|
23.12.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 332/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/2200,
annettu 10 päivänä heinäkuuta 2019,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanoa Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen ja Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen nojalla koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2015/98 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Nuorten tonnikalojen suojelemiseksi Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suosituksessa 18–02 olevassa 34 kohdassa määrätään vähimmäiskoko Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettävälle tonnikalalle. Kyseisen vähimmäiskoon alittavien tonnikalojen saaliita ja sivusaaliita, myös urheilu- tai virkistyskalastusta harjoittavien alusten pyytämiä, ei tule pitää kyseisellä aluksella eikä jälleenlaivata, kuljettaa, varastoida, purkaa aluksesta, myydä, asettaa näytille tai saattaa myyntiin. |
|
(2) |
Suosituksessa 18–02 olevan 37 kohdan nojalla alusten, jotka pyytävät tonnikalaa, on myös heitettävä pois alamittaisesta tonnikalasta koostuvat tahattomat saaliit, jos niiden osuus alusten koko tonnikalasaaliista ylittää viisi prosenttia. |
|
(3) |
Suosituksessa 18–02 olevassa 40 kohdassa määrätään, että urheilu- tai virkistyskalastusta harjoittavat alukset eivät saa pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta enempää kuin yhden tonnikalayksilön alusta kohden päivässä. On otettava käyttöön tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että urheilu- ja virkistyskalastuksessa pyydetyt Välimeren tonnikalat, erityisesti nuoret yksilöt, päästetään vapaaksi siinä määrin kuin se on mahdollista. |
|
(4) |
Suosituksessa 18–02 olevassa 38 kohdassa määrätään, että alukset, joilla ei ole lupaa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, voivat pitää aluksella tonnikalasaaliit, joiden määrä ei ylitä alusta ja kalastusmatkaa kohden vahvistettua sivusaalisrajoitusta. Tämä sivusaalisrajoitus saa olla enintään 20 prosenttia kokonaissaaliista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tarkka enimmäismäärä vuotuisissa kalastussuunnitelmissaan. |
|
(5) |
Suosituksen 18–02 ja EU:n lainsäädännön keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua purkamisvelvoitetta ei tulisi soveltaa unionin aluksiin, jotka kalastavat tonnikalaa. |
|
(6) |
Komission delegoitua asetusta (EU) 2015/98 (2) olisi muutettava siten, että siihen sisällytetään uusia säännöksiä, joissa otetaan huomioon ICCAT:n suosituksessa 18–02 määrätyt kalastuksen edellytykset. |
|
(7) |
Suositusta 18–02 sovelletaan 21 päivästä kesäkuuta 2019. Tämän asetuksen olisi siis tultava voimaan samana päivänä, jotta EU:n alukset voivat kalastaa samoin edellytyksin kuin muiden ICCAT:n sopimuspuolten alukset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
(1) Muutetaan delegoidun asetuksen (EU) 2015/98 4 artikla seuraavasti:
|
a) |
Korvataan 6 kohta seuraavasti: (1)”6. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, pyyntialukset, jotka eivät aktiivisesti pyydä tonnikalaa, eivät saa pitää aluksella tonnikalaa yli 20:ta prosenttia kokonaissaaliista laskettuna painon tai yksittäisten kalojen lukumäärän mukaan. Jäsenvaltioiden on täsmennettävä tonnikalan sallittujen sivusaaliiden taso Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1627 (*1) 7 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa kalastussuunnitelmassa, eikä se saa koskaan ylittää kyseistä prosenttiosuutta. Yksittäisten kalojen lukumäärään perustuvaa laskentaa sovelletaan ainoastaan ICCAT:n hallinnoimaan tonnikalaan ja sen lähilajeihin. (*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1627, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 1).” " |
|
b) |
Korvataan 8 ja 9 kohta seuraavasti: ”8. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, virkistyskalastuksessa on kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta enempää kuin yksi tonnikalayksilö alusta kohden päivässä. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen virkistyskalastuksessa elävänä pyydetyn tonnikalan päästäminen takaisin mereen ja helpottaakseen tätä. 9. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, urheilukalastuksessa on kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta enempää kuin yksi tonnikalayksilö alusta kohden päivässä. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen urheilukalastuksessa elävänä pyydetyn tonnikalan päästäminen takaisin mereen ja helpottaakseen tätä.” |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 21 päivästä kesäkuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 10 päivänä heinäkuuta 2019.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/98, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanosta Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen ja Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen nojalla (EUVL L 16, 23.1.2015, s. 23).