Bryssel 4.10.2021

COM(2021) 624 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 284 final}


LIITE

OSIO 1: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1.Uudistusten ja investointien kuvaus

PILARI 1: Vihreä siirtymä tukee talouden rakenneuudistusta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

A. KOMPONENTTI P1C1: ENERGIAJÄRJESTELMÄN MURROS

Suomi on asettanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on edistää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista edistämällä puhtaan energian teknologioiden käyttöä.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tähän komponenttiin kuuluvat investoinnit, jotka kattavat uusiutuvan energian jakeluun tarvittavan infrastruktuurin sekä puhtaan energian tuotannon. Näihin investointeihin liittyy energia-alan uudistuksia, joissa keskitytään hiilen käytön asteittaiseen lopettamiseen energiantuotannossa, sekä energiaverotuksen uudistus puhtaan energian käytön edistämiseksi. Niihin kuuluu erillinen investointi uusiutuvan energian tukemiseksi Ahvenanmaan itsehallintoalueella.

Komponentti auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön (maakohtainen suositus 3/2020) ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja energiakäänteeseen tähtäävien investointien edistämistä (maakohtainen suositus 3/2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

A.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C1R1): Kivihiilen energiakäytön merkittävä vähentäminen vuoteen 2026 mennessä

Eduskunta hyväksyi vuonna 2019 lain hiilen energiakäytön kieltämisestä (406/2019). Tällä lailla kielletään kivihiilen energiakäyttö vuodesta 2029 alkaen. Suomi pyrkii edistämään hiilen energiakäytön lopettamista lyhyemmässä ajassa ja vähentämään hiilen käyttöä energiantuotannossa 40–80 prosentilla vuoteen 2026 mennessä vuoteen 2019 verrattuna. Toimiin, joita Suomi on toteuttanut tukeakseen hiilen energiakäytön asteittaista lopettamista, kuuluvat uusien sähkön- ja lämmöntuotantoratkaisujen sisällyttäminen energiajärjestelmään, energian siirto ja hiilen korvaavan teknologian saatavuus.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Uudistus 2 (P1C1R2): Energiaverotuksen uudistaminen teknologiakehitys huomioivaksi

Uudistuksen tavoitteena on muuttaa eri energialähteiden nykyistä verotusta. Energiaverolainsäädännön (Laki sähköstä ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta) muutoksella myötävaikutetaan asteittaiseen luopumiseen fossiilisista polttoaineista edistämällä teollisuuden sähköistämistä ja investointeja vähähiilisiin teknologioihin. Uudistuksella alennetaan myös teollisuuden, kaivosten, maatalouden ja yli 5 MW:n konesalien sähköveroa 0,69 sentistä kilowattitunnilta 0,05 senttiin kilowattitunnilta eli EU:n minimiin. Uudistuksella myös lakkautetaan asteittain energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautus vuoteen 2025 mennessä ja nostetaan fossiilisten lämmityspolttoaineiden, turve mukaan luettuna, verotusta 1. tammikuuta 2021 alkaen 2,7 eurolla megawattitunnilta.

Käynnissä on selvitys polttoon perustumattoman lämmöntuotannon energiaverotuksesta. Selvityksen odotetaan muodostavan perustan päätöksille energia-alan verotusta koskevista lisätoimenpiteistä. Suomen odotetaan esittävän lainsäädäntöönsä muutoksia sen varmistamiseksi, että muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2022.

Uudistuksen toteutus oli määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2021 mennessä.

Investointi 1 (P1C1I1): Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Investoinnin tavoitteena on parantaa edellytyksiä kannustaa puhtaaseen energiaan investoimiseen, ja siinä keskitytään energiajärjestelmän integrointiin, energian varastointiin ja liikenteeseen. Investoinnilla tuetaan energiainfrastruktuurin rakentamista edistäviä hankkeita, jotka painottuvat seuraavasti:

I)sähköverkot ja sähkönsiirtokapasiteetti;

II)investoinnit energiajärjestelmien integroimiseksi sekä ylijäämä- ja hukkalämmön tuottamiseksi, siirtämiseksi ja hyödyntämiseksi kaukolämpöverkoissa;

III)vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, biokaasun ja biometaanin, siirto.

Valinta tehdään erilaisten kriteerien perusteella, kuten niiden panos energia-alan hiilestä irtautumiseen ja niiden toteutettavuus asetetun aikataulun mukaisesti.

Tuki myönnetään 31. joulukuuta 2021 mennessä hyväksyttävän uuden valtioneuvoston asetuksen nojalla. Se toteutetaan monivaiheisina tarjouspyyntöinä, joista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland ja jotka järjestetään useassa vaiheessa, tarkoituksena toteuttaa suuret investoinnit etupainotteisesti.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 1 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 2 ; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 3 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 4 koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan unionin ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia toimia.

Valintaperusteilla varmistetaan, että kaikilla hankkeilla edistetään ilmastonmuutostavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialaan 033, jolla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti 5 .

Investoinnin toteuttaminen on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi 2 (P1C1I2): Investoinnit uuteen energiateknologiaan

Investoinnin tavoitteena on edistää Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä myötävaikuttamalla uusien puhtaiden teknologioiden käyttöönottoon energian tuotannossa ja käytössä. Tuen yhteydessä asetetaan etusijalle alat, joilla päästövähennykset ovat vaikeita ja kalliita (”vaikeasti hiilestä irtautuvat alat”). Investoinnilla tuetaan demonstraatiovaiheessa olevien laajamittaisten hankkeiden toteuttamista painottaen teknistä toteutettavuutta ja keskittyen erityisesti seuraaviin:

I)merituulivoiman tuotanto

II)uusiutuvat polttoaineet liikenteessä (sähköpolttoaineet ja biopolttoaineet)

III) polttoon perustumaton lämmön tuotanto, kuten geoenergia, jolla korvataan hiilen käyttö ja

IV)muut uusiutuvan energian hankkeet, kuten suuret biokaasun liikennekäyttöhankkeet, joissa hyödynnetään vähän käytettyjä syötteitä, laajamittaiset aurinkoenergiahankkeet ja energian varastointia edistävät hankkeet.

Valinta tehdään erilaisten perusteiden mukaisesti, mukaan lukien niiden panos uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen ja niiden mahdollinen panos asiaankuuluvien teknologioiden pitkän aikavälin kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Tuki myönnetään 31. joulukuuta 2021 mennessä hyväksyttävän uuden valtioneuvoston asetuksen nojalla. Se toteutetaan monivaiheisina tarjouspyyntöinä, joista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland ja jotka järjestetään useassa vaiheessa, tarkoituksena toteuttaa suuret investoinnit etupainotteisesti. Tämän toimenpiteen yhteydessä voidaan palkata väliaikaisia toimihenkilöitä ympäristölupien ja -menettelyjen nopeuttamiseksi 1.1.2021 ja 31.12.2023 väliseksi ajaksi.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 6 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot, joiden ennustetut kasvihuonekaasupäästöt eivät alita asiaa koskevia vertailuarvoja 7 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 8 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot 9 ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Valintaperusteilla varmistetaan, että kaikilla hankkeilla edistetään ilmastonmuutostavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialoihin 032, 034 a 0, 028, 029 ja 030 a, joilla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti.

Tarjouskilpailut käynnistetään heti, kun tuen myöntämistä koskeva lainsäädäntökehys on saatu valmiiksi. Ensimmäinen hakumenettely on tarkoitus järjestää vuonna 2021.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi 3 (P1C1I3): Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus

Investoinnin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian tuotantoa Ahvenanmaan itsehallintoalueella. Investointi koostuu merituulivoimahankkeen valmisteluvaiheen ja aurinkoenergian tuotannon tukemisesta.

Ahvenanmaan hallitus arvioi, että merituulivoimahankkeen loppuun saattaminen kestää 10–15 vuotta. Odotettavissa on, että tuotettu energia siirretään pääasiassa Manner-Suomeen ja/tai Ruotsiin ja siten kansallisiin jakeluverkkoihin. Investoinnilla tuetaan suunnittelu- ja valmisteluvaihetta, jonka odotetaan kestävän vuoteen 2024.

Ahvenanmaa on asettanut energia- ja ilmastostrategiassaan tavoitteeksi aurinkoenergiakapasiteetin kasvattamisen 17 MW:hen vuoteen 2030 mennessä. Investoinnilla myönnetään tukea aurinkoenergian tuotantohankkeisiin, joita yritykset, kunnat tai yhteisöt edistävät. Hankkeet toteutetaan vuosina 2021–2025.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 10 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot, joilla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 11 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 12 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot 13 ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan unionin ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia toimia.

Valintaperusteilla varmistetaan, että kaikilla hankkeilla edistetään ilmastonmuutostavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialoihin 028 ja 029, joilla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

A.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

1

P1C1R1 – Energiajärjestelmän murros – Kivihiilen energiakäytön merkittävä vähentäminen vuoteen 2026 mennessä

Tavoite

Kivihiilen energiakäytön vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2026 mennessä vuoteen 2019 verrattuna

 

Prosenttiosuus

0

40

Q2

2026

Kivihiilen energiakäyttö vuonna 2019 oli 60 petajoulea. Kulutus aiotaan supistaa enintään 36 petajouleen vuoteen 2026 mennessä.

2

P1C1R2 – Energiajärjestelmän murros – Energiaverotuksen uudistaminen teknologiakehitys huomioivaksi

Välitavoite

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain voimaantulo

Lain voimaantuloa osoittava säännös

 

 

 

Q2

2021

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muutos:

– teollisuuden sähköveroa alennetaan teollisuuden sähköistämisen ja lämmöntuotannon edistämiseksi,

– kaivosten, maatalouden ja yli 5 megawatin konesalien sähköveroa alennetaan

– energiaintensiivisten teollisuuspolttoaineiden energiaveron palautus poistetaan asteittain

- fossiilisten lämmityspolttoaineiden veroa korotetaan 2,7 eurolla megawattitunnilta.

3

P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Välitavoite

Ensimmäisen energiainfrastruktuurihankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Ensimmäinen hakumenettely julkaistaan työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.

 

 

 

Q4

2021

Rahoitussuuntaviivat (energiatukiasetus) tulevat voimaan, mikä mahdollistaa energiainfrastruktuuri-investointeja koskevan ensimmäisen kilpailuun perustuvan ehdotuspyynnön käynnistämisen. Tehtävänmääritys sisältää tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

4

P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Välitavoite

Kaikkien energiainfrastruktuuri-investointeja koskevien avustusten myöntäminen

Ilmoitus kaikkien infrastruktuuri-investointeja koskevien avustusten myöntämisestä

 

 

 

Q4

2023

Kaikki energiainfrastruktuurihankkeet valitaan asianomaisten ehdotuspyyntöjen kriteerien mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 3 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.

5

P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

Lukumäärä

0

4

Q2

2026

Vähintään neljä hanketta saatetaan päätökseen, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista hankeraporteista. Ne vastaavat vähintään 139 500 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 155 000 000 eurosta.

6

P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan

Välitavoite

Ensimmäisen uuteen energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Ensimmäinen hakumenettely julkaistaan työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.

 

 

 

Q4

2021

Rahoitussuuntaviivat (energiatukiasetus) ovat tulleet voimaan, ja niiden perusteella voidaan julkaista ensimmäinen uuteen energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskeva ehdotuspyyntö, jonka tehtävänmääritys sisältää tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

7

P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan

Välitavoite

Kaikkien energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevien avustusten myöntäminen

Ilmoitus kaikkien energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevien avustusten myöntämisestä

 

 

 

Q4

2023

Kaikki uuteen energiateknologiaan liittyvät hankkeet valitaan asiaankuuluvissa ehdotuspyynnöissä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 6 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.

8

P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

Lukumäärä

0

4

Q2

2026

Vähintään neljä hanketta saatetaan päätökseen, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista hankeraporteista. Ne vastaavat vähintään 144 900 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 161 000 000 eurosta.

9

P1C1I3 – Energiajärjestelmän murros – Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus

Välitavoite

Uusiutuvaan energiaan Ahvenanmaalla tehtäviä investointeja koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen Ahvenanmaan maakuntahallituksen verkkosivustolla

 

 

 

Q2

2022

Uusiutuvaan energiaan Ahvenanmaalla tehtäviä investointeja koskeva ensimmäinen ehdotuspyyntö on julkaistu; sen tehtävänmääritys sisältää tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

10

P1C1I3 – Energiajärjestelmän murros – Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus

Välitavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

Loppuun saatettuja hankkeita koskevat raportit

 

 

 

Q2

2026

Kaikki tuetut hankkeet saatetaan päätökseen välitavoitteessa 9 mainituissa ehdotuspyynnöissä vahvistettujen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista hankeraporteista. Ne vastaavat vähintään 2 430 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 2 700 000 eurosta.

B. KOMPONENTTI P1C2: VIHREÄÄ JA DIGITAALISTA SIIRTYMÄÄ TUKEVAT TEOLLISUUDEN UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

Suomi on asettanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Suurimpia haasteita tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat teollisuuden päästöjen vähentäminen ja kierrätysasteen nostaminen. Uusi vähäpäästöinen teknologia ei useinkaan ole vielä kilpailukykyistä, ja sen kehittämistä on nopeutettava. Suomen on edistettävä kiertotaloutta resurssien kestävän käytön lisäämiseksi ja saastumisen vähentämiseksi.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on edistää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista tukemalla investointeja teknologioihin, joilla vähennetään teollisuuden hiilidioksidipäästöjä, luodaan vihreitä työpaikkoja, investoidaan puhtaaseen teknologiaan ja edistetään kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Komponenttiin kuuluvat investoinnit, joissa keskitytään vähähiilisten teknologioiden edistämiseen, kuten vedyn tuotantoon, hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön, fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen sähköllä teollisissa prosesseissa sekä keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivutuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen. Näiden investointien lisäksi uudistetaan ilmasto- ja jätelainsäädäntöä, mukaan lukien tarvittavat muutokset ilmastolakiin ja jätelakiin, jotta voidaan muodostaa oikeusperusta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteelle ja kierrätystavoitteille.

Komponentti auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön (maakohtainen suositus 3/2020) ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja energiakäänteeseen tähtäävien investointien edistämistä (maakohtainen suositus 3/2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

B.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C2R1): Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen

Suomi on sitoutunut päivittämään ilmastolakia sen varmistamiseksi, että sen hiilineutraaliustavoite saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Uudistukseen sisällytetään vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Uudistetun ilmastolain on mahdollistettava ilmastosuunnitelmien käyttö laissa säädettyjen hillitsemis- ja sopeutumisvelvoitteiden täyttämiseksi. Suomen hallituksen on määrä toimittaa uudistettua ilmastolakia koskeva ehdotuksensa eduskunnalle viimeistään 31. tammikuuta 2022, ja eduskunnan on tarkoitus hyväksyä se viimeistään 30. kesäkuuta 2022. Suomi on hyväksynyt syksyllä 2020 kolmetoista toimialakohtaista vähähiilisyystiekarttaa. Tiekartoissa yksilöidään teollisten prosessien sähköistäminen, irrottautuminen fossiilisista polttoaineista ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin perustuvat päästöjen vähentämistoimenpiteet. Suomen odotetaan jatkavan yhteistyötä teollisuuden kanssa sellaisten jäljellä olevien tiekarttojen päivittämiseksi, joissa määritetään toimialakohtaiset teollisuuden päästövähennysmahdollisuudet. Tämä koskee vähintään neljää keskeistä energiaintensiivistä toimialaa eli energia-, kemian-, metsä- ja teknologiateollisuutta.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.



Uudistus 2 (P1C2R2): Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

Toimenpide koostuu kahdesta uudistusosasta. Suomi panee täytäntöön uudistetun jätelain (646/2011), joka on keskeisessä asemassa kiertotalousympäristön sääntelyssä ja kansallisessa jätesuunnitelmassa. Uudistukseen sisältyvät kotitalouksista ja yrityksistä peräisin olevien pakkausten ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteet, pakkausten tuottajien vastuu pakkausjätehuollon kustannuksista, kertakäyttömuovidirektiivin täytäntöönpano ja velvollisuus kerätä tekstiilijäte erikseen alueellisissa vastaanottopisteissä. Yhdyskuntajätteen kierrätysastetta nostetaan nykyisestä 41 prosentista 55 prosenttiin vuonna 2025 ja 60 prosenttiin vuonna 2030. Muovipakkausten kierrätysastetta nostetaan 31 prosenttia.

Toiseksi Suomi edistää kiertotaloutta vuoteen 2035 ulottuvalla strategisella ohjelmalla, jossa asetetaan konkreettisia tavoitteita uusiutumattomien luonnonvarojen kulutukselle, resurssien tuottavuudelle ja kiertomateriaalien käyttöasteelle. Tähän sisältyy kansallinen puiteohjelma, jota täydennetään edistämällä kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien välisiä vapaaehtoisia alakohtaisia sopimuksia. Tavoitteena on, että sopimukseen liittyy vähintään kaksi keskeistä toimialajärjestöä sekä vähintään 20 kuntaa ja kaupunkia, jotka sitoutuvat toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään strategisen kiertotalousohjelman tavoitteita: luonnonvarojen käytön vähentäminen, kierrätettyjen materiaalien käytön lisääminen ja vähähiilisen kiertotalousyhteiskunnan edistäminen. Siihen sisältyy myös ”tukiskenaarioiden” julkaiseminen, joka auttaa tunnistamaan tällaisten sopimusten nojalla toteutettavat tärkeimmät sidosryhmien toimenpiteet yhteistyössä asianomaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi 1 (P1C2I1): Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Investoinnilla pyritään edistämään puhtaan vedyn tuotannon ja varastoinnin kehittämistä kaupallisessa laajuudessa. Investointi edistää Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suomi on liittynyt mahdolliseen Euroopan yhteistä etua koskevaan tärkeään hankkeeseen (IPCEI) ”European Clean Hydrogen Alliance”, joka on parhaillaan kehitteillä ja jota ei ole vielä ilmoitettu komissiolle. Näin suomalaiset yritykset voivat hyötyä rajat ylittävästä taloudellisesta sekä tutkimus- ja teollisuusyhteistyöstä. Rahoitus kohdennetaan tukemaan investointeja vedyn arvoketjussa sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Suomen odotetaan tuen välityksellä edistävän i) vähähiilisen ”vihreän” vedyn tuotantoa korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä raskaassa teollisuudessa, ii) hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja hyödyntämistä ja iii) vetyyn liittyvää tutkimusta. Mahdollisen IPCEI:n lisäksi voidaan tukea eurooppalaisiin yhteistyöverkostoihin, kuten Eurekaan, liittyviä hankkeita. Rahoitusta ei myönnetä vedyn tuotantoon maakaasusta. Tämän toimenpiteen yhteydessä voidaan palkata väliaikaisia toimihenkilöitä ympäristölupien ja ‑menettelyjen nopeuttamiseksi 1.1.2021 ja 31.12.2023 väliseksi ajaksi.

Lisäksi vuonna 2021 annettavan valtioneuvoston asetuksen (energiatukiasetus) nojalla tukea myönnetään tietyille kotimaisille vähähiilistä ”vihreää” vetyä koskeville investoinneille. Se toteutetaan tarjouspyyntöinä, joista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland ja jotka järjestetään yhdessä tai useassa vaiheessa.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 14 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot, joilla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 15 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 16 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot 17 ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Valintaperusteilla varmistetaan, että kaikilla hankkeilla edistetään ilmastonmuutostavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialaan 032, jolla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti. Ensimmäinen ehdotuspyyntö on tarkoitus avata vuonna 2021 ja julkaistaan Business Finland -verkkosivustolla.

Investoinnin toteuttaminen on tarkoitus saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi 2 (P1C2I2): Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Toimenpiteellä edistetään suoraa sähköistämistä ja vähähiilisiä teollisuusprosesseja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi teollisuudessa. Toimenpiteen tavoitteena on:

I)energiatehokkuuden parantaminen sähköistämällä lämmönkulutusta ja prosesseja; ja

II)hybridiratkaisujen käyttöönotto ja lämpöpumpputeknologian ja ylijäämälämmön hyödyntäminen.

Toimenpiteen tarkoituksena on tukea teollisuuden valmistautumista siihen, että kivihiilen energiankäytön on määrä loppua vuonna 2029 ja turpeen energiankäytön vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä; tämä on tarkoitus saavuttaa edistämällä fossiilisten polttoaineiden korvaamista sähköllä teollisuussovelluksissa.

Tuki myönnetään 31. joulukuuta 2021 mennessä hyväksyttävän uuden valtioneuvoston asetuksen nojalla.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 18 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 19 ; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 20 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 21 koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Valintaperusteilla varmistetaan, että kaikki hankkeet edistävät tukitoimialaan 024 b liittyvien ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista; tukitoimialalla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti. Valittujen hankkeiden on tätä varten määrä saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna aikaisempiin päästöihin. Ensimmäinen hankepyyntö avataan heti, kun lainsäädäntö on annettu.

Investoinnin toteuttaminen on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi 3 (P1C2I3): Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Toimenpiteellä pyritään edistämään kiertotaloutta, jossa käytetään uudelleen ja kierrätetään teollisuus- ja jätevirtoja ja muita keskeisiä materiaaleja, kuten akkumateriaaleja, muovia, tekstiilejä, pakkauksia, sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä rakennus- ja purkumateriaaleja.

Tukea myönnetään

I)ensimmäisiin kaupallisiin laitoksiin, pilotti- ja demonstraatiolaitoksiin

II)uuden teknologian käyttöönottoon olemassa olevissa prosesseissa

III)uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistäviin digitaalisiin alustoihin ja palveluinvestointeihin

Määrärahoista vähintään 30 000 000 euroa suunnataan kiertotalouden edistämiseen ja vähintään 30 000 000 euroa kiertotalouden ratkaisujen edistämiseen akkuarvoketjussa.

Business Finland järjestää kilpailuun perustuvat hakumenettelyt useissa vaiheissa vuonna 2021.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 22 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 23 ; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 24 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 25 koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Valintaperusteilla varmistetaan myös, että kaikki hankkeet edistävät ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialaan 045 a, jolla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti. Valituilla hankkeilla on tämän vuoksi määrä mahdollistaa käsitellyn erikseen kerätyn vaarattoman jätteen hyödyntäminen vähintään 50-prosenttisesti uusioraaka-aineeksi painona mitattuna.

Investoinnin toteuttaminen on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

B.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

11

P1C2R1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen

Välitavoite

Uudistetun ilmastolain voimaantulo

Lain voimaantuloa osoittava säännös

 

 

 

Q2

2022

Ilmastolakiin on määrä tehdä seuraavat muutokset:

- päästötavoitteet vuosille 2030 ja 2040 hiilineutraaliuden mukaisesti

- päivitetyt vuoden 2050 tavoitteet

- maankäyttöä ja hiilinielujen vahvistamista koskevat tavoitteet

12

P1C2R1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen

Välitavoite

Päivitetyn ilmasto- ja energiastrategian, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja toimialakohtaisten vähähiilisyyden tiekarttojen voimaantulo

Strategian, suunnitelman ja tiekarttojen julkaiseminen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön verkkosivuilla

 

 

 

Q4

2025

Päivitetään ilmastostrategiat, suunnitelmat ja toimialakohtaiset vähähiilisyyden tiekartat, jotka ovat ilmastolain täytäntöönpanon kannalta kaikkein olennaisimpia (neljä energiaintensiivisen teollisuuden avainalaa ovat energia-, kemian-, metsä- ja teknologiateollisuus).

Ilmasto- ja energiastrategiaan sisällytetään politiikkatoimia ja skenaarioita, joilla pyritään saavuttamaan EU:n vuodeksi 2030 asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet ja hallitusohjelmassa asetettu hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä.

13

P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

Välitavoite

Uudistetun jätelain tärkeimpien prosessien voimaantulo

Uudistetun jätelain voimaantuloa osoittava lain säännös

 

 

 

Q4

2024

Uudistettuun jätelakiin (714/2021) on tarkoitus sisällyttää

1) biojätteen valtakunnallinen erilliskeräys, joka on täysin toiminnassa vuonna 2022

2) tuottajan vastuu pakkausjätteistä ja pakkausjätteiden ja tekstiilien erilliskeräys, jotka ovat valtakunnallisesti täysin toiminnassa vuonna 2023

3) uusista kiinteistöistä peräisin olevan biojätteen valtakunnallinen erilliskeräys, joka on täysin toiminnassa vuonna 2024.

Uudistetussa jätelaissa annetaan Suomen hallitukselle valtuudet antaa uusia asetuksia, joihin sisältyy muun muassa: i) yhdyskuntajätteen yleiset kierrätystavoitteet, joita nostetaan nykyisestä 41 prosentista 55 prosenttiin vuonna 2025 ja 60 prosenttiin vuonna 2030, ja ii) oikeudellisesti sitovat kierrätystavoitteet pakkausjätteen tuottajille, joiden on nostettava muovipakkausten kierrätysastetta 31 prosenttia.

14

P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

Välitavoite

Valtioneuvoston periaatepäätöksen hyväksyminen kiertotaloutta koskevan strategisen ohjelman täytäntöönpanosta

Valtioneuvoston periaatepäätöksen (YM/2021/17) julkaiseminen valtioneuvoston verkkosivustolla

 

 

 

Q2

2021

Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpanosta hyväksytään, ja siihen sisältyy tavoite, jonka mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi lisääntyä niin, että kotimaisten primaariraaka-aineiden kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa vuoteen 2035 mennessä.

15

P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

Välitavoite

Kansallisen sopimuksen tekeminen keskeisten toimijoiden kanssa vähähiilisestä kiertotaloudesta

Vähähiilisen kiertotalouden sopimuskehyksen perustaminen ja tehty sopimus teollisuuden ja sidosryhmien keskeisten toimijoiden kanssa

 

 

 

Q2

2023

Uusi vähähiilisen kiertotalouden kansallinen sopimuskehikko, jolla tuetaan kiertotalouden strategista ohjelmaa, saatetaan valmiiksi ja julkaistaan valtioneuvoston verkkosivustolla. Luonnonvarojen käyttöä tukevat skenaariot valmistellaan yhteistyössä asianomaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Tavoitteena on, että sopimukseen liittyy vähintään kaksi keskeistä toimialajärjestöä sekä vähintään 20 kuntaa ja kaupunkia, jotka sitoutuvat toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään strategisen kiertotalousohjelman tavoitteita:

16

P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Välitavoite

Ensimmäisen vähäpäästöisen vedyn tuotantoa ja hyödyntämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskevan kansallisen hakumenettelyn julkaiseminen

Ensimmäisten hakuilmoitusten julkaiseminen Business Finlandin verkkosivustolla

 

 

 

Q4

2021

Ensimmäisen vähäpäästöisen vedyn tuotantoa ja hyödyntämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskevan kansallisen hakumenettelyn käynnistäminen Hakumenettelyn tehtävänmääritykseen sisältyy tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

17

P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen vähähiilistä vetyä ja hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskeville hankkeille

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä

 

 

 

Q4

2023

Kaikki vähähiilistä vetyä ja hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskevat hankkeet valitaan asianomaisten ehdotuspyyntöjen kriteerien mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 16 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.

18

P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

Lukumäärä

 0

5

Q2

2026

Vähintään viisi tuettua hanketta saatetaan päätökseen, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista hankeraporteista. Ne vastaavat vähintään 140 400 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 156 000 000 eurosta.

19

P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Välitavoite

Julkaistaan ensimmäinen ehdotuspyyntö teollisuuden prosessien suorasta sähköistämisestä ja vähähiilistämisestä teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi

Ensimmäinen hakumenettely julkaistaan Business Finlandin verkkosivustolla.

 

 

 

Q4

2021

Muutetut rahoitusohjeet (energiatukiasetus) ovat tulleet voimaan, minkä ansiosta voidaan käynnistää ensimmäinen kilpailuun perustuva ehdotuspyyntö, joka koskee teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien teollisuuden prosessien suoraa sähköistämistä ja vähähiilistämistä. Hakumenettelyn tehtävänmääritykseen sisältyy tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

20

P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Välitavoite

Kaikkien teollisuuden prosessien suoran sähköistämisen ja vähähiilistämisen hankkeita koskevien avustusten myöntäminen

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä

 

 

 

Q4

2023

Kaikki teollisuuden prosessien suoraa sähköistämistä ja vähähiilistämistä koskevat hankkeet valitaan asianomaisten ehdotuspyyntöjen kriteerien mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 19 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.

21

P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

Lukumäärä

 0

4

Q2

2026

Vähintään neljä tuettua hanketta saatetaan päätökseen, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista hankeraporteista. Ne vastaavat vähintään 54 000 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 60 000 000 eurosta.

22

P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Välitavoite

Julkaistaan ensimmäinen hakumenettely, joka koskee jätemateriaalien ja sivuvirtojen uudelleenkäyttöä edistäviä investointihankkeita

Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen Business Finlandin verkkosivustolla

 

 

 

Q4

2021

Valtioneuvoston asetus kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta (1197/2020) on tullut voimaan, mikä mahdollistaa jätemateriaalien ja sivuvirtojen uudelleenkäyttöä edistäviä investointihankkeita koskevan ensimmäisen kilpailuun perustuvan ehdotuspyynnön käynnistämisen. Hakumenettelyn tehtävänmääritykseen sisältyy tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

23

P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen uudelleenkäyttö- ja kierrätyshankkeisiin

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä

 

 

 

Q4

2023

Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen kaikki uudelleenkäyttö- ja kierrätyshankkeet valitaan asianomaisten ehdotuspyyntöjen kriteerien mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 22 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.

24

P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

Lukumäärä

 0

10

Q2

2026

Vähintään kymmenen tuettua hanketta saatetaan päätökseen, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista hankeraporteista. Ne vastaavat vähintään 99 000 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 110 000 000 eurosta.

C. KOMPONENTTI P1C3: RAKENNUSKANNAN ILMASTO- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN

Suomi on asettanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on edistää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vähentämällä rakennusten päästöjä niiden elinkaaren aikana kiinnittäen erityistä huomiota rakentamiseen ja lämmitykseen.

Komponenttiin kuuluvat investoinnit, joilla edistetään yksityisten ja julkisten rakennusten öljypohjaisten lämmitysjärjestelmien korvaamista vähähiilisiin tai hiilettömiin teknologioihin perustuvilla lämmitysjärjestelmillä ja edistetään vähähiilisten menetelmien käyttöä rakennusalalla. Näitä investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla pyritään vähentämään rakennusten rakentamisen päästöjä ja lakkauttamaan asteittain fossiilista öljyä käyttävät lämmitysjärjestelmät julkisissa rakennuksissa vuoteen 2024 mennessä ja kokonaan 2030-luvun alkuun mennessä.

Komponentti auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön (maakohtainen suositus 3/2020) ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja energiakäänteeseen tähtäävien investointien edistämistä (maakohtainen suositus 3/2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

C.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C3R1): Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Suomen on määrä antaa lainsäädäntöä voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) uudistamiseksi. Yhtenä tavoitteena on vähentää päästöjä, joita syntyy rakennusten koko elinkaaren aikana, mukaan lukien rakentaminen, käyttö, korjaus ja purku. Uudistus koskee kiinteistöjen rakennuttajia, omistajia, suunnittelijoita, alihankkijoita, materiaaliteollisuutta ja viranomaisia.

Uudistus toteutetaan asteittain vuodesta 2023 alkaen, ja viimeiset säädökset annetaan viimeistään 30. kesäkuuta 2026. Uudistuksen tultua voimaan uudisrakentamisen on oltava vähähiilistä ja peruskorjaukset on toteutettava vähähiilisillä ratkaisuilla.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Uudistus 2 (P1C3R2): Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

Suomi on asettanut tavoitteekseen fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen vaiheittain vuoteen 2030 mennessä. Tämän uudistustoimenpiteen avulla Suomi voi laatia yleiskatsauksen rakennuksista, joissa on fossiilinen öljylämmitys, sekä niiden omistajista, päästöistä ja energiankulutuksesta. Suomi laatii toimenpideohjelman, jonka myötä pyritään saavuttamaan tavoite öljynlämmityksen asteittaisesta lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä. Toimenpideohjelmaan sisältyviä välineitä ovat muun muassa tuet ja avustukset, verot ja verotuet, informaatio-ohjaus, säädösohjaus, energiatehokkuussopimukset, julkiset hankinnat ja rahoitusinstrumentit. Päätökset uusien välineiden käytöstä tai nykyisten välineiden parantamisesta on tarkoitus tehdä erikseen.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 1 (P1C3I1): Rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtaminen fossiilisesta öljystä vähähiilisiin lämmitysmuotoihin

Toimenpiteellä pyritään tukemaan fossiilisesta öljyyn perustuvasta lämmityksestä luopumista Suomessa 2030-luvun alkuun mennessä. Näin se edistää merkittävästi EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista kansallisella tasolla. Tarkoitus on jatkaa kahta nykyistä ohjelmaa, jotka ovat olleet käytössä syksystä 2020 alkaen: ensinnäkin fossiilisen öljylämmityksen korvaamiseen pientaloissa myönnettävät avustukset, ja toiseksi avustukset fossiilisen öljylämmityksen korvaamiseen kuntien, seurakuntien ja yhdistysten omistamissa rakennuksissa. Tuki on tarkoitettu pientalojen omistajille, kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille.

Tukiohjelmassa, jonka tarkoituksena on korvata fossiilinen öljylämmitys pientaloissa, hankkeet rahoitetaan hakemusjärjestyksessä. Talojen on oltava vakituisesti asuinkäytössä. Tuen taso vaihtelee asennetun lämmitystyypin mukaan:

tukiohjelmassa, jonka tarkoituksena on korvata fossiilinen öljylämmitys kuntien, seurakuntien ja yhdistysten omistamissa rakennuksissa, suunniteltu tuki on 20–25 prosenttia aiheutuneista investointikustannuksista.

Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty toimenpiteen kuvaus. Öljykattilat korvaavissa lämmitysjärjestelmissä ei saa käyttää fossiilisia polttoaineita lämmönlähteenä vaan niiden on perustuttava esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppujen, geotermisten lämpöpumppujen ja kaukolämmön kaltaisiin teknologioihin. Peruskorjausohjelman on johdettava keskimäärin 1) primäärienergian kysynnän vähenemiseen pientaloissa vähintään 30 prosentilla ja 2) vähintään 30 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen supistumiseen kuntien, seurakuntien ja yhdistysten omistamissa rakennuksissa. Valintaperusteilla varmistetaan, että kaikilla hankkeilla edistetään ilmastotavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialaan 1) 025 a ja 2) 024 b, joilla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Investointi 2 (P1C3I2): Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Toimenpide koostuu ensi sijassa tutkimus-, kehitys- ja innovointiohjelmasta, jonka tavoitteena on vauhdittaa vähähiilisten ratkaisujen (kuten toimintamallien, tuotteiden ja materiaalien) kehittämistä ja käyttöönottoa kiinteistö- ja rakennetussa ympäristössä. Toimenpiteellä edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja vähähiilistä kiertotaloutta keskittyen tutkimukseen ja innovointiin, teknologian siirtoon sekä tutkimuksen, yritysten ja paikallishallinnon väliseen yhteistyöhön. Sen yhteydessä tuetaan seuraavia toimia:

I)tutkimus-, kehitys- ja innovointitukiohjelma investointien edistämiseksi (vähintään 32 miljoonaa euroa);

II)sellaisten tietopohjan ja arviointivälineiden hankinta, joilla tuetaan ilmastoystävällisiä ja vähähiilisiä ratkaisuja rakennetussa ympäristössä, mukaan lukien mahdollisuus saada investointitukea ohjelmasta (vähintään 4 miljoonaa euroa); ja

III) tuki sellaisten yritysten yhteishankkeiden kehittämiselle ja koordinoinnille, joiden tavoitteena on rakennetun ympäristön vähähiilisten ratkaisujen vienti (vähintään 2 miljoonaa euroa).

Tukea myönnetään Business Finlandin tukiohjelmista (i ja iii edellä) (laki 1146/2017, asetukset 1147/2017 ja 1444/2014) sekä ympäristöministeriöstä annetun asetusten 1286/2015 ja valtionavustuslain 688/2001 mukaisesti (ii edellä). Business Finland järjestää kilpailuun perustuvat hakumenettelyt useissa vaiheissa vuodesta 2021 alkaen. Ohjelma perustuu pilottihankkeeseen (KIRA-digi -ohjelma, joka toteutettiin vuosina 2016–2019). Hakumenettelyt kohdistetaan ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, paikallisviranomaisiin ja tutkimuslaitoksiin.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 26 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot, joilla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 27 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 28 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot 29 ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Valintaperusteilla varmistetaan, että kaikilla hankkeilla edistetään ilmastonmuutostavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialaan 022 tai 027, joilla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti.

Investoinnin toteuttaminen on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

C.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

25

P1C3R1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Välitavoite

Uudistetun maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo

Lain säännös, josta käy ilmi maankäyttö- ja rakennuslain muutosten voimaantulo

 

 

 

Q2

2026

Uudistettuun maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva lainsäädäntö sisältää rakennushankkeiden hiilidioksidipäästöjen rajoitukset rakennuksen elinkaaren aikana. Siinä säädetään myös laskentamenetelmien ja yhteentoimivien tietokantojen kehittämisestä vähähiilisen rakentamisen mahdollistamiseksi.

26

P1C3R2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

Välitavoite

Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelman julkaiseminen

Toimenpideohjelman julkaiseminen valtioneuvoston verkkosivustolla

 

 

 

Q2

2022

Toimenpideohjelmassa esitetään kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla tuetaan fossiilisesta öljylämmityksestä asteittain luopumista Suomessa kaikissa rakennuksissa 31. joulukuuta 2030 mennessä.

27

P1C3R2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

Tavoite

Erillisöljylämmitystä käyttävien pientalojen määrän vähennys

Lukumäärä

 133 000

106 400

Q4

2025

Erillisöljylämmitystä käyttävien pientalojen määrän vähennys 133 000:sta (v. 2019) 106 400:aan vuonna 2025, mikä vastaa 20 prosentin vähennystä.

28

P1C3I1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Tuetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamista fossiilisesta öljystä vähähiilisiin energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin

Välitavoite

Voimaan tulee valtioneuvoston asetus, jossa määritellään pientaloja koskevan tukijärjestelmän yksityiskohdat

Valtioneuvoston asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

 

 

 

Q4

2021

Voimaan tulee valtioneuvoston asetus, jossa säädetään pientaloja koskevan tukiohjelman (joka liittyy tukitoimialaan 025 a) yksityiskohdista, minkä ansiosta voidaan käynnistää ehdotuspyyntö, joka koskee fossiilisten öljylämmitysjärjestelmien korvaamista pientaloissa vähähiilisillä lämmitysmuodoilla. Asetuksessa säädetään teknisistä vaatimuksista, joilla varmistetaan, että primäärienergian kulutuksen 30 prosentin keskimääräisen vähennyksen tavoite toteutuu. Hakumenettelyn tehtävänmääritykseen sisältyy tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

29

P1C3I1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Tuetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamista fossiilisesta öljystä vähähiilisiin energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin

Välitavoite

Voimaan tulee valtioneuvoston asetus tai valtion talousarviota koskeva päätös, jossa määritellään muita kuin pientaloja koskevan tukijärjestelmän yksityiskohdat

Valtioneuvoston asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

 

 

Q2

2022

Voimaan tulee valtioneuvoston asetus tai valtion talousarviota koskeva päätös, jossa vahvistetaan kuntien, seurakuntien ja yhdistysten omistamia rakennuksia koskevan tukiohjelman (joka liittyy tukitoimialaan 024 b) yksityiskohdat, mikä mahdollistaa ehdotuspyyntömenettelyn käynnistämisen tukiohjelmasta, jolla tuetaan fossiilisten öljylämmitysjärjestelmien korvaamista vähähiilisillä lämmitysmuodoilla kuntien, seurakuntien ja yhdistysten omistamissa rakennuksissa. Asetuksessa ja talousarviosta tehdyssä päätöksessä säädetään teknisistä vaatimuksista, joilla varmistetaan, että kasvihuonekaasujen 30 prosentin keskimääräinen vähennyksen tavoite toteutuu. Hakumenettelyn tehtävänmääritykseen sisältyy tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

30

P1C3I1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Tuetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamista fossiilisesta öljystä vähähiilisiin energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen hankkeille, joilla tuetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamista fossiilisesta öljystä vähähiilisiin lämmitysmuotoihin

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä

 

Q4

2023

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä hankkeille, joilla tuetaan lämmitysjärjestelmien vaihtamista vähintään 14 600 rakennuksessa fossiilisesta öljystä vähähiilisiin lämmitysmuotoihin

31

P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Välitavoite

Vähähiilisen rakennetun ympäristön tukemista koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

Hakumenettelyn julkaiseminen

 

 

 

Q4

2021

Käynnistetään ensimmäinen kilpailuun perustuva hakumenettely vähähiilistä rakennettua ympäristöä koskevasta ohjelmasta, jonka kohteena on tutkimus ja innovointi, teknologian siirto sekä tutkimuksen, yritysten ja paikallishallinnon välinen yhteistyö. Tehtävänmääritykseen sisältyvät tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

32

P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Välitavoite

Kaikkien vähähiilistä rakennettua ympäristöä tukevien hankkeiden avustusten myöntäminen ja hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä ja julkisten hankintasopimusten tekemisestä

Q2

2024

Kaikki vähähiilistä rakennettua ympäristöä koskevat hankkeet valitaan asianomaisten ehdotuspyyntöjen kriteerien mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 31 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.

33

P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Välitavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

Päätökseen saatettuja hankkeita koskevan loppuraportin julkaiseminen

 

 

 

Q2

2026

Kaikki tuetut hankkeet saatetaan päätökseen, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista hankeraporteista. Ne vastaavat vähintään 36 000 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 40 000 000 eurosta. Ohjelman raportissa esitetään keskeiset tiedot kaikista tuetuista hankkeista, muun muassa niille myönnetyistä avustuksista sekä hankintojen ja ohjelman täytäntöönpanon kustannuksista. Siihen sisältyy myös arviointi ohjelman vaikutuksista rakennus- ja kiinteistöalan hiilidioksidipäästöihin.

D. KOMPONENTTI P1C4: YHDYSKUNTIEN JA LIIKENTEEN VÄHÄHIILISET RATKAISUT

Suomi on asettanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Osana siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä Suomi on myös asettanut tavoitteeksi puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on edistää liikenteen päästötavoitteen saavuttamista vähentämällä liikenteen päästöjä ja edistämällä hiilettömien liikennemuotojen käyttöä. Tällä hetkellä vaihtoehtoisten moottoriajoneuvojen osuus henkilöautokannasta on vain 2,3 prosenttia, ja 48 prosenttia kaikista julkisista sähkönlataus- ja kaasuntankkausasemista sijaitsee suurkaupunkialueilla (Helsinki, Tampere, Turku).

Komponentti sisältää investoinnit, joilla edistetään muun kuin fossiilisen yksityisen ja julkisen liikenteen käyttöä, mukaan luettuna investoinnit muita kuin fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin. Näihin investointeihin liitetään uudistuksia, joihin sisältyy fossiilittoman liikenteen tiekartta ja liikenneverotuksen uudistus.

Komponentti auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön (maakohtainen suositus 3/2020) ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja energiakäänteeseen tähtäävien investointien edistämistä (maakohtainen suositus 3/2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

D.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C4R1): Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Suomi arvioi, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta liikenteen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää vielä 1,65 megatonnilla vuoteen 2030 mennessä. Suomen valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta, jossa esitetään toimenpiteitä vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi ja päästöttömään liikenteeseen pääsemiseksi vuoteen 2045 mennessä.

Ensimmäisessä vaiheessa päätetään tuista ja kannustimista, joilla edistetään päästötöntä liikennettä. Suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen, liikennesähkön ja kaasun julkisen jakeluinfrastruktuurin sekä taloyhtiöiden ja työpaikkojen yksityisen latausinfrastruktuurin tukeminen sekä useita hankintatukia (täysin sähkökäyttöiset autot, sähkö- ja kaasukäyttöiset pakettiautot ja kuorma-autot) sekä kestävien liikennemuotojen tukeminen (pyöräily, kävely, julkinen liikenne). Näiden toimenpiteiden ansiosta aiheutuvaksi päästövähennykseksi on laskettu vähintään 0,62 megatonnia (Mt). Tämän komponentin puitteissa toteutettavilla investoinneilla tuetaan tämän uudistuksen täytäntöönpanoa. Näiden toimenpiteiden rahoittamista koskevia päätöksiä käsitellään hallituksen talousarvioneuvotteluissa syksyllä 2021.

Lisäksi mahdollisia lisätoimenpiteitä koskevat vaikutustenarvioinnit on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2021 mennessä. Arvioitavat toimenpiteet ovat seuraavat:

·biokaasun ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen nykyisestä 30 prosentista

·etätyön lisäämisen edellytykset

·yhdistettyjen kuljetusten päästövähennyspotentiaali

·digitaaliset liikenneratkaisut ja liikkumispalvelujen edistäminen

·muut uskottavat ja todennettavissa olevat päästöjen vähentämistoimenpiteet.

Kun EU:n tason toimenpiteiden edistyminen ja vaikutustenarviointien tulokset ovat tiedossa, Suomi aikoo arvioida lisätoimenpiteiden mahdollista tarvetta ja päättää siitä sekä antaa vuoden 2021 loppuun mennessä toimintapoliittisia ehdotuksia jäljellä olevien päästövähennysten saavuttamiseksi (tiekartan kolmas vaihe). Tätä varten valmistellaan erilaisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa. Kotimaan liikenteen päästöjä koskevaa perusskenaariota päivitetään syksyyn 2021 mennessä, jotta saadaan uusia arvioita päästövähennyksistä, joita tarvitaan vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan täytäntöönpanon jälkeen Suomen on vähennettävä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 29 prosenttia vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoihin.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Uudistus 2 (P1C4R2): Kestävän liikenteen verouudistus

Työsuhde-etuja koskevalla verouudistuksella edistetään sähköajoneuvojen, julkisen liikenteen ja polkupyörien käyttöä. Siihen sisällytetään sähköajoneuvojen alhaisemmat verokannat kaudella 2021–2025, työmatkalippujen verotusjärjestelmien yksinkertaistaminen ja työsuhdepolkupyörien verottomat edut.

Suomi aikoo lisäksi valmistella työsuhdeautojen verotuksen uudistamista vähäpäästöisten ajoneuvojen suosimiseksi, muun muassa vähäpäästöisten työsuhdeautojen alhaisempia verokantoja.

Lisäksi virkamiestyöryhmän oli tarkoitus hyväksyä toukokuussa 2021 raportti, jossa annetaan Suomen hallitukselle tietoja tarvittavista verotoimenpiteistä liikenteen päästöohjauksen tehostamiseksi ja pitkän aikavälin veropohjan turvaamiseksi.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2022 mennessä.

Investointi 1 (P1C4I1): Julkinen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuri

Tällä toimenpiteellä tuetaan laajalti saatavilla olevan julkisen infrastruktuuriverkon rakentamista sähköajoneuvojen lataamista (myös julkisen liikenteen osalta) ja kaasuajoneuvojen tankkausta varten, jotta voidaan vähentää päästöjä kannustamalla fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen korvaamiseen vaihtoehtoisilla polttoaineilla käytettävillä ajoneuvoilla. Tukea myönnetään seuraaviin tarkoituksiin:

I)suurteholaturit;

II)julkisen liikenteen latauspisteet linja-autoille;

III)paineistetun biokaasun (CBG) asemat; ja

IV)nesteytetyn biokaasun asemat.

Jotta lataus- ja tankkauspisteet voisivat saada kohtaan i), iii) ja iv) liittyvää tukea, niiden on oltava julkisesti saatavilla. Kohdan ii) osalta tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että tuettua infrastruktuuria käytetään julkiseen paikallisliikenteeseen. Tuki toteutetaan Energiaviraston vastuulla kilpailuun perustuvina ehdotuspyyntöinä täydentämällä voimassa olevaa tukiohjelmaa, joka perustuu tällä hetkellä valtioneuvoston asetukseen (498/2018) sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018–2021. Vuonna 2022 annetaan uusi valtioneuvoston asetus, joka kattaa vuodet 2022–2025. Hakumenettelyt ovat avoimia yksittäisille yrityksille ja kunnille. Investoinnit toteutetaan direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2025.

Investointi 2 (P1C4I2): Yksityinen latausinfrastruktuuri

Toimenpiteellä edistetään yksityisen sähköautojen latausasemainfrastruktuurin rakentamista. Kotitalouksien latausinfrastruktuurin puute on todettu yhdeksi pullonkaulaksi, joka jarruttaa sähköajoneuvojen hankintaa.

Nykyisen ohjelman (avustus sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen taloyhtiöissä) määrärahoja lisätään. Tuki myönnetään investointiavustuksena hankkeisiin, jotka täyttävät ympäristöministeriön vahvistamat kriteerit. Tuki on suunnattu asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. Tuen soveltamisalaa laajennetaan työpaikkojen latausasemien tukemiseen. Tarkoitus on valmistella erillinen tukiohjelma, ja sen on määrä olla käytettävissä vuodesta 2022 alkaen. Tuki suunnataan yrityksille ja työnantajille.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 30. kesäkuuta 2024 mennessä.

D.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

34

P1C4R1 –

Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Välitavoite

Valtioneuvoston periaatepäätöksen LVM/2021/62 hyväksyminen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Hallituksen periaatepäätöksen julkaiseminen

 

 

 

Q2

2021

Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan sisältyy ohjeistusta ja suuntaviivoja sellaisten toimenpiteiden valmistelemiseksi, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Osa toimenpiteistä pannaan täytäntöön lainsäädännöllä ja toiset politiikkatoimien välityksellä.

35

P1C4R1 –

Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Välitavoite

Kotimaan liikenteen päästöjä vähentäviä kansallisia lisätoimenpiteitä koskevan hallituksen päätöksen julkaiseminen

Hallituksen päätös julkaistu

 

 

 

Q4

2021

Hyväksyttävät toimenpiteet perustuvat kattavaan vaikutustenarviointiin, ja niillä pyritään vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Arvioiden mukaan lisätoimenpiteillä olisi saatava aikaan 1,03 megatonnin vähennykset (kuten huhtikuun 2020 perusskenaariossa on arvioitu). Arviota päivitetään syksyllä 2021 esitettävän päivitetyn perusskenaarion perusteella.

36

P1C4R1 –

Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Tavoite

Kotimaan liikenteen päästöjen vähentäminen vähintään 29 prosentilla vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2005

Prosenttiosuus

0

29

Q2

2026

Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoteen 2025 mennessä vähintään 29 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoihin, minkä myötä Suomi on etenemässä kohti 50 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä.

37

P1C4R2 –

Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Kestävän liikenteen verouudistus

Välitavoite

Tuloverolakiin tehtyjen liikenteen työsuhde-etuja koskevien muutosten (1205/2020) voimaantulo

Lainmuutosten voimaantuloa osoittava säännös

 

 

 

Q2

2021

Tuloverolain muutoksissa suositaan selvästi vähäpäästöisemmän auton valintaa sekä kevyen ja julkisen liikenteen ja liikkumispalvelujen tasapuolisempaa käyttöä. Siihen on sisällytettävä täyssähköautojen alhaisemmat verokannat kaudella 2021–2025, työmatkalippujen verotusjärjestelmien yksinkertaistaminen ja työsuhdepolkupyörien verottomat edut.

38

P1C4R2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Kestävän liikenteen verouudistus

Välitavoite

Työsuhdeautojen verotusta koskevien tuloverolakiin tehtyjen muutosten (xx/2021) voimaantulo

Lainmuutosten voimaantuloa osoittava säännös

Q2

2022

Tuloverolakiin tehtävillä muutoksilla suositaan vähäpäästöisemmän auton valintaa. Siinä alennetaan vähäpäästöisten autojen verokantoja vuosiksi 2022–2025.

39

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Välitavoite

Kaasu-, sähkö- ja vetyajoneuvojen jakeluinfrastruktuurin parantamista koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Hakumenettelyn julkaiseminen

Q2

2022

Käynnistetään kaasukäyttöisten sekä sähkö- ja vetykäyttöisten ajoneuvojen jakeluinfrastruktuuria koskeva ehdotuspyyntö, jonka tarjouseritelmässä on esitetty tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

40

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Tavoite

Vasta asennettujen, toiminnassa olevien suurjännitelatureiden lukumäärä

Lukumäärä

0

376

Q2

2024

Vähintään 376 uutta suurjännitelaturia (>22 kW, ei sisällä suurteholatureita, ts. >= 150 kW) asennetaan ja otetaan käyttöön.

41

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Tavoite

Vasta asennettujen, toiminnassa olevien julkisen liikenteen latauspisteiden lukumäärä (linja-autot)

Lukumäärä

0

417

Q2

2024

Vähintään 417 uutta linja-autojen latauspistettä asennetaan ja otetaan käyttöön.

42

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Tavoite

Vasta asennettujen, toiminnassa olevien CBG-asemien lukumäärä

Lukumäärä

0

25

Q2

2025

Rakennetaan ja otetaan käyttöön vähintään 25 uutta paineistetun biokaasun (CBG) tankkausasemaa.

43

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Tavoite

Vasta asennettujen, toiminnassa olevien LBG-asemien lukumäärä

Lukumäärä

0

14

Q2

2025

Rakennetaan ja otetaan käyttöön vähintään 14 uutta nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkausasemaa.

44

P1C4I2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Yksityinen latausinfrastruktuuri

Välitavoite

Voimaan tulevat valtioneuvoston päätökset asuinrakennusten latausinfrastruktuurin tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä ja yksityisen latausinfrastruktuurin tuen soveltamisalan laajentamisesta työpaikkoihin.

Eduskunta hyväksyy valtion vuoden 2022 talousarvion

Q4

2021

Valtioneuvoston päätökset asuinrakennusten tuen määrärahojen lisäämisestä (momentti 35.20.52) ja tuen soveltamisalan laajentamisesta koskemaan yrityksiä ja työnantajia (momentti 35.20.53) tulevat voimaan, kun parlamentti hyväksyy valtion vuoden 2022 talousarvion. Tehtävänkuvaus, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

45

P1C4I2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Yksityinen latausinfrastruktuuri

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen hankkeille, joilla parannetaan asuinrakennusten ja työpaikkojen latausinfrastruktuuria talousarvioasetukseen momentin 35.20.52 osalta tehtyjen muutosten perusteella.

Ilmoitus myönnetyistä avustuksista

Q4

2023

Avustukset myönnetään tukikelpoisille hankkeille de minimis -säännön mukaisten jatkuvien ehdotuspyyntöjen perusteella välitavoitteessa 44 mainituissa ehdotuspyynnöissä esitettyjen valinta-/tukikelpoisuusperusteiden mukaisesti. Myöntävä viranomainen (ARA) ilmoittaa avustuksista tukirekisteriin.

46

P1C4I2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Yksityinen latausinfrastruktuuri

Tavoite

Uusien ja toiminnassa olevien yksityisten latauspisteiden lukumäärä

Lukumäärä

0

28 000

Q2

2024

Kaikki tuetut hankkeet saatetaan päätökseen. Vähintään 28 000 uutta latauspistettä asennetaan ja otetaan käyttöön.

E. KOMPONENTTI P1C5: YMPÄRISTÖKESTÄVYYS JA LUONTOPOHJAISET RATKAISUT

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on osaltaan pysäyttää luonnonvarojen intensiivisestä hyödyntämisestä johtuva biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja torjua Itämeren saastumista.

Osa-alueeseen kuuluvat investoinnit, joilla pyritään edistämään innovatiivisia ratkaisuja saastumisen torjumiseksi, esimerkiksi käyttämällä kipsiä, teollisuuden sivutuotetta, jolla vähennetään fosforipitoisuutta Itämerellä, sekä kehittämään ilmaston kannalta kestävää metsänhoitoa. Näitä investointeja täydennetään luonnonsuojelulain uudistuksella. Tämä säädös muodostaa oikeusperustan biologista monimuotoisuutta koskevalle kansalliselle strategialle, ja sillä pyritään vahvistamaan biologista monimuotoisuutta.

Komponentti auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään (maakohtainen suositus 3/2020).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

E.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C5R1): Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen

Suomella ei ole tällä hetkellä oikeusperustaa kansalliselle biodiversiteettistrategialle eikä vapaaehtoisille luonnonsuojelutoimenpiteille, joihin sisältyy ennallistamisen ja aktiiviset luonnonhoidon toimia. Suomi aikoo saattaa luonnonsuojelulain (1096/1996) ajan tasalle, jotta se vastaisi paremmin nykyisiin tarpeisiin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Lakimuutoksilla on määrä varmistaa, että päätöksenteossa otetaan paremmin huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen luonnonsuojelualueiden ulkopuolella ja ekosysteemipalvelujen säilyttäminen. Lisäksi toteutetaan uusia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien suojelun tehostamiseksi.

Hallituksen on tarkoitus esittää uusi luonnonsuojelulaki eduskunnalle viimeistään 31. tammikuuta 2022. Uusi laki tulee voimaan vuonna 2022. Lain täytäntöönpanosta vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Metsähallitus ja ympäristöministeriö.

Suomen odotetaan myös laativan sääntelyä ennallistamis- ja hoitotoimenpiteiden taloudellisesta tukijärjestelmästä, jolla tuetaan uhanalaisten elinympäristöjen, lajien ja maisema-arvojen kunnostamista ja hoitoa.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

Investointi 1 (P1C5I1): Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Tällä toimenpiteellä tuetaan ilmasto- ja ympäristötavoitteita suorittamalla pelloille kipsikäsittely. Ratkaisun tarkoituksena on vähentää maataloudesta johtuvaa Itämeren fosforikuormitusta. Toimenpiteellä pyritään myös vähentämään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin edistämällä kaupunkialueiden ravinnepitoisista jätevirroista peräisin olevien ravinteiden kierrätystä, jonka odotetaan osaltaan ehkäisevän rehevöitymistä ja ympäristön heikkenemistä.

Investointi koostuu kahdesta osasta:

I)peltojen kipsikäsittely ja

II)ravinteiden kierrätystä koskevat tutkimus- ja kehittämishankkeet

Tuki peltojen kipsikäsittelylle myönnetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 510/2020 perusteella. Kipsin hankinta-, kuljetus- ja levityspalveluja koskevat tarjouskilpailut käynnistetään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuulla vuonna 2021. Toimenpide on suunnattu tuottajille ja viljelijöille. Suomessa 540 000 hehtaaria peltoalaa on todettu soveltuvaksi kipsikäsittelyyn. Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimenpiteet. Asianomaisia viljelysmaita ja vesistöjä seurataan erityisesti sen varmistamiseksi, ettei maahan (tai maaperään) ja vesiekosysteemeihin taikka niiden hiilitaseeseen kohdistu haitallisia vaikutuksia. Jos havaitaan haitallisia vaikutuksia, toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä ekosysteemin ja/tai hiilitaseen elpymisen varmistamiseksi ja kipsin käyttö olisi estettävä kyseisellä alueella. Tähän investointiin osoitettavaa rahoitusta ei käytetä kipsikäsittelyn toteuttamiseen ravintokasveista tuotetun biopolttoaineen/bioenergiakasvien viljelyssä. Ravinteiden kierrätystä koskeville tutkimus- ja kehittämishankkeille myönnetään tukea ravinteiden kierrätyksen ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeisiin vuosina 2020–2026 myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (657/2020) nojalla. Avoimet menettelyt käynnistetään ympäristöministeriön alaisuudessa. Hankkeilla tuetaan ravinteiden kierrätyksen uusien tekniikoiden ja menetelmien käyttöönottoa, kilpailukykyisten korkean jalostusasteen lopputuotteiden tuottamista, TKI-investointeja ja alalla toimivien yritysten kilpailukykyä. Hankkeiden valinnassa huomioidaan vaikutukset etenkin ilmastonmuutokseen, rehevöitymiseen ja luonnon monimuotoisuuteen.

Valintaperusteilla varmistetaan, että kaikilla hankkeilla edistetään ilmastonmuutostavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialaan 045 a, jolla on 100 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti. Valituissa kipsikäsittelyhankkeissa varmistetaan sen vuoksi, että vähintään 50 prosenttia (kuivapainosta mitattuna) käsitellystä erikseen kerätystä vaarattomasta kuivasta kipsijätteestä, jota kipsiä toimittavat valmistajat tuottavat, muunnetaan uusioraaka-aineiksi. Valituissa ravinteiden kierrätystä koskevissa hankkeissa varmistetaan, että vähintään 50 prosenttia jätevesissä olevista hyödynnettävissä olevista ravinteista tai biomassasta muunnetaan uusioraaka-aineiksi.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Investointi 2 (P1C5I2): Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet maankäytön alalla

Tässä toimenpiteessä keskitytään ilmaston kannalta kestävien maankäyttömenetelmien kehittämiseen. Suomen on määrä rahoittaa aloitteita, joiden avulla metsätalousala voi hyödyntää paremmin kohdennettuja ja monipuolisempia puunkorjuu- ja viljelymenetelmiä, joissa maaperä, luonnonarvot ja vesien suojelu otetaan nykyistä paremmin huomioon (”täsmämetsätalous”). Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimenpiteet. Toimenpiteeseen sisältyy lisämenetelmiä ja -tekniikoita ja tiedon tuottamista metsien kestävyyden edistämiseksi muun muassa suosimalla sekametsiä ja vahvistamalla metsäluonnon monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä kuolleen puuaineksen määrää alueella. Kun metsissä sovelletaan jatkuvan kasvatuksen mukaisia metsänhoitomenetelmiä, niissä ei tehdä avohakkuita. Niissä ei myöskään suoriteta ojitusta eikä kunnostusojitusta. Uusien menetelmien kehittämisen odotetaan parantavan arvonmuodostusta ja tehostavan metsäteollisuuden toimintaketjuja. Samalla voidaan kehittää uusia innovaatioita, joita voidaan hyödyntää kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Tuki uusien maankäyttötoimenpiteiden kehittämiseen myönnetään vuosina 2020−2025 maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin myönnettävästä avustuksesta ja tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta annetun valtioneuvoston asetuksen 5/2021 perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee kehittämis- ja koulutushankkeiden hakumenettelyn. Rahoitusta myönnetään vähintään seitsemälle hankkeelle. Toimenpide on suunnattu metsäalan toimijoille (metsänomistajat, metsäsuunnittelu, teknologiayritykset, sopimuskumppanit ja muut alalla toimivat yritykset ja yhteisöt).

Tukikelpoisuus-/valintaperusteilla varmistetaan, että kaikilla hankkeilla edistetään ilmastonmuutostavoitteita, jotka liittyvät tukitoimialaan 050, jolla on 40 prosentin ilmastokerroin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti. Tämän toimenpiteen yhteydessä tukikelpoisia ovat ainoastaan hankkeet, joilla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä ja joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

E.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perus-

taso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

47

P1C5R1 –

Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen

Välitavoite

Muutetun luonnonsuojelulain voimaantulo

Lain säännös, josta käy ilmi luonnonsuojelulain muutosten voimaantulo

 

 

 

Q1

2023

Luonnonsuojelulain (1096/1996) uudistuksen on määrä sisältää:

- biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen luonnonsuojelualueiden ulkopuolella

- ekosysteemipalvelujen ylläpito

- toimenpiteet luontotyyppien ja lajien suojelun tehokkuuden varmistamiseksi.

48

P1C5I1 –

Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Välitavoite

Hyväksytään kipsin toimitusta, kuljetusta ja jakelua koskevat hankkeet

Kipsin toimitusta, kuljetusta ja jakelua koskevien hankkeiden hyväksyminen tarjouspyynnön perusteella

 

 

 

Q4

2022

Käynnistetään kipsin toimitusta, kuljetusta ja levitystä koskeva kilpailuun perustuva ehdotuspyyntö, joka sisältää tehtävänmääritelmän, mukaan lukien kelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut toimeksisaajat täyttävät vaatimuksen, jonka mukaan niiden on mahdollistettava käsitellyn erilliskerätyn vaarattoman jätteen hyödyntäminen vähintään 50-prosenttisesti uusioraaka-aineeksi painona mitattuna, ja siten, että noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa käyttämällä ja edellytetään asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista. Tähän investointiin osoitettavaa rahoitusta ei käytetä kipsikäsittelyn toteuttamiseen ravintokasveista tuotetun biopolttoaineen/bioenergiakasvien viljelyssä.

49

P1C5I1 –

Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Tavoite

Kipsikäsitellyt pellot yhdessä perinteisen lannoitteiden käytön vähenemisen kanssa

Hehtaaria

0

50 000

Q4

2025

Viljelijöiden on haettava kipsikäsittelyä kipsin käyttöön soveltuville pelloille. Kipsin toimitus-, kuljetus- ja levityspalveluja varten valittu toimeksisaaja levittää kipsin viljelijän pellolle. Vähintään 50 000 hehtaaria peltoalaa on tarkoitus käsitellä kipsillä. Ilmastovaikutuksia vahvistaa ehdotuspyyntöasiakirjoissa esitetty vaatimus, jonka mukaan kipsin fosfori on otettava suhteellisesti huomioon lannoitesuunnitelmissa. Fosforia sisältävän lannoitteen käytön väheneminen tämän johdosta todennetaan tutkimuksella.

Asianomaisia viljelysmaita ja vesistöjä seurataan sen varmistamiseksi, ettei maahan (tai maaperään) ja vesiekosysteemeihin taikka niiden hiilitaseeseen kohdistu haitallisia vaikutuksia. Jos havaitaan haitallisia vaikutuksia, toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä ekosysteemin ja/tai hiilitaseen elpymisen varmistamiseksi ja kipsin käyttö olisi estettävä kyseisellä alueella.

50

P1C5I1 –

Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Välitavoite

Hyväksytään ravinteiden kierrätys- ja hyödyntämishankkeet

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä

 

 

 

Q4

2023

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä avoimessa hakumenettelyssä sellaisille hankkeille, jotka on valittu ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa koskevien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella ja siten, että on noudatettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa käyttämällä ja edellytetty asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

51

P1C5I1 –

Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Tavoite

Laitokset, joissa ravinteiden kierrätystä tai hyödyntämistä on parannettu

Lukumäärä

0

7

Q4

2025

Vähintään seitsemässä laitoksessa ravinteiden kierrätys- ja hyödyntämisastetta on parannettu vähintään 50 prosenttia jätevesissä olevien hyödyntämiskelpoisten ravinteiden tai biomassan osalta. Lisäksi tavoitteena on vähintään teknologisen valmiuden taso 6.

52

P1C5I2 –

Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet

Välitavoite

Täsmämetsätalouden hankkeita koskevan ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen

Julkaiseminen

Q4

2021

Rahoitussuuntaviivat (valtioneuvoston asetus 5/2021 vuosina 2020−2025 maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin myönnettävästä avustuksesta ja tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta) ovat tulleet voimaan, minkä ansiosta voidaan käynnistää ensimmäinen täsmämetsätalouden hankkeita koskeva ehdotuspyyntö. Tehtävänkuvaukseen sisältyvät tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Ensimmäinen ehdotuspyyntö avataan 31. joulukuuta 2021 mennessä. Toimenpiteeseen sisältyy lisämenetelmiä ja -tekniikoita ja tiedon tuottamista metsien kestävyyden edistämiseksi muun muassa suosimalla sekametsiä ja vahvistamalla metsäluonnon monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä kuolleen puuaineksen määrää alueella. Kun metsissä sovelletaan jatkuvan kasvatuksen mukaisia metsänhoitomenetelmiä, niissä ei tehdä avohakkuita. Niissä ei myöskään suoriteta ojitusta eikä kunnostusojitusta. Tämän toimenpiteen nojalla tukikelpoisia ovat ainoastaan hankkeet, joilla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä.

53

P1C5I2 –

Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen rahoitettaviksi valituille täsmämetsätalouden hankkeille

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä

 

 

 

Q4

2023

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä ehdotuspyyntöjen perusteella valituille täsmämetsätalouden hankkeille. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 52 mainittuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset on annettu ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.

54

P1C5I2 –

Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet

Tavoite

Loppuun saatettujen täsmämetsätalouden hankkeiden lukumäärä

Lukumäärä

0

7

Q4

2025

Vähintään seitsemän täsmämetsätalouden hanketta saatetaan päätökseen, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista hankeraporteista.

   

PILARI 2: Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville

F. KOMPONENTTI P2C1: DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Tämä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti sisältää investointeja viestintä- ja liikenneinfrastruktuuriin, jotta voidaan vastata yhä digitaalisemman yhteiskunnan tarpeisiin.

Ensinnäkin Suomi pyrkii investoimaan rautatieliikenteen digitalisointiin, mikä auttaa Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitteensa, lisäämään järjestelmän kapasiteettia ja parantamaan palvelun laatua. Erityisesti Digirata-hankkeessa pyritään ottamaan käyttöön uusi automaattinen junan kulun valvontajärjestelmä koko Suomen rataverkossa, sillä nykyisen järjestelmän elinkaari on päättymässä kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Hankkeen toteuttaminen auttaa varmistamaan, että rautatiepalvelut soveltuvat tulevaisuuden tarpeisiin.

Toiseksi Suomi aikoo käyttää tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, rahoittaakseen yksityisiä investointeja nopeisiin laajakaistaverkkoihin alueilla, joilla ei ole kaupallista liittymätarjontaa. Komponentilla pyritään korjaamaan nopean laajakaistainfrastruktuurin jäljellä olevat puutteet Suomessa, erityisesti maaseutualueilla, joilla kattavuus on heikompi. Kaikkialla Suomessa tarvitaan kattavia, laadukkaita ja nopeita viestintäverkkoja, kun työn ja teollisen tuotannon digitalisointi lisääntyy ja palvelut siirtyvät digitaalisiin kanaviin. Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto eri aloilla edellyttää nopeita ja luotettavia viestintäverkkoja, erityisesti kriittisiin sovelluksiin.

Komponentilla vastataan osaltaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin (maakohtainen suositus 3/2020) sekä investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä kestävään liikenteeseen alueelliset erot huomioon ottaen (maakohtainen suositus 3/2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

F.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1 (P2C1I1): Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Investointi on investointitukiohjelma, jolla parannetaan viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta alueilla, joilla tällaisia yhteyksiä ei ole tarjolla pelkästään kaupalliselta pohjalta. Toimenpiteeseen sisältyy tukiohjelmaa koskevan lainsäädännön hyväksyminen sekä rahoitustuen maksaminen laajakaistapalvelujen tarjoajille. Ohjelmasta tuettavien laajakaistayhteyksien kapasiteetin on vähintään 100 Mbit sekunnissa. Tukivälineestä myönnettävä tuki, jota ei makseta takaisin, täydentää kansallista laajakaistatukiohjelmaa, joka perustuu laajakaistatukilakiin, joka sisältää säännöksiä varojen myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä sekä toimivaltaisesta tukiviranomaisesta ja sen tehtävistä. Tukiviranomainen tekee analyysin sen varmistamiseksi, että hankkeet valitaan ainoastaan alueilta, joilla ei ole käytettävissä markkinapohjaisia ratkaisuja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti. Suomi perustaa kansalliseen laajakaistatoimistoon koordinaattorin toimen laajakaistayhteyksien edistämiseksi ja kansallisen ja EU:n laajakaistarahoituksen koordinoinnin suunnittelemiseksi, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja varmistaa täydentävyys.

Toimenpiteen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi 2 (P2C1I2): Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

Suomi aikoo ottaa käyttöön Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) koko kansallisessa verkossa vuoteen 2040 mennessä yhdessä 4G- ja 5G-pohjaisen rautateiden viestintäratkaisun (Future Railway Mobile Communication System, FRMCS) kanssa. ERMTS:n ja FRMCS:n käyttöönotto auttaa varmistamaan, että rautatiepalvelut soveltuvat tulevaisuuden tarpeisiin. Tätä varten investoinnilla rahoitetaan Digirata-hankkeen kehitys- ja verifiointivaihe, johon sisältyy testaus- ja pilottitoimien valmistelu ja toteuttaminen vuosina 2021–2026. Kun uusi radiopohjainen järjestelmä on testattu onnistuneesti laboratorioympäristössä, sitä testataan todenmukaisissa olosuhteissa testiradalla ennen kuin se otetaan käyttöön kaupalliseen junaliikenteeseen tarkoitetulla pilottiradalla, jossa uutta järjestelmää käytetään ainoana junankulunvalvontajärjestelmänä. Kehitys- ja tarkistusvaiheen viimeisessä vaiheessa vuoden 2027 loppuun mennessä ERTMS-järjestelmää odotetaan testattavan kaupallisella pilottiradalla, jolla uutta järjestelmää käytetään ainoana junankulunvalvontajärjestelmänä. Vuodesta 2028 eli tukivälineen tuen jälkeen Digirata ja ERTMS on tarkoitus ottaa käyttöön koko Suomen rataverkossa.

Investoinnin toteuttaminen on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

F.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

55

P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Välitavoite

Laajakaistatukilain muutosten voimaantulo

Laajakaistatukilakiin tehtyjen muutosten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo

Q4

2022

Laajakaistatukilakiin tarvittavat muutokset ovat tulleet voimaan. Laajakaistatukilaissa säädetään varojen myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä, kuten kohdealueista, sekä toimivaltaisesta tukiviranomaisesta ja sen tehtävistä. Siinä otetaan huomioon yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muuttamisesta johtuvat mahdollisesti tarvittavat muutokset, muun muassa valtioneuvoston asetuksen päivitys, jossa määritetään tukikelpoisten yhteyksien vähimmäisnopeudet.

56

P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Tavoite

Lisäasunnot, joiden saatavilla on nopea (100/100 Mbit/s) laajakaistayhteys.

Lukumäärä

0

10 000

Q2

2024

Vähintään 10 000 asuntoa lisää on saanut saataville nopean laajakaistayhteyden (100/100 Mbit/s) verrattuna lähtötasoon ennen ohjelman alkua, ja näillä asunnoilla on joko ollut hitaampi yhteys tai ei lainkaan yhteyttä tukiohjelman alussa. Tähän sisältyvät yksityisasunnot, liike- ja loma-asunnot.

57

P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Tavoite

Lisäasunnot, joiden saatavilla on nopea (100/100 Mbit/s) laajakaistayhteys.

Lukumäärä

10 000

25 000

Q2

2026

Vähintään 25 000 asuntoa lisää on saanut saataville nopean laajakaistayhteyden (100/100 Mbit/s) verrattuna lähtötasoon ennen ohjelman alkua, ja näillä asunnoilla on joko ollut hitaampi yhteys tai ei lainkaan yhteyttä tukiohjelman alussa. Tähän sisältyvät yksityisasunnot, liike- ja loma-asunnot.

58

P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

Välitavoite

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) mallintamislaitteiden testauslaboratorio on toiminnassa

Testauslaboratorio on perustettu Kouvolan rautatiekoulutuskeskukseen, ja se on käytettävissä virtuaalisten simulaatiotestien suorittamista varten.

 

 

Q4

2022

Automaattinen junan kulun valvontajärjestelmä on rautateiden turvallisuuden keskeinen osatekijä. Kehittämistyö on aloitettava testilaboratorion suorittamilla vaikutustenarvioinneilla ennen kuin kehitysvaihe voidaan siirtää todenmukaisissa olosuhteissa tehtäviin testeihin.

59

P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

Tavoite

Radiopohjaisella ERTMS-järjestelmällä varustettu testirata

(ei kaupallisessa rautatieliikenteessä)

kilometriä

0 

 50

Q4

2024

Testiradan on tarkoitus sijaita Kouvolan ja Kotkan/Haminan välillä. Vähintään 50 km radasta (ei kaupallisessa rautatieliikenteessä) varustetaan radiopohjaisella ERMTS-järjestelmällä. Tekninen eritelmä toimitetaan kansallisen rautateiden turvallisuusviranomaisen (Traficom) hyväksyttäväksi sen valmistuttua. Perustettu testirata mahdollistaa uuden radiopohjaisen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) testaamisen todellisissa olosuhteissa oikeilla laitteilla.

60

P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

Tavoite

ERMTS-järjestelmällä varustettu kaupallinen pilottirata

kilometriä

0 

30

Q2

2026

Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) menettelyjen (keskitetty asiointipiste) mukaisesti on hankittu kaupallinen pilottirata, joka on varustettu ERTMS-järjestelmällä. Vähintään 30 kilometriä radasta on varustettu radiopohjaisella ERTMS:llä.

G. KOMPONENTTI P2C2: DATATALOUDEN JA DIGITALISAATION VAUHDITTAMINEN

G.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämä komponentti sisältää uudistuksia ja investointeja, joilla tuetaan Suomen digitalisaatiota helpottamalla datavetoista innovointia, digitaalisen tiedon vaihtoa ja julkisen sektorin datan käyttöä sekä edistämällä keskeisten teknologioiden tutkimusta Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomi pyrkii hyödyntämään digitaalimurroksen koko potentiaalin parantamalla datan yhteentoimivuutta, jotta se olisi usean sidosryhmän käytettävissä. Tämä edellyttää standardointia, jotta voidaan mahdollistaa sekä yritysten että julkisen sektorin kattava digitaalisen tiedon vaihtaminen. Komponenttiin kuuluu myös tallennusjärjestelmän kehittäminen suunnitelman täytäntöönpanon seurantaa ja tarkastusta varten.

Koska komponentilla laajennetaan huoneistotietojärjestelmän kattavuutta taloyhtiölainoja koskevilla tiedoilla, sillä vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat kotitalouksien velkaantuneisuuden seurantaa ja luottorekisterijärjestelmän perustamista (maakohtainen suositus 4/2019) sekä investointien keskittämistä tutkimukseen ja innovointiin (maakohtainen suositus 3/2020 ja maakohtainen suositus 3/2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

Investointi 1 (P2C2I1): Digitalous – reaaliaikatalousohjelma (RTE)

Investoinnin tavoitteena on auttaa luomaan yhteisiä ratkaisuja ja rakenteita, joilla helpotetaan organisaatioiden välistä digitaalisten taloustietojen vaihtoa koneellisesti luettavassa jäsennellyssä muodossa (esimerkiksi verkkolaskut, eKuitit, hankintasanomat ja tilinpäätöstiedot) reaaliaikataloushankkeen mukaisesti. Jäsennellyn liiketoimintatiedon vaihdolla tuetaan sellaisten prosessien automatisointia, joilla on myönteinen vaikutus tuottavuuteen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, ja samalla edistetään valtionhallinnon ja koko yhteiskunnan digitalisaatiota. Hankkeen toteuttamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Patentti- ja rekisterihallitus yhteistyössä verohallinnon ja Valtiokonttorin kanssa.

Investoinnin on määrä mahdollistaa tietojen jakaminen yritysten välillä, yritysten ja viranomaisten välillä sekä julkisella sektorilla yhden kerran periaatteen mukaisesti. Investoinnin on määrä kattaa erityisesti seuraavat osatekijät:

I)sellaisen reaaliaikatalouden ekosysteemin luominen, jota kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä. Rahoitustukea käytetään elinkelpoisen minimiekosysteemin (MVE), toisin sanoen perusverkkoalustan ja siihen liittyvien infrastruktuuri-/ohjelmistoratkaisujen tuotantoversion luomiseen vuoden 2022 loppuun mennessä, mikä mahdollistaa ainakin sähköisten laskujen lähettämisen;

II)sellaisen digitaalisen infrastruktuurin luominen, joka on toimintavalmis vuoden 2024 lopussa ja jonka avulla voidaan tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevien asiaankuuluvien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti jakaa, vastaanottaa ja käyttää yrityksen taloustietoja, kuten eKuitteja, verkkolaskuja ja hankintaviestejä. Digitaalisen infrastruktuurin on määrä sisältää vähintään seuraavat ominaisuudet:

oyhteiset rajapintaratkaisut taloustietojen jakamiseen jäsennellyssä muodossa

ostandardoitu koneellisesti luettava muoto sähköisille liiketoiminta-asiakirjoille.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi 2 (P2C2I2): Datatalouden ja digitalisaation vauhdittaminen – Virtual Finland

Virtual Finland -palvelualusta parantaa Suomen kilpailukykyä ja mahdollistaa saumattomien digitaalisten palvelujen toimittamisen julkiselta ja yksityiseltä sektorilta Suomeen tuleville eri kohderyhmille, kuten yrityksille, työntekijöille, korkeakouluopiskelijoille ja matkailijoille. Investoinnilla uudistetaan palvelukonseptia ja integroidaan käyttäjäystävälliseksi kokonaisuudeksi palvelut, joita tällä hetkellä tarjotaan eri ministeriöissä ja virastoissa.

Investoinnin tavoitteena on tarjota yksi palvelurajapinta yrityksille ja yksityishenkilöille, jotka haluaisivat asua Suomessa, sijoittautua Suomeen tai harjoittaa liiketoimintaa Suomessa. Investointi kattaa palvelujen digitalisoinnin, muun muassa uusien prosessien luomisen ja nykyisten prosessien korvaamisen (kuten paperilomakkeiden täyttäminen ja postitus tai fyysinen asiointi toimistossa, joka tällä hetkellä edellyttää oleskelua paikan päällä Suomessa). Palvelualustan toimintojen odotetaan kattavan sekä julkiset palvelut (kuten digitaalinen identiteetti, e-asukkuus tai patenttien rekisteröinti) että yksityiset palvelut (kuten kaupalliset vakuutus-, pankki-, kirjanpito- ja rahoituspalvelut, oikeudelliset ja muut palvelut).

Ensimmäisessä vaiheessa (2021–2022) kehitystyötä koordinoi Suomen ulkoministeriö. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja määritellään pysyvämpi hallinnointimalli seuraavia kehitysvaiheita ja tuotantovaihetta varten. Täytäntöönpanoon osallistuvat ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, muut ministeriöt, verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Sitra, Patentti- ja rekisterihallitus, Maahanmuuttovirasto ja mahdollisesti muut virastot.

Toimenpide kattaa seuraavat osatekijät:

-Virtual Finland -alustan ensimmäisen tuotantoversion on tarkoitus olla saatavilla 31. joulukuuta 2022 mennessä, ja tukea vähintään seuraavia toimintoja: henkilön ja yrityskäyttäjän tunnistautuminen, digitaalinen identiteetti, datan luotettava jakaminen alustan eri osapuolten välillä. Julkishallinnon ja yksityisen sektorin digitaalipalvelujen alustojen yhteentoimivuudella varmistetaan saumattomat digitaaliset palvelut asiakkaille.

-Viimeistään 31. joulukuuta 2025 Virtual Finland -alusta tukee täysimääräisesti vähintään kahta palveluprosessia, nimittäin ulkomaalaisen henkilön ja ulkomaalaisen yrityksen maahantuloprosessia;

-Virtual Finland -alustaan odotetaan voitavan integroida tämän jälkeen palveluja muille kohderyhmille (korkeakouluopiskelijat, listaamattomat yritykset, kausityöntekijät, matkailijat, vientiyritykset).

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Investointi 3 (P2C2I3): Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Toimenpiteen tavoitteena on rahoittaa soveltavaa tutkimusta ja uuden teknologian käyttöönottoa Euroopan kilpailukyvyn, tietoturvan ja suvereniteetin turvaamiseksi. Rahoitusta myönnetään kansallisiin TKI-toimiin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin, ts. testaus- ja kokeiluympäristöihin, jotka liittyvät mikroelektroniikkaan, 5G/6G-teknologiaan, tekoälyyn tai kvanttiteknologiaan. Rahoitus suunnataan Business Finlandin kilpailullisten rahoitusinstrumenttien avulla. Hankkeet valitaan avointen hakumenettelyjen perusteella, ja valintaperusteilla varmistetaan hankkeiden digitaalinen panos ja se, että niissä noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Toimenpiteellä tuetaan erityisesti seuraavia teknologioita:

-Mikroelektroniikka: Investoinnin tavoitteena on turvata puolijohteiden tuotannon arvoketju tämän keskeisen teknologian riippumattomuuden lisäämiseksi. Rahoitustukea annetaan, jotta voidaan vauhdittaa ja lisätä suomalaisten yritysten investointeja mikroelektroniikan tuotannollisen arvoketjun kehittämiseen sekä lisätä puolijohdekomponenttien suunnittelu- ja valmistuskykyä Suomessa ja EU:ssa antamalla suomalaisille yrityksille tilaisuus osallistua mahdolliseen Euroopan yhteistä etua koskevaan tärkeään mikroelektroniikkahankkeeseen.

-6G, tekoäly ja kvanttilaskenta: Rahoitustukea annetaan investointeihin 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämiseen; niitä pidetään tulevaisuudessa tärkeinä teknologisen kilpailukyvyn kannalta. Tavoitteena on luoda kilpailukykyiset kehitysympäristöt tekoälylle, tulevaisuuden televiestintäteknologialle ja kvanttilaskennan soveltamiselle Suomessa, osallistua esimerkiksi tekoälyä koskevien eurooppalaisten testaus- ja kokeilujärjestelyjen luomiseen, uudistaa kansallinen 5G-testiverkko ja sen toimintamalli sekä luoda kehitysympäristö kvanttilaskennan edellyttämille ohjelmistoille.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Uudistus 1 (P2C2R1): Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Toimenpiteellä pyritään parantamaan kuluttajansuojaa asuntomarkkinoilla sekä kilpailua asuntosektorilla ja antamaan eri toimijoiden saataville tietoa asuin- ja liikekiinteistöjen taloudellisesta ja teknisestä kunnosta sekä korjaustarpeista. Tällä hetkellä taloyhtiölainoista ei ole keskusrekisteriä; tiedot kirjataan ainoastaan taloyhtiöiden kirjanpitoon. Tällaisen huoneistotietojärjestelmän kehittäminen, joka mahdollistaa kuluttajien oikeudenmukaisemman kohtelun luotonmyöntämistilanteissa, on keskeinen edellytys positiivisen luottorekisterin perustamiselle.

Investoinnilla tuetaan huoneistotietojärjestelmän kehittämistä taloudellista ja teknistä kuntoa ja korjaustarpeita koskevien tietojen keräämiseksi noudattaen kaikilta osin asiaankuuluvia tietosuojasäännöksiä. Taloyhtiölainoja koskevat tiedot on tarkoitus toimittaa positiiviseen luottotietorekisteriin, jonka avulla voidaan hillitä yksityishenkilöiden ylivelkaantumista.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Uudistus 2 (P2C2R2): Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointi-, hallinnointi-, valvonta-, raportointi- ja tarkastustarpeisiin vastaamiseksi Suomen asianomaisten viranomaisten tehtävät ja vastuualueet kirjataan uuteen säädökseen. Näiden tehtävien onnistunut toteuttaminen edellyttää myös kohdennettuja väliaikaisia lisäinvestointeja, joilla varmistetaan hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toiminta sääntelytarpeiden mukaisesti. Tähän sisältyy muun muassa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien luominen ja tietovarastojärjestelmän perustaminen.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2021 mennessä.

G.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

61

P2C2I1 – Digitalous – reaaliaikatalousohjelma (RTE)

Välitavoite

Luodaan elinkelpoinen minimiekosysteemi (MVE), ja se on toimintavalmis

On luotu elinkelpoinen vähimmäisekosysteemi, mistä on osoituksena yhteisten dokumentoitujen sääntöjen ja standardien julkaiseminen ohjelman verkkosivustolla.

Q4

2022

Elinkelpoinen minimiekosysteemi (MVE) on onnistuneesti perustettu tuotantoympäristössä, joka perustuu yhteisiin dokumentoituihin sääntöihin. Se mahdollistaa verkkolaskujen liikkumisen jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa prosessin automatisoinnin lisäämiseksi.

62

P2C2I1 – Digitalous – reaaliaikatalousohjelma (RTE)

Välitavoite

Jäsenneltyjen digitaalisten liiketoimintatietojen vaihto on täysin toimintavalmis

Julkaistaan lopullinen hankeraportti, josta käy ilmi, että jäsenneltyjen digitaalisten liiketoimintatietojen vaihto on täysin toimintavalmis

Q4

2024

Sähköisen liiketoimintatietojen vaihdon standardit ja menettelyt on määritelty ja ne kuvataan hankkeen loppuraportissa. Perusinfrastruktuuri mahdollistaa loppukäyttäjän suostumukseen perustuvan digitaalisten liiketoimintatietojen siirron jäsennellyssä muodossa. Tiedot kattavat seuraavat elementit:

-verkkolaskut

-eKuitit

-hankintasanomat

Digitaalisten liiketoimintatietojen jakamista koskeva pilottitesti on saatettu onnistuneesti päätökseen vähintään kahden yksityisen toimijan (kirjanpito-ohjelmistojen myyjät ja/tai palveluntarjoajat) ja kahden julkisen tahon kanssa.

63

P2C2I2 – Datatalouden ja digitalisaation vauhdittaminen – Virtual Finland

Välitavoite

Virtual Finlandin yhteisalusta ja integroidut palvelut ovat toiminnassa

Hankkeen loppuraportissa vahvistetaan, että yhteisalustan tuotantoversio on valmis ja tukee vähintään kahta palveluprosessia, jotka on täysin integroitu alustaan.

 

 

 

Q4

2025

Yhteisalustan tuotantoversio on valmis, ja se on kaikkien asiakkaiden saatavilla Suomessa ja kansainvälisesti. Digitaalisesta alustasta on määrä tulla kansainvälinen markkina- ja kohtaamispaikka suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille, kasvuyrityksille, maahan muuttaville asiantuntijoille ja sijoittajille, ja siihen integroidaan näiden ryhmien tarvitsemat asiaankuuluvat digitaaliset palvelut. Sen on tuettava vähintään seuraavia toimintoja: henkilön ja yrityskäyttäjän tunnistautuminen (digitaalinen identiteetti), ja datan luotettava jakaminen alustan eri osapuolten välillä.

Vähintään kaksi ulkomaalaisten henkilöiden ja yritysten maahantuloprosessiin liittyvää palvelua on integroitu alustaan.

Kukin integroidun palveluprosessin toteuttamiseen osallistuva yksikkö on liittänyt omat olemassa olevat palvelunsa tai datansa rajapintojen kautta Virtual Finland -alustalle osana yhteistä digitaalista asiakaspalveluprosessia.

64

P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Tavoite

Mikroelektroniikkahankkeet hyväksytään

Lukumäärä

0

2

Q4

2022

Ilmoitus vähintään kahdesta Business Finlandin myöntämää rahoitusta koskevasta päätöksestä. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeiden valinnassa arvioidaan TKI-toimien laatua ja tehokkuutta sekä sitä, miten ne edistävät digitalisaatiota. Valintaperusteisiin sisältyy hankkeen laatu ja soveltuvuus, hankkeen tulevat suorat ja välilliset vaikutukset liiketoimintaan, hankkeen soveltuvuus IPCEI:n ydinajatukseen ja kansallisiin ja EU:n strategioihin sekä hankekonsortion laatu.

65

P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Välitavoite

Kaikkien valittujen hankkeiden loppuun saattaminen

Loppuraportti päätökseen saatetuista hankkeista

Q4

2025

Kaikkien tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit hakuasiakirjoissa esitettyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti. Sidotut määrärahat ovat yhteensä vähintään 13 500 000 euroa.

66

P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Välitavoite

Hyväksytään hankkeet, joilla kehitetään 6G-, tekoäly- ja kvanttilaskentaa

Ilmoitus kaikkien 6G-, tekoäly- ja kvanttilaskentahankkeille suunnattavien avustusten hyväksymisestä

Q4

2022

Business Finland valitsee rahoitettavat hankkeet hankepyynnön perusteiden mukaisesti avoimella hankepyynnöllä, jossa yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät ja käyttävät testausta ja testausympäristöjä. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Valintaperusteisiin sisältyy hankkeen laatu ja soveltuvuus, hankkeen tulevat suorat ja välilliset vaikutukset liiketoimintaan, hankkeen soveltuvuus kansallisiin ja EU:n strategioihin sekä hankekonsortion laatu. Hankkeiden valinnassa arvioidaan TKI-toimien laatua ja vaikuttavuutta sekä sitä, miten ne edistävät digitalisaatiota.

67

P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Välitavoite

Kaikkien valittujen hankkeiden loppuun saattaminen

Loppuraportti päätökseen saatetuista hankkeista

Q4

2025

Kaikkien tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit hankepyynnössä esitettyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti. Sidotut määrärahat ovat yhteensä vähintään 9 000 000 euroa.

68

P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Välitavoite

Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamista koskevan lainsäädännön antaminen

Eduskunta hyväksyy huoneistotietojärjestelmästä annettuun lakiin ja asunto-osakeyhtiölakiin tehtävät muutokset

Q2

2023

Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamiseksi sisältämään taloyhtiöitä koskevat tiedot muutetaan huoneistotietojärjestelmästä annettua lakia ja asunto-osakeyhtiölakia. Muutokset koskevat erityisesti seuraavia seikkoja:

- taloyhtiöiden velvollisuus asettaa saataville perustiedot jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa

- oikeus tutustua tietoihin, jotka on asetettu saataville jäsennellyssä luettavassa jäsennellyssä muodossa

69

P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Välitavoite

Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamista koskevan lainsäädännön voimaantulo

Huoneistotietojärjestelmästä annettuun lakiin ja asunto-osakeyhtiölakiin tehdyt säännösmuutokset, joista käy ilmi niiden voimaantulo

Q2

2025

Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamiseksi sisältämään taloyhtiöitä koskevat tiedot muutetaan huoneistotietojärjestelmästä annettua lakia ja asunto-osakeyhtiölakia. Muutokset koskevat erityisesti seuraavia seikkoja:

- taloyhtiöiden velvollisuus asettaa saataville perustiedot jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa

- oikeus tutustua tietoihin, jotka on asetettu saataville jäsennellyssä luettavassa jäsennellyssä muodossa

Säännösten soveltamisen aloittamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat tietoeritelmät ja rajapinnat.

70

P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Välitavoite

Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentaminen on teknisesti toteutettu.

Loppuraportti hankkeen saattamisesta päätökseen

Q2

2026

Maa- ja metsätalousministeriön ja Maanmittauslaitoksen hankkeessa laaditaan tietoeritelmät taloyhtiöiden tietoja varten, mahdollisuus ylläpitää perustietoja (mukaan lukien taloyhtiölainat, korjaukset ja muutostyöt) huoneistotietojärjestelmässä sekä viestinnän rajapinnat. Asiakkaille annetaan mahdollisuus saada laissa edellytetyt taloyhtiöitä koskevat tiedot koneellisesti luettavassa muodossa.

Taloyhtiöiden hallinnollisiin tietoihin pääsyä koskevat yhteiset menettelyt määritellään, ja huoneistotietojärjestelmä mahdollistaa taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen saatavuuden jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa.

71

P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta

Välitavoite

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta annetun lain voimaantulo

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

Q4

2021

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta annetun lain voimaantulo Laissa vahvistetaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon koordinointiin, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen osallistuvien elinten oikeudelliset valtuudet.

Laissa säädetään ainakin näiden elinten tehtävistä ja vastuualueista, joilla varmistetaan: a) välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien tietojen keruu ja luotettavuus ja niiden seuranta; b) käytössä on menettelyt johdon vahvistuslausumien, tarkastustiivistelmien ja maksupyyntöjen laatimista varten; c) voimassa on tarvittavat periaatteet, joita sovelletaan tuensaajia, toimeksisaajia, alihankkijoita ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen keruuseen ja säilyttämiseen elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan mukaisesti.

Laki tulee voimaan ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

72

P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta

Välitavoite

Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

Tarkastustoiminnon laatima tarkastusraportti, jossa vahvistetaan tietojärjestelmän toiminnot

Q4

2021

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaan tarkoitettu tietojärjestelmä on valmis ja toiminnassa ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

Järjestelmä perustuu olemassa oleviin järjestelmiin ja sisältää vähintään seuraavat toiminnot:

a) välitavoitteita ja tavoitteita koskevien tietojen keruu ja niiden saavuttamisen seuranta;

b) elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i–iii alakohdassa edellytettyjen tietojen kerääminen, säilyttäminen ja niihin pääsyn varmistaminen.

H. KOMPONENTTI P2C3: DIGITAALINEN TURVALLISUUS

Tällä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla pyritään osaltaan luomaan kattava kehys kyber- ja tietoturvakysymysten käsittelylle, mikä on edellytys digitaalisen siirtymän onnistumiselle. Suomi investoi kyberturvallisuuden siviilitaitoon kyberturvallisuuden kehittämisohjelman kautta. Suomi pyrkii myös tehostamaan rahanpesun torjuntatoimia toteuttamalla tarvittavat lakimuutokset ja luomalla digitaalisen järjestelmän, jolla varmistetaan parempi tietojenvaihto rahanpesun torjuntatehtäviin osallistuvien eri toimijoiden välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Komponentilla edistetään rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen varmistamisesta annetun maakohtaisen suosituksen nro 4/2020 sekä investointien keskittämisestä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti tutkimukseen ja innovointiin, annetun maakohtaisen suosituksen nro 3/2020 noudattamista.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

H.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P2C3R1): Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen

Uudistuksella helpotetaan toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojen keruuta ja vaihtoa rahanpesun ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi muun muassa tiedon käsittelyn ja analysoinnin automatisoinnin avulla. Sillä tuetaan valvontaviranomaisen sisäisen tietojenkäsittelyn sekä eri viranomaisten välisen tietojenvaihdon parantamista ja rahanpesun torjuntatoimenpiteiden tehokkaampaa riskiperusteista valvontaa. Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää muutetaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen, paljastamisen ja syytteeseen saattamisen tehostamiseksi. Tosiasiallisten edunsaajien rekisterin ajantasaisuutta, kattavuutta ja oikeellisuutta parannetaan.

Lainsäädännön muutokset tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2025, ja rahanpesun torjunnassa toimivien viranomaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden digitaalisten välineiden on määrä olla toiminnassa viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi 1 (P2C3I1): Kyberturvallisuuden siviilitaito

Investoinnin tavoitteena on lisätä suuren yleisön peruskyberturvallisuustaitoja sen varmistamiseksi, että kansalaiset voivat käyttää digitaalisia palveluja turvallisesti, ja tunnistaa eri laitteiden, tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvät riskit.

Ensinnäkin investoinnilla rahoitetaan tutkimushanketta, jossa kerätään ja kootaan yhteen kaikista EU:n jäsenvaltioista tietoja siitä, miten kukin maa kouluttaa kansalaisia lähtötason kyberturvallisuuden alalla. Toiseksi tietoja käytetään tällä investoinnilla tuettavan yhteisen digitaalisen alustan luomiseen kyberturvallisuustaitojen opettamista ja kehittämistä varten. Kolmannessa vaiheessa alusta on asetettava kaikkien eurooppalaisten saataville eri kielillä.

Hankkeen toteuttaa liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa tutkimuskonsortio, joka kokoaa yhteen Suomen keskeiset kyberturvallisuuden tutkimuskorkeakoulut.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi 2 (P2C3I2): Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta

Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota kyberturvallisuusharjoituksia sekä kehittää yhteiskunnan häiriönsietokykyä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriöihin. Harjoituksilla on keskeinen rooli kyberhyökkäysten ehkäisemisessä, hallinnassa ja ratkaisemisessa. Harjoitukset mahdollistavat kyberhyökkäysten käsittelyn harjoittelun ja kehittämisen turvallisessa ympäristössä. Korkeakoulut järjestävät harjoituksia asianomaisen julkishallinnon henkilöstölle. Yhteensä 19 harjoituksen aikana on määrä kouluttaa vähintään 2 000 virkamiestä.

Koulutuksen toteuttaa liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa jokin ammattikorkeakoulu, joka kokoaa yhteen Suomen keskeiset kyberturvallisuuden alalla toimivat virkamiehet.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

H.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

73

P2C3R1 – Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen

Välitavoite

Kaupparekisterilakiin ja pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettuun lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo

Kaupparekisterilakiin ja pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettuun lakiin tehtyjen muutosten säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo

Q4

2025

Kaupparekisterilakia ja pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää koskevaa lakia muutetaan, jotta voidaan tehdä investointeja rahanpesun tehokkaan estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. Muutoksiin sisältyvät erityisesti seuraavat:

Kaupparekisterilaki (129/1979):

-mahdollisuus määrätä seuraamuksia tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen vastaanottamisen, oikeellisuuden ja ajantasaisuuden varmistamiseksi

-velvollisuus ilmoittaa patentti- ja rekisterihallitukselle vuosittain, että toimitetut tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevat tiedot eivät ole muuttuneet.

Laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä (571/2019)

-koostava sovellus: lainvalvontaviranomaiset voisivat toimivaltansa puitteissa esittää pyyntöjä käyttäen tullin käyttöön ottamaa koostavaa sovellusta ja hyödyntää tullin toteuttamia integrointitoimia.

-tilitapahtumatiedot: pääsy tilitapahtumia koskeviin tietoihin kuuluisi viranomaisille, joilla on sovellettavan lainsäädännön nojalla toimivalta saada tällaisia tietoja, ts. tietojen luovuttamiseen tehtävä muutos liittyisi vain tietojen luovuttamisessa käytettävään teknologiaan, eli kyseessä ei olisi viranomaisten nykyisten toimivaltuuksien laajentaminen.

74

P2C3R1 – Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen

Tavoite

Viranomaisten välisen tietojenkäsittelyn ja -vaihdon automaatioasteen nostaminen

% (prosenttiosuus)

0

25

Q2

2026

Investoinneilla pyritään lisäämään automaattista tietojenkäsittelyä. Digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien tavoitteena on i) koostava sovellus ja tilitapahtumatietojen lisääminen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään, ii) tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevan rekisterin ajantasaisuuden, kattavuuden ja oikeellisuuden parantaminen, iii) rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevan kansallisen riskinarviointityön digitalisointi, iv) finanssivalvontaviranomaisen valvojan työpöytä, v) rahanpesun selvittelykeskuksen suorittaman rahanpesun selvitysprosessin digitalisointi.

Toimivaltaisten viranomaisten välisen tietojen siirron, vastaanottamisen ja käsittelyn automaatioasteen on tarkoitus olla 25 prosenttia 30. kesäkuuta 2026 mennessä verrattuna siihen, että automaatiota ei ollut lainkaan hankkeen alkaessa. Käsiteltyjä tietoja ovat:

- pankkitilitiedot

- tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot

- tiedonkulku ja kansallisen riskinarvioinnin päivittämiseen liittyvien tietojen käsittely.

Toimintaprosessien on katettava vähintään seuraavat:

– tietojen saatavuuden, käsittelyn ja analysoinnin parantaminen

– tiedonvaihdon, tietojen käytön ja toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen käyttämällä menetelmiä, jotka mahdollistavat yhä suuremman tietomäärän käsittelyn.

75

P2C3I1 – Kyberturvallisuuden siviilitaito

Välitavoite

Digitaalisen alustan kehittäminen kyberturvallisuusalan siviilitaidon koulutusta varten

Koulutusalusta kehitetty ja julkisesti saatavilla

Q4

2024

Tähän sisältyy 1) tarvittavien kyberturvallisuuteen liittyvien perustietojen ja -taitojen sekä niiden opettamisen vaatimusten määrittely ja 2) kaikilla EU:n kielillä julkisesti saatavilla olevan digitaalisen koulutusalustan luominen yksilöityjen vaatimusten pohjalta.

76

P2C3I2 – Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta

Tavoite

Kyberturvallisuuskoulutuksen suorittaneiden virkamiesten lukumäärä

Lukumäärä

0

2 000

Q4

2025

Vuonna 2021 järjestetään kolme kyberturvallisuuskoulutuksen teknistoiminnallista harjoitusta. Samaan aikaan teknistä koulutusympäristöä kehitetään ohjausryhmätoiminnan avustuksella tulevia tarpeita varten. Vuosina 2022–2025 järjestetään vähintään neljä harjoitusta vuodessa. Kaikkiaan koulutetaan vähintään 2 000 julkishallinnon henkilöä.

   

PILARI 3: Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi

I. KOMPONENTTI P3C1: TYÖLLISYYS JA TYÖMARKKINAT

Tämä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti vastaa työllisyyteen ja työmarkkinoihin liittyviin haasteisiin. Suomen työvoima supistuu, mikä vaikuttaa maan kasvupotentiaaliin. Samalla rakenteellinen työttömyys, jota covid-19-kriisi pahentaa, on edelleen korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Komponentin tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ja vahvistaa työmarkkinoiden toimintaa. Tämä toteutetaan julkisten työvoimapalvelujen rakenneuudistuksen ja digitalisoinnin (”pohjoismaisen työvoimapalvelumallin”) avulla. Työllisyyttä edistetään myös poistamalla asteittain ikääntyneempien henkilöiden laajennetut työttömyysetuudet ennen lakisääteistä eläkeikää eli niin sanottu eläkeputki. Kolmas työllisyyttä lisäävä tekijä on työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton helpottaminen. Lisäksi ehdotetaan toimia, joilla edistetään nuorten ja osatyökykyisten integroitumista työmarkkinoille.

Tämä komponentti vastaa osaltaan maakohtaisiin suosituksiin, joiden mukaan olisi parannettava kannustimia työn vastaanottamiseen ja kehitettävä osaamista ja aktiivista osallisuutta, muun muassa työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattujen hyvin integroitujen palvelujen avulla (maakohtainen suositus 2/2019) sekä vahvistettava toimenpiteitä, joilla tuetaan työllisyyttä, ja lujittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa (maakohtainen suositus 2/2020). Komponentin odotetaan myös edistävän Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin asiaankuuluvien periaatteiden toteutumista.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

I.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P3C1R1): Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Toimenpiteen tavoitteena on uudistaa julkisten työvoimapalvelujen prosessia.

Uudistuksessa siirrytään uuteen pohjoismaiseen työvoimapalvelujen malliin, jolla tehostetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa parantamalla työnhakijoiden yksilöllisiä ja integroituja palveluja. Malliin sisältyy myös työnhakijoiden aktiivisen työnhaun velvoite. Uuden mallin soveltamisen odotetaan edistävän noin 10 000 henkilön työllistymistä.

Tätä mallia täydennetään kehittämällä digitaalinen julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmä, joka sisältää seuraavat toiminnot:

I)asiakkuudenhallinnan tuotantojärjestelmä

II)ajanvarausjärjestelmä

III)itseraportointityökalu (Viestit-palvelu)

IV)verkkoneuvontapalvelu.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

Uudistus 2 (P3C1R2): Työttömyyspäivärahan lisäpäivien (ns. eläkeputken) poistaminen

Uudistuksen tavoitteena on edistää työllisyyttä poistamalla ikääntyneiden henkilöiden työnteon pidäkkeitä ja lieventämällä irtisanomisten kohdentumista nimenomaisesti ikääntyneisiin työntekijöihin. Tällainen uudistus on tarpeen toteuttaa sen vuoksi, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiväoikeus johtaa siihen, että lakisääteistä eläkeikää lähestyvien ikääntyneiden työntekijöiden työttömyyskaudet pitenevät.

Toimenpiteellä muutetaan työttömyysturvalakia niin, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja poistetaan asteittain. Odotettavissa on, että työllisyys kasvaa noin 7 900 työntekijällä vuoden 2029 loppuun mennessä eli elpymis- ja palautumistukivälineen kattaman ajanjakson jälkeen.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2023 mennessä.

Uudistus 3 (P3C1R3): Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja kansainvälisten rekrytointien helpottaminen

Uudistuksen tavoitteena on houkutella kansainvälisiä osaajia keventämällä työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupahakemusten käsittelyä koskevia hallinnollisia menettelyjä. Tämän odotetaan lisäävän ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuuttoa ja parantavan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia Suomessa. Näin ollen uudistuksella pyritään korjaamaan työvoimapulaa tietyillä aloilla, erityisesti houkutella erityisosaajia, opiskelijoita ja tutkijoita kärki- ja kasvualoille.

Uudistus koostuu laajasta poikkihallinnollisesta hankkeesta, jonka tavoitteena on uudistaa maahanmuuttolainsäädäntöä (muutokset ulkomaalaislain 301/2004 5 lukuun) ja sujuvoittaa oleskelulupaprosesseja. Kasvuyrittäjille ja erityisosaajille sekä heidän perheenjäsenilleen luodaan pikakaista, minkä lisäksi työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten keskimääräistä käsittelyaikaa lyhennetään.

Lainsäädäntöuudistusta tuetaan investoimalla digitaaliseen infrastruktuuriin, jolla varmistetaan oleskelulupaprosessiin kuuluvan lupajärjestelmän ja muiden tietojärjestelmien valmius vastata työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton tarpeisiin. Digitaalisen infrastruktuurin osana toteutetaan seuraavia kehittämistoimenpiteitä:

I) uudet digitaaliset rakenteet ja toiminnallisuudet

II) järjestelmäintegraatio ja tiedonsiirtoliittymät

III) hakemuksen vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvä järjestelmäkehitys

IV) pikakaistan toimeenpano

V) poikkihallinnolliset tiedolla johtamisen valmiudet

VI) asiakasohjeistus, viestintä ja markkinointi, joka tukee uudistettua prosessia

VII)uudistuksen edellyttämät käytettävyys- ja suorituskykyparannukset, käyttöönottovalmiudet sekä automaatiosäännöstön kasvattaminen.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Uudistus 4 (P3C1R4): Nuorten monialaisen palvelun vahvistaminen (Ohjaamo-palvelut)

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhden luukun nuorisokeskusten (Ohjaamo) monialaista luonnetta ja ottaa erityisesti huomioon työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tarpeet heidän työllistymisnäkymiensä parantamiseksi. Tähän pyritään luomalla kunnille tilapäinen kannustin joko rekrytoida uutta henkilöstöä tai siirtää resursseja Ohjaamo-palveluihin. Näin parannetaan nuorten moninaisiin tarpeisiin vastaamista, kun tarjotaan yhdistettyjä koulutus-, terveys-, sosiaali- ja työllistymispalveluja. Ohjaamo-palvelut muodostavat organisaatioiden yhteenliittymän, ja suurin osa niissä työskentelevistä asiantuntijoista on edelleen viranhaltijoita omissa organisaatioissaan. Kun kunta rekrytoi Ohjaamo-palveluihin uuden työntekijän, se voi hakea rahoitusta toisen, tilapäisen työntekijän palkkakustannuksiin ja varmistaa erityisesti koulutuksen avulla palvelun työkulttuurin ja toimintatapojen uudistamisen. Tämän kannustinmallin odotetaan johtavan terveys- ja sosiaalipalvelujen ja koulutusalan asiantuntemuksen tehokkaampaan integroimiseen Ohjaamon palvelupisteisiin. Uudistuksen rahoitus kanavoidaan TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) kautta.

Toimenpiteen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi 1 (P3C1I1): Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on nostaa työllisyysastetta lisäämällä osatyökykyisten, myös vammaisten, osallistumista työmarkkinoille ja parantamalla mielenterveyttä ja työkykyä työurien pidentämiseksi.

Investointi koostuu seuraavista toimista:

I)Perustetaan uusi välityömarkkinatoimijan tehtävä, jolla edistetään sellaisten henkilöiden sopeutumista ja sijoittumista työmarkkinoille, joilla on merkittävä riski jäädä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.

II)Osittain työkykyisten ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien henkilöiden palvelujen puutteiden korjaaminen: tämä toteutetaan kouluttamalla ja laajentamalla nykyistä työkykyohjelmaa viiteen uuteen kuntaan tai kuntayhtymään sekä laajentamalla nykyinen IPS Sijoita ja valmenna! -toimintamalli kuuteen uuteen sairaanhoitopiiriin.

III)Tarjotaan ennaltaehkäisevää tukea työkyvyn ylläpitämiseksi toteuttamalla yksityishenkilöille ja työpaikoille suunnattuja fyysisiä ja mielenterveystoimia. Monilta työpaikoilta puuttuu organisatorisia toimenpiteitä, yhteistyö on tehotonta ja työkykyä tukeviin toimenpiteisiin liittyvät vastuut ovat epäselviä, mikä lyhentää työuria. Tarkoitus on perustaa virtuaalinen työkykytalo helpottamaan työkykyä tukevien tietojen ja käytännön toimien hakemista ja levittämistä.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

I.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

77

P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Välitavoite

Työnhakijan palveluprosessin pohjoismaista työvoimapalvelumallia säätelevän julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevan lain voimaantulo

Julkista työvoima- ja yrityspalvelua koskevan lain säännös, josta ilmenee sen voimaantulo

Q2

2022

Työnhakijan palveluprosessin pohjoismaista työvoimapalvelumallia säätelevän julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevan lain voimaantulo

 

78

P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Tavoite

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaisesti tehtyjen työnhakuhaastattelujen vuotuisen lukumäärän kasvu työvoimapalveluissa

Lukumäärä

1 000 000

2 000 000

Q4

2023

Työnhakuhaastattelujen vuosittainen kokonaismäärä on vähintään 2 000 000 (verrattuna 1 000 000 haastatteluun vuonna 2019). Pohjoismainen työvoimapalvelumalli sisältää kolmenlaisia haastatteluja: työnhakijan alustavat haastattelut, työnhakukeskustelut ja täydentävät työnhakukeskustelut.

Erilaisten henkilökohtaisten haastattelujen järjestämistä seurataan julkisten työvoimapalvelujen asiakastietojärjestelmien avulla.

79

P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Välitavoite

Kaikki viisi pohjoismaisen työvoimapalvelumallin edellyttämää digitaalista toimintoa on sisällytetty julkisten työvoimapalvelujen (TE-PES) tietojärjestelmään, ja ne ovat toiminnassa.

Digitaaliset toiminnot integroitu julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmään ja toiminnassa

Q4

2023

Digitaalisen infrastruktuurin kaikki viisi toimintoa kehitetään ja integroidaan julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmään, ja ne ovat täysin toimintakykyisiä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönottamiseksi. Kyseiset viisi toimintoa ovat:

-asiakaspalvelutarpeiden arviointivälineiden laajentaminen

-automaattisen työnhakuprofiilin täydentäminen

-työnhaun itseraportointijärjestelmä työnhakijoille

-sähköinen ajanvarausjärjestelmä työnhakuhaastatteluja varten

-asiakasneuvonta verkossa.

80

 P3C1R2 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työttömyyspäivärahan lisäpäivien poistaminen

Välitavoite

Työttömyysturvan lisäpäivien asteittaista lakkauttamista koskevien työttömyysturvalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo

Työttömyysturvalakiin tehtyjen muutosten säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo

 

 

 

Q2

2023

Työttömyysturvalain muutosten voimaantulo Lainsäädäntömuutoksiin sisältyy muun muassa työttömyysturvan lisäpäivien asteittainen poistuminen siten, että lisäpäivien alaikäraja nousisi yhdellä vuodella ikäryhmää kohden vuonna 1963 syntyneistä ylöspäin. Mahdollisuus lisäpäiviin poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä

81

P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Välitavoite

Opiskelijoita, tutkijoita ja harjoittelijoita koskevan lainsäädännön (719/2018) muutosten voimaantulo

Opiskelijoita, tutkijoita ja harjoittelijoita koskevan lain 719/2018 muutoksiin sisältyvät säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo

Q2

2022

Opiskelijoita, tutkijoita ja harjoittelijoita koskevan lain (719/2018) muutosten voimaantulo

Muutoksiin sisältyvät vähintään seuraavat seikat:

-korkea-asteen opintoihin liittyvän oleskeluluvan tyyppi muutetaan tilapäisestä (B) jatkuvaksi (A). Tämän johdosta pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää nopeammin;

-pidennetään opintoihin perustuvan oleskeluluvan voimassaoloaikaa yhdestä vuodesta siten, että se kattaa koko opintojen keston, jos kyseiset opinnot johtavat tutkinnon suorittamiseen;

-keskitetään ja selkeytetään työnteko-oikeutta koskevaa sääntelyä.

82

 P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Välitavoite

Ulkomaalaislakiin (301/2004) tehtyjen muutosten voimaantulo

Ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo

 

 

 

Q2

2023

Ulkomaalaislakia (301/2004) muutetaan työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton lupaprosessien sujuvoittamiseksi. Lainsäädäntömuutoksiin sisältyy seuraavat seikat:

-tarkennetaan työnantajan ja hakijan vastuualueita hakuprosessissa

-eriytetään erityisasiantuntijoiden oleskeluluvan myöntäminen omaan luokkaansa ja tarkistetaan oleskeluluvan myöntämisedellytyksiä

-muutetaan Suomen ulkomaan diplomaattiedustustojen toimintaa koskevia määräyksiä

-tarkistetaan oleskeluluvan myöntämisedellytyksiä.

83

P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Tavoite

Nopeutetaan erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaistaan kuuluvien oleskelulupahakemusten käsittelyyn keskimäärin kuluvaa aikaa

Lukumäärä

47

14

Q4

2022

Oleskeluluvan käsittelyyn luodaan nopeutettu menettely erityisasiantuntijoille (jotka työskentelevät yrityksen keskijohdossa tai ylimmässä johdossa tai erityisasiantuntemusta edellyttävissä työpaikoissa), kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Sen yhteydessä pikakaistan valitseva kohderyhmä saa palvelulupauksen, johon sisältyy 14 päivän käsittelyaika (verrattuna 47 päivään, joka on ollut erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien oleskelulupamenettelyn keskimääräinen kesto vuosina 2018–2020, painotettuna lupien määrällä). Pikakaistaa koskevaa palvelulupausta sovelletaan sähköisiin sovelluksiin, jotka täyttävät nopeutettua menettelyä koskevat vaatimukset.

Kasvuyrittäjän ja erityisasiantuntijan määritelmä ja oleskeluluvan myöntämisperusteet esitetään ulkomaalaislaissa (301/2004).

84

P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Tavoite

Työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupahakemusten keskimääräisen käsittelyajan lyhentäminen

Lukumäärä

82

30

Q4

2024

Työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien käsittelyaika lyhennetään keskimäärin 30 päivään. Tavoite koskee sähköisiä oleskelulupahakemuksia. Perustaso kuvastaa työntekijöiden, erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien oleskelulupaprosessien painotettua keskimääräistä kestoa vuosina 2018–2020.

85

P3C1R4 – Työllisyys ja työmarkkinat – Nuorten monialaisten palvelujen (Ohjaamo-palvelut) vahvistaminen

Tavoite

Integroituja terveys- ja sosiaalipalveluja ja koulutusasiantuntemusta tarjoavien Ohjaamo-palvelupisteiden osuuden kasvu

% (prosenttiosuus)

33

60

Q4

2024

Ohjaamon yhden luukun palvelukeskuksista vähintään 60 prosentin on määrä tarjota integroituja terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluja (vastaava osuus oli 33 prosenttia joulukuussa 2019). Tavoitteen saavuttamista seurataan ja mitataan selvitysten ja kuntien tekemien hakemusten avulla.

86

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Välitavoite

Valtion omistamasta uudesta yhtiöperusteisesta välityömarkkinatoimijasta annetun lain voimaantulo

Valtion omistamasta uudesta yhtiöperusteisesta työmarkkinatoimijasta annetun lain säännökset, joista käy ilmi lain voimaantulo

Q2

2022

Valtion omistamasta uudesta yhtiöperusteisesta välityömarkkinatoimijasta annetun lain voimaantulo Laissa määritellään ainakin erityistehtäväyhtiö, sen tarkoitus ja tehtävät, kohderyhmä, organisaatio, rahoitus ja suhde muihin työvoimatoimintoihin. Laki on ennakkoedellytys sille, että valtion talousarviossa myönnetään varoja korvauksena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamisesta.

87

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Tavoite

Välityömarkkinatoimijan työllistämien vammaisten henkilöiden lukumäärä 31. joulukuuta 2023

Lukumäärä

0

400

Q4

2023

Uuden välityömarkkinatoimijan on määrä työllistää 31. joulukuuta 2023 mennessä vähintään 400 vammaista henkilöä.

88

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Tavoite

Välityömarkkinatoimijan työllistämien vammaisten henkilöiden lukumäärä 31. joulukuuta 2025

Lukumäärä

400

700

Q4

2025

Välityömarkkinatoimijan on määrä työllistää 31. joulukuuta 2025 mennessä vähintään 700 vammaista henkilöä.

89

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Tavoite

Työkykyohjelman ja IPS-mallin laajentaminen 11 uudelle alueelle

Lukumäärä

0

11

Q4

2024

Työkykyohjelma laajennetaan viiden uuden kunnan tai kuntayhtymän alueelle, ja yksilöllisen työnvälityksen ja tuen IPS-malli laajennetaan kuuden uuden sairaanhoitopiirin alueelle.

90

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Tavoite

Mielenterveyttä ja työkykyä tukeviin toimenpiteisiin osallistuneiden työpaikkojen ja työterveyshuollon yksiköiden lukumäärä

Lukumäärä

0

1 000

Q4

2024

Nykyisen mielenterveyttä työpaikoilla edistävän ohjelman laajennuksena vähintään 1 000 työpaikkaa ja työterveyshuollon yksikköä osallistuu mielenterveyden ja työkyvyn edistämistoimiin, kuten koulutukseen, valmennukseen tai muihin kehittämistoimiin. Osaamisen vahvistamista arvioidaan seuraamalla menetelmien käyttöönottoa ja osallistumista koulutukseen, valmennukseen tai muihin kehittämistoimiin.

J. KOMPONENTTI P3C2: OSAAMISTASON NOSTO JA JATKUVAN OPPIMISEN UUDISTUS 

Tämä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti vastaa globalisaation sekä teknologisten ja väestörakenteen muutosten aiheuttamiin haasteisiin, jotka vaikuttavat Suomen talouteen ja uhkaavat työllisyyttä. Työvoiman työllistyvyyden parantamiseksi yhä digitaalisemmassa ja vihreämmässä taloudessa on keskeistä kehittää työikäisten, myös matalan osaamistason työntekijöiden, taitoja (uudelleen- ja täydennyskoulutuksella) työmarkkinoiden kannalta merkityksellisillä aloilla.

Tämän komponentin kokonaistavoitteena on parantaa Suomen osaamistasoa ja tehostaa korkeakoulutusjärjestelmää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komponenttiin kuuluvat seuraavat toimet: i) jatkuvan oppimisen uudistaminen tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi; ii) investoiminen jatkuvan oppimisen digitalisointiin; iii) korkea-asteen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden määrän lisääminen; ja iv) investoinnit korkea-asteen koulutuksen digitalisointiin ja nykyaikaistamiseen Ahvenanmaalla.

Komponentilla tuetaan sujuvampia siirtymiä työelämän ja koulutuksen välillä. Sillä parannetaan erityisesti aliedustettujen ryhmien työehtoja ja annetaan keskeisillä talouden aloilla toimiville henkilöille mahdollisuus ottaa vastaan uusia tehtäviä.

Tämä komponentti vastaa osaltaan maakohtaisiin suosituksiin, joiden mukaan olisi parannettava kannustimia työn vastaanottamiseen ja kehitettävä osaamista ja aktiivista osallisuutta, muun muassa työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattujen hyvin integroitujen palvelujen avulla (maakohtainen suositus 2/2019) sekä vahvistettava toimenpiteitä, joilla tuetaan työllisyyttä, ja lujittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa (maakohtainen suositus 2/2020).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

J.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin 

Uudistus 1 (P3C2R1): Jatkuvan oppimisen uudistus

Uudistuksen tavoitteena on parantaa työikäisten (myös aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien) työllistymismahdollisuuksia kehittämällä heidän taitojaan ja osaamistaan sekä tukea yritysten pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja alueiden elinvoimaisuutta. Uudistuksella pyritään lisäämään koulutuksen tarjonnan ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamista.

Toimenpide koostuu seuraavista toimista: i) perustetaan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus edistämään uudistuksen täytäntöönpanoa; ii) luodaan järjestelmä työvoima- ja pätevyystarpeiden ennakoimiseksi; iii) toteutetaan koulutusohjelmia, joilla tuetaan digitaalista siirtymää, uusien työskentelytapojen ymmärtämistä ja kansalaisten kykyä hallita uusia digitaalisia välineitä sekä oikeudenmukaista siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan; ja iv) järjestetään räätälöityä koulutusta ohjauspalvelujen, käytäntöjen ja välineiden laadun parantamiseksi.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2025 mennessä.

Investointi 1 (P3C2I1): Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma

Tämän investoinnin tavoitteena on mahdollistaa ja nopeuttaa koulutus- ja osaamisen kehittämisjärjestelmän muutosta hallinnollisten rajojen yli toteuttamalla laaja digitalisaatio-ohjelma, jolla kehitetään jatkuvaa oppimista tukevia digitaalisia palveluja ja tietoresursseja. Nykyisten ja uusien digitaalisten palvelujen kehittämisen on myös määrä lisätä korkea-asteen koulutuksen innovointivalmiuksia ja helpottaa pääsyä digitaalisiin koulutuspalveluihin.

Toimenpide koostuu kahdesta pääelementistä: i) sellaisen jatkuvan oppimisen digitaalipalvelupaketin luomisesta, joka kattaa koko koulutusjärjestelmän ja ylittää hallinnolliset rajat; sekä ii) korkea-asteen oppilaitosten digitalisaation ja joustavan oppimisen lisäämisestä. Tämän ansiosta uusien digitaalisten ratkaisujen on tarkoitus tarjota palveluja, palveluketjuja ja palvelupaketteja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita huomattavasti nykyistä paremmin, vähentää eri toimijoiden välistä päällekkäistä työtä ja parantaa käytettävien resurssien ja toimintamenetelmien tehokkuutta yli hallinnollisten rajojen.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi 2 (P3C2I2): Koulutustason parantaminen lisäämällä aloituspaikkoja korkea-asteen koulutuksessa

Investoinnin tavoitteena on nostaa koulutustasoa lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää. Tämän odotetaan edistävän talouden elpymistä ja lieventävän covid-19-pandemian kielteisiä vaikutuksia nopeuttamalla nuorten pääsyä korkea-asteen koulutukseen.

Toimenpiteellä lisätään vähintään 600 opiskelupaikkaa korkea-asteen oppilaitoksiin, jotka tarjoavat tutkinto-opintoja työvoimapulasta kärsiville ammattialoille. Näitä aloja ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus, teknologia sekä tieto- ja viestintätekniikka. Kaikki valitut ammattialat edistävät elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon onnistumista. Investointi kattaa opiskelijoiden korkea-asteen oppilaitoksessa saamasta koulutuksesta aiheutuvat kustannukset opintojen koko keston ajan.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2022 mennessä.

Investointi 3 (P3C2I3): Osaamistason kohottaminen ja jatkuvan oppimisen uudistaminen sekä koulutuksen digitalisointi ja modernisointi, Ahvenanmaa

Investoinnin tavoitteena on parantaa koulutusjärjestelmässä omaksuttavan osaamisen laatua, parantaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä tukea työpaikkojen luomista ja yrittäjyyttä Ahvenanmaalla.

Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) opiskelijakeskeisen digitaalisen koulutuksen käyttöönotto kaikissa korkea-asteen opinnoissa kandidaatin tutkinnoista jatko-opintoihin (tämän tarkoituksena on mahdollistaa se, että yhä useammat opiskelijat voivat osallistua korkea-asteen koulutukseen fyysisestä välimatkasta tai erilaisista elämäntilanteista riippumatta, mukaan lukien työn ja opintojen yhdistäminen); ii) korkea-asteen oppilaitosten digitaalisen ohjaus- ja johtamisjärjestelmän päivittäminen ja kehittäminen niin, että se voidaan integroida myös kansallisiin tietokantoihin ja kansallisiin digitaalisiin jatkuvan oppimisen ekosysteemeihin (tavoitteena on varmistaa, että Ahvenanmaalla opiskelun edellytykset ovat tasavertaiset muiden suomalaisten korkeakoulujen kanssa); iii) luodaan kaksi uutta kandidaatti- ja maisteriohjelmaa digitalisaation, automaation ja uusiutuvan energian aloilla (tämän tarkoituksena on edistää tutkimusta, kehittämistä ja innovointia opintojen aihealueilla).

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

 

J.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

   

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

91

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Välitavoite

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain voimaantulo

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

Q4

2021

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain voimaantulo Lakiin sisältyvät ainakin seuraavat tiedot: i) palvelukeskuksen organisaatio ja rakenne; ii) tehtävä ja tavoitteet; iii) koulutus- ja osaamispalvelujen rahoittaminen. Palvelukeskuksen perustamisen tavoitteena on uudistaa palvelujärjestelmää siten, että työikäisen väestön taitojen kehittäminen liittyy tiiviimmin työelämän tarpeisiin sekä alueellisten elinkeinojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus suunnitellaan edistämään osaamisen kehittämistä työikäisen väestön keskuudessa ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.

92

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Välitavoite

Työvoima- ja osaamistarpeiden keskipitkän aikavälin ennakointimallin valmiiksi saattaminen

Keskipitkän aikavälin ennakointimalli on käytössä

Q4

2023

Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmä on valmis ja toiminnassa. Mallilla vahvistetaan valmiuksia ennakoida työikäisen väestön tarvitsemia taitoja. Malliin on määrä sisältyä työvoiman, koulutus- ja taitotarpeiden lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kysynnän ennustaminen sekä arvio työvoiman eri tarjontavirtojen kehityksestä (eri koulutustasoilla suoritettujen tutkintojen määrän arviointi, ammatillisen siirtymän kehityksen arviointi sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työvoimapotentiaalin arviointi).

93

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Välitavoite

Julkaistaan ensimmäinen hakumenettely, joka koskee koulutuksen tarjoamista digitaalisten ja vihreiden taitojen vahvistamiseksi

Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

Q1

2022

Käynnistetään ensimmäinen hakumenettely, joka koskee koulutuksen tarjoamista digitaalisten ja/tai vihreiden taitojen vahvistamiseksi Myöhempiä hakumenettelyjä tai tarjouspyyntöjä odotetaan käynnistettävän säännöllisesti 31. joulukuuta 2024 saakka, jotta kehittymässä oleviin koulutustarpeisiin voidaan vastata joustavasti.

Vähintään 20 prosenttia koulutuksesta kohdennetaan tukemaan erityisesti digitaalista siirtymää (15 %) ja oikeudenmukaista siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan (5 %). Tätä varten hakumenettelyjen tai tarjouskilpailumenettelyjen tehtävänmääritykseen sisällytetään valinta-/tukikelpoisuusperusteet, jotka vastaavat seuraavia elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteissä VI ja VII vahvistettuja sovellettavia tukitoimialoja: vihreän osaamisen ja työllisyyden sekä vihreän talouden edistäminen (01) sekä tuki digitaalisten taitojen kehittämiseen (108).

94

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Tavoite

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet digitaalisten ja vihreiden taitojen vahvistamiseen tähtäävään koulutukseen

Lukumäärä

0

7 800

Q2

2025

Välitavoitteessa 93 mainittujen hakumenettelyjen kautta käynnistettyihin koulutusohjelmiin on osallistunut vähintään 7 800 henkilöä, joista 1 500 kuuluu aliedustettuihin ryhmiin. Kaikki hakumenettelyt perustuvat välitavoitteessa 93 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin.

Kehitetään, pilotoidaan ja pannaan täytäntöön täydentävä koulutusmalli, joka on riippumaton koulutustasosta. Aliedustettujen ryhmien (myös ikääntyneiden) osallistumista edistetään tiedotustoimilla, ohjauksella, tukitoimilla ja kohdennetulla koulutuksella. Kohdennetulla koulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka tarkoituksena on edistää aliedustettujen ryhmien pääsyä kontekstualisoituun oppimiseen ja räätälöityihin palveluihin.

 95

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Tavoite 

Niiden ammatinvalinnanohjauksen ammattilaisten lukumäärä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen parantaakseen asiantuntemustaan

 Lukumäärä

0

300

Q4

2024

Ammatinvalinnanohjauksen ammattilaisten asiantuntemuksen kehittämiseksi vähintään 300 alan ammattilaista osallistuu ohjaajien digitaitoihin, kieli- ja kulttuuritietoisuuteen, vihreään siirtymään ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyviin täydennyskoulutuksiin.

Toimi kohdistetaan monenlaisissa eri organisaatioissa (esim. kunnissa, työvoimahallinnossa ja oppilaitoksissa) toimiville ammatinvalinnanohjauksen ammattilaisille tietämyksen laajan levittämisen varmistamiseksi.

 96

P3C2I1 – Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma

Välitavoite 

Jatkuvan oppimisen digitaalisten palvelujen tietotekniikka-arkkitehtuurin valmiiksi saattaminen

Tietotekniikka-arkkitehtuuri on valmis ja toiminnassa

 Q4

2021

Digitaalisia jatkuvan oppimisen palveluja varten on kehitetty tietotekniikka-arkkitehtuuri, ja se on täysin toimintavalmis. Sillä luodaan puitteet resurssien kohdentamisen suunnittelulle ja palvelujen tarjoamisen nykyisten käytäntöjen virtaviivaistamiselle asiakaslähtöisten jatkuvan oppimisen digitaalisten palvelujen luomiseksi. Siinä otetaan tämän vuoksi huomioon kaikki tietotekniikan kehittämisen kannalta tarpeelliset näkökohdat, kuten liiketoimintavalmiudet, komponentit, sovellukset, käyttäjäryhmät ja dataobjektit.

Tietotekniikka-arkkitehtuuri on perusta nykyisten digitaalisten palvelujen päivittämiselle ja uusien digitaalisten palvelujen kehittämiselle, ja siihen sisältyy luettelo kehitettävistä palveluista.

97

P3C2I1 – Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma

Tavoite

Uusien, toiminnassa olevien jatkuvan oppimisen digitaalisten palvelujen osuus

% (prosenttiosuus)

0

80

Q4

2024

Vähintään 80 prosenttia välitavoitteessa 96 tarkoitetussa tietotekniikka-arkkitehtuurissa luetteloiduista uusista digitaalisista palveluista on toiminnassa ja eri asiakasryhmien saatavilla.

Otetaan käyttöön palveluja, joilla tuetaan sujuvia siirtymiä koulutuksen ja työelämän välillä. Palveluihin kuuluvat vähintään seuraavat: a) osaamisen, kiinnostuksen kohteiden ja valmiuksien kartoitus; b) osaamistarpeita, työmarkkinoita, etuuksia ja koulutuksen tarjoamista koskevat tiedot; c) ohjauksen, pätevyyden kehittämisen ja urasuunnittelun tukeminen.

98

P3C2I2 – Koulutustason parantaminen lisäämällä aloituspaikkoja korkea-asteen koulutuksessa

Tavoite

Lisätään opiskelijoiden sisäänottoa korkea-asteen oppilaitoksiin

Lukumäärä

0

600

Q4

2022

Korkea-asteen oppilaitokset lisäävät kandidaatin tutkinto-ohjelmien aloituspaikkoja vuonna 2022 vähintään 600:lla, minkä tarkoituksena on tukea Suomen kestävän kasvun ohjelman toteuttamista ja vastata työvoimapulaan. Tämän odotetaan täydentävän kansallista rahoitusta, joka on jo myönnetty korkea-asteen oppilaitosten sisäänoton lisäämiseen vuodesta 2020 alkaen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen odotetaan sopivan vuoden 2021 loppuun mennessä siitä, mihin opintoaloihin ja korkeakouluihin toimet on tarkoitus kohdentaa. Opiskelupaikkojen lisäykset kohdennetaan aloille, joilla koulutuksen kysyntä on suurinta ja joilla osaamisesta on pulaa. Valintaperusteina ovat muun muassa alueellinen ja kansallinen työvoiman kysyntä, koulutuksen kysyntä ja se, miten tehokkaasti ohjelmat tukevat tulevaisuuden uusia osaamistarpeita; tässä yhteydessä painopisteinä ovat terveydenhuoltoala, edistynyt teknologia sekä tieto- ja viestintätekniikka. Uusien opiskelijoiden odotetaan aloittavan opintonsa tutkinto-ohjelmissa viimeistään syksyllä 2022 (akateeminen vuosi 2022/2023).

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa, että opiskelijoiden sisäänottomäärä on kasvanut, vertaamalla opiskelijoiden sisäänottoa vuonna 2022 perustasoon, joka on määritelty vuosina 2017–2019 paikan vastaanottaneiden korkeimpana määränä.

99

P3C2I3 – Osaamistason kohottaminen ja jatkuvan oppimisen uudistaminen sekä koulutuksen digitalisointi ja modernisointi, Ahvenanmaa

Tavoite

Merkittäviä digitaalisia elementtejä sisältävien nykyaikaistettujen kurssien osuus korkea-asteen koulutuksessa Ahvenanmaalla

% (prosenttiosuus)

10

70

Q4

2024

Sellaisten nykyaikaistettujen kurssien osuutta, jotka sisältävät laajoja digitaalisia elementtejä (ts. vähintään 25 prosenttia yksittäisestä kurssista toteutetaan etäopetuksena tai vähintään 30 prosenttia yksittäisen kurssin kurssimateriaalista on digitaalisesti monimuotoista), nostetaan 10 prosentista (vuonna 2020 tarjolla olevat kurssit, jotka täyttävät tavoitteen vaatimukset eli nykyaikaistetut kurssit, joihin sisältyy riittävä määrä digitaalisia elementtejä) 70 prosenttiin kaikista Högskolan på Ålandin avoimen yliopiston ohjelmakoulutuksen ja akateemisten opintojen kursseista.

Tämä vastaa kursseja, joihin sisältyy teoreettista opetusta (tavoitteen ulkopuolelle jäävät kurssit, joihin sisältyy ainoastaan käytännön taitojen opetusta). Tukijärjestelmät digitalisoidaan ja sovitetaan yhteen kansallisten rekisterien ja tietokantojen kanssa. Opettajat ja tukihenkilöstö saavat koulutusta digitaalisesta monimuotopedagogiikasta ja uusien digitaalisten hallintojärjestelmien käytöstä. Högskolan på Ålandin digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja päivitetään ja laajennetaan.

K. KOMPONENTTI P3C3: TKI, TUTKIMUSINFRASTRUKTUURI JA PILOTOINTI

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä komponentilla vastataan tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (TKI) alan haasteisiin. Vaikka Suomi on Euroopan innovaatioiden tulostaulun mukaan ollut vuosikausia yksi innovaatiojohtajista, investoinnit tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan, erityisesti yksityisen sektorin investoinnit TKI-toimintaan, ovat 2010-luvulla supistuneet. Suomen toisena haasteena on tarve tehostaa julkisten TKI-yksikköjen sisäistä ja TKI-toimintaan osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen välistä yhteistyötä, myös kansainvälisellä tasolla.

Komponentin tavoitteena on vahvistaa osaltaan TKI-intensiteettiä ja kasvattaa TKI-menojen osuutta Suomessa nykyisestä 2,9 prosentista (2019) 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuoteen 2030 mennessä) sekä nostaa TKI-toimintojen tavoitetasoa keväällä 2020 hyväksytyn tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden kansallisen tiekartan mukaisesti. Komponentti koostuu kahdesta investointipaketista, joiden tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ja investoida kestävää kasvua ja digitalisaatiota tukevaan tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuuriin.

Vihreää siirtymää edistävä paketti sisältää investointeja, joilla tuetaan johtavien yritysten hankkeita, vauhditetaan avainaloja ja vahvistetaan osaamista avainaloilla sekä tuetaan innovatiivisia kasvuyrityksiä (investoinnit 1–4 jäljempänä). 

Sen varmistamiseksi, että tähän komponenttiin kuuluvat investoinnit ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä tukikelpoisuuden ehdoissa suljetaan pois seuraavat toimet: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 30 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot, joiden ennustetut kasvihuonekaasupäästöt eivät alita asiaa koskevia vertailuarvoja 31 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 32 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot 33 ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia toimia. Seuraavien TKI-toimien katsotaan olevan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia: i) TKI-toimet, jotka johtavat teknologianeutraaliin lopputulokseen niiden soveltamisen tasolla; ii)TKI-toimet, joilla tuetaan sellaisia vaihtoehtoja, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä; iii) TKI-toimet, joissa keskitytään ensisijaisesti kehittämään vaihtoehtoja, joilla on mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset kyseisellä alalla, jonka toiminnoille ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähävaikutuksista vaihtoehtoa.

Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämispaketti sisältää investointeja paikallisten tutkimusinfrastruktuurien, kansallisten tutkimusinfrastruktuurien ja innovaatioinfrastruktuurien kehittämiseen.

Komponentti vastaa osaltaan maakohtaisiin suosituksiin, joiden mukaan olisi keskitettävä investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin, vähähiiliseen talouteen ja energiaan siirtymiseen ja kestävään liikenteeseen (maakohtainen suositus 3/2019) sekä keskitettävä investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin; (maakohtainen suositus 3/2020). 

K.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1 (P3C3I1): Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – veturihankkeet

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea (Business Finlandin hallinnoiman ohjelman välityksellä) yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden välisiä kumppanuuksia ja ekosysteemejä, jotka vahvistavat yritysten kilpailukykyä ja tehostavat tutkimus- ja kehitystoimintaa. Rahoitettavat kumppanuudet keskittyvät toiminta-aloihin, joilla tuetaan vihreää siirtymää.

Investoinnin tarkoituksena on tukea uusien alojen, tuotteiden, yritysten ja toimintamallien luomista sekä korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimustulosten hyödyntämistä yritysten tarpeisiin. Kumppanuuksilla pyritään saamaan aikaan merkittävää vipuvaikutusta muuhun kansalliseen TKI-rahoitukseen, yritysten omiin TKI-investointeihin sekä EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen hyödyntämiseen. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden TKI-toimijoiden välisten joustavien kumppanuuksien ja ekosysteemien odotetaan vahvistavan yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä ja parantavan tuottavuutta.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Investointi 2 (P3C3I2): Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen – Suomen Akatemia

Tämän investoinnin tavoitteena on vahvistaa (Suomen Akatemian hallinnoiman ohjelman välityksellä) TKI-toimia, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja keskitytään vihreän siirtymän avainaloihin ja teknologioihin, jotta voidaan edistää taitotiedon hyödyntämistä ja jakamista sekä parantaa kumppanuuksien ja ekosysteemien laatua ja tehokkuutta. Tukikelpoisuus-/valintakriteereissä edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen. Ohjelman on määrä kattaa kaikki tieteenalat ja sektorit, mukaan lukien vetytalous, suuren lisäarvon biotuotteet ja päästöttömät energiajärjestelmät, sekä data-analyysiin ja yhteiskuntatieteisiin liittyvä osaaminen.

Toimenpide koostuu toimista, joilla vahvistetaan nykyisiä tutkimusklustereita, lisätään asiantuntemusta, myös olemassa olevien tutkimusklustereiden ulkopuolella, ja tuetaan liiketoiminnan uudistamista. Avainalojen ja -teknologioiden TKI-investoinneilla vahvistetaan myös TKI-toimijoiden kumppanuuksia ja ekosysteemejä. Toimenpiteellä tuetaan tutkimusorganisaatioita, kuten korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.



Investointi 3 (P3C3I3): Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen – Business Finland

Tämän investoinnin tavoitteena on vahvistaa (Business Finlandin hallinnoiman ohjelman välityksellä) TKI-toimia, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja keskitytään vihreän siirtymän avainaloihin ja teknologioihin, jotta voidaan edistää taitotiedon hyödyntämistä ja jakamista sekä parantaa kumppanuuksien ja ekosysteemien laatua ja tehokkuutta. Ohjelman on määrä kattaa kaikki tieteenalat ja sektorit, mukaan lukien vetytalous, suuren lisäarvon biotuotteet ja päästöttömät energiajärjestelmät, sekä data-analyysiin ja yhteiskuntatieteisiin liittyvä osaaminen, joka liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen.

Toimenpide koostuu toimista, joilla vahvistetaan nykyisiä tutkimusklustereita, lisätään asiantuntemusta, myös olemassa olevien tutkimusklustereiden ulkopuolella, ja tuetaan liiketoiminnan uudistamista. Avainalojen ja -teknologioiden TKI-investoinneilla vahvistetaan myös TKI-toimijoiden kumppanuuksia ja ekosysteemejä. Toimenpiteellä tuetaan yksityisiä ja julkisia tutkimusorganisaatioita sekä yrityksiä ja kuntia. Sen tavoitteena on erityisesti tukea edellä mainitun investoinnin 1 yhteydessä valittujen johtavien yritysten hankkeita.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Investointi 4 (P3C3I4): Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä (Business Finlandin hallinnoiman ohjelman välityksellä) pienten ja keskisuurten yritysten TKI-investointeja ja parantaa niiden valmiuksia digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Investoinnin odotetaan myös vahvistavan tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa kehittämällä korkea-asteen oppilaitosten ja tutkimuslaitosten havaintoja uudeksi liiketoiminnaksi, joka tukee vihreää siirtymää.

Toimenpiteellä tarjotaan kohdennettua tukea yrityksille, joilla on suuri kasvupotentiaali ja jotka kehittävät ratkaisuja vihreän siirtymän edistämiseksi. Tarkoituksena on vauhdittaa vientiä jo harjoittavien yritysten kasvua ja lisätä vientiyritysten määrää. Valituille yrityksille annettavaan tukeen sisältyy TKI-toimien rahoitusta, neuvontaa ja tietoa sekä yhteyksiä kohdemarkkinoille.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Investointi 5 (P3C3I5): Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Investoinnin tavoitteena on rahoittaa (Suomen Akatemian hallinnoiman ohjelman välityksellä) paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä. Se kattaa kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Painopiste on vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteissa. Valintaperusteissa otetaan huomioon kansallisten tutkimusinfrastruktuurien hankkeiden valinnasta saadut kokemukset (investointi 6 jäljempänä).

Investoinnilla annetaan rahoitustukea paikallisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen, kuten laitteiden ja järjestelmien hankintaan ja palvelujen perustamiseen tai päivittämiseen. Toimenpiteellä tuetaan myös kansallisen tutkimusinfrastruktuuristrategian tavoitteita, jotka kattavat kaikki tieteenalat painottaen vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Erityispainotuksena on tutkimusinfrastruktuurien lujittaminen isäntälaitosten, kuten korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden tutkimusorganisaatioiden, strategioiden ja profiilien mukaisesti. Investoinneilla vahvistetaan myös eri toimijoiden (korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut TKI-toimijat) tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta ja yhteentoimivuutta.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Investointi 6 (P3C3I6): Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tämän investoinnin tavoitteena on rahoittaa (Suomen Akatemian hallinnoiman ohjelman välityksellä) kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä painottaen vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita.

Investoinnilla annetaan rahoitustukea kansallisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen, kuten laitteiden ja järjestelmien hankintaan ja palvelujen perustamiseen tai päivittämiseen. Vähintään 40 prosenttia investoinnin arvosta on kohdennettava digitalisaatioon liittyviin TKI-toimiin. Toimenpiteellä tuetaan myös Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuuriavustusten myöntämisperusteiden tarkistamista kansallisen tutkimusinfrastruktuuristrategian tavoitteiden mukaisesti painottaen vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Investoinneilla vahvistetaan myös eri toimijoiden (korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut TKI-toimijat) tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta ja yhteentoimivuutta.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Investointi 7 (P3C3I7): Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureihin

Investoinnin tavoitteena on tukea (Business Finlandin hallinnoiman ohjelman välityksellä) testiympäristöjen (innovaatioinfrastruktuurien) kehittämistä painottaen vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita. Tavoitteena on myös parantaa tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien avoimuutta ja yhteentoimivuutta.

Toimenpiteellä suunnataan tukea sellaisten ympäristöjen luomiseen, joita tarvitaan kehitettäessä ja testattaessa ratkaisuja hiilineutraaliuden ja digitalisaation edistämiseksi aidoissa käyttäjäolosuhteissa. Tällaisia ympäristöjä voivat olla kaupunkien, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden erilaiset tutkimusinfrastruktuurit tai yritysten ja muiden toimijoiden yhdessä rakentamat innovaatioympäristöt.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

K.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit

(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

100

P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet

Välitavoite

Veturihankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Business Finland julkaisee hakumenettelyn

 

 

 

Q2

2022

Business Finland käynnistää veturihankkeita koskevan hakumenettelyn. Tukikelpoisuus-/valintaperusteissa edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 022 mukaisesti. Tukikelpoisuusperusteilla myös varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.

101

P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet

Tavoite

Avustusten myöntäminen veturihankkeisiin

 

Lukumäärä

0

5

Q4

2023

Business Finland ilmoittaa vähintään viiden avustuksen myöntämisestä välitavoitteessa 100 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti valituille veturihankkeille.

102

P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet

Tavoite

Loppuun saatettujen veturihankkeiden osuus

% (prosenttiosuus)

0

90

Q4

2025

Vähintään 90 prosenttia välitavoitteessa 100 tarkoitetun hakumenettelyn perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit Ne vastaavat vähintään 90 000 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 100 000 000 eurosta.

103

P3C3I2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen Akatemia)

Välitavoite

Suomen Akatemia julkaisee ensimmäisen hakumenettelyn, joka koskee avainalojen osaamisen lisäämiseen kohdennettuja tutkimushankkeita

Suomen Akatemian ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

 

 

 

Q4

2021

Suomen Akatemia käynnistää ensimmäisen hakumenettelyn tutkimusrahoituksesta, jossa keskitytään vihreän siirtymän avainaloihin ja teknologioihin tarkoituksena edistää taitotiedon käyttöä ja jakamista sekä parantaa kumppanuuksien ja ekosysteemien laatua ja tehokkuutta. Tukikelpoisuus-/valintaperusteissa edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 022 mukaisesti. Ohjelman on määrä kattaa kaikki tieteenalat ja sektorit, mukaan lukien vetytalous, suuren lisäarvon biotuotteet ja päästöttömät energiajärjestelmät, sekä data-analyysiin ja yhteiskuntatieteisiin liittyvä osaaminen. Tukikelpoisuusperusteilla myös varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

104

P3C3I2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen Akatemia)

Tavoite

Suomen Akatemia myöntää avustukset tutkimushankkeille, joiden tavoitteena on lisätä avainalojen osaamista

 

Lukumäärä

0

25

Q2

2023

Suomen Akatemian ilmoitus vähintään 25 avustuksen myöntämisestä tutkimushankkeille, jotka on valittu välitavoitteessa 103 esitettyjen perusteiden mukaisesti. Kaikki hakumenettelyt perustuvat välitavoitteessa 103 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin.

105

P3C3I2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen Akatemia)

Tavoite

Suomen Akatemian hyväksymien, päätökseen saatettujen avainalojen tutkimushankkeiden osuus

 

% (prosenttiosuus)

0

90

Q4

2025

Vähintään 90 prosenttia välitavoitteessa 103 tarkoitettujen hakumenettelyjen perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit Ne vastaavat vähintään 40 500 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 45 000 000 eurosta.

106

P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)

Välitavoite

Business Finland julkaisee hakumenettelyn, joka koskee avainalojen osaamisen lisäämiseen tähtääviä TKI-hankkeita

Business Finland julkaisee hakumenettelyn

Q2

2022

Business Finland käynnistää hakumenettelyn TKI-hankkeille, joilla pyritään lisäämään osaamista vihreän siirtymän avainaloilla, joihin sisältyvät vetytalous, suuren lisäarvon biotuotteet ja päästöttömät energiajärjestelmät, sekä esimerkiksi data-analyysiä ja yhteiskuntatieteitä koskevaa osaamista, joka liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen. Tukikelpoisuus-/valintaperusteissa edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 022 mukaisesti. Tukikelpoisuusperusteilla myös varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.

107

P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)

Tavoite

Business Finland myöntää avustukset TKI-hankkeille, joiden tavoitteena on lisätä avainalojen osaamista

 

Lukumäärä

0

10

Q4

2023

Business Finland ilmoittaa vähintään 10 avustuksen myöntämisestä välitavoitteessa 106 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti valituille TKI-hankkeille.

108

P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)

Tavoite

Business Finlandin hyväksymien loppuun saatettujen TKI-hankkeiden osuus avainaloilla

 

% (prosenttiosuus)

0

90

Q4

2025

Vähintään 90 prosenttia välitavoitteessa 106 tarkoitetun hakumenettelyn perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit Ne vastaavat vähintään 24 300 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 27 000 000 eurosta.

109

P3C3I4 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Välitavoite        

Business Finland julkaisee hakumenettelyn, joka koskee innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen tähtääviä TKI-hankkeita

Business Finland julkaisee hakumenettelyn

Q2

2022

Business Finland käynnistää hakumenettelyn, joka koskee innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen osoitettua TKI-rahoitusta. Tukikelpoisuus-/valintaperusteissa edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 022 mukaisesti.

Tukikelpoisuusperusteilla myös varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.

110

P3C3I4 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Tavoite

Avustusten myöntäminen innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen

 

Lukumäärä

0

25

Q4

2023

Business Finland ilmoittaa vähintään 25 avustuksen myöntämisestä innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen välitavoitteessa 109 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti.

111

P3C3I4 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Tavoite

Innovatiivisia kasvuyrityksiä koskevien loppuun saatettujen hankkeiden osuus

 

% (prosenttiosuus)

0

90

Q4

2025

Vähintään 90 prosenttia välitavoitteessa 109 tarkoitetun hakumenettelyn perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit Ne vastaavat vähintään 18 000 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 20 000 000 eurosta.

112

P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Välitavoite

Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Suomen Akatemia julkaisee hakumenettelyn

Q2

2022

Suomen Akatemia käynnistää paikallisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä koskevan hakumenettelyn. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Valintaperusteisiin sisältyy hankkeiden vaikutus kestävään kehitykseen, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.

113

P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tavoite

Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamiseen ja kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen

 

Lukumäärä

0

12

Q4

2022

Suomen Akatemian ilmoitus vähintään 12 avustuksen myöntämisestä hankkeille, jotka on valittu välitavoitteessa 112 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintakriteerien mukaisesti.

114

P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tavoite

Päätökseen saatettujen paikallisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden osuus

 

% (prosenttiosuus)

0

90

Q4

2025

Vähintään 90 prosenttia välitavoitteessa 112 tarkoitetun hakumenettelyn perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit Ne vastaavat vähintään 27 000 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 30 000 000 eurosta.

115

P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Välitavoite

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Suomen Akatemia julkaisee hakumenettelyn

Q2

2021

Suomen Akatemia käynnistää kansallisia tutkimusinfrastruktuureja koskevan hakumenettelyn. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Valintaperusteisiin sisältyy hankkeiden vaikutus kestävään kehitykseen, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Hankkeita valittaessa varmistetaan myös, että vähintään 8 000 000 euroa osoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VII olevan tukitoimialan 009 a (Investoinnit digitaalialaan liittyvään tutkimukseen ja innovointiin) mukaisesti.

116

P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tavoite

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamiseen ja kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen

 

Lukumäärä

0

6

Q2

2022

Suomen Akatemian ilmoitus vähintään kuuden avustuksen myöntämisestä hankkeille, jotka on valittu välitavoitteessa 115 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintakriteerien mukaisesti.

117

P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tavoite

Päätökseen saatettujen kansallisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden osuus

 

% (prosenttiosuus)

0

90

Q4

2025

Vähintään 90 prosenttia välitavoitteessa 115 tarkoitetun hakumenettelyn perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit Ne vastaavat vähintään 18 000 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 20 000 000 eurosta.

118

P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille

Välitavoite

Innovaatio-infrastruktuurien kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Business Finland julkaisee hakumenettelyn

Q2

2022

Business Finland käynnistää innovaatioinfrastruktuurien kehittämistä koskevan hakumenettelyn. Tukikelpoisuus-/valintakriteereillä varmistetaan, että toimessa keskitytään yritysten digitalisointiin suoraan liittyvien tekijöiden edistämiseen (elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VII olevan tukitoimialan 019 mukaisesti). Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.

119

P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille

Tavoite

Innovaatioinfrastruktuurien kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen

 

Lukumäärä

0

4

Q4

2023

Business Finland ilmoittaa vähintään neljän avustuksen myöntämisestä välitavoitteessa 118 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti valituille hankkeille.

120

P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille

Tavoite

Päätökseen saatettujen innovaatioinfrastruktuurihankkeiden osuus

 

% (prosenttiosuus)

0

90

Q4

2025

Vähintään 90 prosenttia välitavoitteessa 118 tarkoitetun hakumenettelyn perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit Ne vastaavat vähintään 22 500 000 euron talousarviositoumusta toimenpiteeseen osoitetusta 25 000 000 eurosta.

   

L. KOMPONENTTI P3C4: KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN JA KASVUN VAUHDITTAMINEN KORONAKRIISISTÄ KÄRSINEILLÄ ALOILLA

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on lisätä vientivalmiuksia tekemällä alakohtaisia investointeja, jotka perustuvat Suomen vahvuuksiin ja kansainväliseen markkinapotentiaaliin. Toisena tavoitteena on tukea kulttuurialan ja luovan alan elpymistä ja kestävää uudistamista. Kulttuurialalla ja luovilla aloilla on luovaa asiantuntemusta, ja ne luovat ja kaupallistavat teollis- ja tekijänoikeuksia. Tämä edistää innovointia ja luo lisäarvoa myös muilla aloilla. Lisäksi tämän komponentin toimilla tuetaan Suomen matkailualan uudistamista palvelujen viennin lisäämiseksi. Suomen pk-yritysten osuus viennistä on vain 16 prosenttia, joka on vertailumaita heikompi lukema. Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen ja innovaatioiden kaupallistaminen edellyttävät usein lisärahoitusta, jota monilta pk-yrityksiltä puuttuu. Luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla sekä matkailualalla on lisämahdollisuuksia viennin, erityisesti palvelualan, kasvun tukemiseen.

Komponentilla edistetään maakohtaisen suosituksen 3/2020 noudattamista; sen mukaan olisi toteutettava toimenpiteitä reaalitalouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, likviditeetin lisäämiseksi; aikaistettava toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistettävä yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi sekä keskitettävä investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

L.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1 (P3C4I1): Kasvun kiihdyttämisohjelma pienille yrityksille

Tämän investoinnin tavoitteena on vauhdittaa suomalaisten mikro- ja pienyritysten kasvua ja parantaa niiden kansainvälistymisvalmiuksia.

Investointi koostuu liiketoiminnan kehittämisavustuksista mikro- ja pienyrityksille. Hankkeiden keskeisiä tukikelpoisuus-/valintakriteereitä ovat uusien digitaalisten ratkaisujen edistäminen, vihreä siirtymä ja niihin liittyvät TKI-toimet.

Investoinnin toteuttaminen on tarkoitus saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi 2 (P3C4I2): Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea yritysten kansainvälistä kasvua erityisten kehitysavustusten avulla.

Investointi koostuu seuraavista toimista:

I.teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelma;

II.sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi;

III.konversio- ja hankintatuki; 80 prosenttia varoista on tarkoitus kohdentaa uusien kaasu- ja sähkökuorma-autojen ja sähköautojen ostotukiin ja 20 prosentilla osoitetuista varoista on määrä tukea olemassa olevien autojen, pakettiautojen ja raskaiden ajoneuvojen siirtymistä kaasun ja etanolin käyttöön;

IV.terveys- ja hyvinvointiosaaminen ja -teknologia; tämä osio on suunniteltu tukemaan terveysalan kasvustrategian tiekarttaan sisältyviä aloitteita, joilla pyritään kehittämään terveydenhuoltoalan ekosysteemejä sekä uusia ratkaisuja ja innovaatioita vientimarkkinoita varten.

V.vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma; tarkoituksena on edistää vesihuoltoalan teknologioiden, menetelmien, palvelukonseptien ja ratkaisujen luomista, pilotointia ja kansainvälistymistä.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 3 (P3C4I3): Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea kulttuurialan ja luovien alojen kasvua vahvoina potentiaalisina talouskasvun moottoreina.

Investointi koostuu avustusten myöntämisestä kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimiville yhteisöille. Suurin osa rahoitustuesta (75 % myönnetyistä varoista) suunnataan kulttuurialan ja luovien alojen yrityksille ja organisaatioille innovatiivisten palvelu-, tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja asianomaisten alojen ja yhteisöjen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Loput (25 prosenttia) myönnetyistä varoista käytetään kehittämis- ja pilottirahoituksena tukemaan innovointia ja uutta yhteistyötä luovan talouden yrityksissä.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 4 (P3C4I4): Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Investoinnin tavoitteena on edistää kestävää kasvua ja innovointia matkailualalla.

Investointi koostuu sellaisten palvelujen hankinnasta, joilla suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan matkailupalvelujen digitaalista hiilijalanjälkilaskuria, kestävän matkailun palvelupaketteja, kansallista toimintamallia matkailuyritysten ja -alueiden osaamiseen perustuvaa hallinnointia ja valmennusohjelmia varten kestävän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi. Lisäksi investointeihin sisältyy palvelujen hankinta Visit Finland datakeskuksen ja muiden digitaalisten palvelujen (STF-alusta ja visitfinland.com) kehittämiseksi integroimalla ja avaamalla rajapintoja kattavaksi ja vaatimustenmukaiseksi matkadataekosysteemiksi. Investointiin sisältyy myös TKI-rahoitus matkailualan liiketoiminnan ja innovaatioiden kaupallistamista tukeville tutkimus-, kokeilu- ja kehityshankkeille.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 30. kesäkuuta 2025 mennessä.

L.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

121

P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma

Välitavoite

Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien tukemista koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

 

 

 

Q2

2022

Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien tukemista koskevan ensimmäisen hakumenettelyn käynnistäminen Tukikelpoisuus-/valintakriteereillä varmistetaan, että valituilla hankkeilla on merkittävä digitalisaatiovaikutus, mukaan lukien erityisesti digitaaliteknologian ja digitaalisten toimintatapojen käyttö pienyritysten liiketoiminnassa ja kansainvälistymistoimissa.

122

P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma

Välitavoite

Avustusten myöntäminen kaikille hankkeille, jotka liittyvät yritysten kansainvälistymisvalmiuksiin

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä

Q4

2024

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä hakumenettelyjen perusteella valituille hankkeille. Kaikki hakumenettelyt perustuvat välitavoitteessa 121 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin.

123

P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma

Tavoite

Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia koskevien tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

 

Lukumäärä

0

240

Q2

2026

Vähintään 240 välitavoitteessa 122 tarkoitetun hakumenettelyn perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät lopulliset hankeraportit

124

P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Välitavoite

Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmien kolmen ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

Kolmen ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

 

Q2

2022

Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmien osalta käynnistetään vähintään kolme hakumenettelyä, jotka koskevat muun muassa seuraavia:

·Teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelma

·sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi;

·ajoneuvojen muuntamiseen ja hankintaan myönnettävä tuki, jossa 80 prosenttia varoista on tarkoitus kohdentaa uusien kaasu- ja sähkökuorma-autojen ja sähköautojen tukiin ja 20 prosentilla osoitetuista varoista on määrä tukea olemassa olevien autojen, pakettiautojen ja raskaiden ajoneuvojen siirtymistä kaasun ja etanolin käyttöön;

·terveys- ja hyvinvointiosaaminen ja -teknologia terveysalan kasvustrategian tiekartan tueksi;

·vesihuollon osaamisen kasvu- ja vientiohjelma.

Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

125

P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Välitavoite

Avustusten myöntäminen kaikille kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmiin kuuluville hankkeille

 Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä

Q4

2023

Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä hakumenettelyjen perusteella valituille hankkeille. Kaikki hakumenettelyt perustuvat välitavoitteessa 124 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin.

126

P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Tavoite

Hakumenettelyjen perusteella tukea saaneiden yksikköjen lukumäärä

 

Lukumäärä

0

550

Q4

2025

Vähintään 550 yksikölle (mukaan lukien organisaatiot ja luonnolliset henkilöt) annetaan tukea välitavoitteessa 125 mainittujen hakumenettelyjen kautta, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien toimittamat alustavat tai lopulliset hankeraportit, ajoneuvojen ensirekisteröinnit (ajoneuvojen hankintatukien osalta) tai muuntamistöihin liittyvät laskut (ajoneuvojen konversiotukien osalta).

127

P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Välitavoite

Julkaistaan kaksi hakumenettelyä, jotka koskevat kulttuurialan ja luovien alojen uudistamista tukevia hankkeita ja joista toinen koskee kehittämistukea ja toinen pilottitukea

Ensimmäisen kehittämistukea koskevan hakumenettelyn ja ensimmäisen pilottitukea koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

Q4

2021

Ensimmäiset kaksi hakumenettelyä (toisen toteuttaa Business Finland, toisen opetus- ja kulttuuriministeriö) käynnistetään. Tavoitteena on elvyttää, kasvattaa ja kansainvälistää luovia aloja painottaen digitalisaatiota ja innovointia. Tukikelpoisuus-/valintakriteereillä varmistetaan, että hankkeissa keskitytään yritysten digitalisoinnin edistämiseen (elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VII olevan tukitoimialan 015 mukaisesti). Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä myös se, että hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

128

P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Tavoite

Avustusten myöntäminen hankkeille, joilla tuetaan kulttuurialan ja luovien alojen uudistumista

 

Lukumäärä

0

145

Q4

2024

Ilmoitus avustusten myöntämisestä ainakin 145:lle hakumenettelyjen perusteella valitulle hankkeelle. Kaikki hakumenettelyt perustuvat välitavoitteessa 127 mainittuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin.

129

P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Tavoite

Päätökseen saatettujen kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen hankkeiden osuus

 

% (prosenttiosuus)

0

90

Q4

2025

Vähintään 90 prosenttia välitavoitteessa 128 tarkoitettujen hakumenettelyjen perusteella tuetuista hankkeista saatetaan päätökseen, mistä osoituksena ovat hankkeen edunsaajien esittämät alustavat hankeraportit

130

P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Välitavoite

Matkailualan TKI-hankkeita koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

Business Finland julkaisee ensimmäisen hakumenettelyn

 

 

 

Q2

2022

Business Finland käynnistää ensimmäisen matkailualan tutkimus-, kehitys- ja innovointirahoitusta koskevan hakumenettelyn. Valintaperusteissa keskitytään kestävän kasvun ja innovoinnin edistämiseen matkailualalla. Rahoitus kohdennetaan tutkimus-, kokeilu- ja kehityshankkeisiin, joilla tuetaan matkailualan liiketoiminnan ja innovaatioiden kaupallistamista esimerkiksi digitaalisen ja vihreän siirtymän, ennakoinnin ja ennustamisen, kestävän matkailun, virtuaalimatkailun ja kuluttajaymmärryksen aihepiireissä. Tukikelpoisuus-/valintakriteereillä varmistetaan, että hankkeissa keskitytään yritysten digitalisoinnin edistämiseen (elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VII olevan tukitoimialan 015 mukaisesti). Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä myös se, että hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

131

P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Tavoite

Matkailualan TKI-hankkeisiin tukea saaneiden yksiköiden lukumäärä

 

Lukumäärä

0

35

Q2

2025

Vähintään 35 yksikköä (matkailuyrityksiä, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia) saa tukea kaikissa hakumenettelyissä valittuihin hankkeisiin, mikä käy ilmi hankkeen edunsaajien toimittamista lopullisista hankeraporteista. Kaikki hakumenettelyt perustuvat välitavoitteessa 130 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin.

132

P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Tavoite

Niiden Sustainable Travel Finland ‑ohjelmaan kuuluvien yritysten ja alueiden osuus, jotka ovat sitoutuneet käyttämään hiilijalanjälkilaskuria

 

% (prosenttiosuus)

0

45

Q4

2024

Vähintään 45 prosenttia Sustainable Travel Finland -ohjelmaan sitoutuneista matkailuyrityksistä ja -alueista käyttää kansallista digitaalista hiilijalanjälkilaskuria matkailupalveluihin.

Matkailupalvelujen kansallinen hiilijalanjälkilaskuri mahdollistaa matkailupalvelujen ilmastovaikutusten mittaamisen kansallisessa matkailustrategiassa ja Visit Finlandin laatimassa matkailun digitiekartassa esitetyn lähestymistavan mukaisesti.

PILARI 4: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

M. KOMPONENTTI P4C1: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN SAATAVUUDEN VAHVISTAMINEN JA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN

Tämä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti koskee useita sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen liittyviä haasteita. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus on Suomessa hajanaista. Palvelujärjestelmän ja sen digitaalisten ratkaisujen hajanaisuus aiheuttaa haasteita tarvittavien ratkaisujen kehittämiselle väestön terveyteen liittyviin ja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Sen vuoksi tämän komponentin tavoitteena on parantaa terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta koko maassa ja poistaa covid-19-pandemiasta aiheutunut palvelujen tarjontavaje. Komponentilla edistetään seitsemän vuorokauden hoitotakuu-uudistuksen täytäntöönpanoa. Uudistuksessa lyhennetään perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon määräajat seitsemään päivään nykyisestä kolmen kuukauden määräajasta. Lisäksi sillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan terveys- ja sosiaalipalvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Lisäksi tavoitteena on parantaa terveydenhuolto- ja sosiaalihenkilöstön työoloja ja hyvinvointia. Komponenttiin kuuluu uudistus ja investointeja, jotka tukevat toisiaan. Uudistuksella edistetään sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen valmistelua. Investoinneilla on seuraavat tavoitteet: i) edistetään hoitotakuun toteutumista (myös mielenterveyspalveluissa) sekä puretaan covid-19-pandemian aiheuttamaa palveluvelkaa; ii) edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarpeen varhaista tunnistamista; iii) vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta; iv) otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot; ja v) otetaan Ahvenanmaalla käyttöön asiakaslähtöinen digitaalinen hoitotietojärjestelmä.

Komponentilla noudatetaan maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuden ja yhdenvertaisen saatavuuden parantamista (maakohtainen suositus 1/2019) sekä puuttumista terveydenhuollon henkilöstöpulaan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn parantamiseksi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamista (maakohtainen suositus 1/2020).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

M.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P4C1R1): Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Tämän toimenpiteen tavoitteena on osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua parantaa terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta edistämällä hoitotakuun toteutumista. Uudistuksella tuetaan seuraavia toimintoja: i) toteutetaan hoitotakuu ja tehostetaan palvelujen tarjoamista; ii) vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja sosiaali- ja terveydenhuoltotarpeiden varhaista tunnistamista ja iii) vahvistetaan tietopohjaa ja parannetaan ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen kustannusvaikuttavuuden tueksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön ja siihen liittyvän lainsäädännön voimaantulosta annetun lain odotetaan tulleen voimaan 1. heinäkuuta 2021. Uudistus sisältää useita säädöksiä Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi. Niiden pohjalta perustetaan 22 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueiden on määrä vastata sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen tarjoamisesta. Niiden on tarkoitus olla toiminnassa 1. tammikuuta 2023 mennessä.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2023 mennessä.

Investointi 1 (P4C1I1): Edistetään hoitotakuun toteutumista ja puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa palveluvelkaa

Tämän investoinnin tavoitteena on purkaa terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon hoito- ja palveluvelkaa.

Toimenpide koostuu tuesta seuraaville: i) järkeistetään hoito-, kuntoutus- ja palveluprosesseja ja otetaan käyttöön uusia ja tehokkaampia asiakaslähtöisiä, monialaisia ja moniammatillisia lähestymistapoja; ja ii) kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja ja parannetaan niiden saatavuutta ja reagointia haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin. Peruspalvelujen saatavuuden parantaminen edellyttää toimintamallien järjestelmällistä kehittämistä ja niiden täytäntöönpanon jatkuvaa mukauttamista. Hankkeilla edistetään sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta käyttämällä innovatiivisia ja toimiviksi havaittuja toimintamalleja, kuten asiakas- ja palveluohjausta, vastaanottoja kasvokkain ja etäterveydenhuoltopalveluja.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 2 (P4C1I2): Vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja terveysongelmien varhaista tunnistamista

Tämän investoinnin tavoitteena on ottaa käyttöön uusia monialaisia lähestymistapoja osallisuuden tukemiseksi, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen lujittamiseksi keinona edistää hoitotakuun toteutumista.

Toimenpide koostuu kansallisella tasolla annettavasta tuesta seuraaville: i) hyvinvointitarkastukset; ii) hyvinvoinnin ja terveyden analysointi; ii) uudet itsehoitovälineet (mukaan lukien mielenterveyden edistämismenetelmät), joita voidaan käyttää itsenäisesti; ja iv) ohjauspalvelut. Toimenpiteeseen sisältyy myös alueellisella tasolla annettavaa tukea integroituun monialaiseen palvelujen hallintaan, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kulttuuri-, liikunta- ja luontopalvelut.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 3 (P4C1I3): Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta edistämällä hyvien toimintatapojen tutkimusta ja kehittää tehokkaita seuranta- ja analyysimenetelmiä.

Toimenpide koostuu tuesta seuraaville: i) toteutetaan hoitotakuun seurantaan vaadittavat toimenpiteet ja korjataan koronakriisissä tunnistettuja tietotarpeita; ii) vahvistetaan kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta koskevan tiedon hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvässä päätöksenteossa, suunnittelussa, ohjauksessa sekä palvelutuotannossa; iii) vahvistetaan tutkimusta, jolla parannetaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kustannusvaikuttavuutta ja sen myötä palvelujen laatua, ja iv) kehitetään koronakriisin jälkiseurantaan hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi ja työmenetelmiä yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 4 (P4C1I4): Otetaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset innovaatiot

Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota digitaalisia ratkaisuja, joilla tuetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja edistetään hoitotakuun toteutumista.

Toimenpiteen tavoitteena on ottaa käyttöön digitaaliset ratkaisut, jotka: i) lisäävät palvelutuotannon resurssitehokkuutta ja edistävät palvelujen saatavuutta muun muassa nopeuttamalla hoidontarpeen arviota ja hoitoon ohjausta sekä mahdollistamalla entistä laajemmin sairauksien etädiagnostiikkaa, -seurantaa ja -hoitoa; ii) tukevat ongelmien varhaista tunnistamista ja lisäävät ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä; ii) mahdollistavat moniammatillisten palvelujen nykyistä laajemman tarjonnan ja erityisosaamisen jakamisen eri alueiden ja palvelujen järjestäjien kesken, ja iv) mahdollistavat asiakkaiden roolin vahvistamisen ja sitä kautta saatavan tehostumisen ja vaikuttavuuden kasvun.

Kansalliset ja alueelliset toimijat kehittävät kansalaisille suunnattuja digitaalisia palveluja, ammattikäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä ja hallintaratkaisuja.

Kansalaisten palveluihin kuuluvat muun muassa seuraavat: I) palvelua edeltävät ja palveluun hakeutumisen digiratkaisut (esim. palveluhakemistot, oirearviot, itsehoitopalvelut, etuuslaskurit), II) itse- ja omahoito ja asiointi (esim. digitaaliset mielenterveyspalvelut, hoidon ja palvelun jälkiseurannan palvelut) ja III) ennaltaehkäisevien ja kynnyksettömien palvelujen tueksi käytettävät digiratkaisut.

Ammattilaisten järjestelmiin voi sisältyä I) asiakastietojen analyysiin perustuvat asiakassegmentoinnit ja segmenttikohtaiset digitaaliset palvelumallit; II) uudet toiminnanohjausratkaisut (esim. pitkäaikaishoidon palveluun sijoitus, kotihoidon työsuunnittelu ja -optimointi) ja III) moniammatillista työskentelyä mahdollistavat digiratkaisut (esim. etäkonsultaatiot, tiimivastaanotot).

Johtamisen ratkaisuihin voi sisältyä kehittyneiden tietojohtamis- ja analytiikkaratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto. Näiden avulla mahdollistetaan parempi palvelukokonaisuuksien ohjaus ja valtakunnallinen seuranta sekä palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden parantaminen.

Digitaalisten palveluiden kehittämisessä huomioidaan haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt siten, että huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta Näiden palvelujen käyttöönottoa on tarkoitus tukea myös lisäämällä kuluttajien ymmärrystä digitaalisten palvelujen käytöstä terveyden ja hyvinvoinnin tukena.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 5 (P4C1I5): Asiakaslähtöinen digitaalinen hoitotietojärjestelmä Ahvenanmaalla

Tämän investoinnin tavoitteena on luoda Ahvenanmaalle terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva nykyaikainen tietojärjestelmä, jonka olisi oltava sopusoinnussa kunnallisten sosiaalipalvelujen ja yksityisten toimijoiden tarpeiden kanssa.

Toimenpide koostuu tuesta seuraaville: i) potilaan tarpeisiin, arvoihin ja toiveisiin perustuvien asiakaslähtöisten prosessien kehittäminen; ii) sellaisten työtapojen kehittäminen, jotka antavat potilaille mahdollisuuksia osallistua hoitoon; iii) tieto- ja prosessirakenteiden kehittäminen potilasasiakirjojen ja koordinoitujen hoitosuunnitelmien perustaksi; iv) sellaisen koordinoidun hoitosuunnitelman kehittäminen, joka integroi potilaan kaikki hoitosuunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä; v) datan ja terveystietojen sähköisen siirtymisen sääntöjen kehittäminen ja toimeenpano, jotta voidaan parantaa ennaltaehkäisyä, diagnooseja, hoitoja ja lääkehoitoa; vi) sellaisten digitaalisten tietojärjestelmien kehittäminen jotka tukevat hoitoyksiköiden ja organisaatioiden välistä yhteistyötä, niin alueellisesti kuin myös Suomen ja Ruotsin terveydenhuollon kanssa, ja vii) hoitotulosten seurannan standardien kehittäminen ja toteuttaminen.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

M.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

133

P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Välitavoite

Hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistamista koskevan ensimmäisen lainsäädäntökehyksen voimaantulo

Säädöksiin sisältyvät säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo

 

 

 

Q3

2021

Voimaan tulee ensimmäinen säädöskokonaisuus, jossa vahvistetaan hyvinvointialueiden perustaminen ja sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistaminen seuraavasti:

-perustetaan 22 hyvinvointialuetta, jotka vastaavat kuntien ja kuntayhtymien vastuulle aiemmin kuuluneista terveys-, sosiaali- ja pelastuspalvelutehtävistä;

-siirretään oikeudellinen vastuu terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastuspalvelun sekä muiden palvelujen ja tehtävien järjestämisestä hyvinvointialueille;

-järjestetään pelastustoimen palvelut hyvinvointialueilla erillisenä toimialana, joka toimii terveydenhuolto- ja sosiaalitoimen rinnalla.

134

P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Välitavoite

Hyvinvointialueiden perustamisen sekä sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistamisen päätökseen saattavan lisälainsäädännön voimaantulo

Lisäsäädöksiin sisältyvät säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo

Q1

2023

Voimaan tulee toinen säädöskokonaisuus, jossa saatetaan päätökseen hyvinvointialueiden perustaminen ja sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistaminen seuraavasti:

-laaditaan hyvinvointialueiden hallintosäännöt, hallintomenettelyt ja organisaatiorakenteet;

-siirretään sairaanhoitopiirien ja erikoissairaanhoitopiirien toiminta sekä opiskelijahuollon sosiaalityöntekijöiden ja psykologien palvelut hyvinvointialueille (sekä hyvinvointialueet että kunnat vastaavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä);

-siirretään terveyden-- ja sosiaalihuollon henkilöstö ja heidän tehtävänsä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden alaisuuteen;

-perustetaan hyvinvointialueiden toiminnan rahoitusmekanismi keskushallinnolta ja palvelujen käyttäjiltä kerätyistä maksuista;

-perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida terveys- ja sosiaalipalveluvelvoitteiden täyttämistä sekä tukea terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallista ohjausta ja johtamista.

135

P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Välitavoite

Hyvinvointialueiden saattaminen toimintavalmiiksi ja kykeneviksi vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä

Sosiaali- ja terveysministeriön raportti, jossa vahvistetaan, että hyvinvointialueet ovat toimintavalmiita ja valmiita panemaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen täytäntöön

 

 

 

Q2

2023

Sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet perustetaan ja ovat valmiina toimintaan sote-uudistuksen toteutuksen suunnittelua ja valmistelua koskevan tiekartan mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii hyvinvointialueiden perustamista tukevien toimenpiteiden täytäntöönpanon ja vahvistaa sen raportissa. Tämä koskee seuraavia aloja: 1) johto, 2) hallinto, 3) rahoitus ja 4) palvelut.

136

P4C1I1 – Edistetään hoitotakuun toteutumista ja puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa palveluvelkaa

Tavoite

Niiden toteutuneiden kiireettömien hoitokäyntien osuus, joissa saavutetaan hoidon saamiselle asetettu seitsemän päivän määräaika

% (prosenttiosuus)

58

80

Q4

2025

Niiden toteutuneiden kiireettömien hoitokäyntien osuus, joissa saavutetaan hoidon saamiselle asetettu seitsemän päivän määräaika, nousee 58 prosentista (vuonna 2020) 80 prosenttiin. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön uusia ja innovatiivisia toimintamalleja, joilla pyritään nopeampaan, tehokkaampaan ja asiakaslähtöisempään hoitoon ja palveluihin alueilla. Palveluja ja tukea kehitetään siten, että ne ovat helpommin saatavilla ja vastaavat paremmin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeita.

137

P4C1I2 – Vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja terveysongelmien varhaista tunnistamista

Välitavoite

Alueellisten integroitujen monialaisten palveluhallintamallien kehittäminen ja täytäntöönpano 22 hyvinvointialueella

Julkaistaan täytäntöönpanoraportti, jossa vahvistetaan alueellisten integroitujen toimintamallien käyttöönotto 22 hyvinvointialueella

Q4

2024

Alueelliset integroidut monialaiset palvelunhallintamallit (sisältäen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kulttuuri-, liikunta- ja luontopalvelut) kehitetään ja pannaan täytäntöön 22 hyvinvointialueella, jotka on perustettu osana sote-uudistusta. Täytäntöönpanoraportissa vahvistetaan alueellisten integroitujen toimintamallien käyttöönotto 22 hyvinvointialueella

138

P4C1I3 – Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta

Välitavoite

Kaikissa terveyskeskuksissa on käytössä hoitotakuun toteutumisen valtakunnallinen reaaliaikainen seurantajärjestelmä

Kaikissa terveyskeskuksissa otetaan käyttöön parannettu järjestelmä hoitotakuun toteutumisen seuraamiseksi

Q4

2025

Kaikissa terveyskeskuksissa otetaan käyttöön päivitetty reaaliaikainen online-järjestelmä, jolla seurataan hoitotakuun toteumista Kanta-palvelujen avulla (vuonna 2020 tämä oli mahdollista 90 prosentissa terveyskeskuksista).

139

P4C1I4 – Otetaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset innovaatiot

Tavoite

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja käyttävän väestön osuuden kasvu

% (prosenttiosuus)

26

35

Q4

2025

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja käyttävien (vähintään 20-vuotiaiden) osuus väestöstä kasvaa 26 prosentista (vuoden 2020 perustaso) 35 prosenttiin.

Uusia digitaalisia menetelmiä kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden (sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, DigiFinland Oy, KELA) kanssa, jotta voidaan tukea sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotakuun toteutumista. Tähän sisältyvät varsinaiset sähköiset terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut, kuten puhelin-, chat- ja videovastaanotot, potilaiden väliset vertaistukipalvelut, asiakasneuvontapalvelut ja muut sähköiset palvelut. Lisäksi toteutetaan toimia sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osaamisen tukemiseksi ja digitaalisten ratkaisujen käytön lisäämiseksi.

140

P4C1I5 – Asiakaslähtöinen digitaalinen hoitotietojärjestelmä Ahvenanmaalla

Tavoite

Hoitotietojärjestelmän käyttöön ottaneiden kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja/tai yksityisten hoitoyritysten osuus

 

% (prosenttiosuus)

0

80

Q4

2025

Ålands hälso- och sjukvård (ÅHS) kehittää terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja yksityisten toimijoiden käyttöön hoitotietojärjestelmän. Järjestelmä on määrä saada toimintaan ja tulla käyttöön koko julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ja 80 prosentissa kuntien sosiaalipalveluista ja yksityisistä toimijoista Ahvenanmaalla.

Järjestelmä kattaa hoitoprosessien dokumentoinnin, lääkereseptit, lääketieteellisten päätösten tuen, potilastiedot, ohjaamisen erikoissairaanhoidon piiriin, ajankäytön raportoinnin sekä laadun ja toiminnan perustason seurannan. Hankintaprosessin aikana järjestelmään voidaan liittää muita erikoistuneita hoitojärjestelmiä, kuten logistiikka- ja käyttöjärjestelmiä.

2.Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 2 094 687 000 euroa.

OSIO 2: RAHOITUSTUKI

1.Rahoitusosuus

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

1.1.Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

2

P1C1R2 – Energiajärjestelmän murros – Energiaverotuksen uudistaminen teknologiakehitys huomioivaksi

Välitavoite

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain voimaantulo

3

P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Välitavoite

Ensimmäisen energiainfrastruktuurihankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

6

P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan

Välitavoite

Ensimmäisen uuteen energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

14

P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

Välitavoite

Valtioneuvoston periaatepäätöksen hyväksyminen kiertotaloutta koskevan strategisen ohjelman täytäntöönpanosta

16

P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Välitavoite

Ensimmäisen vähäpäästöisen vedyn tuotantoa ja hyödyntämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskevan kansallisen hakumenettelyn julkaiseminen

19

P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Välitavoite

Julkaistaan ensimmäinen ehdotuspyyntö teollisuuden prosessien suorasta sähköistämisestä ja vähähiilistämisestä teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi

22

P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Välitavoite

Julkaistaan ensimmäinen hakumenettely, joka koskee jätemateriaalien ja sivuvirtojen uudelleenkäyttöä edistäviä investointihankkeita.

28

P1C3I1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Tuetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamista fossiilisesta öljystä vähähiilisiin energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin

Välitavoite

Voimaan tulee valtioneuvoston asetus, jossa määritellään pientaloja koskevan tukijärjestelmän yksityiskohdat

31

P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Välitavoite

Vähähiilisen rakennetun ympäristön tukemista koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

34

P1C4R1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Välitavoite

Valtioneuvoston periaatepäätöksen LVM/2021/62 hyväksyminen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

35

P1C4R1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Välitavoite

Kotimaan liikenteen päästöjä vähentäviä kansallisia lisätoimenpiteitä koskevan hallituksen päätöksen julkaiseminen

37

P1C4R2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Kestävän liikenteen verouudistus

Välitavoite

Tuloverolakiin tehtyjen liikenteen työsuhde-etuja koskevien muutosten (1205/2020) voimaantulo

44

P1C4I2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Yksityinen latausinfrastruktuuri

Välitavoite

Voimaan tulevat valtioneuvoston päätökset asuinrakennusten latausinfrastruktuurin tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä ja yksityisen latausinfrastruktuurin tuen soveltamisalan laajentamisesta työpaikkoihin.

52

P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet

Välitavoite

Täsmämetsätalouden hankkeita koskevan ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen

71

P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta

Välitavoite

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta annetun lain voimaantulo

72

P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta

Välitavoite

Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

91

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Välitavoite

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain voimaantulo

96

P3C2I1 – Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma

Välitavoite

Jatkuvan oppimisen digitaalisten palvelujen tietotekniikka-arkkitehtuurin valmiiksi saattaminen

103

P3C3I2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen Akatemia)

Välitavoite

Suomen Akatemia julkaisee ensimmäisen hakumenettelyn, joka koskee avainalojen osaamisen lisäämiseen kohdennettuja tutkimushankkeita

115

P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Välitavoite

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

127

P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Välitavoite

Julkaistaan kaksi hakumenettelyä, jotka koskevat kulttuurialan ja luovien alojen uudistamista tukevia hankkeita ja joista toinen koskee kehittämistukea ja toinen pilottitukea

133

P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Välitavoite

Hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistamista koskevan ensimmäisen lainsäädäntökehyksen voimaantulo

Erän suuruus

312 801 163 euroa

1.2.Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

9

P1C1I3 – Energiajärjestelmän murros – Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus

Välitavoite

Uusiutuvaan energiaan Ahvenanmaalla tehtäviä investointeja koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

11

P1C2R1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen

Välitavoite

Uudistetun ilmastolain voimaantulo

26

P1C3R2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

Välitavoite

Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelman julkaiseminen

29

P1C3I1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Tuetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamista fossiilisesta öljystä vähähiilisiin energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin

Välitavoite

Voimaan tulee valtioneuvoston asetus tai valtion talousarviota koskeva päätös, jossa määritellään muita kuin pientaloja koskevan tukijärjestelmän yksityiskohdat

38

P1C4R2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Kestävän liikenteen verouudistus

Välitavoite

Työsuhdeautojen verotusta koskevien tuloverolakiin tehtyjen muutosten (xx/2021) voimaantulo

39

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Välitavoite

Kaasu-, sähkö- ja vetyajoneuvojen jakeluinfrastruktuurin parantamista koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

48

P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Välitavoite

Hyväksytään kipsin toimitusta, kuljetusta ja jakelua koskevat hankkeet

55

P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Välitavoite

Laajakaistatukilain muutosten voimaantulo

58

P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

Välitavoite

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) mallintamislaitteiden testauslaboratorio on toiminnassa

61

P2C2I1 – Digitalous – reaaliaikatalousohjelma (RTE)

Välitavoite

Luodaan elinkelpoinen minimiekosysteemi (MVE), ja se on toimintavalmis

64

P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Tavoite

Mikroelektroniikkahankkeet hyväksytään

66

P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Välitavoite

Hyväksytään hankkeet, joilla kehitetään 6G-, tekoäly- ja kvanttilaskentaa.

77

P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Välitavoite

Työnhakijan palveluprosessin pohjoismaista työvoimapalvelumallia säätelevän julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevan lain voimaantulo

81

P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Välitavoite

Opiskelijoita, tutkijoita ja harjoittelijoita koskevan lainsäädännön (719/2018) muutosten voimaantulo

83

P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Tavoite

Nopeutetaan erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaistaan kuuluvien oleskelulupahakemuksien käsittelyyn keskimäärin kuluvaa aikaa

86

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Välitavoite

Valtion omistamasta uudesta yhtiöperusteisesta välityömarkkinatoimijasta annetun lain voimaantulo

93

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Välitavoite

Julkaistaan ensimmäinen hakumenettely, joka koskee koulutuksen tarjoamista digitaalisten ja vihreiden taitojen vahvistamiseksi

98

P3C2I2 – Koulutustason parantaminen lisäämällä aloituspaikkoja korkea-asteen koulutuksessa

Tavoite

Lisätään opiskelijoiden sisäänottoa korkea-asteen oppilaitoksiin

100

P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet

Välitavoite

Veturihankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

106

P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)

Välitavoite

Business Finland julkaisee hakumenettelyn, joka koskee avainalojen osaamisen lisäämiseen tähtääviä TKI-hankkeita

109

P3C3I4 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Välitavoite

Business Finland julkaisee hakumenettelyn, joka koskee innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen tähtääviä TKI-hankkeita

112

P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Välitavoite

Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

113

P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tavoite

Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamiseen ja kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen

116

P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tavoite

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamiseen ja kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen

118

P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille

Välitavoite

Innovaatio-infrastruktuurien kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

121

P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma

Välitavoite

Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien tukemista koskevan hakumenettelyn julkaiseminen

124

P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Välitavoite

Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmien kolmen ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

130

P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Välitavoite

Matkailualan TKI-hankkeita koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen

Erän suuruus

521 335 271 euroa

1.3.Kolmas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

4

P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Välitavoite

Kaikkien energiainfrastruktuuri-investointeja koskevien avustusten myöntäminen

7

P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan

Välitavoite

Kaikkien energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevien avustusten myöntäminen

15

P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

Välitavoite

Kansallisen sopimuksen tekeminen keskeisten toimijoiden kanssa vähähiilisestä kiertotaloudesta

17

P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen vähähiilistä vetyä ja hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskeville hankkeille

20

P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Välitavoite

Kaikkien teollisuuden prosessien suoran sähköistämisen ja vähähiilistämisen hankkeita koskevien avustusten myöntäminen

23

P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen uudelleenkäyttö- ja kierrätyshankkeisiin

30

P1C3I1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Tuetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamista fossiilisesta öljystä vähähiilisiin energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen hankkeille, joilla tuetaan rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtamista fossiilisesta öljystä vähähiilisiin lämmitysmuotoihin

45

P1C4I2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Yksityinen latausinfrastruktuuri

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen hankkeille, joilla parannetaan asuinrakennusten ja työpaikkojen latausinfrastruktuuria talousarvioasetukseen momentin 35.20.52 osalta tehtyjen muutosten perusteella.

47

P1C5R1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen

Välitavoite

Muutetun luonnonsuojelulain voimaantulo

50

P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Välitavoite

Hyväksytään ravinteiden kierrätys- ja hyödyntämishankkeet

53

P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet

Välitavoite

Kaikkien avustusten myöntäminen rahoitettaviksi valituille täsmämetsätalouden hankkeille

68

P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Välitavoite

Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamista koskevan lainsäädännön antaminen

78

P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Tavoite

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaisesti tehtyjen työnhakuhaastattelujen vuotuisen lukumäärän kasvu työvoimapalveluissa

79

P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Välitavoite

Kaikki viisi pohjoismaisen työvoimapalvelumallin edellyttämää digitaalista toimintoa on sisällytetty julkisten työvoimapalvelujen (TE-PES) tietojärjestelmään, ja ne ovat toiminnassa

80

P3C1R2 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työttömyyspäivärahan lisäpäivien poistaminen

Välitavoite

Työttömyysturvan lisäpäivien asteittaista lakkauttamista koskevien työttömyysturvalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo

82

P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Välitavoite

Ulkomaalaislakiin (301/2004) tehtyjen muutosten voimaantulo

87

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Tavoite

Välityömarkkinatoimijan työllistämien vammaisten henkilöiden lukumäärä 31. joulukuuta 2023

92

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Välitavoite

Työvoima- ja osaamistarpeiden keskipitkän aikavälin ennakointimallin valmiiksi saattaminen

101

P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet

Tavoite

Avustusten myöntäminen veturihankkeisiin

104

P3C3I2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen Akatemia)

Tavoite

Suomen Akatemia myöntää avustukset tutkimushankkeille, joiden tavoitteena on lisätä avainalojen osaamista

107

P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilottitoimet – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)

Tavoite

Business Finland myöntää avustukset TKI-hankkeille, joiden tavoitteena on lisätä avainalojen osaamista

110

P3C3I4 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Tavoite

Avustusten myöntäminen innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen

119

P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille

Tavoite

Innovaatioinfrastruktuurien kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen

125

P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Välitavoite

Avustusten myöntäminen kaikille kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmiin kuuluville hankkeille

134

P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Välitavoite

Hyvinvointialueiden perustamisen sekä sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistamisen päätökseen saattavan lisälainsäädännön voimaantulo

135

P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Välitavoite

Hyvinvointialueiden toimintavalmiiksi saattaminen ja kyky ottaa vastuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä

Erän suuruus

417 068 217 euroa

1.4.Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

13

P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

Välitavoite

Uudistetun jätelain tärkeimpien prosessien voimaantulo

32

P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Välitavoite

Kaikkien vähähiilistä rakennettua ympäristöä tukevien hankkeiden avustusten myöntäminen ja hankintasopimusten tekeminen

40

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Tavoite

Vasta asennettujen, toiminnassa olevien suurjännitelatureiden lukumäärä

41

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Tavoite

Vasta asennettujen, toiminnassa olevien julkisen liikenteen latauspisteiden lukumäärä (linja-autot)

46

P1C4I2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Yksityinen latausinfrastruktuuri

Tavoite

Uusien ja toiminnassa olevien yksityisten latauspisteiden lukumäärä

56

P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Tavoite

Lisäasunnot, joiden saatavilla on nopea (100/100 Mbit/s) laajakaistayhteys

59

P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

Tavoite

Radiopohjaisella ERTMS-järjestelmällä varustettu testirata (ei kaupallisessa rautatieliikenteessä)

62

P2C2I1 – Digitalous – reaaliaikatalousohjelma (RTE)

Välitavoite

Jäsenneltyjen digitaalisten liiketoimintatietojen vaihto on täysin toimintavalmis

75

P2C3I1 – Kyberturvallisuuden siviilitaito

Välitavoite

Digitaalisen alustan kehittäminen kyberturvallisuusalan siviilitaidon koulutusta varten

84

P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Tavoite

Työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupahakemusten keskimääräisen käsittelyajan lyhentäminen

85

P3C1R4 – Työllisyys ja työmarkkinat – Nuorten monialaisten palvelujen (Ohjaamo-palvelut) vahvistaminen

Tavoite

Integroituja terveys- ja sosiaalipalveluja ja koulutusasiantuntemusta tarjoavien Ohjaamo-palvelupisteiden osuuden kasvu

89

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Tavoite

Työkykyohjelman ja IPS-mallin laajentaminen 11 uudelle alueelle

90

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Tavoite

Mielenterveyttä ja työkykyä tukeviin toimenpiteisiin osallistuneiden työpaikkojen ja työterveyshuollon yksiköiden lukumäärä

95

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Tavoite

Niiden ammatinvalinnanohjauksen ammattilaisten lukumäärä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen parantaakseen asiantuntemustaan

97

P3C2I1 – Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma

Tavoite

Uusien, toiminnassa olevien jatkuvan oppimisen digitaalisten palvelujen osuus

99

P3C2I3 – Osaamistason kohottaminen ja jatkuvan oppimisen uudistaminen sekä koulutuksen digitalisointi ja modernisointi, Ahvenanmaa

Tavoite

Merkittäviä digitaalisia elementtejä sisältävien nykyaikaistettujen kurssien osuus korkea-asteen koulutuksessa Ahvenanmaalla

122

P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma

Välitavoite

Avustusten myöntäminen kaikille hankkeille, jotka liittyvät yritysten kansainvälistymisvalmiuksiin

128

P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Tavoite

Avustusten myöntäminen hankkeille, joilla tuetaan kulttuurialan ja luovien alojen uudistumista

132

P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Tavoite

Niiden yritysten ja alueiden osuus, jotka ovat sitoutuneet käyttämään hiilijalanjälkilaskuria Sustainable Travel Finland -ohjelmassa

137

P4C1I2 – Vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja terveysongelmien varhaista tunnistamista

Välitavoite

Alueellisten integroitujen monialaisten palveluhallintamallien kehittäminen ja täytäntöönpano 22 hyvinvointialueella

Erän suuruus

417 068 217 euroa

1.5.Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

12

P1C2R1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen

Välitavoite

Päivitetyn ilmasto- ja energiastrategian, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja toimialakohtaisten vähähiilisyyden tiekarttojen voimaantulo

27

P1C3R2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

Tavoite

Erillisöljylämmitystä käyttävien pientalojen määrän vähennys

42

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Tavoite

Vasta asennettujen, toiminnassa olevien CBG-asemien lukumäärä

43

P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -kaasun jakelu- ja tankkausinfrastruktuurit

Tavoite

Vasta asennettujen, toiminnassa olevien LBG-asemien lukumäärä

49

P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Tavoite

Kipsikäsitellyt pellot yhdessä perinteisen lannoitteiden käytön vähenemisen kanssa

51

P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Tavoite

Laitokset, joissa ravinteiden kierrätystä tai hyödyntämistä on parannettu

54

P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet

Tavoite

Loppuun saatettujen täsmämetsätalouden hankkeiden lukumäärä

63

P2C2I2 – Datatalouden ja digitalisaation vauhdittaminen – Virtual Finland

Välitavoite

Virtual Finlandin yhteisalusta ja integroidut palvelut ovat toiminnassa

65

P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Välitavoite

Kaikkien valittujen hankkeiden loppuun saattaminen

67

P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Välitavoite

Kaikkien valittujen hankkeiden loppuun saattaminen

69

P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Välitavoite

Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamista koskevan lainsäädännön voimaantulo

73

P2C3R1 – Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen

Välitavoite

Kaupparekisterilakiin ja pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettuun lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo

75

P2C3I1 – Kyberturvallisuuden siviilitaito

Välitavoite

Digitaalisen alustan kehittäminen kyberturvallisuusalan siviilitaidon koulutusta varten

88

P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Tavoite

Välityömarkkinatoimijan työllistämien vammaisten henkilöiden lukumäärä 31. joulukuuta 2025

94

P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus

Tavoite

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet digitaalisten ja vihreiden taitojen vahvistamiseen tähtäävään koulutukseen

102

P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet

Tavoite

Loppuun saatettujen veturihankkeiden osuus

105

P3C3I2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilottitoimet – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen Akatemia)

Tavoite

Suomen Akatemian hyväksymien, päätökseen saatettujen avainalojen tutkimushankkeiden osuus

108

P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilottitoimet – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)

Tavoite

Business Finlandin hyväksymien loppuun saatettujen TKI-hankkeiden osuus avainaloilla

111

P3C3I4 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Tavoite

Innovatiivisia kasvuyrityksiä koskevien loppuun saatettujen hankkeiden osuus

114

P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tavoite

Päätökseen saatettujen paikallisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden osuus

117

P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tavoite

Päätökseen saatettujen kansallisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden osuus

120

P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille

Tavoite

Päätökseen saatettujen innovaatioinfrastruktuurihankkeiden osuus

126

P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Tavoite

Hakumenettelyjen perusteella tukea saaneiden yksikköjen lukumäärä

129

P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Tavoite

Päätökseen saatettujen kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen hankkeiden osuus

131

P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Tavoite

Matkailualan TKI-hankkeisiin tukea saaneiden yksiköiden lukumäärä

136

P4C1I1 – Edistetään hoitotakuun toteutumista ja puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa palveluvelkaa

Tavoite

Niiden toteutuneiden kiireettömien hoitokäyntien osuus, joissa saavutetaan hoidon saamiselle asetettu seitsemän päivän määräaika

138

P4C1I3 – Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta

Välitavoite

Kaikissa terveyskeskuksissa on käytössä hoitotakuun toteutumisen valtakunnallinen reaaliaikainen seurantajärjestelmä

139

P4C1I4 – Otetaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset innovaatiot

Tavoite

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja käyttävän väestön osuuden kasvu

140

P4C1I5 – Asiakaslähtöinen digitaalinen hoitotietojärjestelmä Ahvenanmaalla

Tavoite

Hoitotietojärjestelmän käyttöön ottaneiden kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja/tai yksityisten hoitoyritysten osuus

Erän suuruus

312 801 163 euroa

1.6.Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

1

P1C1R1 – Energiajärjestelmän murros – Kivihiilen energiakäytön merkittävä vähentäminen vuoteen 2026 mennessä

Tavoite

Kivihiilen energiakäytön vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2026 mennessä vuoteen 2019 verrattuna

5

P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

8

P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

10

P1C1I3 – Energiajärjestelmän murros – Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus

Välitavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

18

P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

21

P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

24

P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Tavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

25

P1C3R1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Välitavoite

Uudistetun maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo

33

P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Välitavoite

Tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

36

P1C4R1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Tavoite

Kotimaan liikenteen päästöjen vähentäminen vähintään 29 prosentilla vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2005

57

P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Tavoite

Lisäasunnot, joiden saatavilla on nopea (100/100 Mbit/s) laajakaistayhteys.

60

P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

Tavoite

ERMTS-järjestelmällä varustettu kaupallinen pilottirata

70

P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Välitavoite

Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentaminen on teknisesti toteutettu.

74

P2C3R1 – Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen

Tavoite

Viranomaisten välisen tietojenkäsittelyn ja -vaihdon automaatioasteen nostaminen

123

P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma

Tavoite

Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia koskevien tuettujen hankkeiden loppuun saattaminen

Erän suuruus

104 267 053 euroa

OSIO 3: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannassa ja täytäntöönpanossa noudatetaan seuraavia järjestelyjä:

·Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano-, seuranta- ja raportointiprosessi toteutetaan Suomen hallituksen korkeimmalla tasolla; siitä huolehtii ministerityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Sen tehtävänä on ohjata ja seurata Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettavan Suomen kestävän kasvun ohjelman täytäntöönpanoa. Ministerityöryhmä seuraa ohjelmaan liittyvien uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa myös poliittisella tasolla ja käsittelee siihen liittyviä elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikan kysymyksiä.

·Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelman täytäntöönpanoa koordinoi hallinnollisesti ministeriöiden välinen koordinaatioryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä ja jonka puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriö. Suomen elpymis- ja palautumisohjelman koordinointiin, hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen liittyvät keskustason tehtävät suoritetaan yhdessä valtiovarainministeriön kanssa.

·Suunnitelman täytäntöönpanossa ja seurannassa valtiovarainministeriötä tukee tekninen sihteeristö, joka toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa Valtiokonttorin yhteydessä. Tekninen sihteeristö toimii kansallisen tason yhteyselimenä suunnitelman täytäntöönpanosta ja seurannasta vastaavien ministeriöiden ja virastojen välillä.

·Valtiovarainministeriö seuraa säännöllisesti uudistuksiin ja investointeihin liittyvien tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamista asianomaisten vastuuviranomaisten (työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Business Finland, Energiavirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset jne.) keräämien ja raportoimien tietojen perusteella.

·Valtiovarainministeriön vastuulla on valtiovarain controller -toiminnon välityksellä toteuttaa valvonta ja tarkastukset sekä laatia yhteenveto suoritetuista tarkastuksista. Se määrittelee tarkastusstrategian ja suorittaa sekä valvontajärjestelmien että hankkeiden ja toimenpiteiden tarkastukset. Eri ministeriöt ja virastot, jotka vastaavat uudistuksista ja investoinneista, ovat kukin toimivaltansa puitteissa vastuussa valvonnasta, tarkastuksista, oikaisuista ja takaisinperinnästä.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä taustatiedot

Suomi ottaa käyttöön seuraavat järjestelyt, jotta se voi antaa komissiolle rajoittamattoman pääsyn merkityksellisiin taustatietoihin:

·Valtiovarainministeriö, joka toimii Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman keskuskoordinaatioelimenä, kerää tietoa suunnitelmasta rahoitettavien uudistusten ja investointien välitavoitteiksi ja tavoitteiksi valittujen indikaattoreiden mukaisesta edistymisestä. Tiedot toimitetaan paikallisella tasolla, ja ne kootaan keskitetysti kansallisella tasolla erityiseen tietojärjestelmään. Niitä käytetään välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen edistymisen seurantaan. Tietojärjestelmää käytetään myös laadullisten rahoitustietojen ja muiden pakollisten tietojen, kuten lopullisia tuensaajia koskevien pakollisten tietojen tietovarastona. Tekninen sihteeristö poimii tiedot tietojärjestelmästä ja raportoi niistä valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriön EU-sihteeristö valmistelee Euroopan komissiolle toimitettavat maksupyynnöt.

·Kun tämän liitteen osiossa 2 olevassa 1 jaksossa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Suomen on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle rahoitusosuuden maksamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö. Suomi varmistaa, että komissio saa pyynnöstä rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1)      Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(2)    Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(3)      Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(4)    Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(5)      EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75.
(6)      Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(7)    Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(8)      Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(9)    Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(10)      Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(11)    Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(12)      Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(13)    Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(14)    Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(15)      Jos tuetulla toiminnolla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(16)    Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(17)      Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(18)    Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(19)      Jos tuetulla toiminnolla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(20)    Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(21)      Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(22)    Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(23)      Jos tuetulla toiminnolla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(24)      Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(25)    Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(26)      Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(27)      Jos tuetulla toiminnolla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(28)    Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(29)      Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(30)      Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(31)      Jos tuetulla toiminnolla saavutetaan ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(32)    Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
(33)      Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.