|
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
|
2024/3014 |
16.12.2024 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2024/3014,
annettu 13 päivänä joulukuuta 2024,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Intiasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Vireillepano
|
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 16 päivänä marraskuuta 2023 vireille Intiasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevan polkumyyntitutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). |
|
(2) |
Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan valituksen, jonka oli 3 päivänä lokakuuta 2023 tehnyt Europacable, jäljempänä ’valituksen tekijä’. Valitus tehtiin valokaapeleita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten. |
1.2 Tuonnin kirjaaminen
|
(3) |
Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia ei asetettu kirjaamisvelvoitteen alaiseksi, kuten väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksen (3), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, johdanto-osan 3 ja 4 kappaleessa todetaan. Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia tästä seikasta. |
1.3 Väliaikaiset toimenpiteet
|
(4) |
Komissio toimitti osapuolille 14 päivänä kesäkuuta 2024 perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti yhteenvedon ehdotetuista tulleista sekä yksityiskohtaiset laskelmat polkumyyntimarginaaleista ja sellaisista marginaaleista, jotka olisivat riittäviä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksensa laskelmien tarkkuudesta kolmen työpäivän kuluessa. Huomautuksia saatiin MP Birla -ryhmältä, jäljempänä ’Birla-ryhmä’ (4). |
|
(5) |
Johdanto-osan 4 kappaleessa mainitun ehdotettuja tulleja koskevan yhteenvedon toimittamisen jälkeen STL-ryhmä väitti, että ennakkoilmoitusasiakirja oli puutteellinen, koska komissio ei selittänyt yksityiskohtaisesti, miksi yritysryhmän sisäisen voiton poistaminen oli hylätty. Menettelyn tässä vaiheessa komissio otti huomioon ainoastaan huomautukset, jotka koskivat laskuvirheitä polkumyyntilaskelmissa. STL-ryhmän väite ei koskenut tällaisia laskuvirheitä. Lisäksi komissio selitti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa yksityiskohtaisesti, miksi yritysryhmän sisäisen voiton poistamista koskeva väite hylättiin. Sen vuoksi komissio katsoi, että ennakkoilmoitusasiakirja ja alustavat päätelmät sisälsivät kaikki perusasetuksen 19 a artiklassa edellytetyt tiedot, minkä vuoksi yritys pystyi esittämään huomautuksia alustavista päätelmistä. |
|
(6) |
Komissio otti 12 päivänä heinäkuuta 2024 käyttöön väliaikaista tullia koskevalla asetuksella väliaikaiset polkumyyntitullit Intiasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa. |
1.4 Myöhempi menettely
|
(7) |
Sen jälkeen kun oli ilmoitettu niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, valituksen tekijä sekä vientiä harjoittavat tuottajat Birla-ryhmä, STL-ryhmä (5), APAR, Aberdare Technologies Private Limited, jäljempänä ’Aberdare’, ja Finolex Cables Limited, jäljempänä ’Finolex’, sekä Intian viranomaiset toimittivat kirjallisia huomautuksia, joissa ne esittivät näkökantansa väliaikaista tullia koskevan asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa. |
|
(8) |
Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisia järjestettiin STL-ryhmän ja Birla-ryhmän kanssa. |
|
(9) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissio jatkoi kaikkien lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Tehdessään lopullisia päätelmiä komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia ja tarkisti alustavia päätelmiään tarpeen mukaan. |
|
(10) |
Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 81 kappaleessa todetaan, komissio tutki tarkemmin STL-ryhmän vientimyyntiä siihen etuyhteydessä olevan toisen yrityksen kautta määrittääkseen laskennallisen vientihinnan perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. |
|
(11) |
Toimitettujen tietojen tarkistamista varten komissio teki perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti tarkastuskäynnin Metallurgica Brescianan (Dello, Italia) toimitiloihin. |
|
(12) |
Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Intiasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. |
|
(13) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatiin huomautuksia kahdelta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, Birla-ryhmältä ja STL-ryhmältä. |
|
(14) |
Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemiset järjestettiin Birla-ryhmän ja STL-ryhmän kanssa. |
|
(15) |
Komissio toimitti 30 päivänä lokakuuta 2024 täydentäviä päätelmiä Intian viranomaisilta alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saaduista huomautuksista, joita ei ollut käsitelty lopullisissa päätelmissä. Täydentävistä päätelmistä ei esitetty huomautuksia. |
1.5 Vireillepanoa koskevat väitteet
|
(16) |
Koska tutkimuksen vireillepanosta ei väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7–39 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
1.6 Otanta
|
(17) |
Koska unionin tuottajien, tuojien ja intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien otannasta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 40–46 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
1.7 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(18) |
Koska tutkimusajanjaksosta ja tarkastelujaksosta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
|
(19) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Europacable toisti olevansa eri mieltä intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien väitteestä, jonka mukaan valokuidut, joilla ei ole omaa kuorta, olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Se kiinnitti komission huomion siihen, että riskinä on tuonnin ilmoittaminen virheellisellä CN-koodilla, ja pyysi komissiota tiedottamaan EU:n tulliviranomaisille tällaisesta mahdollisesta riskistä. Komissio otti huomautuksen huomioon. |
|
(20) |
Koska tutkimuksen kohteena olevasta tuotteesta, tarkasteltavana olevasta tuotteesta, samankaltaisesta tuotteesta eikä tuotteen määritelmästä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51–61 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
3. POLKUMYYNTI
|
(21) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissio sai kirjallisia huomautuksia Intian viranomaisilta, kahdelta otokseen valitulta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä (Birla-ryhmältä ja STL-ryhmältä), kolmelta otoksen ulkopuoliselta yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja valituksen tekijältä. |
3.1 Normaaliarvo
|
(22) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Birla-ryhmä esitti neljä huomautusta normaaliarvon laskemisesta, erityisesti tietyistä tekijöistä, jotka ovat merkityksellisiä samankaltaisen tuotteen myynti-, yleis- ja hallintokustannusten määrittämisen kannalta tutkimusajanjaksolla. Komissio hyväksyi yhden huomautuksen, koska se todettiin perustelluksi, ja hylkäsi muut kolme väitettä. Hylättyjen huomautusten osalta komissio totesi, että itse huomautukset sekä niitä koskevat analyysit ja perustelut ovat luottamuksellisia. Birla-ryhmälle annettiin yksityiskohtaiset selitykset yrityskohtaisissa päätelmissä. |
|
(23) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen STL-ryhmä ja Intian viranomaiset toistivat väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa kuvatun väitteensä, jonka mukaan valokaapelien tuotantokustannuksiin ei pitäisi sisällyttää etuyhteydessä olevien osapuolten tai sellaisten liiketoimintayksiköiden välillä siirrettyä voittoa, jotka valmistavat valokaapelien tuotannossa käytettäviä puolivalmisteita (kuten esimuotoiltua lasia ja/tai valokuituja). STL-ryhmä tai Intian viranomaiset eivät kuitenkaan tuoneet esiin uusia tekijöitä tarkastuskäyntiin verrattuna. Sen vuoksi komissio piti voimassa alustavat päätelmänsä ja hylkäsi väitteen. |
|
(24) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Birla-ryhmä esitti kaksi huomautusta normaaliarvon laskemisesta, tarkemmin ottaen tiettyjen rahoituskustannusten käsittelystä sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton lähteestä normaaliarvon muodostamisessa. Komissio hylkäsi molemmat väitteet. Komissio totesi, että itse huomautukset sekä niitä koskevat analyysit ja perustelut ovat luottamuksellisia. Birla-ryhmälle annettiin yksityiskohtaiset selvitykset. |
|
(25) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen STL-ryhmä toisti väitteensä, jonka mukaan komission olisi otettava huomioon yrityksen sisäisten yksikköjen voittojen poistaminen yritysten kirjanpidon eli Intian tilinpäätösnormiston ja IFRS-standardien mukaisesti. Lisäksi STL-ryhmä väitti, että yrityksen sisällä poistetut voitot eivät olleet WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklassa ja perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia. STL-ryhmä väitti vielä, että komissio ei selittänyt, miksi se käytti liiketoimintayksikköjen tietoja eikä kahden STL-ryhmään kuuluvan yrityksen konsolidoitua tilinpäätöstä. Lopuksi STL-ryhmä väitti, että komissio ei ottanut huomioon kaikkea saatavilla olevaa näyttöä kustannusten asianmukaisesta kohdentamisesta WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan ja perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti, kun se hylkäsi konsolidoidut tilinpäätökset. |
|
(26) |
Polkumyyntimarginaalin laskemista varten tuotantokustannukset määritetään tuotelajeittain eli tuotevalvontakoodeittain, samoin kuin polkumyyntimäärät, joita käytetään sitten polkumyyntimarginaalien laskemiseen. Yritysten (STL ja STCS) sisäiseen kirjanpitoon tehdään kirjaukset käyttämällä ”materiaalinumeroa”, joka voidaan yhdistää tässä tutkimuksessa vahvistettuun tuotevalvontakoodiin. Yritysten konsolidoidut tilinpäätökset eivät mahdollista tuotantokustannusten määrittämistä tuotevalvontakoodeittain, minkä vuoksi niitä ei voitu käyttää. |
|
(27) |
Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa todetaan, komissio käytti tuotantokustannuksia, jotka yritykset olivat kirjanneet ja ilmoittaneet kirjanpitojärjestelmässään ja jotka komissio oli tarkastanut. Nämä liiketoimintayksiköiden kirjatut kustannukset kuvastivat asianmukaisesti valokaapelien tuotannossa käytettyjen puolivalmiiden tuotteiden kustannuksia. Tarkastuskäynnin aikana komissio pyysi yrityksiä antamaan yksityiskohtaiset selvitykset liiketoimintayksiköiden välillä siirretystä voitosta. Komissio totesi, että STL-ryhmä toimitti erilaisia arvioita liiketoimintayksiköiden nimellisistä voitoista esittämättä mitään näyttöä eikä osoittanut yhteyttä konsolidoidun voiton (joka on laskettu yritysten sisäisten yksiköiden voittojen poistamisen perusteella) ja valokaapelien tuotantokustannusten välille materiaalinumeron tasolla. |
|
(28) |
Väitteestä, jonka mukaan komissio ei ottanut huomioon kaikkea saatavilla olevaa näyttöä kustannusten asianmukaisesta kohdentamisesta, komissio totesi, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artikla ja perusasetuksen 2 artiklan 5 kohta eivät koske yrityksen sisäisen voiton käsittelyä. Kyseisissä artikloissa vahvistetaan, että kustannukset on yleensä laskettava tutkimuksen kohteena olevan osapuolen kirjanpidon perusteella. Tämä seikka ei ole tämän tutkimuksen kohteena, koska komissio määritti yritysten valokaapelien kustannukset niiden kirjanpidon perusteella. Lisäksi näissä artikloissa säädetään menetelmästä, jota on käytettävä silloin, kun yrityksen kirjanpito ei kuvasta kohtuullisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia, ja erityisesti siitä, että jos asianmukaista menetelmää ei ole käytettävissä, etusijalle on asetettava kustannusten kohdentaminen liikevaihdon perusteella. Tämäkään seikka ei ole tämän tutkimuksen kohteena, koska yritys kirjasi tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvät kustannukset liiketoimintayksiköittäin, minkä vuoksi kustannusten kohdentaminen ei ollut tarpeen. Lisäksi näissä artikloissa säädetään kustannusten käsittelystä käynnistysvaiheessa, mistä ei ole kyse nyt käsiteltävässä asiassa. |
|
(29) |
Komissio katsoi, että kaikki käytettävissä oleva näyttö on arvioitu asianmukaisesti ja sitä on käytetty normaaliarvon määrittämiseen. Näyttö todettiin luotettavaksi ja asianmukaiseksi. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin. |
|
(30) |
STL-ryhmän yksi etuyhteydessä oleva yritys (STL) sai rojalteja ja päätoimipaikkamaksuja toiselta saman ryhmän etuyhteydessä olevalta yritykseltä (STCS). Alustavassa vaiheessa komissio ei ottanut STL:n valokaapelien myyntiin liittyvien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten laskelmissa huomioon STCS:n maksamista rojalteista ja päätoimipaikkamaksuista saatuja tuloja. STL-ryhmä ja Intian viranomaiset väittivät, että ollakseen johdonmukainen komission olisi tämän perusteella jätettävä STCS:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevissa laskelmissa huomiotta myös STCS:lle aiheutuneet kustannukset, jotka liittyvät näiden rojaltien ja päätoimipaikkamaksujen maksamiseen. |
|
(31) |
Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Maksetut rojaltit ja päätoimipaikkamaksut liittyivät selvästi valokaapelien tuotantoon tai myyntiin, joten nämä kustannukset on sisällytettävä valokaapelien myyntiin liittyvien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten kokonaismäärään. STL:n osalta STCS:n maksamat rojaltit ja päätoimipaikkamaksut katsotaan tuloiksi. Etenkään rojaltien myynnistä saadut tulot eivät liity perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun ”tutkittavana olevan viejän tai valmistajan samankaltaisen tuotteen valmistamiseen ja myyntiin […]”. Toisin sanoen teollis- ja tekijänoikeuksista saatavat tulot eivät liity ”tosiasiallisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin” unionin yleisen tuomioistuimen asiassa Sveza (6) antamassa tuomiossa tarkoitetulla tavalla. Nämä tulot liittyvät toimintaan, jota voidaan pitää käytännössä oheistoimintanta tämän menettelyn kannalta. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen. |
|
(32) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen STL-ryhmä väitti, että komissio sovelsi kaksia eri sääntöjä, kun se käsitteli STCS:n maksamia rojalteja ja päätoimipaikkamaksuja menoina ja sisällytti siten nämä kustannukset STCS:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskeviin laskelmiin mutta ei ottanut huomioon vastaavia STL:n tuloja STL:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevissa laskelmissa. STL-ryhmä toisti, että molempien yritysten osalta rojaltien ja päätoimipaikkamaksujen kustannukset ja tulot olisi joko jätettävä huomiotta tai sisällytettävä näiden yritysten myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskeviin laskelmiin. |
|
(33) |
Komissio selventää, että yrityksen valmistamien tuotteiden myyntiin liittyvät kustannukset ja hallinnolliset kustannukset sisältyvät yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskeviin laskelmiin. Tuotteiden tai palvelujen myynnistä saadut tulot ovat kuitenkin tuloja eivätkä määritelmällisesti myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. Sen vuoksi STCS:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevia laskelmissa komission oli otettava huomioon rojalteihin ja päätoimipaikkamaksuihin liittyvät kustannukset, koska ne liittyivät valokaapelien myyntiin. STL:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia laskettaessa otettiin samoin huomioon valokaapelien myyntiin liittyvät kustannukset, eikä rojaltien myynnistä ja päätoimipaikkamaksuista saatujen tulojen vähentämiselle valokaapelien myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista ollut tosiasiallista perustetta, koska ne eivät liittyneet valokaapelien myyntiin. STL-ryhmä ei myöskään yhdistänyt näitä tuloja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiinsa, joita käytettiin yritystä koskevissa laskelmissa ja jotka se olisi voinut vähentää. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(34) |
Koska normaaliarvon määrittämisestä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 62–75 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. |
3.2 Vientihinta
|
(35) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissio tutki STL-ryhmään etuyhteydessä olevaa yritystä (Metallurgica Bresciana), joka toi valokaapeleita Intiasta. STL-ryhmä väitti, että Metallurgica Bresciana käytti tätä tuontia muiden tuotteiden valmistukseen. Paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, että tytäryhtiön tuoma lisäarvo oli minimaalinen, minkä vuoksi kyseinen myynti oli Intiasta tuotujen valokaapelien jälleenmyyntiä. STL-ryhmä selitti lisäksi, että nämä ostot tehtiin Metallurgica Brescianan myyntitarjonnan täydentämiseksi. Tämän perusteella komissio päätteli, että vaikka Metallurgica Bresciana on valokaapelien valmistaja, se toimi näissä liiketoimissa etuyhteydessä olevana tuojana/kauppiaana. Näin ollen komissio sovelsi näihin liiketoimiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 80 kappaleessa kuvataan muiden etuyhteydessä olevien tuojien/kauppiaiden osalta. |
|
(36) |
STL-ryhmä ja Intian viranomaiset toistivat väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 78 kappaleessa esitetyn väitteen, jonka mukaan komission olisi kohdeltava etuyhteydessä olevaa yritystä STL Francea varastoa hallinnoivana sivuliikkeenä eikä etuyhteydessä olevana tuojana. Asiasta ei esitetty lisänäyttöä. |
|
(37) |
Komissio pysyi kannassaan, jonka mukaan STL France toimi etuyhteydessä olevana tuojana, ja tämän vuoksi vientihinta oli muodostettava laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. |
|
(38) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen STL-ryhmä väitti, että komission olisi pitänyt tehdä STL Francessa tarkastus paikan päällä ja että komissio ei ottanut huomioon kyseisen yksikön ”selvästi näkyviä elementtejä”, joiden perusteella komissio olisi voinut todeta, että STL France muistutti pikemminkin kauppiasta kuin tuojaa. STL-ryhmä väitti, että jos yritystä pidetään kauppiaana, olisi käytettävä 10 prosentin voittoa, joka perustuu kiinalaisia valokaapeleita koskevassa tutkimuksessa käytettyyn ”Kiinassa tai Hongkongissa toimivien kauppiaiden” voittoon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti. Lisäksi STL Group väitti, että koska komissio teki tarkastuksen Metallurgica Brescianan toimitiloissa Italiassa, STL Francea kohdeltiin syrjivästi. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään luottamuksellisissa huomautuksissa STL-ryhmä viittasi näyttöön, joka kerättiin STL:n tarkastuskäynnin aikana. |
|
(39) |
Ensinnäkin komissio totesi, että STL-ryhmä toimitti STL Francen roolista ristiriitaisia tietoja. Aluksi STL-ryhmä väitti, että STL France toimii varastona, mutta lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen se alkoi ilman lisäselvityksiä väittää, että STL France on kauppias eikä tuoja. |
|
(40) |
Komissio selvensi, että kaupan suojatoimenpiteitä koskevan tutkimuksen yhteydessä se ei suorita fyysisiä tarkastuksia yritysten toimitiloissa vaan tekee, kuten perusasetuksen 16 artiklassa todetaan, tarkastuskäyntejä ”tutkiakseen tuojien, viejien, kauppiaiden, välittäjien, tuottajien, kaupallisten yhdistysten ja järjestöjen kirjanpidon ja todentaakseen polkumyynnistä ja vahingosta toimitetut tiedot”. Toisin sanoen se tekee tarkastuskäyntejä paikan päällä varmistaakseen, että kyselyvastauksessa annetut tiedot ovat luotettavia, eli paikalla tehtävän tarkastuksen tavoitteena on täsmäyttää kyselylomakevastaukset yrityksen kirjanpitoon ja yritysten toimitiloissa saatavilla oleviin yksityiskohtaisiin kirjanpitoasiakirjoihin. |
|
(41) |
Komissio teki tarkastuskäynnin Metallurgica Brescianan toimitiloihin Italiassa, koska tietoja ei voitu todentaa STL-ryhmän toimitiloihin Intiassa tehdyn tarkastuskäynnin aikana. Sitä vastoin komissio pystyi tarkistamaan STL Francen toimittamat tiedot STL:n toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana, koska STL Francen kirjanpitotiedot olivat saatavilla. Lisäksi STL-ryhmä totesi puutteita koskevaan kirjeeseen antamassaan vastauksessa, että STL Francen kirjanpitojärjestelmään oli pääsy Intiasta mutta että Metallurgica Brescianan kirjanpitoon oli pääsy vain Italiassa sijaitsevassa tehtaassa, koska kaikki sen kirjanpitoasiakirjat säilytettiin Italiassa. Nämä kaksi yritystä eivät olleet samassa tilanteessa, mikä oikeutti tutkintaryhmän erilaiset lähestymistavat. Lisäksi muistutettiin, että paikalla tehtävän tarkastuksen suorittamista koskevaa oikeudellista velvoitetta ei ole. Yritys ei myöskään selittänyt, mitkä ovat ”näkyvät tekijät”, jotka erottavat kauppiaan tuojasta. Sen vuoksi hylättiin väite, jonka mukaan komission olisi pitänyt tehdä tarkastuskäynti STL Francen toimitiloihin ja että se oli kohdellut yritystä syrjivästi. |
|
(42) |
Väitteestä, jonka mukaan STL Francea olisi pidettävä kauppiaana, komissio selvensi, että STL Francea koskevassa oikaisussa käytetty 20 prosentin voitto perustuu aiemmassa Kiinaa koskevassa tutkimuksessa todettuun valokaapelien tuojien kaupankäyntitoiminnasta (jälleenmyynnistä) saatuun voittoon eli kyseessä ovat yritykset, jotka harjoittavat samanlaista toimintaa kuin STL France. Näin ollen tämä on paras STL Francen osalta käytettävissä oleva vertailuarvo, toisin kuin yritys väittää. Komissio toteaa myös, että tarkastuskäynnillä saatu näyttö, johon STL-ryhmä viittasi huomautustensa luottamuksellisessa versiossa, ei osoita, että yritys ei olisi tuojana kyseisissä liiketoimissa, eikä siten tue STL-ryhmän tältä osin esittämää väitettä. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(43) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen STL-ryhmä ja Intian viranomaiset väittivät, että vientihinnan muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti käytettyä voittomarginaalia (eli 20:tä prosenttia) ei voida pitää kohtuullisena. Ne totesivat, että 20 prosentin voittomarginaali oli saatu aiemmasta Kiinasta peräisin olevia valokaapeleita koskevasta tutkimuksesta (7), minkä vuoksi voittomarginaalia ei voitu pitää Intiasta peräisin olevien valokaapelien tuojaa edustavana. |
|
(44) |
Kyseinen 20 prosentin voittomarginaali perustui erään etuyhteydettömän tuojan Kiinaa koskevan aiemman tutkimuksen aikana ilmoittamiin todennettuihin tilinpäätöksiin. Koska etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio piti tätä asianmukaisena ja kohtuullisena arviona valokaapelien myynnistä EU:n markkinoilla myös tässä tapauksessa, koska voitto perustui tosiasiallisiin liiketoimiin Euroopan markkinoilla. |
|
(45) |
STL-ryhmä ja Intian viranomaiset väittivät myös, että Kiinasta tulevan tuonnin polkumyyntimarginaali oli paljon korkeampi kuin tässä tutkimuksessa STL-ryhmälle määritetty polkumyyntimarginaali, mikä mahdollisesti selittää tuojien Kiinaa koskevassa tapauksessa saaman suuren voiton. |
|
(46) |
On syytä huomata, että polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissa otetaan huomioon normaaliarvon ja vientihinnan väliset erot, kun taas voittomarginaali määritetään vertaamalla valokaapeleista saatuja kokonaistuloja kokonaiskustannuksiin (ostohinnat plus myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset). Sen vuoksi polkumyyntimarginaaleja ja/tai ostohintoja analysoimalla ei voida tehdä mielekkäitä päätelmiä etuyhteydettömän tuojan voittomarginaalin tasosta. |
|
(47) |
STL-ryhmä ehdotti useita vaihtoehtoja etuyhteydettömän tuojan kohtuulliselle voittomarginaalille: a) STL Francen tosiasiallinen kertynyt voitto, ii) Italiassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen (Metallurgica Bresciana) saama voitto tai iii) 5 prosenttia komission käytännön perusteella, kun muita tietoja ei ole saatavilla. Lopuksi STL-ryhmä väitti, että komissio voisi käyttää STL Francen kanssa samalla toimialalla toimivien yritysten ilmoittamia voittomarginaaleja. Tätä varten STL-ryhmä toimitti raportin, jossa lueteltiin 14 yritystä, joista mikään ei ole etuyhteydessä STL-ryhmään. Raportti laadittiin alun perin Ranskan veroviranomaisia varten. |
|
(48) |
Komissio katsoi, että ei ole mahdollista käyttää etuyhteydessä olevien osapuolten voittomarginaaleja, koska etuyhteyden katsotaan vaikuttavan niihin ja se on vastoin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan säännöksiä. Komissio toteaa myös, että 5 prosentin voittomarginaalia sovelletaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa (kun mitään muita tietoja ei ole saatavilla). Tässä tapauksessa komission käytettävissä olevat tiedot osoittavat selvästi, että 5 prosentin voittomarginaali ei ole asianmukainen. Lopuksi komissio tarkasteli STL-ryhmän toimittamaa raporttia ja totesi, että vain neljällä luetteloon sisältyvällä yrityksellä oli tuoteluettelossaan valokuituja. Nämä yritykset eivät olleet erikoistuneet valokuituihin liittyvään liiketoimintaan, vaan ne olivat erilaisten kuparikaapeleiden, sähkömateriaalien ja muiden teollisten työkalujen tukkumyyjiä. Näiden yritysten julkisesti saatavilla olevissa tilinpäätöksissä ei myöskään esitetty eri segmenttien kannattavuutta eikä segmenttien osuutta kokonaisliikevaihdosta. Ei myöskään ole viitteitä siitä, tuottivatko nämä yritykset tosiasiallisesti valokaapeleita vai toivatko ne vain niitä myytäväksi EU:n markkinoille. Sen vuoksi Kiinaa koskevassa tutkimuksessa määritetty etuyhteydettömän tuojan voittomarginaali oli edelleen sopivin vaihtoehto, koska etuyhteydettömään tuojaan liittyvä voitto koski valokaapelien liiketoimintaa, ja se todennettiin. Yksikään asianomainen osapuoli ei myöskään esittänyt mitään näyttöä, joka viittaisi siihen, että Kiinasta tulevalle tuonnille ”kohtuulliseksi” katsottu voittomarginaali olisi kohtuuton Intiasta tulevalle tuonnille. Sen vuoksi STL-ryhmän ehdottamat vaihtoehdot hylättiin. |
|
(49) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen STL-ryhmä toisti, että oikaisuja voidaan tehdä ainoastaan ”kertyneen” ja ”kohtuullisen” voiton perusteella. STL-ryhmä totesi lisäksi noudattaneensa Ernst & Youngin siirtohinnoittelusääntöjä koskevia neuvoja, joiden mukaan rajoitetun riskin jakelijoiden (LRD) tyypilliset nettomarginaalit Euroopassa ovat 2,7–9,1 prosenttia myynnistä (mediaani 5,1 prosenttia), mikä vastaa STL Francen voittomarginaalia. Lisäksi STL-ryhmä totesi, että komissio käytti kohtuutonta voittomarginaalia, joka ylitti tässä yhteydessä asianmukaisena pidettävän tason. STL-ryhmä totesi, että komission olisi käytettävä STL Francen todellista voittomarginaalia tai vaihtoehtoisesti Metallurgica Brescianan todellista voittomarginaalia. |
|
(50) |
Komissio totesi, että se, että STL Francen voittomarginaali on samaa luokkaa kuin useiden yritysten mediaani, ei osoita, että viejän ja tuojan välinen yhteys ei vaikuttanut STL Francen voittomarginaaliin. Myös Metallurgica Brescianan voittomarginaaliin vaikuttaa yhteys viejään, joten myöskään sen voittomarginaalia ei voida käyttää tässä yhteydessä. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(51) |
STL-ryhmä toisti vielä johdanto-osan 43 kappaleessa esitetyn väitteensä. Lisäksi se väitti, että aiemman Kiinasta peräisin olevia valokaapeleita koskevan tutkimuksen tutkimusajanjakso (1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välinen aika) ajoittui covid-19-pandemiaan, jolloin valokaapelien tuotannonalan voittomarginaalit olivat poikkeuksellisen korkeat, koska sulkutoimien aikana valokaapelien tuotanto hidastui mutta kysyntä kasvoi muun muassa siksi, että kodeissa tarvittiin parempia internet-yhteyksiä etätyötä ja etäopiskelua varten. Sen vuoksi STL-ryhmä väitti, että komission kyseisessä tutkimuksessa käyttämä voittomarginaali ei kuvastanut marginaalia, jonka tuojat yleensä saavat ilman covid-19-pandemian aikaisia erityisiä olosuhteita. STL-ryhmä antoi myös useita esimerkkejä aiemmista tutkimuksista, joissa komissio katsoi, että tietyt tiedot eivät olleet edustavia tai muutoin luotettavia, kun covid-19-pandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet vaikuttivat niihin. |
|
(52) |
Komissio totesi, että covid-19-pandemia vaikutti vain osittain aiemman kiinalaisia valokaapeleita koskevan tutkimuksen tutkimusajanjaksoon (1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välinen aika). Lisäksi komissio arvioi aiemmassa kiinalaisia valokaapeleita koskevassa tutkimuksessa etuyhteydettömien tuojien etua. Kyseisessä tutkimuksessa komissio totesi, että ”[y]ksikään tuojista ei väittänyt, että koronaviruspandemialla olisi ollut suuri vaikutus niiden liiketoimintaan. Yksi tuoja totesi, että maaliskuussa 2020 tapahtui jonkinasteista hidastumista sulkutoimien vuoksi, mutta se korosti, että kotitalouksien kaapelointihankkeiden merkitys lisääntyi kriisin myötä” (8) ja että ”Tuojat väittivät myös, että niillä on asiakkaidensa kanssa pitkän aikavälin hankintasopimuksia, joissa on sovittu kiinteät hinnat 2–4 vuodeksi, eikä niissä ole hinnanmukautuslauseketta ennakoimatonta ostohintojen kohoamista varten. Sen vuoksi ne eivät voi siirtää kohonneita kustannuksia asiakkaidensa maksettavaksi. Lisäksi tuojat väittivät, että ne eivät kykene tekemään tarjouksia tarjouskilpailuissa, jotka ilmoitetaan tämän tutkimuksen aikana, koska ne eivät tiedä, minkä hinnan ne maksavat valokaapeleista, jos toimenpiteet otetaan käyttöön” (9). Näin ollen komissio ei löytänyt näyttöä siitä, että valokaapelien tuotannonala olisi saanut poikkeuksellisen suuria voittoja covid-19-pandemian vuoksi. STL-ryhmä ei esittänyt tältä osin mitään konkreettista näyttöä, joka olisi ristiriidassa komission päätelmien kanssa. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(53) |
Koska vientihinnan määrittämisestä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76–81 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät. |
3.3 Vertailu
|
(54) |
Koska normaaliarvon ja vientihinnan vertailusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 82 ja 88 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. |
3.4 Polkumyyntimarginaalit
|
(55) |
Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(56) |
HFCL-ryhmän ei todettu harjoittavan polkumyyntiä, minkä vuoksi toimenpiteitä ei sovelleta sen vientiin. |
|
(57) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Aberdare ja APAR väittivät, että komission olisi esitettävä avoimemmin, miten yhteistyössä toimineiden otoksen ulkopuolisten yritysten polkumyyntimarginaali on laskettu. |
|
(58) |
Komissio selvensi, että muiden yhteistyössä toimineiden yritysten polkumyyntimarginaali määritettiin Birla-ryhmän ja STL-ryhmän osalta todetun polkumyynnin ja CIF-arvojen perusteella, kuten perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdassa säädetään. |
4. VAHINKO
4.1 Mittayksikkö
|
(59) |
Koska mittayksikön määrittämisestä ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 96 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.2 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(60) |
Koska unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmästä ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97 ja 98 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.3 Käyttö kytkösmarkkinoilla
|
(61) |
Koska kytköskäytöstä ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99–104 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.4 Unionin kulutus
|
(62) |
Koska unionin kulutuksesta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 105–110 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.5 Tuonti asianomaisesta maasta
4.5.1 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(63) |
Kuten johdanto-osan 19 kappaleessa mainitaan, valituksen tekijä toisti huomautuksensa intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuontimäärien virheellisestä ilmoittamisesta Intian muutoksenhakutuomioistuimen tuomion perusteella (ks. myös väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 112 kappale) ja huomautti, että vaikka tällä tuomiolla ei ole vaikutusta EU:n tullilainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen, se kehotti komissiota ohjeistamaan kansallisia tulliviranomaisia polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kiertämisen riskistä tässä tapauksessa. |
|
(64) |
Komissio otti huomautuksen huomioon ja varmistaa tarvittaessa, että toimenpiteet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. |
|
(65) |
Koska asianomaisista maista tulevasta tuonnista ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111–118 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.5.2 Asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat, hinnan alittavuus ja hinnankorotusten estyminen
|
(66) |
Koska asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnoista, hinnan alittavuudesta ja hinnankorotusten estymisestä ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119–125 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.6 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.6.1 Yleiset huomautukset
|
(67) |
Koska yleisistä huomautuksista ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126–129 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.6.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
|
(68) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset huomauttivat, että unionin tuotannonalan myyntimäärä, tuotantomäärä ja tuotantokapasiteetti kasvoivat tutkimusajanjaksolla huolimatta vapaiden markkinoiden kysynnän vähenemisestä ja että myös investointien tuotto kehittyi positiivisesti vuodesta 2022. |
|
(69) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Birla-ryhmä toisti Intian viranomaisten väitteet ja väitti, että kaikki makrotaloudelliset indikaattorit kehittyivät positiivisesti, mikä osoittaa, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa. Kyseinen viejä huomautti myös, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 133 kappaleessa kuvattu kapasiteetin käyttöasteen kehitys johtuu unionin tuotannonalan päätöksestä lisätä kapasiteettia ja vähentää tuotantoa samaan aikaan. |
|
(70) |
Birla-ryhmä huomautti lisäksi, että unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä unionin kulutuksen hienoisesta vähenemisestä huolimatta. Kyseinen viejä toi esiin, että samalla kaudella Intiasta tuleva tuonti pysyi vakaana, kun taas unionin tuottajien markkinaosuus kasvoi. |
|
(71) |
Komissio ei kiistänyt sitä, että tietyt vahinkoindikaattorit osoittivat positiivista suuntausta tarkastelujaksolla, mikä todetaan myös väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 169 kappaleessa. Komissio totesi kuitenkin, että unionin tuotannonalan myyntihinnat osoittivat laskevaa suuntausta ja että Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi voimakkaasti merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat alittavilla hinnoilla, mikä aiheutti hinnankorotusten estymisen koko tarkastelujakson ajan. Tämä hintapaine johti unionin tuotannonalan kannattavuuden ja kassavirran merkittävään laskuun ja erittäin vähäisiin investointeihin. Intian viranomaiset ja Birla-ryhmä jättivät huomautuksissaan huomiotta nämä tosiseikat ja komission päätelmät. Sen vuoksi väite, jonka mukaan merkittävää vahinkoa ei ollut aiheutunut ja joka perustui pelkästään makrotaloudellisten indikaattoreiden kehitykseen, hylättiin, koska siinä ei oteta huomioon muiden vahinkoindikaattoreiden kehitystä eikä komission yleistä päätelmää. |
|
(72) |
Koska makrotaloudellisista indikaattoreista ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 130–144 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.6.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
|
(73) |
Koska mikrotaloudellisista indikaattoreista ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 145–168 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.6.4 Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(74) |
Valituksen tekijä oli samaa mieltä väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117 kappaleessa esitetyistä päätelmistä, jotka koskivat polkumyynnillä tulevan tuonnin lisääntymistä ja sen vaikutusta vahinkoindikaattoreihin, kuten kassavirtaan, investointien tuottoon ja kannattavuuteen. |
|
(75) |
Koska vahinkoa koskevista päätelmistä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 169 ja 170 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5. SYY-YHTEYS
5.1 Polkumyynnillä tulevan tuonnin vaikutukset
|
(76) |
Kaksi otoksen ulkopuolista vientiä harjoittavaa tuottajaa (Aberdare Technologies Private Limited ja APAR Industries Limited) väitti, että kun otetaan huomioon niiden sekä absoluuttisesti että suhteellisesti pieni tuontimäärä ja niiden vientihinnan taso, ne eivät olisi voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tämän perusteella ne pyysivät, että niiden viennin osalta ei oteta käyttöön tulleja. |
|
(77) |
Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa selitetään, vientiä harjoittavien tuottajien otosta pidettiin edustavana. Syy-yhteyttä koskeva analyysi perustui tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkeen polkumyynnillä tulevaan tuontiin Intiasta, eikä se rajoittunut yksittäisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, kuten perusasetuksen 3 artiklassa edellytetään. Sen vuoksi nämä pyynnöt hylättiin. |
|
(78) |
Koska polkumyynnillä tulevan tuonnin vaikutuksista ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 172–181 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5.2 Muiden tekijöiden vaikutukset
|
(79) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että unionin tuotannonalan tilanteeseen tutkimusajanjaksolla vaikutti Kiinasta tuleva tuonti, koska Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa otettiin käyttöön absorptiotulleja juuri ennen tutkimusajanjakson päättymistä. Intian viranomaiset väittivät, että Kiinasta tulevaan tuontiin kohdistuvista voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta tuonti lisääntyi ja tuonti Intiasta pysyi samalla tasolla vuodesta 2022 lähtien ja Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat alemmat kuin Intiasta tulevan tuonnin hinnat. |
|
(80) |
Komissio viittasi tässä yhteydessä väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 187 kappaleessa esitettyyn päätelmään, jonka mukaan Kiinasta tuleva tuonti on saattanut vaikuttaa kielteisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen, mutta se ei heikentänyt syy-yhteyttä Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä. Tästä oli osoituksena se, että absorptiotutkimuksen, joka tosiasiallisesti kaksinkertaisti aiemmin lasketut polkumyyntitullit (10), jälkeen Kiinasta tulevan tuonnin suuntaus oli määrältään vähenevä ja hinnaltaan kohoava ja sen keskimääräiset hinnat ylittivät Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat (11). Koska lisänäyttöä ei esitetty, väite hylättiin. |
|
(81) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät myös, että unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa, koska se kasvatti investointejaan huolimatta markkinoiden taantumisesta ja energiakustannusten noususta, joka johtui Ukrainan ja Venäjän sodasta samalla kaudella. |
|
(82) |
Investointien tason osalta komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 156 ja 201 kappaleessa esitetyt päätelmänsä, joiden mukaan investoinnit pysyivät alhaisella tasolla tarkastelujaksolla tutkimusajanjaksolla tapahtuneesta kasvusta huolimatta, eikä sitä voida pitää unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä. Mitä tulee energiakustannusten nousuun, joka johtui Venäjän Ukrainassa käymästä hyökkäyssodasta, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 147 kappaleessa esittämänsä päätelmän, jonka mukaan tuotantokustannusten nousu johtui pääasiassa raaka-ainekustannusten noususta inflaatiokehityksen mukaisesti ja että Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine ei antanut unionin tuottajille mahdollisuutta kattaa kustannusten nousua. Komissio myös päätteli väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 199 kappaleessa, että raaka-aine- ja energiakustannusten nousua ei voida pitää vahingon syynä, jos kustannusten nousua ei voida siirtää asiakkaille polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi. Koska lisänäyttöä ei esitetty, huomautukset hylättiin. |
|
(83) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Birla-ryhmä toisti Intian viranomaisten väitteet, jotka koskivat Kiinasta tulevan tuonnin vaikutuksia unionin tuotannonalan tilanteeseen. Se väitti, että komission tekemä vahingon arviointi perustui siihen, että unionin tuottajat eivät kyenneet nostamaan hintojaan, mutta Kiinasta tulevan tuonnin laskevat hinnat estivät unionin tuotannonalaa kasvattamasta voittojaan. Birla-ryhmä myös huomautti, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli 3–4 kertaa suurempi kuin Intiasta tulevan tuonnin määrä, ja väitti, että Kiinasta tuleva tuonti on näin ollen kyennyt aiheuttamaan paljon suurempaa hintapainetta kuin Intiasta tuleva tuonti. Birla-ryhmä päätteli, että koska Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli pienempi kuin unionin tuottajien markkinaosuus, se ei voinut olla vastuussa siitä, että unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan. Lisäksi viejä väitti, että Intiasta tulevan tuonnin hinnat laskivat hieman vuosien 2021 ja 2022 välillä, minkä vuoksi niillä ei voinut olla äkillistä vaikutusta unionin tuottajien kannattavuuteen. |
|
(84) |
Viejä väitti, että komission olisi pitänyt arvioida vahingon määrä, jonka olisi pitänyt katsoa johtuvan muista tiedossa olevista tekijöistä, kuten Kiinasta tulevasta tuonnista. |
|
(85) |
Lopuksi Birla-ryhmä viittasi unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon asiassa Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto (12), ja väitti, että se, että absorptiotutkimuksen tutkimusajanjakso oli päällekkäinen tämän tutkimuksen tutkimusajanjakson kanssa, vääristää Intiasta tulevan tuonnin vaikutusten arviointia ja koko syy-yhteyttä koskevaa analyysiä. Tämän vuoksi se pyysi, että komissio käyttäisi Intiasta tulevan tuonnin vaikutuksia koskevan analyysin perustana unionin tuotannonalan tilannetta viimeisimmällä ajanjaksolla, jopa tämän tutkimuksen tutkimusajanjakson jälkeen, koska siihen Kiinasta tuleva tuonti ei vaikuttaisi. |
|
(86) |
Komissio toisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 172 ja 173 kappaleessa esittämänsä päätelmät, joissa se totesi, että unionin tuotannonalan tilanne heikkeni samaan aikaan, kun Intiasta tuleva polkumyyntituonti lisääntyi nopeasti, ja tämän tuonnin hinnan alittavuuden marginaalit olivat merkittävät, mikä aiheutti hinnankorotusten estymisen. Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi lähes kolminkertaiseksi, mutta unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvu samalla ajanjaksolla oli paljon vähäisempää. Sen vuoksi voidaan päätellä, että Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisestä tarkastelujaksolla sai pääasiassa hyötyä Intiasta polkumyynnillä tuleva tuonti ja että Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin kasvun ja unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen välillä oli ajallinen yhteys: unionin tuotannonala ei varsinkaan pystynyt saamaan takaisin markkinaosuuttaan eikä saavuttamaan kestäviä voittotasoja, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 179 kappaleessa todetaan. Birla-ryhmä ei esittänyt mitään näyttöä, joka asettaisi nämä päätelmät kyseenalaisiksi. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(87) |
Mitä tulee pyyntöön, jonka mukaan komission olisi arvioitava muiden tiedossa olevien tekijöiden, kuten Kiinasta tulevan tuonnin, aiheuttaman vahingon määrä, komissio toteaa, että se noudatti perusasetuksen vaatimuksia ja arvioi kaikki muut vahingon syyt erikseen ja yhdessä ja päätteli, että edes yhdessä ne eivät kyenneet heikentämään syy-yhteyttä Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. On myös huomattava, että vahinkomarginaalit perustuivat unionin tuotannonalan tavoitehintojen ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallisten hintojen vertailuun. Näin ollen marginaalit suhteutettiin otokseen valittujen intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäyttäytymiseen. |
|
(88) |
Komissio muistutti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 204 kappaleessa esitetyistä päätelmistä, joissa komissio analysoi yksityiskohtaisesti kaikkien muiden tiedossa olevien tekijöiden vaikutuksia unionin tuotannonalaan. Analyysi osoitti, että vaikka ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti, Intiasta ilman polkumyyntiä tuleva tuonti ja Turkista tuleva tuonti olisivat saattaneet vaikuttaa merkittävään vahinkoon, ne eivät heikentäneet syy-yhteyttä Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. Birla-ryhmä ei toimittanut mitään näyttöä väitteensä tueksi, minkä vuoksi se hylättiin. Lisäksi tässä tapauksessa määritetyt vahinkomarginaalit suhteutettiin tarkasti intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäyttäytymiseen, kuten johdanto-osan 87 kappaleessa todetaan. |
|
(89) |
Mitä tulee viittaukseen unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon asiassa Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, komissio on eri mieltä siitä, että sen vahinkoa koskeva arviointi on vääristynyt. Tässä tutkimuksessa ja Kiinaa koskevassa absorptiotutkimuksessa ei ensinnäkään ollut päällekkäisiä tutkimusajanjaksoja, kuten Birla-ryhmä virheellisesti väitti: tämän tutkimuksen tutkimusajanjakso kattaa 1 päivän lokakuuta 2022 ja 30 päivän syyskuuta 2023 välisen ajanjakson, kun taas absorptiotutkimuksessa tutkimusajanjakso oli 1 päivän lokakuuta 2021 ja 30 päivän syyskuuta 2022 välinen ajanjakso (13). Mikä tärkeämpää, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 203 kappaleessa selitetään, tarkastelujaksolla havaituista suuntauksista käy selvästi ilmi, että vaikka Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti väheni jatkuvasti, unionin tuotannonalan tilanne ja erityisesti sen kannattavuus heikkenivät huomattavasti. Birla-ryhmä jätti nämä suuntaukset huomiotta ja tukeutui väitteessään yksinomaan Kiinaa koskevaan absorptiotutkimukseen, eikä se näin ollen ole osoittanut, että nykyinen arviointi olisi vääristynyt. Sen vuoksi myös tämä väite hylättiin. |
|
(90) |
Koska muiden tekijöiden vaikutuksista ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 182–202 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5.3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
|
(91) |
Koska syy-yhteydestä ei esitetty huomautuksia, jotka muuttaisivat komission arvion, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt päätelmät ja erityisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 203–205 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
6. TOIMENPITEIDEN TASO
6.1 Vahinkomarginaali
|
(92) |
Kuten 3.2 jaksossa selitetään, väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen komissio sisällytti STL-ryhmän vientihintaa koskeviin laskelmiinsa STL:ään etuyhteydessä olevan Italiassa sijaitsevan yrityksen, Metallurgica Brescianan, tietyn jälleenmyynnin. Tämän jälleenmyynnin sisällyttämisen vuoksi STL-ryhmän alustavaa vahinkomarginaalia tarkistettiin 41,2 prosentista 42,3 prosenttiin. |
|
(93) |
Kuten perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, komissio, joka ei ollut kirjannut tuontia ennakkoilmoituskauden aikana, analysoi tuontimäärien kehitystä määrittääkseen, oliko tutkimuksen kohteena oleva tuonti kasvanut edelleen merkittävästi johdanto-osan 3 kappaleessa kuvatulla ennakkoilmoituskaudella, jolloin komission olisi otettava tästä kasvusta aiheutunut lisävahinko huomioon määrittäessään vahinkomarginaalia. |
|
(94) |
Intiasta tulevan tuonnin määrä neljän viikon pituisella ennakkoilmoituskaudella oli Surveillance 3 -tietokannasta (14) saatujen tietojen perusteella 56 prosenttia suurempi kuin neljän viikon keskimääräinen tuontimäärä tutkimusajanjaksolla ja 89 prosenttia suurempi kuin samalla neljän viikon pituisella kaudella tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella komissio päätteli, että tutkimuksen kohteena oleva tuonti oli kasvanut huomattavasti ennakkoilmoituskaudella. |
|
(95) |
Tuonnin kasvun aiheuttaman lisävahingon huomioon ottamiseksi komissio päätti oikaista vahingon korjaavaa tasoa käyttäen perustana tuontimäärän kasvua, jota pidetään asiaankuuluvana painotuskertoimena perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan säännösten perusteella. Sen vuoksi komissio laski kertoimen, joka saatiin jakamalla neljän viikon pituisen ennakkoilmoituskauden aikaisen tuonnin (12 374 kaapelikilometriä) ja 52 viikon pituisen tutkimusajanjakson aikaisen tuonnin (103 091 kaapelikilometriä) yhteenlaskettu määrä tutkimusajanjakson tuontimäärällä (111 021 kaapelikilometriä), joka oli ekstrapoloitu 56 viikkoon. Tulokseksi saatu luku 1,04 kuvastaa tuonnin kasvusta aiheutunutta lisävahinkoa. Alustavat vahinkomarginaalit kerrottiin tällä kertoimella. |
|
(96) |
Kuten perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, tällaista vahinkomarginaalin korotusta sovelletaan enintään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson pituisen ajan eli viiden vuoden ajan. |
|
(97) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Birla-ryhmä väitti, että vahinkomarginaalin oikaisuun sovellettu menetelmä oli ristiriidassa perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan kanssa, koska arvioinnin olisi perustuttava hintoihin eikä tuonnin määrään. Kyseinen viejä väitti, että komission olisi pitänyt ensin arvioida tuonnin kasvusta mahdollisesti aiheutuva lisävahinko ja lisätä se vasta sitten vahinkomarginaaliin eikä arvioida tuonnin kasvua ja sitten lisätä sitä vahinkomarginaaliin, mikä oli komission käyttämä menetelmä. |
|
(98) |
Perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa kuvattu lisävahingon analyysi liittyy selvästi tuonnin määrään, koska siinä viitataan tutkimuksen kohteena olevan tuonnin kasvamiseen edelleen huomattavasti. Samassa artiklassa täsmennetään myös, että arviointi tehdään, jos ”tutkimuksen kohteena oleva tuonti on kasvanut edelleen huomattavasti ennakkoilmoituskaudella”, ja että tästä kasvusta aiheutunut lisävahinko on otettava huomioon vahinkomarginaalia määritettäessä. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(99) |
STL-ryhmä väitti, että väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ja vahinkomarginaalit osoittivat, että STL-ryhmän polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissa oli jotakin pielessä, koska i) vaikka STL-ryhmällä oli selvästi korkeimmat vientihinnat eli yli 45 prosenttia korkeammat kuin joidenkin muiden vientiä harjoittavien tuottajien (alempi vahinkomarginaali tarkoittaa korkeampaa vientihintaa) ja ii) STL-ryhmä oli ainoa täysin integroitunut intialainen vientiä harjoittava tuottaja, joka valmisti tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta esimuotoillun lasin tuotannosta ja oli siten kustannustehokkain tuottaja, tuloksena oli silti, että STL-ryhmälle vahvistettiin korkein polkumyyntimarginaali. Lisäksi STL-ryhmä väitti, että tämä tulos oli matemaattisesti mahdoton, paitsi jos ryhmän kotimarkkinamyyntihinnat olisivat olleet yli 45 prosenttia korkeammat kuin joidenkin muiden tuottajien hinnat, mutta näin ei ollut, koska kaikkien intialaisten tuottajien kotimarkkinahinnat Intian kotimarkkinoilla olivat samanlaiset tai ainakin vaihtelivat vaihteluvälillä, joka on paljon pienempi kuin 45 prosenttia. Tämä paradoksi – eli sekä korkeimmat vientihinnat että korkein polkumyyntimarginaali – osoitti näin ollen, että komission tekemät oikaisut STL-ryhmän vientihintaan ja kustannuksiin ovat luoneet oikeudellisesti kestämättömän ja matemaattisesti mahdottoman tilanteen. |
|
(100) |
Komissio katsoo, että polkumyyntimarginaalin määrittäminen perustuu useisiin tekijöihin, kuten ryhmän/yrityksen tuotanto-/myyntirakenteeseen, kotimarkkinahintojen tasoon tuotelajeittain, kustannusrakenteeseen tuotelajeittain, eri markkinoilla tuotettujen ja myytyjen tuotelajien määrään, näiden markkinoiden välisen myynnin määrään, tavanomaisen kaupankäynnin tulokseen ja menotyyppeihin. STL-ryhmä ei kyseenalaistanut mitään näistä tekijöistä perustellulla tavalla. Vientihintaa on arvioitava myös näiden tekijöiden perusteella, kun sitä verrataan normaaliarvoon polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi. Sen vuoksi otokseen valittujen eri vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali ja vientihintojen taso voivat johtua hyvin erilaisista muuttujista, eikä näistä kahdesta tekijästä pitäisi tehdä suoria päätelmiä ottamatta huomioon myös näitä erilaisia muuttujia. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(101) |
Koska väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 207–220 kappaleessa esitetyistä muista päätelmistä ei esitetty huomautuksia, ne voidaan vahvistaa. |
|
(102) |
Komissio oikaisi vahinkomarginaaleja johdanto-osan 92–96 kappaleessa kuvatulla tavalla. Näin ollen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja kaikkien muiden yritysten lopullinen vahingon korjaava taso on seuraava:
|
7. UNIONIN ETU
7.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(103) |
Koska unionin tuotannonalan edusta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 223–226 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
7.2 Etuyhteydettömien tuojien etu
|
(104) |
Koska etuyhteydettömien tuojien edusta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 227–229 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
7.3 Käyttäjien, asentajien ja jakelijoiden etu
|
(105) |
Väliaikaisia toimenpiteitä koskevan ennakkoilmoituksen jälkeen vielä yksi telealalla toimiva valokaapelien käyttäjä ilmoittautui vastaamalla käyttäjien kyselylomakkeeseen. Vastaus toimitettiin paljon vaadittujen määräaikojen ulkopuolella, eikä sitä voitu todentaa. Kyseinen käyttäjä ei kuitenkaan tuonut valokaapeleita Intiasta eikä ilmaissut tukevansa tai vastustavansa toimenpiteitä. Sen vastaus ei missään tapauksessa sisältänyt unionin etua koskevia lisäväitteitä tai -tietoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa käyttäjien etua koskeviin komission päätelmiin. |
|
(106) |
Sen vuoksi komissio pysyy päätelmässään, jonka mukaan tutkimuksessa ei tullut esiin mitään tietoja, jotka osoittaisivat, että polkumyyntitoimenpiteet vaikuttaisivat käyttäjiin suhteettomasti kielteisesti. |
|
(107) |
Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 230–233 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
7.4 Tarjonta unionin markkinoilla
|
(108) |
Koska tarjonnasta unionin markkinoilla ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 234 ja 235 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
7.5 Kilpailutilanne unionin markkinoilla
|
(109) |
Koska kilpailutilanteesta unionin markkinoilla ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 236–239 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
7.6 Muut tekijät
|
(110) |
Koska muista tekijöistä ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 240 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
7.7 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(111) |
Koska unionin etua koskevista päätelmistä ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 241–243 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
8. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET
8.1 Lopulliset toimenpiteet
|
(112) |
Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä, toimenpiteiden tasosta ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jotta estetään tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnista unionin tuotannonalalle aiheutuva lisävahinko. |
|
(113) |
Edellä esitetyn perusteella lopullisten polkumyyntitullien määrät – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(114) |
Kuten johdanto-osan 56 kappaleessa todetaan, HFCL-ryhmän ei todettu harjoittavan polkumyyntiä, minkä vuoksi toimenpiteitä ei sovelleta sen vientiin. |
|
(115) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat tutkimuksen kohteena olleiden yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan näin ollen soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamien tarkasteltavana olevien tuotteiden tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkeen muuhun Intiasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. |
|
(116) |
Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (15). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta sen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(117) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen laskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava polkumyyntitullia, jota sovelletaan ”kaikkeen muuhun Intiasta peräisin olevaan tuontiin”. |
|
(118) |
Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
|
(119) |
Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällöin voidaan panna vireille toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus, jos sen edellytykset täyttyvät. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli. |
|
(120) |
Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkeen muuhun Intiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjakson aikana. |
|
(121) |
Vientiä harjoittavien tuottajien, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjakson aikana, olisi voitava pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: Uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjakson aikana, ii) se ei ole etuyhteydessä yhteenkään sellaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, joka vei tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen. |
|
(122) |
Valokaapeleita koskevat kauppatilastot esitetään usein kaapelikilometreinä. Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (16) liitteessä I vahvistetussa yhdistetyssä nimikkeistössä ei kuitenkaan määritellä valokaapeleille tällaista lisäyksikköä. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen merkitään kilogrammoina tai tonneina ilmoitetun painon lisäksi myös kaapelikilometrien määrä. Kaapelikilometrit olisi ilmoitettava CN- ja Taric-koodien osalta. |
8.2 Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen
|
(123) |
Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi katsotaan, että olisi kannettava lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät tällä asetuksella vahvistettuihin tasoihin asti. |
9. LOPPUSÄÄNNÖS
|
(124) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (17) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko. |
|
(125) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Intiasta peräisin olevia yksimuotovalokuitukaapeleita, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta yksittäissuojatusta kuidusta, joista kullakin on oma kuorensa, sekä suojapäällysteestä, ja joihin voi olla yhdistetty sähköjohtimia ja jotka voivat olla liittimellisiä ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8544 70 00 (Taric-koodit 8544 70 00 10 ja 8544 70 00 91).
Mukaan ei lueta seuraavia tuotteita:
|
— |
alle 500 metrin pituiset kaapelit, joiden jokaisen valokuidun jommassakummassa tai kummassakin päässä on käyttövalmiit liittimet; ja |
|
— |
merenalaiseen käyttöön tarkoitetut muovieristeiset kaapelit, joissa on kupari- tai alumiinijohdin ja joissa kuidut ovat metallimoduul(e)issa. |
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:
|
Yritys |
Lopullinen polkumyyntitulli |
Taric-lisäkoodi |
|
Birla Cable Ltd; Universal Cables Ltd; Vindhya Telelinks Ltd |
6,9 % |
89CF |
|
Sterlite Technologies Limited; Sterlite Tech Cables Solutions Limited |
11,4 % |
89CG |
|
Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset |
9,0 % |
|
|
Kaikki muu Intiasta peräisin oleva tuonti |
11,4 % |
C999 |
3. Polkumyyntitulleja ei sovelleta intialaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan HFCL Group, joka koostuu yrityksistä HFCL Limited ja HTL Limited (Taric-lisäkoodi 89CH).
4. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote) (määrä käytettynä yksikkönä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen laskun esittämistä sovelletaan kaikkeen muuhun Intiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaa tullia.
5. Kun 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen osalta esitetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus, sen alkuperästä riippumatta, tuotujen tuotteiden kaapelikilometrimäärä on merkittävä ilmoituksen asianomaiseen kenttään, edellyttäen että merkintä on asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I mukainen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kuukausittain komissiolle CN-koodilla ex 8544 70 00 (Taric-koodit 8544 70 00 10 ja 8544 70 00 91) tuotujen kaapelikilometrien määrä.
6. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
Kannetaan lopullisesti väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2024/1943 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät. Vapautetaan lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät.
3 artikla
Edellä olevaa 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa lisäämällä siihen uusia intialaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja soveltamalla niihin asianmukaista painotettua keskimääräistä polkumyyntitullia, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin yrityksiin. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan on esitettävä näyttöä siitä, että
|
a) |
se ei vienyt 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita tutkimusajanjaksolla (1. lokakuuta 2022–30. syyskuuta 2023); |
|
b) |
se ei ole etuyhteydessä yhteenkään viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä ja joka olisi voinut toimia yhteistyössä alkuperäisessä tutkimuksessa; ja |
|
c) |
se joko tosiasiallisesti vei tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen. |
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2024.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.
(2) Ilmoitus Intiasta peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C, C/2023/891, 16.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/891/oj).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1943, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2024, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa (EUVL L 2024/1943, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/1943/oj).
(4) MP Birla -ryhmään kuuluvat Birla Cable Ltd, Universal Cables Ltd, jäljempänä ’UCL’, ja Vindhya Telelinks Ltd, jäljempänä ’VTL’.
(5) STL-ryhmään kuuluvat Sterlite Technologies Limited, jäljempänä ’STL’, ja Sterlite Tech Cables Solutions Limited, jäljempänä ’STCS’.
(6) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.9.2024, Sveza Verkhnyaya Sinyachikha NAO v. Euroopan komissio, T-2/22, ECLI:EU:T:2024:615, 124–144 kohta.
(7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2011, annettu 17 päivänä marraskuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa (EUVL L 410, 18.11.2021, s. 51, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/ 2021/2011/oj), johdanto-osan 367 kappale: ”Yhteistyössä toimineiden tuojien painotettua keskimääräistä voittoa käytettiin kohtuullisena voittomarginaalina. Voittomarginaalit olivat 15–25 prosenttia.”
(8) Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 579 kappale.
(9) Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 583 kappale.
(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1617, annettu 8 päivänä elokuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2011 muuttamisesta (EUVL L 199, 9.8.2023, s. 34, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1617/oj).
(11) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2024/1943 johdanto-osan 187 kappale.
(12) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio, 15.12.2019, Gul Ahmed Textile Mills v. Council, T-199/04 RENV, ECLI:EU:T:2016:740, 179 kohta, jossa viitataan asiaan European Communities–Anti-Dumping Duties on Malleable Cast Iron Tube or Pipe Fittings from Brazil (EC – Tube or Pipe Fittings), WTO:n valituselimen raportti, WT/DS 219/AB/R (22.6.2003), 190 ja 191 kohta.
(13) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1617 johdanto-osan 19 kappale.
(14) EU Surveillance -järjestelmällä seurataan tiettyjen tavaroiden tuontia unionin sisämarkkinoille ja vientiä niiltä määrien ja/tai arvon osalta.
(15) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi/Wetstraat 170, 1040 Bruxelles/Brussel, BELGIQUE/BELGIË.
(16) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1987/2658/oj).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).
LIITE
Yhteistyössä toimineet otokseen kuulumattomat intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat
|
Maa |
Nimi |
Taric-lisäkoodi |
|
Intia |
Aberdare Technologies Private Limited |
89CI |
|
Intia |
Aksh Optifibre Limited |
89CJ |
|
Intia |
Apar Industries Limited |
89CK |
|
Intia |
Finolex Cables Limited |
89IC |
|
Intia |
Polycab India Limited |
89CL |
|
Intia |
UM Cables Limited |
89CM |
|
Intia |
ZTT India Private Limited |
89CN |
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/3014/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)