1.   Tullilla tarkoitetaan mitä tahansa tavaran tuonnissa tai sen yhteydessä sovellettavaa tullia tai muuta maksua, myös kaikkia tuonnin yhteydessä kannettavia lisäveroja tai maksuja, mutta ei kuitenkaan seuraavia:

a)	sekä tuoduista että paikallisesti tuotetuista tavaroista kannettavat sisäisiä veroja vastaavat maksut 20 artiklan mukaisesti;

b)	polkumyynti-, tasoitus- tai suojatoimenpiteet, joita sovelletaan VI osaston määräysten mukaisesti; ja

c)	palkkiot ja muut maksut, joita määrätään 8 artiklan mukaisesti.

2.   Perustulli, josta peräkkäiset tullinalennukset lasketaan, on se, joka on täsmennetty kunkin osapuolen tullien poistoluettelossa kunkin tuotteen osalta.

1.   Tämän sopimuksen piiriin kuuluvien kauppatavaroiden luokittelussa käytetään kunkin osapuolen tariffinimikkeistöä, joka on harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä (HS-järjestelmä) tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (mukainen.

2.   Osapuolet vaihtavat kaikkia tarvittavia tietoja kolmen (3) kuukauden kuluessa tariffimuutoksista tai HS-järjestelmän, osapuolten soveltamien tullien tai liitteissä I ja II lueteltujen vastaavien nimikkeistöjen muutoksista.

1.   Tässä osassa ”alkuperätuotteella” tarkoitetaan tuovan osapuolen sovellettavan lainsäädännön mukaista alkuperätuotetta. (1) (2)

2.   Jäljempänä 104 artiklan nojalla perustettu talouskumppanuussopimusneuvosto, jäljempänä ”talouskumppanuussopimusneuvosto”, hyväksyy päätöksellään alkuperäsääntöjä koskevan pöytäkirjan viimeistään viiden (5) vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Tämän artiklan 1 kohdan soveltaminen päättyy, kun tätä pöytäkirjaa aletaan soveltaa.

3.   Jos osapuolet eivät ole 2 kohdassa tarkoitetun viisivuotiskauden päättyessä hyväksyneet tällaista pöytäkirjaa, talouskumppanuussopimusneuvosto arvioi 1 kohdan soveltamista ja voi päättää pidentää kyseistä viiden vuoden ajanjaksoa.

1.   Osapuolet sopivat, että ne eivät korota tämän sopimuksen mukaisesti vapautettavista tuotteista perimiään tulleja, lukuun ottamatta 48, 49 ja 50 artiklan mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä.

2.   Jotta voidaan varmistaa mahdollisuus Afrikan laajempiin alueellisiin yhdentymisprosesseihin, osapuolet voivat talouskumppanuussopimusneuvostossa päättää sellaisten tämän sopimuksen liitteissä II a, II b ja II c määrättyjen tullien muuttamisesta, joita voidaan soveltaa EU:n alkuperätuotteisiin niiden tuonnissa EAC-kumppanuusvaltioon tai EAC-kumppanuusvaltioihin. Osapuolten on varmistettava, ettei mikään tällainen muutos aiheuta tämän sopimuksen yhteensopimattomuutta GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan vaatimuksiin nähden.

1.   Tullia kannetaan ainoastaan yhden kerran osapuolen alkuperätavaroista, jotka on tuotu toisen osapuolen alueelle.

2.   Kaikki EAC-kumppanuusvaltioon tuonnista maksetut tullit on palautettava täysimääräisesti niistä tavaroista, jotka poistuvat siitä EAC-kumppanuusvaltiosta, johon ne on ensiksi tuotu, ja jotka viedään toiseen EAC-kumppanuusvaltioon. Tulli on maksettava siinä EAC-kumppanuusvaltiossa, jossa tavarat tulevat kulutukseen.

3.   Osapuolet sopivat yhteistyöstä, jolla helpotetaan tavaroiden liikkuvuutta ja yksinkertaistetaan tullimenettelyjä.

1.   Osapuoli ei ota toiseen osapuoleen suuntautuvassa tavaroiden viennissä käyttöön uusia tulleja tai veroja, jotka ovat suurempia kuin sisäiseen myyntiin tarkoitetuille vastaaville tuotteille määrätyt tullit tai verot.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, EAC-kumppanuusvaltio voi tai EAC-kumppanuusvaltiot voivat ilmoitettuaan asiasta EU:lle määrätä tavaroiden vientiä koskevan tilapäisen tullin tai veron seuraavissa olosuhteissa:

a)	tukeakseen kotimaisen teollisuuden kehitystä

b)	pitääkseen yllä valuutan vakautta, kun vientituotteen maailmanmarkkinahinnan nousu aiheuttaa riskin valuutan yliarvostuksesta; tai

c)	suojellakseen tuloja, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä.

3.   Tällaiset verot olisi pantava täytäntöön siten, että ne koskevat rajattua tuotemäärää rajattuna ajanjaksona, ja niiden uusimista olisi tarkasteltava talouskumppanuussopimusneuvostossa neljänkymmenenkahdeksan (48) kuukauden kuluttua.

4.   Edullisempi kohtelu, joka muodostuu veroista, joita EAC-kumppanuusvaltio soveltaa tai EAC-kumppanuusvaltiot soveltavat tuotteiden viennissä johonkin kaupan kannalta merkittävään talouteen, tai joka liittyy tällaisiin veroihin, on tämän sopimuksen voimaantulopäivästä myönnettävä EU:n alueelle tarkoitetulle vastaavalle tuotteelle.

5.   Sovellettaessa tätä artiklaa ja 15 artiklaa ”kaupan kannalta merkittävällä taloudella” tarkoitetaan mitä tahansa kehittynyttä maata taikka sellaista maata, jonka osuus maailman vuotuisesta tavaraviennistä on enemmän kuin 1 prosentti sinä vuonna, joka edeltää 15 artiklassa tarkoitetun vapaakauppasopimuksen voimaantuloa, tai mitä tahansa sellaisten maiden ryhmää, joiden vuotuinen osuus maailman tavaraviennistä erikseen tai yhdessä taikka vapaakauppasopimuksen avulla on enemmän kuin 1,5 prosenttia sinä vuonna, joka edeltää 15 artiklassa tarkoitetun vapaakauppasopimuksen voimaantuloa. (3)

1.   Tämän osan soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden osalta EU myöntää EAC-kumppanuusvaltiolle tai EAC-kumppanuusvaltioille kaiken sellaisen etuuskohtelun, joka johtuu EU:n mahdollisesta liittymisestä kolmannen osapuolen kanssa tehtyyn vapaakauppasopimukseen tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

2.   Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta EAC-kumppanuusvaltio myöntää tai EAC-kumppanuusvaltiot myöntävät EU:lle kaiken sellaisen etuuskohtelun, joka mahdollisesti johtuu EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden liittymisestä jonkin kaupan kannalta merkittävän talouden kanssa tehtyyn vapaakauppasopimukseen tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Jos EU voi osoittaa, että sille on myönnetty epäedullisempi kohtelu kuin se, jonka EAC-kumppanuusvaltio tarjoaa tai EAC-kumppanuusvaltiot tarjoavat jollekin muulle kaupan kannalta merkittävälle taloudelle, osapuolten on siinä määrin kuin se on mahdollista neuvoteltava ja yhdessä päätettävä tapauskohtaisesti, miten tämä kohta olisi parasta panna täytäntöön.

3.   Tämän osan määräyksiä ei pidä tulkita siten, että ne velvoittaisivat osapuolia myöntämään vastavuoroisesti mahdollisen etuuskohtelun, jota sovelletaan siksi, että jokin niistä on osapuolena kolmannen osapuolen kanssa tehdyssä vapaakauppasopimuksessa tämän sopimuksen allekirjoittamispäivänä.

4.   Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kauppasopimuksiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren ryhmän maiden kanssa tai muiden Afrikan maiden ja alueiden kanssa.

5.   Tässä artiklassa ”vapaakauppasopimuksella” tarkoitetaan sopimusta, jolla merkittävästi vapautetaan kauppaa ja kielletään syrjivät toimenpiteet ja/tai uudet tai voimakkaammin syrjivät toimenpiteet osapuolten välillä joko kyseisen sopimuksen voimaantullessa tai kohtuullisen aikataulun mukaisesti.

1.   Osapuolet sopivat, että hallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä tämän osan nojalla myönnetyn etuuskohtelun täytäntöön panemiseksi ja valvomiseksi, ja vahvistavat sitoutuvansa sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan tullialalla ja siihen liittyvissä asioissa.

2.   Jos osapuoli puolueettomien tietojen perusteella toteaa, että hallinnollista yhteistyötä on laiminlyöty ja/tai että sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia ilmenee, asianomainen osapuoli voi väliaikaisesti keskeyttää myönnetyn etuuskohtelun kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden osalta.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetaan hallinnollisen yhteistyön laiminlyönnillä muun muassa:

a)	tuotteen tai tuotteiden alkuperäaseman tarkastamista koskevan velvollisuuden toistuvaa laiminlyöntiä;

b)	toistuvaa kieltäytymistä tai viivyttelyä asianomaisen tuotteen (asianomaisten tuotteiden) alkuperäselvityksen jälkitarkastusta suoritettaessa ja/tai ilmoitettaessa kyseisen tarkastuksen tuloksista;

c)	toistuvaa kieltäytymistä tai viivyttelyä luvan hankkimisessa hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvien käyntien tekemiseksi asiakirjojen aitouden tai kyseisen etuuskohtelun myöntämisen kannalta merkityksellisten tietojen oikeellisuuden tarkastamiseksi.

4.   Sääntöjenvastaisuus tai petos voidaan havaita muun muassa silloin, kun osapuolen tavanomaisen tuotantotason ja vientikapasiteetin ylittävä tavaroiden tuonnin nopea ja ilman riittävää perustetta tapahtuva kasvu voidaan yhdistää sääntöjenvastaisuutta tai petosta koskevaan puolueettomaan tietoon.

5.   Väliaikaisen keskeyttämisen soveltamisedellytykset ovat seuraavat:

a)

osapuolen, joka on puolueettomien tietojen perusteella havainnut hallinnollisen yhteistyön laiminlyönnin ja/tai sääntöjenvastaisuuden tai petoksen, on viipymättä ilmoitettava 106 artiklalla perustetulle johtavien virkamiesten komitealle, jäljempänä ”johtavien virkamiesten komitea”, havainnostaan ja sitä koskevista puolueettomista tiedoistaan ja aloitettava johtavien virkamiesten komiteassa kaikkeen asiaa koskevaan tietoon ja puolueettomiin tuloksiin perustuvat neuvottelut, jotta löydettäisiin kummankin osapuolen hyväksyttävissä oleva ratkaisu;

b)

kun osapuolet ovat aloittaneet a alakohdassa tarkoitetut neuvottelut johtavien virkamiesten komiteassa eivätkä ole löytäneet hyväksyttävissä olevaa ratkaisua kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, asianomainen osapuoli voi keskeyttää väliaikaisesti asianomaisen tuotteen (asianomaisten tuotteiden) etuuskohtelun, ja tällaisesta väliaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava viipymättä talouskumppanuussopimusneuvostolle;

c)

tässä artiklassa tarkoitettu väliaikainen keskeytys ei saa kestää pidempään kuin on tarpeen asianomaisen osapuolen taloudellisten etujen suojaamiseksi, sen kesto on enintään kuusi (6) kuukautta ja se voidaan uusia sekä siitä neuvotellaan johtavien virkamiesten komiteassa säännöllisin väliajoin, ensisijaisena tavoitteena lopettaa se heti, kun sen soveltamisen edellytykset eivät enää täyty.

6.   Tehdessään johtavien virkamiesten komitealle 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen tällaisen ilmoituksen tekevän osapuolen on julkaistava virallisessa lehdessään ilmoitus maahantuojille. Maahantuojille osoitetussa ilmoituksessa on ilmoitettava, että asianomaisen tuotteen osalta on havaittu puolueettomiin tietoihin perustuva hallinnollisen yhteistyön laiminlyönti ja/tai sääntöjenvastaisuus tai petos.

1.   Osapuolten kauppaan sovellettavat tullausarvon määrittämissäännöt noudattavat GATT 1994 -sopimuksen VII artiklaa ja GATT 1994 -sopimuksen VII artiklan soveltamisesta tehtyä sopimusta.

2.   Osapuolet tekevät yhteistyötä, jotta päästäisiin yhteiseen toimintatapaan tullausarvon määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

1.   Tämän sopimuksen voimaantulopäivänä on poistettava kaikki tuonnin, viennin ja vientimyynnin kiellot tai rajoitukset osapuolten väliltä, lukuun ottamatta 6 artiklassa tarkoitettuja veroja, tulleja, palkkioita ja muita maksuja, riippumatta siitä, onko ne saatettu voimaan kiintiöiden, tuonti- tai vientilisenssien tai muiden toimenpiteiden muodossa. Osapuolten välisessä kaupassa ei saa ottaa käyttöön mitään tällaisia uusia toimenpiteitä. Tämä artikla t eiv rajoita tämän osan VI osaston määräysten soveltamista.

2.   Tämän artiklan 1 kohta ei koske seuraavia:

a)	tilapäisesti sovellettavat vientikiellot tai -rajoitukset, joilla pyritään estämään tai lievittämään vakavaa elintarvikkeiden tai muiden viejänä toimivalle sopimuspuolelle olennaisen tärkeiden tuotteiden pulaa;

b)	tuonti- ja vientikiellot tai tuonti- tai vientirajoitukset, joita tarvitaan hyödykkeiden luokitusta, ryhmitystä tai markkinointia koskevien standardien tai sääntöjen soveltamiseksi kansainvälisessä kaupassa.

1.   Osapuolen alueelta peräisin oleviin tuontituotteisiin ei saa soveltaa suoraan tai välillisesti sisäisiä veroja tai muita sisäisiä maksuja, jotka ylittävät toisen osapuolen vastaaviin kotimaisiin tuotteisiin suoraan tai välillisesti sovellettavat verot ja maksut. Osapuolet eivät myöskään saa muutoin soveltaa sisäisiä veroja tai muita sisäisiä maksuja tavalla, joka merkitsisi oman tuotannon suojaamista.

2.   Osapuolen alueelta peräisin oleville tuontituotteille on myönnettävä yhtä edullinen kohtelu kuin toisen osapuolen vastaaville kotimaisille tuotteille kaikkien sellaisten lakien, määräysten ja vaatimusten osalta, jotka vaikuttavat tuotteiden sisäiseen kauppaan, kaupaksi tarjoamiseen, ostoon, kuljetukseen, jakeluun tai käyttöön. Tämä kohta t ei estä soveltamasta erilaisia sisäisiä kuljetusmaksuja, jotka perustuvat yksinomaan kuljetusvälineen taloudelliseen toimintaan eivätkä tuotteen alkuperään.

3.   Mikään osapuoli ei saa vahvistaa tai pitää voimassa tuotteiden sekoittamiseen, jalostamiseen tai käyttöön tiettyinä määrinä tai määräosuuksina liittyviä sisäisiä määrällisiä rajoituksia, jotka edellyttävät suoraan tai välillisesti, että tietty rajoituksen alaisen tuotteen määrä tai määräosuus hankitaan kotimarkkinoilla sijaitsevasta lähteestä. Mikään osapuoli ei myöskään saa soveltaa sisäisiä määrärajoituksia tavalla, joka merkitsisi sen oman tuotannon suojaamista.

4.   Tämä artikla ei estä yksinomaan kansallisille tuottajille tarkoitettujen tukien maksamista, mukaan luettuina niille suoritetut maksut, joihin käytetään tämän artiklan mukaisesti sovellettujen sisäisten verojen tai maksujen tuottoja, sekä tuet, jotka perustuvat siihen, että valtion viranomaiset hankkivat kansallisia tuotteita.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta julkisia hankintoja koskeviin lakeihin, asetuksiin, menettelyihin tai käytäntöihin.

1.   Osapuolet tunnustavat tulliyhteistyötä sekä kauppaa helpottamista koskevien kysymysten merkityksen kehittyvän globaalin kaupankäyntiympäristön kannalta ja sopivat

a)	vahvistavansa yhteistyötä ja varmistavansa, että tarvittava lainsäädäntö ja menettelyt sekä asianomaisten viranomaisten hallinnolliset valmiudet vastaavat kaupan helpottamisen tavoitteita;

b)	että EAC-kumppanuusvaltio tarvitsee tai EAC-kumppanuusvaltiot tarvitsevat siirtymäkausia ja valmiuksien rakentamista, jotta se voi tai ne voivat jouhevasti panna täytäntöön tämän osaston määräykset.

2.   Tämän osaston tavoitteena on

a)	helpottaa osapuolten välistä kauppaa;

b)	edistää tullilainsäädännön ja tullimenettelyjen alueellista yhdenmukaistamista;

c)	tukea EAC-kumppanuusvaltiota tai EAC-kumppanuusvaltioita, jotta kaupan helpottamista voidaan lujittaa;

d)	tukea EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden tullihallintoa tämän sopimuksen ja muiden tullialan kansainvälisten parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanemiseksi; ja

e)	tehostaa osapuolten tulliviranomaisten ja muiden alaan liittyvien rajavalvontavirastojen yhteistyötä.

1.   Jotta varmistettaisiin tämän osaston määräysten noudattaminen ja voitaisiin tehokkaasti vastata 22 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin, osapuolet

a)	vaihtavat tietoja tullilainsäädännön ja tullimenettelyjen alalla;

b)	laativat yhteisiä hankkeita yhteisesti sovituilla aloilla;

c)

tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla: i) tullijärjestelmien ja menettelyiden nykyaikaistaminen ja tulliselvitysaikojen lyhentäminen; ii) tullimenettelyiden ja kauppamuodollisuuksien – myös tuontiin, vientiin ja kauttakulkuun liittyvien – yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen; iii) alueellisten kauttakuljetusjärjestelmien tehostaminen; iv) avoimuuden tehostaminen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti; v) valmiuksien rakentaminen, myös rahoitus- ja tekninen apu EAC-kumppanuusvaltiolle tai EAC-kumppanuusvaltioille; vi) kaikki muut osapuolten sopimat tullialat;

d)

pyrkivät määrittämään mahdollisuuksien mukaan yhteisiä kantoja tullialalla ja kaupan helpottamisen alalla toimivissa kansainvälisissä järjestöissä, joita ovat muun muassa Maailman kauppajärjestö (WTO), Maailman tullijärjestö (WCO), Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD);

e)	edistävät kaikkien asianomaisten virastojen välistä koordinointia sekä kotimaassa että ulkomailla.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, osapuolet antavat toisilleen hallinnollista apua tullikysymyksissä pöytäkirjan 1 määräysten mukaisesti.

1.   Osapuolet sopivat, että niiden kauppa- ja tullialan lainsäädännön, sääntöjen ja menettelyiden on tukeuduttava kansainvälisiin tullin ja kaupan alalla sovellettaviin välineisiin ja standardeihin, myös Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista koskevan tarkistetun Kioton yleissopimuksen keskeisiin osiin, maailmankaupan turvaamista ja helpottamista koskevan WCO:n kehysnormiston keskeisiin osiin, WCO:n tietokokonaisuuteen ja harmonoitua järjestelmää koskevaan yleissopimukseen.

2.   Osapuolet sopivat, että niiden kauppa- ja tullialan lainsäädännön ja menettelyiden perustana ovat seuraavat osatekijät:

a)	laillisen kaupan suojeleminen ja helpottaminen tullilainsäädännössä vahvistettuja vaatimuksia soveltamalla ja niitä noudattamalla;

b)	talouden toimijoita koskevien tarpeettomien ja syrjivien rasitteiden välttäminen, petosten ja lahjonnan torjunnan varmistaminen sekä tullilainsäädännön ja -menettelyiden vaatimukset hyvin täyttävien toimijoiden toiminnan helpottaminen entisestään;

c)	yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan tai sen sähköisen vastineen käyttäminen laadittaessa tulli-ilmoituksia EU:ssa ja EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa;

d)	nykyaikaiset tullimenetelmät, joihin sisältyvät muiden muassa riskinarviointi, yksinkertaiset menettelyt tavaroiden maahantuontia ja luovutusta varten, luovutuksen jälkeiset tarkastukset ja tarkastukset;

e)	vienti-, tuonti- ja kauttakuljetustapahtumia koskevien järjestelmien asteittainen kehittäminen, tietotekniset järjestelmät mukaan luettuina, joilla helpotetaan tiedonvaihtoa talouden toimijoiden, tullihallintojen ja muiden virastojen välillä;

f)	periaate, jonka mukaan tullimääräysten tai menettelyihin liittyvien vaatimusten vähäisistä rikkomisista annetut rangaistukset ovat oikeasuhteisia eivätkä aiheuta kohtuuttomia viivästyksiä tulliselvityksissä;

g)	tulliasioita, erityisesti tariffiluokittelua ja alkuperäsääntöjä, koskeva sitovien päätösten järjestelmä osapuolten sisäisessä tai alueellisessa lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti;

h)	palkkiot ja maksut, jotka ovat oikeasuhtaisia tarjottuun palveluun nähden kaikkien erityistoimien osalta ja joita ei lasketa arvon perusteella. Palkkioita ja muita maksuja ei saa periä konsulipalveluista tavarakaupan osalta;

i)	ennakkotarkastuksesta tehdyn WTO:n sopimuksen mukaisista kuljetusta edeltävistä pakollisista tarkastuksista tai mahdollisista vastaavista vaatimuksista luopuminen;

j)	riippumattomien tulliasioitsijoiden käyttöä koskevien kaikenlaisten vaatimusten poistaminen ja tulliasioitsijoiden toimilupia koskevat avoimet ja syrjimättömät säännöt.

3.   Parantaakseen työmenetelmiä ja varmistaakseen tullitoimintojen avoimuuden ja tehokkuuden osapuolet

a)	ryhtyvät lisätoimiin yksinkertaistaakseen ja standardoidakseen asiakirjoja ja kaupan muodollisuuksia, jotta olisi mahdollista toteuttaa tavaroiden luovutus ja tulliselvitys nopeasti;

b)

huolehtivat tehokkaista, ripeistä ja syrjimättömistä menettelyistä, joilla turvataan muutoksenhakuoikeus sellaisissa tullin ja muiden tahojen hallinnollisissa toimissa ja päätöksissä, jotka vaikuttavat tavaroiden tuontiin, vientiin ja kauttakuljetukseen; tällaisten menettelyiden on oltava helposti kaikkien yritysten saatavilla;

c)	varmistavat rehellisyyttä koskevien vaatimusten noudattamisen soveltamalla kansainvälisiin sopimuksiin ja välineisiin sisältyvien periaatteiden mukaisia toimenpiteitä.

1.   Osapuolet varmistavat vapaan kauttakuljetuksen alueensa läpi parhaiten soveltuvia reittejä pitkin. Mahdollisten rajoitusten, tarkastusten ja vaatimusten on oltava syrjimättömiä ja oikeasuhteisia, ja niitä on sovellettava yhdenmukaisesti.

2.   Osapuoli voi edellyttää, että sen alueen läpi tapahtuva kauttakuljetus kirjataan asianmukaisessa tullitoimipaikassa tietylle reitille. Jos osapuoli edellyttää tällaisten reittien käyttöä, sen on toimittava täysin GATT 1994 sopimuksen V artiklan 3 kohtaa noudattaen.

3.   Osapuoli myöntää toisen osapuolen alueelta kauttakuljetettaville tavaroille yhtä edullisen kohtelun kuin kotimaisille tavaroille sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainmukaisia tullitarkastuksia.

4.   Osapuolet ottavat käyttöön tullivalvonnassa tapahtuvaa kuljetusta koskevia järjestelmiä, jotka mahdollistavat tavaroiden kauttakuljetuksen ilman tullien tai muiden vaikutukseltaan samanlaisten maksujen suorittamisvelvollisuutta edellyttäen, että annetaan asianmukaiset vakuudet alueellisen ja/tai osapuolen sisäisen tullilainsäädännön mukaisesti.

5.   Osapuolet pyrkivät edistämään ja panemaan täytäntöön alueellisia kauttakuljetusjärjestelyjä.

6.   Osapuolet edistävät yhteistoimintaa kaikkien asiaankuuluvien virastojen välillä sekä valtakunnallisesti että maiden välillä.

7.   Osapuolten lainsäädännössä hyödynnetään tavaroiden kauttakuljetukseen liittyviä kansainvälisiä normeja ja välineitä.

1.   Kun otetaan huomioon EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden tarve parantaa valmiuksiaan tulliasioiden ja kaupankäynnin helpottamisen alalla rajoittamatta niiden WTO-sitoumuksia, osapuolet sopivat, että EAC-kumppanuusvaltiolle tai EAC-kumppanuusvaltioille olisi annettava viiden (5) vuoden siirtymäaika tämän sopimuksen voimaantulopäivästä, jotta ne voivat täyttää 23, 24 ja 25 artiklassa vahvistetut velvoitteet.

2.   Talouskumppanuussopimusneuvoston suostumuksella kyseistä siirtymäaikaa voidaan jatkaa.

1.   Osapuolet perustavat tulliasioita ja kaupankäynnin helpottamista käsittelevän erityiskomitean, joka koostuu osapuolten edustajista ja

a)	joka kokoontuu käsittelemään osapuolten ennalta sopimia asioita niiden ennalta sopimana ajankohtana;

b)	jonka puheenjohtajana kukin osapuoli toimii vuorotellen; ja

c)	joka raportoi talouskumppanuussopimusneuvostolle.

2.   Tulliasioita ja kaupankäynnin helpottamista käsittelevän erityiskomitean tehtäviin kuuluvat seuraavat:

a)	valvoa tämän osaston ja 9 artiklan täytäntöönpanoa ja hallinnointia;

b)	toimia foorumina, jolla voidaan neuvotella ja keskustella kaikista tullikysymyksistä, myös alkuperäsäännöistä, yleisistä tullimenettelyistä, tullausarvon määrittämisestä, tariffiluokittelusta, kauttakuljetuksista ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa;

c)	edistää yhteistyötä alkuperäsääntöjen ja niihin liittyvien tullimenettelyjen, yleisten tullimenettelyjen ja tulliasioita koskevan keskinäisen hallinnollisen avun kehittämisessä, soveltamisessa ja soveltamisen valvonnassa;

d)	tehostaa valmiuksien kehittämiseen ja tekniseen apuun liittyvää yhteistyötä;

e)	käsitellä muita mahdollisia tähän osastoon liittyviä kysymyksiä, joista osapuolet sopivat.

1.   Tämän osaston määräyksiä sovelletaan toimenpiteisiin, jotka kuuluvat terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn Maailman kauppajärjestön sopimuksen, jäljempänä ”terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskeva WTO:n sopimus”, piiriin.

2.   Tähän osastoon sovelletaan, jollei toisin määrätä, terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen, Codex Alimentarius -komission, Maailman eläintautijärjestön ja kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen määritelmiä.

1.   Osapuolet vahvistavat niiden tähän osastoon liittyvien kansainvälisten sopimusten, joiden osapuolia ne ovat, mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

2.   Kukin osapuoli

a)	toteuttaa täysivaltaisella oikeudella terveys- ja kasvinsuojelutoimia sillä edellytyksellä, että tällaiset toimenpiteet ovat yhteensopivia terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen kanssa;

b)	kuulee toista osapuolta ennen uuden terveys- ja kasvinsuojelutoimen käyttöönottoa terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevassa WTO:n sopimuksessa vahvistettujen ilmoitusmenettelyjen avulla ja tarvittaessa osapuolten yhteyspisteiden välityksellä;

c)	tukee toista osapuolta perusteltujen päätösten tekemisen edellyttämien tietojen keruussa;

d)	edistää yhteyksiä, yhteishankkeita, yhteistä tutkimusta ja kehittämistä EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden ja EU:n toimielinten ja laboratorioiden välillä.

1.   Osapuolet pyrkivät yhdenmukaistamaan terveys- ja kasvinsuojelutoimien, tarkastus-, testaus- ja sertifiointimenettelyt mukaan luettuina, laadintaan käyttämänsä säännöt ja menettelyt terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti.

2.   Johtavien virkamiesten komitea kehittää toimintatapoja, joilla tuetaan ja seurataan tätä yhdenmukaistamisprosessia.

1.   Osapuolet toimivat avoimesti soveltaessaan terveys- ja kasvinsuojelutoimia WTO:n terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen mukaisesti.

2.   Osapuolet tunnustavat terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevien tehokkaiden kuulemis-, ilmoitus- ja tietojenvaihtomenettelyjen merkityksen terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti.

3.   Tuovan osapuolen on ilmoitettava viejänä toimivalle osapuolelle kaikista tuontia koskevien terveys- ja kasvinsuojeluvaatimustensa muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa tämän osaston soveltamisalaan kuuluvaan kauppaan. Osapuolet myös sitoutuvat ottamaan käyttöön tarvittavat menettelyt tällaisten tietojen vaihtoa varten.

1.   Osapuolten terveys- ja kasvinsuojeluviranomaisia tässä osastossa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten ovat EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden ja EU:n toimivaltaiset viranomaiset.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimivaltaisilla viranomaisilla on niille terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti annetut tehtävät.

3.   Osapuolet ilmoittavat 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ja kaikki tällaisten viranomaisten muutokset.

1.   Tämän osaston määräyksiä sovelletaan teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden laatimiseen, hyväksymiseen ja soveltamiseen, sellaisina kuin ne on määritelty WTO:n sopimuksessa kaupan teknisistä esteistä, jäljempänä ”kaupan teknisiä esteitä koskeva sopimus”.

2.   Tähän lukuun sovelletaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen määritelmiä.

1.   Osapuolet vahvistavat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa ja ottavat samalla huomioon sellaisten muiden kansainvälisten järjestelyiden mukaiset oikeutensa ja sitoumuksensa, joissa sekä EAC-kumppanuusvaltio tai EAC-kumppanuusvaltiot että EU ovat osapuolina, myös ne, jotka liittyvät ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen.

2.   Kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti osapuolet varmistavat, että standardien ja teknisten määräysten laatimisella, käyttöönotolla ja soveltamisella ei luoda tai aiheuteta tarpeettomia kaupan esteitä osapuolten välille.

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen velvollisuutensa tiedottaa ja jakaa tietoja teknisistä määräyksistä, standardeista ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti.

2.   Osapuolet vaihtavat kyselypisteiden kautta tietoja seikoista, joilla saattaa olla merkitystä niiden kauppasuhteille, mukaan lukien nopeat hälytykset, tieteelliset lausunnot ja tapahtumat.

3.   Osapuolet voivat tehdä yhteistyötä kyselypisteiden perustamisessa ja ylläpitämisessä sekä yhteisten tietokantojen perustamisessa ja ylläpitämisessä.

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoutumisensa kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiseen vaatimustenmukaisuuden arviointiin.

2.   Ottaen huomioon, missä määrin niiden tekniset määräykset, standardit ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin infrastruktuurit vastaavat tosiaan, osapuolet voivat harkita vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten neuvottelemista.

1.   EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden sääntelyelimet ovat tässä osastossa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat vastuussa ja toimivaltaisia täytäntöönpanon varmistamisesta tai valvonnasta standardien, metrologian, akkreditoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla.

2.   EU:n toimivaltainen elin tämän osaston täytäntöönpanoa varten on Euroopan komissio.

3.   EAC-kumppanuusvaltio ilmoittaa tai EAC-kumppanuusvaltiot ilmoittavat EU:lle teknisistä sääntelyelimistään tämän sopimuksen mukaisesti.

1.   Jollei tästä artiklasta muuta johdu, mikään tässä sopimuksessa ei estä EU:ta taikka EAC-kumppanuusvaltiota tai EAC-kumppanuusvaltioita joko yksittäin tai yhdessä hyväksymästä polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteitä asiaankuuluvien WTO-sopimusten mukaisesti. Tämän artiklan soveltamista varten alkuperä määritetään osapuolten etuuskohteluun oikeuttamattomien alkuperäsääntöjen mukaisesti.

2.   Ennen lopullisten polkumyynti- tai tasoitustullien määräämistä jostakin osapuolesta tuotaville tuotteille osapuolet harkitsevat mahdollisuutta käyttää rakentavia keinoja, sellaisina kuin niistä määrätään asiaa koskevissa WTO-sopimuksissa.

3.   Jos jompikumpi osapuoli on määrännyt polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteitä, oikeudellinen valvonta tapahtuu ainoalla foorumilla myös valitusvaiheessa.

4.   Jos polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteitä voidaan määrätä sekä alueellisesti että kansallisesti, osapuolten on soveltuvin osin varmistettava, että alueviranomaiset ja kansalliset viranomaiset eivät sovella tällaisia toimenpiteitä samanaikaisesti samaan tuotteeseen.

5.   Tuojana toimiva osapuoli ilmoittaa viejänä toimivalle osapuolelle asianmukaisesti asiakirjoin perustellun valituksen vastaanottamisesta ennen minkään tutkimuksen käynnistämistä.

6.   Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin tutkimuksiin, jotka on käynnistetty tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen.

7.   Kaikkiin polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteisiin liittyviin riitoihin sovelletaan riitojenratkaisua koskevia WTO:n sääntöjä.

1.   Jollei tästä artiklasta muuta johdu, mikään tässä sopimuksessa ei estä EAC-kumppanuusvaltiota tai EAC-kumppanuusvaltioita ja EU:ta hyväksymästä toimenpiteitä GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan, suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen ja maataloudesta tehdyn WTO:n sopimuksen 5 artiklan mukaisesti. Tämän artiklan soveltamista varten alkuperä määritetään osapuolten etuuskohteluun oikeuttamattomien alkuperäsääntöjen mukaisesti.

2.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, EU jättää tämän sopimuksen yleisen kehitystavoitteen ja EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden talouden pienen koon vuoksi mistä tahansa EAC-kumppanuusvaltiosta tulevan tuonnin sellaisten toimenpiteiden ulkopuolelle, jotka toteutetaan GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan, suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen ja maataloudesta tehdyn WTO:n sopimuksen 5 artiklan nojalla.

3.   Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan viiden (5) vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen. Viimeistään satakaksikymmentä (120) päivää ennen kyseisen ajan päättymistä talouskumppanuussopimusneuvosto tarkastelee EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kehitystarpeet huomioon ottaen 2 kohdan toimintaa, jotta voitaisiin selvittää, olisiko niiden soveltamista jatkettava lisäkaudella.

4.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevaa WTO:n sopimusta.

1.   Osapuoli voi vaihtoehtoisia ratkaisuja tarkasteltuaan tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti soveltaa kestoltaan rajattuja suojatoimenpiteitä, joilla poiketaan 10 ja 11 artiklasta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja suojatoimenpiteitä voidaan toteuttaa, jos tietyn toisen osapuolen tuotteen tuonti toisen osapuolen alueelle lisääntyy niin paljon ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa

a)	vakavaa vahinkoa samankaltaisen tai suoraan kilpailevan tuotteen kotimaisille tuottajille tuovan osapuolen alueella;

b)	häiriöitä jollakin talouden alalla, varsinkin jos kyseiset häiriöt aiheuttavat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia tai vaikeuksia, jotka saattavat johtaa tuovan osapuolen taloudellisen tilanteen huomattavaan heikentymiseen; tai

c)	häiriötä kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisten tai sen kanssa suoraan kilpailevien maataloustuotteiden (4) markkinoilla tai kyseisten markkinoiden sääntelymekanismeissa.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetuilla suojatoimenpiteillä ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen edellä 2 kohdassa ja 5 kohdan b alakohdassa määritellyn vakavan vahingon tai häiriöiden estämiseksi tai lievittämiseksi. Tuovan osapuolen suojatoimenpiteitä voivat olla ainoastaan yksi tai useampi seuraavista:

a)	suspendoidaan kyseiseen tuotteeseen sovellettavan tuontitullin tämän sopimuksen mukainen lisäalennus;

b)	korotetaan kyseiseen tuotteeseen sovellettava tulli enintään muihin WTO:n jäseniin sovelletun tullin suuruiseksi; ja

c)	otetaan käyttöön kyseistä tuotetta koskevat tariffikiintiöt.

4.   Rajoittamatta 1–3 kohtaa jos jotain EAC-kumppanuusvaltiosta tai EAC-kumppanuusvaltiosta peräisin olevaa tuotetta tuodaan yhteen tai useampaan EU:n syrjäisimmistä alueista sellaisina lisääntyneinä määrinä ja sellaisin edellytyksin, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa jonkin edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista, EU voi 6–9 kohdassa vahvistettujen menettelyiden mukaisesti toteuttaa valvonta- tai suojatoimenpiteitä, jotka rajoittuvat kyseiseen alueeseen tai kyseisiin alueisiin.

5.   a) Rajoittamatta 1–3 kohtaa jos EU:sta peräisin olevaa tuotetta tuodaan EAC-kumppanuusvaltioon tai EAC-kumppanuusvaltioihin sellaisina lisääntyneinä määrinä ja sellaisin edellytyksin, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa jonkin edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista, EAC-kumppanuusvaltio voi tai EAC-kumppanuusvaltiot voivat 6–9 kohdassa vahvistettujen menettelyiden mukaisesti toteuttaa omaan alueeseensa rajoittuvia valvonta- tai suojatoimenpiteitä.

b)

EAC-kumppanuusvaltio voi tai EAC-kumppanuusvaltiot voivat toteuttaa 6–9 kohdassa määrättyjen menettelyiden mukaisesti suojatoimenpiteitä, jos EU:sta peräisin olevaa tuotetta tuodaan tullinalennuksen vuoksi niiden alueelle sellaisina lisääntyneinä määrinä ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa häiriöitä kehityksensä alkuvaiheessa olevalle toimialalle, joka tuottaa kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisia tai sen kanssa suoraan kilpailevia tuotteita. Tällaista määräystä voidaan soveltaa vain kymmenen (10) vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Talouskumppanuussopimusneuvosto voi pidentää tätä ajanjaksoa voidaan enintään viiden (5) vuoden lisäjaksolla.

6.   a) Tässä artiklassa tarkoitetut suojatoimenpiteet voidaan pitää voimassa ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen edellä 2, 4 ja 5 kohdassa määritellyn vakavan haitan tai häiriöiden estämiseksi tai lievittämiseksi.

b)

Tässä artiklassa tarkoitettuja suojatoimenpiteitä sovelletaan enintään kahden (2) vuoden ajan. Jos suojatoimenpiteiden käyttöönottoa edellyttävät olosuhteet vallitsevat tämän jälkeenkin, kyseisten toimenpiteiden kestoa voidaan jatkaa enintään kahden (2) vuoden lisäjaksolla. Jos EAC-kumppanuusvaltio soveltaa tai EAC-kumppanuusvaltiot soveltavat suojatoimenpidettä tai jos EU soveltaa suojatoimenpidettä, joka on rajattu koskemaan yhtä tai useampaa sen syrjäisimmistä alueista, tällaista toimenpidettä voidaan kuitenkin soveltaa enintään neljän (4) vuoden ajan, ja jos suojatoimenpiteiden käyttöönottoa edellyttävät olosuhteet vallitsevat tämän jälkeenkin, toimenpiteitä voidaan jatkaa enintään neljän (4) vuoden lisäjaksolla.

c)	Tässä artiklassa tarkoitettuihin suojatoimenpiteisiin, joiden kesto on enemmän kuin yksi (1) vuosi, on liitettävä selkeät määräykset niiden asteittaisesta poistamisesta viimeistään asetetun määräajan umpeutuessa.

d)	Tuotteeseen, jonka tuonnissa on aiemmin sovellettu suojatoimenpiteitä, ei saa kohdistaa tässä artiklassa tarkoitettuja suojatoimenpiteitä vähintään yhteen (1) vuoteen aiemman toimenpiteen voimassaolon päättymisestä.

7.   Edellä olevien 1–6 kohdan täytäntöönpanemiseksi sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a)	jos osapuoli katsoo, että yksi 2, 4 tai 5 kohdassa esitetyistä olosuhteista on voimassa, sen on välittömästi annettava asia johtavien virkamiesten komitean tarkasteltavaksi;

b)

johtavien virkamiesten komitea voi antaa tarvittavia suosituksia syntyneiden olosuhteiden korjaamiseksi; jos johtavien virkamiesten komitea ei ole antanut mitään suositusta olosuhteiden korjaamiseksi tai mihinkään muuhun tyydyttävään ratkaisuun ei ole päästy kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun asia annettiin johtavien virkamiesten komitean tarkasteltavaksi, tuova osapuoli voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä olosuhteiden korjaamiseksi tämän artiklan mukaisesti;

c)

EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden on ennen minkään tässä artiklassa täsmennetyn toimenpiteen toteuttamista tai, jos kyseessä on tämän artiklan 8 kohdan mukainen tapaus, mahdollisimman pian toimitettava johtavien virkamiesten komitealle kaikki asiaankuuluvat tiedot, joita tilanteen perusteellinen tarkastelu edellyttää, kun pyritään pääsemään osapuolten hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun;

d)	tämän artiklan mukaisia suojatoimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle;

e)	tämän artiklan nojalla käyttöön otettavista suojatoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti johtavien virkamiesten komitealle, jossa niistä neuvotellaan säännöllisin väliajoin, jotta voitaisiin vahvistaa aikataulu niiden lakkauttamiseksi heti, kun olosuhteet sen sallivat.

8.   Jos poikkeusolosuhteet edellyttävät välitöntä toimintaa, asianomainen tuova osapuoli voi toteuttaa 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet väliaikaisesti ilman, että 7 kohdan vaatimuksia noudatetaan. Tällaisia toimia voidaan toteuttaa enintään sadankahdeksankymmenen (180) päivän ajan, jos toimenpiteitä toteuttaa EU, ja kahdensadan (200) päivän ajan, jos niitä toteuttaa EAC-kumppanuusvaltio tai niitä toteuttavat EAC-kumppanuusvaltiot tai jos EU:n toteuttamat toimenpiteet rajoittuvat yhteen tai useampaan sen syrjäisimmistä alueista. Tällaisen väliaikaisen toimen kesto lasketaan osaksi ensimmäistä soveltamisaikaa tai jotakin 6 kohdassa tarkoitettua lisäjaksoa. Tällaisia väliaikaisia toimenpiteitä toteutettaessa on otettava huomioon kaikkien asianomaisten osapuolten edut, niiden kehitystaso mukaan luettuna. Asianomaisen tuovan osapuolen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja välittömästi annettava asia johtavien virkamiesten komitean tarkasteltavaksi.

9.   Jos tuova osapuoli määrää jollekin tuotteelle hallinnollisen menettelyn, jonka tarkoituksena on nopeasti tarjota tietoja kauppavirroista, jotka voivat aiheuttaa tässä artiklassa tarkoitettuja ongelmia, sen on viipymättä ilmoitettava tästä johtavien virkamiesten komitealle.

10.   WTO-sopimukseen ei voida vedota, jotta estettäisiin jotakin osapuolta ottamasta käyttöön tämän artiklan mukaisesti suojatoimenpiteitä.

1.   Kalatalouden kauppaan ja kehittämiseen liittyvän yhteistyön piiriin kuuluvat merialueiden ja sisävesien kalatalous sekä vesiviljely.

2.   Osapuolet tunnustavat, että kalatalous on EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden merkittävä taloudellinen voimavara, joka huomattavasti tukee EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden taloutta ja joka tarjoaa suuret mahdollisuudet alueelliselle talouskehitykselle ja köyhyyden vähentämiselle tulevaisuudessa. Kalatalous on myös merkittävä ravinnon ja ulkomaanvaluutan lähde.

3.   Osapuolet tunnustavat myös, että kalatalousvarat ovat erittäin merkittävät sekä EU:n että EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kannalta, ja sopivat yhteistyöstä kalatalouden kestävää kehitystä ja hallintoa varten niiden molemminpuolisen edun mukaisesti ja ottaen huomioon sen taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

4.   Osapuolet sopivat siitä, että soveltuva strategia kalatalouden talouskasvun edistämiseksi ja sen talousvaikutuksen tehostamiseksi EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa on lisäarvoa tuottavien toimintojen lisääminen kalatalousalalla, kun otetaan huomioon alan pitkän aikavälin kestävyys.

1.   Kalatalouden yhteistyön periaatteita ovat

a)	alueellisen yhdentymisen kehittymisen ja vahvistumisen tukeminen

b)	Cotonoun sopimuksen ja sen jatkosopimuksen säännöstön säilyttäminen

c)	erityisen ja eriytetyn kohtelun tarjoaminen

d)	tarve ottaa huomioon parhaat saatavilla olevat tieteelliset tiedot voimavarojen arviointia ja hallintaa varten

e)	toimivan järjestelmän varmistaminen ympäristö-, talous- ja yhteiskunnallisten vaikutusten seurantaa varten EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa

f)	nykyisten kansallisten lakien ja merkityksellisten kansainvälisten välineiden, kuten Montego Bayssa 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) sekä alueellisten ja pienaluekohtaisten sopimusten, määräysten mukaisuuden varmistaminen

g)	pienimuotoisen ja omavaraiskalastuksen säilyttämisen ja sen erityistarpeiden ensisijaisuuden varmistaminen.

2.   Kyseisillä toimintaa ohjaavilla periaatteilla on tarkoitus edistää sisävesien ja meren elollisten luonnonvarojen ja vesiviljelyn kestävää ja vastuullista kehittämistä sekä nykyisille ja tuleville sukupolville toimialasta koituvan hyödyn optimointia lisäämällä investointeja, rakentamalla valmiuksia ja parantamalla markkinoille pääsyä.

3.   Osapuolet tekevät yhteistyötä sen varmistamiseksi, että rahoitus- ja muuta tukea on tarjolla jalostuslaitosten kilpailukyvyn ja tuotantokapasiteetin parantamiseksi, kalastusteollisuuden monipuolistamiseksi sekä satamien kehittämiseksi ja parantamiseksi EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa.

4.   V osan IV osastossa nimetään tarkat yhteistyön alat.

1.   Tämän osaston määräyksiä sovelletaan merikalastuksen luonnonvarojen käyttämiseen, säilyttämiseen ja hallintaan, jotta kalastuksen tuomat hyödyt voidaan optimoida EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa investoimalla valmiuksien rakentamiseen ja parantamalla markkinoille pääsyä.

2.   Tämän osaston mukaisen osapuolten välisen yhteistyön tavoitteena on

a)	edistää kalatalouden kestävää kehitystä ja hallintoa;

b)

vahvistaa yhteistyötä, jotta varmistetaan kalavarojen kestävä hyödyntäminen ja hallinta alueellisen yhdentymisen vankkana perustana, kun otetaan huomioon hajanaiset ja vaeltavat kalalajit, jotka jakautuvat niiden EAC-kumppanuusvaltioiden kesken, jotka ovat rannikkovaltioita, ja kun otetaan huomioon, että yksittäinen EAC-kumppanuusvaltio ei voi varmistaa tällaisten varojen kestävyyttä;

c)	varmistaa kalataloudesta saatavien hyötyjen oikeudenmukaisempi jakautuminen;

d)	varmistaa tehokas seuranta, valvonta ja tarkkailu, jota laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuminen edellyttää;

e)

edistää osapuolten molemminpuolisen sosiaalisen ja taloudellisen edun vuoksi meren elollisten luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä, suojelua ja hallintaa talousvyöhykkeellä ja vesialueella, jossa EAC-kumppanuusvaltiolla tai EAC-kumppanuusvaltioilla on lainkäyttövalta kansainvälisten asiakirjojen perusteella, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus (UNCLOS);

f)	edistää ja kehittää alueellista ja kansainvälistä kauppaa parhaiden toimintatapojen pohjalta;

g)	luoda EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa ympäristö – infrastruktuuri ja valmiuksien rakentaminen mukaan luettuina – joka mahdollistaa tiukkojen markkinavaatimusten noudattamisen sekä kaupallisille että pienille kalatalousyrityksille;

h)	tukea kansallisia ja alueellisia toimintalinjoja, joilla pyritään lisäämään kalastusalan tuottavuutta ja kilpailukykyä; ja

i)	rakentaa yhteyksiä muihin toimialoihin.

1.   Määritettäessä kestävää saalistasoa, kalastuskapasiteettia ja muita hallintastrategioita noudatetaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa, jotta vältettäisiin epätoivotut tulokset, kuten ylikapasiteetti ja liikakalastus sekä ekosysteemeihin ja pienimuotoiseen kalastukseen kohdistuvat haittavaikutukset, tai jotta niitä voitaisiin korjata.

2.   Kukin EAC-kumppanuusvaltio voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, kuten kausikohtaisia ja pyydysrajoituksia, suojellakseen aluevesiään ja varmistaakseen pienimuotoisen kalastuksen ja rannikkokalastuksen kestävyyden.

3.   Osapuolet edistävät asianomaisen EAC-kumppanuusvaltion tai asianomaisten EAC-kumppanuusvaltioiden jäsenyyttä IOTC:ssä (Intian valtameren tonnikalakomissio) ja muissa merkittävissä kalastusjärjestöissä. EAC-kumppanuusvaltio tai EAC-kumppanuusvaltiot koordinoivat EU:n kanssa toimintaa, jolla varmistetaan kaikkien kalalajien, myös tonnikalan ja sen lähilajien, muodostamien varojen hallinta ja suojelu, ja edistävät tähän liittyvää tieteellistä tutkimusta.

4.   Jos toimivaltaisen kansallisen hallintaviranomaisen käytettävissä ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä, jotta kestävän saalistason rajat ja tavoitetasot voitaisiin määritellä tietyn EAC-kumppanuusvaltion talousvyöhykkeellä, osapuolten on kyseistä toimivaltaista kansallista viranomaista kuullen ja yhdessä IOTC:n sekä tarvittaessa muiden alueellisten kalastusjärjestöjen kanssa tuettava tällaista tieteellistä tutkimusta.

5.   Osapuolet sopivat toteuttavansa asianmukaisia toimenpiteitä, kun pyyntitoiminnan lisääntyminen johtaa saalistasoihin, jotka ovat toimivaltaisen kansallisen viranomaisen määrittämää kestävää tasoa suurempia.

6.   Hajallaan olevien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseksi ja hallitsemiseksi EU ja EAC-kumppanuusvaltio tai EAC-kumppanuusvaltiot varmistavat, että sen tai niiden lipun alla purjehtivat alukset noudattavat asiaa koskevia kansallisia, alueellisia ja pienalueita koskevia kalastuksenhallintatoimenpiteitä ja niihin liittyviä kansallisia säädöksiä ja määräyksiä.

1.   IOTC:n ja kaikkien muiden merkittävien alueellisten kalastusjärjestöjen laatimia alusten hallintaa ja pyynnin jälkeistä vaihetta koskevia noudatetaan. EAC-kumppanuusvaltio tai EAC-kumppanuusvaltiot ja EU määrittävät vähimmäisehdot ja -edellytykset, jotka koskevat EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden vesillä toimivien EU:n kalastusalusten seurantaa, valvontaa ja tarkkailua ja joihin olisi sisällytettävä seuraavat:

a)	EAC-kumppanuusvaltio perustaa tai EAC-kumppanuusvaltiot perustavat alusten seurantajärjestelmän (VMS), ja EU avustaa EAC-kumppanuusvaltiota tai EAC-kumppanuusvaltioita, jos sillä tai niillä ei ole alusten seurantajärjestelmää, yhteensopivan alusten seurantajärjestelmän perustamisessa;

b)

pakollisen, yhteensopivan alusten seurantajärjestelmän lisäksi EAC-kumppanuusvaltio kehittää tai EAC-kumppanuusvaltiot kehittävät yhdessä EU:n kanssa muita välineitä, joilla varmistetaan tehokas seuranta, valvonta ja tarkkailu, ja EU antaa EAC-kumppanuusvaltiolle tai EAC-kumppanuusvaltioille tukea tällaisen sovitun järjestelmän luomiseksi ja avustaa sen täytäntöönpanossa;

c)

EU:lla ja EAC-kumppanuusvaltiolla tai EAC-kumppanuusvaltioilla on oikeus sijoittaa tarkkailijoita aluksille sekä kansallisilla että kansainvälisillä vesillä, ja menettelyistä, jotka koskevat tarkkailijoiden asettamista aluksille, on tarkoin säädettävä; kansalliset hallitukset vastaavat tarkkailijoille suoritettavista maksuista, mutta aluksen omistajan on katettava kaikki aluksella koituvat kustannukset; EU antaa avustusta tarkkailijoiden koulutuskustannuksiin;

d)	yhteisiä kalastuksen raportointijärjestelmiä kehitetään ja niitä käytetään koko alueella, ja raportoinnille asetetaan vähimmäisvaatimukset;

e)

kaikkien alusten, jotka purkavat tai jälleenlaivaavat saaliinsa jossakin EAC-kumppanuusvaltiossa, on tehtävä tämä satamassa tai ulkosatama-alueilla. Jälleenlaivausta ei sallita merellä paitsi asianomaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vahvistamilla erityisedellytyksillä; osapuolet toimivat yhteistyössä aluksesta purkamiseen tai jälleenlaivaukseen käytettävän EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden satamainfrastruktuurin kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi, mihin sisältyy myös kalatuotteiden kehittämisvalmius;

f)	poisheitetyn saaliin ilmoittaminen on pakollista; etusijalle olisi asetettava poisheittämisen välttäminen käyttämällä valikoivia kalastusmenetelmiä IOTC:n ja merkittävien alueellisten kalastusjärjestöjen periaatteiden mukaisesti; sivusaaliit olisi tuotava maihin aina, kun se on mahdollista.

2.   Osapuolet sopivat yhteistyöstä kansallisten/alueellisten koulutusohjelmien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kansalaisia varten, jotta voitaisiin tukea heidän tehokasta osallistumistaan kalatalouteen. Jos EU on neuvotellut kahdenvälisen kalastussopimuksen, EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kansalaisten työllistämistä on rohkaistava. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sovelletaan täysimääräisesti EU:n aluksille otettuihin merimiehiin.

3.   Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan koordinoituja toimia laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisyyn, torjuntaan ja poistamiseen tarkoitettujen keinojen parantamiseksi sekä toteuttamaan tätä varten asianmukaisia toimenpiteitä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi takavarikoitava laittomaan, ilmoittamattomaan ja sääntelemättömään kalastukseen osallistuvat kalastusalukset ja asetettava niiden omistajat syytteeseen. Niiden ei olisi annettava kalastaa uudelleen asianomaisen EAC-kumppanuusvaltion tai asianomaisten EAC-kumppanuusvaltioiden vesillä, ellei siihen saada ennakolta lupaa sekä lippuvaltiolta että kyseiseltä EAC-kumppanuusvaltiolta tai kyseisiltä EAC-kumppanuusvaltioilta ja tarvittaessa kyseiseltä alueelliselta kalastuksenhoitojärjestöltä.

1.   Tämän osaston määräyksiä sovelletaan sisävesikalastuksen, rannikon ja vesiviljelyn kehittämiseen EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa kapasiteetin rakentamisen, teknologian siirron, terveys- ja kasvinsuojelustandardien, investointien ja investointirahoituksen, ympäristönsuojelun sekä oikeus- ja sääntelypuitteiden osalta.

2.   Sisävesikalastuksen ja vesiviljelyn kehittämisyhteistyössä tavoitteena on sisävesikalastuksen voimavarojen kestävä hyödyntäminen sekä vesiviljelyn tuotannon tehostaminen, tarjontapuolen rajoitusten poistaminen, kalan ja kalatuotteiden laadun parantaminen kansainvälisten terveys- ja kasvinsuojelustandardien mukaiseksi, EU:n markkinoille pääsyn parantaminen, alueen sisäisten kaupan esteiden poistaminen, pääomavirtojen ja investointien houkutteleminen alalle, valmiuksien rakentaminen ja rahoitustuen saatavuuden parantaminen yksityisten sijoittajien osalta sisävesikalastuksen ja vesiviljelyn kehittämistä varten.

1.   Fyysisen infrastruktuurin osalta yhteistyö kattaa erityisesti liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan.

2.   Tämän alan tavoitteet ovat seuraavat:

a)	EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kilpailukyvyn lisääminen;

b)	tarjontaan liittyvien rajoitusten käsittely instituutioiden, valtioiden ja alueiden tasolla; ja

c)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussuhteiden kehityksen tehostaminen.

1.   Liikenneyhteistyöhön sisältyvät tie-, rautatie-, ilma- ja vesiliikenne.

2.   Tämän alan tavoitteet ovat seuraavat:

a)	parannetaan kansallisia ja alueellisia yhteyksiä, jotta alueellista talouden yhdentymistä voidaan syventää;

b)	kehitetään, parannetaan ja nykyaikaistetaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kestäviä ja tehokkaita liikennejärjestelmiä ja tehdään niihin rakennemuutoksia;

c)	parannetaan ihmisten liikkuvuutta ja tavaravirtoja; ja

d)	tarjotaan nykyistä parempi markkinoillepääsy kohennetun tie-, ilma-, meri-, sisävesi- ja raideliikenteen avulla.

3.   Jollei 75 artiklasta muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)	liikennejärjestelmien hallinnon parantaminen;

b)	infrastruktuurin parantaminen, kehittäminen ja nykyaikaistaminen kaikilla tasoilla, mihin kuuluu myös intermodaalisten infrastruktuuriverkostojen kehittäminen;

c)	EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden institutionaalisten, teknisten ja hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen standardien, metrologian ja vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluiden alalla;

d)	teknologian kehittäminen ja siirto, innovointi, tiedonvaihto ja tietoverkot sekä markkinointi;

e)	kumppanuussuhteiden, yhteyksien ja yhteisyritysten rohkaiseminen talouden toimijoiden keskuudessa;

f)	liikennealan turvallisuuden ja luotettavuuden parantaminen, mihin kuuluvat myös meteorologiset ennusteet, vaarallisten aineiden käsittely ja toiminta hätätilanteissa;

g)	alueellisten liikennepolitiikan toimintalinjojen ja sääntelypuitteiden kehittäminen.

1.   Energia-alan yhteistyöhön kuuluu julkisen ja yksityisen sektorin osallistuminen energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja rajatylittävään energiakauppaan.

2.   Tämän alan tavoitteet ovat seuraavat:

a)	kehitetään, lisätään ja laajennetaan alueen energiantuotantokapasiteettia;

b)	lisätään vaihtoehtoisten energianlähteiden määrää;

c)	kehitetään, lisätään ja laajennetaan verkkoja;

d)	kehitetään, lisätään ja laajennetaan jakelua ja siirtoa;

e)	parannetaan EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa nykyaikaisen, tehokkaan, luotettavan, monipuolisen ja kestävän sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan puhtaan energian saantia kilpailukykyisin hinnoin;

f)	tehostetaan energian tuotanto-, jakelu- ja hallintavalmiuksia kansallisesti ja alueellisesti;

g)	edistetään alueellista yhteenliitettävyyttä sekä EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden sisällä että ulkopuolella, jotta energian hyödyntäminen voidaan maksimoida; ja

h)	tuetaan tälle alalle investointeja houkuttelevan ympäristön luomista.

3.   Jollei 75 artiklasta muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)	nykyisten energialähteiden, erityisesti vesivoiman, raakaöljyn ja biomassan, tuotanto, siirto ja jakelu;

b)	energiavalikoiman monipuolistaminen siten, että siihen sisältyy muita potentiaalisia energialähteitä, jotka ovat yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta hyväksyttäviä ja joilla vähennetään öljyriippuvuutta;

c)	energiainfrastruktuurin kehittäminen, myös maaseudulla;

d)	energia-alalle soveltuvien sääntelyuudistusten ja toimintapoliittisten uudistusten kehittäminen, myös kaupallistaminen ja yksityistäminen;

e)	alueellinen ja alueiden välinen yhteenliitettävyys ja yhteistyö energian tuotannossa ja jakelussa;

f)	valmiuksien rakentaminen henkilöstöresurssien alalla sekä hallinnon, palvelun tason ja institutionaalisten rakenteiden parantaminen;

g)	teknologian kehittäminen ja siirto, tutkimus ja kehittäminen, innovointi, tiedonvaihto, tietokantojen ja -verkkojen kehittäminen;

h)	kumppanuussuhteet, yhteydet ja yhteisyritykset.

1.   Tieto- ja viestintätekniikka-alan yhteistyöhön sisältyvät tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen, kilpailukyky, innovointi sekä juoheva siirtyminen tietoyhteiskuntaan.

2.   Tämän alan tavoitteet ovat seuraavat:

a)	kehitetään tieto- ja viestintätekniikka-alaa; ja

b)	lisätään tieto- ja viestintätekniikan vaikutusta kaupan helpottamisessa hyödyntämällä sähköisiä palveluita, kauppaa, hallintoa ja terveydenhuoltoa sekä turvallisia maksu- ja kauppatapahtumia ja muita sosioekonomisia aloja.

3.   Jollei 75 artiklasta muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)	tieto- ja viestintätekniikan yhteenliitettävyys ja kustannustehokkuus kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla;

b)	uusien tieto- ja viestintätekniikoiden levittäminen;

c)	tieto- ja viestintätekniikan oikeudellisten puitteiden ja sääntelypuitteiden kehittäminen;

d)	teknologian kehittäminen, siirto ja sovellukset, tutkimus ja kehittäminen, innovointi, tiedonvaihto ja tietoverkot sekä markkinointi;

e)	valmiuksien rakentaminen henkilöstöresurssien alalla, palvelun tason parantaminen ja institutionaaliset rakenteet;

f)	kumppanuussuhteet, yhteydet ja yhteisyritykset talouden toimijoiden keskuudessa;

g)	tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvien palveluiden erikoistuneiden markkinoiden kehityksen edistäminen ja niille annettava tuki.

1.   Tämän osaston mukaista yhteistyötä sovelletaan viljelykasveihin ja kotieläimiin, tuotantohyönteiset mukaan luettuina.

2.   Osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että tämän osaston perimmäisenä tavoitteena on kestävän maatalouden kehittäminen, mihin sisältyy muun muassa elintarviketurva ja toimentulon turvaaminen, maaseudun kehittäminen ja köyhyyden vähentäminen EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa.

3.   Tämän osaston muut tavoitteet vahvistetaan 58 artiklassa.

1.   Osapuolet tunnustavat maatalouden merkityksen EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden taloudelle ja sopivat tekevänsä yhteistyötä edistääkseen maatalouden rakennemuutosta, jolla parannetaan sen kilpailukykyä, varmistetaan elintarvike- ja ravitsemusturva ja maaseudun kehittäminen sekä helpotetaan maaseudun ja maaseudun talouden mukautumista tämän sopimuksen täytäntöönpanon vaikutuksiin kiinnittäen erityistä huomiota pientuottajiin.

2.   Osapuolet sopivat yhteistyöstä seuraavilla aloilla:

a)	alueellinen yhdentyminen: parannetaan maataloustuotteiden pääsyä alueellisille ja kansainvälisille markkinoille, mukaan lukien markkinajärjestelmien ja markkinoiden kehittämisstrategioiden kehittäminen;

b)

mahdollistava politiikka: i) maatalouden kansallisten ja alueellisten toimintalinjojen sekä oikeudellisten ja sääntelypuitteiden kehittäminen, tarvittavien valmiuksien rakentaminen ja tuki institutionaaliselle kehittämiselle; ii) valmiuksien rakentaminen EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa, jotta kasvavat kauppamahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja kaupan uudistuksista saatavat edut maksimoida.

c)

maatalouden kestävä kehitys: i) yhteisten toimien toteuttaminen alueelliselta pohjalta, myös lannoitteiden ja siementen tuotannon, karjatalouden kehittämisen sekä kasvi- ja eläintautien torjunnan alalla; ii) maataloustuotteiden jalostuksen, markkinoinnin, jakelun ja kuljetuksen sekä niiden käsittelyn edistäminen ja vahvistaminen; iii) valmiuksien rakentaminen, jotta voidaan noudattaa maataloustuotantoon, pakkauksiin ja terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyviä kansainvälisiä standardeja;

d)

maatalouden infrastruktuuri: i) Maatalouden tuki-infrastruktuurin kehittäminen, mukaan lukien kestävät kastelujärjestelmät, veden keruu, varastointi ja vesihuolto sekä hallinto, markkinointi ja lajittelu; ii) tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurin, varastointitilojen, syöttöliikenteen teiden ja liittymäteiden kehittäminen; iii) maatalouden jalostusinfrastruktuurin kehittäminen; iv) maatalouden meteorologisen keskuksen perustaminen EAC-kumppanuusvaltioon tai EAC-kumppanuusvaltioihin; v) nykyaikaisen markkinainfrastruktuurin kehittäminen kansallisten ja alueellisten markkinoiden laajentamiseksi;

e)

elintarvike- ja ravitsemusturva: i) maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen valmiuksien lisääminen paremman toimeentulon, köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen tukemista varten; ii) maataloustuotannon monipuolistaminen ja tuotteiden kehittäminen EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden elintarvike- ja ravitsemusturvatarpeita varten; iii) sellaisten ohjelmien suunnittelu ja täytäntöönpano, joiden tuloksena maatalouden tuotantoa ja tuottavuutta voidaan lisätä keskittyen erityisesti pientuottajiin; iv) valmiuksien kehittäminen kansallisen ja alueellisen elintarviketurvan mukaista toimintaa varten; ja v) sosiaalisten sopeuttamisohjelmien suunnittelu ja täytäntöönpano luonnonkatastrofien koettelemilla alueilla;

f)

arvoketjun hallinta: i) kestävän maatalousteknologian käytön ja tarvittavien maatilojen tuotantopanosten tarjonnan edistäminen; ii) tuotannon, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen maatalousalalla edistämällä maatalouteen perustuvia elinkeinoja; iii) lisäarvon syntymisen edistäminen kaikkialla maataloustuotteiden arvoketjuissa, jotta kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten markkinoiden vaatimukset voidaan täyttää; ja iv) toiminnan kehittämisen tukeminen maataloustuotteiden jalostuksen, markkinoinnin, jakelun ja kuljetuksen alalla;

g)

varhaisvaroitusjärjestelmä: i) valmiuksien parantaminen tiedon arvioimiseksi ja levittämiseksi uhkaavien katastrofien todennäköisestä vaikutuksesta hyvissä ajoin etukäteen, jotta niihin voidaan varautua ja vastata; ii) kansallisten ja alueellisten tietojärjestelmien kehittäminen ja hallinto; iii) varhaisvaroitusjärjestelmien sekä valmiussuunnitelmien ja strategioiden laatiminen, vahvistaminen ja yhteen liittäminen katastrofivalmiuden hallintaa varten kansallisella ja aluetasolla; ja iv) tuki ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja muutoksen lievittämiskeinoille EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa;

h)

maatalouden perushyödykkeiden tuotanto ja markkinointi: i) valmiuksien kehittäminen pienille erikoismarkkinoille pääsyä varten ja perushyödykestandardien noudattamiseen suunnattu tuki, jotta tällaisten markkinoiden vaatimukset voidaan täyttää; ii) maataloustuotteiden tuotannon ja vientituotteiden monipuolistaminen EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa; iii) nykyaikaisen markkinainfrastruktuurin kehittäminen kansallisten ja alueellisten markkinoiden laajentamiseksi; ja iv) tuotteiden pakkaamista ja pakkausmerkintöjä käsittelevien ohjelmien kehittäminen, jotta EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden tuottajat voisivat saada paremman hinnan perushyödykkeiden viennistä;

i)

maaseudun kehittäminen: i) maataloustuottajien ryhmien valmiuksien kehittäminen maatalouden koko arvoketjussa; ii) liikenne-, viestintä- ja markkinointivälineiden parantaminen maatalouden panoshyödykkeiden ja tuotosten markkinointia varten; iii) maatalousjärjestelmien luonteeseen vaikuttavien sosiokulttuuristen esteiden, kuten kieli- ja lukutaitoerojen, sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja yhteisön terveyden käsittely; iv) maanviljelijöiden luotonsaannin parantaminen sekä luonnon- ja kulttuurivarojen hallinnointi; ja v) soveltuvien poliittisten toimien suunnittelu tukemaan tarvittavien maatalouden panoshyödykkeiden oikea-aikaista saatavuutta pienviljelijöiden keskuudessa;

j)	elintarvikkeiden nettotuojamaat: puututaan elintarvikkeiden tuotannon, varastoinnin ja jakelun esteisiin EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa;

k)

toimeentulon turvaaminen: i) valmiuksien lisääminen sosiaalipalveluiden kehittämiseksi maaseudun ja kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden väestölle; ii) kotitalouksien maataloudesta saatavien kokonaistulojen parantaminen muun muassa monipuolistamalla, tuottamalla lisäarvoa, maatilan ulkopuolisen työn avulla ja omaksumalla uutta kestävää maatalousteknologiaa EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa; iii) maatalouden tuottavuuden lisääminen EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa; ja iv) kestävän maatalousteknologian käytön lisääminen;

l)

tekniset tukipalvelut: EU sitoutuu tarjoamaan riittävät voimavarat ja teknisen avun valmiuksien rakentamiseen EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa ennakoitavalla ja kestävällä tavalla seuraavilla aloilla: i) teknologian, tietämyksen sekä tutkimuksen ja kehittämisen lujittaminen; ii) koneellistumisen kehittäminen ja lisääntyvä käyttö EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden maatalousalalla; iii) maatalouden tuotantopanoksia tarjoavien laitosten ja jakelujärjestelmien perustaminen EAC-kumppanuusvaltioon tai EAC-kumppanuusvaltioihin; iv) maatalouden tutkimukseen tehtävien investointien, neuvontapalveluiden ja koulutuksen sekä tutkimuksen, neuvontapalveluiden ja maantaloustuottajien välisten yhteyksien edistäminen ja vahvistaminen; v) alueellisten osaamiskeskusten perustaminen ja lujittaminen, mukaan lukien maatalouden meteorologinen keskus sekä bioteknologia-, analyysi- ja diagnostiikkalaboratoriot viljelykasveja, karjaa ja maaperää varten; ja vi) kasvi- ja eläintuotannon palveluiden saannin parantaminen, mukaan lukien kotieläinjalostuspalvelut, eläinlääkäripalvelut ja kasvinsuojelupalvelut.

m)

maatalouden rahoituspalvelut: i) maaseudun rahoituspalveluiden vahvistaminen pientuottajien, jalostajien ja kauppiaiden osalta; ii) alueellisessa omistuksessa olevien välineiden ja rahaston perustaminen maatalouden ja maaseudun kehittämistä varten; iii) maatalouden mikrorahoituslaitosten ja vakuutusjärjestelyiden kehittäminen; iv) luotonsaannin helpottaminen pankeista ja muista rahoituslaitoksista maatalouden jalostajien, kauppiaiden ja maataloustuottajien osalta; ja v) maatalousalaa palvelevien EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden rahoituslaitosten tukeminen ja yksityisen sektorin pääomamarkkinoille pääsyn helpottaminen sekä lyhyen että pitkän aikavälin pääoman hankkimiseksi.

n)

maantieteelliset merkinnät: i) maatieteellisiä merkintöjä koskevien toimintalinjojen ja oikeudellisten puitteiden laatiminen; ii) maatieteellisiä merkintöjä koskevien säädösten laatiminen; iii) menettelyohjeiden kehittäminen tuotteiden määrittelemiseksi niiden alkuperän mukaan; iv) paikallisorganisaatioiden ja laitosten tukeminen, kun ne koordinoivat paikallisia sidosryhmiä maatieteellisiä merkintöjä ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevissa asioissa; v) valmiuksien luominen tuotteiden maatieteellisiä merkintöjä sisältävien tuotteiden tunnistamista, rekisteröintiä, markkinointia, jäljitettävyyttä ja vaatimustenmukaisuutta varten; ja vi) kaikkien muiden tämän otsikon piiriin kuuluvien mahdollisten yhteistyöalojen kehittäminen tulevaisuudessa.

1.   Yhteistyöhön yksityisen sektorin kehittämisen alalla sisältyvät investointien edistäminen ja yritysten kehittäminen.

2.   Tämän osaston tavoitteena on

a)	luoda investointien edistämiselle ja yksityisyrityksille suotuisa ympäristö, mihin sisältyvät myös uusien toimialojen kehittäminen, ulkomaiset suorat sijoitukset ja teknologian siirto;

b)	tehostaa tarjontavalmiuksia, kilpailukykyä ja lisäarvon luontia;

c)	parantaa investointirahoituksen saatavuutta EU:n rahoituslaitoksista, kuten Euroopan investointipankista;

d)	rakentaa valmiuksia ja tarjota institutionaalista tukea yksityisen sektorin kehityslaitoksille, kuten investointien edistämisvirastoille, Apex-elimille, kauppakamareille, yhdistyksille, yhteyspisteille ja kaupankäynnin helpottamista hoitaville laitoksille;

e)	laatia ja/tai lujittaa toimintalinja sekä oikeudelliset ja sääntelypuitteet, joilla edistetään ja suojellaan investointeja;

f)	parantaa yksityiselle sektorille kohdistuvia AKT–EU-toimielinten tuki- ja täytäntöönpanojärjestelyitä, mukaan luettuna maatalouden kehittämiskeskus (CTA), muun muassa investointien edistämiseksi EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa; ja

g)	luoda tai vahvistaa kumppanuussuhteita, yhteishankkeita, alihankintaa, ulkoistamista ja yhteyksiä.

1.   Merikalastuksen yhteistyöhön kuuluvat seuraavat:

a)	kalastuksen hallinta- ja suojelukysymykset

b)	alusten hallinta ja pyynnin jälkeiset järjestelyt

c)	rahoitus- ja kauppatoimenpiteet sekä

d)	kalastuksen ja kalastustuotteiden sekä meren vesiviljelyn kehittäminen.

2.   EU osallistuu täytäntöönpanon edellyttämien voimavarojen mobilisointiin kansallisella ja aluetasolla nimetyillä yhteistyöaloilla, mihin sisältyy myös alueelliselle valmiuksien rakentamiselle annettava tuki.

3.   Jollei III osan ja 75 artiklan määräyksistä muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)	infrastruktuurin kehittäminen ja parantaminen kalan ja kalatuotteiden varastointia, markkinointia ja jakelua varten;

b)

valmiuksien rakentaminen kansallisella ja aluetasolla, jotta voidaan täyttää terveys- ja kasvinsuojelutoimia / kaupan teknisiä esteitä / vaara-analyysin ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmää koskevat tekniset vaatimukset, EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden talousvyöhykkeen seuranta- ja valvontajärjestelmien kehittäminen ja erityisten merikalastuksen sertifiointiohjelmien käyttöönotto ja hallinnointi;

c)	investoinnit ja teknologian siirto kalastustoiminnan alalla, kalanjalostus, satamapalvelut, satamatilojen kehittäminen ja parantaminen sekä kalastuksen laajentaminen muihin sellaisiin kalalajeihin kuin tonnikalaan, joita hyödynnetään vähän tai ei hyödynnetä lainkaan;

d)	yhteishankkeet ja yhteydet erityisesti mikroyritysten ja pk-yritysten kanssa sekä pienimuotoinen kalastus kalastuksen tarjontaketjussa;

e)	kalan lisäarvo; ja

f)	kalakantojen arviointia ja kalastuksen kestävää tasoa koskeva tutkimus ja kehittäminen.

4.   Osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön, jolla edistetään yhteisyritysten perustamista kalastustoiminnan, kalanjalostuksen, satamapalveluiden, tuotantokapasiteetin parantamisen, kalastuksen ja sen lähitoimialojen ja -palveluiden kilpailukyvyn parantamisen, jatkojalostusteollisuuden sekä satamatilojen kehittämisen ja parantamisen alalla ja jolla kalastusta laajennetaan muihin sellaisiin kalalajeihin kuin tonnikalaan, joita hyödynnetään vähän tai ei hyödynnetä lainkaan.

1.   Tämän osaston mukaiseen yhteistyöhön kuuluvat luonnonvarat, erityisesti vesi, ympäristö ja luonnon monimuotoisuus.

2.   Tämän osaston mukaisen yhteistyön tavoitteina on

a)	tehostaa kaupan ja ympäristön välisiä yhteyksiä;

b)	tukea kansainvälisten ympäristöä koskevien sopimusten, yleissopimusten ja perustamissopimusten täytäntöönpanoa;

c)	varmistaa ympäristön hoidon ja köyhyyden vähentämisen välinen tasapaino;

d)	suojata ympäristöä ja tehostaa luonnon monimuotoisuuden ja perimän suojelua;

e)	edistää tasapuolista ja kestävää luonnonvarojen käyttöä;

f)	helpottaa ja rohkaista yhteisten voimavarojen kestävää käyttöä;

g)	edistää julkisen ja yksityisen sektorin osallistumista luonnonvarojen hoitoon.

1.   Vesivarojen alalla tehtävään yhteistyöhön sisältyvät keinokastelu, vesivoima, veden tuotanto ja toimitus ja valuma-alueiden suojelu.

2.   Tämän alan yhteistyön tavoitteet ovat seuraavat:

a)	kehitetään vesivarojen kestävää käyttöä ja hoitoa EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa, jotta voidaan parantaa väestön toimentuloa EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa;

b)	edistetään rajatylittävien vesivarojen kestävää hyödyntämistä koskevaa alueellista yhteistyötä;

c)	kehitetään vesihuollon infrastruktuuria tuottotarkoituksiin.

3.   Jollei 75 artiklasta muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)	alueen vesihuollon infrastruktuurin kehittäminen;

b)	soveltuvien oikeudellisten puitteiden ja sääntelypuitteiden kehittäminen;

c)	integroitu vesivarojen hallinta;

d)	valmiuksien rakentaminen henkilöstöresurssien alalla, palvelun tason, vesitalouden sekä institutionaalisten rakenteiden parantaminen;

e)	kumppanuussuhteiden, yhteyksien ja yhteisyritysten luominen talouden toimijoiden keskuudessa;

f)	teknologian kehittämisen, siirron ja sovellusten, tutkimuksen ja kehittämisen, innovoinnin sekä tiedonvaihdon ja tietoverkkojen edistäminen;

g)	vesien pilaantumisen torjunnan, vesien puhdistamisen ja suojelun, jätevedenkäsittelyn ja puhtaanapidon kehittäminen;

h)	kestävien kasteluohjelmien edistäminen.

1.   Ympäristöalan yhteistyöhön sisältyvät ympäristön suojelu ja ympäristön kestävä hoito sekä kauppaan liittyvien ympäristöpolitiikan toimintalinjojen täytäntöönpano.

2.   Tämän alan yhteistyön tavoitteet ovat seuraavat:

a)	suojella, kunnostaa ja säilyttää ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta (kasvien, eläinten ja mikrobien geneettiset resurssit, niiden ekosysteemit mukaan lukien);

b)	kehittää EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden toimialoja, joilla käytetään ympäristöystävällistä teknologiaa;

c)	edistää teknologian kehittämistä, siirtoa ja sovelluksia, tutkimusta ja kehittämistä, innovointia sekä tiedonvaihtoa.

3.   Jollei 75 artiklasta muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)	kansainvälisten ympäristöä koskevien sopimusten, yleissopimusten ja perustamissopimusten täytäntöönpano;

b)	ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden tasapuolisen ja kestävän hyödyntämisen, suojelun ja hoidon vahvistaminen ja edistäminen, metsätalous sekä luonnonvarainen kasvisto ja eläimistö mukaan luettuina;

c)	institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden sekä ympäristölainsäädännön, -määräysten, -standardien ja -toimintalinjojen kehittämiseen, täytäntöönpanoon, hallintoon ja valvontaan tarvittavien valmiuksien vahvistaminen;

d)	kumppanuussuhteiden, yhteyksien ja yhteisyritysten rohkaiseminen talouden toimijoiden keskuudessa;

e)	luonnonkatastrofien, ympäristötuhojen ja biologisen monimuotoisuuden katoamisen torjuminen ja lieventäminen;

f)	teknologian kehittämisen ja sopeuttamisen, siirron ja sovellusten, tutkimuksen ja kehittämisen sekä innovoinnin edistäminen;

g)	rannikon ja meren resurssien, luonnonvaraisen ja tuotantoeläimistön ja -kasviston kotoperäisen biologisten ja geneettisten resurssien suojelu ja hallinta

h)	vaihtoehtoisten ympäristöystävällisten toimintojen ja elinkeinojen kehittäminen;

i)	sellaisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon ja niillä käytävän kaupan helpottaminen, joiden kohdalla ympäristömerkinnät ovat tärkeitä;

j)	tuotteita ja niille asetettuja vaatimuksia koskeva tiedonvaihto ja verkostoituminen tuotantoprosessin, kuljetuksen, markkinoinnin ja merkintöjen osalta;

k)	ympäristöystävällisten tuotteiden vaatiman infrastruktuurin kehittäminen;

l)	paikallisyhteisöjen tuominen mukaan biologisen monimuotoisuuden, metsätalouden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hoitoon;

m)	jätehuollon sekä teollisuuden jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelyn kehittäminen;

n)	sidosryhmien osallistumisen edistäminen kansainvälisessä ympäristöä koskevassa vuoropuhelussa.

1.   Tämän osaston mukaiseen yhteistyöhön sisältyvät tuki ja valmiuksien rakentaminen yhdenmukaistamisen, vyöhykejaon ja eristämisen, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, tietojenvaihdon ja kaupan ehtojen avoimuuden osalta.

2.   Tämän osaston mukaisen yhteistyön tavoitteena on

a)	helpottaa osapuolten alueen sisäistä ja alueiden välistä kauppaa ja samalla suojata ihmisten, eläinten tai kasvien elämää tai terveyttä terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen määräysten mukaisesti;

b)	puuttua ongelmiin, jotka johtuvat sovittuihin ensisijaisiin aloihin ja tuotteisiin kohdistuvista terveys- ja kasvinsuojelutoimista, kiinnittäen asianmukaista huomiota alueelliseen yhdentymiseen;

c)	vahvistaa menettelyitä ja toimintatapoja, joilla helpotetaan yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojeluasioissa;

d)	varmistaa avoimuus terveys- ja kasvinsuojelutoimissa, joita sovelletaan osapuolten väliseen ja sisäiseen kauppaan;

e)

edistää toimenpiteiden alueellista yhdenmukaistamista kansainvälisten standardien kanssa terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti sekä soveltuvien toimintalinjojen, oikeudellisten, sääntely- ja institutionaalisten puitteiden kehittämistä EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa;

f)	tukea EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden tehokasta osallistumista Codex Alimentarius -komissioon, Maailman eläintautijärjestöön ja kansainväliseen kasvinsuojeluyleissopimukseen;

g)	tukea EAC:n ja EU:n toimielinten ja laboratorioiden välisiä kuulemisia ja vaihto-ohjelmia;

h)	tukea valmiuksien kehittämistä kansainvälisten vaatimusten mukaisten alueellisten ja kansallisten standardien laatimista ja täytäntöönpanoa varten alueellisen yhdentymisen tukemiseksi;

i)	rakentaa ja tehostaa EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden valmiuksia panna täytäntöön ja valvoa terveys- ja kasvinsuojelutoimia tämän artiklan määräysten mukaisesti; ja

j)	edistää teknologian siirtämistä.

3.   Jollei 75 artiklasta muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)

tuetaan terveys- ja kasvinsuojelutoimien noudattamista EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa myös kehittämällä soveltuvia sääntelypuitteita, toimintalinjoja, alan merkityksellisten kansainvälisten standardointielinten työhön liittyviä seikkoja, koulutusta, tiedotustapahtumia, valmiuksien rakentamista ja teknistä apua;

b)

tuetaan terveys- ja kasvinsuojelutoimien yhdenmukaistamista EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa ja terveys- ja kasvinsuojelutoimien kansallisten koordinointikomiteoiden perustamista ja lisätään julkisen ja yksityisen sektorin valmiuksia terveystarkastuksiin; painopistealueita ovat laatuohjelman laatiminen ja toteuttaminen, koulutus, tiedotustapahtumat sekä laboratorioiden rakentaminen, parantaminen, nykyaikaistaminen ja akkreditointi;

c)	tuetaan alan merkityksellisten kansainvälisten standardointielinten työhön liittyviä seikkoja; tällaiseen yhteistyöhön voi sisältyä koulutusta, tiedotustapahtumia, valmiuksien rakentamista ja teknistä apua;

d)	tuetaan kalastusalaa tavoitteena laatia kalatuotteita koskevat yhdenmukaiset alueelliset säännöt, lainsäädäntö ja standardit ja edistää osapuolten välistä ja EAC-alueen sisäistä kauppaa;

e)	annetaan tukea, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden terveys- ja kasvinsuojelulaitosten ja EU:n vastaavien laitosten välillä;

f)	tuetaan terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoa, erityisesti vahvistamalla EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia sekä kysely- ja ilmoituspisteitä;

g)	tuetaan tiedon jakamista ja vaihtoa.

1.   Osapuolet pyrkivät yhdenmukaistamaan terveys- ja kasvinsuojelutoimien, tarkastus-, testaus- ja sertifiointimenettelyt mukaan luettuina, laadintaan käyttämänsä säännöt ja menettelyt terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti.

2.   EAC-kumppanuusvaltio laatii tai EAC-kumppanuusvaltiot laativat EU:n tuella ohjelman ja aikataulun terveys- ja kasvinsuojelutoimiensa yhdenmukaistamiseksi.

3.   Johtavien virkamiesten komitea suunnittelee toimintatapoja, joilla tuetaan ja seurataan tarvittaessa tätä yhdenmukaistamisprosessia alueiden sisällä.

1.   EU antaa teknistä apua ja tarjoaa erityisen ja eriytetyn kohtelun WTO:n terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

2.   Osapuolet käsittelevät yhteistyössä tämän osaston määräysten täytäntöönpanosta johtuvia EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden erityistarpeita.

3.   Osapuolet sopivat seuraavista teknisen avun painopistealoista:

a)	kehitetään EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden julkisen ja yksityisen sektorin teknisiä valmiuksia, jotta luodaan edellytykset terveys- ja kasvinsuojeluvalvonnalle, mukaan luettuina tarkastusta, varmentamista, valvontaa ja sääntelyä koskevat koulutus- ja tiedotustapahtumat;

b)	parannetaan terveys- ja kasvinsuojelutoimien täytäntöönpanon ja valvonnan edellyttämiä teknisiä valmiuksia ja tehostetaan myös kansainvälisten standardien laajempaa käyttöä;

c)

kehitetään valmiuksia riskinarvioinnin, yhdenmukaistamisen, vaatimustenmukaisuuden, testauksen, varmentamisen, jäämien valvonnan, jäljitettävyyden ja akkreditoinnin alalla myös uudistamalla tai perustamalla laboratorioita ja ottamalla käyttöön muita välineitä, jotta EAC-kumppanuusvaltio pystyy tai EAC-kumppanuussopimusvaltiot pystyvät noudattamaan kansainvälisiä standardeja;

d)	edistetään EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden osallistumista asianomaisiin kansainvälisiin standardointielimiin;

e)	parannetaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden valmiutta osallistua tehokkaasti ilmoitusmenettelyihin.

1.   Tämän osaston mukaiseen yhteistyöhön sisältyvät teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden laatiminen, hyväksyminen ja soveltaminen, sellaisina kuin ne on määritelty kaupan teknisiä esteitä koskevassa sopimuksessa.

2.   Tämän osaston mukaisen yhteistyön tavoitteet ovat:

a)	poistetaan asteittain kaupan teknisiä esteitä, jotta osapuolten välistä ja EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden sisäistä kauppaa voidaan helpottaa;

b)

tehostetaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden alueellista yhdentymistä tehostaminen yhdenmukaistamalla EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa sovellettavia standardeja, teknisiä määräyksiä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaisesti;

c)	edistetään kansainvälisten teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen, myös alakohtaisten toimenpiteiden, laajempaa käyttöä;

d)	luodaan toiminnallisia yhteyksiä, yhteishankkeita ja yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden ja EU:n standardoinnista, vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja sääntelystä vastaavien laitosten välille;

e)	tehostetaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden alkuperätuotteiden pääsyä markkinoille parantamalla niiden turvallisuutta, laatua ja kilpailukykyä;

f)	edistetään kansainvälisten parhaiden käytäntöjen laajempaa hyödyntämistä teknisten määräysten, kansainvälisten standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen yhteydessä;

g)	varmistetaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti, että standardien ja teknisten määräysten laatiminen, käyttöönotto ja soveltaminen on avointa eikä luo tarpeettomia kaupan esteitä osapuolten välille;

h)	tuetaan soveltuvien sääntelypuitteiden, toimintalinjojen ja uudistusten kehittämistä EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa, jotta ne voivat noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä toimintatapoja;

i)	avustetaan EAC-kumppanuusvaltiota tai EAC-kumppanuusvaltioita panemaan kaupan teknisiä esteitä koskeva sopimus täytäntöön ja noudattamaan kauppakumppaniensa kaupan teknisiä esteitä koskevia vaatimuksia kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen yhteydessä.

3.   Jollei 75 artiklasta muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)	tuetaan kansainvälisten teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen, myös alakohtaisten toimenpiteiden, laajemman käytön edistämistä;

b)

tuetaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden valmiuksien parantamista standardien, metrologian, akkreditoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen alalla, myös tukemalla laboratorioiden ja muiden merkittävien laitosten uudistamista ja perustamista sekä hankkimalla tarvittavia laitteistoja;

c)	tuetaan laadunhallintaa ja -varmistusta valikoiduilla, EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kannalta merkittävillä aloilla;

d)	tuetaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden standardointielimiä ja muita teknisiä sääntelyelimiä, jotta ne voivat täysimittaisesti osallistua kansainvälisiin standardointielimiin, ja vahvistetaan kansainvälisten standardien roolia teknisten määräysten perustana;

e)	tuetaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden vaatimustenmukaisuuden arviointielinten pyrkimyksiä saada kansainvälinen akkreditointi;

f)	kehitetään toiminnallisia yhteyksiä osapuolten standardointi-, vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja sertifiointielinten välille;

g)

tuetaan yhteisymmärryksen syntymistä hyvistä sääntelyn menettelytavoista, mihin sisältyvät seuraavat: i) avoimuus teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen valmistelussa, hyväksymisessä ja soveltamisessa, ii) sääntelytoimenpiteiden ja niihin liittyvien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen tarve ja oikeasuhteisuus, toimittajan antaman vaatimustenmukaisuusilmoituksen käyttö mukaan luettuna, iii) kansainvälisten standardien käyttö teknisten määräysten perustana, paitsi jos tällaiset kansainväliset standardit olisivat tehottomia tai epätarkoituksenmukaisia perusteltujen tavoitteiden saavuttamiselle, iv) teknisten määräysten täytäntöönpano ja markkinavalvontatoimet, ja v) mekanismien ja menettelyiden laatiminen teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen tarkastelua varten;

h)	tunnistetaan, priorisoidaan ja tuetaan teknisten määräysten tueksi edellytettävän teknisen infrastruktuurin kehitystyötä ja teknologian siirtoa metrologian, standardoinnin, testauksen, sertifioinnin ja akkreditoinnin osalta;

i)	lisätään sääntelyä koskevaa, teknistä ja tieteellistä yhteistyötä muun muassa vaihtamalla kokemuksia ja tietoja asiaankuuluvien teknisten määräysten laadun ja tason parantamiseksi ja sääntelyvoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti;

j)	edistetään eri teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen yhteensopivuutta ja lähentymistä;

k)	edistetään ja tuetaan kahdenvälistä yhteistyötä metrologiasta, standardoinnista, testauksesta, sertifioinnista ja akkreditoinnista vastaavien osapuolten eri laitosten välillä;

l)	edistetään yhteistyötä osapuolten välillä ja EAC:n sisällä alan merkittävien kansainvälisten toimielinten ja organisaatioiden sekä kaupan teknisiä esteitä käsittelevien foorumeiden osalta.

1.   Osapuolet tunnustavat yhteistyön merkityksen tullikysymyksissä ja kaupan helpottamisessa kehittyvän globaalin kaupankäyntiympäristön kannalta.

2.   Osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötä ja varmistavansa tarvittavan lainsäädännön ja menettelyt sekä asianomaisten viranomaisten hallinnolliset valmiudet, jotka vastaavat kaupan helpottamisen tavoitteita.

3.   Osapuolet tunnustavat, että kyseisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asianmukaisia hallinnollisia valmiuksia. Ne sopivat, että EAC-kumppanuusvaltio tarvitsee tai EAC-kumppanuusvaltiot tarvitsevat siirtymäkausia ja että valmiuksia on parannettava, jotta se voi tai ne voivat juohevasti panna täytäntöön tämän osaston määräykset.

4.   Tämän osaston mukaisen yhteistyön tavoitteena on

a)	helpottaa osapuolten välistä kauppaa,

b)	edistää tullilainsäädännön ja tullimenettelyjen yhdenmukaistamista aluetasolla,

c)	tukea EAC-kumppanuusvaltiota tai EAC-kumppanuusvaltioita, jotta kaupan helpottamista voidaan lujittaa,

d)	tukea EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden tullihallintoa, jotta tämä sopimus ja muut tullialan kansainväliset parhaat käytännöt voidaan panna täytäntöön,

e)	tehostaa osapuolten tulliviranomaisten ja muiden alaan liittyvien rajavalvontavirastojen yhteistyötä.

5.   Jollei 75 artiklasta muuta johdu, osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

a)	tietojen vaihto tullilainsäädännön ja tullimenettelyjen alalla;

b)	yhteisten aloitteiden kehittäminen yhteisesti sovituilla aloilla;

c)

tuki seuraaville: i) tullijärjestelmien ja -menettelyiden nykyaikaistaminen ja tulliselvitysajan lyhentäminen; ii) tullimenettelyiden ja kauppamuodollisuuksien – myös tuontiin, vientiin ja kauttakulkuun liittyvien – yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen; iii) alueellisten kauttakuljetusjärjestelmien tehostaminen; iv) avoimuuden tehostaminen 134 artiklan mukaisesti; v) valmiuksien rakentaminen, myös rahoitus- ja tekninen apu EAC-kumppanuusvaltiolle tai EAC-kumppanuusvaltioille tällä alalla; ja vi) kaikki muut tämän sopimuksen osapuolten sopimat tullialat;

d)	aina kun se on mahdollista, yhteisen kannan omaksuminen kansainvälisissä tullialan ja kaupan helpottamisen alan järjestöissä, kuten WTO:ssa, Maailman tullijärjestössä (WCO), YK:ssa ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCTAD);

e)	kaikkien asianomaisten virastojen välisen koordinoinnin edistäminen sekä kotimaassa että ulkomailla.

6.   Osapuolet tekevät yhteistyötä tulliasioissa ja alkuperäsääntöjen osalta seuraavien avulla:

a)	otetaan käyttöön menettelyitä ja toimintatapoja, jotka vastaavat tulliasioiden ja kaupan helpottamisen alalla sovellettavia kansainvälisiä välineitä ja standardeja, WTO:n säännöt ja WCO:n välineet ja standardit mukaan luettuina;

b)	pannaan täytäntöön toimia, joilla pyritään vakiinnuttamaan tullistandardien ja kaupan helpottamistoimenpiteiden yhdenmukaistaminen;

c)	sovelletaan nykyaikaisia tullimenetelmiä, mihin sisältyvät riskinarviointi, sitovat päätökset, yksinkertaistetut menettelyt, luovutuksen jälkeiset tarkastukset ja tarkastusmenettelyt;

d)	automatisoidaan tullimenettelyitä ja muita kaupan menettelyitä, mihin sisältyy myös tulli- ja kauppatietojen sähköinen vaihto;

e)	tarjotaan tulliviranomaisille ja muille alan viranomaisille ja yksityisille toimijoille tullimenettelyitä ja kaupan helpottamista koskevaa koulutusta; ja

f)	käsitellään kaikkia muita osapuolten mahdollisesti nimeämiä aloja.

1.   Osapuolet tunnustavat, että tässä sopimuksessa vahvistettu tullien poisto ja/tai merkittävä alentaminen on haaste EAC-kumppanuusvaltiolle tai EAC-kumppanuusvaltioille. Osapuolet sopivat, että tähän erityiseen haasteeseen vastataan luomalla sitä tasaavat puitteet, jollei liitteen VI määräyksistä, jotka ovat ensisijaisia, muuta johdu.

2.   Osapuolet tunnustavat myös, että tämän sopimuksen täytäntöönpanon seurauksena saattaa olla muun muassa sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöhaasteita EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden talouksille. Osapuolet sopivat, että kyseisiin haasteisiin vastataan talous- ja kehitysyhteistyötoimilla.

3.   Tämän osaston mukaisella yhteistyöllä pyritään vastaamaan nykyisiin ja potentiaalisiin sopeutumishaasteisiin, joita tämän sopimuksen täytäntöönpanosta johtuu.

1.   Jollei liitteen VI määräyksistä, jotka ovat ensisijaisia, muuta johdu, tullien alentamiseen liittyvän tulojen menetyksen osalta EU

a)	osallistuu tehostettuun vuoropuheluun, jonka aiheena ovat verotuksen sopeuttamistoimet ja uudistukset;

b)	suunnittelee yhteistyötapoja, jolla tuetaan verouudistusta;

c)	tarjoaa rahoitusvaroja, joilla katetaan siirtymäajalla tullien poistamisesta tai merkittävästä alentamisesta johtuva julkisten tulojen sovittu menetys.

2.   Jotta voidaan varmistaa, että EAC-kumppanuusvaltio saa tai EAC-kumppanuusvaltiot saavat täyden hyödyn tästä sopimuksesta, EU työskentelee EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kanssa toteuttaakseen soveltuvia yhteistyötoimia, joilla pyritään

a)	parantamaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden tuotannonalojen kilpailukykyä;

b)	parantamaan EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden työvoiman tuottavuutta ja ammatillisia valmiuksia, myös kouluttamalla yritysten lopettamisen vuoksi syrjään jääneitä työntekijöitä ja/tai hankkimalla heille uusia taitoja uusiin tehtäviin;

c)	tukemaan kestävää ympäristöä edistäviä toimia;

d)	rakentamaan valmiuksia makrotalouden kurinalaisuuden lisäämiseksi;

e)	lievittämään vaikutuksia, jotka voivat kohdistua elintarvike- ja ravitsemusturvaan, maaseudun kehittämiseen, toimeentulon turvaamiseen ja vientiansioihin EAC-kumppanuusvaltiossa tai EAC-kumppanuusvaltioissa;

f)	käsittelemään muita mahdollisia yhteistyöaloja, jotka liittyvät tämän sopimuksen täytäntöönpanon haasteisiin.

1.   Osapuolet tunnustavat EU:n sitoutumisen tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden ponnistelut omien kehitystarpeidensa rahoittamiseksi ja sopivat toimivansa sekä yhdessä että erikseen mobilisoidakseen voimavaroja, joilla tuetaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa, alueellista yhdentymistä ja EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden kehitysstrategioita.

2.   Voimavarojen yhteisen mobilisoinnin tavoitteena on täydentää, tukea ja edistää keskinäisen riippuvuuden hengessä EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden ponnisteluja, kun ne hakevat vaihtoehtoisia rahoituslähteitä tähän sopimukseen, erityisesti liitteessä III a olevaan talouskumppanuussopimuksen kehitysmatriisiin, sisältyvien alueellisen yhdentymisen ja kehitysstrategioiden tueksi, jollei liitteen VI määräyksistä, jotka ovat ensisijaisia, muuta johdu.

1.   Jollei liitteen VI määräyksistä, jotka ovat ensisijaisia, muuta johdu, EAC-kumppanuusvaltio tai EAC-kumppanuusvaltiot

a)	osoittavat rahoitusjärjestelyistään varoja oikea-aikaisesti ja ennakoitavalta pohjalta alueellisen yhdentymisen ja talouskumppanuussopimuksen kehitysmatriisiin sisältyvien talouskumppanuussopimukseen liittyvien kehitysstrategioiden ja -hankkeiden tueksi;

b)	kehittävät kehitysstrategioitaan ottaen asianmukaisesti huomioon EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden oikeuden määrittää omien kehitysstrategioidensa ja -painopisteidensä suunnan ja järjestyksen;

c)	perustavat talouskumppanuussopimusrahaston talouskumppanuussopimukseen liittyvien voimavarojen kanavointia varten;

d)	liittävät talouskumppanuussopimuksen kehitysmatriisin painopisteet alueellisiin ja kansallisiin strategioihin.

2.   Jollei liitteen VI määräyksistä, jotka ovat ensisijaisia, muuta johdu, EAC-kumppanuusvaltio muotoilee tai EAC-kumppanuusvaltiot muotoilevat talouskumppanuussopimusrahaston säännöt ja määräykset siten, että varojen käytössä varmistetaan avoimuus, vastuu ja paras vastine rahalle . Rajoittamatta muiden kumppaneiden panosta talouskumppanuussopimusrahastoon tapahtuvan EU:n varojen kanavoinnin edellytyksenä on, että EU antaa myönteisen arvion talouskumppanuussopimusrahaston toimintaohjeista.

3.   Jollei liitteen VI määräyksistä, jotka ovat ensisijaisia, muuta johdu, EU osoittaa varoja oikea-aikaisesti ja ennakoitavalta pohjalta ottaen erityisesti huomioon EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden tarjontapuolen rajoitukset, jotka liittyvät tämän sopimuksen täytäntöönpanoon, myös talouskumppanuussopimuksen kehitysmatriisissa nimetyt rahoituspuutteet, seuraavien kautta:

a)	EU:n talousarvio:

b)	kaikki muut välineet, joita käytetään EU:n virallisen kehitysavun toteuttamiseen.

4.   Osapuolet sitoutuvat yhdessä tekemään työtä mobilisoidakseen seuraavat voimavarat:

a)	muiden (monenvälisten ja kahdenvälisten) lahjoittajien varat;

b)	avustukset, markkinaehtoiset lainat, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussuhteet ja erityisjärjestelyt;

c)	kaikki muut kehityskumppaneilta tarjolla olevat virallisen kehitysavun voimavarat.

1.   Osapuolet käyvät neuvotteluja ja pyrkivät vilpittömällä mielellä ratkaisemaan kaikki tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat mahdolliset riidat siten, että tavoitteena on päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

2.   Osapuolen on pyydettävä neuvottelujen käymistä esittämällä toiselle osapuolelle kirjallinen pyyntö, jossa yksilöidään kyseessä oleva toimenpide sekä ne tämän sopimuksen määräykset, joiden vastaisia osapuoli katsoo toimenpiteen olevan, sekä jäljennös pyynnöstä johtavien virkamiesten komitealle.

3.   Neuvottelut järjestetään, jolleivät osapuolet toisin sovi, valituksen kohteena olevan osapuolen alueella ja ne on järjestettävä kahdenkymmenen (20) päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Neuvottelut on katsottava loppuunsuoritetuiksi kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä, kun valituksen kohteena oleva osapuoli on ottanut pyynnön vastaan, elleivät osapuolet hyväksy neuvottelujen jatkamista. Kaikki neuvottelujen aikana annetut tiedot ovat luottamuksellisia.

4.   Neuvottelut kiireellisistä asioista, myös niistä, jotka koskevat pilaantuvia tai kausitavaroita, on järjestettävä niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa viidentoista (15) päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, ja ne on katsottava loppuunsuoritetuiksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, jolleivät osapuolet sovi neuvottelujen jatkamisesta.

5.   Jos osapuoli, jolle neuvottelupyyntö on tehty, ei vastaa kyseiseen pyyntöön kymmenen (10) päivän kuluessa sen vastaanottamisesta tai jos neuvotteluja ei järjestetä tämän artiklan 3 tai 4 kohdassa määrättyjen määräaikojen kuluessa tai jos neuvottelut on suoritettu loppuun mutta yhteisesti sovittuun ratkaisuun ei ole päästy, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää riidan ratkaisemista välimiesmenettelyllä 112 artiklan mukaisesti.

6.   Osapuolet voivat sopia 3–5 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen muuttamisesta kunkin osapuolen kohtaamien vaikeuksien tai tapauksen monimutkaisuuden vuoksi.

1.   Jos neuvotteluissa ei päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun, osapuolet voivat sopia sovittelijan käyttämisestä. Jolleivät osapuolet toisin sovi, sovittelun tehtävänä on neuvotteluja koskevassa pyynnössä tarkoitettu kysymys.

2.   Kumpi tahansa osapuoli voi edetä 112 artiklan mukaiseen välimiesmenettelyyn käyttämättä sovittelua.

3.   Jolleivät osapuolet pääse sovittelijasta sopimukseen viidentoista (15) päivän kuluessa siitä, kun sovittelupyynnöstä on sovittu, johtavien virkamiesten komitean puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö valitsee sovittelijan arvalla 125 artiklassa tarkoitettujen sellaisten henkilöiden joukosta, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia. Valinta on tehtävä kahdenkymmenenviiden (25) päivän kuluessa siitä, kun sovittelupyynnöstä tehty sopimus on jätetty, ja kunkin osapuolen edustajan läsnäollessa. Sovittelija kutsuu koolle osapuolten kokouksen viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa valinnastaan. Hänen on saatava kunkin osapuolen selvitykset viimeistään viisitoista (15) päivää ennen kokousta ja annettava lausuntonsa viimeistään neljäkymmentäviisi (45) päivää valintansa jälkeen.

4.   Sovittelijan lausuntoon voi sisältyä suositus siitä, miten riita olisi ratkaistava tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. Sovittelijan lausunto ei ole sitova.

5.   Osapuolet voivat sopia 3 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen muuttamisesta. Myös sovittelija voi päättää näiden määräaikojen muuttamisesta joko jonkin osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kyseisen osapuolen kohtaamien vaikeuksien tai tapauksen monimutkaisuuden vuoksi.

6.   Sovittelua sisältävät menettelyt, ja erityisesti kaikki osapuolten kyseisten menettelyjen aikana paljastamat tiedot ja esittämät kannat, ovat luottamuksellisia.

1.   Jos osapuolet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan riitaa 110 artiklassa tarkoitettujen neuvotteluiden avulla, valituksen tehnyt osapuoli voi ilmoittaa välimiespaneelin asettamismenettelyn käynnistämisestä; paneeli asetetaan 113 artiklan mukaisesti.

2.   Välimiespaneelin asettamista koskeva ilmoitus on tehtävä kirjallisesti valituksen kohteena olevalle osapuolelle sekä johtavien virkamiesten komitealle. Valituksen tehneen osapuolen on ilmoituksessaan nimettävä kohteena oleva erityinen toimenpide ja selitettävä, millä tavoin kyseinen toimenpide rikkoo tämän sopimuksen määräyksiä.

1.   Välimiespaneeli koostuu kolmesta välimiehestä.

2.   Osapuolet neuvottelevat keskenään sopiakseen välimiespaneelin kokoonpanosta kymmenen (10) päivän kuluessa siitä, kun johtavien virkamiesten komitealle on toimitettu ilmoitus välimiespaneelin perustamisesta.

3.   Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiespaneelin kokoonpanosta tämän artiklan 2 kohdan mukaisessa määräajassa, kukin osapuoli valitsee välimiehen 125 artiklan mukaisesti laaditusta välimiesten luettelosta viiden (5) päivän kuluessa. Jos osapuoli ei nimeä välimiestä toisen osapuolen pyynnöstä, johtavien virkamiesten komitean puheenjohtaja tai puheenjohtajan valtuuttama henkilö valitsee kyseisen osapuolen välimiehen 125 artiklan mukaisesti laaditusta kyseisen osapuolen alaluettelosta.

4.   Elleivät osapuolet pääse sopimukseen välimiespaneelin puheenjohtajasta tämän artiklan 2 kohdassa vahvistetussa aikataulussa, valitut kaksi välimiestä nimeävät puolestaan 125 artiklan mukaisesti laaditusta luettelosta kolmannen välimiehen paneelin puheenjohtajaksi viiden (5) päivän kuluessa omasta nimeämisestään ja ilmoittavat tästä nimeämisestä johtavien virkamiesten komitealle. Jos paneelin puheenjohtajaa ei pystytä nimeämään, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää johtavien virkamiesten komitean puheenjohtajaa tai puheenjohtajan valtuuttamaa henkilöä valitsemaan viiden (5) päivän kuluessa välimiespaneelin puheenjohtajan arvalla 125 artiklan mukaisesti laadittuun luetteloon sisältyvästä puheenjohtajien alaluettelosta.

5.   Välimiespaneelin asettamispäivä on päivä, jona sen kolme välimiestä on valittu ja jona he ovat hyväksyneet nimeämisensä 120 artiklan mukaisesti hyväksytyn työjärjestyksen mukaisesti.

1.   Välimiespaneelin on annettava osapuolille väliraportti, johon sisältyvät sekä kuvaileva osuus että paneelin havainnot ja päätelmät, yleensä viimeistään yhdeksänkymmenen (90) päivän kuluessa sen asettamispäivästä. Jos paneeli katsoo, että määräaikaa ei pystytä noudattamaan, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä johtavien virkamiesten komitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivämäärä, jona paneeli aikoo antaa väliraporttinsa. Väliraportti olisi joka tapauksessa annettava viimeistään sadankahdenkymmenen (120) päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä. Osapuolet voivat esittää välimiespaneelille kirjallisia huomautuksia tiettyjen väliraportin sisältämien seikkojen johdosta viidentoista (15) päivän kuluessa raportin esittämisestä.

2.   Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien pilaantuvia tai kausitavaroita koskevat tapaukset, välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä antamaan väliraporttinsa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään neljäkymmentäviisi (45) päivää asettamisensa jälkeen. Osapuoli voi seitsemän (7) päivän kuluessa väliraportin antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tarkistaa tiettyjä väliraportin kohtia.

3.   Tarkasteltuaan osapuolten väliraportista esittämiä kirjallisia huomautuksia välimiespaneeli voi muuttaa raporttiaan ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan lisätutkimuksia. Lopullisessa välitystuomiossa on käsiteltävä riittävästi alustavassa tutkintavaiheessa esitettyjä väitteitä, ja siinä on lisäksi vastattava selkeästi osapuolten esittämiin kysymyksiin ja havaintoihin.

1.   Välimiespaneelin on annettava tuomionsa tiedoksi osapuolille sekä johtavien virkamiesten komitealle sadankahdenkymmenen (120) päivän kuluessa paneelin asettamispäivästä.

Puheenjohtajan on sen estämättä, mitä ensimäisessä alakohdassa määrätään, jos määräaikaa ei pystytä noudattamaan, ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä johtavien virkamiesten komitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivämäärä, jona paneeli aikoo antaa tuomionsa. Välitystuomiosta olisi joka tapauksessa ilmoitettava viimeistään sadanviidenkymmenen (150) päivän kuluttua paneelin asettamispäivästä.

2.   Kiireellisissä tapauksissa, mukaan luettuina pilaantuvia ja kausitavaroita koskevat tapaukset,

a)	välimiespaneelin on annettava tuomionsa tiedoksi kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa paneelin asettamispäivästä;

b)	välimiespaneeli voi tehdä alustavan päätöksen siitä, onko kyseessä kiireellinen tapaus, niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa seitsemän (7) päivän kuluessa paneelin asettamispäivästä.

3.   Välimiespaneelin tuomioon on sisällytettävä suosituksia siitä, miten valituksen kohteena olevan osapuolen on toimittava noudattaakseen välitystuomiota.

4.   Sen estämättä, mitä 6–10 kohdassa määrätään kohtuullisesta määräajasta, valituksen kohteena olevan osapuolen on välittömästi ja vilpittömällä mielellä toteutettava tarvittavat toimenpiteet välitystuomion noudattamiseksi.

5.   Jos tuomion välitön noudattaminen ei ole mahdollista, osapuolet pyrkivät sopimaan välitystuomioiden noudattamista koskevasta määräajasta. Tällaisessa tapauksessa valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle ja johtavien virkamiesten komitealle viimeistään kahdenkymmenenyhden (21) päivän kuluttua siitä, kun välitystuomio on annettu tiedoksi osapuolille, aika, jonka se tarvitsee tuomion noudattamiseksi.

6.   Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä välitystuomion noudattamisen edellyttämästä kohtuullisesta määräajasta, valituksen tehneen osapuolen on neljäntoista (14) päivän kuluessa 1 kohdan mukaisesta tiedoksiannosta kirjallisesti pyydettävä välimiespaneelia määrittämään kohtuullisen määräajan pituus. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti valituksen kohteena olevalle osapuolelle ja johtavien virkamiesten komitealle. Välimiespaneeli ilmoittaa ratkaisustaan osapuolille sekä johtavien virkamiesten komitealle kahdenkymmenenyhden (21) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

7.   Jos alkuperäinen välimiespaneeli tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen, sovelletaan 113 artiklan mukaisia menettelyjä. Määräaika tuomion tiedoksiantamiselle on kolmekymmentäviisi (35) päivää tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

8.   Kohtuullisen määräajan pituutta määrittäessään välimiespaneelin on otettava huomioon aika, jonka valituksen kohteena oleva osapuoli yleensä tarvitsee sellaisten lainsäädäntö- tai hallintotoimenpiteiden antamiseen, jotka ovat verrattavissa niihin toimenpiteisiin, jotka valituksen kohteena oleva osapuoli on nimennyt tarpeellisiksi tuomion noudattamista varten, ja paneelin on erityisesti otettava huomioon EAC-kumppanuusvaltion tai EAC-kumppanuusvaltioiden mahdollisesti kohtaamat vaikeudet, jotka johtuvat puutteellisista resursseista.

9.   Kohtuullista määräaikaa voidaan jatkaa osapuolten välisellä sopimuksella.

1.   Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle sekä johtavien virkamiesten komitealle ennen kohtuullisen määräajan päättymistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välitystuomion noudattamiseksi.

2.   Jos kohtuullisen määräajan päätyttyä valituksen kohteena oleva osapuoli ei ole noudattanut tämän artiklan1 kohtaa, valituksen tehnyt osapuoli voi ilmoitettuaan asiasta valituksen kohteena olevalle osapuolelle ja johtavien virkamiesten komitealle toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä 118 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.   Jos osapuolten välillä on erimielisyys siitä, onko valituksen kohteena oleva osapuoli saattanut tilanteensa tämän sopimuksen määräysten mukaiseksi, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää kirjallisesti välimiespaneelia antamaan asiassa tuomion. Tällaisessa pyynnössä on mainittava kyseinen toimenpide ja esitettävä selkeästi, miksi se on tai ei ole yhteensopiva tämän sopimuksen määräysten ja välimiespaneelin tuomion kanssa.

4.   Välimiespaneelin on pyrittävä antamaan tuomionsa tiedoksi neljänkymmenenviiden (45) päivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä. Kiireellisissä tapauksissa, mukaan luettuina pilaantuvia ja kausitavaroita koskevat tapaukset, välimiespaneelin on annettava tuomionsa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

5.   Jos alkuperäinen välimiespaneeli ei pysty tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen viidentoista (15) päivän kuluessa, sovelletaan 113 artiklan mukaisia menettelyjä. Tässä tapauksessa määräaika välimiespaneelin tuomion tiedoksiantamiselle on kahdeksankymmentä (80) päivää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

1.   Jos valituksen kohteena oleva osapuoli ei ilmoita välitystuomioiden noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä ennen kohtuullisen määräajan päättymistä tai jos välimiespaneeli päättää, että 116 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu toimenpide ei ole tämän sopimuksen määräyksistä johtuvien valituksen kohteena olevan osapuolen velvoitteiden mukainen, valituksen tehneellä osapuolella on asiasta valituksen kohteena olevalle osapuolelle ilmoitettuaan oikeus hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä.

2.   Päättäessään tällaisista toimenpiteistä valituksen tehneen osapuolen on pyrittävä valitsemaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat vähiten tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja otettava huomioon niiden vaikutus valituksen kohteena olevan osapuolen talouteen. Jos EU on saanut oikeuden hyväksyä tällaisia toimenpiteitä, sen on lisäksi valittava toimenpiteitä, joilla nimenomaan pyritään saattamaan se EAC-kumppanuusvaltio, jonka toimenpiteiden on todettu rikkovan tätä sopimusta, noudattamaan sitä.

3.   Milloin tahansa kohtuullisen määräajan päätyttyä valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää valituksen kohteena olevaa osapuolta tarjoamaan tilapäisen korvauksen ja valituksen kohteena olevan osapuolen on esitettävä tätä koskeva tarjous.

4.   Korvauksen tai vastatoimenpiteiden on oltava tilapäisiä, ja niitä voidaan jatkaa ainoastaan siihen asti kun tämän sopimuksen määräysten vastaiseksi katsottu toimenpide peruutetaan tai sitä muutetaan sen saattamiseksi sopimuksen mukaiseksi tai kun osapuolet ovat sopineet riidan ratkaisemisesta.

1.   Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle sekä johtavien virkamiesten komitealle toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välitystuomion noudattamiseksi, ja pyynnöstään, joka koskee valituksen tehneen osapuolen soveltamien asianmukaisten toimenpiteiden lopettamista.

2.   Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen ilmoitetun toimenpiteen yhteensopivuudesta tämän sopimuksen määräysten kanssa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää kirjallisesti välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava valituksen kohteena olevalle osapuolelle ja johtavien virkamiesten komitealle. Välimiespaneelin tuomiosta ilmoitetaan osapuolille sekä johtavien virkamiesten komitealle neljänkymmenenviiden (45) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

3.   Jos välimiespaneeli päättää, että välitystuomion noudattamiseksi toteutettu toimenpide ei ole tämän sopimuksen määräysten mukainen, se määrittää, saako valituksen tehnyt osapuoli jatkaa asianmukaisten toimenpiteiden soveltamista. Jos välimiespaneeli päättää, että välitystuomion noudattamiseksi toteutettu toimenpide on tämän sopimuksen määräysten mukainen, asianmukaiset toimenpiteet on lopetettava välittömästi tuomion antamista seuraavana päivänä.

4.   Jos alkuperäinen välimiespaneeli ei pysty tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen, sovelletaan tämän 113 artiklan mukaisia menettelyjä. Määräaika välimiespaneelin tuomion tiedoksiantamiselle on kuusikymmentä (60) päivää edellä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

1.   Osapuolten kirjalliset ja suulliset lausumat voidaan esittää millä tahansa kyseisten osapuolten virallisella kielellä.

2.   Osapuolet pyrkivät sopimaan yhteisestä työkielestä kaikkien tämän osan mukaisten erityismenettelyiden osalta. Jos kyseiset osapuolet eivät pääse sopimukseen yhteisestä työkielestä, kukin osapuoli järjestää kirjallisten vastineiden kääntämisen ja kuulemisten tulkkauksen valituksen kohteena olevan osapuolen valitsemalle kielelle ja maksaa tästä aiheutuvat kustannukset, ellei tämä kieli ole kyseisen osapuolen virallinen kieli (5).

1.   Välimiespaneelien on tulkittava tämän sopimuksen määräyksiä yleisen kansainvälisen oikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen ja myös Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 allekirjoitetussa valtiosopimusoikeutta koskevassa Wienin yleissopimuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

2.   Välimiespaneelin antamilla tulkinnoilla ja tuomioilla ei voida lisätä eikä vähentää tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita.

1.   Välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä tekemään kaikki päätökset yksimielisesti. Jos päätöstä ei voida tehdä yksimielisesti, asiasta on päätettävä annettujen äänten enemmistöllä.

2.   Kaikissa välimiespaneelin välitystuomioissa on esitettävä tosiseikat, tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä tuomiossa mahdollisten esitettyjen havaintojen, suositusten tai päätelmien syyt. Johtavien virkamiesten komitea asettaa välimiespaneelin tuomiot yleisesti saataville.

3.   Välitystuomiot ovat lopullisia ja sitovat osapuolia.

1.   Johtavien virkamiesten komitea laatii viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä luettelon vähintään viidestätoista (15) henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä. Luetteloon sisältyy kolme alaluetteloa: yksi alaluettelo kunkin osapuolen mahdollisista välimiehistä; ja yksi alaluettelo henkilöistä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka voivat toimia välimiespaneelin puheenjohtajina. Kussakin alaluettelossa on oltava vähintään viisi (5) henkilöä. Johtavien virkamiesten komitea varmistaa, että luettelo on aina tällä tasolla 120 artiklan mukaisesti hyväksytyn työjärjestyksen mukaisesti.

2.   Jos jotakin alaluetteloista ei ole laadittu tai siinä ei ole riittävää määrää henkilöitä, kun 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetaan ilmoitus, välimiehet on valittava arvalla niistä henkilöistä, joita toinen osapuolista tai kukin osapuoli on virallisesti ehdottanut kyseisiin alaluetteloihin. Jos vain yksi osapuoli on ehdottanut henkilöitä, kolme välimiestä on valittava arvalla näiden keskuudesta.

3.   Jos mitään 1 kohdan mukaista välimiesluetteloa ei ole laadittu tai välimiehiä ei ole ehdotettu 2 kohdan mukaisesti, menettelyn käynnistävän osapuolen on pyydettävä pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeriä toimimaan nimittävänä viranomaisena.

4.   Välimiehillä on oltava erityistä asiantuntemusta ja kokemusta oikeudellisista kysymyksistä ja kansainvälisestä kaupasta. Välimiesten on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta eikä heillä saa olla sidoksia minkään osapuolen hallitukseen ja heidän on noudatettava 120 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn työjärjestykseen liitettyjä menettelysääntöjä.

1.   Tämän sopimuksen nojalla perustetut välimiespaneelit eivät käsittele riitoja, jotka koskevat WTO-sopimuksista johtuvia jommankumman osapuolen oikeuksia tai velvollisuuksia.

2.   Turvautuminen tämän sopimuksen riitojenratkaisua koskeviin määräyksiin ei rajoita mahdollisia WTO-sopimukseen perustuvia toimia, riitojen ratkaisu mukaan luettuna. Jos osapuoli kuitenkin on aloittanut tiettyä toimenpidettä koskevan riitojenratkaisumenettelyn joko tämän osaston tai WTO-sopimuksen mukaisesti, se ei saa aloittaa samaa toimenpidettä koskevaa riitojenratkaisumenettelyä toisella foorumilla ennen ensimmäisen menettelyn päättymistä. Osapuoli ei myöskään saa hakea korvausta molemmissa foorumeissa, jos on rikottu velvoitetta, joka on sama sekä tässä sopimuksessa että WTO-sopimuksessa. Tällöin, kun riitojenratkaisumenettely on käynnistetty, osapuoli ei saa esittää toisella foorumilla korvausvaatimusta saman velvoitteen rikkomisen vuoksi toisen sopimuksen nojalla, paitsi jos valittu foorumi ei pysty menettelyllisten tai oikeudenkäyttöön liittyvien syiden vuoksi tutkimaan kyseisen velvoitteen rikkomista koskevaa korvausvaatimusta.

3.   Osapuoli voi aloittaa tiettyä toimenpidettä koskevan riitojenratkaisumenettelyn joko tämän osan tai WTO-sopimuksen mukaisesti seuraavasti:

a)

tämän osan mukaisen riitojenratkaisumenettelyn katsotaan käynnistyneen, kun osapuoli pyytää välimiespaneelin asettamista 112 artiklan mukaisesti, ja päättyneen, kun välimiespaneeli antaa tuomionsa tiedoksi osapuolille ja johtavien virkamiesten komitealle 115 artiklan mukaisesti tai kun on päästy yhteisesti sovittuun ratkaisuun 119 artiklan mukaisesti;

b)

WTO-sopimuksen mukaisen riitojenratkaisumenettelyn katsotaan käynnistyneen, kun osapuoli pyytää paneelin asettamista riitojen ratkaisua koskevan sopimuksen 6 artiklan mukaisesti, ja sen katsotaan päättyneen, kun WTO:n riitojenratkaisuelin hyväksyy WTO-paneelin raportin tai, tapauksen mukaan, valituselimen raportin riitojen ratkaisua koskevan sopimuksen 16 artiklan ja 17 artiklan 14 kohdan mukaisesti.

4.   Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymää velvoitteiden keskeyttämistä. WTO-sopimuksella ei estetä toista osapuolta keskeyttämästä tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

1.   Tässä osassa vahvistetut määräajat, myös välimiespaneelille sen tuomion ilmoittamista varten asetetut määräajat, lasketaan kalenteripäivinä alkaen sitä toimea tai tosiseikkaa seuraavasta päivästä, johon ne viittaavat.

2.   Osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella pidentää mitä tahansa tässä osassa mainittua määräaikaa.