan ilman muita edellytyksiä tai muodollisuuksia kuin se, että heillä on oltava voimassa oleva henkilökortti tai passi, ja direktiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaan unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenillään säilyy tämä oikeus sikäli kuin he eivät muodosta kohtuutonta rasitetta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle (tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ziolkowski ja Szeja</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑424/10 ja C‑425/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:866">EU:C:2011:866</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Dano</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-333/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2358">EU:C:2014:2358</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0070">70</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>On kuitenkin huomattava, että tällaisessa tapauksessa vastaanottava jäsenvaltio voi vedota direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohdassa vahvistettuun poikkeukseen evätäkseen haetun sosiaaliavustuksen kyseiseltä kansalaiselta (tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Dano</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑333/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2358">EU:C:2014:2358</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0070">70</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Tämän säännöksen sanamuodosta käy nimenomaisesti ilmi, että vastaanottavan jäsenvaltion ei tarvitse myöntää oikeutta sosiaaliavustukseen kolmen ensimmäisen oleskelukuukauden aikana muille kuin työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille taikka henkilöille, joilla säilyy tällainen asema.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 70 kohdassa, mainittu säännös vastaa jäsenvaltioiden sosiaalihuoltojärjestelmän taloudellisen tasapainon säilyttämisen tavoitetta, johon direktiivillä 2004/38 pyritään, kuten muun muassa direktiivin johdanto-osan kymmenennestä perustelukappaleesta käy ilmi. Koska jäsenvaltiot eivät voi vaatia unionin kansalaisilta sitä, että heillä on käytettävissään riittävät varat toimeentuloaan varten ja henkilökohtainen sairausvakuutusturva enintään kolmen kuukauden oleskelua varten, on legitiimiä olla pakottamatta jäsenvaltioita huolehtimaan heistä tämän ajanjakson aikana.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Tältä osin on myös täsmennettävä, että vaikka direktiivissä 2004/38 edellytetään, että vastaanottava jäsenvaltio ottaa huomioon asianomaisen henkilön henkilökohtaisen tilanteen tehdessään päätöstä henkilön karkottamisesta tai siitä, että henkilöstä aiheutuu oleskelunsa aikana kohtuuton rasitus sosiaalihuoltojärjestelmälle (tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Brey</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑140/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:565">EU:C:2013:565</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0064">64</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0078">78</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), tällaista yksilöllistä tarkastelua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on jo tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Alimanovic</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑67/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:597">EU:C:2015:597</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) todennut, että kun direktiivissä 2004/38 on vahvistettu asteittainen työntekijän aseman säilyttämisjärjestelmä, jolla pyritään turvaamaan oleskeluoikeus ja oikeus sosiaalietuuksiin, siinä on itsessään otettu huomioon erilaisia kunkin tiettyä sosiaalietuutta hakeneen henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä tekijöitä, kuten työskentelyn kesto.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Kun tällainen tarkastelu ei ole tarpeen sellaisen työnhakijana olevan kansalaisen tapauksessa, joka ei enää ole työntekijän asemassa, näin on sitäkin suuremmalla syyllä sellaisten henkilöiden osalta, jotka ovat sen kaltaisessa tilanteessa kuin Peña Cuevas pääasiassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Koska poikkeus, jota tarkoitetaan sosiaaliturvalain II osan 7 §:n 1 momentin toisen virkkeen 1 kohdassa, luettuna yhdessä direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohdan kanssa, ja jonka nojalla Saksan liittotasavallan ei tarvitse myöntää oikeutta sosiaaliavustukseen unionin kansalaisen maassa oleskelun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, antaa asianomaisille henkilöille yksiselitteiset tiedot heille kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista, se on omiaan takaamaan oikeusvarmuuden ja avoimuuden korkean tason perusturvaan kuuluvien sosiaaliavustusten myöntämisessä, minkä lisäksi se on suhteellisuusperiaatteen mukainen (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Alimanovic</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-67/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:597">EU:C:2015:597</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0061">61</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Lisäksi siltä osin kuin kyse on yksilöllisestä tarkastelusta, jonka avulla pyritään arvioimaan kokonaisvaltaisesti rasitus, joka tietyn etuuden myöntämisestä todellisuudessa aiheutuisi pääasiassa kyseessä olevalle kansalliselle sosiaalihuoltojärjestelmälle kokonaisuutena tarkastellen, on todettava, että yhdelle hakijalle myönnettyä tukea voidaan tuskin katsoa direktiivin 2004/38 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0041" ID="QS0041"/>kohtuuttomaksi rasitukseksi<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/>, joka saattaisi kohdistua asianomaiseen jäsenvaltioon, ei niinkään hetkellä, kun sille on tehty yksittäinen hakemus, vaan tietenkin vasta sitten, kun kaikki sen käsiteltäväksi saatetut yksittäiset hakemukset on laskettu yhteen (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Alimanovic</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-67/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:597">EU:C:2015:597</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0062">62</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohta ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle siltä osin kuin siinä evätään oikeus tiettyihin asetuksen N:o 883/2004 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0042" ID="QS0042"/>erityisiin maksuihin perustumattomiin rahaetuuksiin<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/> muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta, jotka ovat kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaltaisessa tilanteessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Sama päätelmä on tehtävä asetuksen N:o 883/2004 4 artiklan tulkinnasta. Pääasiassa kyseessä olevat etuudet, jotka ovat kyseisen asetuksen 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0043" ID="QS0043"/>erityisiä maksuihin perustumattomia rahaetuuksia<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>, myönnetään nimittäin tämän saman artiklan 4 kohdan nojalla asianomaisille henkilöille ainoastaan heidän asuinjäsenvaltiossaan sen lainsäädännön mukaisesti. Tästä seuraa, että mikään ei ole esteenä sille, että tällaiset etuudet evätään muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta, jotka eivät ole työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia taikka henkilöitä, joilla säilyy tämä asema, heidän vastaanottavassa jäsenvaltiossa oleskelunsa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Brey</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-140/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:965">EU:C:2013:965</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Dano</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-333/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2358">EU:C:2014:2358</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0083">83</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Kaikkien edellä esitettyjen seikkojen perusteella toiseen kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2004/38 24 artiklaa ja asetuksen N:o 883/2004 4 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka nojalla evätään tietyt asetuksen<?PAGE NO="13"?> N:o 883/2004 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0044" ID="QS0044"/>erityisiin maksuihin perustumattomat rahaetuudet<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/>, jotka ovat samalla direktiivin 2004/83 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0045" ID="QS0045"/>sosiaaliavustuksia<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/>, muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta, jotka ovat kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaltaisessa tilanteessa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Kolmas kysymys</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Koska kolmas kysymys on esitetty sen varalta, että ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, ja koska unionin tuomioistuin on vastannut myöntävästi kysymykseen, joka on samansisältöinen ja joka esitettiin asioissa, jotka johtivat tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Dano</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-333/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2358">EU:C:2014:2358</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) ja tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Alimanovic</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-67/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:597">EU:C:2015:597</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen ei ole tarpeen vastata.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 24 artiklaa sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20101209">9.12.2010</DATE> annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1244/2010, 4 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka nojalla evätään tietyt asetuksen N:o 883/2004 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0046" ID="QS0046"/>erityisiin maksuihin perustumattomat rahaetuudet<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/>, jotka ovat samalla direktiivin 2004/83 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0047" ID="QS0047"/>sosiaaliavustuksia<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/>, muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta, jotka ovat kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaltaisessa tilanteessa.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>