Väliaikainen versio
JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
TAMARA ĆAPETA
16 päivänä heinäkuuta 2026 (1)
Asia C‑273/24 [Naski] (i)
X.Y.,
jossa asian käsittelyyn osallistuvat
Prokurator Generalny ja
Rzecznik Praw Obywatelskich
(Ennakkoratkaisupyyntö – Sąd Najwyższy (ylin tuomioistuin, Puola))
Ennakkoratkaisupyyntö – SEUT 267 artikla – Toimivalta – Tutkittavaksi ottaminen – Oikeusvaltioperiaate – Etukäteen laillisesti perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin – SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) siviilijaoston ratkaisukokoonpanon unionin tuomioistuimelle esittämä ennakkoratkaisupyyntö – Kyseisen ratkaisukokoonpanon kokoonpanon muuttaminen unionin tuomioistuimen annettua vastauksen ennakkoratkaisukysymykseen
I Johdanto
1. Vuosia kestänyt oikeusvaltioperiaatteen heikentyminen Puolassa on jättänyt vaikeasti parantuvan haavan huolimatta kyseisen jäsenvaltion halukkuudesta korjata tilanne.
2. Nyt käsiteltävä asia on huolestuttava esimerkki näistä vaikeuksista.
3. Siinä annetaan Euroopan unionin tuomioistuimelle jälleen kerran tilaisuus lausua kysymyksistä, jotka koskevat etukäteen laillisesti perustettua riippumatonta ja puolueetonta tuomioistuinta koskevien unionin vaatimusten, sellaisina kuin ne on vahvistettu SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan valossa, tulkintaa. Samalla unionin tuomioistuinta pyydetään vahvistamaan näiden vaatimusten rikkomista koskevat oikeussuojakeinot tilanteessa, jossa rikkominen on järjestelmällistä ja on vaikuttanut suureen osaan Puolan oikeuslaitosta mutta jota ei ole vielä käsitelty ja korjattu menestyksekkäästi demokraattisilla prosesseilla kyseisessä jäsenvaltiossa.
4. Vaikeuksia korostavat nyt käsiteltävän asian erityiset tosiseikat, jotka, kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin selitän, perustuvat valitukseen, jonka teki tuolloinen tuomari, joka riitautti päätöksen siirtää hänet Puolan alueellisen tuomioistuimen yhdestä jaostosta toiseen ja josta on nyt tullut kyseisen jäsenvaltion oikeusministeri.
5. Vaikka unionin tuomioistuimen tehtävänä onkin tulkita ennakkoratkaisumenettelyssä oikeusvaltioperiaatteesta johtuvia vaatimuksia, sellaisina kuin ne on konkretisoitu SEU 19 artiklan 1 kohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa, antaakseen ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle ohjeita sen määrittämiseksi, ovatko tietyt kansallisen oikeuslaitoksen säännöt tai tilanteet ristiriidassa näiden vaatimusten kanssa, unionin tuomioistuimen toimivaltaan ei mielestäni kuulu päättää, miten tällaisiin mahdollisiin rikkomisiin puututaan. Päinvastoin kunkin jäsenvaltion vastuulla on saattaa oikeuslaitos näiden vaatimusten mukaiseksi.
6. Unionin tuomioistuin on todennut tämän pääpiirteissään äskettäin 24.3.2026 antamassaan tuomiossa MJ (Yleisen tuomioistuimen tuomarin jäävääminen).(2) Unionin tuomioistuin viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pilottituomioon Wałęsa v. Puola(3) ja totesi, että Puolan oikeusjärjestelmässä edelleen olevat järjestelmätason ongelmat edellyttävät Puolan valtiolta asianmukaisia lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä.(4) Ymmärrän tämän toteamuksen siten, että siinä välitetään viesti, jonka mukaan unionin tuomioistuimen tehtävänä ei ole ratkaista jatkuvia järjestelmällisiä sääntöjenvastaisuuksia.
7. Nämä alustavat huomautukset huomioon ottaen selitän aluksi mahdollisimman lyhyesti ja yksinkertaisesti nyt käsiteltävän asian monimutkaiset olosuhteet. Sen jälkeen esitän näkemykseni siitä, miksi nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö ylittää unionin tuomioistuimen toimivallan ennakkoratkaisumenettelyssä. Siltä varalta, että unionin tuomioistuin katsoo kuitenkin tarpeelliseksi lausua nyt käsiteltävästä asiasta, analysoin ennakkoratkaisukysymystä.
II Asian tausta
A Laajempi asiayhteys
8. Unionin tuomioistuimen tuomarit ovat täysin tietoisia laajemmasta kontekstista, jota leimaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden heikkeneminen Puolassa edellisen hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten jälkeen. Unionin tuomioistuinta on pyydetty lausumaan näiden muutosten eri osatekijöiden yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa useissa Euroopan komission vireille panemissa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevissa menettelyissä, ja se on tulkinnut näiden muutosten pätevyyden arvioimiseen liittyvää unionin oikeutta vielä useammissa ennakkoratkaisuissa. Näitä muutoksia on arvioitu myös useissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioissa, ne ovat herättäneet runsaasti kansainvälistä arvostelua ja jopa johtaneet siihen, että komissio on ensimmäistä kertaa aloittanut SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn.(5)
9. Vaikuttaa siltä, että kyseisten lainsäädäntömuutosten jälkeen nimitettiin yli 3 000 tuomaria.(6)
10. Puola ei kuitenkaan ole tähän mennessä ja joulukuussa 2023 tapahtuneen hallituksen vaihtumisen jälkeen toteuttanut yleisiä toimenpiteitä näiden tuomareiden sääntöjenvastaisten nimitysten korjaamiseksi. Puola ehdotti äskettäin, että tuomarit jaettaisiin kolmeen ryhmään – vihreisiin (n. 1200 uutta nimitystä), keltaisiin (n. 1100 henkilöä) ja punaisiin (n. 350 henkilöä yleisissä tuomioistuimissa ja 80 henkilöä Sąd Najwyższyssa ja Naczelny Sąd Administracyjnyssa (ylin hallintotuomioistuin, Puola)) ja että heidän nimitystensä lainvastaisuus ratkaistaisiin eri tavalla siten, että jotkin nimitykset laillistettaisiin lain nojalla, joihinkin sovellettaisiin uusia nimitysmenettelyjä tai tietyt henkilöt poistettaisiin viroista, joihin heidät nimitettiin. Ehdotus toimitettiin Venetsian komissiolle, joka vastasi maaliskuussa 2026 lausunnolla 1238/2025,(7) mutta Puolan valtio ei ole tähän mennessä toteuttanut konkreettisia lainsäädäntö- tai muita toimenpiteitä.
11. Tämä on taustana nyt käsiteltävälle asialle. Tällä hetkellä hallinto on halvaantunut, kuten XY totesi unionin tuomioistuimessa pidetyssä istunnossa. Lainsäädäntömuutoksia edeltävissä menettelyissä nimitetyt tuomarit eivät halua toimia jaostossa sellaisten henkilöiden kanssa, jotka on nimitetty tuomareiksi lainsäädäntömuutosten jälkeisissä menettelyissä, ja siten legitimoida heidän nimityksiään. Samalla Puolan tuomioistuimissa vireillä olevissa riita-asioissa osallisina olevat kansalaiset ja osapuolet eivät voi olla varmoja siitä, käsitelläänkö asiat etukäteen laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa ja johtavatko ne päteviin tuomioihin.
B Nyt käsiteltävää asiaa edeltävät olosuhteet
12. Nyt käsiteltävän asian ymmärtämiseksi on palattava kesään 2018.
13. XY, johon viitattiin aiemmin nimellä W.Ż., oli Puolan alueellisen tuomioistuimen tuomari. Kyseisen tuomioistuimen presidentti siirsi 27.8.2018 tekemällään päätöksellä XY:n ilman hänen suostumustaan kyseisen tuomioistuimen jaostosta, jossa hän toimi tuomarina, saman tuomioistuimen toiseen jaostoon.
14. XY valitti tästä päätöksestä sovellettavan kansallisen lain mukaisesti Krajowa Rada Sądownictwaan (kansallinen tuomarineuvosto, Puola; jäljempänä KRS), joka päätti, että lausunnon antaminen valituksesta raukeaa (jäljempänä KRS:n päätös).
15. XY valitti 14.11.2018 tästä KRS:n päätöksestä Sąd Najwyższyyn. Sen tutkiminen kuului Izba Kontroli Nadzwyczajnej i Spraw Publicznychille (ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto, Puola; jäljempänä ylimääräistä valvontaa käsittelevä jaosto).
16. Tämän valituksen yhteydessä XY esitti myös vaatimuksen kaikkien ylimääräistä valvontaa käsittelevään jaostoon kuuluvien tuomareiden jääväämisestä sillä perusteella, että kun otetaan huomioon heidän nimittämistään koskevat menettelysäännöt, he eivät täyttäneet tuomareiden riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia. Jääväämistä koskevan vaatimuksen tutkiminen kuului Sąd Najwyższyn siviilijaoston, joka toimi kolmen tuomarin kokoonpanossa (jäljempänä siviilijaosto), toimivaltaan.
17. Tällä välin ylimääräistä valvontaa käsittelevä jaosto, joka käsitteli asiaa BD:stä koostuvassa yhden tuomarin kokoonpanossa, hylkäsi 8.3.2019 antamallaan määräyksellä XY:n valituksen KRS:n päätöksestä (jäljempänä BD:n määräys) huolimatta siitä, että asiakirja-aineisto oli siviilijaoston kolmen tuomarin kokoonpanon hallussa ja että XY:tä ei ollut kuultu.
18. BD:n määräyksellä päätettiin valitusmenettely ja sen myötä välitoimimenettely, jossa kolmen tuomarin kokoonpanossa toimivaa siviilijaostoa pyydettiin antamaan ratkaisu. Kolmen tuomarin kokoonpanossa toimiva jaosto katsoi kuitenkin, että BD:n määräys oli annettu lainvastaisesti, ja päätti saattaa tietyt kysymykset käsiteltäväksi siviilijaoston laajennetussa seitsemän tuomarin kokoonpanossa. Nämä kysymykset koskivat muun muassa BD:n määräyksen oikeusvaikutuksia, kun otetaan huomioon tapa, jolla BD nimitettiin tuomariksi.
19. Tämä siviilijaoston seitsemän tuomarin kokoonpano päätti puolestaan esittää ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle.
20. Tämä ennakkoratkaisupyyntö johti 6.10.2021 annettuun tuomioon W.Z. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimittäminen),(8) jossa unionin tuomioistuin tulkitsi unionin oikeutta siten, että BD:n määräyksen ei voida katsoa olevan riippumattoman ja puolueettoman, etukäteen laillisesti perustetun tuomioistuimen antama, kun otetaan huomioon olosuhteet, jossa hänet nimitettiin.(9) Unionin tuomioistuin katsoi näin ollen, että seitsemän tuomarin kokoonpanon on vastauksessaan kolmen tuomarin kokoonpanolle todettava, että sen on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen mukaisesti todettava, että BD:n määräys on mitätön.(10)
C Nyt käsiteltävä asia, ennakkoratkaisukysymys ja menettely unionin tuomioistuimessa
21. Tuomion W.Ż. jälkeen siviilijaoston seitsemän tuomarin kokoonpanon tehtävänä oli vastata kolmen tuomarin kokoonpanolle, että ylimääräistä valvontaa käsittelevän jaoston yhden tuomarin kokoonpano ei täytä etukäteen laillisesti perustetun riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen vaatimuksia, minkä perusteella kolmen tuomarin kokoonpano voisi todeta BD:n määräyksen mitättömäksi.
22. Ennakkoratkaisupyynnön jättämisen (21.5.2019) ja unionin tuomioistuimen tuomion W.Ż. välisenä aikana (6.10.2021) kolme seitsemästä tuomarista, jotka kuuluivat siviilijaoston kokoonpanoon, siirtyivät eläkkeelle.
23. MB nimitti 26.1.2022 antamallaan määräyksellä Sąd Najwyższyn siviilijaoston toimintaa johtavana puheenjohtajana (jäljempänä siviilijaoston puheenjohtaja) uuden seitsemän tuomarin kokoonpanon, jossa kolme eläkkeelle jäänyttä tuomaria sekä aiemmin kyseisen kokoonpanon puheenjohtajana toiminut tuomari korvattiin uusilla henkilöillä.
24. Uusi kokoonpano koostuu seuraavista: JK, Sąd Najwyższyn ensimmäinen presidentti, joka toimii puheenjohtajana, sekä KS, CV ja RX, jotka kaikki nimitettiin Sąd Najwyższyn tuomareiksi Puolan oikeusjärjestelmään tehtyjen lainsäädäntömuutosten jälkeen. Muut kolme tuomaria olivat kuuluneet alkuperäiseen ratkaisukokoonpanoon: KW, joka on edelleen esittelevä tuomari, sekä WZ ja PW. Nämä kolme tuomaria nimitettiin Sąd Najwyższyyn ennen lainsäädäntömuutoksia.
25. Tämä voidaan tiivistää seuraavassa taulukossa:
|
|
Vanha kokoonpano |
Uusi kokoonpano |
|
1) |
TN, puheenjohtaja |
Sąd Najwyższyn ensimmäinen presidentti, puheenjohtaja – uusi |
|
2) |
A – eläköitynyt |
KS – uusi |
|
3) |
B – eläköitynyt |
CV – uusi |
|
4) |
A – eläköitynyt |
RX – uusi |
|
5) |
KW, esittelevä tuomari |
KW, esittelevä tuomari – sama |
|
6) |
PW |
PW – sama |
|
7) |
WZ |
WZ – sama |
26. KW, joka on esittelevä tuomari seitsemän tuomarin kokoonpanossa, päätti esittää nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön, koska hän epäilee, että ratkaisukokoonpanon kokoonpanon muutos on unionin oikeuden vastainen.
27. Kyseinen tuomari korostaa muun muassa, että ratkaisukokoonpanon kokoonpanoa muutettiin ilman objektiivisia perusteita ja vastoin siviilijaoston aikaisempaa käytäntöä, jonka mukaan ratkaisukokoonpanoa täydennetään sen sijaan, että nimitetään kokonaan uusi kokoonpano. Lisäksi ratkaisukokoonpanon enemmistön muodostavat uudet henkilöt, jotka nimitettiin samoissa olosuhteissa kuin BD nimitettiin tuomariksi. Tämä viittaa siihen, että tällaisilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan ratkaisukokoonpanon päätökseen. Tätä vaikutelmaa vahvistaa se, että muutoksen teki siviilijaoston puheenjohtaja MB, joka myös nimitettiin Sąd Najwyższyn tuomariksi samoissa olosuhteissa kuin BD, ja että ratkaisukokoonpanon suorittaman arvioinnin kohteena ovat nimenomaan BD:n nimittämisen olosuhteet. Näin ollen kaikkiin ratkaisukokoonpanon tekemiin päätöksiin liittyy samoja sääntöjenvastaisuuksia kuin BD:n määräykseen.
28. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee lisäksi, että XY esitti kokoonpanon neljän uuden henkilön jääväämistä koskevat vaatimukset, joita ei ollut vielä tutkittu ennakkoratkaisupyynnön esittämishetkellä.(11)
29. Tässä tilanteessa KW seitsemän tuomarin kokoonpanon esittelevänä tuomarina päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”1) Onko silloin, jos jäsenvaltion ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen (Sąd Najwyższy, ylin tuomioistuin, Puola) on – kun se on saanut unionin tuomioistuimelta tulkinnan unionin oikeudesta siltä osin kuin on kyse oikeusvaikutuksista, joita aiheutuu, kun Sąd Najwyższyn tuomareiden nimittämistä koskevia jäsenvaltion perustavanlaatuisia oikeussääntöjä on rikottu seuraavasti:
a) Puolan tasavallan presidentti on antanut nimityskirjat Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan, vaikka [KRS:n] ratkaisusta, jonka kohteena on esitys virkaan nimittämisestä, oli aiemmin valitettu toimivaltaiseen kansalliseen tuomioistuimeen (Naczelny Sąd Administracyjny, ylin hallintotuomioistuin, Puola), vaikka tämä tuomioistuin keskeytti kyseisen ratkaisun täytäntöönpanon kansallisen lain mukaisesti ja vaikka valitusmenettely jäi kesken, minkä jälkeen Naczelny Sąd Administracyjny kumosi lainvoimaisesti KRS:n riidanalaisen ratkaisun lainvastaisena poistaen sen pysyvästi kansallisesta oikeusjärjestyksestä, minkä seurauksena nimittämistoimi Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan menetti Puolan perustuslain (Konstytucja Rzeczypospolitej Polskiej) 179 §:ssä vaaditun perusteen eli KRS:n esityksen nimittämisestä tuomarinvirkaan,
b) kansallinen elin (KRS), joka ei siihen kuuluvien tuomareiden nimittämiseen ja toimintatapaan liittyvien olosuhteiden vuoksi täytä tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta valvovan perustuslaillisen elimen vaatimuksia siitä syystä, että se on perustettu kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain ja tiettyjen muiden lakien muuttamisesta 8.12.2017 annetun lain (ustawa z 8 grudnia 2017 r. o zmianie ustawy o Krajowej Radzie Sądownictwa oraz niektórych innych ustaw, Dz. U. 2018, järjestysnumero 3) nojalla, suoritti nimitystä edeltävän menettelyn avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet sivuuttaen,
– ratkaistava kyseiselle tuomioistuimelle esitetty oikeuskysymys soveltaen unionin tuomioistuimen antamaa unionin oikeuden tulkintaa, tulkittava SEU 2 artiklaa, SEU 6 artiklan 1 ja 3 kohtaa sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna yhdessä SEUT 267 artiklan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, siten, että ne estävät osallistumasta oikeuskysymystä käsittelevään Sąd Najwyższyn ratkaisukokoonpanoon ketään sellaista henkilöä, joka on nimitetty Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa esitettyjen kansallisen oikeuden sääntöjen vastaisesti, sekä siten, että ne estävät ennakkoratkaisukysymyksen unionin tuomioistuimelle esittäneen kansallisen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon muuttamisen, jos tämä muuttaminen tapahtuu sen jälkeen, kun unionin tuomioistuin on jo antanut ratkaisun esitettyyn kysymykseen, eikä muutoksille ole objektiivisia syitä (esimerkiksi ennakkoratkaisukysymyksen esittäneeseen ratkaisukokoonpanoon kuuluvan tuomarin kuolema tai eläköityminen),
– ja siten, että ne estävät kaikki päätöksentekotoimet mainitun oikeuskysymyksen ratkaisemiseen liittyvässä asiassa, mukaan lukien sellaisten määräysten antaminen, jotka koskevat Sąd Najwyższyn ratkaisukokoonpanoa tai istuntoajankohtaa, jona Sąd Najwyższyn siviilijaoston toimintaa johtavaksi puheenjohtajaksi nimitetyn henkilön, joka on myös nimitetty Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa esitettyjen kansallisen oikeuden sääntöjen vastaisesti, tai kenen tahansa muun henkilön, joka on myös nimitetty Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa esitettyjen kansallisen oikeuden sääntöjen vastaisesti, on tarkoitus käsitellä asiaa, minkä seurauksena on katsottava, ettei tällaisilla määräyksillä tai päätöksentekotoimilla ole oikeusvaikutuksia,
– sekä siten, että Sąd Najwyższyn tuomarilla, jonka nimittämiseen ei liity mitään edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa kuvattuja sääntöjenvastaisuuksia, on oikeus ja velvollisuus sen estämiseksi, että asian ratkaisee sellainen tuomioistuin, joka ei ole Euroopan unionin oikeudessa tarkoitetulla tavalla riippumaton, puolueeton ja etukäteen laillisesti perustettu, kieltäytyä osallistumasta Sąd Najwyższyn kollegiaaliseen kokoonpanoon, jonka enemmistön muodostavat Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa esitettyjen kansallisen oikeuden sääntöjen vastaisesti nimitetyt henkilöt, ja jos edellä esitettyyn kysymykseen vastataan myöntävästi, myös siten, että Sąd Najwyższyn tuomari, jonka nimittämiseen kyseisen tuomioistuimen tuomariksi ei liity mitään edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa kuvattuja sääntöjenvastaisuuksia ja joka on esittelijätuomari mainittua oikeuskysymystä koskevassa asiassa, on toimivaltainen nimeämään Sąd Najwyższyn kokoonpanon tämän kysymyksen ratkaisemista varten siten, että hän jättää huomiotta ne kansallisen oikeuden säännökset, joissa Sąd Najwyższyn siviilijaoston puheenjohtajalle annetaan toimivalta muodostaa ratkaisukokoonpano Sąd Najwyższyn siviilijaostossa käsiteltävien asioiden ratkaisemista varten, ja voi varmistaa unionin oikeuden ja sen tulkinnan, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sen esittänyt, täytäntöön panemisen, samoin kuin siten, että ne estävät henkilöitä, jotka on nimitetty Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa esitettyjen kansallisen oikeuden sääntöjen vastaisesti, tai ketä tahansa muuta henkilöä, joka on nimitetty Sąd Najwyższyn tuomarinvirkaan edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa esitettyjen kansallisen oikeuden sääntöjen vastaisesti, toimimasta missään Sąd Najwyższyn johtotehtävissä (esimerkiksi Sąd Najwyższyn presidenttinä, mukaan lukien mainitun tuomioistuimen ensimmäisenä presidenttinä tai sen jaostojen puheenjohtajana) tai missään mainitun tuomioistuimen elinten tehtävissä (esimerkiksi Sąd Najwyższyn kollegion jäsenenä tai varajäsenenä taikka kyseisen tuomioistuimen kurinpitoasiamiehenä), joita voivat hoitaa ainoastaan laillisesti nimitetyt Sąd Najwyższyn tuomarit, sekä estävät mainittuja henkilöitä suorittamasta mitään toimia, jotka kuuluvat mainittuja tehtäviä hoitavien Sąd Najwyższyn tuomareiden toimivaltaan, sen vuoksi, että he voivat tosiasiallisesti tai oikeudellisesti vaikuttaa Sąd Najwyższyn lainkäyttötehtävien hoitamiseen?”
30. Noin kuukausi sen jälkeen, kun nyt käsiteltävässä asiassa esitetty ennakkoratkaisupyyntö oli saapunut unionin tuomioistuimeen, XY otettiin takaisin entiseen tuomarinvirkaansa ja hänet nimitettiin oikeusministeriksi 24.7.2025, minkä seurauksena hän erosi tuomarin tehtävästään samana päivänä.(12)
31. Unionin tuomioistuin päätti pyytää ennakkoratkaisua pyytäneeltä tuomioistuimelta useita lisäselvennyksiä,(13) jotka se toimitti 9.4.2025.
32. XY, Prokurator Generalny (yleinen syyttäjä, Puola; jäljempänä yleinen syyttäjä), Puolan tasavalta ja komissio esittivät nyt käsiteltävässä asiassa kirjallisia huomautuksia unionin tuomioistuimelle.
33. Istunto pidettiin 16.3.2026, jossa kaikki nämä osapuolet Puolan tasavaltaa lukuun ottamatta esittivät suullisia huomautuksia. Istuntoon osallistui myös Rzecznik Praw Obywatelskich (oikeusasiamies, Puola; jäljempänä oikeusasiamies).
III Asian arviointi
A Alustavat huomautukset
34. Nyt käsiteltävässä asiassa on tärkeää muistuttaa, että unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että tuomareiden nimittämismenettely kuuluu erottamattomasti perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetun etukäteen laillisesti perustetun tuomioistuimen käsitteeseen. Näin ollen tuomioistuimen riippumattomuuden mittana on muun muassa tapa, jolla sen jäsenet nimitetään.(14) Nimitysmenettely vaikuttaa paitsi tuomioistuimen riippumattomuuteen myös tuomioistuimen kokoonpanoon kussakin asiassa.(15)
35. Puolassa tuomarit nimitetään tasavallan presidentin päätöksellä KRS:n ehdotuksesta. KRS:n tehtävänä on varmistaa tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus.(16) Unionin tuomioistuin on 8.12.2017 annetulla lailla tehtyjen lainsäädäntömuutosten(17) jälkeen katsonut, että KRS:n riippumattomuudesta ja sen roolista tuomareiden nimittämisessä on perusteltuja epäilyjä.(18)
36. Unionin tuomioistuin on kuitenkin myös katsonut, että pelkästään sen perusteella, että tuomari on nimitetty KRS:n uudessa kokoonpanossaan tekemän ehdotuksen perusteella, ei voida päätellä, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan ja perusoikeuskirjan 47 artiklaan erottamattomasti liittyviä vaatimuksia ei ole noudatettu.(19)
37. Sen sijaan tietyn tuomarin riippumattomuudesta päätettäessä on otettava huomioon kaikki hänen nimittämiseensä liittyvät seikat.(20)
38. Kaikki nimitysmenettelyn puutteet eivät myöskään johda tuomioistuimen kokoonpanon mitätöimiseen; merkityksellisiä ovat ainoastaan sellaiset sääntöjenvastaisuudet, jotka ovat omiaan herättämään yksityisissä vakavia ja perusteltuja epäilyjä siitä, ettei kyseinen tuomioistuin ole vapaa ulkopuoliselta, erityisesti muiden valtiovallan käyttäjien, vaikuttamiselta.(21)
39. On tärkeää huomata, että tällaisen kokonaisarvioinnin perusteella unionin tuomioistuin totesi, että olosuhteet, joissa tuomarit nimitettiin KRS:n päätöksiin nro 330/2018(22) ja nro 331/2018(23) perustuvien menettelyjen yhteydessä, herättävät yksityisissä vakavia ja perusteltuja epäilyjä näiden päätösten perusteella nimitettyjen henkilöiden riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.
40. Nämä olosuhteet olivat pääasiassa seuraavat: Naczelny Sąd Administracyjny lykkäsi näitä KRS:n päätöksiä, joihin sisältyvien KRS:n ehdotusten perusteella tasavallan presidentti nimittää tuomari, siihen sakka, kunnes unionin tuomioistuimen antaa ratkaisun asiassa A.B.;(24) presidentti nimitti kyseiset tuomarit odottamatta kyseisen tuomioistuimen lopullista ratkaisua ja Naczelny Sąd Administracyjny kumosi KRS:n kyseiset päätökset saatuaan unionin tuomioistuimen asiassa A.B. antaman ennakkoratkaisun.(25)
41. Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa, että ratkaistaessa sitä, onko jaosto, jonka tuomarit on nimitetty menettelyissä, jotka herättävät epäilyjä riippumattomuudesta, tuomioistuin siinä mielessä, että sillä on oikeus esittää ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklan nojalla, unionin tuomioistuin totesi tuomiossa Krajowa Rada Sądownictwa,(26) että ylimääräistä valvontaa käsittelevän jaoston, jonka kaikki henkilöt on nimitetty KRS:n päätöksen nro 331/2018 perusteella, ei voitu katsoa täyttävän tätä edellytystä, mikä kumosi olettaman, jonka mukaan kansallinen tuomioistuin täyttää SEUT 267 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen vaatimukset.(27)
42. Tuomiossa Prezes Urzędu Ochrony Konkurencji i Konsumentów(28) unionin tuomioistuin katsoi, että tämä olettama kumoutui KRS:n päätöksen nro 330/2018 perusteella nimitetyn henkilön osalta. Unionin tuomioistuin katsoi, että vaikka – toisin kuin ylimääräistä valvontaa käsittelevä jaosto – siviilijaosto ei ole vasta perustettu jaosto, ylimääräistä valvontaa käsittelevän jaoston tuomareiden nimittämismenettelyssä (joka perustuu KRS:n päätöksen nro 331/2018) on samat virheet kuin siviilijaoston tuomareiden nimittämismenettelyssä (joka perustuu KRS:n päätöksen nro 330/2018), ja ne ”riittävät yksinään synnyttämään yksityisissä perusteltuja ja vakavia epäilyjä kyseisen tuomarin riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta”.(29)
43. Kutsun näitä menettelyjä ”sääntöjenvastaisiksi todetuiksi menettelyiksi”, koska voidaan päätellä, että unionin tuomioistuimen näkemyksen mukaan KRS:n päätöksiin nro 330/2018 ja nro 331/2018 perustuvissa menettelyissä nimitetyt tuomarit eivät täytä unionin oikeuden riippumattomuuden vaatimusta.
44. Kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, seitsemän tuomarin uuteen kokoonpanoon nimitetyt neljä henkilöä eli JK, KS, CV ja RX sekä MB, joka nimitti heidät kyseiseen kokoonpanoon, nimitettiin siviilijaoston tuomareiksi KRS:n päätöksen nro 330/2018 perusteella.
45. Tässä tilanteessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää ohjeita seuraavista kolmesta keskeisestä seikasta: ensinnäkin, onko unionin oikeus esteenä sille, että sääntöjenvastaisiksi todetuissa menettelyissä nimitetyt henkilöt osallistuvat ratkaisukokoonpanoon, jota pyydetään soveltamaan unionin oikeutta, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut (tuomiossa W.Ż.); toiseksi, onko päätös, jolla henkilö on nimitetty siviilijaoston puheenjohtajaksi menettelyssä, joka on todettu sääntöjenvastaiseksi, katsottava päätökseksi, jolla ei ole oikeusvaikutuksia; ja kolmanneksi, mitkä ovat tällaisten sääntöjenvastaisuuksien seuraukset ratkaisukokoonpanon muille tuomareille, ja tarkemmin sanottuna, voivatko kyseiset tuomarit kieltäytyä osallistumasta tällaiseen ratkaisukokoonpanoon ja onko esittelevällä tuomarilla oikeus nimittää muita tuomareita ratkaisukokoonpanoon.
46. Mielestäni unionin tuomioistuin ei ole nyt käsiteltävässä asiassa toimivaltainen vastaamaan näihin kysymyksiin (B). Auttaakseni unionin tuomioistuista siinä tapauksessa, että se on eri mieltä, tarkastelen myös näitä kysymyksiä (C).
B Prosessiväitteet
47. Oikeusasiamies ja komissio ovat nyt käsiteltävässä asiassa esittäneet lähinnä kaksi prosessiväitettä.
48. Ensimmäinen väite koskee unionin tuomioistuimen toimivaltaa. Nämä osapuolet väittävät, että unionin tuomioistuimen ei ole tarpeen antaa ratkaisua nyt käsiteltävässä asiassa, kun otetaan huomioon myöhemmät tapahtumat, jotka koskevat XY:n palaamista tuomarinvirkaan ja myöhempää nimitystä oikeusministeriksi.
49. Toinen väite koskee ennakkoratkaisukysymyksen tutkittavaksi ottamista, kun otetaan huomioon komission epäilyt ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mahdollisuudesta ottaa huomioon ratkaisu, jonka unionin tuomioistuin antaa.
1. Toimivalta
50. SEUT 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta vastata ainoastaan kysymyksiin, jotka ovat tarpeen vireillä olevan oikeusriidan ratkaisemiseksi. Toisin sanoen on oltava olemassa asia, joka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on ratkaistava. Unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa antaa neuvoa-antavia lausuntoja yleisistä tai hypoteettisista kysymyksistä, vaikka niistä voi olla hyötyä muissa asioissa.(30)
51. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 12–29 kohdassa on todettu, nyt käsiteltävässä asiassa kysymys on esitetty pääasiaan liittyvässä välitoimimenettelyssä. Tässä välitoimimenettelyssä seitsemän tuomarin kokoonpanon on neuvottava kolmen tuomarin kokoonpanoa BD:n määräyksen, jolla päävalitus ja välitoimimenettely päätettiin, oikeudellisesta olemassaolosta.
52. Päävalitus koskee vaatimusta KRS:n päätöksen kumoamisesta. Jos valitus hyväksytään, XY otetaan takaisin tehtäviinsä sen alueellisen tuomioistuimen jaostossa, jossa hän on hoitanut tehtäviään. Tällä välin XY otettiin kuitenkin takaisin aiempiin tehtäviinsä kyseisessä tuomioistuimessa, minkä jälkeen hän erosi tuomarin tehtävästään, kun hänet nimitettiin Puolan tasavallan oikeusministeriksi. Näin ollen vaatimuksella ei ole kohdetta, kuten oikeusasiamies ja komissio lähinnä väittivät.
53. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on vastauksessaan unionin tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 31 kohta) kuitenkin selittänyt, ettei se ollut lausunut siitä, oliko XY otettu takaisin tehtäviinsä sen alueellisen tuomioistuimen jaostoon, josta hänet oli siirretty, sillä tällaiset toteamukset eivät kuulu sen toimivaltaan. Kyseisen tuomioistuimen mukaan siltä osin kuin XY:n KRS:n päätöksestä tekemää valitusta ole peruutettu, sen tehtävä, joka on ratkaista jääväämistä koskeva vaatimus sen varmistamiseksi, että pääasiaa käsittelee asianmukaisesti perustettu ratkaisukokoonpano, pysyy muuttumattomana pääasiaan liittyvistä tosiseikkojen muutoksista riippumatta. Toisin sanoen XY:n vaatimus ylimääräistä valvontaa käsittelevän jaoston tuomareiden jääväämisestä on edelleen voimassa, joten on edelleen tarpeen käsitellä tämä vaatimus ja ratkaista kaikki sen esiin tuomat oikeudelliset kysymykset. XY vahvisti istunnossa, ettei KRS:n päätöksen kumoamista koskevaa valitusta ollut peruutettu.
54. Unionin tuomioistuin on tosin katsonut, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ilmoitus siitä, että pääasia on edelleen vireillä, sitoo unionin tuomioistuinta eivätkä pääasian asianosaiset lähtökohtaisesti voi kyseenalaistaa sitä.(31)
55. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että unionin tuomioistuimen on tarvittaessa tutkittava olosuhteet, joissa kansallinen tuomioistuin on saattanut asian sen käsiteltäväksi, jotta se voi arvioida onko sillä toimivalta.(32)
56. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, ”jos ilmenee, että esitetty kysymys ei selvästikään ole enää merkityksellinen kyseisen asian ratkaisemisen kannalta, unionin tuomioistuimen on todettava, että lausunnon antaminen raukeaa”.(33)
57. Nyt käsiteltävässä asiassa yhtäältä pääasia, johon tuomareiden jääväämistä koskeva välitoimimenettely liittyy, on edelleen muodollisesti vireillä. Tämä voi olla peruste sille, että unionin tuomioistuimen pitäisi antaa ratkaisu nyt käsiteltävässä asiassa.
58. Toisaalta on kuitenkin selvää ja kiistatonta, ettei XY:tä voida enää ottaa takaisin entiseen tuomarin tehtäväänsä Puolan alueellisessa tuomioistuimessa.(34) Näin ollen pääasian valitus on menettänyt merkityksensä XY:n osalta tuomarina ja valittajana tässä asiassa.
59. XY väitti istunnossa lähinnä, että pääasian oikeudenkäynnin jatkamiselle on edelleen intressi unionin oikeuden mukaisen kansalaisten yleisen edun suojelemisen näkökulmasta. Se vetosi laajempaan asiayhteyteen ja selitti, että sellaisen tilanteen jatkuminen, jossa sääntöjenvastaisesti nimitetyt tuomarit jatkavat toimintaansa ratkaisukokoonpanoissa, aiheuttaa vakavan ja korjaamattoman vahingon riskin oikeudenkäynnin osapuolille ja merkitsee tehokkaan oikeussuojan periaatteen loukkaamista.
60. Ymmärtääkseni ja näiden toteamusten perusteella näyttää siltä, että XY on oikeusministerinä todellakin päättänyt olla peruuttamatta valitusta, jonka hän teki ollessaan tuomarina, saadakseen unionin tuomioistuimelta tulkinnan unionin oikeudesta, mikä olisi yleisen edun mukaista Puolan oikeusjärjestelmässä edelleen esiintyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
61. Tuomioistuimella ei kuitenkaan ole toimivaltaa tulkita unionin oikeutta ennakkoratkaisumenettelyssä antamalla neuvoa-antava lausunto, vaikka vastaus olisikin yleisen edun mukainen.(35)
62. Myöskään mahdollinen tuleva vahingonkorvauskanne ei voi olla peruste sille, että unionin tuomioistuin antaisi ennakkoratkaisun. Tällainen kanne ei ole vireillä,(36) joten unionin tuomioistuin vastaisi tulevaan ja hypoteettiseen kysymykseen,(37) jota ei ehkä koskaan saateta tuomioistuimen käsiteltäväksi.(38)
63. Näin ollen nyt käsiteltävän asian olosuhteissa se, että menettely on vielä muodollisesti vireillä, ei voi syrjäyttää sääntöä, jonka mukaan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa antaa neuvoa-antavia tai hypoteettisia lausuntoja ennakkoratkaisumenettelyssä, erityisesti tilanteessa, jossa unionin tuomioistuin tietää, että pääasia on jäänyt vaille kohdetta.(39)
64. Mielestäni unionin tuomioistuimen tehtävä antaa kansallisille tuomioistuimille ohjeita tulkitsemalla unionin oikeutta konkreettisissa tapauksissa on olennaisen tärkeä, jotta voidaan säilyttää ennakkoratkaisumenettelyn legitimiteetti ja tuomioistuimen lainkäytöllinen – eikä neuvoa-antava – luonne kyseisessä menettelyssä.
65. Katson näin ollen, että unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa nyt käsiteltävässä asiassa, koska ennakkoratkaisun antaminen asiassa, joka on jäänyt vaille kohdetta, ylittäisi sen tuomiovallan.
2. Tutkittavaksi ottaminen
66. Toissijaisesti, mikäli unionin tuomioistuin katsoo, että asia on edelleen vireillä, on tarpeen käsitellä nyt käsiteltävässä asiassa esitetyn ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamista koskevaa prosessiväitettä.
67. Tältä osin komissio viittaa tuomioon G. ym. (Tuomareiden nimittäminen yleisiin tuomioistuimiin Puolassa)(40)ja epäilee, voiko ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kansallisen oikeuden säännösten nojalla ottaa huomioon unionin tuomioistuimen ratkaisun.
68. Tuomiossa G. ym.(41) unionin tuomioistuin katsoi, ettei Puolan alueellisen tuomioistuimen kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanoon kuuluvan esittelevän tuomarin ennakkoratkaisupyyntöä voitu ottaa tutkittavaksi. Kyseinen esittelevä tuomari pyrki kysymyksillään selvittämään, täyttikö samaan ratkaisukokoonpanoon kuuluva tuomari, joka oli nimitetty kyseiseen tuomioistuimeen tietyissä erityisolosuhteissa, unionin oikeuden mukaiset etukäteen laillisesti perustettua riippumatonta ja puolueetonta tuomioistuinta koskevat vaatimukset.
69. Unionin tuomioistuin korosti, että SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tarve saada pyydetty ennakkoratkaisu tulkinnasta edellyttää kuitenkin, että kansallinen tuomioistuin, joka päättää esittää ennakkoratkaisupyynnön, voi yksinään tehdä johtopäätökset tästä tulkinnasta arvioimalla sen valossa jonkun toisen samaan ratkaisukokoonpanoon kuuluvan tuomarin nimittämisen laillisuutta ja tarvittaessa jääväämällä tämän. Unionin tuomioistuin katsoi kuitenkin, ettei ollut ilmeistä, että tämä esittelevä tuomari voisi kansallisen oikeuden sääntöjen nojalla toimia näin yksinään.(42)
70. Mielestäni nyt käsiteltävä asia eroaa selvästi tuomiosta G. ym. Kyseisessä tuomiossa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kyseenalaistama tuomarin riippumattomuus ei vielä ollut sellaisen toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen päätöksen kohteena, joka voisi arvioida kyseisen tuomarin nimittämismenettelyn sääntöjenmukaisuutta.
71. Nyt käsiteltävä asia koskee sen sijaan henkilöitä, jotka nimitettiin siviilijaostoon menettelyssä (joka perustui KRS:n päätökseen nro 330/2018), jonka tuomioistuin oli jo katsonut sääntöjenvastaiseksi ottaen huomioon Naczelny Sąd Administracyjnyn ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 42 kohta), ja kyseinen sääntöjenvastaisuus oli niin perustavanlaatuinen, että se oli ristiriidassa etukäteen laillisesti perustettua riippumatonta ja puolueetonta tuomioistuinta koskevien unionin vaatimusten kanssa. Siksi nyt käsiteltävän asian esittelevän tuomarin, toisin kuin asiassa G ym., ei tarvitse itse arvioida seitsemän tuomarin kokoonpanon tiettyjen jäsenten nimitysten sääntöjenmukaisuutta, vaan hän pohtii lähinnä, mitä seurauksia unionin oikeuden mukaan aiheutuu, kun henkilö on nimitetty sääntöjenvastaiseksi todetussa menettelyssä.
72. Näin ollen katson, että jos unionin tuomioistuin katsoo, että asia on edelleen vireillä, nyt käsiteltävässä asiassa esitetty ennakkoratkaisupyyntö voidaan ottaa tutkittavaksi.
C Asiakysymys
1. Sääntöjenvastaisiksi todetuissa menettelyissä nimitettyjen henkilöiden osallistuminen ratkaisukokoonpanoon
73. Kysymyksen ensimmäisessä osassa ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin kysyy lähinnä, ovatko etukäteen laillisesti perustetun riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen vaatimukset, sellaisina kuin ne taataan SEU 19 artiklan 1 kohdassa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, esteenä sille, että henkilöt, jotka on nimitetty tuomareiksi sääntöjenvastaisiksi todetuissa menettelyissä, osallistuvat ratkaisukokoonpanoon, jota pyydetään ratkaisemaan asioita, joissa sovelletaan unionin oikeutta.
74. Nyt käsiteltävässä asiassa seitsemän tuomarin kokoonpanon on sovellettava unionin tuomioistuimen tuomiota W.Ż. antaakseen kolmen tuomarin kokoonpanolle neuvoja BD:n määräyksen, jolla hylättiin XY:n valitus KRS:n päätöksestä, oikeusvaikutuksista.
75. Katson, että tuomiossa W.Ż. itsessään annetaan vastaus ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymyksen ensimmäiseen osaan.
76. Vastatessaan asiassa W.Ż. esitettyyn kysymykseen unionin tuomioistuin täsmensi, että BD:n määräys olisi todettava mitättömäksi, jos ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että asianomainen tuomari nimitettiin menettelyssä, jossa ei noudatettu tuomareiden nimittämismenettelyjä koskevia jäsenvaltion perustavanlaatuisia sääntöjä. Unionin tuomioistuin katsoi, että sääntöjenvastaiseksi todetussa menettelyssä nimitetty henkilö ei täytä SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan erottamattomasti kuuluvia vaatimuksia, jotka koskevat etukäteen laillisesti perustettua riippumatonta ja puolueetonta tuomioistuinta. SEU 19 artiklan 1 kohdan suora vaikutus ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate johtavat siten siihen, että kansallisen tuomioistuimen on kumottava BD:n määräys.(43)
77. Vaikka tuomioistuin ei käyttänytkään tällaista sanamuotoa, mielestäni yksinkertaisin tapa ymmärtää unionin tuomioistuimen ratkaisua on se, että BD:n määräyksellä ei unionin oikeuden mukaan voi olla oikeudellisia vaikutuksia, koska unionin oikeuden mukaan kyseinen henkilö ei ole tuomari. SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa edellytetään erityisesti, että kaikkien tuomareiden, jotka saattavat joutua soveltamaan unionin oikeutta, on oltava riippumattomia. Riippumattomuus taataan muun muassa tuomareiden nimitysmenettelyillä, joiden on oltava sellaisia, etteivät ne ole omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja ja vakavia epäilyjä siitä, että tuomarinvirkoihin nimitetyt henkilöt ovat alttiita ulkopuoliselle, erityisesti muiden valtiovallan käyttäjien, vaikuttamiselle. Henkilöt, jotka nimitetään tuomareiksi menettelyssä, jossa rikotaan kansallisen lainsäädännön mukaisia tuomareiden nimittämismenettelyä koskevia perustavanlaatuisia sääntöjä ja joka itsessään herättää epäilyjä lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan vaikutusvallasta, eivät ole tuomareita. Koska tuomioistuinten päätöksiä voivat tehdä vain tuomarit, sääntöjenvastaisiksi katsotuissa menettelyissä nimitettyjen henkilöiden päätöksillä ei voi olla oikeusvaikutuksia.
78. Asia W.Ż. koski yhden tuomarin, joka muodosti ratkaisukokoonpanon, tekemää päätöstä, kun taas nyt käsiteltävässä asiassa ratkaisukokoonpanossa oli seitsemän tuomaria, joista neljä nimitettiin SEU 19 artiklan 1 kohdan, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, vastaisessa menettelyssä. Tältä osin tuomioistuin totesi tuomiossa AW ”T”,(44) että se ”on jo todennut, että se, että kyseisessä elimessä on yksi ainoa tuomari, joka on nimitetty samoissa olosuhteissa kuin kyseisessä asiassa [asiassa Krajowa Rada Sądownictwa], riittää viemään kyseiseltä elimeltä sen aseman SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan valossa, tarkoitettuna etukäteen laillisesti perustettuna riippumattomana ja puolueettomana tuomioistuimena”.
79. Tästä seuraa, että sekaratkaisukokoonpano, joka koostuu sekä sääntöjenmukaisesti että sääntöjenvastaisesti nimitetyistä tuomareista, ei ole etukäteen laillisesti perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, eikä se näin ollen täytä SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, vaatimuksia.
80. Kuten olen jo selittänyt (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 37 kohta), päätös siitä, johtaako sääntöjenvastainen nimittämismenettely päätelmään, jonka mukaan nimitetty henkilö ei ole tuomari, riippuu kaikista nimittämiseen liittyvistä olosuhteista, joita kansallisten tuomioistuinten on arvioitava. Unionin tuomioistuimen tehtävänä ei ole suorittaa tällaista arviointia, vaikka se voikin antaa kansallisille tuomioistuimille ohjeita siitä, mitkä seikat on otettava huomioon.(45)
81. Lisäksi on niin, että vaikka unionin tuomioistuimen ei pidä arvioida tiettyjä nimityksiä etenkään ennakkoratkaisumenettelyssä, unionin tuomioistuin on kuitenkin, kuten olen jo selittänyt (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 41 ja 42 kohta), todennut, että tietyt menettelyt, joissa henkilöt nimitettiin Sąd Najwyższyn tuomareiksi, olivat sääntöjenvastaisia, koska kansalliset tuomioistuimet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin olivat todenneet tämän.
82. Mielestäni siis henkilöt, jotka nimitettiin seitsemän tuomarin kokoonpanoon sen uudessa ratkaisukokoonpanossa ja jotka nimitettiin Sąd Najwyższyn tuomareiksi KRS:n päätöksellä nro 330/2018 tai nro 331/2018 käynnistetyssä menettelyssä – mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava – eivät ole tuomareita eivätkä voi toimia ratkaisukokoonpanossa, jota pyydetään soveltamaan unionin oikeutta, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, ja jonka on kansallisen lainsäädännön mukaan koostuttava tuomareista.
83. Lisäksi yhdyn XY:n esittämään argumentaatioon, jonka mukaan riippumattomuutta koskevan ongelman lisäksi nyt käsiteltävässä asiassa on kyse myös tuomareiden puolueettomuudesta. Nämä henkilöt, jotka nimitettiin Sąd Najwyższyyn samassa menettelyssä kuin BD, tekisivät itse asiassa ratkaisun omassa asiassaan. Jos he toteavat, että BD:n nimittämismenettely on sääntöjenvastainen, tämä vaikuttaisi heidän omaan tuomarin tehtäväänsä. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, tuomareiden, jotka ratkaisevat konkreettisen asian, on oltava paitsi riippumattomia myös puolueettomia siinä mielessä, ettei heillä ole henkilökohtaista intressiä asian lopputulokseen.(46) Jos kyseessä olevia henkilöitä pidettäisiin tuomareina ja heidät voitaisiin nimittää ratkaisukokoonpanoon (quod non), puolueettomuuden vaatimus estäisi heidän osallistumisensa tähän konkreettiseen menettelyyn.
84. Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin vastaa kysymyksen ensimmäiseen osaan, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä sellaisten henkilöiden osallistumiselle ratkaisukokoonpanoon, jotka on nimitetty Sąd Najwyższyn tuomareiksi vastoin tuomareiden nimittämistä koskevia kansallisen oikeuden perustavanlaatuisia sääntöjä, mikä herättää yksityisissä vakavia ja perusteltuja epäilyjä näiden henkilöiden riippumattomuudesta.
2. Siviilijaoston puheenjohtajan päätösten oikeusvaikutukset
85. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksensä toisella osalla lähinnä, onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, tulkittava siten, että siviilijaoston puheenjohtajan päätösten, jotka koskevat Sąd Najwyższyn asian ratkaisevan jaoston kokoonpanoa, on katsottava olevan vailla oikeusvaikutuksia, jos ne on tehnyt henkilö, joka on nimitetty tuomariksi sääntöjenvastaiseksi todetussa menettelyssä.
86. Aluksi on mielestäni tärkeää todeta, että siviilijaoston puheenjohtaja nimitettiin kyseisen tuomioistuimen tuomariksi KRS:n päätökseen nro 330/2018 perustuvassa menettelyssä. Kuten edellä on jo todettu, unionin tuomioistuin katsoi kyseisen menettelyn olleen riittävän sääntöjenvastainen herättämään vakavia epäilyjä nimitettyjen henkilöiden riippumattomuudesta.
87. Tällä kysymyksen osalla on itse asiassa kaksi näkökohtaa: yhtäältä, onko tuomariksi sääntöjenvastaisesti nimetyn henkilön päätöksellä oikeusvaikutuksia, ja toisaalta, vaikuttaako tämän päätöksen mahdollinen sääntöjenvastaisuus automaattisesti tällaisella päätöksellä nimitetyn ratkaisukokoonpanon kokoonpanon ja sen päätösten pätevyyteen. Suurin osa unionin tuomioistuimessa asian käsittelyyn osallistuneista osapuolista oli huolissaan tämän kysymyksen toisesta näkökohdasta.
88. Tuomiossa Daka(47) unionin tuomioistuin erotti toisistaan tuomioistuimen toiminnan sisäistä organisointia koskevat ratkaisut ja tuomioistuinratkaisut, joilla asian käsittely päätettiin. Se totesi tämän jälkeen, että ensin mainitun tyyppinen päätös, vaikka sen olisi tehnyt henkilö, joka on nimitetty tuomariksi menettelyssä, joka on todettu sääntöjenvastaiseksi, ”ei sellaisenaan riitä oikeuttamaan sitä, että näin muodostettuja ratkaisukokoonpanoja, joiden käsiteltäväksi nämä asiat on saatettu, ei myöskään pidettäisi unionin oikeudessa tarkoitettuna etukäteen laillisesti perustettuna riippumattomana ja puolueettomana tuomioistuimena”.(48) Näin ollen tuomiossa Daka unionin tuomioistuin esitti tulkinnan, joka on merkityksellinen kysymyksen toisen näkökohdan osalta.
89. Tämä toteamus on yhdenmukainen unionin tuomioistuimen muiden ratkaisujen kanssa, joissa se on korostanut, että tuomioistuimen tai ratkaisukokoonpanon kokoonpanon sääntöjenmukaisuuden arviointi ei voi riippua yhdestä seikasta, vaan sitä on arvioitava kaikkien merkityksellisten seikkojen perusteella.(49) Kuten oikeusasiamies väittää, pelkästään sen seikan, että ratkaisukokoonpano on muodostettu sellaisen henkilön päätöksellä, joka on nimitetty tuomariksi sääntöjenvastaiseksi todetussa menettelyssä, vaikka se voitaisiinkin ottaa huomioon yhtenä seikkana, ei yksinään tarkoita, ettei kyseinen kokoonpano ole etukäteen laillisesti perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin. Jos kaikki tällaisen ratkaisukokoonpanon tuomarit olisivat tuomareita ja olisivat ratkaisseet asian itsenäisesti lain mukaisesti, tällaisen kokoonpanon ratkaisu ei olisi pätemätön, vaikka kokoonpanon olisi nimittänyt henkilö, joka on sääntöjenvastaisesti nimitetty tuomariksi.
90. Tämä kysymys on kuitenkin eri kysymys kuin se, voidaanko sääntöjenvastaiseksi todetussa menettelyssä tuomariksi nimitetyn henkilön ratkaisua pitää oikeudellisesti pätevänä.
91. Mielestäni vastaus tähän kysymykseen riippuu siitä, annetaanko tiettyjen ratkaisujen – jotka eivät itsessään ole ratkaisuja, joilla asia ratkaistaan mutta joilla järjestetään tapa, jolla asia on ratkaistava – tekeminen kansallisen oikeuden nojalla tuomareille vai voivatko ne sen sijaan tehdä henkilöt, jotka hoitavat hallinnollisia tehtäviä tuomioistuimessa.
92. Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään, että ratkaisukokoonpanojen kokoonpanosta päättää tuomari, jolla on tietty tehtävä tuomioistuimessa, kuten tuomioistuimen presidentti tai jaoston puheenjohtaja, ratkaisukokoonpanon kokoonpanoa koskevalla päätöksellä ei ole oikeusvaikutuksia, jos päätöksen tehnyt henkilö ei ole tuomari menettelyssä, jossa kyseinen henkilö nimitettiin tuomariksi, todettujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan kuitenkin säätää jaostojen automaattisesta kokoonpanosta esimerkiksi algoritmien tai muiden jakojärjestelmien perusteella, ja päätökset muuttuvat yksinkertaisesti tiettyä tehtävää tuomioistuimessa hoitavan henkilön päätökseksi. Tällaisessa tapauksessa sillä, onko päätöksen tehnyt henkilö tuomari vai ei, ei ole merkitystä.
93. Jos kansallisessa oikeudessa tietyntyyppiset tuomioistuimen sisäistä organisaatiota koskevat päätökset annetaan henkilölle, joka on tuomari, tuomareiden riippumattomuuden ja puolueettomuuden kunnioittamisen varmistamiseksi, tällainen päätös, jonka on tehnyt henkilö, joka ei ole tuomari, ei ole oikeudellisesti pätevä.
94. Ymmärrän tällä tavoin XY:n esittämän argumentaation, johon yhdyn olennaisilta osin ja jonka mukaan siviilijaoston puheenjohtajan nyt käsiteltävässä asiassa tekemään päätökseen ei sovelleta tuomiossa Daka vahvistettua kriteeriä vaan tuomiossa komissio v. Puola (Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ultra vires ‑valvonta – Unionin oikeuden ensisijaisuus) vahvistettua kriteeriä.(50) Kyseisessä tuomiossa unionin tuomioistuin arvioi muun muassa Trybunał Konstytucyjnyn (Puolan perustuslakituomioistuin) presidentin tehtäviä. Unionin tuomioistuin korosti, että Trybunał Konstytucyjnyn presidentin organisatoriset päätökset voivat vaikuttaa kyseisen tuomioistuimen toimintaan, mikä merkitsee sitä, että henkilön, joka on nimitetty sellaisten sääntöjen perusteella, jotka eivät jätä mitään perusteltua epäilyä siitä, että presidentin valtaoikeuksia ja tehtäviä käytetään välineenä, jolla vaikutetaan Trybunał Konstytucyjnyn tuomiovallan käyttöön tai valvotaan poliittisesti tätä toimintaa, on tehtävä tällaiset päätökset.(51)
95. Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin vastaa kysymyksen toiseen osaan, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se vie oikeudellisen pätevyyden tuomioistuimen sisäistä organisaatiota koskevilta päätöksiltä, jos tällaiset päätökset annetaan kansallisen oikeuden nojalla tuomarin tehtäväksi, jos henkilö, joka tekee tällaisen päätöksen, on nimitetty tuomariksi SEU 19 artiklan 1 kohdan vastaisessa menettelyssä. Tällaisen ratkaisukokoonpanon kokoonpanoa koskevan päätöksen oikeudellisen pätevyyden puuttuminen ei kuitenkaan voi automaattisesti johtaa päätelmään, että kyseisen ratkaisukokoonpanon kokoonpano on pätemätön tai että ratkaisukokoonpanon päätöksellä ei ole oikeusvaikutuksia.
3. Seuraukset
96. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksensä kolmannessa osassa lähinnä, onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, tulkittava siten, että toteamus, jonka mukaan seitsemän tuomarin kokoonpano ei ole etukäteen laillisesti perustettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, mahdollistaa sen, että kyseiseen ratkaisukokoonpanoon kuuluvat tuomarit voivat kieltäytyä osallistumasta siihen, ja voiko esittelevä tuomari tällaisessa tilanteessa itse nimetä ratkaisukokoonpanon kokoonpanon.
97. Tuomiossa W.Ż. tuomioistuin totesi viitaten tuomioon A.B., että ”jos ilmenee, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on rikottu, unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on sen perusteella jätettävä soveltamatta mainittuja säännöksiä ja sovellettava niiden sijasta aikaisemmin voimassa olleita kansallisia säännöksiä ja harjoitettava itse viimeksi mainituissa säännöksissä tarkoitettua tuomioistuinvalvontaa”.(52)
98. Vaikka SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan välitön vaikutus yhdessä unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen kanssa voi johtaa kyseisen säännöksen vastaisten kansallisten sääntöjen soveltamatta jättämiseen, tällaisen soveltamatta jättämisen aiheuttamien aukkojen täyttäminen riippuu kansallisesta oikeudesta.
99. Mielestäni kolme asianmukaisesti nimitettyä tuomaria voivat kieltäytyä osallistumasta seitsemän tuomarin kokoonpanoon. He voisivat vedota unionin oikeuden ensisijaisuuteen ja todeta, että ratkaisukokoonpano on muodostettu sääntöjenvastaisesti, ja he voisivat tarvittaessa olla soveltamatta kansallisia oikeussääntöjä, jotka johtavat erilaiseen päätelmään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei ole olemassa kansallista oikeussääntöä, jossa todetaan, että kyseiset tuomarit eivät voi kieltäytyä osallistumasta asian ratkaisemiseen, kunnes ratkaisukokoonpano on muodostettu. Siksi ei ole tarvetta jättää soveltamatta kansallista oikeussääntöä. Lisäksi tuomareiden mahdollisuus kieltäytyä osallistumasta tällaiseen ratkaisukokoonpanoon ei ole unionin oikeudessa myönnetty oikeus, vaan se johtuu pikemminkin siitä, että kyseessä olevassa ratkaisukokoonpanossa ei ole seitsemän tuomaria, ja nimetyt tuomarit voivat osallistua vain tällaiseen kokoonpanoon.
100. Vaikka ensisijaisuus antaa tuomareille mahdollisuuden katsoa, ettei ratkaisukokoonpanoa ole olemassa, tällä periaatteella ei voida ratkaista kysymystä siitä, miten ratkaisukokoonpano on pätevästi muodostettava. Tämä kysymys on ratkaistava kansallisen oikeuden nojalla, jonka on puolestaan oltava unionin oikeuden mukainen. Unionin oikeudessa ei näin ollen luoda tällaista oikeutta, ellei kansallisessa oikeudessa säädetä esittelevän tuomarin mahdollisuudesta muodostaa ratkaisukokoonpano tilanteessa, jossa ei ole siviilijaoston puheenjohtajaa, joka on säännönmukaisesti nimitetty tuomariksi ja jonka on tarkoitus nimittää ratkaisukokoonpanon tuomarit.
101. Toisin sanoen on niin, että vaikka SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta voisi olla riittävän selkeä antaakseen välittömän oikeusvaikutuksen tälle määräykselle, joka mahdollistaa päätelmän, jonka mukaan tuomareiden riippumattomuutta koskevaa edellytystä on loukattu,(53) sitä ei voida pitää riittävän selkeänä, jotta siinä vahvistettaisiin säännöt, jotka koskevat oikeuslaitoksen järjestämistä jäsenvaltiossa, ja myönnettäisiin esittelevälle tuomarille oikeus muodostaa ratkaisukokoonpano.
102. SEU 19 artiklan 1 kohtaa voidaan käyttää perusteena arvioitaessa olemassa olevien kansallisten sääntöjen laillisuutta ja jätettäessä soveltamatta niitä (kielteinen päätös), mutta sillä ei voida korvata tai luoda puuttuvia kansallisia sääntöjä (myönteinen päätös).
103. Ratkaisu ratkaisukokoonpanojen muodostamiseen olisi näin ollen löydettävä tulkitsemalla kansallista oikeutta,(54) jonka on puolestaan oltava unionin oikeuden mukainen.(55) Jos tällaista ratkaisua ei löydy kansallisesta oikeudesta, tämä voi olla merkki lainsäätäjälle siitä, että tällainen puute, jota ei voida korjata tuomioistuimen tulkinnalla, on korjattava lainsäädäntötoimilla.
104. Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin vastaa kysymyksen kolmanteen osaan, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että tuomarit voivat kieltäytyä osallistumasta ratkaisukokoonpanoon, jossa on henkilöitä, jotka on nimitetty tuomareiksi menettelyssä, joka on itsessään SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vastainen, kunnes ratkaisukokoonpano on pätevästi muodostettu. SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ei kuitenkaan anna esittelevälle tuomarille oikeutta muodostaa ratkaisukokoonpanoa tällaisissa olosuhteissa.
IV Ratkaisuehdotus
105. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin toteaa, ettei se ole toimivaltainen vastaamaan Sąd Najwyższyn nyt käsiteltävässä asiassa esittämään kysymykseen.
Toissijaisesti ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa tähän kysymykseen seuraavasti:
1) SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa,
on tulkittava siten, että se on esteenä sellaisten henkilöiden osallistumiselle ratkaisukokoonpanoon, jotka on nimitetty Sąd Najwyższyn tuomareiksi vastoin tuomareiden nimittämistä koskevia kansallisen oikeuden perustavanlaatuisia sääntöjä, mikä herättää yksityisissä vakavia ja perusteltuja epäilyjä näiden henkilöiden riippumattomuudesta.
2) SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa,
on tulkittava siten, että sen perusteella tuomioistuimen sisäistä organisaatiota koskevat päätökset eivät ole oikeudellisesti päteviä, jos tällaiset päätökset annetaan kansallisen oikeuden perusteella tuomarin tehtäväksi, jos henkilö, joka tekee tällaisen päätöksen, on nimitetty tuomariksi SEU 19 artiklan 1 kohdan vastaisessa menettelyssä. Tällaisen ratkaisukokoonpanon kokoonpanoa koskevan päätöksen oikeudellisen pätevyyden puuttuminen ei kuitenkaan voi automaattisesti johtaa päätelmään, jonka mukaan kyseisen ratkaisukokoonpanon kokoonpano on pätemätön tai ratkaisukokoonpanon päätöksellä ei ole oikeusvaikutuksia.
3) SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa,
on tulkittava siten, että tuomarit voivat kieltäytyä osallistumasta ratkaisukokoonpanoon, jossa on henkilöitä, jotka on nimitetty tuomareiksi menettelyssä, joka on itsessään SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vastainen, kunnes ratkaisukokoonpano on pätevästi muodostettu. SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ei kuitenkaan anna esittelevälle tuomarille oikeutta muodostaa ratkaisukokoonpanoa tällaisissa olosuhteissa.
1 Alkuperäinen kieli: englanti.
i Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.
2 (C‑521/21, EU:C:2026:242; jäljempänä tuomio MJ).
3 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 23.11.2023 (CE:ECHR:2023:1123JUD005084921).
4 Ks. tuomio MJ (erityisesti 62 kohta).
5 Joulukuussa 2023 tapahtuneen hallituksen vaihtumisen jälkeen ja ottaen huomioon uuden hallituksen aikomukset palauttaa oikeusvaltioperiaate Puolaan komissio peruutti 29.5.2024 perustellun ehdotuksensa SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta.
6 Ks. esim. tuomio MJ (58 kohta).
7 Katso Venetsian komission ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion pääosaston yhteinen kiireellinen lausunto lakiesityksestä, joka koskee vuosina 2018–2025 nimitettyjen tai ylennettyjen tuomareiden asemaa ja muita asiaan liittyviä seikkoja, CDL-AD(2026)002, 12.3.2026. Puola ehdotti myös vaihtoehtoista lähestymistapaa, jota kritisoitiin. Ks. Venetsian komission ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen pääosaston yhteinen lausunto 1276/2026 tasavallan presidentin ehdotuksesta laiksi, jolla otetaan uudelleen käyttöön oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivästystä (CDL-AD(2026)020, 16.6.2026). Muita Puolaan liittyviä merkityksellisiä kysymyksiä käsitteleviä lausuntoja on saatavilla Venetsian komission verkkosivustolta osoitteesta https://www.coe.int/en/web/venice-commission/poland.
8 (C‑487/19, EU:C:2021:798; jäljempänä tuomio W.Ż.).
9 Ks. tuomio W.Ż. (erityisesti 138–154 ja 161 kohta).
10 Ks. tuomio W.Ż. (155 kohta).
11 XY väitti kuitenkin, että tällä välin hänen vaatimuksensa näiden neljän henkilön jääväämisestä hylkäsi tuomari, joka hänen mukaansa nimitettiin myös räikeästi lain vastaisesti.
12 XY vahvisti nämä tosiseikat istunnossa.
13 Selvennykset koskivat pääasiassa ensinnäkin sitä, oliko XY otettu takaisin tuomarin virkaan ja mitä seurauksia tällä seikalla oli eri vireillä oleville menettelyille, ja toiseksi sitä, onko ennakkoratkaisua pyytävällä tuomioistuimella Puolan oikeuden mukaan toimivalta arvioida, onko toisen tuomarin nimittäminen samaan ratkaisukokoonpanon jäseneksi unionin oikeuden kannalta lainmukaista ja onko sillä Puolan oikeuden mukaan toimivalta valvoa tuomareiden kokoonpanojen nimittämistä koskevien Sąd Najwyższyn presidentin päätösten laillisuutta ja tällaisia päätöksiä koskevia käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja.
14 Ks. esim. tuomio MJ (75 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
15 Ks. esim. tuomio MJ (73 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
16 Tästä säädetään Puolan tasavallan perustuslain (Konstytucja Rzeczypospolitej Polskiej) 186 §:n 1 momentissa. Lisäksi mainitun lain 179 §:ssä säädetään seuraavaa: ”Tasavallan presidentti nimittää tuomarit [KRS:n] ehdotuksesta tehtäviinsä ennalta määräämättömäksi ajaksi.”
17 Näihin muutoksiin kuuluivat kyseisessä elimessä toimivien tuomareiden toimikauden ennenaikainen päättäminen ja uusien jäsenten nimittämistä koskevien sääntöjen muuttaminen. Aiemmin tuomarit valitsivat useimmat jäsenet, kun taas uusissa säännöissä tämä toimivalta annettiin parlamentille. Nämä muutokset, kun ne sijoitetaan asiaankuuluvaan asiayhteyteen, kuten ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain rinnakkaisten muutosten yhteyteen, herättivät vakavia epäilyjä siitä, että Puolan lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan käyttäjät valvovat tuomareiden nimitysmenettelyä Puolassa. Ks. tältä osin tuomio 19.11.2019, A.K ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, EU:C:2019:982, 143 kohta). Ks. myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 8.11.2021, Dolińska-Ficek ja Ozimek v. Puola (CE:ECHR:2021:1108JUD004986819, 309–312 ja 320 kohta).
18 Ks. esim. tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä) (C‑791/19, EU:C:2021:596, 101–108 kohta) ja tuomio W.Ż. (150 kohta).
19 Ks. esim. tuomio MJ (83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin tuomioistuin on myös katsonut, että se, ettei asianomaiseen nimittämismenettelyyn osallistuvilla henkilöillä ole oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon, ei myöskään sellaisenaan ole riittävä peruste todeta, että tällaisen menettelyn yhteydessä nimitetyistä tuomareista koostuva tuomioistuin tai ratkaisukokoonpano ei ole SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan valossa, tarkoitettu ”etukäteen laillisesti perustettu” tuomioistuin. Ks. kyseisen tuomion 88 kohta.
20 Ks. esim. tuomio MJ (78 ja 91 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
21 Ks. esim. tuomio 26.3.2020, Uudelleenkäsittely Simpson v. neuvosto ja HG v. komissio (C‑542/18 RX-II ja C‑543/18 RX-II, EU:C:2020:232, 75 kohta) ja tuomio MJ (76 ja 77 kohta).
22 KRS:n 28.8.2018 antamassa päätöksessä nro 330/18 (jäljempänä KRS:n päätös nro 330/2018) suositeltiin seitsemää ehdokasta siviilijaoston tuomareiksi, mukaan lukien nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevat viisi henkilöä (MB, JK, KS, CV ja RX).
23 KRS:n 28.8.2018 antamassa päätöksessä nro 331/2018 (jäljempänä KRS:n päätös nro 331/2018) suositeltiin 20 ehdokkaan nimittämistä ylimääräistä valvontaa käsittelevän jaoston tuomareiksi, mukaan lukien BD, jonka antaman määräyksen vaikutukset ovat nyt käsiteltävän asian taustalla.
24 Tuomio 2.3.2021, A.B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku) (C‑824/18, EU:C:2021:153; jäljempänä tuomio A.B.).
25 Ks. esim. tuomio 21.12.2023, Krajowa Rada Sądownictwa (Tuomarinvirassa jatkaminen) (C‑718/21, EU:C:2023:1015, 50–54 kohta; jäljempänä tuomio Krajowa Rada Sądownictwa).
26 Ks. tuomio Krajowa Rada Sądownictwa (40–78 kohta). Ks. myös esim. määräys 9.4.2024, T. (Lasten audiovisuaaliset ohjelmat) (C‑22/22, EU:C:2024:313) ja määräys 21.6.2024, Kancelaria B. (C‑810/23, EU:C:2024:543).
27 Tällainen olettama vahvistettiin 29.3.2022 annetussa tuomiossa Getin Noble Bank (C‑132/20, EU:C:2022:235, erityisesti 69 ja 72 kohta), jossa unionin tuomioistuin myös täsmensi, että olettama voidaan kumota, jos kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen antama lainvoimainen tuomioistuinratkaisu johtaisi siihen, että katsottaisiin, että tuomari, joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, ei ole SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan valossa, tarkoitettu riippumaton, puolueeton ja etukäteen laillisesti perustettu tuomioistuin.
28 Ks. tuomio 7.11.2024 (C‑326/23, EU:C:2024:940, 20–37 kohta). Kyseisessä asiassa unionin tuomioistuin otti huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 3.2.2022 antaman tuomion Advance Pharma sp. z. o.o. v. Puola (CE:ECHR:2022:0203JUD00146920). Ks. myös määräys 3.3.2025, Rabal ja Drałka (C‑586/24 ja C‑605/24, EU:C:2025:206).
29 Tuomio 7.11.2024, Prezes Urzędu Ochrony Konkurencji i Konsumentów (C‑326/23, EU:C:2024:940, 35 kohta).
30 Ks. tuomio 16.7.1992, Meilicke (C‑83/91, EU:C:1992:332, 25 kohta). Tämä on toistettu lukuisia kertoja. Ks. esim. tuomio 22.3.2022, Prokurator Generalny (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaosto – Nimitys)(C‑508/19, EU:C:2022:201, 60 ja 62 kohta).
31 Ks. esim. tuomio 2.2.2023, Towarzystwo Ubezpieczeń Ż (Harhaanjohtavat vakuutuksia koskevat vakiosopimukset) (C‑208/21, EU:C:2023:64, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
32 Ks. tuomio 16.12.1981, Foglia (244/80, EU:C:1981:302, 18–21 kohta); ks. myös esim. tuomio 22.6.2023, Belgian valtio (Palauttamispäätöksen jälkeen tapahtuneet seikat) (C‑711/21 ja C‑712/21, EU:C:2023:503, 31 kohta).
33 Tuomio 19.112019, A.K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, EU:C:2019:982, 70 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) (kursivointi tässä).
34 Oikeusasiamies huomautti, ettei XY:tä voida enää ottaa takaisin siihen tuomioistuimen jaostoon, jossa hän oli hoitanut tehtäviään, koska hän ei enää ole tuomari.
35 Ks. tältä osin esim. tuomio 24.11.2022, Banco Cetelem (C‑302/21, EU:C:2022:919, erityisesti 30–34 kohta) ja määräys 29.1.2020, Zakład Ubezpieczeń Społecznych (C‑522/18, EU:C:2020:42, erityisesti 26–35 kohta).
36 XY vahvisti istunnossa, että hän peruutti vahingonkorvausvaatimuksensa aloittaessaan ministerin tehtävän. Tämä vaatimus ei siis ole tällä hetkellä vireillä.
37 Ks. vastaavasti määräys 10.6.2011, Mohammad Imran (C‑155/11 PPU, EU:C:2011:387, 19 ja kohta).
38 Lisäksi oikeusasiamies selitti, että Puolan oikeuden mukaan asiaa käsittelevällä tuomioistuimella on vahingonkorvauskanteen yhteydessä toimivalta arvioida KRS:n päätöksen lainmukaisuutta kyseisessä asiassa. Näin ollen KRS:n päätöksen kumoaminen ei ole tarpeen, jotta siviilituomioistuin voisi tulevaisuudessa ratkaista XY:n nostaman vahingonkorvauskanteen.
39 Oikeusasiamies totesi tältä osin, että kun asian kohde ei ole enää pätevä, ylimmän tuomioistuimen käytäntönä on lopettaa tällainen menettely.
40 Ks. tuomio 9.1.2024 (C‑181/21 ja C‑262/21, EU:C:2024:1; jäljempänä tuomio G. ym.).
41 Ks. tuomio G. ym. (66–73 kohta).
42 Ks. tuomio G. ym. (69 ja 70 kohta).
43 Ks. tuomio W.Ż. (152–155 kohta).
44 Tuomio 4.9.2025 (C‑225/22, EU:C:2025:649, 57 kohta). Ks. myös esim. tuomio 16.7.2026, Rzecznik Dyscyplinarny Sądu Najwyższego (C‑96/24, C‑103/24 ja C‑112/24, 84 kohta).
45 Unionin tuomioistuin on todellakin antanut tällaisia ohjeita ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle tuomion W.Ż 134–155 kohdassa.
46 Ks. esim. tuomio 14.11.2024, S. (Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon muuttaminen) (C‑197/23, EU:C:2024:956, 60 kohta). Ks. myös julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotus Bronner (C‑748/23, EU:C:2025:630). Ks. myös uusin oikeuskäytäntö: tuomio 16.7.2026, Gekus (C‑748/23, erityisesti 50–62 kohta), ja tuomio 16.7.2026, Rzecznik Dyscyplinarny Sądu Najwyższego (C‑96/24, C‑103/24 ja C‑112/24, 67–69 kohta, joissa unionin tuomioistuin totesi, että kun otetaan huomioon puolueettomuusperiaate, ratkaisukokoonpanon, jonka on päätettävä, onko tuomarin osallistuminen tiettyyn menettelyyn omiaan rikkomaan vaatimusta etukäteen lailla perustetusta riippumattomasta ja puolueettomasta tuomioistuimesta, jäsenten ei voida katsoa olevan samassa tilanteessa kuin kyseisen tuomarin.
47 Ks. tuomio 1.8.2025, Daka ym. (C‑422/23, C‑455/23, C‑459/23, C‑486/23 ja C‑493/23, EU:C:2025:592, 86 kohta; jäljempänä tuomio Daka).
48 Tuomio Daka (87 kohta).
49 Ks. tältä osin tuomio MJ (78 ja 91 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
50 Tuomio 18.12.2025 (C‑448/23, EU:C:2025:975).
51 Ks. tuomio 18.12.2025, komissio v. Puola (Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ultra vires ‑valvonta – Unionin oikeuden ensisijaisuus) (C‑448/23, EU:C:2025:975, 278 ja 279 kohta).
52 Tuomio W.Ż. (144 kohta).
53 Kuten unionin tuomioistuin on äskettäin todennut tuomiossa MJ (51 kohta): ”SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa asetetaan jäsenvaltioille selvä ja täsmällinen velvollisuus saavuttaa tietty tulos eikä siihen liity niiden tuomioistuinten, joiden on tulkittava ja sovellettava unionin oikeutta, riippumattomuutta koskevia ehtoja”. (kursivointi tässä).
54 Ks. tältä osin tuomio MJ (63–65 kohta).
55 Komissio ja oikeusasiamies korostivat tässä yhteydessä 14.7.2022 annetun Sąd Najwyższyn työjärjestyksen 16 §:n 4 momenttia, jota voitaisiin soveltaa analogisesti. XY ehdotti istunnossa esitettyyn kysymykseen antamassaan vastauksessa, että on olemassa tapaoikeuden sääntö, jonka mukaan luettelossa seuraavana oleva tuomari nimitetään, ellei kyseisen tuomarin työtaakka ole jo liian suuri. Se, voidaanko tällaisia sääntöjä käyttää siten, että se tarjoaa ratkaisun siihen, miten jaosto muodostetaan silloin, kun tähän tehtävään nimitetty henkilö nimitettiin sääntöjenvastaisesti, on jätettävä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ratkaistavaksi.