<TI><P>Yhteisön lainsäädäntö</P></TI>3Tullikoodeksin 37 artiklassa säädetään seuraavaa:1.Yhteisön tullialueelle tuotavat tavarat ovat Luontihetkestä alkaen tullivalvonnassa. Tulliviranomaiset voivat tarkastaa niitä voimassa olevien säännösten mukaisesti.2.Tavarat ovat tullivalvonnassa niin kauan kuin se on tarpeellista niiden tullioikeudellisen aseman määrittämiseksi, ja muut kuin yhteisötavarat ovat tullivalvonnassa, kunnes niiden tullioikeudellinen asema muuttuu, ne siirretään vapaa-alueelle tai vapaavarastoon taikka jälleenviedään tai hävitetään 182 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 82 artiklan 1 kohdan soveltamista.
4Tullikoodeksin 96 artiklassa säädetään seuraavaa:1.Passituksesta vastaavan on oltava yhteisön ulkoisen passitusmenettelyn haltija. Tämän on:- a)esitettävä tavarat muuttumattomina tullille määrätullitoimipaikassa, määräajassa sekä ottaen huomioon tulliviranomaisten toteuttamat tunnistamistoimenpiteet;
— —
5Tullikoodeksin 203 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:1.Tuontitullivelka syntyy, kun:tuontitullien alainen tavara siirretään säännösten vastaisesti pois tullivalvonnasta.
2.Tullivelka syntyy sinä ajankohtana, jona tavara siirretään pois tullivalvonnasta.
6Tullikoodeksin 215 artiklan 1-3 kohdassa säädetään seuraavaa:1.Tullivelka syntyy siinä paikassa, jossa sen aiheuttavat tosiseikat ilmenevät.2.Jos 1 kohdassa tarkoitettua paikkaa ei voida määrittää, tullivelan katsotaan syntyneen siinä paikassa, jossa tulliviranomaiset toteavat tavaran olevan tilanteessa, jossa tullivelka on syntynyt.3.Jos jotakin tavaraan sovellettavaa tullimenettelyä ei päätetä, tullivelan katsotaan syntyneen siinä paikassa, jossa tavara:on asetettu tähän menettelyyn,
tai
saapuu yhteisöön tähän menettelyyn asetettuna.
7Tullikoodeksin 221 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa:Tiedoksiantoa ei voida toimittaa velalliselle enää, kun kolmen vuoden määräaika on kulunut siitä päivästä, jona tullivelka on syntynyt. Jos tulliviranomaiset eivät kuitenkaan ole voineet tarkasti määrittää lain mukaan kannettavaa tullien määrää sellaisen tapahtuman vuoksi, joka voi johtaa rikosoikeudenkäyntiin, tiedoksianto toimitetaan kolmen vuoden määräajan päätyttyä, jos voimassa olevat säännökset sen sallivat.
8Soveltamisasetuksen 378 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:1.Jos lähetystä ei ole esitetty määrätoimipaikassa ja jos rikkomuksen tai säännönvastaisuuden tapahtumapaikkaa ei voida todeta, rikkomusta tai säännönvastaisuutta on pidettävä tapahtuneenajäsenvaltiossa, johon lähtötoimipaikka kuuluu, tai
jäsenvaltiossa, johon rajatoimipaikka yhteisöön tultaessa kuuluu ja johon rajanylitystodistus on annettu,
jollei 379 artiklan 2 kohdassa mainitussa määräajassa tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla esitetä todisteita passituksen säännönmukaisuudesta tai paikasta, jossa rikkomus tai säännönvastaisuus on tosiasiallisesti tapahtunut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 215 artiklan soveltamista.
2.Jollei tällaisia todisteita esitetä, ja jos kyseistä rikkomusta tai säännönvastaisuutta on näin ollen edelleen pidettävä lähtöjäsenvaltiossa tai 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tulojäsenvaltiossa tapahtuneena, tämän jäsenvaltion on kannettava kyseisiä tavaroita koskevat tullit ja muut maksut yhteisön säännösten tai kansallisten säännösten mukaisesti.
9Soveltamisasetuksen 379 artiklassa säädetään seuraavaa:1.Jos lähetystä ei ole esitetty määrätoimipaikassa ja jos rikkomuksen tai säännönvastaisuuden tapahtumapaikkaa ei voida todeta, lähtötoimipaikan on ilmoitettava siitä passituksesta vastaavalle viipymättä ja viimeistään yhdentoista kuukauden kuluttua yhteisön passitusilmoituksen kirjaamispäivästä.2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tiedonannossa on mainittava erityisesti määräaika, jonka kuluessa todiste passituksen säännönmukaisuudesta tai rikkomuksen taikka säännönvastaisuuden tosiasiallisesta tapahtumapaikasta voidaan esittää lähtötoimipaikassa tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tämän määräajan on oltava kolme kuukautta 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekopäivästä. Jos asianmukaisia todisteita ei ole esitetty tämän määräajan kuluessa, toimivaltaisen jäsenvaltion on kannettava jälkikäteen kyseiset tullit ja muut maksut.— —
<TI><P>Pääasian oikeudenkäynti ja ennakkoratkaisukysymykset</P></TI>10Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevasta päätöksestä ilmenee, että ASAniminen yhtiö, jonka oikeudenomistaja Honeywell on, asetti valtuutettuna lähettäjänä 3.6.1994 Raunheimissa (Saksa) suihkuturbiinin yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn. Yhteisön passitusilmoituksen mukaan kyseessä oleva tavara piti kuljettaa kuorma-autolla ja esittää määrätoimipaikassa Roomassa (Italia) ennen 17.6.1994.11Yhteisön passitusmenettelyä ei päätetty, koska lähtötoimipaikkaan Saksassa ei toimitettu saapumisilmoitusta. Tiedustelumenettelyn suorittamiseksi tämä toimipaikka lähetti yhteisön passitusilmoituksen kappaleen nro 1 Hauptzollamt Fuldan (Saksa) Zentralstelle Such-und Mahnverfahrenille (tiedustelu-ja maksusuoritusmääräysmenettelyjen keskustoimipaikka, jäljempänä ZSM), jonka toiminnasta vastaa nykyään Hauptzollamt Gießen. Vastauksena ZSM:n 10.2.1995 päivättyyn kirjeeseen ASA vahvisti 20.2.1995 päivätyllä kirjeellä, että säännönvastaisuuden tapahtumapaikaksi oli todettu Italia.12Tutkimuksista Italiassa vastanneet Italian tulliviranomaiset totesivat 23.1. ja 26.6.1997 päivätyillä kirjeillään, että lähetystä tai siihen liittyvää yhteisön passitusilmoitusta ei ollut esitetty siellä ja että nämä viranomaiset eivät olleet voineet saada minkäänlaisia tietoja lähetyksen olinpaikasta Italiassa.13Hauptzollamt Fulda kantoi tuontimaksut eli tullit ja tuonnista kannettavan liikevaihtoveron 28.5.1997 päivätyllä maksupäätöksellään. Oikaisumenettelyn aikana Hauptzollamt Fulda totesi 15.1.1999 päivätyllä kirjeellään, että tullikoodeksin soveltamisasetuksen 380 artiklassa tarkoitettua todistetta yhteisön passitusmenettelyn säännönmukaisesta päättämisestä tai vastaavaa vaihtoehtoista todistetta ei ole esitetty. Koska se ei saanut vastausta tähän kirjeeseen tätä varten asetetussa määräajassa, se hylkäsi oikaisuvaatimuksen 17.8.1999 tehdyllä päätöksellä.14Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevasta päätöksestä ilmenee myös, että pääasian kanteen yhteydessä ei esitetty todisteita yhteisön passitusmenettelyn säännönmukaisesta päättämisestä tai rikkomuksen tosiasiallisesta tapahtumapaikasta. ZSM ei esittänyt passituksesta vastaavalle vaatimusta toimittaa soveltamisasetuksen 379 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kolmen kuukauden määräajassa todisteet yhteisön passituksen säännönmukaisuudesta tai rikkomuksen tosiasiallisesta tapahtumapaikasta sillä uhalla, että rikkomuksen katsottaisiin tapahtuneen Saksan liittotasavallassa.15Kansallisessa tuomioistuimessa pääasian kantaja väitti muun muassa, että koska sille ei ollut ilmoitettu kyseisessä 379 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kolmen kuukauden määräaikaa, sillä ei ollut mahdollisuutta selvittää tässä määräajassa lähetyksen tosiasiallista olinpaikkaa ja näyttää toteen yhteisön passitusmenettelyn säännönmukaista päättämistä soveltamisasetuksen 380 artiklan mukaisen vaihtoehtoisen todisteen avulla. Sen vastattavaksi ei näin ollen ole sen mukaan syntynyt tullivelkaa, minkä vuoksi se katsoo, että 28.5.1997 tehty maksupäätös ja 17.8.1999 tehty päätös on kumottava.16Koska Hessisches Finanzgericht, Kassel, ei ole varma asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön tulkinnasta, se on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:- 1)Onko asetuksen — — N:o 2913/92, sellaisena kuin se oli 9.5.1999 asti voimassa olleessa muodossaan, 215 artiklan 2 kohdan tai 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti katsottava, että tullivelka on syntynyt paikassa, jossa tulliviranomaiset toteavat tavaran olevan tilanteessa, jossa tullivelka on syntynyt (2 kohta), tai jossa tavara on asetettu tullimenettelyyn (3 kohdan ensimmäinen luetelmakohta), kun yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn asetettua tavaralähetystä ei ole esitetty määrätoimipaikassa eikä rikkomuksen tapahtumapaikkaa voida todeta, mutta tulliviranomaiset ovat kuitenkin vastoin asetuksen — — N:o 2454/93, sellaisena kuin se oli 30.6.2001 asti voimassa olleessa muodossaan, 378 artiklan 1 kohdan viimeistä virkettä ja asetuksen 379 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä jättäneet ilmoittamatta tämän asetuksen 379 artiklan 1 kohdassa säädetyssä tiedonannossa määräajan, jossa lähtötoimipaikalle voidaan esittää todiste passituksen säännönmukaisuudesta tai rikkomuksen tosiasiallisesta tapahtumapaikasta?
- 2)Jos [ensimmäiseen] kysymykseen vastataan myöntävästi:
Edellyttääkö se, että toimivaltaiset tulliviranomaiset kantavat tullit asetuksen — — N:o 2454/93, sellaisena kuin se oli 30.6.2001 asti voimassa olleessa muodossaan, 379 artiklan 2 kohdan kolmannen virkkeen mukaisesti, että tulliviranomaiset ovat tämän asetuksen 379 artiklan 1 kohdan mukaisessa tiedonannossa vahvistaneet määräajan, jossa lähtötoimipaikalle on esitettävä todiste passituksen säännönmukaisuudesta tai rikkomuksen tosiasiallisesta tapahtumapaikasta?