KOMISSION ASETUS (EY) N:o 142/98,

annettu 21 päivänä tammikuuta 1998,

jalostusteollisuuteen tarkoitetusta tonnikalasta myönnettävän tasaushyvityksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä kalastus- ja vesiviljelytuotealan markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3759/92 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3318/94 (2), ja erityisesti sen 18 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo, että

asetuksen (ETY) N:o 3759/92 18 artiklassa säädetään, että tuottajajärjestöille on myönnettävä tasaushyvitys, jos kalenterivuosineljänneksen ajalta todetaan, että huomioon otetut hinnat ovat alemmalla tasolla kuin vahvistettu käynnistyskynnys,

tämän hyvitysjärjestelmän soveltamiseksi on syytä määritellä asetuksen (ETY) N:o 3759/92 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun myyntihinnan käsite,

olisi määritettävä tietyt korvaushakemuksen tekemistä ja korvauksen maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt niiden määrien osalta, joista saadaan oikeus hyvitykseen, mukaan lukien yksityiskohtaiset säännöt alkuperää ja yhteisöasemaa koskevista todisteista,

on aiheellista vahvistaa valvonnan puitteet ja tavoitteet ja jättää aloitetun järjestelmän pysyvää ja tehokasta valvontaa koskevista säännöksistä päättäminen jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten vastuulle,

tätä järjestelmää on mahdollista käyttää vilpillisiin tarkoituksiin, erityisesti sen vuoksi, että tasaushyvityksen soveltamisesta ja maksamisesta päätetään kyseisten vuosineljännesten päättymisen jälkeen; näiden mahdollisuuksien vähentämiseksi olisi säädettävä, että tahallisten väärien tietojen tai törkeän laiminlyönnin seurauksena edunsaajan on maksettava jäsenvaltiolle rahasumma, joka vastaa 50:tä prosenttia kyseisestä hyvityksestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hyvityksen takaisin perimistä ja korkojen maksamista, jos kyseessä on rikkomuksen uusiminen, kyseiselle tuottajajärjestölle tai jäsenelle ei tämän lisäksi myönnetä hyvitystä kyseistä vuosineljännestä seuraavien kahdeksan vuosineljänneksen aikana,

olisi säädettävä, että rikkomus, joka vaikuttaa rajoitetusti tonnikaloja koskevaan tasaushyvitysjärjestelmään, ei johda hyvitysoikeuden täydelliseen poistamiseen, vaan ainoastaan hyvityksen kiinteään alentamiseen,

tämän järjestelmän toimivuuden takaamiseksi olisi tarkennettava tiettyjä jäsenvaltioiden tekemiä ilmoituksia koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä,

säilyketeollisuuteen tarkoitetusta tonnikalasta myönnettävän tasaushyvityksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 1989 annettu komission asetus (ETY) N:o 2381/89 (3) olisi kumottava, ja

Kalastustuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa annetaan asetuksen (ETY) N:o 3759/92, jäljempänä "perusasetus", 18 artiklassa tarkoitetun tasaushyvityksen myöntämisen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2 artikla

1. Hyvityksen myöntämisestä ja hyvityksen enimmäismäärästä päätetään perusasetuksen 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen annetun asetuksen avulla, kun perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa määritettyjen edellytysten todetaan täyttyvän kyseisen kalenterivuosineljänneksen osalta.

2. Hyvitys myönnetään tuottajajärjestöille perusasetuksen 18 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen määrien rajoissa mainitun asetuksen liitteessä III olevista tuotteista, jotka ovat tuottajajärjestöjen jäsenten pyytämiä, ja jotka on myyty ja toimitettu yhteisön tullialueelle sijoittautuneelle jalostusteollisuudelle niiden jalostamiseksi kokonaan ja lopullisesti CN-koodiin 1604 kuuluviksi tuotteiksi.

3 artikla

Komissio määrää perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun yhteisön keskimääräisen myyntihinnan jäsenvaltioiden komission asetuksen (ETY) N:o 2210/93 (4) 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoittamien kuukauden keskimääräisten hintanoteerausten perusteella.

Jäsenvaltiot määrittävät nämä kuukauden keskimääräiset hintanoteeraukset tuottajajärjestöjen tai niiden jäsenten yhteisössä kaupan pitämisen ensimmäisessä vaiheessa laskuttamien myyntihintojen perusteella. Myyntihinta määritetään

- aluksesta purkamisen yhteydessä myytäville tuotteille tuotteiden ollessa aluksessa ja aluksen ollessa laiturissa,

- varastoinnin yhteydessä niille tuotteille, jotka myydään sen jälkeen, kun tuottajajärjestö tai sen jäsen on varastoinut ne.

4 artikla

Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät hyvityksen tuottajajärjestöille perusasetuksen 18 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen määrien rajoissa ja mainitun asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

5 artikla

Hyvitysoikeuden määrittämistä varten huomioon otettavat toimet ovat myyntitoimet, joita koskevat laskut on päivätty kyseisenä vuosineljänneksenä ja jotka on otettu huomioon 3 artiklassa mainittua keskimääräistä kuukausittaista myyntihintaa laskettaessa.

6 artikla

1. Asianomaisen tuottajajärjestön on esitettävä hyvityksen maksua koskeva hakemus 2 kohdassa tarkoitettuine liitetietoineen kaikkien 5 artiklan mukaisesti huomioon otettujen myyntitointen osalta sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonne tuottajajärjestö on sijoittautunut viimeistään 45 päivän kuluttua 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn asetuksen voimaantulosta.

2. Liitetietoja ovat:

a) jäljennös sellaisten tuotteiden myyntiin liittyvistä laskuista, joissa on oltava vähintään asianomaisen myyjän ja ostajan nimet ja osoitteet, joita tarkoitetaan 2 artiklan 2 kohdassa, sekä kunkin saman kaupalliseen tuoteluokkaan kuuluvan erän osalta

- myyty määrä,

- tosiasiallisesti saatu myyntihinta,

- toimituspäivä,

- toimituspaikka;

b) todiste siitä, että tuotteet ovat yhteisön alkuperää eli todiste yhteisöasemasta;

c) todiste tavaroiden tosiasiallisesta toimittamisesta yhteisön tullialueelle sijoittautuneelle jalostajalle;

d) todiste tuotteen maksamisesta a kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla hinnalla;

e) jalostajan antama todistus siitä, että ostettu määrä on tarkoitettu jalostettavaksi tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Tämän asetuksen 2 kohdan b alakohdassa vaadittuna todisteena yhteisön alkuperästä ja yhteisöasemasta pidetään

- T2M-asiakirjan esittämistä komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (5) 325-337 artiklan säännösten mukaisesti.

Tätä varten tullitoimipaikka, jonka kautta tuotteet on tuotu yhteisön tullialueelle asetuksen (ETY) N:o 2454/93 334 artiklan mukaisesti, antaa hakijalle T2M-asiakirjasta yhden jäljennöksen, jossa on merkintä "AINOA JÄLJENNÖS TASAUSHYVITYSTÄ VARTEN".

T2M-asiakirjan 1 kohdassa mainitun hakijan on oltava tuottaja, joka on pyytänyt ne tuotteet, joista hyvityshakemus tehdään.

- Jos tuotteiden purkusataman tulliviranomaiset kieltävät T2M-asiakirjan käytön asetuksen (ETY) N:o 2454/93 326 artiklan 2 kohdan mukaisesti, todistus yhteisön alkuperästä annetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (6) 8 artiklan 1 kohdassa säädetyllä ilmoituksella tai purkujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisella ilmoituksella lastin purkamisesta yhteisön tullialueella.

- Todistukseksi alkuperästä annetussa asiakirjassa on mainittava selkeästi tuotteiden laji, esitystapa ja paino. Siihen on tarpeen mukaan lisättävä purkujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antama todistus punnitsemisesta, joka on tehty lastia purettaessa yhteisön tullialueelle.

7 artikla

1. Asianomainen jäsenvaltio maksaa tuottajajärjestöille hyvityksen 75 päivän kuluessa tässä asetuksen 6 artiklan 1 kohdan tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta, paitsi jos on aloitettu hyvitysoikeutta koskeva hallinnollinen tutkimus.

2. Tuottajajärjestön on maksettava hyvitys jäsenilleen 90 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut jäsenvaltion maksaman määrän.

3. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tieto kunakin vuosineljänneksenä tuottajajärjestön suorittamista maksuista viimeistään kolme kuukautta kyseisen vuosineljänneksen päättymisestä ja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesta myöntämisjaksosta sekä niihin liittyvistä määristä.

8 artikla

1. Asianomaisten jäsenvaltioiden on perustettava valvontajärjestelmä, jolla taataan, että tuotteet, joille hyvitystä haetaan, ovat siihen oikeutettuja ja että muita yhteisön asiaan liittyviä säännöksiä noudatetaan.

2. Valvontajärjestelmää koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä on säädettävä vähintään seuraavista seikoista:

- määräyksistä, jotka koskevat tuotteiden yhteisön alkuperän ja yhteisöaseman tarkastamista erityisesti aluksella olevien asiakirjojen perusteella,

- tämän järjestelmän mukaisesti huomioon otettujen myyntitointen yksilöimisestä tuottajajärjestöjen, niiden jäsenten tai alihankkijoiden myyntirekistereissä kunkin määrän osalta siten, että mukaan tulee merkintä T2M-asiakirjan tai sen korvaavan asiakirjan viitteestä, myynti- ja toimituspäivästä, tuotteen ostajasta, hinnasta, jolla tämä määrä on myyty sekä laskun viitetiedoista. Myyntirekisterit muutetaan tätä tarkoitusta varten,

- paikoilla, tuottajajärjestöissä, niiden jäsenten tai alihankkijoiden luona tehtävistä ennalta ilmoittamattomista tarkastuksista, joilla tarkastetaan paikalla tämän asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdissa tarkoitettujen tietojen ja todellisen tilanteen vastaavuus,

- suoraan asianomaisiin jalostamoihin tehtävät tarkastukset, joilla tarkastetaan paikalla, että tämän järjestelmän yhteydessä ostetut tuotteet on tosiasiallisesti tarkoitettu jalostettavaksi 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Tehdyistä tarkastuksista laaditaan yksityiskohtainen kertomus, josta ilmenee hyvityksen saajan velvoitteiden noudattaminen sekä tehtyjen tarkastusten laatu ja laajuus.

4. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle jokaisena vuosineljänneksenä tieto tehdyistä tarkastuksista ja niiden tuloksista.

9 artikla

1. Jos tuottajajärjestö tai sen jäsen on syyllistynyt hyvitysjärjestelmää koskevaan rikkomukseen vakavan laiminlyönnin seurauksena tai petostarkoituksessa, jäsenvaltio pidättää rahasumman, joka on 50 prosenttia hyvityksestä, jota sovelletaan rikkomuksen kohteena oleviin määriin, joista myönnettäisiin tai on myönnetty hyvitys. Jos kyseessä on rikkomuksen uusiminen, kyseiselle tuottajajärjestölle tai jäsenelle ei tämän lisäksi myönnetä hyvitystä kyseistä vuosineljännestä seuraavien kahdeksan vuosineljänneksen aikana.

2. Jos hyvityksen saaja on syyllistynyt hyvitysjärjestelmää koskevaan rikkomukseen rajoitetussa määrin ja osoittanut kyseistä jäsenvaltiota tyydyttävällä tavalla, että hän ei ole tehnyt rikkomusta petostarkoituksessa eikä se johdu vakavasta laiminlyönnistä, jäsenvaltio pidättää rahasumman, joka on 10 prosenttia hyvityksestä, jota sovelletaan rikkomuksen kohteena oleviin määriin, joista myönnettäisiin tai on myönnetty hyvitys.

3. Pidätetty summa on maksettava Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastolle (EMOTR).

4. Hyvityksen saajan on palautettava perusteettomasti maksettu hyvitys yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä huhtikuuta 1970 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 729/70 (7) 8 artiklan mukaisesti korotettuna pankkienvälistä korkoa vastaavalla korolla, johon on lisätty 1 prosentti laskettuna hyvityksen maksupäivästä sen palauttamiseen asti.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosineljänneksittäin ja viimeistään kuukauden kuluttua kyseisen vuosineljänneksen päättymisestä tieto tapauksista, joissa tätä artiklaa on sovellettu.

10 artikla

Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun tämä asetus on tullut voimaan, tiedot 8 artiklan soveltamiseksi toteuttamistaan valvontatoimenpiteistä, sekä kolmen kuukauden kuluessa niiden aloittamisesta tiedot näiden toimenpiteiden mahdollisesta ajantasaistamisesta.

11 artikla

Hyvitykseen sovellettava vaihtokurssi on komission asetuksen (EY) N:o 3516/93 (8) 5 artiklassa vahvistettu kurssi.

12 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 2381/89.

13 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä tammikuuta 1998.

Komission puolesta

Emma BONINO

Komission jäsen

(1) EYVL L 388, 31.12.1992, s. 1

(2) EYVL L 350, 31.12.1994, s. 15

(3) EYVL L 225, 3.8.1989, s. 33

(4) EYVL L 197, 6.8.1993, s. 8

(5) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1

(6) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1

(7) EYVL L 94, 28.4.1970, s. 13

(8) EYVL L 320, 22.12.1993, s. 10