Neuvoston asetus (ETY) N:o 3576/92, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, yhteisön kolmansille maille myöntämien tullietuusmenettelyjen yhteydessä tiettyihin kivennäistuotteisiin ja kemian tai siihen liittyvän teollisuudentuotteisiin sovellettavan käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittämisestä
Virallinen lehti nro L 364 , 12/12/1992 s. 0001 - 0006
Suomenk. erityispainos Alue 11 Nide 20 s. 0054
Ruotsink. erityispainos Alue 11 Nide 20 s. 0054
NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 3576/92, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, yhteisön kolmansille maille myöntämien tullietuusmenettelyjen yhteydessä tiettyihin kivennäistuotteisiin ja kemian tai siihen liittyvän teollisuudentuotteisiin sovellettavan käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittämisestä EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan, sekä katsoo, että käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittämistä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä yhteisön myöntämien kolmansista maista tuotavien tuotteiden tullietuusmenettelyjen soveltamista koskevien pöytäkirjojen ja liitteiden () soveltamisalaan eivät sisälly tietyt kivennäistuotteet ja kemian tai siihen liittyvän teollisuuden tuotteet, erityisesti käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittämisen osalta, jäsenvaltioiden on määritettävä käsite "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kaikille näille tullietuusmenettelyjen yhteydessä tuoduille tuotteille, sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jossa erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus taataan; olisi taattava yhteisön kolmansille maille myöntämien tullietuusmenettelyjen yhteydessä tiettyihin kivennäistuotteisiin ja kemian tai siihen liittyvän teollisuuden tuotteisiin sovellettavan käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittämiseen liittyvien säännösten yhtenäinen soveltaminen, ja () ETY PItävalta-sopimuksen pöytäkirja N:o 3, EYVL N:o L 149, 15.6.1988, s. 5 ETY PSuomi-sopimuksen pöytäkirja N:o 3, EYVL N:o L 149, 15.6.1988, s. 75 ETY PIslanti-sopimuksen pöytäkirja N:o 3, EYVL N:o L 180, 9.7.1988, s. 5 ETY PNorja-sopimuksen pöytäkirja N:o 3, EYVL N:o L 180, 9.7.1988, s. 75 ETY PRuotsi-sopimuksen pöytäkirja N:o 3, EYVL N:o L 216, 8.8.1988, s. 5 ETY PSveitsi-sopimuksen pöytäkirja N:o 3, EYVL N:o L 216, 8.8.1988, s. 75 ETY PFärsaaret-sopimuksen pöytäkirja N:o 3, EYVL N:o L 371, 31.12.1991, s. 40 ETY PMarokko-sopimuksen pöytäkirja N:o 2, EYVL N:o L 264, 27.9.1978, s. 38 ETY PAlgeria-sopimuksen pöytäkirja N:o 2, EYVL N:o L 263, 27.9.1978, s. 40 ETY PTunisia-sopimuksen pöytäkirja N:o 2, EYVL N:o L 265, 27.9.1978, s. 38 ETY PEgypti-sopimuksen pöytäkirja N:o 3, EYVL N:o L 266, 27.9.1978, s. 30 ETY PJordania-sopimuksen pöytäkirja N:o 2, EYVL N:o L 268, 27.9.1978, s. 24 ETY PLibanon-sopimuksen pöytäkirja N:o 2, EYVL N:o L 267, 27.9.1978, s. 24 ETY PSyyria-sopimuksen pöytäkirja N:o 2, EYVL N:o L 269, 27.9.1978, s. 22 ETY PKypros-sopimuksen pöytäkirja, EYVL N:o L 339, 28.12.1977, s. 19 ETY PMalta-sopimuksen pöytäkirja, EYVL N:o L 111, 28.4.1976, s. 11 ETY PIsrael-sopimuksen pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta tehdyn päätöksen N:o 2/76 liite, EYVL N:o L 190, 29.7.1977, s. 3 Neljännen AKT PETY-sopimuksen pöytäkirja N:o 1, EYVL N:o L 229, 17.8.1991, s. 134 ETY PPuola-sopimuksen pöytäkirja N:o 4, EYVL N:o L 114, 30.4.1992, s. 68 ETY PT Osekkoslovakia-sopimuksen pöytäkirja N:o 4, EYVL N:o L 115, 30.4.1992, s. 83 ETY PUnkari-sopimuksen pöytäkirja N:o 4, EYVL N:o L 116, 30.4.1992, s. 155 mainituille tuotteille olisi siis määritettävä edellytykset, joissa ne saavat alkuperätuotteiden aseman edellä mainittujen tullimenettelyjen soveltamiseksi, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Yhteisön liitteessä esitetyille ja Algeriasta, Itävallasta, Kyprokselta, Egyptistä, Suomesta, Unkarista, Islannista, Färsaarilta, Israelista, Jordaniasta, Libanonista, Maltalta, Marokosta, Norjasta, Puolasta, T Osekkoslovakiasta, Syyriasta, Ruotsista, Sveitsistä, Tunisiasta ja AKT-valtioista, jäljempänä "etuuden saavat maat ja alueet", peräisin oleville tietyille kivennäistuotteille ja kemian tai siihen liittyvän teollisuuden tuotteille myöntämiin tullietuusmenettelyihin liittyvien säännösten soveltamiseksi yhden tai useamman etuuden saavan maan tai alueelta peräisin olevina tuotteina elin alkuperätuotteina pidetään a) tuotteita, jotka on kokonaan tuotettu yhdessä edun saavassa maassa tai edun saavalla alueella b) tuotteita, jotka on tuotettu etuuden saavassa maassa tai alueella ja joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a kohdassa tarkoitettuja tuotteita, jäljempänä "ei-alkuperäainekset", jos näille aineksille on suoritettu 3 artiklassa tarkoitettu. 2 artikla Edellä 1 artiklan a kohdan soveltamiseksi etuuden saavassa maassa tai alueella kokonaan tuotettuna pidetään: a) sen maaperästä tai merenpohjasta saatuja öljytuotteita; b) aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saatuja öljytuotteita, jos kyseisellä etuuden saavalla maalla tai alueella on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia; c) siellä ainoastaan a ja b kohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja öljytuotteita. 3 artikla Edellä 1 artiklan b kohdan soveltamiseksi ei-alkuperäaineksia pidetään riittävästi valmistettuina ja käsiteltyinä, kun liitteen 1 ja 2 palstassa tarkoitettu valmis tuote täyttää 3 palstassa vahvistetut edellytykset. 4 artikla Liitteessä olevassa 1 sarakkeessa tarkoitettujen HS-koodien ex 2707, 2713 P2715, ex 2901, ex 2902 ja ex 3403 mukaisesti yksinkertaiset toimenpiteet kuten puhdistus, dekantointi, suolojenpoisto, veden poisto, suodatus, värjääminen, merkitseminen, tietyn rikkipitoisuuden saavuttaminen seoksille, joiden tuotteilla on eri rikkipitoisuudet, kaikkien näiden toimenpiteiden yhdistelmät tai vastaavat toimenpiteet eivät anna alkuperäasemaa. 5 artikla 1. Siltä osin, kun käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittämistä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä yhteisön etuuden saaville maille tai alueille myöntämien tullietuusmenettelyjen soveltamiseksi koskevia pöytäkirjojen ja liitteiden määräyksiä ei vielä sovelleta tämän asetuksen liitteessä tarkoitettuihin tuotteisiin ja näitä säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin kyseisiin tuotteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mitä 1 artiklassa ja tämän artiklan 2 kohdassa säädetään. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten soveltamiseksi tämän asetuksen liitteessä tarkoitetut tuotteet, joiden kuljetus tapahtuu putkitse kuljettamalla muun alueen kuin etuuden saavan maan tai -alueen kautta, pidetään myös suoraan vievästä etuuden saavasta maasta tai alueelta yhteisöön kuljetettuina. 6 artikla Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivään tammikuuta 1993. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 1992. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja D. HURD LIITE >TAULUKON PAIKKA> Lisäys 1 Nimikkeissä ex 2707, 2713 P2715, ex 2901, ex 2902 ja ex 3403 tarkoitetaan ilmaisulla "tietty käsittely", seuraavia toimintoja: a) tyhjötislaus; b) toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla (); c) krakkaus; d) reformointi; e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla; f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla; g) polymerointi; h) alkylointi; i) isomerointi. Lisäys 2 Nimikkeissä 2710 P2712 tarkoitetaan ilmaisulla "tietty käsittely" seuraavia toimintoja: a) tyhjötislaus; b) toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla (); c) krakkaus; d) reformointi; e) uuttaminen valikoivien liuottomien avulla; f) käsittely, kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla; g) polymeriointi; h) alkylointi; ij) isomerointi; k) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen osalta rikinpoisto vedyn avulla jonka tuloksena valmistettujen tuotteiden rikkipitoisuus vähenee vähintään 85 prosenttia (ASTM D 1 266 P59 T -menetelmä); l) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien tuotteiden osalta parafiinin poisto muun menetelmän avulla kuin suodattamalla; m) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen osalta vetykäsittely suuremmassa kuin 20 baarin paineessa ja suuremmassa kuin 250 °C:n lämpötilassa katalysaattoria käyttäen, muussa kuin rikinpoistotarkoituksessa, kun vety on aktiivisena aineena kemiallisessa reaktiossa. Nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien voiteluöljyjen jatkokäsittelyä vedyn avulla (esimerkiksi vedyn avulla tapahtuva viimeistely eli hydrofinishing tai värinpoisto erityisesti värin tai stabiiliteetin parantamiseksi ei pidetä tiettynä käsittelynä; n) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien polttoöljyjen osalta ilmatislaus, jos vähemmän kuin 30 tilavuusprosenttia näistä tuotteista (hävikki mukaan lukien) tislautuu 300 °C:n lämpötilassa ASTM D 86 -menetelmän avulla; o) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen, muiden kuin kaasuöljyjen ja polttoöljyjen, osalta käsittely suurtaajuudella toimivan sähköisen huiskupurkauksen avulla. () Ks. yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän 4 kohdan b alakohdan lisähuomautukset.