(1)

EGNOS-järjestelmä kuuluu asetuksen (EU) N:o 1285/2013 6 artiklan mukaisesti Euroopan unionille. Sen siirtymisestä kokonaan unionille 1 päivänä huhtikuuta 2009 sovittiin Euroopan avaruusjärjestön ja komission välisellä kirjeenvaihdolla 24 ja 31 päivänä maaliskuuta 2009, ja asia hyväksyttiin 31 päivänä maaliskuuta 2009 tehdyllä komission päätöksellä (2). Euroopan avaruusjärjestölle 31 päivänä maaliskuuta 2009 lähettämässään kirjeessä komissio ilmoitti ottavansa omaisuuden vastaan siinä tilassa kuin se tosiasiallisesti ja oikeudellisesti sillä hetkellä oli.

(2)

EGNOS-järjestelmän maainfrastruktuuri koostuu järjestelmän käyttökeskuksesta, valvontakeskuksista, signaalin ja sen eheyden seurantakeskuksista, geostationaaristen satelliittien yhteysasemista, palvelukeskuksesta ja suojatusta tiedonsiirtoverkosta.

(3)

Järjestelmän käyttökeskus on EGNOS-järjestelmän ydin, sillä siitä käsin ohjataan operatiivista toimintaa ja järjestelmän ylläpitoa. Keskus on ollut Toulousessa (Ranskassa) vuodesta 2004 eli jo ennen järjestelmän siirtymistä unionin hallintaan. Sijaintia ei ole tarpeen kyseenalaistaa niin pitkään kuin se vastaa ohjelman tarpeita, turvaa järjestelmään jo tehtyjen julkisten investointien tuoton ja täyttää turvallisuusvaatimukset yhteistoiminnassa sen jäsenvaltion kanssa, jonka alueella käyttökeskus sijaitsee. Lisäksi keskuksen siirtämisestä aiheutuisi kustannuksia ja luultavimmin häiriöitä järjestelmän toimintaan.

(4)

Kahden valvontakeskuksen tehtävänä on järjestelmän tilan ja toiminnan jatkuva seuranta ja valvonta. Ne on niin ikään perustettu jo ennen järjestelmän siirtymistä unionin hallintaan: vuonna 2003 Ciampinoon (Italiaan) ja vuonna 2004 Torrejoniin (Espanjaan). Näidenkään sijaintia ei ole tarpeen kyseenalaistaa niin pitkään kuin se vastaa ohjelman tarpeita, turvaa niihin jo tehtyjen julkisten investointien tuoton ja täyttää turvallisuusvaatimukset yhteistoiminnassa niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden alueella valvontakeskukset sijaitsevat. Lisäksi keskusten siirtämisestä aiheutuisi kustannuksia ja luultavimmin häiriöitä järjestelmän toimintaan.

(5)

Signaalin ja sen eheyden valvonta-asemien (Ranging and integrity monitoring station RIMS) tehtävä on valvoa paikallisesti maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS) toimintaa. Ne mittaavat reaaliaikaisesti eroa mainittujen järjestelmien signaalista saatujen geopaikannustietojen ja oman viitesijaintinsa välillä, joista jälkimmäinen tunnetaan erittäin tarkasti. Niiden sijaintipaikan valinnassa on otettu ennen kaikkea huomioon tekninen välttämättömyys saada ne jakautumaan maantieteellisesti kaikille EGNOS-järjestelmän peittoalueille, mutta myös mahdollisten aikaisempien laitosten ja laitteiden olemassaolo sekä turvallisuusvaatimukset yhteistoiminnassa niiden jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa, joiden alueella valvonta-asemat sijaitsevat.

(6)

RIMS-asemien lukumäärä ja sijainti voivat muuttua ohjelman edetessä, sen tarpeiden kehittyessä ja etenkin, jos järjestelmän peittoaluetta laajennetaan noudattaen kaikilta osin asetuksen (EU) N:o 1285/2013 2 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan säännöksiä. Niitä voidaan muuttaa myös riski- ja turvallisuusanalyysien tulosten perusteella, varsinkin kolmansissa maissa sijaitsevien RIMS-asemien tapauksessa.

(7)

Geostationaaristen satelliittien yhteysasemat (Navigation Land Earth Station NLES) lähettävät geostationaarisiin satelliitteihin asennettuihin EGNOS-transpondereihin korjatut tiedot, joiden perusteella EGNOS-järjestelmän peittoalueilla sijaitsevat GNSS-vastaanottimet voivat tehdä geopaikannukseen tarvittavat korjaukset. Kutakin geostationaarista satelliittia kohden on kaksi NLES-asemaa. Niiden sijaintipaikan valintaan vaikuttavat pääasiassa tekniset vaatimukset ja erityisesti tarve yhdistää paikallisesti EGNOS-järjestelmän laitteet ja signaalinvälityslaitteet, jotka kuuluvat niiden geostationaaristen satelliittien käyttäjille, joihin EGNOS-transponderit on asennettu. Huomioon otetaan kuitenkin myös turvallisuusvaatimukset.

(8)

NLES-asemien lukumäärä ja sijainti voivat muuttua ohjelman edetessä ja sen tarpeiden kehittyessä ja erityisesti nykyisin kiertoradalla oleviin geostationaarisiin satelliitteihin asennettujen EGNOS-transpondereiden käyttöiän mukaan sekä sen mukaan, miten transpondereilla varustettavat satelliitit jatkossa valitaan.

(9)

Palvelukeskuksen tehtävänä on toisaalta valvoa geostationaarisiin satelliitteihin asennettujen transpondereiden lähettämien signaalien ja tietojen laatua ja toisaalta toimia rajapintana EGNOS-järjestelmän käyttäjiin. Lisäksi se huolehtii asetuksen (EU) N:o 1285/2013 2 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun EDAS-palvelun kaupallisluonteisten tietojen jakamisesta. Keskus on ollut Torrejonissa (Espanjassa) vuodesta 2004 eli jo ennen järjestelmän siirtymistä unionin hallintaan. Sijaintia ei ole tarpeen kyseenalaistaa niin pitkään kuin se vastaa ohjelman tarpeita, turvaa järjestelmään jo tehtyjen julkisten investointien tuoton ja täyttää turvallisuusvaatimukset yhteistoiminnassa sen jäsenvaltion kanssa, jonka alueella palvelukeskus sijaitsee. Lisäksi keskuksen siirtämisestä aiheutuisi kustannuksia ja luultavimmin häiriöitä järjestelmän toimintaan.

(10)

Jotta voidaan varmistaa EGNOS-järjestelmän maainfrastruktuurin kaikkien komponenttien suojattu yhteenliittäminen reaaliajassa, ne yhdistetään toisiinsa järjestelmään kuuluvan suojatun EWAN-tiedonsiirtoverkon (Egnos Wide Area Network) välityksellä. Kyseisen verkon fyysisten ominaisuuksien vuoksi sen sijaintia ei voida määrittää eikä täsmentää tässä päätöksessä.

(11)

Olisi hyväksyttävä EGNOS-järjestelmän maainfrastruktuurin muodostamien järjestelmän käyttökeskuksen, valvontakeskusten, RIMS-asemien, NLES-asemien ja palvelukeskuksen sijainti.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1285/2013 36 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,