|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2026/2621 |
26.5.2026 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,
annettu 10 päivänä maaliskuuta 2026,
asetusehdotuksesta digitaalisen lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamiseksi (digitaalialan koontiasetus)
(CON/2026/9)
(C/2026/2621)
Johdanto ja oikeusperusta
Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 9 päivänä joulukuuta 2025 Euroopan parlamentilta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2016/679, (EU) 2018/1724, (EU) 2018/1725, (EU) 2023/2854 ja direktiivien 2002/58/EY, (EU) 2022/2555 ja (EU) 2022/2557 muuttamisesta digitaalisen lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamiseksi sekä asetusten (EU) 2018/1807, (EU) 2019/1150 ja (EU) 2022/868 ja direktiivin (EU) 2019/1024 kumoamisesta (digitaalialan koontiasetus) (1) (jäljempänä ’asetusehdotus’).
EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, sillä ehdotettu asetus sisältää EKP:n toimivaltaan kuuluvia säännöksiä, jotka koskevat erityisesti unionin rahapolitiikan toteuttamista SEUT 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ja 282 artiklan 1 kohdan mukaisesti, maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistämistä SEUT 127 artiklan 2 kohdan neljännen luetelmakohdan ja 282 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaa SEUT 127 artiklan 6 kohdan mukaisesti, sekä tilastotietojen keräämiseen liittyviä EKP:n tehtäviä, jotka perustuvat Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 5 artiklaan. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.
1. Yleiset huomiot
|
1.1 |
EKP kannattaa asetusehdotusta, sillä se on tärkeä uudistus, jolla pyritään yksinkertaistamaan ja optimoimaan digitaalisen säännöstön soveltamista unionissa. Siltä osin kuin saavutetaan asetusehdotuksen tavoitteet, eli edistetään unionin kilpailukykyä vahvistavia politiikkoja ja kevennetään kansalaisiin, yrityksiin ja viranomaisiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa tehokkaasti, sillä poistetaan palvelujen tarjoamisen esteitä ja tuetaan digitaalitalouden kehittämistä unionissa, kun lisäksi otetaan huomioon, että samalla on taattava eurooppalaisten arvojen ja perusoikeuksien suojelun mahdollisimman korkea taso. Digitaalitalouden merkitys kasvaa, millä voi olla seurauksia rahapolitiikan harjoittamisen kannalta, koska se vaikuttaa rahapolitiikan toimintaympäristöön muuttamalla kulutus- ja tuotantomalleja, liiketoimintamalleja ja suhteellisia hintoja eri tavoin euroalueella ja jäsenvaltioissa. Tämä kehitys puolestaan vaikuttaa merkittävästi rahapolitiikan kannalta merkityksellisiin muuttujiin, kuten työllisyyteen, tuottavuuteen, potentiaaliseen tuotantoon ja inflaatioon, sekä niiden mittaamiseen. Se vaikuttaa myös siihen, miten rahapoliittiset päätökset välittyvät kotitalouksille ja yrityksille, mikä lisää asiaan liittyvää epäselvyyttä ja monimutkaisuutta päättäjien keskuudessa. |
|
1.2 |
Erityisen myönteisesti EKP suhtautuu ehdotuksiin yksinkertaistaa viranomaisten ja yritysten välisiä datan jakamista koskevia järjestelyjä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2854 (2) (jäljempänä ’datasäädös’) henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. EKP on tiiviisti mukana sellaisen datan keräämisessä, kehittämisessä, tuottamisessa ja jakamisessa, jota se käyttää toimivaltaansa kuuluvien tehtävien ja toimien hoitamisessa. Tähän toimivaltaan kuuluu sellaisten tilastotietojen kerääminen, jotka ovat tarpeen EKPJ:n tehtävien hoitamiseksi EKPJ:n perussäännön 5 artiklan mukaisesti. EKP osallistuu myös moniin yhteistyöaloitteisiin, joilla tuetaan datan jakamista ja yhteistyötä muiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tehtäviään hoitaessaan se voi myös käsitellä henkilötietoja tietyissä olosuhteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (3) (jäljempänä ’EU:n toimielinten tietosuoja-asetus’) mukaisesti. Näistä syistä EKP tukee toimenpiteitä, joilla luodaan johdonmukainen ja yhtenäinen lainsäädäntökehys datan saatavuuden ja käytön tukemiseksi. |
|
1.3 |
EKP:n vastuulla on myös varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2554 (4) (jäljempänä ’DORA-asetus’) noudattaminen neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (5) 6 artiklan 4 kohdan nojalla merkittäviksi luokiteltujen luottolaitosten osalta kyseisellä asetuksella annettujen vakavaraisuusvalvontaan liittyvien valtuuksien ja tehtävien mukaisesti (6). Tässä ominaisuudessa EKP saa merkittäviltä luottolaitoksilta kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tarkoitettuja raportteja laajavaikutteisista tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä poikkeamista (jäljempänä ’tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät poikkeamat’) ja merkittävistä kyberuhkista. Tämän lisäksi perussopimuksen 127 artiklan 2 kohdan neljännessä luetelmakohdassa mainitaan EKPJ:n perussäännön 3.1 artiklan tavoin maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen yhtenä EKPJ:lle kuuluvana perustehtävänä. Tältä osin EKP saa maksulaitoksilta ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksilta sekä luottolaitoksilta poikkeamaraportteja DORA-asetuksen mukaisesti. Näiden vastuiden ja tehtävien takia EKP suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti toimiin, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien poikkeamien raportointikehystä unionissa ja ottaa käyttöön keskitetty raportointi laajavaikutteisista tieto- ja viestintäteknisistä poikkeamista. Koska finanssiala on ollut edelläkävijänä yhdenmukaistetun, kattavan ja tehokkaan poikkeamaraportointikehyksen toteuttamisessa, EKP kannattaa toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan poikkeamaraportointia koskevien vaatimusten noudattamista finanssialalla kertyneen kokemuksen pohjalta. |
|
1.4 |
EKP on kuitenkin huolissaan siitä, miten hyvin asetusehdotuksella pystytään edistämään yksinkertaistamista koskevan tavoitteen toteutumista niissä tapauksissa, joissa se ei kevennä yritysten ja viranomaisten sääntelytaakkaa. Siksi EKP esittää tässä lausunnossa muutamia teknisiä huomautuksia ja ehdotuksia asetusehdotuksesta. |
|
1.5 |
Näiden huolenaiheiden vuoksi EKP suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio arvioi datasäädöksen keskeisimmät luvut viimeistään 12 päivänä syyskuuta 2028 ja uudet luvut viimeistään viiden vuoden kuluttua ehdotetun asetuksen voimaantulosta (7). Samoin on tärkeää, että DORA-asetuksen uudelleentarkastelulauseke (8), jonka nojalla komission on toteutettava uudelleentarkastelu ja toimitettava kertomus DORA-asetuksen monien osa-alueiden toiminnasta, pysyy ennallaan. Tässä uudelleentarkasteluprosessissa olisi varmistettava, että kyseiset asetukset toimivat tavoitteisiinsa nähden edelleen tehokkaasti ja tukevat siten digitaalitalouden kehittämistä unionissa. |
2. Digitaalialan säännöt
|
2.1 |
EKP antaa täyden tukensa asetusehdotukselle, joka on ensimmäinen askel kohti digitaalialan säännöstön yksinkertaistamista ja sen soveltamisen optimoimista. Digitaalialan sääntökokonaisuudesta, jota on kehitetty jo pitkään datan hallinnoinnin, tekoälyn, verkkoalustojen, tietosuojan ja kyberturvallisuuden aloilla, on tullut monimutkainen, ja se sisältää nyt hajanaisia ja päällekkäisiä säännöksiä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä sekä viranomaisille että yrityksille. |
|
2.2 |
Sillä, että julkisen sektorin elinten hallussa olevan suojatun datan uudelleenkäytöstä jäsenvaltioissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/868 (9) säännöt sekä jäsenvaltioiden julkisen sektorin elinten tai julkisten yritysten hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024 (10) säännöt on koottu datasäädökseen, on saatu luotua aiempaa yhtenäisempi rakenne ja määriteltyä keskeiset termit johdonmukaisemmin, ja tämän ansiosta datan jakamista koskevien sääntöjen soveltaminen on nyt helpompaa kuin ennen. Tätä tukee myös vanhentuneiden sääntöjen kumoaminen, etenkin niiden, joista oli säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1807 (11). |
|
2.3 |
Tämä tuo kaivattua selkeyttä kansallisille keskuspankeille, jotka ovat yleensä jäsenvaltioiden julkisen sektorin elimiä ja joihin siis sovelletaan datan uudelleenkäytön helpottamista koskevia sääntöjä. EKP ja kansalliset keskuspankit hyötyvät myös aiempaa selkeämmistä järjestelyistä, jotka koskevat datan saatavuutta ja etenkin sellaisia avoimen datan lähteitä, jotka on luokiteltu arvokkaiksi tietoaineistoiksi (12). EKP käyttää näitä tietoaineistoja laajalti toteuttaessaan EKPJ:n perussäännön 5 artiklan 1 kohdan mukaista tehtäväänsä kerätä tilastotietoa, joka on tarpeen EKPJ:n tehtävien hoitamiseksi. |
|
2.4 |
Esimerkiksi yritystietoja ja yritysten omistustietoja käytetään yhteisötietorekisterin (RIAD) ylläpitämisessä. RIAD-tietokanta on oikeudellisia ja muita tilastollisia institutionaalisia yksiköitä koskevien viitetietojen yhteinen tietoaineisto, ja rekisteriin kerätyt tiedot tukevat liiketoimintaprosesseja koko eurojärjestelmässä sekä EKPJ:n ja yhteisen valvontamekanismin (YVM) tehtävien hoitamista (13). Aina kun EKP voi hyödyntää avointa dataa eli avoimissa tietomuodoissa olevaa dataa, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää, uudelleenkäyttää ja jakaa missä tahansa tarkoituksessa (14), se pystyy pienentämään kyseistä dataa raportoivien tiedonantajien raportointitaakkaa ja jakamaan näitä tietoja rajoituksetta EKPJ:ssä ja kaikkien muiden viranomaisten kanssa, joiden kanssa se tekee yhteistyötä. EKP pitää myönteisenä, että järjestelyt julkisten elinten hallussa olevan datan ja asiakirjojen antamisesta yritysten käyttöön (15) eivät vaikuta unionin lainsäädäntöön, jonka nojalla arkaluonteinen data ja asiakirjat eivät ole saatavilla tilastollisen luottamuksellisuuden ja salassapitovelvollisuuden vuoksi. |
|
2.5 |
Asetusehdotuksessa otetaan käyttöön tärkeä muutos (16), joka koskee datan haltijoiden velvollisuutta asettaa data EKP:n – sekä muiden julkisen sektorin elinten, komission ja unionin elinten – saataville silloin, kun kyseisen datan käyttöön on poikkeuksellinen tarve (17). Tämän säännöksen nojalla EKP voi pyytää datan haltijoita asettamaan datan saataville, jos se on tarpeen yleiseen hätätilaan reagoimiseksi tai jos EKP osoittaa poikkeuksellisen tarpeen käyttää dataa. Koska datan haltijat on määritelty laajasti (18), säännöksen nojalla EKP pystyy keräämään dataa näissä poikkeustapauksissa laajemmalta joukolta henkilöitä kuin silloin, kun EKP kerää tilastotietoja nykyisten toimivaltuuksiensa perusteella. EKP saa nimittäin kerätä tilastotietoja vain neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2533/98 (19) määritellyn tietojen antajien perusjoukon jäseniltä, jotka kuuluvat pääasiassa Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmässä (20) määriteltyyn rahoituslaitosten sektoriin tai jotka ovat oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä, joilla on tiettyjä saatavia tai velkoja tai jotka suorittavat rahoitustaloustoimia. |
|
2.6 |
Kuten EKP on aiemmin todennut, siitä, että viranomaisilla on mahdollisuus saada yksityisten datan haltijoiden hallussa olevaa dataa ja käyttää sitä tiettyihin yleistä etua palveleviin tarkoituksiin, on huomattavia hyötyjä (21). Hoitaessaan rahapoliittisia tehtäviään EKP hyödyntää laajasti EKP:n, kansallisten keskuspankkien ja Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) tuottamien virallisten tilastojen lisäksi myös epävirallisia ja muita kuin perinteisiä tiedonlähteitä. Muuta kuin perinteistä dataa voidaan saada esimerkiksi usein päivitettävistä hintatiedoista, väestön liikkumista kuvaavista indikaattoreista tai muista tiedonlähteistä, joita rahoituslaitoksilla ei välttämättä ole. Ainoastaan EKP:llä on valtuudet pyytää tätä dataa yksityisiltä datan haltijoilta silloin, kun siihen on poikkeuksellinen tarve. |
|
2.7 |
Keskeisin muutos, joka ehdotetulla asetuksella otettaisiin käyttöön, on se, että tapaukset, joissa näitä valtuuksia voidaan käyttää, rajattaisiin yleisiin hätätilanteisiin, ja muut tapaukset, joissa datan käytölle voisi olla poikkeuksellinen tarve, suljettaisiin siis pois. EKP:n olisi osoitettava, että tietyn datan käyttöön on poikkeuksellinen tarve, joka liittyy yleistä etua palvelevien EKP:n lakisääteisten tehtävien hoitamiseen yleiseen hätätilaan vastaamiseksi, sen lieventämiseksi tai siitä elpymisen tukemiseksi. |
|
2.8 |
EKP kannattaa tavoitteita, joihin näillä muutoksilla pyritään, ja katsoo, että on tarkoituksenmukaista yksinkertaistaa datasäädöksen mukaista yritysten ja viranomaisten välistä tietojenvaihtokehystä ja poistaa mahdolliset epäselvyydet, joita on saattanut syntyä yrityksiin kohdistuvia velvoitteita säädettäessä. Lisäksi se tukee näkemystä, jonka mukaan on olennaisen tärkeää säilyttää datasäädöksen mukainen virallisten tilastojen rooli, kun otetaan huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (22) mukaisessa Euroopan tilastoja koskevassa päivitetyssä unionin kehyksessä ei oteta huomioon yleisiä hätätiloja (23). |
|
2.9 |
Toisin kuin Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) jäsenet, jotka voivat kerätä dataa yksityisiltä datan haltijoilta tietyin edellytyksin tilastotehtäviensä suorittamiseksi (24), EKP:llä ei kuitenkaan ole valtuuksia kerätä tilastotietoja yksityisiltä datan haltijoilta, jotka eivät ole raportoivia tiedonantajia, paitsi silloin, kun siihen on poikkeuksellinen tarve. EKP voi hyödyntää vain mekanismeja, joiden avulla ESS:stä voidaan jakaa dataa EKPJ:lle kyseisen datan saamiseksi. Jos kyseisen säännöksen soveltamisala kavennetaan koskemaan vain yleistä hätätilaa, on erittäin tärkeää varmistaa, että sitä voidaan soveltaa sujuvasti ja yksiselitteisesti kiireellisissä tilanteissa, joissa EKP tarvitsee muitakin tiedonlähteitä voidakseen hoitaa joko tilastotietojen keräämistehtäväänsä tai muita keskuspankkitoimintaan tai vakavaraisuusvalvontaan liittyviä tehtäviään. Tämän vuoksi EKP suosittelee, että ehtoja, jotka viranomaisten on datan pyytämiseksi täytettävä, yksinkertaistetaan entisestään, sillä niin voitaisiin myös pitää mahdollisimman selkeänä menettely, jolla datan haltijat selvittävät, täyttyvätkö nämä ehdot. |
|
2.10 |
EKP katsoo, että myös ”yleisen hätätilan” määritelmää olisi vielä selvennettävä. Määritelmässä todetaan muun muassa, että hätätila ”määritetään ja julistetaan virallisesti unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisten asiaankuuluvien menettelyjen mukaisesti” (25). Primaarioikeuteen ja johdettuun oikeuteen pohjautuvat oikeusperustat, joiden nojalla yleinen hätätila voidaan määrittää tai julistaa, ovat kuitenkin hajanaisia, ja siksi olisi aiheellista täsmentää, että jos tällainen hätätila määritetään tai julistetaan, ”yleisen hätätilan” määritelmä ei edellytä muiden lisäkriteerien täyttymistä – etenkin kun otetaan huomioon, että yleiseen hätätilaan on voitava reagoida nopeasti. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/2747 (26) annetaan neuvostolle mahdollisuus ottaa käyttöön sisämarkkinoiden valmiustilavaihe, jos on sellaisen kriisin uhka, joka voi kärjistyä sisämarkkinoiden hätätilanteeksi seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että jos viranomaisen tehtäviin kuuluu yleisen hätätilan lieventäminen, yleisen hätätilan uhka olisi katsottava perusteeksi poikkeukselliselle tarpeelle pyytää dataa. Myöskään neuvoston päätöksessä 2014/415/EU (27), jossa vahvistetaan poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt yhteisvastuulausekkeen (SEUT 222 artikla) täytäntöönpanemiseksi, ei rajata niitä olosuhteita, joissa päätöstä sovelletaan, ”ajallisesti rajattuihin” poikkeustilanteisiin (28). Niinpä olisi hyvä selventää, että yleisen hätätilan määritelmä vastaa täysin tilanteita, joissa otetaan käyttöön hätätilajärjestelyjä unionin ja kansallisen lainsäädännön nojalla, eikä se ole niitä rajoittavampi. |
|
2.11 |
Korvausjärjestelyjen (29) osalta EKP kannattaa vaatimusta, jonka mukaan data, jota tarvitaan yleiseen hätätilaan reagoimiseksi, on asetettava saataville maksutta, paitsi jos datan haltija on mikroyritys tai pienyritys. Se pitää kuitenkin tärkeänä varmistaa, ettei viranomaisille aiheudu kohtuuttomia kustannuksia siitä, että niille annetaan pääsy yksityisten tahojen hallussa olevaan dataan. Koska jokainen datapyyntö palvelee yleistä etua, data olisi asetettava saataville hankintahintaan ja määräämättä ”kohtuullista marginaalia” (30). |
3. Tietosuoja
|
3.1 |
EKP suhtautuu myönteisesti asetusehdotuksessa esitettyihin muutoksiin, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa tietosuojalainsäädäntöä. EKP:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla on useita seikkoja, joita on syytä tarkastella lähemmin, jotta saavutetaan yksinkertaistamistavoite sekä hallinnollisen rasitteen vähentämisen että tehokkaan, oikea-aikaisen ja turvallisen poikkeamaraportoinnin varmistamisen osalta. |
|
3.2 |
EKP suorittaa monenlaisia henkilötietojen käsittelytoimia yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa. Lisäksi EKP suorittaa henkilötietojen käsittelytoimia yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa pankkivalvonnan alalla. Unionin toimielimenä EKP käsittelee henkilötietoja EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen mukaisesti, kun taas kansalliset keskuspankit ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (31) (jäljempänä ’yleinen tietosuoja-asetus’) mukaisesti. |
|
3.3 |
Silloin, kun EKP ja kansalliset keskuspankit ja/tai kansalliset toimivaltaiset viranomaiset määrittävät henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen ja keinot yhdessä, ne suorittavat kyseistä käsittelyä yhteisrekisterinpitäjinä (32). Vastaavasti silloin, kun yksi taho määrittää käsittelyn tarkoituksen ja keinot ja toinen taho käsittelee henkilötietoja ensin mainitun tahon puolesta, ensin mainittu on rekisterinpitäjä ja jälkimmäinen käsittelijä (33). Kummassakin tapauksessa EKP käsittelee henkilötietoja EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen mukaisesti ja kansalliset keskuspankit ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset puolestaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Toisin sanoen samaan käsittelytoimeen sovelletaan samanaikaisesti kahta erillistä, vaikkakin toisiaan täydentävää, unionin säädöstä. |
|
3.4 |
Yksi esimerkki tästä on se, kun EKP ja TARGET-pikamaksupalveluun (TIPS) osallistuvat kansalliset keskuspankit käsittelevät henkilötietoja TIPS-järjestelmässä. Tässä tapauksessa on sovittu yhteisrekisterin pitämistä koskevasta järjestelystä. Samalla tavoin myös henkilötietojen käsittely digitaalisen euron yhteydessä voi edellyttää tietosuojaa koskevan sopimuksen tai järjestelyn tekemistä EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien välillä. |
|
3.5 |
Hoitaessaan EKPJ:hin ja YVM:ään liittyviä tehtäviä yhteistyössä kansallisten keskuspankkien ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa EKP:lle on erittäin tärkeää, että henkilötietojen käsittelyä koskevat säädökset ovat mahdollisimman yhdenmukaisia ja keskenään yhteensopivia. Siksi EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että yleiseen tietosuoja-asetukseen ja EU:n toimielinten tietosuoja-asetukseen ehdotettuja muutoksia edistetään rinnakkain, sillä se edistää yhtenäisen ja yhdenmukaisen oikeudellisen kehyksen luomista. Siten myös varmistetaan, ettei säädösten voimaantulon ja soveltamisen eri määräajoista aiheudu oikeudellista epävarmuutta. |
|
3.6 |
Kun otetaan huomioon, että EKP tekee yhteistyötä kansallisten keskuspankkien ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa henkilötietojen käsittelyssä silloin, kun se on tarpeen EKPJ:hin ja YVM:ään liittyvien tehtävien hoitamiseksi, EKP esittää seuraavia seikkoja harkittaviksi: |
|
3.7 |
Keskitetty asiointipiste -mekanismin osalta EKP suosittelee, että yhteisrekisterinpitäjille annettaisiin valtuus ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista siten, että yksi yhteisrekisterinpitäjä voisi tehdä ilmoituksen kaikkien yhteisrekisterinpitäjien puolesta (34). Tämä on mahdollista, koska asetusehdotuksella otetaan käyttöön yhdenmukaistettu keskitetty asiointipiste, jonka kautta toimijat voivat täyttää yhdellä kertaa useista unionin säädöksistä johtuvat velvoitteensa raportoida poikkeamista. Kun sovelletaan periaatetta, jonka mukaan yksi ilmoitus voidaan jakaa usealle taholle, keskitettyä asiointipistettä hyödyntämällä on mahdollista keventää toimijoille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta ja samalla varmistaa tehokas, oikea-aikainen ja turvallinen poikkeamista raportointi. Keskitetty asiointipiste onkin tarkoitettu yhteiseksi kanavaksi useiden säädösten (35) nojalla annettavien ilmoitusten toimittamiseen. Kuten EKP on aiemmin todennut, se tukee varauksetta viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, sillä sen avulla voidaan mahdollistaa monialainen oppiminen, edistää kyberhyökkäysten ehkäisemistä ja tehokasta hallintaa ja parantaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien riskien johdonmukaista arviointia kaikkialla unionissa (36). Tämän perusteella EKP tukee keskitetyn asiointipisteen käyttöönottoa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ilmoittamista varten. |
|
3.8 |
Kun keskitetty asiointipiste -mekanismia sovelletaan yhteisiin käsittelytoimiin, joita EKP toteuttaa yhteistyössä kansallisten keskuspankkien (ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten) kanssa, asetusehdotuksen mukaan keskitetyn asiointipisteen käyttämisestä olisi kansallisille keskuspankeille hyötyä poikkeamailmoitusten vastaanottamisessa. Sen sijaan EKP, joka on unionin toimielin, käyttäisi asetusehdotuksen mukaan edelleen EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen nojalla perustettua ilmoituskanavaa, jolloin se siis ilmoittaa poikkeamista Euroopan tietosuojavaltuutetulle (EDPS:lle) (37). |
|
3.9 |
EKP toistaa, että on tarpeen sujuvoittaa ja nopeuttaa poikkeamia koskevaa tiedonvaihtoa ja maksimoida se sekä varmistaa yleisen tietosuoja-asetuksen ja EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen välinen yhdenmukaisuus. Sen vuoksi olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää EU:n toimielinten tietosuoja-asetus niihin unionin säädöksiin, joiden nojalla henkilötietojen tietoturvaloukkauksista on ilmoitettava keskitetyn asiointipisteen kautta. |
|
3.10 |
Sen suhteen, että yhteisrekisterinpitäjät voisivat antaa tietoturvaloukkauksista yhden ainoan ilmoituksen, EKP katsoo, että yhteisrekisterinpitäjillä tulisi olla vapaus päättää, hyödyntävätkö ne tätä mahdollisuutta ja millä ehdoilla. Euroopan tietosuojavaltuutettu on hiljattain vahvistanut, että kun määritetään, onko EKP:n ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta, sillä, onko EKP yhteisrekisterinpitäjänä vastuussa kyseisen loukkauksen tapahtumisesta, ei ole merkitystä. Pelkästään se, että EKP on yhteisrekisterinpitäjänä siinä käsittelytoimessa, jonka yhteydessä henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtunut, riittää perusteeksi sille, että EKP:llä on velvollisuus tehdä ilmoitus Euroopan tietosuojavaltuutetulle, mikäli asiaankuuluvat EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen mukaiset edellytykset täyttyvät (38). |
|
3.11 |
On tärkeää huomata, että monissa tapauksissa, joissa on käytössä yhteisrekisterinpitäjyyttä koskeva järjestely EKP:n ja kaikkien eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien välillä, yksi ainoa henkilötietojen tietoturvaloukkaus voisi johtaa siihen, että olisi tehtävä 22 ilmoitusta, joiden sisältö olisi mitä todennäköisimmin samankaltainen tai jopa identtinen. Tällainen järjestelmä olisi vastoin tavoitetta yksinkertaistaa viranomaisten hallinnollista rasitetta. Siksi olisi tarkoituksenmukaista säätää, että yhteisrekisterinpitäjät voivat ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista toimittamalla toimivaltaisille valvontaviranomaisille vain yhden ilmoituksen keskitetyn asiointipisteen kautta. Yksinkertaistamistavoitteiden mukaisesti tätä ilmoitusjärjestelmää ei kuitenkaan käytettäisi, jos kyseessä oleva henkilötietojen tietoturvaloukkaus ei todennäköisesti aiheuttaisi luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvaa riskiä (39). |
|
3.12 |
Näistä syistä EKP suosittelee, että yhteisrekisterinpitäjille olisi annettava vapaus päättää, haluavatko ne hyödyntää mahdollisuutta toimittaa yksi ilmoitus kaikkien yhteisrekisterinpitäjien puolesta tietyn yhteisrekisterinpitäjyyttä koskevan järjestelyn yhteydessä ja millä ehdoilla. Kyseinen ilmoitus toimitettaisiin siis vain kerran keskitetyn asiointipisteen kautta ja osoitettaisiin kaikille asiaankuuluville valvontaviranomaisille, eikä tämä heikentäisi ilmoittamisvelvollisuuden merkitystä avoimuuden ja kattavan tiedonvaihdon varmistamisessa. |
4. Poikkeamista raportointi
|
4.1 |
Kuten edellä kohdassa 1.3 on todettu, EKP suhtautuu myönteisesti aloitteeseen tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien poikkeamien raportointimenettelyjen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta ja keskitetyn raportoinnin käyttöönottamisesta laajavaikutteisten tieto- ja viestintäteknisten poikkeamien osalta. Sillä pitäisi kuitenkin voida pienentää valvottavien luottolaitosten sekä maksulaitosten, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten ja viranomaisten hallinnollista rasitetta. Tältä osin on tärkeää muistaa, että raportointimenettelyjä on jo pystytty jossain määrin yksinkertaistamaan, kun DORA-asetus on pantu täytäntöön finanssialalla. DORA-asetuksella muutettiin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä poikkeamia koskevia raportointivaatimuksia tuntuvasti rahoituslaitosten osalta (40), minkä ansiosta niiden raportointirasitetta saatiin kevennettyä merkittävästi, ja lisäksi eri toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa otettiin käyttöön vaikuttavia ja tehokkaita koordinointimekanismeja (41). Tämä tavoite saavutettiin DORA-asetuksella niin, että määritettiin yhteisiä luokituksia, laadittiin malleja ja suunniteltiin raportointimenettelyjä sekä osoitettiin näille raporteille yksi ainoa toimituskanava. |
|
4.2 |
Vaikka EKP tukeekin näitä yksinkertaistamispyrkimyksiä, se suhtautuu silti joiltain osin varauksellisesti asetusehdotuksessa esitettyihin toimenpiteisiin, jotka koskevat tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien poikkeamien raportointia, kolmesta keskeisestä syystä. |
|
4.3 |
Ensinnäkään keskitettyä asiointipistettä koskevalla ehdotuksella ei pystytä pienentämään niiden rahoituslaitosten ja muiden yritysten raportointirasitetta, joiden on noudatettava poikkeamia koskevia raportointivaatimuksia. Keskitetyllä asiointipisteellä voidaan toki taata, että poikkeamaraportoinnissa käytetään yhtä ainoaa portaalia, mutta se ei vaikuta mitenkään siihen, että käytössä on silti erilaisia luokituksia, malleja ja raportointimenettelyjä kaikille poikkeamaraporteille, joihin sovelletaan muita lainsäädäntökehyksiä kuin DORA-asetusta. Kun rahoituslaitos raportoi poikkeamasta, sen on laadittava erilaisia raportteja eri lainsäädännön (esim. yleisen tietosuoja-asetuksen ja DORA-asetuksen) nojalla. Vaikka nämä raportit voidaan toimittaa yhdelle ainoalle vastaanottajalle, hallinnollinen rasite ei pienene pelkästään sen takia merkittävästi. Tästä syystä olisi asianmukaista ottaa huomioon DORA-asetuksen nojalla hyväksytyt tekniset sääntelystandardit tehokkaampien ja virtaviivaisempien raportointiprosessien edistämiseksi (42). EKP pitäisi myös hyvänä, että eri lainsäädäntökehyksiin perustuvien poikkeamien luokituksia, malleja ja raportointimenettelyjä yhtenäistettäisiin ja tarvittaessa yhdistettäisiin, sillä se edistäisi yksinkertaistamistavoitteen saavuttamista. |
|
4.4 |
Toiseksi DORA-asetuksen mukainen poikkeamaraportti käynnistää aikakriittisiä prosesseja, jotka mahdollisesti johtavat kriisimenettelyjen aktivoimiseen. Se, että näiden poikkeamaraporttien vastaanottamiseen tulee mukaan uusi toimija ja järjestelmä, tuo mukanaan lisäriskejä vaadittavien tietojen saatavuuden ja oikea-aikaisen raportoinnin kannalta. Tästä syystä näiden raporttien osalta tehokkain ja kestävin vaihtoehto on, että ne lähetetään suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle, kuten DORA-asetuksessa (43) on säädetty, jotta vältetään valvontaviranomaisen reagoinnin viivästyminen mahdollisesti kriittisessä tilanteessa. |
|
4.5 |
Kolmanneksi olisi otettava huomioon myös toimet, joita finanssialalla on jo toteutettu vasta 17.1.2025 alkaen sovelletun DORA-asetuksen täytäntöönpanossa, sekä siitä aiheutuneet kustannukset. Valvottavat luottolaitokset ja toimivaltaiset viranomaiset ovat käyttäneet huomattavia resursseja uuden lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanoon. Tästä näkökulmasta olisi suotavaa lykätä keskitetyn asiointipisteen kautta tapahtuvan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän poikkeamaraportoinnin käyttöönottoa. Näin saataisiin lisää aikaa määrittää mahdollisia parannuskohteita ja keinoja, joilla voidaan yksinkertaistaa hallinnollista rasitetta yhtä lailla YVM:n kuin valvottavien luottolaitosten osalta. |
|
4.6 |
Näistä syistä EKP ehdottaa, että DORA-asetus jätettäisiin pois asetusehdotuksesta. Olisi tarkoituksenmukaisempaa, että ensin hankittaisiin kokemusta uudesta keskitetystä asiointipisteestä (jota käytetään muiden asetusten, myös EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen, nojalla) ja DORA-asetuksen nojalla hiljattain käyttöönotetusta raportointimekanismista, ja arvioitaisiin vasta tuonnempana, miten ne voitaisiin integroida lainsäädäntökehykseen myöhemmässä vaiheessa.
Niiltä osin kuin EKP suosittaa asetusehdotusta muutettavaksi, tarkat muutosehdotukset perusteluineen on esitetty teknisessä työasiakirjassa. Tekninen työasiakirja on luettavissa englanninkielisenä EUR-Lex-verkkosivustolla. |
Tehty Frankfurt am Mainissa 10 päivänä maaliskuuta 2026.
EKP:n puheenjohtaja
Christine LAGARDE
(1) COM(2025) 837 final.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2854, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä ja asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin (EU) 2020/1828 muuttamisesta (datasäädös) (EUVL L, 2023/2854, 22.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2854/oj).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2554, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2554/oj).
(5) Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1024/oj).
(6) DORA-asetuksen 46 artiklan a alakohta.
(7) Asetusehdotuksen 1 artiklan 26 kohta, jolla muutetaan datasäädöksen 49 artiklaa. Ks. ehdotuksesta asetukseksi datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (datasäädös) 5 päivänä syyskuuta 2022 annetun Euroopan keskuspankin lausunnon (CON/2022/30) (EUVL C 402, 19.10.2022, s. 5) 1.2 kohta.
(8) DORA-asetuksen 58 artikla.
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/868, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, eurooppalaisen datan hallinnoinnista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta (datanhallinta-asetus) (EUVL L 152, 3.6.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/868/oj).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/1024/oj).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1807, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 59, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1807/oj).
(12) Avointa dataa koskevan direktiivin 13 artiklan 1 kohdan mukaan arvokkaiden tietoaineistojen teemaluokat ovat paikkatiedot, maan havainnointi ja ympäristö, säätiedot, tilastotiedot, yritystiedot ja yritysten omistustiedot sekä liikkuvuustiedot. Saman direktiivin 13 artiklan 2 kohdan nojalla siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi lisäämällä siihen uusia arvokkaiden tietoaineistojen teemaluokkia, jotta voidaan ottaa huomioon teknologioiden ja markkinoiden kehitys.
(13) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2018/876, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2018, yhteisötietorekisteristä (EKP/2018/16) (EUVL L 154, 18.6.2018, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2018/876/oj).
(14) Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/1024/oj), johdanto-osan 16 kappale.
(15) Asetusehdotuksen 1 artiklan 18 kohta, jolla lisätään datasäädökseen uusi VII c luku.
(16) Asetusehdotuksen 1 artiklan 7 kohta, jolla lisätään datasäädökseen uusi 15 a artikla.
(17) Datasäädöksen 14 ja 15 artikla.
(18) Datasäädöksen 2 artiklan 13 kohdan mukaan ”datan haltijalla” tarkoitetaan ”luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on tämän asetuksen, sovellettavan unionin oikeuden tai unionin oikeuden mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus tai velvollisuus käyttää ja asettaa saataville dataa, myös tuotteen dataa tai siihen liittyvän palvelun dataa, jonka datan haltija on hankkinut tai tuottanut tuotteeseen liittyvän palvelun tarjoamisen aikana, kun tästä on sovittu sopimuksella”.
(19) Neuvoston asetus (EY) N:o 2533/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja (EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1998/2533/oj), 2 artikla.
(20) Ks. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä (ESA 2010), saatavana Eurostatin verkkosivustolla osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat.
(21) Lausunnon CON/2022/30 kohta 2.3.1.
(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/223/oj).
(23) Asetusehdotuksen johdanto-osan 15 kappale.
(24) Asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 b artikla.
(25) Asetuksen (EU) 2023/2854 2 artiklan 29 kohta.
(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/2747, annettu 9 päivänä lokakuuta 2024, sisämarkkinoiden hätätilaa ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä koskevan toimenpidekehyksen perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 muuttamisesta (sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskeva säädös) (EUVL L, 2024/2747, 8.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2747/oj).
(27) Neuvoston päätös 2014/415/EU, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2014, yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanojärjestelyistä unionissa (EUVL L 192, 1.7.2014, s. 53, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2014/415/oj).
(28) Asetuksen (EU) 2023/2854 2 artiklan 29 kohta.
(29) Asetusehdotuksen 1 artiklan 12 kohta, jolla korvataan datasäädöksen 20 artikla.
(30) Ks. lausunnon CON/2022/30 kohta 2.3.3.
(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).
(32) Yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa ja EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen 28 artiklassa tarkoitetun mukaisesti.
(33) Yleisen tietosuoja-asetuksen 28 artiklassa ja EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen 29 artiklassa tarkoitetun mukaisesti.
(34) Kuten EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen 34 artiklassa edellytetään.
(35) Niitä ovat muun muassa yleinen tietosuoja-asetus sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 -direktiivi) (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 80, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2555/oj), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/910/oj) (eIDAS-asetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2557/oj) (CER-direktiivi).
(36) Ks. Euroopan keskuspankin lausunto CON/2022/14, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2022, ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa ja direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (EUVL C 233, 16.6.2022, s. 22), 3.3.1 kohta.
(37) Kuten EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen 34 artiklassa edellytetään.
(38) EDPS Supervisory Opinion 18/2025 on a draft joint controllership arrangement between the European Central Bank and National Competent Authorities in the context of the Single Supervisory Mechanism (Case 2024-1002), luettavissa Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivuilla osoitteessa www.edps.europa.eu.
(39) EU:n toimielinten tietosuoja-asetuksen 34 artikla.
(40) Ks. tästä DORA-asetuksen johdanto-osan 16, 18, 19 ja 23 kappale.
(41) Tämä on mahdollistanut puuttumisen rinnakkaiseen raportointiin, jota on edellytetty DORA-asetuksen, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta 25 päivänä marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2015/2366/oj) sekä EPV:n ohjeiden nojalla; rinnakkaisen raportoinnin ongelmaan on viitattu ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä 4 päivänä kesäkuuta 2021 annetun Euroopan keskuspankin lausunnon CON/2021/20 (EUVL C 343, 26.8.2021, s. 1) 4.2.2 kohdassa.
(42) Kuten asetusehdotuksen johdanto-osan 54 kappaleessa on todettu.
(43) DORA-asetuksen 19 artikla.
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/2621/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)