Konsolidoitu TEKSTI: 32011R0691 — FI

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 691/2011,

annettu 6 päivänä heinäkuuta 2011,

Euroopan ympäristötilinpidosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

▼M3

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan yhteiset puitteet Euroopan ympäristötilinpidon tietojen keruuta, laadintaa, toimittamista ja arviointia varten ympäristötilien perustamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 ( 1 ) perustetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 2010, jäljempänä ’EKT 2010’, satelliittitileiksi tarjoamalla menetelmät, yhteiset standardit, määritelmät, luokitukset ja tilinpidon säännöt, joita on tarkoitus käyttää ympäristötilinpidon laadintaan.

Tämä asetus myös osaltaan tarjoaa luotettavaa tietoa ympäristönmuutoksen tärkeimmistä suuntauksista, paineista ja sitä ohjaavista tekijöistä, ja sillä siten tuetaan sen seurantaa ja arviointia, miten unioni edistyy unionin oikeudessa vahvistettujen ympäristötavoitteidensa sekä kansainvälisten ympäristösitoumustensa täyttämisessä.

▼B

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’päästöillä ilmaan’ kaasumaisten tai hiukkasmuodossa olevien materiaalien fyysistä virtausta kansantaloudesta (tuotanto- tai kulutusprosesseista) ilmakehään (osa ympäristöjärjestelmää);

’ympäristöön liittyvällä verolla’ veroa, jonka peruste on fyysinen määrä (tai tätä korvaava muu fyysinen yksikkö) jotakin sellaista, jolla on todistetusti kielteinen vaikutus ympäristöön, ja joka on ►M3 EKT 2010 ◄ :ssä määritelty veroksi;

’kansantalouden materiaalivirtatileillä’ kansantalouden käyttöön otettujen materiaalipanosten, talouden materiaalivarannon muutosten ja muihin talouksiin tai ympäristöön ohjattavien materiaalituotosten yhtenäisiä koosteita;

▼M1

’ympäristönsuojelumenoilla’ kotimaisten yksiköiden ympäristönsuojeluun käyttämiä taloudellisia resursseja. Ympäristönsuojeluun kuuluvat kaikki toiminnot ja toimet, joiden pääasiallisena tarkoituksena on ympäristön pilaantumisen ja ympäristön tilan muun heikkenemisen ehkäiseminen, vähentäminen ja lopettaminen. Näihin toimintoihin ja toimiin kuuluvat kaikki toimenpiteet, jotka toteutetaan ympäristön ennallistamiseksi sen tilan heikkenemisen jälkeen. Tämän määritelmän ulkopuolelle jäävät toiminnot, jotka hyödyttävät ympäristöä mutta täyttävät ensisijaisesti yrityksen tai muun laitoksen teknisiä tarpeita tai sisäisiä hygienia- tai turvallisuusvaatimuksia;

’ympäristöliiketoiminnalla’ kansantalouden tuotantotoimintoja, jotka tuottavat ympäristötuotteita (ympäristöhyödykkeitä ja -palveluja). Ympäristötuotteet ovat tuotteita, jotka on tuotettu 4 alakohdassa tarkoitetussa ympäristönsuojelutarkoituksessa sekä luonnonvarojen hallintaa varten. Luonnonvarojen hallintaan kuuluvat varantojen säilyttäminen, ylläpitäminen ja parantaminen ja siten näiden luonnonvarojen suojaaminen ehtymiseltä;

’fyysisiä energiavirtoja koskevilla tileillä’ kansantalouden käyttöön otettuja fyysisiä energiavirtoja, talouden sisäisiä virtoja ja muihin talouksiin tai ympäristöön ohjattavia tuotoksia koskevia yhtenäisiä koosteita;

▼M3

’metsätilinpidolla’ metsävarojen, joihin sisältyy puustoinen maa ja puutavara puustoisella maalla, varantotilejä sekä metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan taloustilejä;

’ympäristötuilla ja vastaavilla tulonsiirroilla’ EKT 2010:ssä tarkoitettuja tulon- ja pääomansiirtoja, joiden tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelutoimintaa sekä suojella luonnonvaroja ja niihin liittyviä tuotteita;

’ekosysteemitilinpidolla’ tilijärjestelmää, jonka tarkoituksena on antaa johdonmukaista tietoa ekosysteemien laajuudesta ja tilasta sekä niistä peräisin olevien ekosysteemipalveluiden virroista sosioekonomiseen järjestelmään.

▼B

3 artikla

Moduulit

Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen yhteisten puitteiden mukaisesti laadittava ympäristötilinpito ryhmitellään seuraaviin moduuleihin:

päästöjä ilmaan koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen I;

toimialoittaisia ympäristöön liittyviä veroja koskeva moduuli, joka sisältyy liitteeseen II;

kansantalouden materiaalivirtatilejä koskeva moduuli, joka sisältyy liitteeseen III;

▼M1

ympäristönsuojelumenoja koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen IV;

ympäristöliiketoimintaa koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen V;

fyysisiä energiavirtoja koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen VI;

▼M3

metsätilinpidon moduuli, joka sisältyy liitteeseen VII;

ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevan tilinpidon moduuli, joka sisältyy liitteeseen VIII;

ekosysteemitilinpidon moduuli, joka sisältyy liitteeseen IX.

▼B

Kukin liite sisältää seuraavat tiedot:

tavoitteet, joita varten tilit laaditaan;

tilien kattavuus;

luettelo ominaispiirteistä, joista tiedot kootaan ja toimitetaan;

tilien laadinnan ensimmäinen viitevuosi, laadinnan jaksollisuus ja toimittamisen määräajat;

raportointitaulukot;

8 artiklassa tarkoitettujen siirtymäkausien, joiden kuluessa komissio voi myöntää poikkeuksia, enimmäiskesto.

▼M3

Kun se on tarpeen ympäristön, talouden tai tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi, komissiolle siirretään valta hyväksyä 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

täydennetään tätä asetusta antamalla menetelmäohjeita;

muutetaan liitteitä I–VI edellä 2 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta;

muutetaan liitteitä VII, VIII ja IX edellä 2 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta edellyttäen, että

2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa ominaispiirteiden luettelossa muutetaan enintään neljää ominaispiirrettä kunkin liitteen kohdalla joka kolmas vuosi; ja

ii)

2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja tietoja muutetaan vain lisättyjen ominaispiirteiden ensimmäisen viitevuoden, jaksollisuuden ja toimittamisen määräaikojen vahvistamiseksi.

Käyttäessään tämän kohdan mukaista säädösvaltaansa komissio varmistaa, että sen delegoiduista säädöksistä ei aiheudu merkittäviä lisärasitteita jäsenvaltioille eikä vastaajille. Komission perustelee delegoidut säädöksensä asianmukaisesti.

▼M1

Siirretään komissiolle valta antaa 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä VI olevassa 3 jaksossa tarkoitettujen energiatuotteiden määrittämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 ( 2 ) liitteissä olevien luetteloiden perusteella.

Tällaisista delegoiduista säädöksistä ei saa aiheutua merkittävää lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja luetteloita laatiessaan ja myöhemmin ajan tasalle saattaessaan komissio perustelee toimet asianmukaisesti ja hyödyntää tarvittaessa asiaankuuluvien asiantuntijoiden kustannustehokkuusanalyysiin perustuvaa palautetta, myös arviointia vastaajille aiheutuvasta rasitteesta ja tuottamisen kustannuksista.

Jotta voidaan helpottaa liitteen V yhdenmukaista soveltamista, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 ohjeellisen luettelon ympäristöhyödykkeistä ja -palveluista ja liitteen V soveltamisalaan kuuluvista toimialoista ja luokittelee ne seuraavasti: erityiset ympäristöpalvelut, yksinomaan ympäristötarkoituksiin valmistetut tuotteet (ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen hallintaan liittyvät tuotteet), mukautetut hyödykkeet ja ympäristöteknologiat. Komissio saattaa luettelon ajan tasalle tarvittaessa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

▼B

4 artikla

▼M3

Pilotti- ja toteutettavuustutkimukset

Komissio laatii pilotti- ja toteutettavuustutkimusohjelman, jota jäsenvaltiot toteuttavat vapaaehtoiselta pohjalta raportoinnin kehittämiseksi ja tietojen laadun parantamiseksi, pitkien aikasarjojen luomiseksi ja menetelmien kehittämiseksi. Ohjelmaan sisältyy pilottitutkimuksia, joilla testataan uusia ympäristötilinpitomoduuleja. Komissio kiinnittää ohjelmaa laatiessaan erityistä huomiota niihin moduuleihin, jotka tuottavat tietoa energiatuista, myös fossiilisten polttoaineiden tuista, ja varmistaa, ettei jäsenvaltioille ja vastaajille aiheudu hallinnollisia eikä taloudellisia lisärasitteita.

▼B

Komissio arvioi ja julkaisee pilottitutkimusten havainnot ja ottaa huomioon hyödyt tietojen saatavuudesta suhteessa niiden keruukustannuksiin ja vastaamisesta aiheutuvaan hallinnolliseen rasitteeseen. Havainnot otetaan huomioon uusien ympäristötilinpitomoduulien käyttöönottoa koskevissa ehdotuksissa, joita komissio voi liittää 10 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

▼M3

Pilotti- ja toteutettavuustutkimusohjelman lisäksi komissio (Eurostat) toteuttaa 27 päivään kesäkuuta 2026 mennessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa arvioinnin menetelmiin liittyvistä mahdollisuuksista ja rahamääräisen arvottamisen toteutettavuudesta, mahdollisista raportointiarvoista, jos kyseiset arvot puuttuvat, ja mahdollisista vaihtoehtoisista mittaustavoista ekosysteemipalvelujen tilinpitoa varten ottaen huomioon ympäristötilinpitojärjestelmään sisältyvän ekosysteemitilinpidon, jäljempänä ’SEEA EA’, kansainväliset standardit. Komissio voi kyseisen arvioinnin ja kyseisten tutkimusten tulosten perusteella toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta rahamääräisen ekosysteemitilinpidon sisällyttämiseksi siihen.

▼B

5 artikla

Tiedonkeruu

Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen liitteiden mukaisesti kerättävä tiedot, joita tarvitaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ominaispiirteiden havainnointiin.

Jäsenvaltioiden on kerättävä tarpeelliset tiedot soveltamalla hallinnon yksinkertaistamisen periaatetta ja käyttämällä seuraavassa eriteltyjen eri lähteiden yhdistelmää:

tutkimukset;

tilastolliset estimointimenetelmät sellaisia tapauksia varten, joissa joitakin ominaispiirretietoja ei ole havainnoitu kaikkien yksiköiden osalta;

hallinnolliset lähteet;

▼M3

muut asiaankuuluvat lähteet, menetelmät tai innovatiiviset lähestymistavat, kunhan ne mahdollistavat vertailukelpoisen ja sovellettavien erityisten laatuvaatimusten mukaisen ympäristötilinpidon tuottamisen.

Niiden jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää d alakohdassa tarkoitettuja lähteitä, menetelmiä tai innovatiivisia lähestymistapoja, on ilmoitettava tästä komissiolle (Eurostatille) mahdollisimman pian ennen sen vuoden loppua, joka edeltää menetelmän käyttöönottoa, ja toimitettava yksityiskohtaiset tiedot saatujen tietojen laadusta.

▼B

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot käytetyistä menetelmistä ja lähteistä.

6 artikla

Toimittaminen komissiolle (Eurostat)

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) liitteiden mukaiset tiedot, mukaan lukien luottamukselliset tiedot, liitteissä mainituissa määräajoissa.

Tiedot on toimitettava soveltuvassa teknisessä muodossa, josta komissio säätää täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 artikla

Laadun arviointi

Toimitettaviin tietoihin sovelletaan tässä asetuksessa asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) raportti toimitettujen tietojen laadusta.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tietoihin soveltaessaan komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä määritelläkseen toimitettujen tietojen laatua koskevissa raporteissa sovellettavat menettelyt, raporttien rakenteen ja niiden laadinnan jaksollisuuden. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen laadun, ja se voi kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta pyytää asianomaista jäsenvaltiota toimittamaan lisätietoja toimitetuista tiedoista tai tarpeen mukaan tarkistetun tietokokonaisuuden.

▼M3

8 artikla

Poikkeukset

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä poikkeusten myöntämiseksi jäsenvaltioille, jos niiden kansallisiin tilastojärjestelmiin on tehtävä merkittäviä mukautuksia. Poikkeuksia voidaan myöntää liitteistä niissä viitatun siirtymäkauden ajaksi. Poikkeuksia voidaan myöntää myös täytäntöönpanotoimenpiteistä ja delegoiduista säädöksistä, jotka on annettu tämän asetuksen nojalla. Nämä poikkeukset voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta muutoksiin, jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaiseen kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon kehikkoon tehtävistä muutoksista tai kyseisessä asetuksessa oleviin luokituksiin ja nimikkeistöön tehtävistä muutoksista.

Saadakseen 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen, joka koskee liitteitä VII, VIII ja IX, asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö viimeistään 27 päivänä joulukuuta 2026. Saadakseen 1 kohdan nojalla poikkeuksen, joka koskee täytäntöönpanotoimenpiteitä tai delegoituja säädöksiä, jotka on annettu tämän asetuksen nojalla ja jotka tulevat voimaan 26 päivänä joulukuuta 2024 jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö kolmen kuukauden kuluttua asianomaisen toimenpiteen tai säädöksen voimaantulosta.

▼M3

8 a artikla

Rahoitus

Unioni antaa tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/690 ( 3 ) perustetusta sisämarkkinaohjelmasta rahoitustukea kansallisille tilastolaitoksille ja muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin:

tämän asetuksen mukaisia tilastoja koskevien menetelmien kehittäminen, mukaan lukien jäsenvaltioiden osallistuminen 4 artiklassa tarkoitettuihin edustaviin pilotti- ja toteutettavuustutkimuksiin;

tilinpidon tilastollisen laadun parantaminen erityisesti, jotta voidaan kehittää tai parantaa prosesseja, kuten digitaalisia ratkaisuja, joilla pyritään tuottamaan laadukkaampia tilastoja;

tilinpidon ajantasaisuuden parantaminen ja hallinnollisen ja raportointitaakan vähentäminen.

Tämän artiklan mukaisen unionin rahoitusosuuden määrä vahvistetaan sisämarkkinaohjelman sääntöjen mukaisesti osana vuotuista talousarviomenettelyä edellyttäen, että rahoitusta on saatavilla. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa kunakin vuonna käytettävissä olevat määrärahat.

Tämän asetuksen soveltamiseksi kansallisten tilastolaitosten ja muiden asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten saataville voidaan asettaa rahoitustukea myös muista sovellettavista unionin rahoitusohjelmista tällaisten ohjelmien sääntöjen mukaisesti.

▼M3

9 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

Siirretään komissiolle 11 päivästä elokuuta 2011 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Edellä olevan 3 artiklan 3 tai 4 kohdan tai 10 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

▼M3

9 a artikla

Ympäristötilinpitoa koskeva tilastotietoportaali (mittaristo)

Komissio (Eurostat) perustaa ympäristötilinpitoa koskevan tilastotietoportaalin (mittaristo), jossa esitetään tiivistetysti ympäristötilinpidon keskeiset indikaattorit käyttäjäystävällisellä ja interaktiivisella tavalla.

Tietoportaalissa esitetään jäsenvaltioiden toimittamat tiedot kustakin tässä asetuksessa säädetystä moduulista sekä 10 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetuista ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä investoinneista.

Tietoportaalin on oltava toiminnassa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024, ja komissio (Eurostat) päivittää sitä vuosittain. Tietoportaali asetetaan julkisesti saataville Eurostatin verkkosivustolla.

▼B

10 artikla

Kertomus ja tarkistaminen

Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti toimitettujen tietojen laatua, tiedonkeruumenetelmiä, jäsenvaltioille ja vastaajayksiköille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta sekä tilastojen toteutettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Kertomukseen liitetään tarvittaessa ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut havainnot huomioon ottaen ehdotuksia, joiden tarkoituksena on

▼M3

—

ottaa käyttöön uusia ympäristötilinpitomoduuleja, esimerkiksi vesitilinpito (määrällinen ja laadullinen), luonnonvarojen hallinnointimenoja koskeva tilinpito, ympäristön kannalta mahdollisesti haitallisia tukia tai tukitoimia koskeva tilinpito sekä jätetilinpito;

▼B

—

parantaa edelleen tietojen laatua ja tiedonkeruumenetelmiä ja siten parantaa tietojen kattavuutta ja vertailukelpoisuutta sekä vähentää yritysten ja viranomaisten hallinnollista rasitetta.

▼M3

Komissio (Eurostat) julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 ja sen jälkeen joka toinen vuosi digitaalisen julkaisun, joka sisältää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen liittyviä investointeja koskevia tietoja ja tilastoja, jotka on koottu ympäristötilinpidon moduuleista saatavilla olevista asiaankuuluvista tiedoista ja tarvittaessa muista tietolähteistä.

Komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä 9 artiklan mukaisesti liitteessä V olevan 3 jakson muuttamiseksi tarvittaessa sisällyttämällä siihen ominaispiirteitä, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä muita investointeja. Tämän artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettuun digitaaliseen julkaisuun sisältyvissä tiedoissa esitetään kyseisten tietojen erittelyt jäsenvaltioittain muun muassa investoinneista, ja ne kattavat kaikki talouden sektorit ja toiminnot.

Komissio arvioi 27 päivään joulukuuta 2026 mennessä energiatukia, myös fossiilisten polttoaineiden tukia, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vettä koskevien saatavilla olevien tietojen laatua ja tarvittaessa esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen uusien energiatukia, myös fossiilisten polttoaineiden tukia, ilmastonmuutokseen sopeutumista, myös sen kustannuksia, sekä vettä koskevien ympäristötilinpidon moduulien ottamisesta käyttöön.

▼B

11 artikla

Komitea

Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

LIITE I

PÄÄSTÖJÄ ILMAAN KOSKEVIEN TILIEN MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan ja esitetään tiedot päästöistä ilmaan kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisella tavalla. Siinä kirjataan kansantalouksien päästöt ilmaan jaoteltuina ►M3 EKT 2010 ◄ :n mukaisten päästöjä aiheuttavien toimialojen mukaan. Toimialat sisältävät tuotannon ja kulutuksen.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava päästöjä ilmaan koskevaa tilinpitoa varten. Tietoja muokataan siten, että toimialojen ja kotitalouksien suorat päästöt yhdistetään näiden toimialojen ja kotitalouksien talouden tuotanto- ja kulutustoimiin. Tämän asetuksen nojalla ilmoitettavat suoria päästöjä koskevat tiedot yhdistetään talouden panos-tuotostaulukoihin, tarjonta- ja käyttötaulukoihin ja kotitalouksien kulutusta koskeviin tietoihin, jotka jo ilmoitetaan komissiolle (Eurostatille) osana ►M3 EKT 2010 ◄ :een liittyvää raportointia.

2 jakso

KATTAVUUS

Päästöjä ilmaan koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin ►M3 EKT 2010 ◄ :een, ja sekin perustuu kotipaikkaperiaatteeseen.

►M3 EKT 2010 ◄ :n mukaan kotipaikan käsite perustuu seuraavaan periaatteeseen: talousyksikön katsotaan olevan kotimainen jossain maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan talousalueella, eli silloin kun se osallistuu pidemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) kyseisen alueen taloudelliseen toimintaan.

Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan kaikkien kotimaisten yksikköjen toimista aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, missä nämä päästöt maantieteellisesti tapahtuvat.

Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan kansantaloudesta peräisin olevien kaasumaisten ja hiukkasmuodossa olevien materiaalien jäännösten virtaukset ilmakehään. Tässä asetuksessa ”ilmakehällä” tarkoitetaan ympäristöjärjestelmän osaa. Järjestelmärajana on kansantalouden (osa talousjärjestelmää) ja ilmakehän (osa ympäristöjärjestelmää) välinen raja. Järjestelmärajan ylitettyään ilmaan päässeet aineet eivät enää ole ihmisen valvonnassa, ja niistä tulee osa aineiden luonnollista kiertokulkua ja ne saattavat aiheuttaa useanlaisia ympäristövaikutuksia.

▼M2

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot seuraavien ilmansaasteiden päästöistä:

Nimi	Symboli	Raportointiyksikkö
Hiilidioksidi ilman biomassan päästöjä	CO2	1 000 tonnia (Gg)
Hiilidioksidi biomassasta	Biomassan CO2	1 000 tonnia (Gg)
Dityppioksidi	N2O	tonnia (Mg)
Metaani	CH4	tonnia (Mg)
Perfluorihiilivedyt	PFC-yhdisteet	tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina
Fluorihiilivedyt	HFC-yhdisteet	tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina
Rikkiheksafluoridi ja typpitrifluoridi	SF6 NF3	tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina
Typen oksidit	NOX	tonnia (Mg) typpidioksidiekvivalentteina
Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani	NMVOC-yhdisteet	tonnia (Mg)
Hiilimonoksidi	CO	tonnia (Mg)
Hiukkaset, < 10 μm	PM10	tonnia (Mg)
Hiukkaset, < 2,5 μm	PM2,5	tonnia (Mg)
Rikin oksidit	SOX	tonnia (Mg) rikkidioksidiekvivalentteina
Ammoniakki	NH3	tonnia (Mg)

Kaikki tiedot on ilmoitettava yhden desimaalin tarkkuudella.

▼B

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2. Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-27:ää koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyissä määräajoissa.

4. Ensimmäinen viitevuosi on vuosi, jona tämä asetus tulee voimaan.

5. Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2008 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6. Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-4, n-3, n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi).

▼M2

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1. Kunkin 3 jaksossa tarkoitetun ominaispiirteen osalta on tuotettava tiedot ►M3 EKT 2010 ◄ :n kanssa täysin yhteensopivan hierarkkisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n mukaan (aggregointitaso A*64). Tiedot on lisäksi tuotettava seuraavista:

—

kotitalouksien päästöt ilmaan

—

yhdistävät erät, joilla tarkoitetaan sellaisia raportoitavia eriä, joilla selkeästi sovitetaan yhteen tämän asetuksen nojalla raportoitava päästöjä ilmaan koskeva tilinpito ja virallisissa kansallisissa päästöinventaarioissa raportoidut tiedot.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hierarkkinen luokitus on seuraava:

Päästöt ilmaan toimialoittain – NACE Rev. 2 (A*64)

Kotitalouksien päästöt ilmaan

—

Liikenne

—

Lämmitys ja jäähdytys

—

Muut

Yhdistävät erät

Kokonaispäästöjä ilmaan koskeva tilinpito (tuotantotoiminnot + kotitaloudet) kunkin 3 jaksossa tarkoitetun ominaispiirteen osalta

Miinus kotimaiset yksiköt ulkomailla

—

Ulkomailla toimivat kotimaiset kalastusalukset

—

Maaliikenne

—

Vesiliikenne

—

Lentoliikenne

Plus ulkomaiset yksiköt maan alueella

Maaliikenne

Vesiliikenne

Lentoliikenne

(+ tai –)

Muut oikaisut ja tilastolliset erot

Epäpuhtauden X kokonaispäästöt siten kuin ne on ilmoitettu UNFCCC:lle ( 4 ) / CLRTAP:lle ( 5 )

▼B

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE II

TOIMIALOITTAISIA YMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ VEROJA KOSKEVA MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ympäristöön liittyviä veroja koskevissa tilastoissa kirjataan ja esitetään veroja maksavien yhteisöjen kannalta tarkasteltuna tiedot tavalla, joka on täysin yhdenmukainen ►M3 EKT 2010 ◄ :n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Niihin kirjataan kansantalouksien ympäristöön liittyvät verotulot toimialoittain. Toimialat sisältävät tuotannon ja kulutuksen.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava toimialoittaisia ympäristöön liittyviä verotuloja varten.

Ympäristöön liittyviä veroja koskevissa tilastoissa voidaan myös suoraan hyödyntää verotilastoja ja julkisyhteisöjen rahoitustilastoja, mutta ►M3 EKT 2010 ◄ :n mukaan ilmoitettujen verotietojen käytöstä on hyötyä, jos se on mahdollista.

Ympäristöön liittyviä veroja koskevat tilastot perustuvat määriin, joista ovat todisteina arvioinnit ja ilmoitukset tai ajoituskorjatut kassakuitit, sillä tavoitteena on varmistaa yhdenmukaisuus ►M3 EKT 2010 ◄ :n kanssa ja parantaa kansainvälistä vertailtavuutta.

►M3 EKT 2010 ◄ sisältää myös tietoa siitä, mitkä toimialat ja sektorit maksavat veroja. Tietoja ►M3 EKT 2010 ◄ :n mukaan ilmoitetuista veroista löytyy institutionaalisen sektorin tilinpidosta ja tarjonta- ja käyttötaulukoista.

2 jakso

KATTAVUUS

Ympäristöön liittyviin veroihin pätevät samat järjestelmärajat kuin ►M3 EKT 2010 ◄ :een, ja ne koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä maksuista tai luontoissuorituksista, joita julkisyhteisöt tai unionin toimielimet perivät.

Ympäristöön liittyvät verot sisältyvät seuraaviin ►M3 EKT 2010 ◄ :n pääryhmiin:

—

tuotannon ja tuonnin verot (D.2),

—

tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5),

—

pääomaverot (D.91).

▼M2

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot ympäristöön liittyvistä veroista seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:

—

energiaverot,

—

liikenneverot,

—

päästöverot,

—

luonnonvaroja koskevat verot.

Jäsenvaltioiden on myös erillisenä ominaispiirteenä ilmoitettava Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään kirjatut valtion verotulot, jotka liittyvät niiden osallistumiseen EU:n päästökauppajärjestelmään.

Jäsenvaltioiden on myös erillisenä ominaispiirteenä ilmoitettava muut ympäristöön liittyvät verot, jotka on sisällytetty energia-, liikenne-, päästö- tai luonnonvaroja koskevien verojen kokonaismäärään ja joita kannetaan polttoaineiden hiilipitoisuudesta (muut hiilidioksidiverot).

Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2. Tilastot on toimitettava 16 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2020.

4. Ensimmäinen viitevuosi on 2020.

5. Toimittaessaan tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n–4, n–3, n–2, n–1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2016 edeltäviltä vuosilta.

▼B

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

Kutakin 3 jaksossa tarkoitettua ominaispiirrettä vastaavat tiedot on ilmoitettava veroja maksavien yhteisöjen näkökulmasta.

Tuottajien osalta tiedot on ilmoitettava hierarkkisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n mukaisesti jaoteltuina ( ►M3 EKT 2010 ◄ :ssä säädetty aggregointitaso A*64).

Kuluttajien osalta on ilmoitettava tiedot seuraavista:

—

kotitaloudet,

—

ulkomaiset yksiköt.

Jos veroa ei voida osoittaa mihinkään edellä mainituista toimien ryhmistä, tiedot on ilmoitettava erittelemättömiksi.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE III

KANSANTALOUDEN MATERIAALIVIRTATILEJÄ KOSKEVA MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Kansantalouden materiaalivirtatilit kattavat kaikki kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, ilman ja veden virtoja lukuun ottamatta, jotka mitataan massayksikköinä vuotta kohden. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän tavoin kansantalouden materiaalivirtatileillä on kaksi tärkeää päämäärää. Yksityiskohtaisista materiaalivirroista saadaan runsas empiirinen tietokanta lukuisia analyyttisiä tutkimuksia varten. Lisäksi niitä käytetään laadittaessa erilaisia kansantalouden materiaalivirtojen indikaattoreita kansantaloutta varten.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava kansantalouden materiaalivirtatilejä varten.

2 jakso

KATTAVUUS

Varantojen ja virtojen välinen erottelu on materiaalivirtajärjestelmän perusperiaate. Yleensä virta on muuttuja, joka mittaa määrää ajanjaksoa kohden, kun taas varanto on muuttuja, joka mittaa määrää tiettynä ajankohtana. Kansantalouden materiaalivirtatilinpito on virtakäsite. Siinä mitataan materiaalien panokset, tuotokset ja varantojen muutokset taloudessa massayksikköinä vuotta kohden.

Kansantalouden materiaalivirtatilit ovat yhdenmukaiset kansantalouden tilinpitojärjestelmän periaatteiden, kuten kotipaikkaperiaatteen, kanssa. Niissä tehdään selkoa kaikkien kansantalouden kotimaisten yksiköiden toimintaan liittyvistä materiaalivirroista näiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Kansantalouden materiaalivirtatileissä on kahdentyyppisiä materiaalivirtoja järjestelmärajojen yli, joilla on asian kannalta merkitystä:

Materiaalivirrat kansantalouden ja sen luonnonympäristön välillä. Tähän luetaan materiaalien talteenotto (raaka-, lähtö- tai luonnonaineet) luonnosta ja materiaalien (joita kutsutaan usein jäämiksi) vapautuminen luontoon.

Materiaalivirrat kansantalouden ja muun maailmantalouden välillä. Tämä kattaa tuonnin ja viennin.

Kaikki virrat, jotka ylittävät nämä järjestelmärajat, sisällytetään kansantalouden materiaalivirtatileihin, samoin kuin ihmisten kokoamien varantojen lisäykset. Kaikki muut talouden sisäiset virrat jätetään esittämättä kansantalouden materiaalivirtatileissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kansantaloutta käsitellään kansantalouden materiaalivirtatileissä kokonaisuudessaan, ja esimerkiksi toimialojen välisiä tuotteiden toimituksia ei kuvata. Huomiotta jätetään samaten luonnon sisäiset virrat luonnonympäristön sisällä.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa laadittava tilastoja materiaalivirtatilien 5 jaksossa luetelluista ominaispiirteistä.

1. Kotimainen otto kattaa sen määrän kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia materiaaleja (ilmaa ja vettä lukuun ottamatta), jotka vuosittain otetaan talteen luonnonympäristöstä käytettäväksi taloudessa panoksina.

2. Fyysinen tuonti ja fyysinen vienti kattaa kaikki tuodut tai viedyt hyödykkeet massayksikköinä. Kaupankäynnin kohteena olevat hyödykkeet kattavat kaikissa jalostusvaiheissa olevat tavarat jalostamattomista tuotteista valmiisiin tuotteisiin.

▼M2

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2. Tilastot on toimitettava 16 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2021.

4. Ensimmäinen viitevuosi on 2021.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

Seuraavissa taulukoissa luetelluista ominaispiirteistä on tuotettava tiedot massayksikköinä.

Taulukko A – Kotimainen otto

MF.1

Biomassa

MF.1.1

Viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta)

MF.1.1.1

Viljakasvit

MF.1.1.2

Juuret, mukulat

MF.1.1.3

Sokerikasvit

MF.1.1.4

Palkokasvit

MF.1.1.5

Pähkinät

MF.1.1.6

Öljykasvit

MF.1.1.7

Vihannekset

MF.1.1.8

Hedelmät

MF.1.1.9

Kuidut

MF.1.1.A

Muut viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta), muualle luokittelemattomat

MF.1.2

Viljelykasvien tähteet (käytetyt), rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa

MF.1.2.1

Viljelykasvien tähteet (käytetyt)

MF.1.2.1.1

Olki

MF.1.2.1.2

Muut viljelykasvien tähteet (sokeri- ja rehujuurikkaan lehdet jne.)

MF.1.2.2

Rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa

MF.1.2.2.1

Rehukasvit (mukaan lukien laidunmaasta saatu biomassa)

MF.1.2.2.2

Laidunmaasta saatu biomassa

MF.1.3

Puu

MF.1.3.1

Raakapuu

MF.1.3.2

Polttopuu ja muu talteenotto

MF.1.4

Luonnonvaraisten kalojen pyynti, vesikasvit ja -eläimet, metsästys ja keräily

MF.1.4.1

Luonnonvaraisten kalojen pyynti

MF.1.4.2

Kaikki muut vesieläimet ja -kasvit

MF.1.4.3

Metsästys ja keräily

MF.2

Metallimalmit (raakamalmit)

MF.2.1

Rauta

MF.2.2

Ei-rautametalli

MF.2.2.1

Kupari

MF.2.2.2

Nikkeli

MF.2.2.3

Lyijy

MF.2.2.4

Sinkki

MF.2.2.5

Tina

MF.2.2.6

Kulta, hopea, platina ja muut jalometallit

MF.2.2.7

Bauksiitti ja muu alumiini

MF.2.2.8

Uraani ja torium

MF.2.2.9

Muut ei-rautametallit

MF.3

Ei-metalliset mineraalit

MF.3.1

Marmori, graniitti, hiekkakivi, porfyyri, basaltti, muut koriste- tai rakennuskivet (liuskekiveä lukuun ottamatta)

MF.3.2

Liitu ja dolomiitti

MF.3.3

Liuskekivi

MF.3.4

Kemialliset ja lannoitemineraalit

MF.3.5

Suola

MF.3.6

Kalkkikivi ja kipsi

MF.3.7

Savi ja kaoliini

MF.3.8

Hiekka ja sora

MF.3.9

Muut ei-metalliset mineraalit, muualle luokittelemattomat

MF.3.A

Kaivetut maamateriaalit (mukaan lukien maaperä) ainoastaan, jos käytettyjä (vapaaehtoinen raportointi)

MF.4

Fossiiliset energiamateriaalit

MF.4.1

Hiili ja muut kiinteät energiamateriaalit

MF.4.1.1

Ligniitti (ruskohiili)

MF.4.1.2

Kivihiili

MF.4.1.3

Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka

MF.4.1.4

Turve

MF.4.2

Nestemäiset ja kaasumaiset energiamateriaalit

MF.4.2.1

Raakaöljy, maakaasukondensaatit

MF.4.2.2

Maakaasu

Taulukot B (Tuonti – Koko kauppa) ja D (Vienti – Koko kauppa)

MF.1

Biomassa

MF.1.1

Viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta)

MF.1.1.1

Viljakasvit

MF.1.1.2

Juuret, mukulat

MF.1.1.3

Sokerikasvit

MF.1.1.4

Palkokasvit

MF.1.1.5

Pähkinät

MF.1.1.6

Öljykasvit

MF.1.1.7

Vihannekset

MF.1.1.8

Hedelmät

MF.1.1.9

Kuidut

MF.1.1.A

Muut viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta), muualle luokittelemattomat

MF.1.2

Viljelykasvien tähteet (käytetyt), rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa

MF.1.2.1

Viljelykasvien tähteet (käytetyt)

MF.1.2.1.1

Olki

MF.1.2.1.2

Muut viljelykasvien tähteet (sokeri- ja rehujuurikkaan lehdet jne.)

MF.1.2.2

Rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa

MF.1.2.2.1

Rehukasvit (mukaan lukien laidunmaasta saatu biomassa)

MF.1.3

Puu

MF.1.3.1

Raakapuu

MF.1.3.2

Polttopuu ja muu talteenotto

MF.1.4

Luonnonvaraisten kalojen pyynti, vesikasvit ja -eläimet, metsästys ja keräily

MF.1.4.1

Luonnonvaraisten kalojen pyynti

MF.1.4.2

Kaikki muut vesieläimet ja -kasvit

MF.1.5

Elävät eläimet ja eläintuotteet (lukuun ottamatta luonnonvaraista kalaa, vesikasveja ja -eläimiä, metsästettyjä ja kerättyjä eläimiä)

MF.1.5.1

Elävät eläimet (lukuun ottamatta luonnonvaraista kalaa, vesikasveja ja -eläimiä, metsästettyjä ja kerättyjä eläimiä)

MF.1.5.2

Liha ja lihavalmisteet

MF.1.5.3

Meijerituotteet, lintujen munat ja hunaja

MF.1.5.4

Muut eläimistä saatavat tuotteet (eläinkuidut, eläinten nahat, turkikset, nahka jne.)

MF.1.6

Pääasiassa biomassasta saatavat tuotteet

MF.2

Metallimalmit (raakamalmit)

MF.2.1

Rauta

MF.2.2

Ei-rautametalli

MF.2.2.1

Kupari

MF.2.2.2

Nikkeli

MF.2.2.3

Lyijy

MF.2.2.4

Sinkki

MF.2.2.5

Tina

MF.2.2.6

Kulta, hopea, platina ja muut jalometallit

MF.2.2.7

Bauksiitti ja muu alumiini

MF.2.2.8

Uraani ja torium

MF.2.2.9

Muut ei-rautametallit

MF.2.3

Pääasiassa metalleista saatavat tuotteet

MF.3

Ei-metalliset mineraalit

MF.3.1

Marmori, graniitti, hiekkakivi, porfyyri, basaltti, muut koriste- tai rakennuskivet (liuskekiveä lukuun ottamatta)

MF.3.2

Liitu ja dolomiitti

MF.3.3

Liuskekivi

MF.3.4

Kemialliset ja lannoitemineraalit

MF.3.5

Suola

MF.3.6

Kalkkikivi ja kipsi

MF.3.7

Savi ja kaoliini

MF.3.8

Hiekka ja sora

MF.3.9

Muut ei-metalliset mineraalit, muualle luokittelemattomat

MF.3.B

Pääasiassa ei-metallisista mineraaleista saatavat tuotteet

MF.4

Fossiiliset energiamateriaalit

MF.4.1

Hiili ja muut kiinteät energiamateriaalit

MF.4.1.1

Ligniitti (ruskohiili)

MF.4.1.2

Kivihiili

MF.4.1.3

Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka

MF.4.1.4

Turve

MF.4.2

Nestemäiset ja kaasumaiset energiamateriaalit

MF.4.2.1

Raakaöljy, maakaasukondensaatit

MF.4.2.2

Maakaasu

MF.4.2.3

Tankatut polttoaineet (tuonti: kotimaisten yksiköiden ulkomailla tankkaama; vienti: ulkomaisten yksiköiden maan alueella tankkaama)

MF.4.2.3.1

Polttoaine maaliikennettä varten

MF.4.2.3.2

Polttoaine vesiliikennettä varten

MF.4.2.3.3

Polttoaine lentoliikennettä varten

MF.4.3

Pääasiassa fossiilisen energian tuotteista saatavat tuotteet

MF.5

Muut tuotteet

MF.6

Jäte lopullista käsittelyä ja loppusijoitusta varten

▼B

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

▼M1

LIITE IV

YMPÄRISTÖNSUOJELUMENOJA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ympäristönsuojelumenoja koskevassa tilinpidossa esitetään tiedot ympäristönsuojelumenoista eli kotimaan yksikköjen ympäristönsuojeluun käyttämistä taloudellisista resursseista tavalla, joka on yhdenmukainen EKT:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Tällaisen tilinpidon avulla voidaan koota tiedot kansallisista ympäristönsuojelumenoista, jotka määritellään seuraavien tekijöiden summaksi, josta vähennetään muun maailman antama rahoitus: menot, jotka aiheutuvat kotimaisten yksiköiden käyttäessä ympäristönsuojelupalveluja, ympäristönsuojelutoimintoihin liittyvä kiinteän pääoman bruttomuodostus ja ympäristönsuojeluun liittyvät siirrot, jotka eivät vastaa edellä mainittuja eriä.

Ympäristönsuojelumenoja koskevassa tilinpidossa olisi käytettävä kansantalouden tilinpidosta jo saatavissa olevia tietoja (tuotanto- ja tulonmuodostustilit, kiinteän pääoman bruttomuodostus NACE-luokituksen mukaisesti, tarjonta- ja käyttötaulukot, julkisen sektorin tehtäväluokitukseen perustuvat tiedot) sekä yritysten rakennetilastoja, yritysrekisteriä ja muita lähteitä.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristönsuojelumenoja koskevaa tilinpitoa varten.

2 jakso

KATTAVUUS

Ympäristönsuojelumenoja koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja siitä ilmenevät pääasiallisiin toimintoihin, sivutoimintoihin ja aputoimintoihin liittyvät ympäristönsuojelumenot. Se kattaa seuraavat sektorit:

—

julkisyhteisöt (mukaan luettuina kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) sekä yhtiöt ympäristönsuojelupalveluja tuottavina institutionaalisina sektoreina. Erikoistuneita tuottajia ovat sellaiset, jotka tuottavat ympäristönsuojelupalveluja pääasiallisena toimintanaan,

—

kotitaloudet, julkisyhteisöt ja yhtiöt ympäristönsuojelupalvelujen kuluttajina,

—

muu maailma ympäristönsuojeluun liittyvien siirtojen edunsaajana tai alkuperänä.

▼M2

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava ympäristönsuojelumenoja koskevat tilit seuraavien EKT:n mukaisesti määriteltyjen ominaispiirteiden mukaisesti:

—

ympäristönsuojelupalvelujen tuotos; markkinatuotos, markkinaton tuotos ja aputoimintojen tuotos erotetaan toisistaan,

—

ympäristönsuojelupalvelujen välituotekäyttö,

—

ympäristönsuojelupalvelujen välituotekäyttö ympäristönsuojelupalvelujen tuottamiseen,

—

ympäristönsuojelupalvelujen tuonti ja vienti,

—

arvonlisävero (alv) ja muut verot ympäristönsuojelupalveluihin liittyvillä tuotetukipalkkioilla vähennettyinä,

—

ympäristönsuojelupalvelujen tuotantoon liittyvä kiinteän pääoman bruttomuodostus ja varojen hankinnat miinus valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen luovutukset,

—

ympäristönsuojelupalvelujen loppukulutus.

▼M3 —————

▼M2

Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2. Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2020.

3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista ►M3 EU-27 ◄ :aa koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

4. Ensimmäinen viitevuosi on 2020.

5. Toimittaessaan tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n–2, n–1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2018 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1. Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava jaoteltuina seuraavasti:

—

2 jaksossa määritetyt ympäristönsuojelupalvelujen tuottaja-/kuluttajatyypit,

—

ympäristönsuojelutoimintojen luokituksen (CEPA) luokat ryhmiteltyinä seuraavasti:

—

CEPA 1

—

CEPA 2

—

CEPA 3

—

CEPA 4

—

CEPA 5

—

CEPA 6

—

CEPA 7:n, CEPA 8:n ja CEPA 9:n summa

—

Seuraavat NACE-jaottelut aputoimintojen ympäristönsuojelupalvelujen tuotantoa varten: NACE Rev. 2:n pääluokat B, C, D, luokka 36. Pääluokkaa C koskevat tiedot on esitettävä seuraavasti:

—

NACE C10–C12 – Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus

—

NACE C17 – Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus

—

NACE C19–20 – Koksin, jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus

—

NACE C 21–23 – Lääkkeiden, kumin, muovin ja muiden ei-metallisten tuotteiden valmistus

—

NACE 24 – Metallien jalostus

—

NACE C 25–30 – Metallituotteiden valmistus (mukaan lukien koneet ja laitteet)

—

NACE C13–16, 18, 31–33 – Muu valmistustoiminta

Jäsenvaltioiden, joissa liikevaihdon kokonaismäärä tai työllisten lukumäärä yhdessä tai useammassa näistä NACE-jaotteluista on alle 1 prosenttia unionin kokonaismäärästä, ei tarvitse toimittaa tietoja kyseisistä NACE-jaotteluista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CEPA-luokat ovat seuraavat:

CEPA 1 – Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu

CEPA 2 – Jätevesihuolto

CEPA 3 – Jätehuolto

CEPA 4 – Maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelu ja parantaminen

CEPA 5 – Melun ja tärinän torjunta

CEPA 6 – Biologisen monimuotoisuuden ja maisemien suojelu

CEPA 7 – Säteilyltä suojaaminen

CEPA 8 – Ympäristöä koskeva tutkimus- ja kehittämistoiminta

CEPA 9 – Muu ympäristönsuojelu.

▼M1

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE V

YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTAA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ympäristöliiketoimintatilastoissa kirjataan ja esitetään tiedot ympäristötuotteita tuottavista kansantalouksien tuotantotoiminnoista tavalla, joka on yhdenmukainen EKT:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa.

Ympäristöliiketoimintaa koskevassa tilinpidossa olisi käytettävä kansantalouden tilinpidosta jo saatavissa olevia tietoja sekä yritysten rakennetilastoja, yritysrekisteriä ja muita lähteitä.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristöliiketoiminnasta.

2 jakso

KATTAVUUS

Ympäristöliiketoimintaan sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja siihen kuuluvat kaikki ympäristöhyödykkeet ja -palvelut, jotka luodaan tuotantorajojen sisällä. EKT:ssä tuotanto määritellään institutionaalisen yksikön valvonnassa ja vastuulla suoritetuksi toiminnaksi, jossa institutionaalinen yksikkö käyttää panoksina työtä, pääomaa sekä tavaroita ja palveluita tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi.

Ympäristöhyödykkeet ja -palvelut kuuluvat seuraaviin luokkiin: erityiset ympäristöpalvelut, yksinomaan ympäristötarkoituksiin valmistetut tuotteet (ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen hallintaan liittyvät tuotteet), mukautetut hyödykkeet ja ympäristöteknologiat.

▼M2

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot ympäristöliiketoiminnasta seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:

—

koko ympäristöliiketoiminnan ja markkinatoimintojen tuotos,

—

koko ympäristöliiketoiminnan vienti,

—

koko ympäristöliiketoimintaan ja markkinatoimintoihin liittyvä arvonlisäys,

—

koko ympäristöliiketoimintaan ja markkinatoimintoihin liittyvä työllisyys.

Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa, lukuun ottamatta ominaispiirrettä ”työllisyys”, joka on ilmoitettava ”henkilötyövuosina”.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2. Tilastot on toimitettava 22 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2020.

4. Ensimmäinen viitevuosi on 2020.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1. Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava ristiintaulukoituina seuraavasti:

—

toimialaluokitus NACE Rev. 2:n mukaan seuraavasti ryhmiteltynä:

—

NACE A

—

NACE B

—

NACE C

—

NACE D

—

NACE E

—

NACE F

—

NACE J

—

NACE M

—

NACE O

—

NACE P

—

NACE G:n, NACE H:n, NACE I:n, NACE K:n, NACE L:n, NACE N:n, NACE Q:n, NACE R:n, NACE S:n, NACE T:n ja NACE U:n summa

—

ympäristönsuojelutoimintojen luokituksen (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokituksen (CReMA) luokat seuraavasti ryhmiteltyinä:

—

CEPA 1

—

CEPA 2

—

CEPA 3

—

CEPA 4

—

CEPA 5

—

CEPA 6

—

CEPA 7:n, CEPA 8:n ja CEPA 9:n summa

—

CReMA 10

—

CReMA 11

—

CReMA 13

—

CReMA 13A

—

CReMA 13B

—

CReMA 13C

—

CReMA 14

—

CReMA 12:n, CReMA 15:n ja CReMA 16:n summa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CEPA-luokat esitetään liitteessä IV. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CReMA-luokat ovat seuraavat:

CReMA 10 – Vesihuolto

CReMA 11 – Metsävarojen hallinta

CReMA 12 – Luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hallinta

CReMA 13 – Energiavarojen hallinta

CReMA 13A – Energiantuotanto uusiutuvista luonnonvaroista

CReMA 13B – Lämmön-/energiansäästö ja -hallinta

CReMA 13C – Raaka-aineina käytettävän fossiilisen energian käytön minimointi

CReMA 14 – Mineraalivarojen hallinta

CReMA 15 – Luonnonvarojen hallintaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistoiminnot

CReMA 16 – Muu luonnonvarojen hallinta.

▼M1

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE VI

FYYSISIÄ ENERGIAVIRTOJA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa esitetään tiedot fyysisistä energiavirroista terajouleina ilmaistuina tavalla, joka on täysin yhdenmukainen EKT:n kanssa. Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan kansantalouksien kotimaisten yksiköiden taloudellisia toimintoja koskevat energiatiedot taloudellisen toiminnan mukaan jaoteltuina. Niissä esitetään luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden ja energiajäämien tarjonta ja käyttö. Taloudelliset toiminnot käsittävät tuotannon, kulutuksen ja varantojen muutokset.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava fyysisiä energiavirtoja koskevaa tilinpitoa varten.

2 jakso

KATTAVUUS

Fyysisiä energiavirtoja koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja sekin perustuu kotipaikkaperiaatteeseen.

EKT:n mukaan talousyksikön katsotaan olevan kotimainen jossakin maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan talousalueella eli silloin kun se osallistuu pidemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) kyseisen alueen taloudelliseen toimintaan.

Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan kaikkien kotimaisten yksikköjen toiminnoista aiheutuvat fyysiset energiavirrat riippumatta siitä, missä nämä virrat maantieteellisesti tapahtuvat.

Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan fyysiset energiavirrat ympäristöstä talouteen, taloudessa ja taloudesta takaisin ympäristöön.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava fyysisiä energiavirtoja koskevat tilit seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:

—

fyysiset energiavirrat ryhmiteltyinä kolmeen yleiseen luokkaan:

luonnosta peräisin olevat energiapanokset,

ii)

energiatuotteet,

iii)

energiajäämät,

—

fyysisten energiavirtojen alkuperä ryhmiteltynä viiteen luokkaan: tuotanto, kulutus, varantojen muutokset, muu maailma ja ympäristö,

—

fyysisten virtojen määränpää ryhmiteltynä samoihin viiteen luokkaan kuin fyysisten energiavirtojen alkuperä.

Kaikki tiedot on ilmoitettava terajouleina.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2. Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

4. Ensimmäinen viitevuosi on 2015.

5. Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2014lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6. Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n – 2, n – 1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2014 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1. Edellä 3 jaksossa tarkoitetuista ominaispiirteistä on esitettävä fyysisinä yksikköinä seuraavat tiedot:

—

Energiavirtoja kuvaava tarjontataulukko. Tässä taulukossa esitetään luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden ja energiajäämien tarjonta (riveittäin) alkuperän eli ”toimittajan” mukaan (sarakkeittain) jaoteltuna.

—

Energiavirtojen käyttötaulukko. Tässä taulukossa esitetään luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden ja energiajäämien käyttö (riveittäin) määränpään eli ”käyttäjän” mukaan (sarakkeittain) jaoteltuna.

—

Päästöjä tuottavien energiavirtojen käyttöä kuvaava taulukko. Tässä taulukossa esitetään päästöjä tuottava luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden käyttö (riveittäin) niitä käyttävän ja päästöjä tuottavan yksikön mukaan (sarakkeittain) jaoteltuna.

—

Yhdistävä taulukko, josta käyvät ilmi erilaiset osatekijät, jotka erottavat toisistaan energiatilit ja energiataseet.

2. Energiavirtoja (myös päästöjä tuottavia virtoja) kuvaavilla tarjonta- ja käyttötaulukoilla on yhteinen asettelu rivien ja sarakkeiden osalta.

3. Sarakkeissa esitetään fyysisten virtojen alkuperät (tarjonta) tai määränpäät (käyttö). Sarakkeet jaetaan viiteen luokkaan:

—

”Tuotanto” viittaa hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoon. Tuotantotoiminnot luokitellaan NACE Rev. 2:n mukaisesti, ja tiedot ilmoitetaan aggregointitasolla A*64.

—

”Kulutus” ilmoitetaan kokonaiskulutuksena ja lisäksi jaoteltuna kolmeen alaluokkaan (liikenne, lämmitys ja jäähdytys, muut), joissa esitetään yksityisten kotitalouksien loppukulutus.

—

”Varantojen muutokset” viittaavat energiatuotteiden varantojen muutoksiin taloudessa.

—

”Muu maailma” esittää tuotujen ja vietyjen tuotteiden virrat.

—

”Ympäristö” esittää luonnosta peräisin olevien panosvirtojen alkuperän sekä energiajäämävirtojen määränpään.

4. Riveillä ilmoitetaan fyysisten virtojen tyypit, jotka luokitellaan 3 jakson ensimmäisessä luetelmakohdassa.

5. Luonnosta peräisin olevat energiapanokset sekä energiatuotteet ja energian jäännökset luokitellaan seuraavasti:

—

luonnosta peräisin olevat energiapanokset jaetaan luonnon uusiutumattomiin ja luonnon uusiutuviin energiapanoksiin,

—

energiatuotteet ryhmitellään Euroopan energiatilastoissa käytetyn luokituksen mukaisesti,

—

energiajäämiin kuuluva jäte (ilman rahallista arvoa), häviöt tuotannon/oton, jakelun/kuljetuksen, muunnon ja varastoinnin aikana sekä tasapainoerät, joilla tarjonta- ja käyttötaulukot tasapainotetaan.

6. Kotipaikkaperiaatteeseen perustuvan indikaattorin ja maan alueeseen perustuvan indikaattorin välinen vastaavuus esitetään koko kansantalouden osalta (ei toimialoittaista jaottelua), ja se saadaan seuraavasti:

kotimaisten yksiköiden energian kokonaiskulutus

–

kotimaisten yksiköiden energiankulutus ulkomailla

ulkomaisten yksiköiden energiankulutus maan alueella

tilastoerot

energian kokonaiskulutus (maan alueen perusteella)

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

▼M3

LIITE VII

METSÄTILINPIDON MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Metsätilinpidossa kirjataan ja esitetään tiedot metsävaroista sekä metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan taloudellisesta toiminnasta ilmaistuna tavalla, joka on täysin yhdenmukainen EKT 2010:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Metsätilinpidosta saadaan täydentävää tietoa ja siinä käytetään käsitteitä, jotka on mukautettu metsien sekä metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan erityisluonteeseen.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava metsätilinpitoa varten.

2 jakso

KATTAVUUS

Metsätilinpitoon kirjataan metsävarojen (puustoinen maa ja puusto) varannot ja virrat sekä metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan taloudellisen toiminnan tiedot, mukaan lukien raakapuun tuotanto sekä muiden luonnonvaraisina kasvavien metsätuotteiden kuin puun talteenotto ja kerääminen.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava metsätilinpito tässä jaksossa kuvattujen ominaispiirteiden mukaisesti.

1. Puustoisen maan ja puuston varantotilit. Puustoinen maa määritellään seuraavien kolmen kohdan summana.

Puuntuotantoonkäytettävissä oleva metsä: metsät, joissa ympäristöön liittyvillä, sosiaalisilla tai taloudellisilla rajoitteilla ei ole merkittävää vaikutusta nykyiseen tai mahdolliseen puuntuotantoon. Kyseiset rajoitteet voivat olla lakisääteisiä, hallinnoijan tai omistajan päätöksiä tai muista syistä johtuvia.

Metsät, jotka eivät ole käytettävissä puuntuotantoon: kaikki metsät, joita ei voida a alakohdan mukaisesti käyttää puuntuotantoon. Kyseisissä metsissä ympäristöön liittyvät, sosiaaliset, taloudelliset tai lakisääteiset rajoitteet estävät merkittävän puuntuotannon. Niihin kuuluvat i) metsät, joista puun hankinta on kiellettyä tai tiukasti rajoitettua joko lainsäädännön tai muiden poliittisten päätösten nojalla esimerkiksi ympäristön tai luonnon monimuotoisuuden suojelun takia (suojelumetsät, kansallispuistot, luonnonsuojelualueet ja muut suojellut alueet, kuten ympäristön, tieteen, historian, kulttuurin tai hengellisten arvojen kannalta erityisen tärkeät alueet); ii) metsät, joiden tuottavuus tai puun laatu on liian alhainen tai joiden korjuu- ja kuljetuskustannukset ovat liian korkeat kannattavalle puunkorjuulle, lukuun ottamatta satunnaisia hakkuita omaan loppukäyttöön.

Muu puustoinen maa.

’Metsällä’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista maa-alaa, jolla puuston pituus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys yli 10 prosenttia tai jolla puut pystyvät saavuttamaan nämä kynnysarvot luonnollisessa elinympäristössä. Siihen eivät sisälly maa-alueet, jotka ovat pääasiallisesti maatalouskäytössä, eivätkä kaupunkiympäristöissä, kuten kaupunkipuistoissa, katujen varsilla tai puutarhoissa, kasvavat puut.

’Muulla puustoisella maalla’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista metsäksi luokittelematonta maa-alaa, jolla puuston pituus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys 5–10 prosenttia tai jolla puut pystyvät saavuttamaan nämä kynnysarvot luonnollisessa elinympäristössä tai jolla pensaikkojen, tiheikköjen ja puiden yhteinen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia. Siihen eivät sisälly maa-alueet, jotka ovat pääasiallisesti maatalouskäytössä, eivätkä kaupunkiympäristöissä, kuten kaupunkipuistoissa, katujen varsilla tai puutarhoissa, kasvavat puut.

’Puuston vuotuisella nettokasvulla’ tarkoitetaan elävien puiden tilavuuden keskimääräistä vuotuista kasvua, josta vähennetään keskimääräinen vuotuinen kuolleisuus.

’Hakkuupoistumilla’ tarkoitetaan metsästä, muulta puustoiselta maalta tai muilta hakkuupaikoilta elävinä tai kuolleina hakattujen tai pois vietyjen puiden kokonaistilavuutta. Siihen sisältyy myös myymätön raakapuu, joka on varastoitu metsäteiden varsille. Sen lisäksi siihen sisältyvät talteenotetut luonnonpoistumat, aiemmin hakatut vuoden aikana korjatut puut ja muun kuin runkopuun (kuten kantojen ja oksien) korjuut sekä luonnollisten syiden (luonnonpoistumat), kuten tulen, tuulen, hyönteisten tai tautien, tappamien tai vaurioittamien puiden korjuut. Siihen ei sisälly ei-puumainen biomassa eikä puuaines, joka jää metsään ja jota ei ole korjattu vuoden aikana, esimerkiksi kannot, oksat, latvukset ja hakkuutähteet (korjuujäte).

’Lopullisilla menetyksillä’ tarkoitetaan hakkuutähteitä ja tuulenkaatoja, joita ei voida poistaa metsästä, sekä metsäpaloissa menetettyä puutavaraa.

2. Metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan taloustilinpito. Metsätalous- ja puunkorjuu -toimialalla tarkoitetaan kaikkia paikallisia toimialayksiköitä, jotka harjoittavat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle A02 luokiteltavia toimintoja.

EKT 2010:n määritelmiin perustuvat seuraavat ominaispiirteet on ilmoitettava:

—

tuotos;

—

josta tuotos omaan loppukäyttöön;

—

välituotekäyttö;

—

bruttoarvonlisäys;

—

kiinteän pääoman kuluminen;

—

muut tuotantoverot;

—

muut tuotantotukipalkkiot;

—

palkansaajakorvaukset;

—

kiinteän pääoman bruttomuodostus sekä valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat miinus vähennykset;

—

varastojen muutokset;

—

pääomansiirrot.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan työllisyydestä tuhansina vuosityöyksikköinä, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 138/2004 ( 6 ).

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2. Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU:ta koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa.

4. Ensimmäinen viitevuosi on 2023.

5. Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä tietoihin vuosittaiset tiedot vuodesta 2022 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6. Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Aina kun tietoja tarkennetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava uudelleen tiedot vuodesta 2022 alkaen. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2022 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

Edellä 3 jaksossa vahvistetuista ominaispiirteistä on ilmoitettava seuraavat tiedot:

Puustoisen maan pinta-ala eriteltynä seuraavasti:

—

puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä;

—

metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon;

—

muu puustoinen maa.

Jokainen kyseisistä luokista eritellään edelleen seuraavasti:

—

alkupinta-ala viitevuoden alussa;

—

metsittäminen ja muut lisäykset;

—

metsäkato ja muut vähennykset;

—

tilastollinen uudelleenluokitus;

—

loppupinta-ala viitevuoden lopussa.

Tiedot on ilmoitettava tuhansina hehtaareina.

Puuston määrä eriteltynä seuraavasti:

—

puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä;

—

metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon;

—

muu puustoinen maa.

Puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä eritellään edelleen seuraavasti:

—

alkuvarasto viitevuoden alussa;

—

nettokasvu;

—

hakkuupoistumat;

—

lopulliset menetykset;

—

tilastollinen uudelleenluokitus;

—

tasapainoerä;

—

loppuvarasto viitevuoden lopussa.

Metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon, eritellään edelleen seuraavasti:

—

alkuvarasto viitevuoden alussa;

—

hakkuupoistumat;

—

muut muutokset (alku- ja loppuvaraston välillä);

—

loppuvarasto viitevuoden lopussa.

Tiedot on ilmoitettava tilavuutena kuorineen tuhansina kuutiometreinä.

Puuston arvo eriteltynä seuraavasti:

—

puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä;

—

metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon;

—

muu puustoinen maa.

Puuntuotantoonkäytettävissä oleva metsä eritellään edelleen seuraavasti:

—

alkuvarasto viitevuoden alussa;

—

nettokasvu;

—

hakkuupoistumat;

—

lopulliset menetykset;

—

uudelleenarvotus;

—

tilastollinen uudelleenluokitus;

—

tasapainoerä;

—

loppuvarasto viitevuoden lopussa.

Metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon, eritellään edelleen seuraavasti:

—

alkuvarasto viitevuoden alussa;

—

hakkuupoistumat;

—

muut muutokset (alku- ja loppuvaraston välillä);

—

loppuvarasto viitevuoden lopussa.

Tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

Taloustilien osalta 3 jaksossa tarkoitettu tuotos on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti siten, että tuotteet määritellään toimialoittaisen tuoteluokituksen version 2.1 mukaisesti:

—

elävät metsäpuut (tunnus 02.10.11) ja metsäpuiden siemenet (tunnus 02.10.12);

—

metsäpuut (tunnus 02.10.30) määriteltynä viljelymetsien puutavaran nettolisäyksenä;

—

raakapuu (tunnus 02.20.1), myös viljelymetsien ulkopuolelta hankitun puutavaran myynti, koostuen seuraavista eristä, jotka ilmoitetaan kahdella erillisellä rivillä:

polttopuu (tunnukset 02.20.14 ja 02.20.15);

ii)

sahatukit ja kuitupuu havupuusta (tunnus 02.20.11), sahatukit ja kuitupuu muusta kuin havupuusta, ei kuitenkaan trooppisesta puulajista (tunnus 02.20.12), ja tukit trooppisesta puulajista (tunnus 02.20.13).

—

muut luonnonvaraisina kasvavat tuotteet kuin puu (tunnus 02.30);

—

metsätalouteen ja puunkorjuuseen tyypillisesti liittyvät palvelut, jotka määritellään metsätaimitarhojen palveluiksi (tunnus 02.10.2), metsätaloutta avustaviksi palveluiksi (tunnus 02.4) sekä kaikiksi muiksi paikallisen metsäteollisuuden toimialayksikön tarjoamiksi palveluiksi;

—

paikallisen toimialayksikön metsätalouteen liittyvät sivutoiminnot, kuten sienet ja multasienet (tryffelit) (01.13.8), muut marjat, Vaccinium-suvun hedelmät, muualle luokittelemattomat (01.25.19), luonnonkumi (01.29.10), muu raakapuu, myös halkaistut pylväät ja puuseipäät (16.10.39), puuhiili (20.14.72), luonnonsuojelualueiden palvelut, myös eläinten ja kasvien suojelualueiden palvelut (91.04.12) sekä kaikki muut paikallisen toimialayksikön tuottamat tuotteet.

Edellä 3 jaksossa tarkoitettu metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan välituotekäyttö on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti siten, että tuotteet määritellään toimialoittaisen tuoteluokituksen version 2.1 mukaisesti:

—

puutavaran tuotantoon käytettävien elävien metsäpuiden (tunnus 02.10.11), metsäpuiden siementen (tunnus 02.10.12) ja metsäpuiden (tunnus 02.10.3) summa;

—

energian ja voiteluaineiden summa, mukaan lukien sähkö (tunnus 35.11.10), moottoribensiini (tunnus 19.20.21), nesteytetty tai kaasumaisessa tilassa oleva maakaasu (tunnus 06.20.10), voitelussa käytettävät maaöljyt ja muualle luokittelemattomat raskaat valmisteet (tunnus 19.20.29) sekä muut vastaavat tuotteet;

—

metsätalouteen ja puunkorjuuseen tyypillisesti liittyvien palvelujen summa, mukaan lukien metsätaimitarhojen palvelut (tunnus 02.10.2), metsätaloutta avustavat palvelut (tunnus 02.4) sekä kaikki muut paikallisen metsäteollisuuden toimialayksikön tarjoamat palvelut;

—

muut tavarat ja palvelut, jotka eivät sisälly mihinkään välituotekäytön muuttujaan.

Edellä 3 jaksossa tarkoitetut metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan varastojen muutokset on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti:

—

muutokset keskenkasvuisissa kasvatettavissa biologisissa varoissa;

—

muut varastojen muutokset.

Kaikki ominaispiirteet on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

Muuta puustoista maata koskevat tiedot raportoidaan vapaaehtoisesti.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE VIII

YMPÄRISTÖTUKIA JA VASTAAVIA TULONSIIRTOJA KOSKEVAN TILINPIDON MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevassa tilinpidossa kerätään ja esitetään tiedot tulon- ja pääomansiirroista, joiden tarkoituksena on tukea ympäristön ja luonnonvarojen suojelutoimia, mukaan lukien ympäristötuotteiden tuotanto ja käyttö, ilmaistuna tavalla, joka on yhdenmukainen EKT 2010:n käsitteiden ja määritelmien kanssa.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevaa tilinpitoa varten. Kyseisiä tietoja käytetään myös kansallisten ympäristönsuojelumenojen kokoamiseen liitteen IV mukaisesti.

2 jakso

KATTAVUUS

Ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevaan tilinpitoon kirjataan julkisyhteisön institutionaalisille sektoreille (sekä kotimaan taloudessa että ulkomailla) sekä ulkomaisten yksiköiden myöntämiä (ulkomailta) vastikkeettomia maksuja, joiden tarkoituksena on ympäristön suojelu tai luonnonvarojen käytön ja hyödyntämisen vähentäminen.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskeva tilinpito seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:

—

tukipalkkiot (EKT 2010 -koodi D.3);

—

muut tulonsiirrot (EKT 2010 -koodit D.6 ja D.7);

—

pääomansiirrot (EKT 2010 -koodi D.9).

Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2. Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

4. Ensimmäinen viitevuosi on 2023.

5. Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2022 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1. Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava seuraavasti:

—

maksava institutionaalinen sektori seuraavasti:

—

julkisyhteisöt;

—

ulkomaat;

—

vastaanottava institutionaalinen sektori seuraavasti:

—

julkisyhteisöt;

—

yritykset;

—

kotitaloudet;

—

kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt;

—

ulkomaat.

2. Jokaisesta 1 kohdassa tarkoitetusta raportointiluokasta on ilmoitettava tiedot ympäristönsuojelutoimintojen luokituksen (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokituksen (CReMA) luokittain seuraavasti ryhmiteltyinä:

—

CEPA 1;

—

CEPA 2;

—

CEPA 3;

—

CEPA 4;

—

CEPA 5;

—

CEPA 6 (sisältäen entinen CReMA 12);

—

CEPA 7:n, CEPA 8:n ja CEPA 9:n summa;

—

CReMA 10;

—

CReMA 11;

—

CReMA 13;

—

CReMA 13A;

—

CReMA 13B;

—

CReMA 13C;

—

CReMA 14;

—

CReMA 15:n ja CReMA 16:n summa.

3. Yritysten julkisyhteisöiltä saamat siirrot ryhmiteltyinä kaikkien CEPA-luokkien (CEPA 1–9) ja kaikkien CReMA-luokkien (CReMA 10–16) summan mukaan ryhmitellään edelleen NACE Rev. 2 -toimialaluokituksen mukaan seuraavasti:

—

NACE A – maatalous, metsätalous ja kalatalous;

—

NACE B – kaivostoiminta ja louhinta;

—

NACE C – teollisuus;

—

NACE D – sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto;

—

NACE E – vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito;

—

NACE F – rakentaminen;

—

NACE G – tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus;

—

NACE H – kuljetus ja varastointi;

—

NACE I–U – muut NACE-pääluokat.

4. Kohdassa 2 ja 3 tarkoitetut CEPA-luokat esitetään liitteessä IV, ja CReMA-luokat esitetään liitteessä V.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE IX

EKOSYSTEEMITILINPIDON MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ekosysteemitilinpidon avulla esitetään tietoja ekosysteemivarojen laajuudesta ja tilasta sekä niiden yhteiskunnalle ja taloudelle tarjoamista palveluista. Tiedot ovat SEEA EA:n mukaisia ja yhteensopivia EKT 2010:n puitteissa raportoitujen tietojen kanssa.

Ekosysteemitilinpidossa käytetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tietoja, muun muassa maanhavainnoinnista, ympäristöraportoinnista ja muista tietolähteistä saatavia tietoja.

2 jakso

KATTAVUUS

Ekosysteemitilinpidolla kirjataan ekosysteemien laajuus, niiden tila ja ekosysteemipalvelujen virrat.

Ekosysteemien laajuus tarkoittaa tietyn alueen ekosysteemien kokoa. Ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito kattaa kansallisen alueen maa- (makea vesi mukaan lukien) ja meriekosysteemit.

Ekosysteemien tila tarkoittaa ekosysteemien laatua mitattuna ekosysteemityypin elottomien, elollisten ja maisemallisten ominaispiirteiden mukaan.

Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien tuottamia hyötyjä taloudelliselle ja muulle ihmisen toiminnalle. Niihin kuuluvat i) tuotanto-, ii) säätely- ja ylläpito- sekä iii) kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalvelujen tilinpidossa kirjataan ekosysteemien kansallisella alueella tarjoamien ekosysteemipalvelujen tosiasiallinen tarjonta ja käyttö.

Aiheittain jaotellut tilit ovat tilejä, joilla järjestetään tietoja tiettyjen toimintapoliittisten teemojen mukaan, kuten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, valtameret tai kaupunkialueet.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava ekosysteemitilinpito seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti.

Ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito, johon on kirjattu jokaisen ekosysteemityypin kattama ala ja sen muutos kansallisella alueella. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito tuhansina hehtaareina.

Ekosysteemien laajuutta koskevan tilinpidon osana esitetään muutosmatriisi, johon kirjataan ekosysteemityyppien muuntuminen hehtaareina kahden ajankohdan välillä.

Ekosysteemien tilaa koskevassa tilinpidossa kirjataan ekosysteemin ominaispiirteet seuraavasti:

asutusalueet ja muut rakennetut alueet:

—

kaupunkien ja niiden lähi- ja esikaupunkien viheralueet on ilmoitettava prosentteina kaupunkien ja niiden lähi- ja esikaupunkien kokonaispinta-alasta sisällyttäen kaikki kyseisen alueen ekosysteemityypit;

—

alle 2,5 mikrometrin läpimittaisten hiukkasten pitoisuus kaupungeissa on ilmoitettava mikrogrammoina kuutiometriä kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;

viljelymaa:

—

maaperän orgaanisen hiilen varanto pintakerroksessa on ilmoitettava tonneina hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;

laidunmaa:

—

maaperän orgaanisen hiilen varanto pintakerroksessa on ilmoitettava tonneina hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;

viljelymaa ja laidunmaa yhdessä:

—

viljelysmaiden lintuindeksi on ilmoitettava raportointikauden kansallisena aggregaatti-indeksinä;

metsä ja puustoinen maa:

—

kuollut puuaines on ilmoitettava kuutiometreinä hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;

—

puuston latvuspeitto on ilmoitettava prosentteina raportointikauden kansallisena keskiarvona;

—

yleisten metsälintujen indeksi; metsälintujen indeksi kuvaa yleisten metsälintujen runsauden kehitystä eri puolilla Eurooppaa ajan mittaan; kyseessä on yhdistetty indeksi, joka on luotu Euroopan metsäluontotyypeille ominaisten lintulajien havainnointitietojen perusteella; indeksi perustuu kunkin jäsenvaltion lajiluetteloon;

rannikot, dyynit ja kosteikot:

—

rannikkoalueilta, joihin kuuluvat ekosysteemityypit rannikot, dyynit ja kosteikot, on ilmoitettava rakennetun, läpäisemättömän pinta-alan osuus prosentteina raportointikauden kansallisena keskiarvona.

Suuret kaupungit, muut kaupungit ja esikaupungit ovat paikallisia hallinnollisia yksiköitä luokiteltuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2391 ( 7 ) vahvistetun kaupungistumisasteen typologian mukaan.

Ekosysteemipalvelujen tilinpidossa kirjataan ekosysteemipalvelujen tarjonta ja käyttö tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Tarjontataulukkoon on kirjattava ekosysteemien sosioekonomisille järjestelmille tarjoamat ekosysteemipalvelut. Käyttötaulukkoon on kirjattava ekosysteemipalvelujen käyttö 5 jaksossa määriteltyjen käyttötyyppien mukaisesti.

Tarjonta- ja käyttötaulukoissa on käytettävä seuraavia fyysisiä yksiköitä.

Tuotantopalvelut

—

Sadon tuotanto määritellään ekosysteemin panokseksi kasvien kasvuun ja arvioidaan eri tarkoituksiin korjattujen viljelykasvien sadon määrän perusteella. Tähän sisältyvät elintarvike-, kuitu-, rehu- ja energiakasvit sekä laidunmaasta saatu biomassa liitteessä III olevan taulukon A kohtien 1.1 ja 1.2 mukaisesti.

—

Pölytys määritellään ekosysteemin panokseksi luonnonvaraisten pölyttäjien kautta ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen viljelykasvien tuotantoon. Panos on ilmoitettava tonneina pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien satoa, joka voidaan yhdistää luonnonvaraisiin pölyttäjiin, ja eriteltävä viljelykasvityypeittäin tärkeimpien pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien eli hedelmäpuiden, marjojen, tomaattien, öljysiementen ja muiden mukaan.

—

Puun tuotanto määritellään ekosysteemin panokseksi puiden ja muun puumaisen biomassan kasvuun ja on ilmoitettava liitteessä VII määriteltynä nettolisäyksenä kuorineen tuhansina kuutiometreinä.

Säätely- ja ylläpitopalvelut

—

Ilman suodatus määritellään ekosysteemin panokseksi ilman epäpuhtauksien suodattamiseen, kun ekosysteemin komponentit (erityisesti puut) sitovat, kuluttavat ja varastoivat epäpuhtauksia. Tämä lieventää epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia. Panos on ilmoitettava tonneina adsorboituja hiukkasia.

—

Maailmanlaajuinen ilmaston säätely määritellään ekosysteemien panokseksi kasvihuonekaasupitoisuuksien vähentämiseen ilmakehässä poistamalla hiiltä ilmakehästä (hiilen nettomääräinen sitominen) ja sitomalla (varastoimalla) hiiltä ekosysteemeihin. Panos on ilmoitettava sidottuina nettohiilidioksiditonneina sekä tonneina maaekosysteemeihin varastoitunutta orgaanista hiiltä, mukaan lukien maanpäällinen ja maanalainen varasto.

—

Paikallisilmaston säätely määritellään ekosysteemin panokseksi kaupunkialueiden paikallisen ilmanlaadun säätelyyn kasvillisuudella, mikä samalla parantaa ihmisten elinoloja ja tukee taloudellista toimintaa. Panos on ilmaistava ja ilmoitettava kaupunkien kasvillisuuden vaikutuksena lämpötilan laskuun celsiusasteina päivinä, joiden lämpötila ylittää 25 celsiusastetta.

Kulttuuripalvelut

—

Luontomatkailupalvelut määritellään ekosysteemien panokseksi, jonka avulla, erityisesti ekosysteemien biofyysisistä ominaispiirteistä ja ominaisuuksista johtuen, ihmiset voivat hyödyntää ympäristöä ja nauttia siitä suorassa, paikallisessa, fyysisessä ja kokemuksellisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kyseinen panos on ilmoitettava sellaisten yöpymisten lukumäärinä hotelleissa, hostelleissa, leirintäalueilla jne., jotka voidaan kohdentaa vierailuiksi ekosysteemeissä.

Ekosysteemitilinpidossa on käytettävä seuraavaa ekosysteemityyppejä koskevaa taulukkoa:

Luokka	Ekosysteemityyppi
1	Asutusalueet ja muut rakennetut alueet
2	Viljelymaa
3	Laidunmaa (laitumet, puoliluontaiset niityt ja luonnonniityt)
4	Metsä ja puustoinen maa
5	Nummet ja pensaikot
6	Harvan kasvipeitteen ekosysteemit
7	Sisämaan kosteikot
8	Joet ja kanavat
9	Järvet ja altaat
10	Murtovesilahdet ja jokisuiden vaihettumisalueet
11	Rannikot, dyynit ja kosteikot
12	Meriekosysteemit (rannikkovedet, mannerjalusta ja valtameri)

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1. Tilastot on laadittava ja toimitettava

—

ekosysteemien laajuutta ja tilaa koskevan tilinpidon osalta joka kolmas vuosi; tiedoissa on viitattava viitevuoden edustavaan keskiarvoon ja muutosmatriisiin kahden viitevuoden välisenä kolmena vuonna tapahtuneesta muutoksesta;

—

ekosysteemipalvelujen tilinpidon osalta vuosittain, edellyttäen että komissio (Eurostat) asettaa käyttöön mallinnustyökalut ekosysteemipalvelujen laskentaa varten; jos tällaisia työkaluja ei ole käytettävissä, ekosysteemipalvelujen tilinpidon osalta joka kolmas vuosi.

2. Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa EU:ta koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa.

4. Ensimmäinen viitevuosi on 2024. Muutosmatriisin ensimmäinen viitevuosi on 2027.

5. Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä tietoihin vuoden 2024 tiedot laajuutta ja tilaa koskevasta tilinpidosta ja ekosysteemipalvelutilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukot fyysisinä yksikköinä. Muutosmatriisin osalta tiedoista on käytävä ilmi muutokset vuosien 2024 ja 2027 välillä.

6. Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-3 ja n tiedot ekosysteemipalveluja, laajuutta ja tilaa koskevasta tilinpidosta (n on viitevuosi). Aina kun tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava uudelleen tiedot vuodesta 2024 alkaen. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2024 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1. Ekosysteemin laajuutta koskeva tilinpito: kun tietoja toimitetaan ensimmäistä kertaa, 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemityyppien osalta kaikki tiedot on ilmoitettava ensimmäiseltä viitevuodelta. Kun tietoja toimitetaan myöhemmin, tiedot on ilmoitettava seuraavasti:

—

laajuus edellisenä viitevuonna;

—

lisäykset;

—

vähennykset;

—

laajuus nykyisenä viitevuonna.

Muutosmatriisissa on ilmoitettava kaikissa 3 jaksossa tarkoitetuissa ekosysteemityypeissä tapahtuvat muutokset edellisen ja nykyisen viitevuoden välillä.

2. Ekosysteemipalvelujen tilinpito: 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemipalvelujen tiedot on ilmoitettava tarjonta- ja käyttötaulukkoina seuraavasti:

tarjontataulukko, jossa esitetään 3 jaksossa tarkoitettujen palvelujen vuotuinen tarjonta kaikkien 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemityyppien osalta, lukuun ottamatta luokkia 10 ja 12;

käyttötaulukko, jossa esitetään ekosysteemipalvelujen käyttö seuraavan erittelyn mukaisesti:

—

teollisuuden välituotekäyttö;

—

julkishallinnon loppukulutus;

—

kotitalouksien loppukulutus;

—

pääoman bruttomuodostus;

—

vienti.

3. Jäsenvaltion ei tarvitse ilmoittaa tietoja, jos sen maapinta-ala on kokonaisuudessaan enintään 0,3 prosenttia unionin yhteenlasketusta maapinta-alasta.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

( 4 ) Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus (United Nations Framework Convention On Climate Change).

( 5 ) Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus (Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution).

( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2004, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003, maatalouden taloustileistä yhteisössä (EUVL L 33, 5.2.2004, s. 1).

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2391, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, asetuksen (EY) N:o 1059/2003 muuttamisesta alueellisten typologioiden (Tercet) osalta (EUVL L 350, 29.12.2017, s. 1).

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,	L 158	113	27.5.2014
►M2	KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2022/125, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021,	L 20	40	31.1.2022
►M3	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2024/3024, annettu 27 päivänä marraskuuta 2024,	L 3024	1	6.12.2024