15.11.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/66


P9_TA(2022)0123

Pohjois-Korean ihmisoikeustilanne, mukaan lukien uskonnollisten vähemmistöjen vainoaminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. huhtikuuta 2022 Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteesta, mukaan lukien uskonnollisten vähemmistöjen vainoaminen (2022/2620(RSP))

(2022/C 434/10)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Korean demokraattisesta kansantasavallasta (Pohjois-Korea),

—

ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2022 annetun G7-ulkoministerien ja EU:n korkean edustajan julkilausuman Korean demokraattisen kansantasavallan laukaisemasta mannertenvälisestä ballistisesta ohjuksesta,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 1. huhtikuuta 2022 hyväksymän päätöslauselman Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilanteesta,

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin 25. maaliskuuta 2022 antaman julkilausuman mannertenvälisen ballistisen ohjuksen laukaisusta,

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon ulkoasioista ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan tiedottajan 11. tammikuuta 2022 antaman julkilausuman Pohjois-Korean suorittamasta ohjusten laukaisusta,

—

ottaa huomioon EU:n 22. maaliskuuta 2021 asettamat tuoreimmat pakotteet Korean demokraattisessa kansantasavallassa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista,

—

ottaa huomioon Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 1. huhtikuuta 2022 antaman raportin,

—

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1718 (2006), 1874 (2009), 2087 (2013), 2094 (2013), 2356 (2017), 2270 (2016), 2371 (2017), 2375 (2017) ja 2397 (2017), joissa nimenomaisesti kielletään Korean demokraattisen kansantasavallan suorittamat ydinkokeet,

—

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 16. joulukuuta 2021 antaman päätöslauselman Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilanteesta,

—

ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon vuonna 1981 annetun julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston tutkintakomission 7. helmikuuta 2014 antaman raportin Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilanteesta,

—

ottaa huomioon vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Pohjois-Korea on edelleen yksi maailman sortavimmista maista; ottaa huomioon, että Pohjois-Koreassa valtio käyttää ehdotonta määräysvaltaa kansalaistensa elämän kaikilla osa-alueilla, sillä on ehdoton tiedotusmonopoli ja se valvoo liikkumista maan sisällä ja sen ulkopuolella sekä kansalaistensa sosiaalista elämää, samalla kun se pitää väestön pelokkaan kuuliaisena teloituksilla, vangitsemisilla, tahdonvastaisilla katoamisilla sekä pidätys- ja vankileirien pakkotyöllä;

B.

toteaa, että Pohjois-Koreassa on käytössä laajamittainen ja hyvin organisoitu turvallisuusjärjestelmä, jonka avulla valvotaan tarkasti lähes kaikkien kansalaisten elämää ja joka ei salli minkäänlaisia perusvapauksia maassa;

C.

ottaa huomioon, että tutkintakomissio kävi läpi Pohjois-Koreassa tapahtuneet järjestelmälliset, laajalle levinneet ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja julkaisi asiasta raportin 7. helmikuuta 2014; ottaa huomioon, että tutkintakomissio totesi raportissaan, että Pohjois-Korean hallinnon ihmisoikeusloukkausten vakavuus, laajuus ja luonne ”paljastavat valtion, jolle ei löydy minkäänlaista vertailukohtaa nykymaailmassa”;

D.

ottaa huomioon, että Pohjois-Korean ihmisoikeustilanne ei ole parantunut sen jälkeen, kun tutkintakomission vuoden 2014 raportti julkaistiin; ottaa huomioon, että Pohjois-Korean hallinnon toteuttamat laittomat teloitukset, kidutus, seksuaalinen väkivalta, orjuus ja mielivaltaiset pidätykset, mukaan lukien uskonnolliseen vakaumukseen perustuva vaino, ovat jatkuvia ja järjestelmällisiä; ottaa huomioon, että songbun-järjestelmän mukaan uskonnonharjoittajat kuuluvat vihamieliseen luokkaan ja heitä pidetään valtion vihollisina, jotka ansaitsevat tulla ”syrjityiksi, rangaistuiksi, eristetyiksi ja jopa teloitetuiksi”; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöjen asiakirjat osoittavat, että šamanismin ja kristinuskon kannattajat ovat erityisen alttiita vainolle;

E.

ottaa huomioon, että hallinnon toimet kohdistuvat järjestelmällisesti uskonnollisiin vakaumuksiin ja vähemmistöihin, kuten šamanismiin, Korean buddhismiin, katolisuuteen, cheondoismiin ja protestantismiin; ottaa huomioon, että esimerkkejä tällaisesta järjestelmällisestä maalittamisesta ovat joidenkin ei-ulkomaisten katolisten pappien ja protestanttijohtajien teloitukset, koska he eivät luopuneet uskostaan tultuaan tuomituiksi ”amerikkalaisina vakoilijoina”;

F.

ottaa huomioon, että koko väestön kärsimien väärinkäytösten lisäksi Pohjois-Koreassa naiset ja tytöt ovat seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan hyväksikäytön mahdollisena kohteena ja että hallituksen virkamiehet eivät reagoi ihmisoikeusloukkauksiin tehokkaasti vaan syyllistyvät niihin, kuten laajalle levinneeseen sukupuoleen perustuvaan syrjintään sekä seksuaaliseen ja sukupuolistuneeseen väkivaltaan;

G.

ottaa huomioon, että Pohjois-Korean hallitus ei salli minkäänlaista poliittista oppositiota, vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja, vapaita tiedotusvälineitä, uskonnonvapautta, yhdistymisvapautta, työehtosopimuksia tai vapaata liikkuvuutta, eikä se siis noudata oikeusvaltioperiaatetta; ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan julkiseen ja yksityiseen uskonnolliseen toimintaan osallistuvia ihmisiä on joutunut ankarien sortotoimien kohteeksi muun muassa niin, että heidän vapautensa on riistetty mielivaltaisesti, heitä on kidutettu, määrätty pakkotyöhön ja jopa teloitettu; ottaa huomioon, että YK:n erityisraportoijan mukaan kwanlisot (poliittiset vankileirit) ovat edelleen toiminnassa ja ne ovat olennaisen tärkeitä väestön valvonnan ja sorron kannalta; ottaa huomioon, että erityisraportoijan mukaan moniin näistä loukkauksista liittyy Pohjois-Koreassa tehtyjä rikoksia ihmisyyttä vastaan ja tarvitaan kiireellisesti konkreettisia prosesseja joko kansallisella tai kansainvälisellä tasolla vastuussa olevien löytämiseksi ja rankaisemiseksi;

H.

ottaa huomioon, että Pohjois-Korean valtiolliset viranomaiset epäävät järjestelmällisesti vankien perusoikeudet ja syyllistyvät laittomiin teloituksiin, mielivaltaisiin pidätyksiin ja tahdonvastaisiin katoamisiin, myös ulkomaalaisten sieppauksiin, ja toteaa, että joidenkin lähteiden mukaan yli 100 000 ihmistä on pidätettyinä laajassa pidätyskeskusten, vankileirien, pakkotyöleirien, poliittisten vankileirien ja uudelleenkoulutusleirien sekä muiden laitosten muodostamassa rangaistusjärjestelmässä; ottaa huomioon, että Pohjois-Korean hallinto edellyttää rutiininomaisesti ja järjestelmällisesti, että suuri osa maan väestöstä, erityisesti kwanlisoissa olevat ihmiset, tekevät pakkotyötä maan talouden hyväksi;

I.

ottaa huomioon, että Pohjois-Korean hallinto on hylännyt kaikki YK:n ihmisoikeusneuvoston, yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ihmisoikeustilanteesta alueellaan;

J.

ottaa huomioon, että Pohjois-Korea on käyttänyt covid-19-pandemiaa maan eristämiseksi entisestään ulkomaailmasta, mikä on pahentanut syvään juurtuneita ihmisoikeusloukkauksia ja vaikuttanut kielteisesti väestön terveyteen; ottaa huomioon, että humanitaariset järjestöt eivät edelleenkään saa palata Pohjois-Koreaan; ottaa huomioon, että vähäinen kansainvälinen läsnäolo Pohjois-Korean sisällä ja Korean tasavaltaan pakenevien määrän merkittävä väheneminen tekevät ihmisoikeusloukkausten dokumentoinnista haastavampaa kuin koskaan; ottaa huomioon, että Pohjois-Korea on sulkenut ulkorajansa kaikilla rajanylityspaikoilla välttääkseen covid-19-pandemian leviämisen ja että se ei ole jakanut covid-19-rokotteita väestölleen väittäen, että virusta ei esiinny maassa; ottaa huomioon, että pandemian alkamisen jälkeen Pohjois-Korea on ollut entistäkin eristyneempi muusta maailmasta, mikä johtuu sen tunnetusti heikosta terveydenhuoltoinfrastruktuurista ja sen väestön rokottamatta jättämisestä; ottaa huomioon, että maaliskuussa 2022 julkaistun YK:n ihmisoikeusneuvoston uusimman raportin mukaan Pohjois-Korea on eristyneempi kuin koskaan, mikä johtuu pitkäkestoisista ja laajamittaisista rajojen sulkemisista ja tammikuussa 2020 määrätyistä kaupunkien ja alueiden välisistä matkustusrajoituksista; ottaa huomioon, että väestön sortoa on tiukennettu entisestään;

K.

ottaa huomioon, että Pohjois-Korean väestö on kokenut vuosikymmeniä alikehittyneisyyttä ja kärsinyt huonosta terveydenhuollosta sekä äitien ja lasten yleisestä aliravitsemuksesta maan ollessa poliittisesti ja taloudellisesti eristynyt ja kärsiessä elintarvike- ja polttoainepulasta; ottaa huomioon, että kroonisesti puutteellinen elintarviketurva on edelleen laajaa ja se on todennäköisesti pahentunut, kun kauppa on supistunut merkittävästi maan rajojen sulkemisen jälkeen; ottaa huomioon, että osa väestöstä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät, saattavat joutua kokemaan nälkää ja nälänhätää;

L.

toteaa, että Euroopan unioni puolustaa ja edistää maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa; ottaa huomioon, että EU:n ja Pohjois-Korean poliittisia vuoropuheluja käytiin viimeksi kesäkuussa 2015; ottaa huomioon, että Kiinan hallitus pitää suurinta osaa pohjoiskorealaisista pakolaisista taloudellisista syistä lähteneinä laittomina muuttajina ja löydettäessä palauttaa osan heistä eikä ota huomioon heidän vaaraansa joutua vainotuksi paluun yhteydessä; ottaa huomioon, että Venäjällä olevien pohjoiskorealaisten edessä voi olla palautus kotimaahansa, sillä Venäjän poliisi on aiemminkin pidättänyt pohjoiskorealaisia maan hallituksen pyynnöstä; toteaa, että tämä käytäntö rikkoo suoraan Kiinan ja Venäjän velvoitteita, jotka perustuvat vuonna 1951 tehtyyn YK:n pakolaisyleissopimukseen ja sen pöytäkirjaan vuodelta 1967; ottaa huomioon, että monet Pohjois-Koreasta paenneet kokevat suuria vaikeuksia Kiinassa ja sen naapurimaissa, koska heillä ei ole virallista henkilöllisyyttä tai oikeudellista asemaa, ja että he ovat erittäin alttiita ihmiskaupalle, sieppauksille ja seksuaaliselle hyväksikäytölle;

M.

ottaa huomioon, että Pohjois-Korea on jatkanut ydinvalmiuksiensa ja ballististen ohjusten ohjelmansa toteuttamista, mistä on tuoreena osoituksena ohjusten testauksen lisääntyminen vuoden 2022 alussa; ottaa huomioon, että EU:n pakoteluettelossa on määrätty pakotteita 57 henkilölle ja yhdeksälle yhteisölle, koska ne ovat edesauttaneet Pohjois-Korean ydinaseiden ja ballististen ohjusten kehittämistä tai muihin joukkotuhoaseisiin liittyviä ohjelmia tai koska ne ovat kiertäneet pakotteita; katsoo, että ydinaseiden, kemiallisten ja biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle; ottaa huomioon, että Pohjois-Korea vetäytyi ydinsulkusopimuksesta vuonna 2003 ja että se on tehnyt ydinkokeita vuodesta 2006 lähtien ja ilmoittanut virallisesti vuonna 2009, että se on kehittänyt ydinaseen, mikä merkitsee sitä, että maan ydinasevalmiuksien aiheuttama uhka on selvästi lisääntynyt; ottaa huomioon, että Pohjois-Korea ilmoitti 20. huhtikuuta 2018 keskeyttävänsä välittömästi ydin- ja ohjustestauksen ja sulkevansa Punggye-ri-laitoksen, jota oli käytetty kuuteen aikaisempaan ydinkokeeseen; ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto tuomitsi Pohjois-Korean 24. maaliskuuta 2022 toteuttaman mannertenvälisen ballistisen ohjuksen laukaisun, sillä se rikkoi Pohjois-Korean lupauksen mannertenvälisten ballististen ohjusten laukaisujen keskeyttämisestä ja rikkoi YK:n pakotteita; ottaa huomioon, että EU määräsi 22. maaliskuuta 2022 kahden pohjoiskorealaisen henkilön ja yhden yhteisön varojen jäädyttämisen ja matkustuskiellon EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän nojalla;

N.

ottaa huomioon, että Korean tasavallan väistyvä presidentti Moon Jae-in on ehdottanut Pohjois-Korealle ”sodan lopun” julistusta, jolla vuonna 1953 ilman rauhansopimusta päättynyt Korean sota julistetaan virallisesti päättyneeksi;

O.

ottaa huomioon, että G7-maiden ulkoministerit ja EU:n korkea edustaja ovat yhdessä todenneet, että Pohjois-Korean vaikea humanitaarinen tilanne johtuu maan resurssien siirtämisestä joukkotuhoaseisiin ja ballististen ohjusten ohjelmiin eikä Pohjois-Korean kansan hyvinvointiin;

1.

toteaa jälleen tuomitsevansa jyrkästi Pohjois-Korean nykyisten ja aikaisempien ylimpien johtajien ja viranomaisten vuosikymmeniä järjestelmällisesti harjoittaman sorron; kehottaa Kim Jong-unia lopettamaan politiikan, jota luonnehtivat tuhoaminen, murhat, orjuus, vangitsemiset, raiskaukset, pakkoabortit ja muu seksuaalinen väkivalta, poliittisiin ja uskonnollisiin syihin tai rotuun tai sukupuoleen perustuva vaino, väestön pakkosiirrot, ihmisten tahdonvastaiset katoamiset sekä epäinhimillinen toiminta, jolla tietoisesti aiheutetaan pitkäaikaista nälkiintymistä, ja näistä teoista vastuussa olevien institutionalisoitu rankaisemattomuus; kehottaa Pohjois-Korean viranomaisia lopettamaan jatkuvat, muun muassa kwanliso-järjestelmän avulla toteuttamansa, rikokset ihmisyyttä vastaan ja toteuttamaan uudistusprosessin, jossa kunnioitetaan ja suojellaan kaikkia ihmisoikeuksia; korostaa tarvetta lakkauttaa kwanliso-järjestelmä; kehottaa julkaisemaan yksityiskohtaisia tietoja näistä leireistä ja antamaan riippumattomille kansainvälisille valvontaelimille mahdollisuuden vierailla niissä;

2.

tuomitsee jyrkästi kuolemanrangaistuksen systemaattisen ja laajamittaisen käytön Pohjois-Koreassa; kehottaa Pohjois-Korean hallitusta keskeyttämään kaikkien teloitusten täytäntöönpanon askeleena kohti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista lähitulevaisuudessa; kehottaa Pohjois-Koreaa lopettamaan laittomat teloitukset ja tahdonvastaiset katoamiset, vapauttamaan poliittiset vangit ja antamaan kansalaisilleen matkustusvapauden sekä itse maassa että sen rajojen ulkopuolella; kehottaa Pohjois-Koreaa sallimaan sananvapauden ja lehdistönvapauden kansallisille ja kansainvälisille tiedotusvälineille sekä sensuroimattoman pääsyn internetiin kansalaisilleen; pyytää, ettei Pohjois-Korea enää syytä maasta loikanneita maanpetturuudesta tai vaadi palauttamaan Kiinaan loikanneita Pohjois-Koreaan;

3.

kannustaa Kiinan kansantasavallan hallitusta sekä Venäjän federaation hallitusta niiden velvoitteiden mukaisesti, joita niillä YK:n pakolaissopimuksen osapuolina on, olemaan epäämättä rajan yli Kiinaan ja Venäjälle tulevilta pohjoiskorealaisilta pakolaisilta heidän oikeuttaan hakea turvapaikkaa ja olemaan palauttamatta heitä pakkokeinoin Pohjois-Koreaan vaan suojelemaan heidän perusihmisoikeuksiaan; kehottaa jälleen maita, joihin tulee pakolaisia Pohjois-Koreasta, noudattamaan vuonna 1951 tehtyä Geneven yleissopimusta ja sen vuoden 1967 pöytäkirjaa ja pidättymään ehdottomasti tekemästä minkäänlaista yhteistyötä Pohjois-Korean hallinnon kanssa Pohjois-Korean kansalaisten luovuttamiseksi tai palauttamiseksi;

4.

tuomitsee liikkumisvapauden, sananvapauden, tiedonvälityksen vapauden sekä rauhanomaisen kokoontumis- ja yhdistymisvapauden ankarat rajoitukset sekä syrjinnän, joka perustuu songbun-järjestelmään, jossa ihmiset luokitellaan valtion määräämän yhteiskuntaluokan tai syntyperän perusteella ja jossa otetaan myös huomioon poliittiset mielipiteet ja uskonto; on syvästi huolissaan šamanismiin ja kristinuskoon sekä muihin uskontoihin Pohjois-Koreassa kohdistuvista järjestelmällisistä uskonnon- ja vakaumuksenvapauden loukkauksista; tuomitsee uskonnollisten henkilöiden mielivaltaiset pidätykset, pitkäaikaisen vangitsemisen, kidutuksen ja kaltoinkohtelun, heihin kohdistetun seksuaalisen väkivallan ja heidän surmaamisensa; kehottaa Pohjois-Korean viranomaisia luopumaan kaikesta väkivallasta uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan ja myöntämään niille uskonnon- ja vakaumuksenvapauden, yhdistymisoikeuden sekä oikeuden sananvapauteen; korostaa, että näihin väkivaltaisiin tekoihin syyllistyneet on saatettava vastuuseen, mukaan lukien kansan sosiaaliturvaministeriö ja valtion turvallisuusministeriö, jotka ovat keskeisessä asemassa uskonnollisten yhteisöjen vainoamisessa;

5.

kehottaa Pohjois-Korean hallitusta lopettamaan valtion tukeman pakkotyöohjelmansa, jonka välityksellä ulkomaat ovat hyötyneet kymmenistä tuhansista epävarmoissa olosuhteissa työskentelemään joutuneista pohjoiskorealaisista työntekijöistä, mistä on saatu kovaa valuuttaa hallinnon ylläpitämiseksi; korostaa, että tässä tapauksessa vastuu työntekijöiden oikeuksien suojelemisesta ulottuu vastaanottaviin valtioihin, joiden olisi varmistettava työ- ja ihmisoikeusnormien suojelu;

6.

on erityisen huolissaan vankeusoloista koko rikosoikeudellisessa järjestelmässä, mukaan lukien terveydenhuollon epääminen, kidutus sekä julma, epäinhimillinen ja halventava kohtelu ja rankaiseminen, mielivaltainen vapaudenriisto, pakkotyö, raiskaukset ja muut seksuaalisen väkivallan muodot, oikeuden elämään ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin epääminen sekä haavoittuvassa asemassa olevien vankien, kuten naisten, vammaisten ja nuorten, oikeuksien loukkaaminen; kehottaa Pohjois-Korean viranomaisia varmistamaan, että riippumattomilla ihmisoikeustarkkailijoilla on pääsy maan rikosoikeudelliseen järjestelmään, ja tekemään yhteistyötä heidän kanssaan toimiakseen asiaankuuluvien kansainvälisten toimijoiden kanssa rikos- ja oikeusjärjestelmiensä uudistamiseksi;

7.

tuomitsee pandemian välineellistämisen, joka on johtanut lisärajoitusten asettamiseen sekä ankariin, tarpeettomiin ja äärimmäisiin toimenpiteisiin, joita Pohjois-Korean hallitus on ottanut käyttöön näennäisesti covid-19-pandemialta suojautumiseksi ja jotka rajoittavat entisestään jo valmiiksi niukkoja oikeuksia ruokaan ja terveyteen sekä oikeuksia liikkumisvapauteen, sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen; kiittää päätöslauselman 1718 mukaista pakotekomiteaa sen työstä, sillä se hyväksyi nopeasti kaikki covid-19-pandemiaan liittyvät pakotteista poikkeamista koskevat pyynnöt humanitaarisen avun saamiseksi Pohjois-Koreaan; kehottaa Pohjois-Koreaa tekemään yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa, mukaan lukien kansainvälistä rokoteyhteistyömekanismia koskeva aloite (COVAX), jotta varmistetaan covid-19-rokotteiden oikea-aikainen toimittaminen ja jakelu sen väestölle;

8.

on huolestunut erityisesti maan elintarviketilanteen vakavuudesta ja sen vaikutuksesta väestön taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin; kehottaa Pohjois-Korean viranomaisia varmistamaan, että kaikki kansalaiset saavat tarpeidensa mukaan elintarvikkeita ja humanitaarista apua, jotka jaetaan humanitaarisia periaatteita noudattaen;

9.

korostaa, että on tärkeää varmistaa joutuminen tilille menneistä ja nykyisistä rikoksista ihmisyyttä vastaan; kehottaa painokkaasti Pohjois-Koreaa noudattamaan täysimääräisesti kaikkia asiaa koskevista YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista johtuvia oikeudellisia velvoitteita; kehottaa kaikkia YK:n jäseniä toteuttamaan toimia YK:n turvallisuusneuvoston asettamien nykyisten pakotteiden panemiseksi täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa toteuttamaan toimia Pohjois-Korean tilanteen viemiseksi Kansainväliseen rikostuomioistuimeen tai perustamaan ad hoc -tuomioistuimen tai vastaavan mekanismin, jotta voidaan määrittää valtion virkamiesten, myös korkeimpien viranomaisten, rikosoikeudellinen vastuu; korostaa, että neuvoston on tarpeen ottaa käyttöön EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän puitteissa ankaria uusia ihmisoikeuspakotteita, jotka kohdistetaan niihin henkilöihin, joiden on todettu olevan vastuussa näistä loukkauksista; panee merkille YK:n erityisraportoijan lausunnon, jossa kehotetaan varmistamaan, että maahan kohdistetut pakotteet eivät vaikuta haitallisesti oikeuteen ruokaan, terveyteen, veteen ja sanitaatioon, asumiseen ja kehitykseen, sekä estämään kaikki kielteiset vaikutukset humanitaariseen apuun, myös covid-19-pandemian yhteydessä;

10.

tuomitsee jyrkästi Pohjois-Korean 24. maaliskuuta 2022 suorittaman mannertenvälisen ballistisen ohjuksen laukaisun tarpeettomana ja vaarallisena provokaationa, joka rikkoo useita YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja on vakava uhka kansainväliselle ja alueelliselle rauhalle ja turvallisuudelle; kehottaa Pohjois-Koreaa luopumaan joukkotuhoaseistaan ja ballististen ohjusten ohjelmistaan täydellisellä, todennettavalla ja peruuttamattomalla tavalla;

11.

kehottaa Pohjois-Koreaa jatkamaan rakentavaa yhteistyötä kansainvälisten keskustelukumppanien kanssa ihmisoikeustilannetta koskevien konkreettisten parannusten edistämiseksi paikan päällä myös vuoropuhelujen, maahan tehtävien virallisten vierailujen ja ihmisten välisten kontaktien lisäämisen avulla;

12.

antaa edelleen tukensa Korean niemimaan konfliktin rauhanomaiselle ratkaisulle, johon olisi kuuluttava ydinaseriisunta sekä Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteen parantaminen; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan YK:n rakenteita ja kansalaisjärjestöjä sen varmistamiseksi, että tehdyistä rikoksista joutuisi vastuuseen, jatkamalla todisteiden keräämistä ja maassa aiemmin tapahtuneiden ja nykyisten ihmisoikeusloukkausten dokumentointia, jotta rankaisemattomuus Pohjois-Korean vakavista väärinkäytöksistä saataisiin loppumaan;

13.

panee tyytyväisenä merkille Pohjois-Korean ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan toimeksiannon uusimisen; pitää valitettavana, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston Soulin paikallistoimistolla on edelleen liian vähän henkilöstöä, ja kehottaa YK:n jäseniä sekä ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa tukemaan mekanismia ja varmistamaan, että sillä on kaikki tarvittava henkilöstö ja resurssit;

14.

suosittelee etenemään kohti sovintoa ja luomaan asianmukaisen hyvitysprosessin; kehottaa asianomaisia valtioita antamaan sodan päättymistä koskevan julistuksen, jotta ratkaisematta jäänyt sotilaallinen konflikti saadaan päätökseen;

15.

on tyytyväinen EU:n pakotejärjestelmään sekä EU:n ilmaisemaan valmiuteen tukea kaikkia mielekkäitä diplomaattisia prosesseja; kannustaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään strategian, jolla täydennetään EU:n pakotejärjestelmää EU:n globaalistrategian mukaisesti ja jossa otetaan huomioon Pohjois-Korean kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun käynnistäminen uudelleen, kun aika on kypsä, jotta ihmisoikeus-, ydinaseriisunta- ja rauhanaloitteet voidaan sisällyttää sen kanssakäymiseen Pohjois-Korean kanssa;

16.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, Korean demokraattisen kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille, Korean tasavallan hallitukselle ja parlamentille, Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille, Yhdysvaltojen hallitukselle ja parlamentille, Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille, Japanin hallitukselle ja parlamentille, Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisedustajalle ja YK:n pääsihteerille.