KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 toteutuksesta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista /* COM/2014/0562 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN
PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN
KOMITEALLE aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 toteutuksesta,
tuloksista ja yleisestä arvioinnista
1.
Johdanto
Elinajanodotteen
kasvun ja alhaisen syntyvyyden seurauksena Euroopan väestö ikääntyy
huomattavasti. Usein pääsee unohtumaan, että ikääntyminen on ennen kaikkea
merkittävä saavutus: sehän tarkoittaa sitä, että kuolleisuuden vähentämisessä
on onnistuttu. Hyväkuntoisten ja terveiden ikäihmisten kasvavan joukon
potentiaali jää myös usein unohduksiin. Sen sijaan ikääntyminen nähdään usein
uhkana talouden dynamiikan ja Euroopan erittäin pitkälle kehitettyjen
sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden kannalta. Komissio oli
tältä osin ehdottanut syyskuussa 2010[1],
että vuosi 2012 nimetään aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi
teemavuodeksi. Se korosti, että sukupolvien välisen solidaarisuuden
säilyttäminen riippuu erityisesti sen varmistamisesta, että suuret ikäluokat
pysyvät pitempään työmarkkinoilla ja elävät tervettä, aktiivista ja itsenäistä
elämää mahdollisimman pitkään. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat
teemavuotta koskevan päätöksen syyskuussa 2011[2] ja lisäsivät
sen nimeen sanat ”sukupolvien välisen solidaarisuuden”. Aktiivisen
ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden
perustamista koskevan päätöksen mukaisesti (jäljempänä ’teemavuosi 2012’ tai
’teemavuosi’) tässä kertomuksessa tarkastellaan teemavuoden toteutusta,
tuloksia ja yleisiä saavutuksia käyttäen tukena ulkopuolisen arvioinnin[3]
päätelmiä.
2.
TAUSTA
2.1.
Teemavuoden valmistelu
Aktiivisen
ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaista teemavuotta
ehdotettiin ensimmäisen kerran Slovenian puheenjohtajakaudella vuoden 2008
ensimmäisellä puoliskolla. Kesäkuussa 2009 komissio käynnisti julkisen
kuulemisen, jonka tarkoituksena oli kerätä ajatuksia ja ehdotuksia keskeisiltä
sidosryhmiltä ja asiantuntijoilta siitä, miten aktiivisen ikääntymisen ja
sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisella teemavuodella voitaisiin
saada aikaan suurin mahdollinen vaikutus. Neuvosto ilmaisi
kiinnostuksensa tällaista aloitetta kohtaan marraskuussa 2009, kun se pyysi
komissiota kehittämään aktiivisen ikääntymisen edistämiseksi
valistuskampanjoita, myös eurooppalaisen teemavuoden puitteissa.[4] Valituksi tuli
kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kattoi erilaisia aihepiirejä –
työllisyyden, terveyden ja itsenäisen elämän, osallistumisen sekä sukupolvien
välisen solidaarisuuden. Toimintamalli oli aktiivisesta ikääntymisestä EU:n
tasolla ja kansainvälisesti tehtyjen aiempien analyysien ja aloitteiden
mukainen, ja siinä otettiin lisäksi huomioon erityisesti Eurooppa 2020
-strategian yhteydessä esitetyt välittömät huolenaiheet. Euroopan parlamentti
kannatti sukupolvien välisen solidaarisuuden sisällyttämistä mukaan.[5] Samaan aikaan
eurooppalaisen teemavuoden kanssa juhlistettiin ikääntymistä koskevan Madridin
kansainvälisen toimintasuunnitelman[6]
kymmenvuotista taivalta. Toimintasuunnitelmassa korostettiin, että yhtenä
pääasiallisena kehitystavoitteena olisi oltava, että ihmisillä olisi
ikääntyessään yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua aktiivisesti
yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen
toimintaan.
2.2.
Eurooppalainen teemavuosi 2012 ja sen tavoitteet
Teemavuodella
2012 pyrittiin vastaamaan ikääntyvän Euroopan haasteisiin aktiivisen
ikääntymisen keinoin työllisyyden, yhteiskuntaelämään osallistumisen ja
itsenäisen elämän aloilla. Siinä tarkasteltiin sekä iäkkäiden ihmisten tarpeita
ja oikeuksia että heidän potentiaaliaan ja panostaan talouteen ja
yhteiskuntaan. Teemavuoden
yleistavoitteena oli saada asiaan liittyvät toimijat edistämään aktiivista
ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta. Näitä toimijoita ovat
jäsenvaltiot, niiden alue- ja paikallisviranomaiset, työmarkkinaosapuolet,
kansalaisyhteiskunta ja liike-elämä, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan
luettuina. Erityistavoitteet
on esitetty päätöksen 2 artiklassa, ja ne voidaan tiivistää seuraavasti: • parantaa yleistä tietoisuutta aktiivisen
ikääntymisen tärkeydestä sekä varmistaa, että se asetetaan poliittisten
asialistojen kärkeen; • herättää keskustelua, vaihtaa tietoja ja kehittää
vastavuoroista oppimista aktiivisen ikääntymisen politiikkojen edistämiseksi; • luoda puitteet unionin ja jäsenvaltioiden
sitoutumiselle ja käytännön toimille ja sidosryhmien osallistumiselle; • edistää toimia ikään perustuvan syrjinnän
torjumiseksi[7],
ikään liittyvistä stereotyypeistä eroon pääsemiseksi ja esteiden poistamiseksi.
2.3.
Voimavarat
Teemavuodesta
2012 tehdyssä päätöksessä määritellään teemavuoden rahoituspuitteiksi viisi
miljoonaa euroa tammikuun 2011 ja joulukuun 2012 välisenä aikana.
Eurooppalaiselle teemavuodelle ei osoitettu uusia määrärahoja vaan varat
otettiin olemassa olevista määrärahoista. Eurooppalaiselle teemavuodelle
varattu talousarvio käytettiin lähinnä teemavuoden viestintätoimien (EU:n
verkkosivusto, viestintätuki jäsenvaltioille, julkaisut, videot, lehdistötiedotus
jne.) rahoittamiseen. Pienempiä määriä varattiin Tanskassa järjestettyyn
avajaiskonferenssiin ja Kyproksella pidettyyn päätöstapahtumaan sekä
teemavuoden ulkopuoliseen arviointiin. Verrattuna
muihin viimeaikaisiin eurooppalaisiin teemavuosiin teemavuodella 2012 oli
paljon pienempi talousarvio. Näin ollen jäsenvaltioille ei ollut saatavilla
suoraa rahoitusta. Tämä ei kuitenkaan vähentänyt niiden sitoutumista
teemavuoteen 2012. Viestintätoimiin kohdennettuja varoja käytettiin lukuisten
toimien tukemiseen kansallisella tasolla. Ulkopuoliset
arvioijat pitivät EU:n tasolla käytettyjä hallintorakenteita ja välineitä
asianmukaisina ja toimivina.
3.
EUROOPPALAISEN TEEMAVUODEN 2012 TOTEUTUS JA
KESKEISET TOIMET
3.1.
Toiminta EU:n tasolla
Suurin osa EU:n
tason toiminnasta oli tarkoitettu tukemaan jäsenvaltioissa toimivia sidosryhmiä
ja helpottamaan niiden osallistumista eurooppalaiseen teemavuoteen. EU:n
ohjelma toteutettiin näin ollen tiiviissä yhteistyössä teemavuoden kansallisten
koordinaattoreiden ja sidosryhmien yhteenliittymän kanssa. Euroopan tason
merkittävin toimi oli toimeksisaajan toteuttama viestintä- ja mainontakampanja.
Kampanjan
keskipisteenä oli teemavuoden verkkosivusto[8], jossa oli
tietoa 23 kielellä, vaikkakin suuri osa erityisaloitteita koskevasta sisällöstä
voitiin esittää yksinomaan kyseisen maan kielellä ja englanniksi. Sivustolla
ehdotettiin myös tiedotusmateriaalia, jota sidosryhmät voisivat käyttää omissa
tapahtumissaan. Viestintäasiantuntija
piti yllä mediasuhteiden verkostoa tarkoituksena maksimoida keskeisten
tapahtumien näkyvyys tiedotusvälineissä
(painetuissa/sähköisissä/audiovisuaalisissa). Nämä tapahtumat esiteltiin myös
kuukausittaisessa tiedotuslehdessä. Sidosryhmien
tueksi laadittiin viisi julkaisua. Niistä kaksi oli valmiina jo ennen
teemavuotta, ja niissä esitettiin tosiasioita ja lukuja: aktiivista
ikääntymistä käsitellyt Eurobarometri-tutkimus (joka kattoi 27 jäsenvaltiota ja
viisi EU:n ulkopuolista maata ja sisälsi EU-jäsenvaltiokohtaiset tietosivut)[9]
ja Eurostatin julkaisema tilastokatsaus aktiivisesta ikääntymisestä ja
sukupolvien välisestä solidaarisuudesta[10]. Yhdessä alueiden
komitean ja Age Platform Europe -verkoston kanssa laadittu esite ”Hyvän
ikääntymisen edistäminen Euroopassa” julkaistiin juuri ennen teemavuotta, ja
siinä kerrottiin sidosryhmille aktiivisen ikääntymisen kannalta mahdollisesti
merkityksellisistä EU:n rahoitusjärjestelyistä ja kehotettiin erityisesti
alueellisia ja paikallisia sidosryhmiä hyödyntämään niitä parhaalla
mahdollisella tavalla. Itse asiassa yksi teemavuoden 2012 pienehkön
talousarvion perusteluista oli se, että monet toimet voitiin rahoittaa olemassa
olevista ohjelmista. Social Europe
-oppaassa ”Demography, active ageing and pensions” (Väestökehitys, aktiivinen
ikääntyminen ja eläkkeet)[11]
esitettiin yleiskatsaus tärkeimmistä väestökehityksen suuntauksista Euroopassa
ja poliittisista toimista tämän kehityksen aiheuttamiin haasteisiin
vastaamiseksi. Esitteessä ”EU:n panos aktiiviseen ikääntymiseen ja sukupolvien
väliseen solidaarisuuteen”[12]
esiteltiin yksityiskohtaisemmin niitä useita EU:n aloitteita, joilla voidaan
tukea päätöksentekijöitä ja sidosryhmiä jäsenvaltioissa aktiivista ikääntymistä
koskevan strategian täytäntöönpanossa. Siinä korostettiin, että aktiivinen
ikääntyminen edellyttää toimia monilla eri aloilla, esimerkkeinä työllisyys,
eläkkeet, koulutus, terveydenhuolto, innovointi, tutkimus, liikennealan tieto-
ja viestintätekniikka ja asuminen. Euroopan
komissio järjesti lisäksi useita konferensseja ja tapahtumia ympäri vuoden.
Ulkopuolinen arviointi vahvisti niiden vankan panoksen teemavuoden 2012
tavoitteiden saavuttamisessa. Avajaistapahtuma,
jossa käsiteltiin aktiivisena pysymisen edellytyksiä, järjestettiin 18.–19.
tammikuuta 2012 Kööpenhaminassa Tanskan toimiessa EU:n puheenjohtajana.
Kaksipäiväiseen ohjelmaan sisältyi kahden Tanskan hallituksen ministerin ja
kahden Euroopan komission jäsenen puheet. Tilaisuuksissa käsiteltiin useita eri
aihepiirejä, muun muassa työmarkkinakysymyksiä, aktiivisena ja terveenä
pysymistä, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, innovointia ja
vapaaehtoistyötä. Ikääntymistä ja
sukupolvien välistä solidaarisuutta koskeva raportointi oli Brysselissä 19. ja
20. maaliskuuta pidetyn konferenssin aiheena. Sen tarkoituksena oli antaa
toimittajille tilaisuus vaihtaa näkemyksiä siitä, miten aktiiviseen
ikääntymiseen ja sukupolvien väliseen solidaarisuuteen liittyviä kysymyksiä
olisi käsiteltävä tiedotusvälineissä. Aktiivisena ja
terveenä ikääntymistä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta käsitelleessä,
3. huhtikuuta 2012 pidetyssä konferenssissa pyrittiin keräämään sidosryhmien
palautetta siitä, miten kumppanuuteen kuuluvia toimia voidaan panna täytäntöön.
Komissaari László Andor korosti avauspuheenvuorossaan teemavuoden 2012 ja
kumppanuuden välisiä synergioita. Hyvää
hallintotapaa aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen liittyvissä asioissa
käsitelleessä konferenssissa (Bryssel 4. kesäkuuta 2012) osoitettiin, että
aktiivisen ikääntymisen edistäminen edellyttää yhdennettyä päätöksentekoa hallinnon
eri tasoilla ja politiikan eri aloilla. Tutkimuksesta ja
innovoinnista vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinn avasi aktiivisen
ikääntymisen yhteiskunnalle tarjoamia mahdollisuuksia käsitelleen konferenssin.
Se pidettiin Dublinissa 9.–11. heinäkuuta 2012, ja siellä keskityttiin
aktiivisen ikääntymisen inhimillisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin ja
vaikutuksiin sekä ikääntymisen, talouden ja innovoinnin väliseen suhteeseen.
Tapahtumassa tarkasteltiin myös lisätutkimuksen tarvetta ja esiteltiin julkaisu
”Population ageing in Europe: facts, implications and policies” (Väestön
ikääntyminen Euroopassa: faktoja, vaikutuksia ja toimintalinjoja), jossa
esitetään väestökehitystä käsitelleen EU:n rahoittaman tutkimuksen tuloksia. Aktiivista
ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta varten tapahtuvaa oppimista
käsitellyt konferenssi (Bryssel 19.–21. marraskuuta 2012) sai houkuteltua
runsaasti osallistujia: eri maiden viranomaisia, mukaan luettuina
eurooppalaisen aikuiskoulutusohjelman täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset
koordinaattorit, kansainvälisiä sekä Euroopan tason ja kansallisen tason
sidosryhmiä, korkea-asteen koulutuksen ja tutkimusmaailman edustajia,
työmarkkinaosapuolia, yrityksiä sekä elinikäisen oppimisen Grundtvig-ohjelman
puitteissa rahoitettuja hankkeita. Konferenssin tuloksena laadittiin muistio ja
joukko tausta-asiakirjoja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä varten
tapahtuvasta oppimisesta sekä työllisyydestä ja sukupolvien välisestä
oppimisesta. Aktiivisen
ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden
palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Brysselissä 13. marraskuuta 2012.
Tilaisuudessa palkittiin inspiroivia ihmisiä ja aloitteita, joilla on ollut
huomattava panos aktiiviseen ikääntymiseen ja sukupolvien väliseen solidaarisuuteen.
Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava komission jäsen
László Andor julkisti seitsemän eri palkintokategorian voittajat. EU:n vuotuisen
Esteetön kaupunki -palkinnon luovutti komission varapuheenjohtaja Viviane
Reding 3. joulukuuta 2012. Siinä kiinnitettiin erityistä huomiota ikääntyneiden
esteettömyyttä koskeviin tarpeisiin. Ikääntyneiden järjestöjen edustajia oli
mukana EU:n raadissa. Teemavuoden 2012 päätöstilaisuus ”Visioista toimiin”
pidettiin Nikosiassa 10. joulukuuta 2012. Tilaisuuden aluksi Kyproksen
tasavallan presidentti lausui muutaman sanan, minkä jälkeen komissaari László
Andor piti puheen. Ohjelmassa käsiteltiin useantyyppisiä kysymyksiä, joista
esimerkkeinä voidaan mainita Euroopan väestön nykyinen ikääntymistilanne ja
ikääntyneiden vielä hyödyntämätön potentiaali. Euroopan
komission ja puheenjohtajavaltioiden lisäksi muutkin toimielimet olivat
aktiivisia teemavuoden aikana tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien
yhteenliittymän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Euroopan talous-
ja sosiaalikomitea oli erityisen aktiivinen teemavuoden aikana. Se perusti
ryhmän koordinoimaan teemavuoteen liittyvää toimintaa. Ryhmä järjesti viisi
julkista tapahtumaa eri aiheista ja teemavuoden päätöskonferenssin.[13] Myös alueiden
komitea edisti merkittävällä tavalla teemavuoden onnistumista järjestämällä 14.
helmikuuta 2014 foorumin[14]
tavoitteenaan edistää uusia aloitteita paikallisella ja alueellisella tasolla
ja luoda uusia kumppanuuksia, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien
välisen solidaarisuuden vahvistamista. Teemavuosi 2012
sai vahvaa tukea myös laajalta joukolta kansalaisyhteiskunnan organisaatioita
AGE Platform Europe -verkosto etunenässä. Tämä yhteenliittymä käsitti loppujen
lopuksi yli 60 jäsentä. Yhteenliittymän jäsenet osallistuivat lukuisiin
aloitteisiin eurooppalaisen teemavuoden aikana ja laativat
etenemissuunnitelman, joka esitettiin teemavuoden avajaiskonferenssissa
Kööpenhaminassa 18. tammikuuta 2012. Ulkopuolisen
arvioinnin luvussa 3.6 korostettiin teemavuoden 2012 ja muiden käynnissä
olevien hankkeiden keskinäistä täydentävyyttä, esimerkkeinä eläkkeitä koskeva
valkoinen kirja, väestöfoorumi, toinen kansanterveysalan toimintaohjelma,
saavutettavuutta koskeva EU:n säädös ja etenkin aktiivisena ja terveenä
ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus.
3.2.
Toteutus osallistuvissa maissa
Kaikki
osallistujamaat (EU:n 27 jäsenvaltiota, Islanti, Liechtenstein ja Norja)
nimittivät kukin kansallisen koordinaattorin. Koordinaattorien
työ alkoi hyvissä ajoin ennen teemavuotta – ensimmäinen kokous pidettiin 30.
marraskuuta 2010. Kansalliset koordinaattorit valmistelivat kansallisia toimia
edistäen paikallista ja alueellista toimintaa ja pyrkien saamaan kaikki asian
kannalta merkitykselliset sidosryhmät mukaan teemavuoden toimintaan. He
esittivät Euroopan komissiolle kansallisia työohjelmia, joissa luonnosteltiin
vuodeksi 2012 suunnitellut kansalliset toimet.[15] Kansalliset
työohjelmat kuvastivat kunkin maan erilaista toimintapoliittista ympäristöä,
mikä näkyi erityisesti aktiivisen ikääntymisen tarpeissa, politiikan
painopisteissä ja osaamisen jakautumisessa sekä resurssien saatavuudessa.
Komissio ehdotti kuitenkin joitakin yhteisiä tapahtumia ja toimia ja tuki
erityisesti kansallisten avajais- ja päätöstapahtumien järjestämistä sekä
”Generations at School”- ja ”Seniorforce-päivä” -kampanjoita ja eurooppalaista
palkintojärjestelmää. Toteutettujen toimien tarkoituksenmukaisuus vahvistettiin
ulkopuolisessa arvioinnissa. Avajaistapahtumiin
osallistui kaiken kaikkiaan 4 500 henkilöä. Niiden saama korkean tason
poliittinen tuki näkyi erityisesti siinä, että mukana oli korkean tason
poliitikkoja. Viisitoista
maata nimitti 115 kansallista teemavuoden 2012 lähettilästä laajemman yleisön
saavuttamiseksi. Lähettiläiden tausta vaihteli – mukana oli niin tiedemaailman
edustajia, kansalaisjärjestöjen edustajia, journalisteja, näyttelijöitä kuin
liikemiehiä. Nimitettyjen lähettiläiden määrä vaihteli yhdestä (Virossa,
Unkarissa ja Puolassa) 38:aan Itävallassa. ”Generations@school”-aloitetta
ehdotettiin Euroopan sukupolvien välisen solidaarisuuden päivän (29.
huhtikuuta) viettämiseksi. Ajatuksena oli tuoda ikääntyneet kouluihin ja saada
koululaiset ja ikääntyneet käymään sukupolvien välistä vuoropuhelua. Kyseessä
oli tehokas tapa tavoittaa koulut kaikkialla Euroopassa ja edistää teemavuoteen
osallistumista paikallisella tasolla. Lisäksi tällä aloitteella lisättiin
tiedotusvälineiden ja eritoten
paikallisten tiedotusvälineiden kiinnostusta. Komissio tuki aloitetta
viestintäasiantuntijansa välityksellä. Tämä järjesti tarkoitukseen varatun
verkkosivuston, opastusmateriaalia, resursseja ja käytännön tukea joillekin
paikallisille aloitteille. Euroopan
”Seniorforce-päivä” osui kansainväliseen ikääntyneiden päivään (1. lokakuuta),
ja sillä pyrittiin saamaan ikääntyneitä mukaan vapaaehtoistyöhön.
Seniorforce-päivä on saanut laajaa tukea kaikkialla Euroopassa, ja sen
tiimoilta järjestettyihin lippulaivatapahtumin osallistui johtavia
poliitikkoja, virkamiehiä ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä teemavuoden
2012 lähettiläinä toimineita henkilöitä. Euroopan komissio tuki näistä
tilaisuuksista 25:tä. Ulkopuolisesta arvioinnista ilmeni kuitenkin, että tämä
aloite ei saanut niin laajaa kannatusta kuin generations@school mahdollisesti
sen vuoksi, että siitä ilmoitettiin myöhäisessä vaiheessa ja se oli muodoltaan
epämääräisempi (ks. ulkopuolisen arvioinnin sivut 52 ja 79). Teemavuoden 2012
aikana käynnistettiin lukuisia aloitteita aktiivisen ikääntymisen edistämiseksi
jäsenvaltioissa. Teemavuoden aikana toteutettiin yhteensä 748 kansallista ja
kansainvälistä aloitetta, kun mukaan lasketaan vain EU:n verkkosivustolla
mainitut aloitteet. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot vetivät näistä
aloitteista 291:tä. Saksalla, Espanjalla ja Italialla oli eniten aloitteita
EU:n verkkosivustolla, ja seuraavina tulivat Ranska, Itävalta ja Puola. Näiden
toimien tavoitteena oli enimmäkseen vaihtaa tietoja ja kokemuksia ja lisätä
tietoisuutta. Arvioijan
toteuttamien tutkimusten mukaan (ks. ulkopuolisen arvioinnin luku 3.2) eniten
huomiota saanut aihepiiri oli yhteiskuntaan osallistuminen ja seuraavana
sukupolvien välinen solidaarisuus. Tyytyväisyyttä herätti se, että teemavuoden
aihepiiri oli riittävän laaja, jotta sen puitteissa voitiin käsitellä useita
erilaisia aiheita niin, että sidosryhmät saattoivat valita omista
lähtökohdistaan katsottuna merkityksellisimmät aiheet. Kansallisten
koordinaattorien parissa verkossa tehdyn kyselyn tuloksista ilmenee, että
toteutetut toimet olivat asianmukaisia jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisten
tarpeiden kannalta. Kansalliset koordinaattorit ja sidosryhmät vastasivat, että
ne olivat voineet valita ja räätälöidä aloitteet omien olosuhteidensa ja
painopisteidensä mukaan – usein komission viestintäasiantuntijan tuella.
3.3.
Sukupuolinäkökulman ja sosiaalisen osallisuuden
valtavirtaistaminen
Sukupuolinäkökulman
valtavirtaistaminen on otettu huomioon teemavuoden 2012 valmisteluvaiheesta
lähtien, ja se näkyi hyvin sidosryhmien yhteenliittymässä ja useiden
jäsenvaltioiden työohjelmissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin ikääntyneiden
naisten tilanteeseen, kun taas ikääntyneiden miesten kokemukset jäivät vähälle
huomiolle. Naiset olivat hyvin edustettuina kansallisten koordinaattorien ja
teemavuoden aikana pidettyjen tapahtumien puhujien ja osallistujien keskuudessa
(ks. ulkopuolisen arvioinnin luku 5). Teemavuosi 2012
kattoi myös monenlaisia vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä, erityisesti
ikääntyneiden terveyden ja itsenäisen elämän osalta. Niin EU:n kuin
jäsenvaltioiden tasolla aloitteissa käsiteltiin vammaisuutta suoraan ja
välillisesti. Teemavuoden 2012 toimissa varmistettiin yleisesti ottaen
tapahtumien esteettömyys ja otettiin huomioon erilaisia näkökohtia, kuten
useissa tapauksissa viittomakieli ja kuljetus. EU:n verkkosivuilla saattoi valita
suuremman kirjasinkoon, mutta ulkopuolisessa arvioinnissa korostettiin, että
sivusto olisi voitu suunnitella vieläkin paremmin niin, että siinä olisi otettu
huomioon laajemmin erilaiset vammat, kuten sokeus ja heikkonäköisyys, kuurous
ja kuulovauriot.
4.
TEEMAVUODEN 2012 SAAVUTUKSET
4.1.
Onko teemavuosi 2012 saavuttanut tavoitteensa?
Ulkopuolisen
arvioinnin mukaan teemavuodella oli myönteinen vaikutus aktiivisen ikääntymisen
edellytyksiin niin Euroopan kuin kansallisella tasolla. Teemavuoden tavoitteet
ja toimet olivat tarkoituksenmukaisia, ja toimintamallilla onnistuttiin
tavoitteiden saavuttamisessa (tietoisuuden lisääminen, keskustelun ja
vastavuoroisen oppimisen edistäminen, edellytysten luominen sitoutumiselle ja
konkreettisille toimille ja ikäsyrjinnän torjunta). Tietoisuuden
lisäämisessä
onnistuttiin pitkälti EU:n ja kansallisen tason aloitteilla ja tapahtumilla,
jotka kohdistettiin useimmiten asian kannalta merkityksellisiin
organisaatioihin ja kansalaisyhteiskunnan ryhmiin eikä niinkään yksittäisiin ihmisiin.
Generations@school-aloitteeseen
osallistui noin 480 koulua ja arviolta 27 000 henkeä, ja eurooppalaiseen
palkintojärjestelmään tuli 1 300 ehdotusta (mukaan luettuina useimmat
generations@school-tapahtumat). Euroopan Seniorforce-päivä keräsi yli 11 000
osanottajaa. Nämä aloitteet saivat tiedotusvälineet kiinnostumaan teemavuodesta
2012 ja kiinnittivät huomiota menestystarinoihin ja myönteisiin esimerkkeihin,
jotka tuotiin esille palkintoja myönnettäessä. Kaiken kaikkiaan teemavuodesta
2012 raportoitiin runsaasti tiedotusvälineissä: 6 162 painettua
artikkelia, 3 432 verkossa julkaistua artikkelia ja 329 radiolähetystä. EU:n verkkosivut
olivat tärkeä voimavara sidosryhmille, mutta niillä kävi aiempien
eurooppalaisten teemavuosien EU-verkkosivuihin verrattuna vähemmän kävijöitä
(212 822 erillistä kävijää verrattuna 400 000:een teemavuoden 2010 ja
366 172:een teemavuoden 2011 osalta ilmoitettuun kävijään). On kuitenkin
pidettävä mielessä, että 19 maalla oli kansalliset verkkosivut. Kansalaisten ja
sidosryhmien edustajien osallistuminen sosiaalisessa mediassa oli rajallista
EU:n tasolla, mutta merkittävämpää joissakin maissa. Esimerkiksi Espanjassa
perustettiin Facebook- ja Twitter-tilejä jakamaan ja levittämään tietoja
teemavuodesta 2012. Espanjan arvioinnissa arvioitiin, että näiden kanavien
kautta tavoitettiin noin 700 000 ihmistä. Teemavuosi 2012
onnistui herättämään julkista keskustelua ja edistämään
vastavuoroista oppimista aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen
solidaarisuuden aiheista. Erityisesti avajaistapahtumilla Kööpenhaminassa ja
osallistuvissa maissa oli merkittäviä kerrannaisvaikutuksia. Monia muita
keskustelutilaisuuksia järjestettiin kautta teemavuoden kaikissa osallistuvissa
maissa. Huomiota kiinnitettiin voimakkaasti myös hyvien käytäntöjen
levittämiseen. EU-tietokanta oli tehokas väline, jonka avulla voitiin vaihtaa
tietoa menestystarinoista ja myönteisistä esimerkeistä. Useilla kansallisilla
ja kansainvälisillä hankkeilla edistettiin vastavuoroista oppimista koko
teemavuoden ajan. Tarve torjua ikäsyrjintää
tuotiin esille useissa julkisissa tapahtumissa ja eri hankkeissa. Tässä
yhteydessä korostettiin erityisesti aktiivisen ikääntymisen mahdollisuuksien
parantamista työelämässä. Teemavuosi 2012
tarjosi todella edellytykset sitoutumisten tekemiselle ja konkreettisten
toimien toteuttamiselle. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden saamista
mukaan eurooppalaisen teemavuoden toimintaan voidaan pitää suurena
saavutuksena. Alue- ja paikallishallinnon osallistuminen oli myös merkittävää, mutta
ei kaikissa maissa. Teemavuoden 2012
myötä jotkin maat joko lujittivat aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
välisen solidaarisuuden alalla jo olemassa olevaa kansallista
toimintasuunnitelmaa tai kehittivät uusia strategioita. Esimerkiksi Itävallassa
otettiin käyttöön seniorikansalaisia koskeva liittovaltion aloite tammikuussa
2012. Espanjassa annettiin valkoinen kirja. Siinä analysoitiin niitä tärkeimpiä
näkökohtia, jotka vaikuttavat iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun. Monissa maissa
käynnistettiin toimintapoliittisia ohjelmia teemavuoden tiimoilta: Belgiassa
perustettiin marraskuussa 2012 uusi liittovaltion neuvoa-antava toimikunta
ikääntyneitä varten; Irlannissa päätettiin, että jokaisella maan
paikallishallinnon alueella olisi oltava oma ikämyönteinen kreivikunnan ohjelma
vuoden 2013 loppuun mennessä; Puola hyväksyi elokuussa 2012 seniorikansalaisten
sosiaalista toimintaa koskevan hallituksen ohjelman vuosiksi 2012–2013.
4.2.
Mikä on teemavuoden 2012 perintö?
Teemavuoden 2012
aikana kehitettiin useita välineitä tulevan politiikan kehittämiseksi.
Joistakin onnistuneista tapahtumista ja toiminnoista järjestettiin uusinta
vuonna 2013, kuten EU:n tasolla mainostetusta ”Generations@school”-aloitteesta.
EU:n sosiaaliasioista vastaavat ministerit hyväksyivät 6. joulukuuta 2012
ohjeita ikääntymisen ottamiseksi paremmin huomioon poliittisissa toimissa
antamalla aktiivista ikääntymistä koskevat suuntaviivat[16]. Nämä 19
suuntaviivaa on ryhmitelty teemavuoden otsakkeiden alle: työllisyys,
yhteiskunnan toimintaan osallistuminen ja itsenäinen eläminen. Ne on osoitettu
jäsenvaltioille ja muille asiaankuuluville hallinnon tasoille ja
organisaatioille, jotka ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä edelleen
parantamaan aktiivisen ikääntymisen edellytyksiä. Näiden suuntaviivojen soveltaminen
auttaisi myös parantamaan työllisyyttä ja köyhyyden vähentämistä koskevien
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, kun yhä useammat ihmiset
voisivat työskennellä pidempään ja ansaita paremmat eläkeoikeudet. Toinen väline,
jolla voidaan jatkuvasti edistää teemavuoden 2012 tavoitteiden saavuttamista,
oli aktiivisen ikääntymisen indeksi[17].
Se esiteltiin päätöstapahtumassa, ja sitä kehiteltiin teemavuoden aikana
tiiviissä yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission
(UNECE) ja Wienissä sijaitsevan Euroopan sosiaalipolitiikan ja tutkimuksen
keskuksen kanssa. Indeksi mittaa aktiivista ikääntymistä eri näkökulmista ja
arvioi määrällisesti kunkin maan osalta vielä hyödyntämättömän potentiaalin.
Indeksin olisi tarkoitus auttaa päättäjiä kartoittamaan haasteet ja
hyödyntämättömät mahdollisuudet, jotta ikääntyneet voisivat osallistua
aktiivisemmin talouselämään ja yhteiskunnan toimintaan, ja sen avulla olisi
voitava seurata edistymistä. Indeksin kehittäminen jatkuu, jotta indeksi
voidaan päivittää tuoreempien tietojen perusteella ja mahdollisesti myös laskea
alueellisella tasolla. Teemavuoden
2012 sidosryhmien yhteenliittymä esitteli 10. joulukuuta 2012 tarkistetun
etenemissuunnitelman[18]
puheenjohtajavaltio Kyproksen Nikosiassa järjestämässä teemavuoden 2012
päätöskonferenssissa. Se sisälsi useita jatkotoimia, joilla pidetään edelleen
yllä teemavuoden toimintavauhtia. Aloitteisiin kuuluu väestörakenteen muutosta
käsittelevän kaupunginjohtajien sopimuksen kehittäminen kestävää energiaa
käsittelevän kaupunginjohtajien sopimuksen mallin mukaan.[19]
Se tarjoaisi puitteet, joissa paikallis- ja aluetason poliittiset päättäjät
voivat sitoutua toteuttamaan uusia toimia ikääntymiseen vastaamiseksi.
Tällaisen sopimuksen luomiseen pyritään nyt aktiivisena ja terveenä
ikääntymistä koskevan eurooppalaisen
innovaatiokumppanuuden puitteissa ja sen toimintaryhmässä, joka käsittelee
ikämyönteisiin rakennuksiin, kaupunkeihin ja ympäristöön liittyvää innovointia.[20] Eurooppalainen
innovaatiokumppanuus on EU:lta merkittävä panos teemavuoden 2012 tavoitteiden
saavuttamiseen.[21]
Euroopan komissio on todennut, että väestön ikääntyminen on kaikille Euroopan
maille yhteinen yhteiskunnallinen haaste ja asettanut sen innovaatiounionin,
joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista, painopistealaksi.
Kumppanuuden päällimmäisenä tavoitteena on pidentää kahdella vuodella
keskimääräisten terveiden elinvuosien määrää EU:ssa vuoteen 2020 mennessä.
Aloitteen strategisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa esitetään ikääntymisen
aiheuttamaan haasteeseen vastaamiseksi tarvittavat, innovaatioihin nojautuvat
toimet ja keskitytään kolmeen pääalaan: ennaltaehkäisy, hoito ja parantaminen
sekä itsenäinen elämä. Teemavuoden 2012 yhteydessä aktiivisen ikääntymisen
alalla kehitettyjä toimia voidaan jatkaa eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden
laajemmissa puitteissa ja edistää näin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden
saavuttamista.
5.
PÄÄTELMÄT
Aktiivisen
ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden
avulla on onnistuttu saamaan liikkeelle useita valtiollisia ja valtiosta
riippumattomia toimijoita. Se on auttanut luomaan myönteisempää kuvaa väestön
ikääntymisestä tuomalla esiin ikäihmisten potentiaalia ja edistämällä heidän
aktiivista osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan ja talouteen. Monet
jäsenvaltiot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat käyttäneet
eurooppalaista teemavuotta mahdollisuutena kehittää uusia tai vahvistaa
nykyisiä aloitteita. Teemavuoden 2012 käynnistämät toimet osoittivat, että
kiinnostus aktiivista ikääntymistä kohtaan on kasvamassa. Tätä tarkoitusta
varten on kehitetty tai ollaan kehittämässä useita välineitä, joista voidaan
mainita erityisesti aktiivista ikääntymistä koskevat suuntaviivat, aktiivisen
ikääntymisen indeksi ja väestörakenteen muutosta koskeva sopimus. Jäsenvaltioiden
poliittisia päättäjiä kehotetaan hyödyntämään näitä välineitä. EU tukee niitä
jatkossakin. Tämä toteutetaan toimintapoliittisten ohjeiden avulla erityisesti
talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Sen puitteissa on jo
esitetty työuran pidentämistä koskevia suosituksia useimmille jäsenvaltioille
ja vastikään myös pitkäaikaishoitoa koskevia maakohtaisia suosituksia.
Aktiivinen ikääntyminen on myös tärkeä sosiaalisten investointien osa-alue,
kuten komission tiedonannossa ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset
investoinnit”[22]
tuotiin esille. Tässä yhteydessä komissio kehotti jäsenvaltioita käyttämään
aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta koskevia
suuntaviivoja ja aktiivisen ikääntymisen indeksiä. Aktiivisena ja
terveenä ikääntyminen on näin ollen yksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR)
ensisijaisia investointikohteita ohjelmakaudella 2014–2020. Aktiivista
ikääntymistä edistäville hankkeille on saatavilla rahoitusta monista
erilaisista EU:n ohjelmista ja rahoitusvälineistä. Yksi aktiivisena ja terveenä
ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden ensisijaisista
tavoitteista on mukauttaa nämä ohjelmat/välineet aktiivisena ja terveenä ikääntymisen
osalta määritettyihin painopisteisiin siten, että vältetään eri välineiden
päällekkäisyys.[23] Teemavuoteen
2012 sisältyvän itsenäistä elämistä koskevan pilarin osalta komissio tuki
sosiaalisen suojelun komiteaa kesäkuussa 2014 julkaistun pitkäaikaishoitoa
käsittelevän kertomuksen laadinnassa. Siinä tutkittiin, miten pitkäaikaishoidon
kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu voitaisiin kuroa umpeen asianmukaisilla
investoinneilla toimenpiteisiin, joilla vähennetään pitkäaikaishoidon tarvetta
ja tehostetaan sen järjestämistä muun muassa käyttämällä teknologian
mahdollistamia palveluja.[24]
Lisäksi siinä käytettiin hyväksi eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden
kumppaneilta saatuja esimerkkejä. Työskentely näiden kysymysten parissa jatkuu
lisäksi aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen
innovaatiokumppanuuden puitteissa. Se osoittaa, miten EU voi auttaa
jäsenvaltioita helpottamalla parhaiden käytäntöjen vaihtoa, tutkimalla ja
testaamalla uusia ratkaisuja ja edistämällä teknistä ja sosiaalista
innovointia. Teemavuoden 2012
ansiosta aktiivinen ikääntyminen on saatu vankasti mukaan Euroopan tason ja
monien jäsenvaltioiden toimintapoliittiseen ohjelmaan osana monialaista ja
useat eri sidosryhmät mukaan kokoavaa toimintamallia. Tätä kehitystä on pidettävä
yllä. Vahva sukupolvien välinen solidaarisuus, joka on ominaista Euroopan
yhteiskunnille ja sosiaaliturvajärjestelmille, voidaan väestön ikääntyessä ja
budjettien tiukentuessa säilyttää vain siten, että edistetään aktiivista
ikääntymistä sen kaikissa muodoissa. [1] KOM(2010) 462
lopullinen, 6. syyskuuta 2010. [2] Euroopan parlamentin ja neuvoston
päätös N:o 940/2011/EU, annettu 14 päivänä syyskuuta 2011, aktiivisen
ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta
teemavuodesta (2012) (EUVL L 246, 23.9.2011, s. 5–10). [3] Aktiivisen ikääntymisen
ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012
arviointi, Ecorys, joulukuu 2012, joka on tehty kansallisten koordinaattoreiden
ja kansallisten sidosryhmien parissa tehdyistä tutkimuksista saatujen tietojen
analysoinnin, haastattelujen, aineistotutkimuksen, sosiaalisen median
analysoinnin ja tapaustutkimusten pohjalta. [4] Neuvoston 20. marraskuuta 2009
antamat päätelmät terveestä ja arvokkaasta ikääntymisestä. [5] Euroopan parlamentin
päätöslauselma 11. marraskuuta 2010 väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja
sukupolvien välisestä solidaarisuudesta (2010/2027(INI)). [6] Yhdistyneiden
kansakuntien raportti toisesta ikäkysymyksiä käsitelleestä
maailmankonferenssista, Madrid, 8.–12. huhtikuuta 2002. A/CONF.179/9. [7] Ks. yhdenvertaista
kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta
2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY. [8] http://europa.eu/ey2012 [9] http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_379_360_en.htm [10] http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/product_details/publication?p_product_code=KS-EP-11-001 [11] http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=6805 [12]
http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=8710&langId=fi [13] http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.events-and-activities-closing-conference-ey2012 [14] www.cor.europa.eu/EY2012 [15] http://europa.eu/ey2012/ey2012main.jsp?catId=986&langId=en [16] Neuvoston lausuma aktiivisen
ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta
teemavuodesta (2012): Tulevat toimet, Bryssel 7. joulukuuta 2012. [17] http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=89&newsId=1837&furtherNews=yes [18] http://www.age-platform.eu/images/stories/Updated_EY2012_Roadmap_Coalition_FINALVERSION1.doc [19] http://www.covenantofmayors.eu [20] http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=8710&langId=fi [21] Aktiivisena ja terveenä
ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus: strategisen
täytäntöönpanosuunnitelman toteuttaminen etenee, COM(2012) 83 final. [22] COM(2013) 83 final, 20.
helmikuuta 2013. [23] COM(2012) 83 final. [24] Ks. tutkimus, jolla
tuetaan tietotekniikkaa ja ikääntymistä koskevaa sosiaalisen suojelun komitean
hanketta Long Term Care Strategies for Independent Living of Elderly People,
jonka toteuttivat EY/YTK/IPTS. http://is.jrc.ec.europa.eu/pages/EAP/eInclusion/carers_ICTAGE.html