EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.10.2021
COM(2021) 624 final
2021/0317(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä
{SWD(2021) 284 final}
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.10.2021
COM(2021) 624 final
2021/0317(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä
{SWD(2021) 284 final}
2021/0317 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Covid-19-pandemia on vaikuttanut vahingollisesti Suomen talouteen. Vuonna 2019 Suomen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti oli 139 prosenttia unionin keskiarvosta. Komission kesän 2021 talousennusteen mukaan Suomen reaalinen BKT supistui 2,8 prosenttia vuonna 2020, ja kumulatiivisen supistuman odotetaan olevan 0,1 prosenttia vuosina 2020 ja 2021. Keskipitkän aikavälin taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavia pitkän aikavälin näkökohtia ovat tuottavuuden hidas kasvu, vihreää siirtymää sekä tutkimusta ja kehitystä koskevat suuret investointitarpeet, kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu sekä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän suorituskyky.
(2)Neuvosto antoi Suomelle 9 päivänä heinäkuuta 2019 ja 20 päivänä heinäkuuta 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia. Neuvosto suositti erityisesti, että Suomi parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja yhdenvertaista saatavuutta, puuttuu terveydenhuollon henkilöstöpulaan, parantaa työnteon kannustimia, kehittää osaamista ja aktiivista osallisuutta, tukee työllisyyttä ja lujittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa, keskittää investointeihin liittyvän politiikan tutkimukseen ja innovointiin, vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, vahvistaa kotitalouksien velkaantuneisuuden seurantaa ja varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen. Arvioituaan edistymistä näiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa elpymis- ja palautumissuunnitelman, jäljempänä ’suunnitelma’, toimittamisajankohtana komissio katsoo, että suositukset, joiden mukaan Suomen olisi toteutettava vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi, on pantu kaikilta osin täytäntöön. Kun tarkastellaan suositusta, joka koskee toimenpiteiden toteuttamista reaalitalouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, likviditeetin lisäämiseksi, edistyminen on ollut huomattavaa.
(3)Euroalueen talouspolitiikasta annetussa neuvoston suosituksessa euroalueen jäsenvaltioille suositettiin, että ne toteuttaisivat, osin elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta, toimia muun muassa sen varmistamiseksi, että politiikan viritys tukee elpymistä, ja edistäisivät edelleen lähentymistä, palautumiskykyä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua. Neuvoston suosituksessa myös kehotettiin euroalueen jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisia institutionaalisia kehyksiä, varmistamaan makrotalouden vakaus, saattamaan talous- ja rahaliitto valmiiksi ja vahvistamaan euron kansainvälistä asemaa.
(4)Suomi toimitti 27 päivänä toukokuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Sitä ennen oli toteutettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kansallinen omavastuullisuus tukee niiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja kestävää vaikutusta kansallisella tasolla sekä niiden uskottavuutta Euroopan tasolla. Komissio on arvioinut mainitun asetuksen 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjen arviointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.
(5)Elpymis- ja palautumissuunnitelmilla olisi pyrittävä asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen, jäljempänä ’tukiväline’, ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 2 perustetun Euroopan unionin elpymisvälineen yleisiin tavoitteisiin, jotta voitaisiin tukea covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä. Niillä olisi edistettävä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria.
(6)Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano merkitsee koordinoitua pyrkimystä saada aikaan uudistuksia ja investointeja kaikkialla unionissa. Koordinoidun ja samanaikaisen täytäntöönpanon sekä rajatylittävien ja useita maita kattavien hankkeiden toteuttamisen kautta tällaiset uudistukset ja investoinnit vahvistavat toisiaan ja luovat myönteisiä heijastusvaikutuksia unionissa. Sen vuoksi noin kolmannes tukivälineen vaikutuksesta jäsenvaltioiden kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtuu muiden jäsenvaltioiden heijastusvaikutuksista.
Kuutta pilaria tukeva tasapainoinen ratkaisu
(7)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.1 mukaisesti kattavan ja riittävän tasapainoisen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kohdistuvan ratkaisun, joka tukee asianmukaisesti kaikkia mainitun asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja sille osoitetut määrärahat.
(8)Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään kaikkia kuutta pilaria, ja merkittävä osa suunnitelman komponenteista koskee samanaikaisesti useita pilareita. Tällainen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että kutakin pilaria käsitellään kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti. Lisäksi kun otetaan huomioon Suomen erityishaasteet, erityinen keskittyminen vihreään siirtymään ja älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun sekä pilarien välinen kokonaispainotus, suunnitelma tarjoaa suuressa määrin kattavan ja riittävän tasapainoisen ratkaisun taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen.
(9)Vihreän siirtymän pilarin osalta suuri osa suunnitelman toimenpiteistä edistää Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat erityisesti uudistukset ja investoinnit, joilla lisätään uusiutuvien energialähteiden osuutta energiapaletissa, teollisuuden vähähiilistäminen, julkisten ja yksityisten rakennusten päästöjen vähentäminen ja vähäpäästöisten liikennemuotojen edistäminen.
(10)Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi, kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Jotta voidaan lieventää häiriöitä ja reagoida paremmin kriiseihin, suunnitelmaan sisältyy toimia, joilla pureudutaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja järjestelmän kustannustehokkuuteen liittyviin pitkäaikaisiin ongelmiin. Suunnitelma kattaa laajasti digitaalista muutosta koskevan pilarin eri ulottuvuudet, ja siinä on useita komponentteja, jotka kohdistuvat suoraan tai välillisesti digitaaliseen muutokseen. Vaikka Suomi onkin digitalisaatiossa maailman kärkeä, suunnitelmalla on tarkoitus korjata digitaalisessa infrastruktuurissa jäljellä olevia puutteita parantamalla ja laajentamalla huippunopeita laajakaistaverkkoja. Lisäksi uudistusten ja investointien odotetaan tukevan digitalisaatiota yrityksissä ja julkisella sektorilla, sosiaali- ja terveydenhuolto mukaan lukien, parantavan digitaalista osaamista ja edistävän digitaaliteknologiaa koskevaa tutkimusta ja innovointia, tukevan kyber- ja tietoturvan kehittämistä ja investointeja rautatieliikenteen digitalisaatioon.
(11)Suunnitelman odotetaan vaikuttavan myönteisesti yhteenkuuluvuuteen ja lähentymiseen, sillä sen avulla kavennetaan olemassa olevia alueellisia eroja julkisten palvelujen tarjonnassa ja paikataan jäljellä olevia aukkoja laajakaistayhteyksissä. Seuraavalle sukupolvelle suunnattujen toimintapolitiikkojen osalta uudistuksilla ja investoinneilla pyritään tukemaan jatkuvaa oppimista muun muassa integroidumpien digitaalisten alustojen ja verkkopalvelujen avulla sekä lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Vastaaminen kaikkiin tai merkittävään osaan maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyistä haasteista
(12)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.2 mukaisesti vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan (luokitus A) Suomelle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, tai muissa komission talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöidyistä haasteista.
(13)Suunnitelmaan sisältyy laaja joukko toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan neuvoston Suomelle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 antamissa maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista erityisesti osaamisen, aktiivisen osallisuuden, työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville tarjottavien integroitujen palvelujen, tutkimuksen ja innovoinnin, vähähiiliseen talouteen ja energiaan siirtymisen ja kotitalouksien velkaantuneisuuden seurannan osa-alueilla. Suunnitelmaan sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla pyritään myös edistämään sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja yhdenvertaista saatavuutta. Lisäksi siihen sisältyy toimenpiteitä rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen vahvistamiseksi.
(14)Suunnitelma sisältää useita kohdennettuja uudistuksia ja investointeja, joilla tuetaan työllisyyttä ja nostetaan työllisyysastetta parantamalla työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville kohdennettuja integroituja palveluja sekä aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa keskitytään nuoriin, osatyökykyisiin ja ikääntyneisiin. Siihen sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista erityisesti digitaalisen muutoksen ja vihreän siirtymän yhteydessä, myös aliedustettuina olevien, heikosti koulutettujen ryhmien osalta.
(15)Suunnitelman odotetaan myötävaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyyn. Rakenneuudistuksen, jolla osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta edistetään hoitotakuun toteutumista, ja siihen liittyvien huomattavien investointien odotetaan parantavan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Pääpaino on muuttuvissa terveydenhuoltomalleissa, uusien, erityisesti digitaalisten, ratkaisujen tarjoamisessa, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Tähän liittyy toimenpiteitä, joilla parannetaan kustannustehokkuutta kohdennetuilla digitalisointitoimilla, muun muassa parantamalla tiedon saatavuutta ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa sekä käyttämällä terveydenhuollon etäpalveluja. Elpymis- ja palautumissuunnitelmalla pyritään myös lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Tämän odotetaan osaltaan korjaavan terveydenhuollon työvoimapulaa keskipitkällä aikavälillä.
(16)Suunnitelmassa keskitytään vahvasti tutkimukseen ja innovointiin tehtäviin investointeihin, vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, vähähiilistämiseen ja energiasiirtymään sekä kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin. Tukijärjestelmillä pyritään lisäämään investointeja uuteen puhtaaseen energiateknologiaan, edistämään vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen käyttöä ja vähähiilistämään teollisuutta. Kohdennetuilla toimenpiteillä tuetaan digitaalisia investointeja muun muassa digitaaliseen infrastruktuuriin, mikroelektroniikkaan, 6G:hen, tekoälyyn ja kvanttilaskentaan.
(17)Pandemian johdosta toteutettavia välittömiä finanssipoliittisia toimia koskevien suositusten voidaan katsoa jäävän Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että Suomi on yleisesti ottaen vastannut asianmukaisesti ja riittävästi välittömään tarpeeseen tukea taloutta finanssipoliittisin keinoin vuosina 2020 ja 2021 vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen mukaisesti. Suositus edistyä riittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa vuonna 2020 ei myöskään ole enää merkityksellinen, koska kyseinen budjettikausi on päättynyt ja vakaus- ja kasvusopimuksen yleinen poikkeuslauseke aktivoitiin maaliskuussa 2020 covid-19-kriisin yhteydessä.
Kasvupotentiaalia, työpaikkojen syntymistä sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä lujittava vaikutus
(18)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.3 mukaisesti suuria vaikutuksia (luokitus A) Suomen kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon muun muassa siten, että se edistää lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa.
(19)Komission yksiköiden simulaatiot osoittavat, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on yhdessä muiden Euroopan unionin elpymisvälineen toimenpiteiden kanssa mahdollista kasvattaa Suomen BKT:tä 0,4–0,6 prosenttia vuoteen 2026 mennessä, kun ei oteta huomioon rakenneuudistusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat olla huomattavia. Suunnitelma sisältää huomattavan määrän uudistuksia ja investointeja, joiden odotetaan edistävän älykästä ja kestävää kasvua Euroopan teollisuusstrategian mukaisesti, tukevan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ja lieventävän kriisin vaikutuksia samalla, kun ne lisäävät Suomen kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia. Toimenpiteillä pyritään myös korjaamaan ammattitaitoisen työvoiman puutetta, puuttumaan rakenteelliseen työttömyyteen ja tukemaan pk-yritysten yksityisiä investointeja ja kasvua. Suunnitelmassa keskitytään merkittävästi digitalisaatioon, minkä pitäisi vauhdittaa tuottavuuden kasvua ja investointeja innovointiin.
(20)Suunnitelmalla edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia, työllisyyden aktiivista tukemista ja vammaisten osallistamista koskevat periaatteet, opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevat periaatteet sekä muut EU:n aloitteet, kuten EU:n osaamisohjelma, uudelleen- ja täydennyskoulusta koskeva EU:n lippulaivahanke (”Reskill and upskill”), neuvoston suositus ammatillisesta koulutuksesta ja taitojen parantamisesta sekä tehokasta työllisyyden aktiivitukea koskeva suositus (EASE). Suunnitelma on nuorisotakuun mukainen. Erityisesti nuorille suunnattuja, integroituja työllisyys-, terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluja koskevan tuen odotetaan osaltaan ehkäisevän nuorten sosiaalista syrjäytymistä ja parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
(21)Suunnitelman tavoitteena on myös lieventää covid‑19-pandemian aiheuttamaa hoitopalvelujen ruuhkautumista ja parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä ja siten vahvistaa instituutioiden palautumiskykyä, vähentää haavoittuvuutta häiriöille ja myötävaikuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon.
(22)Suunnitelman odotetaan vaikuttavan myönteisesti alueiden yhteenkuuluvuuteen ja lähentymiseen, koska sen avulla voidaan vähentää alueiden välisiä eroja palvelujen tarjonnassa. Yhteenkuuluvuutta parannetaan pääasiassa yhdentämällä julkisia työvoimapalveluja, laajentamalla integroituja kuntoutus- ja mielenterveyspalveluja uusille alueille sekä vahvistamalla kuntien integroituja keskitettyjä nuorisopalveluja.
Ei merkittävää haittaa
(23)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.4 mukaisesti varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 3 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille (”ei merkittävää haittaa” -periaate) (luokitus A).
(24)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa varmistetaan kunkin uudistuksen ja investoinnin osalta, ettei merkittävää haittaa aiheudu yhdellekään kuudesta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa määritellystä ympäristötavoitteesta, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalous, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Suomi on toimittanut perustelut kaikkien suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden osalta Euroopan komission ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatteesta antamien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti. Suomi on tarvittaessa ehdottanut lieventäviä toimenpiteitä tai sisällyttänyt toimenpiteiden suunnitteluun erityisiä elementtejä merkittävän haitan välttämiseksi, mikä on tarkoitus varmistaa asiaankuuluvilla välitavoitteilla.
(25)Erityistä huomiota on kiinnitetty toimenpiteisiin, joiden vaikutuksia ympäristötavoitteisiin on syytä tarkastella huolellisesti. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää useita laajoja investointiohjelmia, joiden ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista ei voida todeta ennen niiden täytäntöönpanovaihetta. Tämä koskee erityisesti strategisia tukiohjelmia, jotka kattavat EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat laitokset, sekä muita laajoja tukiohjelmia, kuten investointeja energiainfrastruktuuriin, tukea vetytaloudelle ja hiilidioksidin talteenotolle ja hyödyntämiselle sekä tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investointeja vihreän siirtymän tukemiseen. Tulevien hankehakujen tukikelpoisuuskriteereissä olisi suljettava pois haitalliset toiminnot ja edellytettävä, että ainoastaan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaiset toimet voidaan valita. Kunkin hankehaun käynnistämiseen liittyvän välitavoitteen avulla olisi varmistettava, että investoinnit eivät aiheuta merkittävää haittaa.
Vihreän siirtymän edistäminen, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna
(26)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.5 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 50,1 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista mainitun asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten mainitun asetuksen 17 artiklassa edellytetään, suunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan vuosiksi 2021–2030.
(27)Uudistusten ja investointien odotetaan edistävän merkittävästi Suomen vuoden 2030 kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa (NECP 2030) asetettuja hiilestä irtautumista ja energiasiirtymää koskevia tavoitteita ja siten edistävän unionin ilmastotavoitteen saavuttamista. Merkittävä osa elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tukee ilmastotavoitetta, ja monilla toimenpiteillä pyritään edistämään myös ympäristötavoitetta, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna. Lisäksi jotkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävistä toimenpiteistä voivat olla hyödyllisiä myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta, koska ilmastonmuutos on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista uhkista. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanolla odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia, erityisesti sitä kautta, että ne edistävät vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuuden lisääntymistä ja ympäristönsuojelua.
(28)Investoinnit uusiutuvaan energiaan liittyvään teknologiaan muodostavat suuren osan ilmastotavoitteita tukevista toimenpiteistä. Muita merkittäviä toimenpiteitä, joilla tuetaan ilmasto- tai ympäristötavoitteita, ovat investoinnit teollisuuden vähähiilistämiseen, rakennuskannan päästöjen vähentämiseen, liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä kierrätys- ja uudelleenkäyttöasteen nostamiseen. Suunnitelmaan sisältyy myös T&K&I-investointipaketti, jolla tuetaan vihreää siirtymää.
Digitaalisen muutoksen edistäminen
(29)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.6 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 27,0 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista mainitun asetuksen liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.
(30)Suunnitelman toimenpiteillä autetaan ratkaisemaan digitaaliseen muutokseen liittyviä haasteita, joita Suomella on. Vaikka Suomen digitaaliset yhteydet ovat yleisesti ottaen hyvin kehittyneet, digitaalinen infrastruktuuri on maaseutualueilla puutteellista. Tukemalla nopeita laajakaistayhteyksiä on tarkoitus auttaa parantamaan nopeiden yhteyksien saatavuutta harvaan asutuilla alueilla, mikä lisää tuottavuutta ja ylläpitää taloudellista toimintaa näillä alueilla. Vaikka Suomen väestön digitaaliset taidot ovat yleisesti ottaen korkealla tasolla, tieto- ja viestintätekniikka-alalla vallitsee osaajapula. Jotta tähän voidaan puuttua, suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla lisätään opiskelupaikkoja alan kannalta oleellisilla alueilla, uudistetaan jatkuvan oppimisen rakennetta sekä vahvistetaan digitaalisten taitojen edistämistä.
(31)Suunnitelman uudistusten ja investointien odotetaan edistävän Suomen digitaalista muutosta monilla osa-alueilla tukemalla yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja julkisen sektorin digitalisaatiota, edistämällä kyber- ja tietoturvaa sekä tukemalla avainteknologiaan, kuten puolijohteisiin, tekoälyyn ja 6G:hen, liittyvää tutkimusta ja innovointia. Digitalisaatiota käsitellään myös monialaisena teemana käyttämällä digitaalisia ratkaisuja osana muita toimenpiteitä, joilla edistetään ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien liikenne- ja energiainfrastruktuurin digitalisointi. Samoin painotetaan voimakkaasti digitaalisia terveysratkaisuja, kuten data-analytiikan käyttöä diagnostiikan parantamiseen, digitaaliseen terveydenhuoltoon tehtäviä investointeja tai hoidon jatkuvuuden varmistamista.
Pysyvät vaikutukset
(32)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.7 mukaisesti pysyviä vaikutuksia Suomessa.
(33)Suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan johtavan julkishallinnossa rakenteellisiin muutoksiin, joiden on määrä parantaa hallinnon vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Energiaverotuksen uudistuksen odotetaan edistävän Suomen veropolitiikan rakenteellista viherryttämistä. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaisesti toteutettavilla aktiivisen työvoimapolitiikan uudistuksilla on tarkoitus edistää työvoiman tarjonnan lisäämistä ja työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien työllistettävyyden parantamista. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistuksen odotetaan lisäävän Suomen palautumiskykyä pitkällä aikavälillä.
(34)Suunnitelmaan sisältyvän vihreää siirtymää koskevan vahvan investointituen avulla on tarkoitus edistää talouden uusia ja innovatiivisia vähähiilisiä ratkaisuja. Tämän on määrä nopeuttaa kehittyvien alojen kasvua ja luoda mahdollisuuksia talouskasvuun. Suunnitelmassa keskitytään digitalisaatioon tehtäviin investointeihin monilla aloilla, minkä odotetaan lisäävän tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Suunnitelman pysyviä vaikutuksia voidaan lisätä myös suunnitelman ja muiden ohjelmien välisellä synergialla, koheesiopolitiikan varoin rahoitettavat ohjelmat mukaan lukien, erityisesti sitä kautta, että alueellisiin haasteisiin vastataan merkityksellisellä tavalla ja edistetään tasapainoista kehitystä.
Seuranta ja täytäntöönpano
(35)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia (luokitus A) takaamaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.8 mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen.
(36)Suomen valtiovarainministeriö vastaa suunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan koordinoinnista. Sille on annettu selkeästi määritellyt vastuualueet, ja sillä on asianmukainen rakenne suunnitelman täytäntöönpanoa, edistymisen seurantaa ja raportointia varten.
(37)Suomen suunnitelmassa määritellyt välitavoitteet ja tavoitteet ovat realistisia, ja välitavoitteille ja tavoitteille ehdotetut indikaattorit ovat merkityksellisiä, hyväksyttäviä ja luotettavia. Ne ovat riittävän selkeitä ja kattavia, jotta niiden saavuttamista voidaan seurata ja jotta se voidaan todentaa. Lisäksi välitavoitteiden ja tavoitteiden jaksottamisen avulla voidaan asianmukaisesti seurata edistymistä suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa ja aikatauluttaa maksuja. Välitavoitteet ja tavoitteet koskevat myös jo toteutettuja toimenpiteitä, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisia. Näiden välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen ajallaan on tarpeen maksupyynnön perustelemiseksi.
(38)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukivälineestä annettavasta rahoitustuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille asetuksen (EU) 2021/241 34 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden auttamiseksi suunnitelmiensa täytäntöönpanossa voidaan pyytää teknistä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 4 perustetusta teknisen tuen välineestä.
Kustannukset
(39)Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.9 mukaisesti kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.
(40)Suomi on toimittanut suunnitelman kaikista komponenteista erilliset kustannusarviot. Ne perustuvat useisiin lähteisiin, joilla investointien ja uudistusten kustannuksia perustellaan. Tällaisia ovat muun muassa aiemmat hankehaut, joita on toteutettu samankaltaisilla aloilla tai jotka ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia, hankintasopimukset, joissa on kyse samankaltaisista palveluista, tai aiemmat samankaltaiset investoinnit, hallituksen tekemät vaikutustenarvioinnit, tieteelliset tutkimukset ja muut ulkopuoliset viiteasiakirjat, joita kansainväliset järjestöt ovat esittäneet, myös alakohtaisista investointitarpeista. Toimitettujen asiakirjojen perusteella useimpien suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kustannusten laskemiseen käytettyjä menetelmiä pidetään luotettavina, ja ne antavat riittävät perusteet myönteiselle arviolle niiden kohtuullisuudesta ja uskottavuudesta. Menetelmien tueksi toimitettu näyttö voisi kuitenkin joissakin tapauksissa olla yksityiskohtaisempaa ja tarjota kattavampia kustannustietoja erityisesti joistakin horisontaalisista investointiohjelmista. Suunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on kustannustehokkuusperiaatteen mukainen ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen
(41)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ja tähän päätökseen sisältyvät lisätoimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.10 mukaisesti asianmukaisia (luokitus A) ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan asetuksen nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ja on odotettavissa, että järjestelyjen avulla voidaan tuloksellisesti välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Tämä ei vaikuta sellaisten muiden välineiden ja työkalujen soveltamiseen, joilla edistetään ja valvotaan unionin lainsäädännön noudattamista, mukaan lukien korruption, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä unionin talousarvion suojaamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 5 mukaisesti.
(42)Suunnitelmassa kuvataan asianmukaisella tavalla sen täytäntöönpanoa, valvontaa ja tarkastusta varten käyttöön otettu järjestelmä. Valvonta- ja tarkastusjärjestelmä perustuu luotettaviin prosesseihin ja rakenteisiin. Osa rakenteista on vasta perustettu. Valtiovarainministeriön on tarkoitus olla kokonaisvastuussa suunnitelman täytäntöönpanosta ja tukeutua muihin täytäntöönpaneviin ministeriöihin ja elimiin suunnitelman toiminnallisissa ja hallinnollisissa näkökohdissa. Teknisen sihteeristön, jonka tehtävänä on varmistaa suunnitelman täytäntöönpanon seuranta, on määrä tukea valtiovarainministeriötä. Valtiovarainministeriön ja muiden asianomaisten ministeriöiden välinen tehtäväjako on selkeä, ja niiden roolit ja vastuualueet on määritelty asianmukaisesti. Suomen suunnitelman täytäntöönpanon koordinointiin, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen osallistuvien elinten toimivaltuuksia koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulo olisi asetettava välitavoitteeksi. Tämä välitavoite olisi saavutettava ennen kuin ensimmäinen maksupyyntö toimitetaan komissiolle.
(43)Valtiovarainministeriön olisi varmistettava, että asetuksesta (EU) 2021/241 johtuvat valvonta- ja tarkastusvelvoitteet täytetään. Valvonta- ja tarkastustoimintoon kuuluu selkeä ja asianmukainen tehtävien erottelu ministeriön sisällä. Valvonnasta vastaavilla toimijoilla olisi oltava lailliset valtuudet ja hallinnolliset valmiudet hoitaa suunnitellut roolinsa ja tehtävänsä. Kaiken kaikkiaan valvontajärjestelmä ja muut asiaankuuluvat järjestelyt, kuten lopullisia rahoituksen saajia koskevien tietojen keräämiseen, säilyttämiseen ja saataville asettamiseen tarkoitettu uusi tietojärjestelmä, arvioidaan riittäviksi, jotta niillä voidaan ehkäistä ja havaita tukivälineestä myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjonta-, petos- ja eturistiriitatapauksia ja toteuttaa niiden suhteen korjaavia toimia sekä välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen muista unionin ohjelmista.
(44)Välitavoitteen avulla olisi varmistettava, että suunnitelman täytäntöönpanon seurantaan tarkoitettu tietojärjestelmä on perustettu ja käytössä ennen ensimmäisen maksupyynnön toimittamista komissiolle. Järjestelmässä olisi oltava vähintään seuraavat toiminnot: a) tietojen keruu sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta; b) asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytettyjen tietojen keruu, säilyttäminen ja niihin pääsyn varmistaminen. Järjestelmästä olisi laadittava erityinen tarkastuskertomus sen toimintojen toteamiseksi.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman johdonmukaisuus
(45)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.11 mukaisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.
(46)Suomen suunnitelma sisältää kattavan ja tasapainoisen uudistus- ja investointipaketin. Komponentteihin sisältyvät toimenpiteet vahvistavat toisiaan, ja kaikki komponentit sisältävät tasapainoisen uudistus- ja investointikokonaisuuden. Lisäksi uudistusten ja investointien välinen yhteys on perusteltu hyvin, ja toimenpiteet vahvistavat ja täydentävät toisiaan ja auttavat vastaamaan todettuihin haasteisiin. Toimenpiteet ovat asiaan liittyvien kansallisten toimintakehysten ja strategioiden, kuten hallitusohjelman ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman, mukaisia. Komponenteissa ehdotetut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa keskenään eivätkä vaaranna toistensa vaikuttavuutta, eikä eri komponenttien välillä ole havaittu epäjohdonmukaisuuksia tai ristiriitaisuuksia.
Tasa-arvo
(47)Suunnitelma sisältää joukon toimenpiteitä, joiden odotetaan edistävän sukupuolten tasa-arvoon ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvien haasteiden ratkaisemista. Näitä ovat muun muassa työllisyys- ja työmarkkinauudistukset, joilla kehitetään integroidumpia palveluja, jotka ovat kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Niissä otetaan huomioon muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet, mukaan lukien osatyökykyiset, vaikeasti työllistyvät henkilöt ja maahanmuuttajat. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistukseen sisältyy heikommassa asemassa olevia ryhmiä koskevia säännöksiä. Osatyökykyisiä koskevien toimenpiteiden, erityisesti mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden, odotetaan edistävän sukupuolten tasa-arvoa. Muilla toimenpiteillä, kuten digitalisaation nopeuttamisella ja nopeiden laajakaistayhteyksien alueellisen saatavuuden parantamisella, pyritään helpottamaan paikkariippumatonta työtä, jotta naisten ja miesten olisi helpompi sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä.
Turvallisuutta koskeva itsearviointi
(48)Asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti verkkoinfrastruktuuriin ja 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin tehtävien investointien sekä kyberturvallisuusharjoituksiin ja -koulutukseen tehtävien investointien osalta suunnitelmassa todetaan, että kunkin hankkeen osalta laaditaan riskiarvio ja riskienhallintasuunnitelma ja että turvallisuusriskeistä huolehditaan hankkeen koko elinkaaren ajan. Suunnitelmassa todetaan myös, että hankkeeseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden osalta varmistutaan kyberturvallisuusvaatimusten toteutumisesta ja tarvittaessa hyödynnetään mahdollisia sertifiointijärjestelmiä. Hankkeeseen liittyvissä julkisissa hankinnoissa huolehditaan turvallisuusvaatimusten toteuttamisesta. Tarvittaessa hyödynnetään myös henkilö- ja yritysturvallisuusselvitysmenettelyjä. Verkkoinvestointien osalta suunnitelmassa kuvataan kansallinen lainsäädäntökehys, jossa otetaan huomioon 5G-verkkojen turvallisuutta koskeva EU:n keinovalikoima. Esimerkiksi viestintäverkkojen kriittisissä osissa ei saa käyttää laitteita, jotka voivat vaarantaa kansallisen turvallisuuden.
Rajat ylittävät ja useita maita kattavat hankkeet
(49)Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan suomalaisten yritysten osallistuminen potentiaalisiin Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin (IPCEI) mikroelektroniikan ja uusiutuvan vedyn alalla. Kyberturvallisuuden tutkimukseen tehtävien investointien tavoitteena on luoda kyberturvallisuustaitojen kehittämistä ja opettamista varten monikielinen alusta, jota voidaan käyttää kaikissa jäsenvaltioissa.
Kuulemisprosessi
(50)Elpymis- ja palautumissuunnitelman kansallisen omistajuuden lisäämiseksi Suomi on kuullut laajasti sidosryhmiä ja muita eturyhmiä suunnitelman valmisteluvaiheessa. Kuulemisia järjestettiin eri muodoissa, muun muassa alueellisissa ja temaattisissa tapahtumissa, joissa osallistujille voitiin tiedottaa suunnitelman valmistelusta ja kerätä sidosryhmien näkemyksiä edellytetyistä rahoituksen painopisteistä ja suunnitelman sisällöstä. Tilaisuuksiin kutsuttiin monenlaisia toimijoita, kuten maakuntaliittojen, kaupunkien, työmarkkinaosapuolten, teollisuuden ja elinkeinoelämän järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten edustajia.
(51)Asianomaisten toimijoiden sitoutumisen varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki asianomaiset paikallisviranomaiset ja sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistuvat suunnitelmaan sisältyvien investointien ja uudistusten täytäntöönpanoon niiden toteutuksen alusta loppuun.
Myönteinen arvio
(52)Koska komissio antaa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, tässä päätöksessä olisi mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan ja liitteen V mukaisesti vahvistettava suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville suunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.
Rahoitusosuus
(53)Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaiskustannukset ovat arviolta 2 094 687 000 euroa. Koska suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit ja koska suunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Suomen käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus, Suomen suunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin Suomen käytettävissä olevan rahoitusosuuden kokonaismäärä.
(54)Laskelmaa Suomen enimmäisrahoitusosuudesta on määrä päivittää 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Mainitun asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti Suomen saataville olisi asetettava nyt tietty määrä, joka ei ylitä mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua enimmäisrahoitusosuutta, jotta oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä. Enimmäisrahoitusosuuden päivittämisen jälkeen neuvoston olisi komission ehdotuksesta tarvittaessa muutettava tätä päätöstä ilman aiheetonta viivytystä niin, että se sisältää päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden, joka on laskettu mainitun asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
(55)Annettava tuki rahoitetaan neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 6 5 artiklaan perustuvalla komission unionin puolesta toteuttamalla lainanotolla. Tuki olisi maksettava erissä heti, kun Suomi on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet.
(56)Suomi on pyytänyt ennakkomaksua, joka on 13 prosenttia rahoitusosuudesta. Kyseinen määrä olisi asetettava Suomen saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, jäljempänä ’rahoitussopimus’, mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan.
(57)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin elpymis- ja palautumistukivälineen nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen
Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Tämän päätöksen liitteessä esitetään suunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, suunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.
2 artikla
Rahoitusosuus
1.Unioni asettaa Suomen saataville 2 085 341 084 euron 7 suuruisen rahoitusosuuden tukena, jota ei makseta takaisin. Tästä määrästä 1 660 743 618 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jos asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn päivityksen tuloksena Suomen päivitetty enimmäisrahoitusosuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 2 085 341 084 euroa, sen saataville asetetaan vielä 424 597 466 euroa niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana. Jos asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn päivityksen tuloksena Suomen päivitetty enimmäisrahoitusosuus on pienempi kuin 2 085 341 084 euroa, päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden ja 1 660 743 618 euron määrän välinen erotus asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä asetuksen (EU) 2021/241 20 artiklan 8 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.
2.Komissio asettaa unionin rahoitusosuuden Suomen saataville erissä liitteen mukaisesti. Rahoitusosuudesta 271 094 341 euroa eli 13 prosenttia asetetaan saataville ennakkomaksuna. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.
3.Ennakkomaksu vapautetaan saataville rahoitussopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan. Ennakkomaksut kuitataan vähentämällä ne maksueristä suhteellisesti.
4.Rahoitussopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Suomi on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset sitoumukset tulevat voimaan, tuen maksamisen edellytyksenä on, että Suomi saavuttaa välitavoitteet ja tavoitteet viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.
3 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu Suomen tasavallalle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja