KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuosikertomus EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanosta

1.           Johdanto

EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan, josta käytetään jäljempänä nimitystä ’Korea’, vapaakauppasopimuksen toinen vuosipäivä oli 1. heinäkuuta 2013, koska sopimusta on sovellettu väliaikaisesti heinäkuusta 2011 lähtien[1]. Ensimmäisenä uuden sukupolven vapaakauppasopimuksena sitä luonnehtivat kauaskantoisuus ja kokonaisvaltaisuus. Kyseessä on myös ensimmäinen EU:n Aasian maan kanssa tekemä kauppasopimus.

Tämä on toinen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus, joka on laadittu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta 11. toukokuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 511/2011[2] säännösten mukaisesti. Kyseisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan komission julkaisee vuosittain kertomuksen sopimuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi sen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio esittää vuosittain seurantakertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ajan tasalle saatetuista tilastoista, jotka koskevat arkaluonteisten alojen ja valvonnan kohteeksi lisäksi valittujen alojen tuotteiden tuontia Koreasta. Näin ollen tässä kertomuksessa yhdistetään nämä kaksi raportointivaatimusta.

2.           Yleisarvio: kaupan ja tullisäästöjen kehitys

2.1.        Analyysissä käytetty menetelmä

Jäljempänä esitetty analyysi EU:n ja Korean kahdenvälisistä kauppavirroista perustuu vapaakauppasopimuksen toista täytäntöönpanovuotta koskevien tietojen (heinäkuu 2012 – kesäkuu 2013) ja sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävän vuoden tietojen (heinäkuu 2010 – kesäkuu 2011) vertailuun.

On huomattava, että kauppavirtojen muutoksia ei voida pitää yksinomaan vapaakauppasopimuksesta johtuvina, koska niihin vaikuttavat myös muut tekijät. Jäljempänä esitetyistä luvuista saa kuitenkin osviittaa siitä, miten vapaakauppasopimus on tähän mennessä toiminut, ja etenkin etuusjärjestelyjen käyttöasteen kohoava suuntaus osoittaa, että EU:n yritykset hyödyntävät kasvavassa määrin vapaakauppasopimusta, vaikkakin tältä osin on vielä parantamisen varaa.

2.2.        Yleisten kauppavirtojen (tavarat) kehitys

EU:n tavaravienti Koreaan on kasvanut 24 prosenttia eli 7 miljardia euroa vapaakauppasopimuksen toisena täytäntöönpanovuotena verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen. Viennin kasvu tänä toisena vuotena (8 %) oli kuitenkin vähäisempää kuin ensimmäisenä vuotena (15 %)[3].

Verrattaessa tavaravientiä muualle maailmaan, missä oli kasvua 17 prosenttia samalla kaudella, Koreaan suuntatuvan viennin suuntaus on huomattavasti positiivisempi kuin useimpiin muihin maihin suuntautuvan viennin.

Tuonti Koreasta sitä vastoin väheni 6 prosenttia toisena soveltamisvuotena verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen, ja lähes koko väheneminen tapahtui sopimuksen toisena soveltamisvuotena. Tuonnin arvo putosi 38 miljardista eurosta 35,7 miljardiin euroon. Tuonti muualta maailmasta puolestaan kasvoi 4 prosenttia samalla kaudella, mikä tarkoittaa sitä, että korealaisen viennin heikkoa tulosta ei voida pelkästään selittää yleisesti vähentyneellä kysynnällä Euroopassa. Suuntauksen taustalla on kuitenkin muita syitä, kuten laivojen vähentynyt vienti Koreasta globaalin ylikapasiteetin ja ylitarjonnan vuoksi. Vapaakauppasopimus ei tuonut apua laivojen vientiin, koska EU:n tulli oli nolla jo ennen sopimusta. Toinen syy Korean heikkoon vientitulokseen on elektroniikkatuotannon siirtäminen Koreasta Kaakkois-Aasiaan, mikä tarkoittaa sitä, että näitä tuotteita, jotka menestyvät erittäin hyvin maailmanlaajuisesti ja EU:ssa, ei viedä Koreasta vapaakauppasopimuksen etuusjärjestelyjen mukaisesti vaan muista Aasian maista.

Tämän seurauksena kauppatase Korean kanssa on muuttunut 20 prosenttia (tai -7,4 miljardia euroa) alijäämäisestä 6 prosenttia (tai 2,3 miljardia euroa) ylijäämäiseksi, jos verrataan sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävää vuotta ja sen toista soveltamisvuotta. Tämä on ensimmäinen kerta 15 vuoteen, kun EU:n kauppa Korean kanssa on ylijäämäinen.

2.3.        Tulleista vapautettujen tavaroiden kaupan kehitys

Monet tavarat olivat tullittomia jo ennen vapaakauppasopimustakin, eikä sopimuksella vapautettu välittömästi kaikkia tuotteita tulleista. Jotta saataisiin parempi yleiskuva vapaakauppasopimuksen mahdollisista vaikutuksista, ei ole syytä tarkastella yleisiä kauppavirtoja vaan on jaettava kauppavirrat ryhmiin sovellettavien tullien muutosten perusteella.

Vapaakauppasopimuksen osana täysin tullista vapautettujen tavaroiden vienti EU:sta Koreaan on kasvanut 37 prosenttia eli 4,5 miljardia euroa verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen. Samojen tavaroiden vienti muualle maailmaan kasvoi 18 prosenttia. Se, että näiden tavaroiden vienti Koreaan lisääntyi enemmän kuin vienti muualle maailmaan, sekä se, että Koreassa etuuskohteluun oikeutettujen tavaroiden vienti lisääntyi enemmän kuin vienti yleensä, osoittaa vapaakauppasopimuksen positiivista vaikutusta. Jos vienti Koreaan olisi kehittynyt samalla tavalla kuin vienti muualle maailmaan, viennin arvo olisi ollut 2,3 miljardia euroa vähemmän.

Vain osittain tullista vapautettujen tavaroiden[4] osalta vientitulos ei ollut niin vaikuttava (+24 %), ja se oli vain hieman parempi kuin samojen tavaroiden vienti muualle maailmaan (+19 %). Tämän ryhmän sisällä niiden tavaroiden, joiden tullinalennus on suuri, vientitulos (kasvua 31 %) on parempi kuin niiden tavaroiden, joiden tulli aleni vähemmän (kasvua 20 %).

Koreasta tuleva tuonti väheni kaiken kaikkiaan, mutta tämä ei päde tavaroihin, joilla on vapaakauppasopimuksen mukainen etuuskohteluun perustuva pääsy markkinoille. Vähenemisen syynä on pikemminkin niiden tavaroiden, kuten laivojen, vähentynyt kysyntä EU:ssa, joilla on jo etuuskohtelun mukainen nollatulli, kuten edellä todettiin. Tullista täysin vapautettujen tavaroiden tuonti Koreasta lisääntyi 21 prosenttia ja osittain vapautettujen 23 prosenttia (ei-vapautetuilla tavaroilla käytävä kauppa on erittäin vähäistä). Näiden tuotteiden kokonaistuonti EU:hun muualta maailmasta pysyi vakaana tällä kaudella, joten vaikuttaa siltä, että vapaakauppasopimuksella on ollut positiivinen vaikutus myös Koreasta EU:hun suuntautuvaan vientiin.

2.4.        Tullisäästöt ja etuusjärjestelyjen käyttö

Potentiaaliset tullisäästöt olivat mittavia jo ennen vapaakauppasopimuksen täysimittaista täytäntöönpanoa. Koreaan suuntautuvan EU-viennin potentiaaliset tullisäästöt olivat noin 1,4 miljardia euroa vapaakauppasopimuksen toisena täytäntöönpanovuotena verrattuna siihen, mitä samoista kauppavirroista olisi pitänyt maksaa ennen vapaakauppasopimuksen mukaisia tullitasoja. Tämä tarkoittaa 77 prosentin vähennystä verrattuna vapaakauppasopimusta edeltäviin tulleihin.

 

Käytännössä viejät eivät aina hyödynnä vapaakauppasopimuksen mukaisia etuusjärjestelyjä. Etuusjärjestelyjen käyttöaste EU:sta Koreaan suuntautuvassa viennissä eli se, missä määrin yritykset käytännössä hyödyntävät etuusjärjestelyn mukaisia tulleja, oli 66 prosenttia vuoden 2013 maalis-kesäkuun välillä. Tässä on hienoista kasvua verrattuna syyskuun 2012 ja helmikuun 2013 väliseen kauteen, jolloin käyttöaste oli 64 prosenttia.[5]

Korean etuusjärjestelyjen käyttöaste EU:n markkinoilla vuonna 2012 oli 77 prosenttia, mikä viittaisi siihen, että korealaiset viejät hyödyntävät vapaakauppasopimusta paremmin kuin EU:n viejät. Tähän on monia syitä, joista yksi on se, että korealaiset viejät ovat usein suuria ja vientisuuntautuneita monialayrityksiä (nk. chaebol), kun taas EU:n tuotannonala on pirstoutuneempi.

2.5.        Alakohtaiset vaikutukset, autoteollisuus mukaan luettuna

EU:n autovienti Koreaan kasvoi arvoltaan 40 prosenttia ja yksikköinä 38 prosenttia verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen. Vapaakauppasopimuksen ensimmäisenä vuotena viennin kasvu oli vaatimatonta (4 %), mutta toisena vuotena kasvu oli merkittävää: 34 prosenttia arvolla ja 29 prosenttia yksikköinä mitattuna. Koreaan suuntautuvan autoviennin suuntaus on huomattavasti positiivisempi kuin muualle maailmaan suuntautuvan viennin, jossa kasvua oli 24 prosenttia arvolla ja 25 prosenttia yksikköinä mitattuna.

Autojen (HS8703) tuonti Koreasta kasvoi 53 prosenttia arvolla ja 36 prosenttia yksikköinä mitattuna. Vapaakauppasopimuksen ensimmäisen vuoden nopeaa kasvua seurasi vakaa toinen vuosi.

Verrattuna muualta maailmasta tulevaan autojen tuontiin korealaisten autojen osuus EU:n markkinoilla on kasvanut selvästi. Autojen tuonti muualta maailmasta on vähentynyt 7 prosenttia arvolla ja 14 prosenttia yksikköinä mitattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että Korean osuus EU:n autotuonnista on kasvanut sekä arvolla että yksikköinä mitattuna.

EU:n autovienti Koreaan oli arvoltaan 2,8 miljardia euroa vapaakauppasopimuksen toisena vuotena, ja Korean EU:hun suuntautuvan viennin arvo samalla kaudella oli 4 miljardia euroa, eli kauppavaje oli -1,2 miljardia euroa.

Muiden alakohtaisten vaikutusten osalta voidaan todeta, että EU-viennin suurinta kasvua tapahtui mineraalien alalla (HS27), jolla vienti kasvoi 2,6 miljardia euroa, vaikkakin tämä vaikuttaa olevan vapaakauppasopimuksesta riippumatonta. Tulleista täysin vapautettujen koneiden ja mekaanisten laitteiden alalla (HS84) kasvu oli merkittävää: vienti lisääntyi 1 miljardin euron verran. Vain muutamalla alalla vienti Koreaan on vähentynyt. Suurin pudotus viennissä tapahtui rauta- ja terässektorilla (HS73), jolla laskua oli 317 miljoonaa euroa vapaakauppasopimuksen toisena vuotena verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen.

Koreasta tulevan tuonnin osalta on syytä huomata, että sähkökoneiden (HS85) ja laivojen (HS89) tuonti on pudonnut merkittävästi, molempien yli 3 miljardia euroa. Laivojen tapauksessa tämän tarkoittaa tuontiarvon 53 prosentin laskua verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen. Moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta muilla aloilla ei tapahtunut tuonnin merkittävää kasvua.

2.6.        Palvelut

Palvelukauppaa koskevia tietoja tuotetaan erittäin pitkällä aikaviiveellä ja erittäin kootusti, minkä vuoksi on mahdotonta tehdä samanlaisia ajantasaisia ja tarkkoja vertailuja kuin tavaroiden suhteen. Tämän vuoksi onkin verrattu kalenterivuotta 2011 vuoteen 2010, eli vuotta, jona vapaakauppasopimusta sovellettiin ”puolittain”, verrattiin vapaakauppasopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään kalenterivuoteen.

Tämän perusteella EU:n palveluvienti (GATSin toimitusmuodot 1 ja 2) Koreaan kasvoi 9 prosenttia vuonna 2011 vuoteen 2010 nähden. Samaan aikaan palvelujen tuonti Koreasta väheni 2 prosenttia, minkä johdosta palvelukaupan ylijäämä kasvoi edelleen EU:n eduksi.

3.           Vapaakauppasopimuksessa perustettujen täytäntöönpanoelinten toiminta

Vapaakauppasopimuksen institutionaalisissa määräyksissä päätettiin perustaa seitsemän erityiskomiteaa ja seitsemän työryhmää sekä käynnistää teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva vuoropuhelu. EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen ministeritason vuotuinen kauppakomitea vastaa seurannasta, ja sen tehtävänä on huolehtia sopimuksen asianmukaisesta toiminnasta.

Eri komiteoiden ja työryhmien tapaamisia järjestettiin vuonna 2013 ainoastaan vuoden jälkipuoliskolla Park Geun-hyen presidentiksi valinnasta johtuneiden Korean hallituksen uudelleenjärjestelyjen vuoksi keväällä 2013. Näiden uudelleenjärjestelyjen osana kauppa-asiat siirrettiin ulkoasiain- ja ulkomaankauppaministeriöstä uuteen kauppa-, teollisuus- ja energiaministeriöön.

Kauppakomitean toinen kokous järjestettiin 16. lokakuuta 2012 Brysselissä, ja sen jälkeen 7 erityiskomiteaa ja 6 työryhmää kokoontuivat vuoden 2013 loppuun mennessä seuraavasti:

Tullikomitea kokoontui toisen kerran 26. marraskuuta 2012 Brysselissä. Se hyväksyi työjärjestyksensä ja keskusteli vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä eri näkökohdista, kuten suoraa lähetystä koskevasta lausekkeesta, tekstiili- ja vaatetustuotteista, mahdollisuudesta tehdä valtuutettujen taloudellisten toimijoiden vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus ja ”Made in EU” -merkinnästä. Osapuolet jatkoivat keskusteluja myös surimin erityisten alkuperäsääntöjen tulkinnasta ja pyrkivät sopimukseen.

 

Yhteistyötä kauppapoliittisten suojakeinojen alalla käsittelevä työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa 27. marraskuuta 2012 Brysselissä. Kokouksessa osapuolet vaihtoivat tietoja polkumyynti- ja tasoitustullien käyttöönottamista koskevista käytännöistä ja oikeudellisista perusteista.

Palvelukauppaa, sijoittautumista ja sähköistä kauppaa käsittelevän komitean toinen kokous pidettiin 12. kesäkuuta 2013 Brysselissä. Kokouksessa käytiin keskusteluja eri aiheista posti- ja lähettipalvelujen, kuljetuspalvelujen, rahoituspalvelujen, jakelupalvelujen ja oikeudellisten palvelujen alalla. Postipalvelujen alalla on syytä huomata, että postiuudistuksen periaatteita koskeva työ on saatava päätökseen kesäkuuhun 2014 mennessä. Komitea käsitteli myös sähköiseen kaupankäyntiin ja sijoittautumiseen liittyviä seikkoja.

Myös palvelujen vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia käsittelevä työryhmä kokoontui toista kertaa samana päivänä eli 12. kesäkuuta 2013 Brysselissä. Molemmat osapuolet ilmaisivat haluavansa edistää vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia arkkitehti- ja insinööripalvelujen alalla ja olivat yhtä mieltä siitä, että asiaan liittyvien sidosryhmien ja liike-elämän järjestöjen olisi keskusteltava asiasisältöön liittyvistä näkökohdista mahdollisimman pian.

Korea toimi kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean toisen kokouksen isäntänä 11. syyskuuta 2013 Soulissa. Kokouksessa molemmat osapuolet tiedottivat komitealle kansallisten neuvoa-antavien ryhmien toiminnasta ja vaihtoivat näkemyksiä ympäristö- ja työllisyyspolitiikasta, myös ilmastonmuutoksen alalla (päästökauppajärjestelmät), kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta, ympäristötuotteiden kaupan vapauttamisesta, työmarkkinapolitiikasta talouskriisin jälkeen, työterveydestä ja -turvallisuudesta sekä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten ratifioinnista. EU-osapuoli esitteli lisäksi hiljattaisia aloitteitaan laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan torjumiseksi. Osapuolet keskustelivat myös vapaakauppasopimuksen liitteen 13 mukaisesta yhteistyöstä. Lisäksi Korean ja EU:n kansalliset neuvoa-antavat ryhmät järjestivät 12.–13. syyskuuta 2013 työllisyysseminaarin ja kansalaisyhteiskunnan foorumin.

Tavarakauppakomitea kokoontui toisen kerran 12. syyskuuta 2013 Soulissa. Komitea sopi tariffikiintiöiden hallinnoinnin keskeisistä tekijöistä, minkä ansiosta molemmat osapuolet voivat käynnistää omat menettelynsä, jotta tavarakauppakomitea voi valmistella päätöksen. Komiteassa keskusteltiin useista täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä, kuten avoimuudesta uusien säädösten antamisessa, alkoholijuomista, orgaanisesta vastaavuudesta, kosmetiikka-, sähkö- ja elektroniikkatuotteista, koneista ja aurinkosähköteollisuudesta.

Terveys- ja kasvinsuojelukomitean toinen kokous pidettiin 12. syyskuuta 2013 Sejong Cityssä. Komiteassa keskusteltiin mm. komitean toimintamenettelyistä, eläinten hyvinvointiin liittyvästä yhteistyöstä, naudanlihasta, kiivien ja appelsiinien viennistä, pakkausmerkinnöistä, terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteiden käyttöönoton avoimuudesta sekä Samgyetang-keitosta. Kokousten ohella 11. syyskuuta järjestettiin myös yhden päivän seminaari, joka tähtäsi luottamuksen lisäämiseen. Korea esitteli eläintuotteita koskevaa tuontiriskianalyysia ja karanteenimenettelyjä ja EU mm. käytössä olevia toimenpiteitä, joilla taataan eläintuotteiden turvallisuus eläintautiepidemioiden aikana.

Korean niemimaan ulkoisen jalostuksen vyöhykkeitä käsittelevä komitea kokoontui toisen kerran 13. syyskuuta 2013 Soulissa. Korea antoi tilanneselvityksen Pohjois-Koreassa sijaitsevasta Koreoiden yhteisestä Gaeseongin teollisuusalueesta. Korea esitteli ulkoisen jalostuksen vyöhykkeitä koskevia kriteereitä, Gaeseongin nimeämistä tällaiseksi vyöhykkeeksi koskevia edellytyksiä ja enimmäisrajoja. Molemmat osapuolet tunnustivat aiheen poliittisen arkaluontoisuuden mutta sopivat omaksuvansa käytännöllisen lähestymistavan teknisistä näkökohdista käytäviin keskusteluihin.

Moottoriajoneuvoja ja niiden osia, lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita sekä kemikaaleja käsittelevien työryhmien toinen kokouskierros järjestettiin 25.–26. syyskuuta 2013 Soulissa.

 

Moottoriajoneuvoja ja niiden osia käsittelevä työryhmä keskusteli tietyistä vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä ja muista markkinoillepääsyyn liittyvistä seikoista autoteollisuuden alalla. Tällaisia seikkoja olivat EURO 5 OBD -standardin mukaisten ajoneuvojen myynti Korean markkinoilla, haihtumispäästöjä koskevat standardit, uusia hiilidioksidipäästöasetuksia koskevat suunnitelmat EU:ssa, renkaiden E-merkinnän käyttömenettelyt, uusia dieselajoneuvojen päästöasetuksia koskevat suunnitelmat, romuajoneuvodirektiivi, polttoainetehokkuus, renkaiden energiatehokkuus, sääntöjen ja UNECE WP29:n lähentyminen, autonosien merkinnät, ajoneuvoluokitus ja puoliperävaunun vetoajoneuvot.

Lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita käsittelevä työryhmä keskusteli Korean lääkkeiden hintojen korvausuudistuksesta, lääkinnällisten laitteiden hintojen arvioinnista, muutoksesta lääkekorvauspäätösten huomautusaikaan ja lääkkeiden laadun testauksesta. Korea esitti työohjelmapyynnön, jotta voitaisiin tehdä hyvien tuotantotapojen vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus. Molemmat osapuolet sopivat pohtivansa, miten alan yhteistyötä voitaisiin tiivistää.

Kemikaaleja käsittelevä työryhmä vaihtoi tietoja kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH). Korea selitti suunnitelmaansa ottaa käyttöön täytäntöönpanosäädöksiä ja varmistaa avoimuus prosessin aikana. EU tarjosi näkemyksiään REACH-asetuksensa soveltamisesta. Osapuolet sopivat alustavasti vaihtavansa yhteystietoja teknisen yhteistyön helpottamiseksi.

Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevä työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa 25. lokakuuta 2013 Soulissa. Työjärjestysluonnoksesta keskusteltiin, mutta sitä ei vielä hyväksytty. Kokouksen pääaiheena oli EU:n ehdotus sisällyttää EU:n uusia maantieteellisiä merkintöjä vapaakauppasopimuksen liitteeseen 10-A. EU painotti, että EU:n jäsenvaltiot pitävät maantieteellisiä merkintöjä tärkeinä ja että luetteloon lisätään niin paljon merkintöjä kuin on tarpeen. Myös Korea ilmoitti aikeestaan ehdottaa korealaisia maantieteellisiä merkintöjä kyseiseen liitteeseen.

Kulttuuriyhteistyökomitea kokoontui ensimmäistä kertaa 5. joulukuuta 2013 Brysselissä. Kokous tarjosi tilaisuuden vaihtaa tietoja EU:n ja Korean kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikasta. Komitea myös hyväksyi työjärjestyksensä ja arvioi kulttuuriyhteistyötä koskevan pöytäkirjan 5.4, 5.5 ja 5.6 artiklan (yhteistuotantoja koskeva oikeus) täytäntöönpanoa. On syytä huomata, että kulttuuriyhteistyötä koskevan pöytäkirjan mukaisesti kauppakomitea ei ole toimivaltainen kyseistä pöytäkirjaa koskevissa kysymyksissä ja kulttuuriyhteistyökomitea suorittaa tämän pöytäkirjan osalta kaikki kauppakomitean tehtävät.

Kauppakomitean kolmas kokous järjestettiin 15. lokakuuta 2013 Soulissa. Puheenjohtajina toimivat yhdessä komission jäsen Karel De Gucht ja Korean kauppa-, teollisuus- ja energiaministeri Yoon Sang-jick. Komitea arvioi kahdenvälisen kaupan kehitystä kaksi vuotta vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon jälkeen ja päätteli, että molemmat osapuolet ovat hyötyneet sopimuksesta, etenkin tarkasteltaessa täysin tai osittain tullista vapautettujen tuotteiden kauppaa, jossa molempien osapuolten vienti on kasvanut. Molemmat osapuolet ottivat esiin joitakin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia, esimerkiksi autonosien merkinnät, vapaakauppasopimuksen sitoumukset palvelualalla, ulkoisen jalostuksen vyöhykkeet ja sopimuksen täytäntöönpanon valvonta. Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä Kroatian liittymisen vuoksi sopimukseen tehtyjen muutosten edistymiseen ja keskustelivat tilanteesta muiden EU:n pyytämien sopimusmuutosten osalta, joita ovat esimerkiksi suoran kuljetuksen lauseke, markkinoille korjauksen jälkeen palaavia tuotteita koskeva lauseke, vetoajoneuvojen sisällyttäminen sopimukseen ja joidenkin autosektorin vanhentuneiden standardien muuttaminen.

EU:n ja Korean huippukokous järjestettiin 8. marraskuuta Brysselissä. EU:ta edustivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ja Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. Koreaa edusti presidentti Park Geun-hye. Molemmat osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että vapaakauppasopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano on tärkeää, ja kannustivat kauppa-asioiden virkamiehiään jatkamaan keskusteluja, jotta löydetään ratkaisuja komiteoiden ja työryhmien, myös kauppakomitean, kartoittamiin ongelmiin, ja jotta talouden sidosryhmien kaikki tasot saavat odotetut hyödyt sekä EU:ssa että Koreassa. Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä myös vapaakauppasopimuksen lisäpöytäkirjaa koskevasta sopimuksesta Kroatian 1. heinäkuuta 2013 tapahtuneen EU:hun liittymisen huomioon ottamiseksi ja sopivat nopeuttavansa pöytäkirjan allekirjoittamiseen ja väliaikaiseen soveltamiseen johtavaa prosessia. Ne sopivat myös työskentelevänsä edelleen yhdessä vapaakauppasopimuksen toiminnan varmistamiseksi strategisen kumppanuuden mukaisesti.

4.           Sopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän 13 luvun täytäntöönpano

Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean toinen kokous järjestettiin 11. syyskuuta 2013 Soulissa. Kokouksessa molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä avoimiin ja rakentaviin keskusteluihin kauppaan liittyvistä ympäristö- ja työllisyyspoliittisista aiheista ja pitivät niitä hyvänä pohjana tuleville keskusteluille. Komitea sopi alustavasti pitävänsä seuraavan kokouksensa vuoden 2015 alkupuoliskolla.

Komitean kokouksen yhteydessä 12. syyskuuta järjestettiin työllisyyteen liittyvä seminaari. Siihen osallistui jäseniä myös kansalaisyhteiskunnan foorumista, joka on korealaisten ja EU:n kansallisista neuvoa-antavista ryhmistä koostuva yhteinen foorumi. Komission ja EU:n neuvoa-antavan ryhmän pyynnöstä seminaariin osallistui muitakin sidosryhmiä, jotka eivät ole näiden kansallisten neuvoa-antavien ryhmien jäseniä. Puheenvuoroissa esiteltiin neuvoa-antavien ryhmien näkökantoja pakkotyöhön ja järjestäytymisvapauteen liittyviä ILOn työelämän perusnormeja koskevien lakien ja käytäntöjen täytäntöönpanosta sekä kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, jota ei ole vielä ratifioitu Koreassa. Jotkin osallistujat viittasivat järjestäytymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden osalta ILOn valvontaelinten, etenkin järjestäytymisvapautta käsittelevän komitean, Korealle osoittamiin suosituksiin. Esitysten jälkeen neuvoa-antavat ryhmät ja muut asianomaiset sidosryhmät kävivät avoimia keskusteluja.

Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean puheenjohtajat antoivat tilanneselvityksen komitean keskusteluista kansalaisyhteiskunnan foorumille 13. syyskuuta. Tilanneselvitys toimitettiin myös neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Kansalaisyhteiskunnan foorumi käsitteli työjärjestystään, seminaaria koskevia päätelmiään, vihreää kasvua ja kansainvälistä kauppaa.

5.           Asetuksen (EU) N:o 511/2011 täytäntöönpano

Asetus (EU) N:o 511/2011 on EU:n sisäinen säädös, jolla pannaan täytäntöön EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälinen suojalauseke.

Kuten asetuksen (EU) N:o 511/2011 3 ja 11 artiklassa säädetään, komissio on seurannut korealaisten tuotteiden tuonnin ja viennin kehitystä arkaluonteisilla aloilla, kuten autojen, autonosien, tekstiilien ja kulutuselektroniikan aloilla, joihin tullinpalautus saattaa vaikuttaa. Vapaakauppasopimuksen väliaikaisesta täytäntöönpanosta heinäkuusta 2011 alkaen komissio on jakanut seurantansa tulokset jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja asianomaisten sidosryhmien kanssa joka toinen kuukausi.

Edellä mainitussa asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta  käynnistää suojatoimia koskeva tutkimus tai ottaa käyttöön ennakkovalvontatoimenpiteitä asetuksessa säädetyin tietyin edellytyksin. Vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon toisen vuoden aikana komissiota ei pyydetty tutkimaan suojatoimia tai ottamaan käyttöön ennakkovalvontatoimenpiteitä.

5.1.        Koreasta EU:hun tulevan tuonnin kehitys seurannan kattamilla aloilla

Seuraavassa esitetään tiivistettynä vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon seurannasta toisen vuoden aikana saadut tulokset kaaviokuvineen. On syytä huomata, että kauppaan liittyviä tietoja on seurantaa varten vertailtu vuositasolla, minkä vuoksi jotkin luvut voivat poiketa kohdassa 2 esitetystä yleisluontoisesta kaupan analyysistä, jossa käytettiin toisenlaista vertailumenetelmää.

Lisäksi on huomattava, että seurantaa varten tehty vertailu perustuu Koreasta EU:hun tuotuihin määriin eli autojen tapauksessa kappalemääriin ja autonosien, tekstiilien ja elektroniikan tapauksessa 1 000 kiloon.

i) Autosektori

Autojen tuonti Koreasta EU:hun lisääntyi 41 prosenttia vapaakauppasopimuksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena (heinäkuu 2011 – kesäkuu 2012) verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen (heinäkuu 2010 – kesäkuu 2011). Tätä seurasi tuonnin 13 prosentin väheneminen toisena täytäntöönpanovuotena (heinäkuu 2012 – kesäkuu 2013) verrattuna edeltävään vuoteen. Laskusuuntaus koskee pieni-, keski- ja suuritehoisilla moottoreilla varustettuja autoja. Pitkän aikavälin suuntauksia tarkasteltaessa autojen tuonti vaikuttaa vakiintuneen merkittävästi alemmalle tasolle kuin kaudella heinäkuu 2007 – kesäkuu 2008.

Autonosien tuonnissa tapahtui jyrkkä 47 prosentin nousu vapaakauppasopimuksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen. Kasvu oli ajanjaksolla heinäkuu 2008 – kesäkuu 2009 alkaneen kasvavan suuntauksen mukaista. Vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon toisena vuotena autonosien tuonti lisääntyi kuitenkin vain 2 prosenttia verrattuna ensimmäiseen täytäntöönpanovuoteen, mikä vaikuttaisi osoittavan, että tuontitaso on vakiintunut.

ii) Tekstiilisektori

Korealaisten tekstiilien tuonti väheni 16 prosenttia vapaakauppasopimuksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen. Laskeva suuntaus jatkui vielä 6 prosentin laskulla toisena täytäntöönpanovuotena verrattuna edeltävään vuoteen.

iii) Elektroniikkasektori

Korealaisen elektroniikan tuonti kasvoi 8 prosenttia vapaakauppasopimuksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen. Kasvua seurasi 13 prosentin lasku toisena täytäntöönpanovuotena verrattuna ensimmäiseen vuoteen.

5.2.        Tullinpalautus

Komissio seurasi erityisesti asetuksen (EU) N:o 511/2011 11 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisiin alkuperäsääntöihin liittyviä tullinpalautuksia. Tarkoituksena oli arvioida Korean valmistusprosessin ja samalla maan EU:hun viemien lopputuotteiden ulkomaista sisältöä.

Analyysissä keskityttiin seurannan kohteena olevien tuotteiden määriin vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna samaan jaksoon vuonna 2012.

Elektroniikkasektorilla Koreasta EU:hun tulevan tuonnin kehitystä on tapahtunut pääasiassa seuraavissa HS-nimikkeissä: 8519.81, 8521.90, 8526.92, 8527.21, 8528.51, 852871 ja 8528.72. Joidenkin nimikkeiden osalta tuonti vaihteli läpi vuoden osoittamatta kuitenkaan merkittävää kokonaiskasvua tai -vähenemistä. Seuraavien tuotteiden osien tuonti Koreaan on vähentynyt: HS-nimikkeen 8522 osalta tuonti Kiinasta (-20 %) ja Japanista (-52 %) väheni ja HS-nimikkeen 8529 osalta tuonti Kiinasta väheni hieman (-0,29 %) ja merkittävämmin Japanista (-6,9 %).

Tekstiilien osalta tuonti Koreasta EU:hun kasvoi ainoastaan HS-nimikkeen 5205:n tapauksessa (+37 %). Tämän tuotteen osalta alkuperäsäännöissä sallitaan puuvillaisten luonnonkuitutuotteiden tuonti. HS-nimikkeeseen 5509 kuuluvien tuotteiden tuonti väheni 67 prosenttia.

Autojen osalta Koreasta EU:hun tuleva tuonti on kasvanut yleisesti (keskimäärin +4,9 %) HS-nimikkeessä 8703, mutta tämä kasvu ei päde kaikentyyppisiin autoihin vaan riippuu moottorin tehosta. HS-nimikkeeseen 8708 kuuluvien autonosien tuotantopanosten tuonti Kiinasta Koreaan on samalla kasvanut samassa suhteessa eli 6 prosenttia. Samanlaisten osien tuonti Japanista väheni samaan aikaan 27 prosenttia.

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että sallituilla tullinpalautuksilla ei erityisseurannan kohteena olevien tuotteiden osalta ainakaan toistaiseksi vaikuta olleen merkittävää vaikutusta Korean tuotantomalliin. Ne eivät etenkään johtaneet tuotantopanosten tuonnin kasvuun Korean naapurimaista.

6.           Päätelmät

Vapaakauppasopimuksen kahden täytäntöönpanovuoden perusteella on selvää, että kahdenvälisen kaupan kehittymisen osalta sopimus on toiminut erittäin hyvin, etenkin EU:n kannalta. Tavaravienti on kasvanut 24 prosenttia eli 7 miljardia euroa vapaakauppasopimuksen toisena täytäntöönpanovuotena verrattuna sopimuksen väliaikaista soveltamista edeltävään vuoteen. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että EU:n vienti muualle maailmaan kasvoi 17 prosenttia samalla kaudella. Koreasta tuleva tuonti väheni 6 prosenttia pääasiassa syistä, jotka eivät suoraan liity vapaakauppasopimukseen, mutta täysin tai osittain vapautettujen tavaroiden tuonti kehittyi positiivisesti sekä EU:n että Korean kannalta ja kasvoi enemmän kuin vienti. Viejät myös hyödyntävät yhä enenevässä määrin etuusjärjestelyn mukaisia tulleja, ja käyttöaste kasvaa etenkin EU:ssa, joskin alalla on edelleenkin parantamisen varaa.

Jatkossakin on keskityttävä vapaakauppasopimuksen moitteettomaan täytäntöönpanoon, jotta viejät saavat siitä odottamiaan hyötyjä. Joitakin täytäntöönpano-ongelmia esiintyy edelleen, erityisesti moottoriajoneuvojen ja niiden osien alalla. Keskustelut näistä ongelmista jatkuvat vapaakauppasopimuksella perustettujen eri komiteoiden ja työryhmien kokousten yhteydessä ja jatkotoimissa, jotta löydettäisiin hyväksymis- ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja sopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti.

Marraskuussa 2013 pidetyn EU:n ja Korean huippukokouksen yhteydessä EU ja Korea parafoivat lisäpöytäkirjan, jolla muutetaan vapaakauppasopimusta Kroatian EU:hun liittymisen vuoksi. Keskusteluja sopimuksen muuttamisesta edelleen kauppaa enemmän helpottaviksi jatketaan. Nämä muutokset ovat molempien osapuolten etujen mukaisia ja hyödyttävät viejiä ja kuluttajia sekä EU:ssa että Koreassa.

[1]               Vapaakauppasopimusta sovelletaan EU:ssa väliaikaisesti, kunnes kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen. Ratifioinnin tilanne on tarkistettavissa neuvoston päätökset sisältävältä verkkosivulta: http://www.consilium.europa.eu/policies/agreements/search-the-agreements-database?command=details&id=&lang=en&aid=2010036&doclang=EN

[2]               EUVL L 145, 31.5.2011, s. 19.

[3]               Prosenttiluvut viittaavat 15 prosentin kasvuun vapaakauppasopimuksen ensimmäisenä soveltamisvuotena verrattuna sopimusta edeltävään vuoteen ja 8 prosentin kasvuun sopimuksen toisena soveltamisvuotena verrattuna ensimmäiseen vuoteen.

[4]               On myös tavararyhmä, jonka tulleja ei vapautettu lainkaan, mutta sen osuus on vain 2 prosenttia kaikista tullinimikkeistä ja 1 prosentti koko tavarakaupasta.

[5]               Koska tähän ei sisälly tietoja siitä, mikä tuonti oli oikeutettua etuusjärjestelyihin, lukuja on täydennetty markkinoillepääsytietokannasta saaduilla Korean suosituimmuuskohtelutulleilla ja EU:n etuuskohtelutulleilla.