Kysymystä on käsitelty kirjallisuudessa. Katso erityisesti Ehlermann, C,
Ks. asiassa Arduino (
Jäljempänä tässä ratkaisuehdotuksessa käytän tämän kaltaisesta yhteistyöstä käsitettä
Se katsoi, että Arthur Andersen & Co. Belastingadviseurs ja Arthur Andersen & Co. Accountants -yhtiöiden välillä olevien yhteyksien perusteella ne toimivat SWV:n 4 §:ssä tarkoitetussa
Lisäksi valvontalautakunta katsoi, että jos Wouters ryhtyisi yhteistyösuhteeseen, josta käytettävässä yhteisessä nimessä mainittaisiin luonnollisen henkilön
Rechtbank totesi, että NOvA on yleisen edun edistämiseksi lailla perustettu julkisyhteisö. Tässä tarkoituksessa se käyttää sille Advocatenwetin 28 §:ssä annettua määräystenantovaltaa. NOvA:n velvollisuutena on yleisen edun vuoksi taata, että oikeudellista apua antava asianajaja on riippumaton ja Tämä ilmeisesti Alankomaiden oikeusjärjestykselle ominainen käsite näyttää tarkoittavan asiakkaan etujen puolustamista.
Perustamissopimuksen 86 artiklaa (josta on tullut EY 82 artikla) koskevan kanneperusteen osalta Rechtbank on katsonut, että NOvA:ta ei voida pitää yrityksenä eikä yritysten yhteenliittymänä. Advocatenwetin 28 §:ssä ei myöskään millään tavoin anneta yksityisille toimijoille sellaista toimivaltaa, joka saattaisi vaarantaa perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan tehokkaan vaikutuksen. Kyseinen säännös ei sen vuoksi ole perustamissopimuksen 5 artiklan toisen kappaleen (josta on tullut EY 10 artiklan toinen kohta) vastainen tulkittuna yhdessä EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan g alakohdan [josta on muutettuna tullut EY 3 artiklan 1 kohdan g alakohta] sekä 85 ja 86 artiklan kanssa.
Rechtbankin mukaan käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole valtion rajat ylittäviä seikkoja eikä edellä mainittuja perustamissopimuksen määräyksiä siten pidä soveltaa. Yhteistyön kielto on joka tapauksessa yleiseen etuun liittyvien pakottavien syiden vuoksi perusteltu eikä se ole suhteettoman ankara. Rechtbank on lisäksi katsonut, että SWV ei ole ristiriidassa sijoittautumisoikeuden kanssa. Jos yhteisön oikeudessa ei ole asiasta säännöksiä, jäsenvaltiot ovat vapaita liittämään asianajajan ammatin harjoittamiseen omalla alueella sääntöjä sen takaamiseksi, että oikeudellista apua antava asianajaja on riippumaton ja ajaa asianosaisen etua.
Onko yhteisön oikeuden kilpailusääntöjen kannalta merkitystä sillä, että kyseisen elimen antamat yleisesti sitovat määräykset on annettu laissa annetun toimivallan nojalla ja erityisen lainsäätäjän ominaisuudessa? Mitä kriteereitä tämän kysymyksen ratkaisemiseen yhteisön oikeuden mukaan on käytettävä?
Ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen a. b ja c alakohta sekä toinen ennakkoratkaisukysymys.
Kolmas ja neljäs ennakkoratkaisukysymys.
Viides ennakkoratkaisukysymys.
Kuudes ennakkoratkaisukysymys.
Seitsemäs, kahdeksas ja yhdeksäs ennakkoratkaisukysymys.
Ensinnäkin, NOvA on
Toiseksi kantajien mukaan SWV:n tarkoitus on
Kolmanneksi SWV on kantajien mukaan omiaan vaikuttamaan
EY:n tuomioistuimen perussäännön mukaisesti Saksan, Tanskan, Ranskan. Alankomaiden, Portugalin, Ruotsin ja Liechtensteinin hallitukset ovat esittäneet kirjalliset huomautuksensa. Luxemburgin hallitus on esittänyt huomautuksensa suullisesti.
Ranskankielinen käännös (s. 10).
Asia
Ks. ennakkoratkaisun esittämistä koskeva päätös (ranskankielinen käännös, s. 6 ja 10), NOvA:n kirjalliset huomautukset (27 kohta) ja Alankomaiden hallituksen kirjalliset huomautukset (19 kohta).
Asia
Toisaalta asianajaja voi tuottaa palvelun toisen henkilön hyväksi ja tämän valvonnassa, ja tämä toinen henkilö maksaa hänelle tästä vastikkeeksi palkkaa. Tässä tapauksessa asianajajaa on pidettävä toisen palveluksessa olevana Asia Tuomion 112 kohta.
Kysymys tuli esille Pavlov-tapauksessa. Vastattaessa asiassa esitettyihin kysymyksiin ei kuitenkaan ollut tarpeen ratkaista tätä kysymystä (les. julkisasiamies Jacobsin tuossa asiassa esittämän ratkaisuehdotuksen 125 kohta).
Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskeva päätös (ranskankielinen Käännös, s. 5 ja 11).
Waelbroeck, M., ja Frignani, A., Commentaire J. Megret, Le droit de la CE, volume 4, Concurrence, éditions de l'université de Bruxelles, Bruxelles, 1997, 2
Käsitteen tarkoituksena on estää, että yritykset voisivat välttyä kilpailusääntöjen soveltamiselta pelkästään sen muodon perusteella, jota käyttäen ne yhteensovittavat toimintansa markkinoilla. Tämän periaatteen tehokkuuden varmistamiseksi perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa ei kielletä ainoastaan yritysten välisiä suoria yhteistoimintajärjestelyjä (sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat), vaan myös institutionaaliset yhteistoiminnan muodot, toisin sanoen tilanteet, joissa taloudelliset toimijat toimivat ryhmärakenteen tai yhteisen elimen välityksellä.
Komissio on tehnyt kolme vapaita ammatinharjoittajia koskevaa päätöstä: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 85 artiklan soveltamismenettelystä (IV/
CNSD-tapaus (tuomion 34 kohta).
Komissio päätti nostaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen Italian tasavaltaa vastaan. Komissio moitti Italian tasavaltaa siitä, että tämä oli rikkonut perustamissopimuksen 5 ja 85 artiklan määräyksiä yhdessä luettuina, kun se vaati CNSD:tä laatimaan maksuhinnaston, jota kaikkien tullihuolitsijoiden on pakko noudattaa.
Erityisesti asia
CNSD-tapaus (tuomion 41 kohta).
Yhteisöjen tuomioistuin totesi, että Ibidem (tuomion 42 kohta). Ibidem (tuomion 42 kohta). Ibidem (tuomion 42 kohta).
Ibidem (tuomion 41 kohta).
Yhteisöjen tuomioistuin korosti, että kun CNSD laati alueneuvostojen esitysten perusteella palvelujen maksutaksan, Ibidem (tuomion 43 kohta).
Ibidem (tuomion 44 kohta).
Ks. myös Pavlov-tapaus (tuomion 87 kohta).
Advocatenwetin 18 §:n 1 momentti ja 22 §:n 1 momentti.
Advocatenwetin 22 §:n 2 momentti.
Advocatenwetin 19 §:n 1 momentti.
Advocatenwetin 20 §:n 1 momentti.
Edellä esitetystä seuraa, että NOvA:n johtoelinten jäseninä on yksinomaan asianajajia, jotka valitaan ammattiryhmän jäsenten keskuudesta. Yhteisöjen tuomioistuimelle toimitetuista oikeudenkäyntiasiakirjoista Ks. ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskeva päätös (ranskankielinen käännös, s. 5) ja pääasian kantajien kirjalliset huomautukset (43 kohta).
Tältä osin Alankomaiden hallitus muistutti, että Advocatenwetin 30 §:n nojalla valtiolla on valta kumota NOvA:n antamat määräykset, jos ne ovat yleisen edun vastaisia. NOvA puolestaan korosti, että Advocatenwetin 26 §:ssä ja 28 §:ssä velvoitetaan NOvA:n johtoelimet käyttämään toimivaltaansa niin, että
Vaikka kuninkaan kumoamisvalta on aivan todellista, se on vähintään yhtä sattumanvaraista. Kuten pääasian kantajat ovat korostaneet, tällaisen valvonnan olemassaolo ei tarkoita, että asianajajayhdistys olisi laillisesti velvollinen toimimaan yleisen edun hyväksi käyttäessään määräystenantovaltaansa. Toisaalta ilmaisu Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskeva päätös (ranskankielinen Käännös, s. 5 ja 11).
On siis syytä todeta, että kun NOvA käyttää määräystenantovaltaansa, sillä ei ole Alankomaiden oikeuden säännösten nojalla CNSD-tapaus (tuomion 44 kohta).
Ensinnäkin NOvA ei harjoita minkäänlaista taloudellista toimintaa. Tämän perusteen mukaan kysymys on julkisyhteisöstä, jonka tehtävä on antaa luonteeltaan eettisiä sääntöjä.
Toisen väitteen mukaan NOvA:ta on pidettävä valtion
Kolmannen väitteen mukaan NOvA:lla on oikeudenhoitoon liittyvä yleisen edun mukainen tehtävä. Tämä tehtävä on oikeusvaltiossa välttämätön. Muissa jäsenvaltioissa toimivien asianajajayhdistysten tavoin NOvA:n tehtävä on taata lainkäyttövaltaan kuuluville henkilöille oikeus-ja tuomioistuinpalvelujen saatavuus, varmistaa asianajajien integriteetti, valvoa, että ammattia harjoitetaan asianmukaisesti, ja ylläpitää kansalaisten luottamusta ammattia kohtaan.
CCBE ja Ranskan hallitus omaksuivat näiden väitteiden väliin sijoittuvan kannan. Ne väittävät, että NOvA:n toiminta on eroteltava niin, että siihen sovelletaan kilpailusääntöjä silloin, kun kysymys on
Asiassa BNIC annetusta tuomiosta alkaen on ollut selvää, että Asia
Yksikön luonnehtiminen yritysten yhteenliittymäksi ei myöskään edellytä sitä, että kyseinen yhteenliittymä itsessään osallistuu talouselämään. Yhdistetyt asiat Asia
Lisäksi sillä, että NOvA:lle on annettu määräystenantovaltaa ja kurinpitovaltaa, ei ole merkitystä. Tämä päätelmä perustuu asioissa CNSD ja Pavlov annettuihin tuomioihin.
Pavlov-tapauksessa yhteisöjen tuomioistuin piti Alankomaissa toimivaa erikoislääkärien ammattijärjestöä yritysten yhteenliittymänä, vaikka tällä NOvA:n tavoin oli lakiin perustuvaa määräystenantovaltaa. Pavlov-tapaus (tuomion 84 ja 87 kohta). Yhteisöjen tuomioistuin on omaksunut samanlaisen kannan yrityksen käsitteen osalta. Se on todennut, että perustamissopimuksen 86 artiklaa sovelletaan telekommunikaatioalalla toimivan julkisen yrityksen norminantovallan käyttämiseen (asia Ks. CNSD-tapaus (tuomion 7 kohta) sekä julkisasiamies Cosmasin ratkaisuehdotus tuossa asiassa (71 kohta).
Yhteisön oikeudessa yrityksen käsite sisältää Em. asia Höfner ja Elser, tuomion 21 kohta. Tästä on kysymys sellaisten pakollisen sosiaaliturvajärjestelmän nallinnointiin osallistuvien elinten kohdalla, joiden toiminta perustuu kansallisen yhteisvastuun periaatteeseen (yhdistetyt asiat Ks. em. asia Poucet ja Pistre, julkisasiamies Tesauron ratkaisuehdotuksen 8 kohta. Ks. asia Ks. erityisesti asia
Sama huomautus koskee yritysten yhteenliittymää. Yhteisöjen tuomioistuin ei ole asiassa BNIC katsonut, että se, että valtio on antanut ammatilliselle järjestölle julkiseen palveluun liittyvän tehtävän, voisi olla esteenä perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan soveltamiselle. Ks. em. asia BNIC, kertomus suullista käsittelyä varten (1.1 kohta), tuomio (16 kohta) sekä perustamissopimuksen 85 artiklan soveltamismenettelyä koskeva (IV/
Yhteisöjen tuomioistuin ei voi kuitenkaan omaksua suppeaa lähestymistapaa vielä tässä arvioinnin vaiheessa. CNSD- ja Pavlov-tapauksissa määriteltiin selvästi olosuhteet, joissa tietty elin voi jäädä perustamissopimuksen 85 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle. Kysymys on tapauksista, joissa yksikköä on sen kokoonpano ja sen toiminnan järjestäminen huomioon ottaen pidettävä valtion elimenä. Sitä vastoin jos elin koostuu, kuten käsiteltävänä olevassa asiassa, yksinoman yksityisistä talouselämän toimijoista, kilpailuviranomaisilla on oltava mahdollisuus tarkastella sen toimintaa kokonaisuudessaan perustamissopimukseen kannalta.
Syyt, joiden perusteella kilpailuoikeutta on syytä tulkita laajasti, on selvästi määritelty julkisasiamies Jacobsin edellä mainitussa asiassa Albany esittämässä ratkaisuehdotuksessa. Jacobsin mukaan: Julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotuksen 184 kohta. Nämä kilpailusääntöjen asialliseen soveltamisalaan liittyvät seikat voidaan siirtää samojen sääntöjen henkilölliseen soveltamisalaan.
Ks. myös Bach, A., selostus
On selvää, että kun NOvA käyttää määräystenantovaltaansa, muiden jäsenvaltioiden asianajajayhteisöjen tavoin se voi toimia yleisen edun puolesta. Tämä seikka ei kuitenkaan vaikuta asiaan määriteltäessä sitä, onko yhteisöä pidettävä yritysten yhteenliittymänä vai ei. Ks. erityisesti em. asiassa IAZ ym. v. komissio annettu tuomio. Tässä asiassa Anseau oli tehnyt joidenkin pesukoneiden valmistajien ia maahantuojien kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena oli varmistaa laitteiden yhdenmukaisuus Belgian lainsäädännössä asetettujen vaatimusten kanssa, jotka koskevat juomaveden laadun takaamista. Sopimus oli kuitenkin pantu täytäntöön niin, että se haittasi Belgiaan suuntautuvaa rinnakkaistuontia. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että
Suurin osa ammattikuntien päättävien elinten tällä alalla antamista säännöistä koskee
Asia
Yhdistetyt asiat
Yhdistetyt asiat
Asia
Yhteisöjen tuomioistuin on näin julistanut perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan vastaisiksi sellaiset yritysten yhteenliittymien tekemät sopimukset ja päätökset, joiden yksinomainen tarkoitus on rajoittaa tai vääristää kilpailua sopimuksen osapuolten kesken tai sopimuksen osapuolten ja ulkopuolisten välillä. Tästä on kysymys sellaisissa horisontaalissa yhteisjärjestelyissä, joissa pyritään määräämään tuotteiden Asia Em. asia Verband der Sachversicherer v. komissio, tuomion 39—43 kohta. Asia Asia Em. asia Consten ja Grundig v. komissio (Kok. 1966, s. 496—498).
Em. asia Société technique minière (Kok. 1966, s. 359 ja 360) ja asia
Asia
Em. asia Société technique minière (Kok. 1966, s. 360); asia
Em. asia Société technique minière (Kok. 1966, s. 359 ja 360) ja yhdistetyt asiat
Em. asia Société technique minière (Kok. 1966, s. 360).
Pavlov-tapaus (tuomion 91 kohta).
Asia
Pääasian kantajien kirjalliset huomautukset (81—93 kohta).
Ks. erityisesti asia
Ks. erityisesti em. asia Oehlschläger, tuomion 4 kohta; asia
Ennakkoratkaisupyyntöä koskevassa päätöksessään Raad van State on todennut, että: Ennakkoratkaisupyyntöä koskeva päätös (ranskankielinen käännös, s. 13).
Tätä taustaa vasten yhteisöjen tuomioistuin ei voi ottaa tutkittavaksi pääasian kantajien esittämiä tosiseikkoja. Väitettä, jonka mukaan SWV:n tarkoitus on kilpailun vastustaminen, ei siis voida hyväksyä.
Kyseisessä asiassa komissiota pyydettiin ottamaan kantaa Euroopan patenttiviraston hyväksymien asiamiesten instituutin menettelysääntöjen (IMA) laillisuuteen. Komissio katsoi, että suurin osa tutkituista säännöistä jäi perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon ulkopuolelle seuraavalla perusteella:
Päätöksen 38 perustelukappale.
Komission mukaan menettelysääntöihin sisältyvillä tämän luonteisilla Idem.
Komission virallinen kanta näyttää olevan samanlainen. Ks. vastaavasti Bicho, M.-J.,
Kirjallisissa huomautuksissaan komissio ei ole ottanut kantaa tähän kysymykseen. Se vastasi yhteisöjen tuomioistuimen esittämään kysymykseen lyhyesti, että riidanalaiset määräykset eivät ole omiaan rajoittamaan tuntuvasti kilpailua, koska niillä pyritään turvaamaan asianajajien riippumattomuus ja välttämään eturistiriitojen syntymistä.
Fasquelle, D., Droit américain et droit communautaire des ententes, Étude de la règle de raison, Paris, éditions Joly, 1993, s. 25.
Tämän säädöksen tiukkuuden vuoksi amerikkalaiset tuomioistuimet katsoivat nopeasti tarpeelliseksi tulkita Sherman Actia Kovar, R., Le droit communautaire de la concurrence et la Fasquelle, D., em. teos, s. 31.
Kovar, R., em. teos, s. 238.
Ks. Wils, G.,
Ks. tältä osin em. Commentaire I. Megret, viitteineen (172 kohta).
että valikoivat jakelujärjestelmät yhtenä tekijänä muiden kanssa ovat perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan mukaisia kilpailutekijöitä, kunhan jälleenmyyjien valinta tapahtuu objektiivisin perustein ja vaatimukset vahvistetaan siten, että ne koskevat samalla tavalla kaikkia potentiaalisia jälleenmyyjiä ja kunhan niitä sovelletaan syrjimättä Asia että uuden maataloustuotteen jakelu edistää kilpailua ja jotta tämä kilpailun edistämistavoite toteutuu, yksinoikeuteen perustuvan viljely- ja markkinointilisenssin myöntäminen Asia että yrityskauppaa koskevalla sopimuksella on kilpailua vahvistava vaikutus ja että 85 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sopimuksen osapuolten välisiin kilpailukieltolausekkeisiin, sikäli kuin nämä lausekkeet ovat tarpeen yrityksen luovutuksen kannalta, ja ne saavat olla kestoltaan ja soveltamisalaltaan sellaisia, että niillä pyritään vain tähän tavoitteeseen Ks. em. asia Remia ym. v. komissio, tuomion 17—20 kohta. että franchise-sopimuksen täytäntöönpanossa välttämättömien sopimusehtojen ei katsota rajoittavan kilpailua perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla Asia että osto-osuuskunnan sääntöjen määräys, jolla sen jäseniä kielletään osallistumasta muiden sen kanssa suoraan kilpailevien osuuskuntien toimintaan, ei kuulu 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kiellon piiriin, jos se rajoittuu siihen, mikä on tarpeen osuuskunnan hyvän toiminnan turvaamisen kannalta ja vahvistaa sen asemaa sopimussuhteissa tuottajiin nähden. Ks. asia
Ks. vastaavasti asia
Osapuolet eivät väitä, että SWV vahvistaa kilpailua oikeudellisten palvelujen markkinoilla. Suullisessa menettelyssä Luxemburgin hallitus on kuitenkin väittänyt, että SWV vaikuttaa myönteisesti kilpailuun. Se on katsonut, että kun SWV:ssä kielletään asianajajia muodostamasta yhteenliittymiä tilintarkastajien kanssa, tällä voidaan torjua oikeuspalvelujen keskittyminen vain muutaman kansainvälisen suuryrityksen käsiin ja siten pysyttää näillä markkinoilla riittävä (tai suuri) määrä talouden toimijoita. Yhdyn laajalti tähän Luxemburgin hallituksen käsitykseen asiasta. Tällaisten toimintojen keskittymiseen liittyvä riski on todellinen, kun otetaan huomioon joidenkin asianajotoimistojen ja tilintarkastusyhtiöiden koko. Oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna tätä problematiikkaa on kuitenkin tarkasteltava yhteisön oikeuden muiden säännösten kannalta. Keskittymiseen liittyvät rakenteelliset toimet kuuluvat yritysten välisen keskittymisen valvonnasta
Nyssens, H., em. teos (4.1.2 kohta).
Jos kuitenkin pyritään analysoimaan komission päättelyä, vaikuttaa siltä, että se jakautuu useampaan peräkkäiseen vaiheeseen. Sen mukaan on siis määritettävä 1) merkitsevätkö kyseessä olevat ammatin harjoittamista koskevat säännöt kilpailun rajoittamista kyseisillä markkinoilla; 2) onko ammatin harjoittamista koskevilla säännöillä ammatin ominaispiirteet huomioon ottaen (asianajajan itsenäisyyden, riippumattomuuden, pätevyyden, lahjomattomuuden tai vastuutunnon säilyttäminen, ammattisalaisuuden suojaaminen tai tarve välttää etujen ristiriidat) huomioon ottaen hyväksyttävä tarkoitus; 3) ovatko ammatin harjoittamista koskevat säännöt tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi, johon niillä pyritään ja 4) sovelletaanko ammatin harjoittamista koskevia sääntöjä objektiivisesti ja syrjimättömällä tavalla.
Yhtäältä väite merkitsee yleiseen etuun liittyvän tavoitteen saavuttamista koskevien näkökohtien sisällyttämistä perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan määräykseen. Toisaalta siinä asetetaan kaikki oikeuskysymykset ja tosiasioihin liittyvät seikat tämän määräyksen yhteyteen. Väitteen mukaan sekä kysymystä kilpailun rajoittamisen tunnistamisesta että sen mahdollisesta oikeutuksesta on tarkasteltava yksinomaan perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan määräysten kannalta. Tällainen tulkinta on omiaan poistamaan suuren osan perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan ja 90 artiklan 2 kohdan merkityksestä.
Edellä mainitussa asiassa Institut des mandataires agréés vastaan komissio annettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio vahvistaa tätä kohtaa koskevan arviointini. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että Tuomion 64 kohta.
Ratkaisuehdotuksen 89 kohta.
Minusta näyttää todellakin
Kuten julkisasiamies Jacobs on huomauttanut, ammatillisten palvelujen markkinoille on ominaista Pavlov-tapaus, julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen 86 kohta. Ks. toisaalta em. asia Institut des mandataires agréés v. komissio, tuomion 72—79 kohta.
Kirjallisuudessa Nyssens, H., em. teos (4.1.1 kohta).
Joka tapauksessa sellaiset ammatin harjoittamista koskevat säännöt, jotka tosiasiassa vahvistavat tai turvaavat normaalia kilpailua oikeuspalvelujen markkinoilla, voitaisiin jättää 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kiellon ulkopuolelle
Asia
Oikeuskäytännön mukaan 85 artiklan 3 kohdan määräyksen perusteella on mahdollista ottaa huomioon ominaispiirteet, jotka liittyvät tiettyihin elinkeinoelämän aloihin, Em. asia Verband der Sachversicherer v. komissio, tuomion 15 kohta. Em. asia Metro v. komissio, tuomion 43 kohta ja em. asia Remia ym. v. komissio, tuomion 42 kohta. Yhdistetyt asiat
Asianajajilla on yleensä yksinoikeus asiamiehenä ja avustajana toimimiseen liittyvissä asioissa. Useimmiten vain asianajajilla on oikeus edustaa luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä valtion oikeusviranomaisten edessä. Harjoittamansa toiminnan ansiosta asianajajilla on vankka kokemus oikeudenkäyntiasioissa. Lisäksi he nauttivat arvostusta, jonka perusteella he joutuvat usein puolustamaan asiakkaidensa etuja muissa viranomaisissa (hallintoelimet, ylikansalliset elimet, lehdistö jne.).
Ryhtyessään yhteistyöhön asianajajien ammattikuntaan kuuluvien henkilöiden kanssa tilintarkastajat voisivat näin hyötyä asianajajien kokemuksesta. Heidän lausuntonsa, konsultointinsa ja eri oikeudenaloilla laatimansa asiakirjat voivat olla luotettavampia ja asiantuntevampia, jolloin niillä on merkittävä lisäarvo. Lisäksi tilintarkastajat voisivat tarjota asiakkailleen laajempaa palveluvalikoimaa. Asianajajien kanssa harjoitettavan yhteistyön ansiosta yhteinen organisaatio voisi myös puolustaa tilintarkastajien asiakkaiden etuja oikeusviranomaisissa oikeudenkäyntiasioissa.
Harjoittamansa toiminnan ansiosta tilintarkastajat ovat saavuttaneet todellisen asiantuntemuksen eräillä oikeudenaloilla kuten vero-oikeus, kirjanpito-oikeus, rahoitusoikeus, yritystukiin liittyvä lainsäädäntö ja yrityssaneerauksia koskevat säännökset. Asianajajat voisivat hyötyä tilintarkastajien näillä eri aloilla hankkimasta kokemuksesta ja näin parantaa tarjoamiensa oikeuspalvelujen laatua.
Tilintarkastajat toimivat sitä paitsi muilla kuin oikeuspalvelujen markkinoilla. Ne tarjoavat palveluja myös seuraavilla aloilla: tilintarkastus, sisäinen tarkastus, kirjanpito ja liikkeenjohdon konsultointi. Ks. yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksien toimintaan soveltuvaksi (Asia IV/M.1016 — Price Waterhouse/Coopers & Lybrand)
Ensinnäkin asianajajat ja tilintarkastajat voisivat hyötyä mittakaavasäästöistä, koska yhteiseen organisaatioon kuuluisi suurempi määrä palveluntuottajia. Näiden mittakaavasäästöjen pitäisi heijastua palvelun kustannuksiin ja niillä olisi siten myönteisiä vaikutuksia kuluttajalle hintojen kannalta.
Seuraavaksi asiakkaalla olisi mahdollisuus hankkia yhden ainoan organisaation puoleen kääntymällä suuri osa oman yrityksensä organisoinnin, johtamisen ja toiminnan kannalta välttämättömistä palveluista. Näin asiakas saisi paremmin tarpeisiinsa soveltuvia palveluja, koska kyseinen organisaatio tuntisi kokonaan ja perusteellisesti sen noudattaman politiikan (kauppapolitiikka, myyntistrategia, henkilöstöhallinto jne.) ja sen kohtaamat vaikeudet. Lisäksi asiakas säästäisi aikaa ja rahaa. Sen ei tarvitsisi hoitaa itse molempien ammattiryhmien (asianajajat ja tilintarkastajat) tarjoamien palvelujen koordinointia ja se voisi toimittaa yhdelle ainoalle yhteyshenkilölle kaikki sen liiketoiminnan käsittelyssä tarvittavat tiedot.
Nallet, H., Les réseaux pluridisciplinaires et les professions du droit, La documentation française, Paris, 1999, s. 77 ja sitä seuraavat sivut.
Ks. vastaavasti hyvin toisenlaista alaa koskevat yhdistetyt asiat
Ks. erityisesti asia
Pääasian asianosaisten toimittamien tietojen mukaan asianajajien ammattikunnan osuus Alankomaiden oikeuspalvelujen markkinoista on 35—50 prosenttia. Yhteisöjen tuomioistuimelle ei ole toimitettu tietoja tilintarkastusyhtiöiden markkinaosuuksista. Joistakin virallisista asiakirjoista selviää kuitenkin, että Arthur Andersen Worldwide -yhtiön ja Price Waterhouse -yhtiön liikevaihdosta 17—20 prosenttia tulee yksinomaan verotusneuvonnan alalla annetuista palveluista. Päätös 1999/152/EY (70 perustelukappale). Nallet, H., em.t.s. 21.
Ks. tältä osin Pavlov-tapaus, tuomion 94—97 kohta.
Ks. em. asia Metro v. komissio, tuomion 20—22 kohta.
Asia
Perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa ei vaadita, että tässä määräyksessä tarkoitetut sopimukset ja yritysten yhteenliittymän päätökset olisivat tosiasiallisesti vaikuttaneet yhteisön jäsenvaltioiden sisäiseen kauppaan, vaan että ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niillä voi olla tällainen vaikutus. Em. asia Miller v. komissio, tuomion 15 kohta ja em. asia Ferriere Nord v. komissio, tuomion 19 kohta. Yhdistetyt asiat
CNSD-tapaus, tuomion 48 kohta. Ks. myös asia
Kyseisen yhteistyön tarkoitus on erityisesti tarjota Ennakkoratkaisupyyntöä koskeva päätös (ranskankielinen käännös, s. 23).
Kolmas ennakkoratkaisukysymys.
Neljäs ennakkoratkaisukysymys.
Yhdistetyt asiat
Em. asia, tuomion 21 kohta.
Yhteisöjen tuomioistuin on myös katsonut, että Ks. erityisesti asia Ks. julkisasiamies Tesauron ratkaisuehdotukset em. asiassa Poucet ja Pistre (8 kohta) ja em. asiassa SAT Fluggesellschaft (9 kohta).
Em. asia Van Landewyck ym. v. komissio, tuomion 87 ja 88 kohta ja em. asia IAZ ym. v. komissio, tuomion 19 ja 20 kohta.
Asia
Pääasian kantajien kirjalliset huomautukset (121 kohta).
Ks. em. asia Albany, julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotuksen 207 kohta.
Idot, L.,
Ks. erityisesti em. asia komissio v. Italia, tuomio
Pääasian kantajien kirjalliset huomautukset (121—124 kohta).
Yhdistetyt asiat
Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kahdella tai useammalla yrityksellä on keskinäisiä siteitä tai sellaisia yhteisiä tekijöitä, että ne muodostavat taloudellisesti yhteisen yksikön, joka pystyy merkittävässä määrin toimimaan muista kilpailijoista, asiakkaista ja kuluttajista riippumatta. Tämän kuvauksen mukaan yhteinen määräävä markkina-asema edellyttää, että yritykset ovat riittävässä määrin sidoksissa toisiinsa omaksuakseen saman toimintalinjan markkinoilla. Asia
Korah, V.,
Asia
Em. asta Compagnie maritime belge transports ym. v. komissio, tuomio
Ibidem (tuomion 42 ja 45 kohta).
Ibidem (tuomion 45 kohta) ja asia
Ks. vastaavasti Muñiz Fernández, P., Increasing powers and increasing uncertainty: collective dominance and pricing abuses, ELRev., 2000, s. 645 (s. 648 ja 649).
Oikeudellisten yhteyksien osalta yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisjärjestely saattoi johtaa yhteisen määräävän markkina-aseman syntymiseen. Luonnollisesti pelkästään se, että useamman yrityksen välillä on sopimus, yritysten yhteenliittymän päätös tai yhdenmukaistettu menettelytapa, ei sinänsä voi olla riittävä peruste tällaiselle toteamukselle. Em. asia Compagnie maritime belge transports ym. v. komissio, tuomio Ibidem (tuomion 44 kohta).
Em. asia Centro Servizi Spedimmo, tuomion 34 kohta ja em. asia DIP ym., tuomion 2/kohta.
Ks. vastaavasti em. asia Sodemare ym., julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, sivun 81 alaviite.
Ks. tältä osin Politique de la concurrence et professions libérales, OECD, Paris, 1985 (69 kohta).
Ks. tältä osin yhdistetyt asiat
Em. asia Compagnie maritime belge transports ym. v. komissio, tuomio
Ks. em. asia DLG (tuomion 49—52 kohta) sekä tämän ratkaisuehdotuksen 112 kohta.
Ks. asia
Tässä määräyksessä tarkoitetun yrityksen käsitteen merkitys on täsmälleen sama kuin sille perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan yhteydessä annettu merkitys. Ks. vastaavasti Pavlov-tapaus, tuomion 77 kohta. Asia
Em. asia BRT II, tuomion 20 kohta ja asia
Periaatteessa se, että toiminta on valtiovallan sääntelemää, ei ole riittävä peruste sitä harjoittavan yksikön saattamiseksi 90 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvaksi, vaikka kyseiseen yksikköön kohdistuva valtion valvonta onkin tiukempaa. Asia
Aluksi yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että 90 artiklan 2 kohdassa ei välttämättä vaadita valtion antamaa lakia tai asetusta. Asia Em. asia Almelo, tuomion 47 kohta. Em. asia komissio v. Ranska, tuomio Em. asia, tuomion 98—111 kohta. Ks. tältä osin Gyselen, L., oikeustapauskommentti
On varmaa, että yrityksen toiminnan on liityttävä Asia Asia Em. asia Corsica Ferries France, tuomion 45 kohta. Ibidem (tuomion 60 kohta).
Blum, F.,
Asia
Asia
Em. asia Ahmed Saeed Flugreisen ja Silver Line Reisebüro, tuomion 55 kohta.
Em. asia Almelo, tuomion 48 kohta ja asia
Em. asia Albany, tuomion 105 kohta.
Asia
Em. asia Corbeau, tuomion 15 kohta.
Asia
Em. asia Corsica Ferries France, tuomion 45 ja 60 kohta.
Yhteisöjen tuomioistuin on sitä vastoin kieltäytynyt pitämästä Em. asia Merci convenzionali porto di Genova, tuomion 27 kohta ja em. asia GT-Link, tuomion 52 ja 53 kohta. Em. asia Corbeau, tuomion 19 kohta.
Jotta yritys voi selviytyä sille asetetuista erilaisista velvoitteista, viranomaiset päättävät yleensä myöntää sille yksin- tai erityisoikeuksia. Perustamissopimuksen 90 artiklan 2 kohdan määräykset voivat näin olla perusteena kilpailurajoituksille tai jopa tällaisten oikeuksien myöntämisestä tai käytöstä johtuvalle kilpailun täydelliselle poistamiselle.
Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että 90 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamiseen liittyvien edellytysten täyttyminen ei edellytä, että kilpailusääntöjen soveltaminen vaarantaa yrityksen eloonjäämisen taikka sen taloudellisen toiminnan jatkuvuuden tai rahoituksellisen tasapainon. Em. asia komissio v. Ranska, tuomio Pavlov-tapaus, tuomion 107 kohta. Näin ollen yhteisöjen tuomioistuin on merkittävästi lieventänyt perustamissopimuksen 90 artiklan 2 kohdan neljänteen edellytykseen liittyviä vaatimuksiaan. Aluksi se vaati sen todistamista, että kilpailusääntöjen soveltaminen on yhteensoveltumatonta yritykselle uskotun erityistehtävän toteuttamisen kanssa (ks. em. asia Sacchi, tuomion 15 kohta; asia
Määräyksessä täsmennetään, että yritykset, joille on uskottu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottaminen, kuuluvat perustamissopimuksen sääntöjen soveltamisalaan
Tästä seuraa, että muiden talouden toimijoiden taholta tulevan kilpailun rajoittaminen on sallittua vain, Em. asia Almelo, tuomion 49 kohta. Ks. myös em. asia Corbeau, tuomion 14 kohta. Em. asia Sydhavnens Sten & Grus, tuomion 80 kohta. Ilmaisu on artikkelista Kovar, R.,
Tietääkseni yhteisöjen tuomioistuin ei ole vielä ottanut kantaa tämän vaatimuksen sisältöön ja laajuuteen. Asioissa komissio vastaan Alankomaat, komissio vastaan Italia ja komissio vastaan Ranska Em. asia komissio v. Alankomaat, tuomio
Jotkut yhteisöjen tuomioistuimen julkisasiamiehistä ovat kuitenkin ottaneet kantaa tähän kysymykseen. Asia
Ne katsovat, että asianajajayhteisölle on uskottu yleisen edun mukainen tehtävä, koska sen on edistettävä asianajajan ammatin asianmukaista harjoittamista ja laadittava sääntöjä, joilla pyritään takaamaan lainkäyttövaltaan kuuluville henkilöille oikeus- ja tuomioistuinpalvelujen saatavuus Alankomaissa. Nämä osapuolet ovat sitä mieltä, että jos yhteisöjen tuomioistuin katsoisi NOvA:n olevan 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritysten yhteenliittymä, sen pitäisi myös soveltaa siihen perustamissopimuksen 90 artiklan 2 kohdan poikkeusmääräyksiä.
Kuten olen jo edellä todennut, 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla yrityksen käsitteellä on täysin sama merkitys kuin mikä sille on annettu perustamissopimuksen 86 artiklan yhteydessä. Tämä käsite määritellään perustamissopimuksen kaikkien kilpailua koskevien määräysten yhteydessä yhtenäisesti. NOvA:ta ei siis voida pitää perustamissopimuksen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä.
Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 51 kohta.
Asia
Yhteisön oikeusjärjestyksen osalta ks. asia
Neuvonantotoimintansa yhteydessä asianajaja auttaa asiakkaitaan järjestämään eri toimintonsa lakia noudattaen. Hän puolustaa näiden oikeuksia myös muihin oikeussubjekteihin ja julkiseen valtaan nähden. Hän voi myös neuvoa, onko aiheellista tai tarpeen nostaa kanne tuomioistuimissa. Avustamiseen ja asiamiehenä toimimiseen liittyvän toimintansa yhteydessä asianajajan on huolehdittava yksityisten oikeussubjektien asianmukaisesta ja tehokkaasta puolustuksesta. Näiden tehtävien vuoksi hänen on tunnettava säännöt, joiden avulla hän voi tehokkaasti edustaa asiakkaansa näkemystä tuomioistuimissa. Vastaavasti asianajajilla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio, asia Schöpfer v. Sveitsi, Asia Asia
Asianajajan merkittävän roolin vuoksi Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovatkin katsoneet, että mahdollisuus käyttää oikeudellista neuvonantajaa avustajana ja asiamiehenä kuuluu perusoikeuksiin. Euroopan unionin perusoikeuskirja, 47 artikla.
Em. asia Merci convenzionali porto di Genova, tuomion 27 kohta; em. asia GT-Link, tuomion 53 kohta ja em. asia Corsica Ferries France, tuomion 45 kohta.
Advocatenwetin 11 §:n 1 momentin mukaan Alankomaissa rekisteröidyillä asianajajilla on oikeus esiintyä kaikissa kuningaskunnan tuomioistuimissa niin siviili- kuin rikosasioissakin. Advocatenwetin 46 §:ssä säädetään lisäksi, että asianajajat ovat kurinpidollisten tuomioistuinten tuomiovallan alaisia kaiken sellaisen
Koska yhteisöjen tuomioistuin on merkittävästi lieventänyt julkisen vallan nimenomaisen toimen olemassaoloon liittyviä vaatimuksiaan, tämänkaltaisen säännöksen pitäisi riittää sen toteamiseksi, että Alankomaiden viranomaiset ovat Ks. myös em. Commentaire J. Megret, (290 kohta):
Lambert, P., Règles et usages de la profession d'avocat du barreau de Bruxelles, Bruylant, Bruxelles, 1994, 3. p., s. 432. Damien, A., La profession d'avocat, Gazette du Palais, Litec, Paris, 1991, katsoo vastaavasti, että:
Asianajajan harjoittama NOvA:n kirjalliset huomautukset (36 kohta ja sitä seuraavat kohdat).
Näin ollen asianajaja ei voisi aina neuvoa ja puolustaa asiakastaan itsenäisesti, jos hän kuuluu sellaiseen organisaatioon, jonka tehtävänä on antaa
Tämän vuoksi kun kahden ammattiryhmän jäsenet sitoutuvat jakamaan niiden yhteenliittymään liittyvät taloudelliset voitot, tappiot ja riskit, niiden ilmeisen edun mukaista on vaihtaa keskenään yhteisiä asiakkaita koskevia tietoja. Tilintarkastajalla saattaa olla houkutus pyytää ja saada asianajajalta tietoja, jotka liittyvät esimerkiksi neuvotteluihin, joita asianajaja käy jonkin tietyn oikeudenkäynnin yhteydessä. Asianajajalla saattaa vastavuoroisesti olla houkutus kääntyä tilintarkastajan puoleen saadakseen tietoja, joiden avulla hän voi tehokkaammin puolustaa asiakastaan tuomioistuimissa.
Asianajajan vaitiolovelvollisuuden rikkomisen vaara on sitäkin suurempi, kun tilintarkastaja on tietyissä tilanteissa lain nojalla velvollinen ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille asiakkaidensa toimintaan liittyviä tietoja.
Tarkastellessani toista ennakkoratkaisukysymystä totesin tosin, että riidanalaiset määräykset ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 128—132 kohta.
Riidanalaiset määräykset ovat luonteeltaan pelkästään yhteisön sisäistä
Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskeva päätös (ranskankielinen Käännös, s. 26).
NOvA:n kirjalliset huomautukset (216 ja 217 kohta).
Ks. pääasian kantajien kirjalliset huomautukset (12 kohta).
Toisaalta on selvää, että ammattikuntalaitos ei voi vastata ammattikunnan jäsenten yleisestä ja jatkuvasta valvonnasta. Tällainen valvonta ei sitä paitsi vaikuta suotavalta, koska se synnyttäisi epäluottamuksen ilmapiirin ammattikunnan keskuudessa.
Toisaalta sopimukseen perustuvat sitoumukset ja Ks. NOvA.n kirjalliset huomautukset (252 kohta) sekä CCBE:n päätöslauselma integroidun yhteistyön muodoista asianajajien ja asianajajien ammattiryhmään kuulumattomien henkilöiden kanssa, Ateena Nallet, H. katsoo vastaavasti, että
Asia
On kuitenkin huomattava, että Saksan oikeudessa tilintarkastajia koskeva ammatillinen sääntely on suureksi osaksi samansisältöinen kuin asianajajia koskeva sääntely. Erityisesti tilintarkastajat eivät ole velvollisia antamaan tietoja kolmansille.
Esille nouseva kysymys koskee sitä, onko edellä mainittujen ammattiryhmien väliselle niin erilaiselle kohtelulle olemassa objektiivisesti perusteltuja syitä. Tämän kysymyksen osalta asianosaisten kannat eriävät voimakkaasti. Ne ovat esittäneet merkittävän määrän väitteitä, jotka koskevat kyseisille eri ammateille ominaisia piirteitä (puolueettomuus, riippumattomuus, vaitiolovelvollisuus, vetäytymisoikeus). Yhteisöjen tuomioistuin ei voi ottaa kantaa tähän kysymykseen.
Ks. erityisesti asia
Ks. em. asia Meng, tuomiolauselma, ja em. asia Ohra Schadeverzekeringen, tuomiolauselma.
Mainittu edellä.
Em. asiat Meng ja Ohra Schadeverzekeringen, julkisasiamies Tesauron ratkaisuehdotus.
Em. asia Reiff, julkisasiamies Darmonin ratkaisuehdotus.
Em. asia DIP ym., julkisasiamies Fennellyn ratkaisuehdotus.
Joissakin viimeaikaisissa tuomioissa Ks. erityisesti em. asia Corsica Ferries France, tuomion 50—54 kohta; em. asia Albany, tuomion 66 kohta ja Pavlov-tapaus, tuomion 99—100. Pavlov-tapaus, julkisasiamies Jacobsin esittämän ratkaisuehdotuksen 160—164 kohta. Ks. tältä osin em. asiassa Arduino esittämäni ratkaisuehdotus.
Joka tapauksessa kahdella ensimmäisellä oikeuskäytännöstä ilmenevällä tilanteella ei ole merkitystä käsiteltävänä olevassa oikeusriidassa. Kansallinen tuomioistuin ei ole toimittanut mitään tietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että Alankomaiden viranomaiset olisivat määränneet, edesauttaneet tai vahvistaneet riidanalaisten määräysten vaikutuksia. Ainoastaan kolmatta tilannetta, toimivallan mahdollista siirtämisestä on syytä tutkia.
Joliét, R.,
Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että sääntely säilyttää valtiollisen luonteensa, kun viranomaiset pidättävät itselleen oikeuden vahvistaa taloudellisen päätöksen keskeisen sisällön. Em. asia Van Eycke, tuomion 19 kohta. Em. asia Meng, tuomion 20 kohta; em. asia Ohra Schadeverzekeringen, tuomion 13 kohta ja em. asia Corsica Ferries France, tuomion 52 kohta. Em. asia Reiff, tuomion 22 kohta; em. asia Delta Schiffahrts- und Speditionsgesellschaft, tuomion 21 kohta ja asia Centro Servizi Spediporto, tuomion 27 kohta. Em. asia Van Eycke, tuomion 19 kohta ja em. asia Corsica Ferries France, tuomion 52 kohta.
CNSD-tapauksessa Tuomion 57 kohta.
Ratkaisuehdotuksen 92 kohta.
NOvA:n kirjalliset huomautukset (32 ja 197 kohta).
Ranskankielinen käännös (s. 19).
Nämä kaksi tietoa eivät minusta ole sinällään ristiriitaisia. On mahdollista, että vaikka Advocatenwetissä ei olekaan nimenomaisia säännöksiä tästä, käytännössä on toimittu siten, että oikeusministeriö on voinut valvoa ennakolta NOvA:n määräysten sisältöä. Esille nousee kysymys siitä, miten varmistua tällaisen käytännön olemassaolosta, ja jos vastaus kysymykseen on myönteinen, miten määritellä sen todellinen luonne ja laajuus.
Tältä osin katson, että kansallinen tuomioistuin voi päätyä siihen lopputulokseen, että ennakollinen valvonta on riittävää, jos se toteaa, että on olemassa
Tämän säännöksen mukaan
NOvA:n kirjalliset huomautukset (33— 35 ja 106 kohta).
Kolmannen seikan osalta pääasian kantajat ovat todenneet, että Pääasian kantajien kirjalliset huomautukset (145 kohta).
Kyseessä olevan asian kohteena olevan oikeusriidan tosiseikoista käy ilmi, että Woutersilla ja Savelberghilla on ollut mahdollisuus kääntyä yleisten tuomioistuinten puoleen riitauttaakseen asianajajayhteisön elinten tekemän heitä koskevan yksittäisen päätöksen. Tämän oikeudenkäynnin yhteydessä asianosaiset ovat voineet vedota riidanalaiset määräykset sisältävän yleisesti sovellettavan toimenpiteen laittomuuteen kilpailuoikeuden säännösten kannalta. Alankomaissa rekisteröidyillä asianajajilla on siis tosiasiallinen mahdollisuus hakea yleisissä tuomioistuimissa muutosta ammattikunnan päättävien elinten tekemistä yksittäisistä ja yleisesti sovellettavista päätöksistä.
Yhdistetyt asiat
Asia
Ks. erityisesti asia
Perustamissopimuksen 59 artiklan osalta ks. erityisesti asia
Pääasian kantajien kirjalliset huomautukset (162 kohta).
Pääasian kantajien mukaan Wouters ja Savelbergh vetoavat palvelujen tarjoamisen vapautta koskeviin perustamissopimuksen määräyksiin. Asianomaiset haluaisivat ryhtyä yhteistyöhön kahden edellä mainitun yhtiön kanssa Pääasian kantajien kirjalliset huomautukset (162 kohta).
Gebhard-tapaus, tuomion 25 kohta (kursivointi tässä).
Oikeudenkäyntiasiakirjoista käy ilmi, Ks. NOvA:n toimittamat tiedot (NOvA:n kirjallisten huomautusten 208 kohta), joita pääasian kantajat eivät ole riitauttaneet.
Lisäksi vastoin sitä, mitä pääasian kantajat näyttävät ehdottavan, mikään ei tue väitettä, jonka mukaan Arthur Andersen & Co. Belastingadviseurs- ja Price Waterhouse Belastingadviseurs BV -yhtiöille olisi myönnetty erityinen valtuus toimia sellaisten Ennakkoratkaisun pyytämistä koskevassa päätöksessään (ranskankielinen käännös, s. 23), Raad van State on todennut, että eräät muihin jäsenvaltioihin sijoittuneet asianajajat ja veroneuvojat, jotka kuuluvat Arthur Andersen- tai Price Waterhouse -konserneihin, saattaisivat mahdollisesti haluta sijoittautua pysyvästi Alankomaiden alueelle harjoittaakseen siellä toimintaansa integroidussa yhteistyössä Woutersin ja Savelberghin kanssa. Toteutuessaan tällainen tilanne saattaisi kuulua perustamissopimuksen 52 artiklan soveltamisalaan. Käsiteltävänä olevassa asiassa tämä kysymys on kuitenkin luonteeltaan hypoteettinen, koska mikään seikka asiakirja-aineistossa ei osoita, että asianomaiset henkilöt olisivat asianosaisia Raad van Statessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että yritys voi Ks. em. asia Alpine Investments, tuomion 30 kohta. Ks. myös asia Ennakkoratkaisun pyytämistä koskevassa päätöksessään (ranskankielinen käännös, s. 23) Raad van State on todennut, että eräät muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneet Arthur Andersen- tai Price Waterhouse -konserneihin kuuluvat asianajajat ja veroneuvojat saattaisivat mahdollisesti tarjota yhteistyössä Woutersin ja Savelberghin kanssa
Keck ja Mithouard -tapaus, tuomion 16 kohta (kursivointi tässä).
Keck ja Mithouard -tapaus, tuomion 17 kohta.
Ks. myös vastaavasti asia
Yhteisöjen tuomioistuin on jo soveltanut
Alpine Investments -yhtiö harjoitti ammattitoimintaansa Alankomaissa. Se oli erikoistunut tavarapörssin termiinisopimuksiin. Alankomaiden viranomaiset olivat kieltäneet sitä käyttämästä Em. asia Alpine Investments, tuomion 33 kohta.
Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin totesi, että Ibidem, tuomion 28 kohta.
Yhteisöjen tuomioistuin hylkäsi Alankomaiden hallituksen väitteen seuraavalla perusteella: Ibidem, tuomion 38 kohta (kursivointi tässä).
Ks. myös em. asia Gourmet International Products, tuomion 38 kohta.
Tuomion 37 kohta.
Ranskankielinen käännös (s. 25).
Oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevät seikat vahvistavat, että SWV ei ole syrjivä kyseisten toimijoiden kansallisuuden vuoksi. Advocatenwetin 29 §:n nojalla asianajajayhteisön antamat määräykset koskevat tosiasiassa erittelemättä kaikkia Alankomaissa rekisteröityjä asianajajia sekä
Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskeva päätös (ranskankielinen Käännös, s. 13).
Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla yhteisöjen tuomioistuin on toistuvasti todennut, että asianajajaan sovellettavilla ammatin harjoittamista koskevilla säännöillä — erityisesti järjestäytymistä, kelpoisuutta, ammattietiikkaa, valvontaa ja vastuuta koskevilla säännöillä — on yleisen edun mukainen tavoite. Ks. em. asia Binsbergen, tuomion 12—14 kohta; asia Em. asia Reisebüro Broede, tuomion 38 kohta.
Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 190—195 kohta.
Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 196—199 kohta.
Tältä osin Raad van State voi päätyä siihen lopputulokseen, että riidanalaiset määräykset ovat yhteensopivia perustamissopimuksen 59 artiklan määräysten kanssa, jos se toteaa, että on olemassa objektiivisesti perusteltuja syitä, joiden perusteella Alankomaissa rekisteröityjen asianajajien sallitaan ryhtyvän integroituun yhteistyöhön notaarien, veroneuvojien ja patenttiasiamiesten kanssa mutta että Alankomaissa rekisteröityjä asianajajia kielletään ryhtymästä integroituun yhteistyöhön tilintarkastajien ammattiryhmään kuuluvien jäsenten kanssa. Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 200 kohta.
Silloin kun asianajajayhteisöön kuuluu pelkästään tämän ammattikunnan jäseniä eikä sitä ole lailla velvoitettu tekemään päätöksiä tiettyjä yleisen edun mukaisia kriteerejä noudattaen, sitä on pidettävä perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yritysten yhteenliittymänä kaiken sen harjoittaman toiminnan osalta, kulloinkin toteutetun toimenpiteen kohteesta ja tarkoituksesta riippumatta. Sillä, että asianajajayhteisölle on lailla annettu määräystenanto- ja kurinpitovaltaa, ei ole merkitystä ratkaistaessa, onko se perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritysten yhteenliittymä.