EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.2.2026
COM(2026) 105 final
LIITE
asiakirjaan ehdotus
Neuvoston päätös
Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.2.2026
COM(2026) 105 final
LIITE
asiakirjaan ehdotus
Neuvoston päätös
Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä
LIITE
Euroopan neuvoston sopimussarja – nro 229
Yleissopimus Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamisesta
Haag 16. joulukuuta 2025
Johdanto
Tämän yleissopimuksen allekirjoittajat, jotka
palauttavat mieliin kaikkia valtioita koskevat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan mukaiset velvoitteet, mukaan lukien velvoite pidättyä kansainvälisissä suhteissa väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa, ja selvittää kansainväliset riidat rauhanomaisin keinoin,
ilmaisevat syvän huolensa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä, siviiliväestön siirroista, infrastruktuurin ja luonnonvarojen katastrofaalisesta hävittämisestä, julkisen ja yksityisen omaisuuden menetyksistä ja taloudellisesta tuhosta,
pitävät mielessä, että on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa vapauteen, yhdenvertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa kansainvälistä rauhaa ja kehittää ystävällisiä suhteita kansakuntien välillä riippumatta niiden poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä tai niiden kehitystasosta,
palauttavat mieliin 2 päivänä maaliskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/1 nimeltä ”Aggression against Ukraine”, jossa yleiskokous tuomitsee jyrkästi Venäjän federaation hyökkäyksen Ukrainaa vastaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan vastaisena tekona,
palauttavat mieliin Kansainvälisen oikeuden toimikunnan artiklat kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja koskevasta valtiovastuusta ja vastuussa olevan valtion velvollisuuden korvata täysimääräisesti vahinko, joka on aiheutunut kansainvälisen oikeuden vastaisesta teosta,
palauttavat mieliin 16 päivänä joulukuuta 2005 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 60/147, jossa yleiskokous hyväksyi perusperiaatteet ja suuntaviivat kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön törkeiden loukkausten ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavien loukkausten uhreiksi joutuneiden oikeudesta korvaukseen ja hyvitykseen (Principles and Guidelines on the Right to a Remedy and Reparation for Victims of Gross Violations of International Human Rights Law and Serious Violations of International Humanitarian Law),
palauttavat mieliin 14 päivänä marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 nimeltä ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine”, jossa yleiskokous totesi, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kaikista kansainvälisen oikeuden loukkauksista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, mukaan lukien sen tekemä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset,
palauttavat mieliin, että päätöslauselmassa ES/11-5 yleiskokous totesi lisäksi, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korjaaminen,
palauttavat mieliin, että yleiskokous lisäksi tunnusti tarpeen perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi,
palauttavat mieliin, että yleiskokous suositti, että jäsenvaltiot perustavat yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälisen vahinkorekisterin, johon tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen aiheuttamista vahingoista, menetyksistä tai vammoista ja jonka tarkoituksena on myös edistää ja koordinoida todisteiden keräämistä,
pitävät myönteisenä Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisterin perustamista Euroopan neuvoston ministerikomitean 12 päivänä toukokuuta 2023 antamalla päätöslauselmalla CM/Res(2023)3 Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevan laajennetun osittaissopimuksen laatimisesta, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 9 päivänä heinäkuuta 2025 antamassa päätöslauselmassa CM/Res(2025)3,
panevat myös merkille, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteri on toimintavalmis ja ottaa vastaan, käsittelee ja kirjaa korvausvaatimuksia perussääntönsä mukaisesti,
palauttavat mieliin Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisterin perussäännön, jonka mukaan rekisterin toiminnan, mukaan lukien sen digitaalinen alusta kaikkine siihen kirjattuine korvausvaatimuksiin liittyvine tietoineen ja todisteineen, on tarkoitus muodostaa ensimmäinen osa tulevasta kansainvälisestä korvausmekanismista, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan kanssa,
panevat merkille, että tämä yleissopimus on tällainen kansainvälinen väline ja että sillä perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, joka muodostaa kansainvälisen korvausmekanismin toisen osan. Korvausmekanismiin voi kolmantena osana sisältyä myös tuleva korvausrahasto, jonka tehtävänä on maksaa korvauksia Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi aiheutuneista vahingoista, menetyksistä tai vammoista,
panevat merkille, että vaikka tässä yleissopimuksessa käsitellään Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 24 päivänä helmikuuta 2022 tai sen jälkeen tekemiä kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, tämä ei vapauta Venäjän federaatiota vastuusta niistä kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, joita se on tehnyt Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 27 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen, eikä estä tämän yleissopimuksen muuttamista siten, että sen ajallinen soveltamisala ulotetaan 20 päivään helmikuuta 2014,
sitoutuvat panemaan täytäntöön tämän yleissopimuksen määräykset kansainvälisen oikeuden mukaisesti,
ovat sopineet tästä Euroopan neuvoston avoimesta yleissopimuksesta seuraavasti:
I OSA – KÄSITTEIDEN KÄYTTÖ
1 artikla – Määritelmät
Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:
a)”yleiskokous” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 7 artiklan mukaisesti perustettua komission jäsenten kokousta,
b)”korvausvaatimukset” tarkoittavat tämän yleissopimuksen 3 artiklan mukaisia korvausvaatimuksia, jotka on toimitettu Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriin sen sääntöjen mukaisesti, ja sen jälkeen, kun rekisterin toiminta on tämän yleissopimuksen VII osan mukaisesti siirretty komissiolle, korvausvaatimuksia, jotka on toimitettu tämän yleissopimuksen 25 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti,
c)”komissio” tarkoittaa tällä yleissopimuksella perustettua Ukrainan kansainvälistä vaadekomissiota,
d)”komissaari” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 11 artiklan mukaisesti paneelin jäseneksi nimettyä henkilöä,
e)”neuvosto” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti perustettua komission neuvostoa,
f)”pääjohtaja” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 14 artiklan mukaisesti nimitettyä komission pääjohtajaa,
g)”taloudellinen komitea” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 8 artiklan mukaisesti perustettua komission taloudellista komiteaa,
h)”merkittävä rahoittaja” tarkoittaa jäsentä, joka varainhoitovuotena osallistuu komission talousarvioon korkeimmalla pakollisella rahoitusosuudella Euroopan neuvoston ministerikomitean 4 päivänä marraskuuta 1994 antamassa päätöslauselmassa (94)31 esitettyjen perusteiden mukaisesti,
i)”jäsen” tarkoittaa valtiota tai alueellisen yhdentymisen järjestöä, josta on tullut komission jäsen siten, että siitä on tullut tämän yleissopimuksen osapuoli tämän yleissopimuksen 27, 28, 30 tai 31 artiklan mukaisesti,
j)”tarkkailija” tarkoittaa valtiota, alueellisen yhdentymisen järjestöä tai kansainvälistä järjestöä, josta on tullut komission tarkkailija tämän yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti,
k)”paneeli” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti perustettua komissaaripaneelia,
l)”alueellisen yhdentymisen järjestö” tarkoittaa tietyn alueen täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa,
m)”Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteri” tai ”rekisteri” tarkoittaa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä, joka on perustettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 12 päivänä toukokuuta 2023 antamalla päätöslauselmalla CM/Res(2023)3, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 9 päivänä heinäkuuta 2025 antamassa päätöslauselmassa CM/Res(2025)3,
n)”säännöt ja määräykset” tarkoittavat komission toimintaa ohjaavia sääntöjä ja määräyksiä, jotka neuvosto on hyväksynyt tämän yleissopimuksen 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ja jotka yleiskokous on hyväksynyt tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti,
o)”sihteeristö” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 13 artiklan mukaisesti perustettua komission sihteeristöä.
II OSA – UKRAINAN KANSAINVÄLISEN VAADEKOMISSION PERUSTAMINEN, TOIMEKSIANTO JA TEHTÄVÄT
2 artikla – Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustaminen
Tällä yleissopimuksella perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio riippumattomaksi elimeksi Euroopan neuvoston toimielinjärjestelmän puitteissa.
3 artikla – Komission toimeksianto ja tehtävät
1.Komissio on hallinnollinen elin, joka ratkaisee sellaisten vahinkojen, menetysten tai vammojen korvausvaatimukset, jotka ovat aiheutuneet Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien sen tekemä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys sekä Venäjän federaation tekemät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset,
a)24 päivänä helmikuuta 2022 tai tämän päivän jälkeen,
b)i.Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäisellä alueella, joka käsittää Ukrainan maa-alueet, ilmatilan, sisäiset aluevedet ja aluemeren,
ii. Ukrainan talousvyöhykkeellä ja sen mannerjalustalla kansainvälisen oikeuden ja soveltuvin osin Ukrainan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tai
iii. Ukrainan lainkäyttövaltaan kuuluville ilma-aluksille tai aluksille, sekä
c)kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle, mukaan lukien sen alue- ja paikallisviranomaiset sekä valtion omistamat tai määräysvallassa olevat yhteisöt.
2.Tätä yleissopimusta sovellettaessa edellä olevan 1 kohdan mukaisella komission toimeksiannolla tarkoitetaan sitä, että komissio tarkastelee, arvioi ja ratkaisee korvausvaatimukset ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän.
3.Komissio käsittelee kaikki hallinnolliset, taloudelliset, menettelylliset, tosiasialliset, oikeudelliset ja poliittiset seikat tarpeen mukaan korvausvaatimusten ratkaisemiseksi ja kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän määrittämiseksi.
4.Komission toiminnan perustana on se, että Venäjän federaatio on kansainvälisen oikeuden mukaisesti vastuussa kaikista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan tekemiensä kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen aiheuttamista vahingoista, menetyksistä ja vammoista edellä olevan 1 kohdan mukaisesti.
5.Komission päätökset, mukaan lukien tämän yleissopimuksen mukaisesti määritettyjen ja myönnettyjen korvausten määriä koskevat päätökset, ovat lopullisia. Korvausmääriä koskevien päätösten on heijastettava perusteltua ja oikeudenmukaista korvausvaatimuksen arvon arviointia ja määrittämistä.
6.Kaikkien komission jäsenten on katsottava komission päätösten, siltä osin kuin kyse on komission toiminnasta, ratkaisevan lopullisesti kaikki korvausvaatimukseen liittyvät tosiasialliset ja oikeudelliset kysymykset.
III OSA – OIKEUDELLINEN ASEMA JA KOTIPAIKKA
4 artikla – Oikeushenkilöllisyys
1.Komissiolla on kansainvälinen oikeushenkilöllisyys.
2.Näin ollen komissiolla on sellainen oikeudellinen kelpoisuus, joka on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, toimeksiannon täyttämiseksi ja etujen turvaamiseksi, erityisesti kelpoisuus tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä panna vireille oikeudellisia menettelyjä.
5 artikla – Kotipaikka
1.Komission kotipaikka on jonkin tämän yleissopimuksen osapuolen alueella.
2.Komission asemasta ja toiminnasta isäntämaassa määrätään isäntämaan ja komission välillä tehtävällä isäntämaasopimuksella.
3.Komissiolla on toimisto Ukrainassa, jotta se pystyy avustamaan yleiskokousta, neuvostoa ja paneeleita niiden tehtävissä.
4.Komissio tekee Ukrainan kanssa järjestelyjä ja/tai sopimuksia, joilla säännellään komission Ukrainassa olevan toimiston asemaa ja toimintaa.
5.Yleiskokous voi päättää perustaa komission toimistoja mihin tahansa muuhun valtioon kyseisen valtion suostumuksella.
6 artikla – Erioikeudet ja vapaudet
1.Komissiolla, mukaan lukien sen toimisto Ukrainassa ja mahdolliset toimistot muissa valtioissa, on kunkin jäsenenä olevan valtion alueella ne erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen komission tehtävien hoitamiseksi ja toimeksiannon täyttämiseksi.
2.Jäseninä olevat valtiot soveltavat alueillaan Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen mukaisia sääntöjä komissioon, sen toimistoihin, pääjohtajaan, muihin sihteeristön jäseniin ja komission palkkaamiin asiantuntijoihin, erityisesti
a)Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 3–7 artiklaa komissioon, mukaan lukien sen toimistot, omaisuus ja varat,
b)Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 18 artiklaa pääjohtajaan ja muihin sihteeristön jäseniin,
c)Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 18 artiklan a ja e kohtaa komission palkkaamiin asiantuntijoihin.
3.Jäseninä olevat valtiot soveltavat alueillaan komissaareihin samoja erioikeuksia ja vapauksia kuin Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 16 artiklassa määrätään silloin, kun nämä toimivat komission asioissa.
4.Jäsenten edustajat komission elimissä, komissaarit, pääjohtaja, muut sihteeristön jäsenet ja komission palkkaamat asiantuntijat on kunkin jäsenenä olevan valtion alueella vapautettu kaikenlaisesta lainkäytöstä sen suhteen, mitä he puhuvat, kirjoittavat tai tekevät virallisessa ominaisuudessaan, ja tätä vapautusta sovelletaan edelleen heidän toimikautensa päätyttyä.
5.Jäsenenä oleva valtio voi Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella antaa selityksen, jonka mukaan edellä olevien 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti henkilölle annettua vapautusta lainkäytöstä ei sovelleta tällaisen henkilön tekemään moottoriajoneuvoliikennettä koskevien säännösten rikkomiseen tai tällaiselle henkilölle kuuluvan tai hänen kuljettamansa moottoriajoneuvon aiheuttamaan vahinkoon.
6.Erioikeuksista ja vapauksista, jotka kuuluvat
a)komissaareille, voi luopua yleiskokous,
b)pääjohtajalle, muille sihteeristön jäsenille ja komission palkkaamille asiantuntijoille, voi luopua Euroopan neuvoston pääsihteeri.
7.Edellä olevan 2 kohdan a alakohdan mukaisesta vapaudesta voi luopua yleiskokous. Vapaudesta luopumisen ei tule ulottua minkäänlaisiin täytäntöönpanoon tai menetetyksi tuomitsemiseen liittyviin toimiin, jotka kohdistuvat komission omaisuuteen, mukaan lukien komission digitaalinen alusta ja kaikki korvausvaatimuksia koskevat tiedot ja todisteet. Niiden osalta edellytetään yleiskokouksen tekemää erillistä luopumista.
8.Jos jäsen irtisanoo tämän sopimuksen tai tämä sopimus päätetään, jäsenet myöntävät edelleen tässä artiklassa tarkoitetut vapaudet.
IV OSA – ORGANISAATIORAKENNE
7 artikla – Yleiskokous
1.Yleiskokous koostuu kaikista komission jäsenistä.
2.Yleiskokous kokoontuu komission kotipaikassa, jollei yleiskokous toisin päätä. Yleiskokouksen ensimmäisen istunnon kutsuu koolle tämän yleissopimuksen tallettaja yhden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta.
3.Yleiskokous valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Yleiskokouksen puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessa estynyt yksi varapuheenjohtajista johtaa yleiskokousta ja suorittaa muut tehtävät yleiskokouksen hyväksymien menettelysääntöjen mukaisesti.
4.Yleiskokous
a)on kokonaisvastuussa komission toimeksiannon täyttämisestä ja valvoo komission elinten työtä,
b)suosittaa jäsenille, komission elimille ja jäljempänä i alakohdassa tarkoitetuille apuelimille toimenpiteitä komission tavoitteiden edistämiseksi,
c)hyväksyy komission toimintaa koskevat säännöt ja määräykset, jotka neuvosto on hyväksynyt tämän yleissopimuksen 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti,
d)päättää neuvoston jäsenistä tämän yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti,
e)hyväksyy komissaariehdokkaiden luettelon ja siihen tehtävät päivitykset vähintään vuosittain,
f)valitsee ensimmäisessä istunnossaan ja myöhemmin tarpeen mukaan komission pääjohtajan Euroopan neuvoston pääsihteerin nimitettäväksi,
g)valtuuttaa pääjohtajan toteuttamaan rekisterin siirron komissiolle tämän yleissopimuksen 24 ja 25 artiklan mukaisesti asianmukaiseksi katsomanaan ajankohtana ottaen huomioon vaikutukset jäsenille määritettäviin vuotuisiin rahoitusosuuksiin,
h)valtuuttaa neuvoston suosituksesta neuvoston perustamaan paneeleja ja nimeämään tarvittavat komissaarit asianmukaiseksi katsomanaan ajankohtana ottaen huomioon vaikutukset jäsenille määritettäviin vuotuisiin rahoitusosuuksiin,
i)perustaa neuvoston ja/tai pääjohtajan suosituksesta apuelimiä, jotka ovat tarpeen komission tehtävien hoitamiseksi,
j)hyväksyy vuotuisen rahoitusosuusasteikon,
k)hyväksyy komission vuotuisen talousarvion,
l)hyväksyy komission vuotuisen rahoituskertomuksen,
m)hyväksyy komission vuotuisen toimintakertomuksen sekä
n)hoitaa muita tehtäviä, jotka sille kuuluvat tämän yleissopimuksen nojalla, ja muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen komission toimeksiannon täyttämiseksi ja jotka eivät tämän yleissopimuksen nojalla kuulu neuvostolle, komissaaripaneeleille, pääjohtajalle tai sihteeristölle. Yleiskokous voi siirtää joitakin näistä muista tehtävistä tai ne kaikki neuvostolle.
5.Yleiskokous kokoontuu niin usein kuin on tarpeen, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Yleiskokous kokoontuu omalla päätöksellään, neuvoston pyynnöstä tai jäsenen pyynnöstä, jos kolmasosa jäsenistä kannattaa tällaista pyyntöä. Puheenjohtajalla on oikeus kutsua koolle yleiskokouksen ylimääräisiä istuntoja kiireellisissä tapauksissa. Jollei jäljempänä olevasta 6 kohdasta muuta johdu, yleiskokouksen päätöksenteko edellyttää kaikkien jäsenten enemmistön läsnäoloa.
6.Yleiskokous voi tehdä päätöksiä kirjallisella menettelyllä ja sähköisesti siten kuin yleiskokouksen menettelysäännöissä on määrätty.
7.Yleiskokous voi perustaa neuvoa-antavia komiteoita avustamaan työtään erityisaloilla, joilla on merkitystä yleiskokoukselle tai koko komissiolle.
8.Yleiskokous hyväksyy omat menettelysääntönsä ja muut tehtäviensä hoitamiseksi vaadittavat säännöt tai järjestelyt.
9.Sihteeristö toimii yleiskokouksen sihteeristönä.
8 artikla – Taloudellinen komitea
1.Yleiskokous perustaa taloudellisen komitean yleiskokouksen apuelimeksi. Varainhoitokomitea
a)määrittää jäsenten vuotuiset rahoitusosuudet tämän yleissopimuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti,
b)antaa sihteeristölle neuvoja komission talousarvion valmistelusta,
c)tarkastelee sihteeristön valmistelemaa komission talousarvioehdotusta seuraavalle vuodelle ja raportoi siitä yleiskokoukselle,
d)tarkastelee muiden kuin jäsenten ja tarkkailijoiden maksamia rahoitusosuuksia ja myöntää luvan niiden vastaanottamiseen tämän yleissopimuksen 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti,
e)antaa yleiskokoukselle suosituksia muista olennaisista rahoitusasioista sekä
f)hoitaa muut yleiskokouksen sille antamat rahoitusasioihin liittyvät tehtävät.
2.Taloudellinen komitea koostuu seuraavien tahojen edustajista:
a)kaikki jäsenet, jotka ovat komission talousarvion merkittäviä rahoittajia,
b)muut jäsenet ja tarkkailijat, jotka rahoittavat komission talousarviota vähintään määrällä, joka vastaa merkittävien rahoittajien pakollisia rahoitusosuuksia sinä varainhoitovuonna, jonka osalta ne ovat maksaneet tällaisen rahoitusosuuden,
c)muut yleiskokouksen valitsemat jäsenet.
3.Yleiskokous määrää edellä olevan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten lukumäärän ja edellä olevan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tarkkailijoiden lukumäärän. Yleiskokous tarkastelee näitä lukumääriä vuosittain. Tarkkailijoiden lukumäärä ei saa olla suurempi kuin jäsenten lukumäärä.
4.Jos komissio saa talousarviotarpeitansa varten riittävät varat muista lähteistä kuin määritetyistä rahoitusosuuksista, taloudellinen komitea koostuu ainoastaan yleiskokouksen valitsemista jäsenten edustajista.
5.Taloudellinen komitea pyrkii tekemään päätöksensä yksimielisesti. Jos kaikista pyrkimyksistä huolimatta yksimielisyyteen ei ole päästy, taloudellinen komitea tekee päätökset kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä siten, että kullakin taloudellisen komitean jäsenellä on yksi ääni, jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä. Taloudellisen komitean päätöksenteko edellyttää aina taloudellisen komitean jäsenten enemmistön läsnäoloa.
6.Menettelyä koskevat päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä. Jos on epäselvyyttä tai epävarmuutta siitä, onko asia menettelyllinen, päätös tehdään edellä olevan 5 kohdan mukaisesti.
7.Taloudellinen komitea kokoontuu tarvittaessa ja raportoi yleiskokoukselle. Taloudellinen komitea voi kutsua kokouksiinsa jäseniä, tarkkailijoita sekä muita valtioita ja yhteisöjä, jotka ovat tukeneet komissiota taloudellisesti kyseisellä raportointikaudella.
8.Sihteeristö antaa taloudelliselle komitealle tarvittavaa hallinnollista tukea.
9 artikla – Yleiskokouksessa äänestäminen
1.Jollei tässä yleissopimuksessa nimenomaisesti edellytetä muuta rajaa, yleiskokous tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.
2.Tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitetut päätökset tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, mukaan lukien merkittävien rahoittajien myöntävät äänet.
3.Menettelyä koskevat päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä. Jos on epäselvyyttä tai epävarmuutta siitä, onko asia menettelyllinen, päätös tehdään edellä olevan 1 kohdan mukaisesti.
4.Jokaisella jäsenellä on yleiskokouksessa yksi ääni.
10 artikla – Neuvosto
1.Neuvoston kokoonpano määräytyy seuraavasti:
a)Neuvostossa on vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista jäsentä. Jollei yleiskokous toisin päätä, neuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta vuorotteluperiaatteella. Yleiskokous päättää neuvoston kokoonpanon valitsemalla jäsenet neuvostossa toimimista kohtaan kiinnostuksensa ilmaisseiden jäsenten luettelosta siinä järjestyksessä, jossa ne ovat tulleet jäseniksi.
b)Yleiskokous määrittää ensimmäisessä istunnossaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen yhdeksän ensimmäistä jäsentä, jotka muodostavat neuvoston.
c)Yleiskokous määrittää kolme neuvoston lisäjäsentä istunnossa, joka pidetään sen jälkeen, kun kolmaskymmenes tämän yleissopimuksen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, ja kolme lisäjäsentä sen jälkeen, kun neljäskymmenes tällainen asiakirja on talletettu.
d)Jos Ukraina ja/tai Venäjän federaatio ovat neuvoston jäseninä edellä olevan a alakohdan sääntöjen mukaisesti, ne pidättäytyvät äänestämästä jäljempänä olevan 2 kohdan b alakohdassa, c alakohdan ii–v alakohdassa ja d alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa. Jos Ukraina ja/tai Venäjän federaatio ovat jäseninä mutta eivät neuvoston jäseninä, ne kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin ja niillä on oikeus esittää kantansa mutta ei äänioikeutta.
e)Yleiskokous hyväksyy säännöt, jotka koskevat jäsenten vuorottelua neuvostossa tämän artiklan määräysten mukaisesti, mukaan lukien jatkuvuuden varmistaminen jäsenten vaihtuessa.
2.Rajoittamatta tämän yleissopimuksen 7 artiklan soveltamista neuvosto
a)vastaa komission toimeksiannon täyttämisestä,
b)nimittää komissaarit ehdokasluettelosta, jonka yleiskokous on hyväksynyt tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisesti, ja perustaa paneeleja tämän yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti,
c)hyväksyy komission toimintaa ohjaavat säännöt ja määräykset, jotka yleiskokous myöhemmin hyväksyy, muun muassa seuraavien määrittämisen osalta:
i.säännöt ja menettelyt, joilla komissaarit nimitetään paneeleihin ja erotetaan niistä,
ii.säännöt ja menettelyt korvausvaatimusten esittämistä, tarkastelua, arviointia ja ratkaisemista varten ja kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän määrittämistä varten,
iii.todisteita koskevat standardit ja vaatimukset,
iv.säännöt vahinkojen, menetysten tai vammojen arvioimiseksi,
v.korvauksia koskevat standardit ja toimintatavat,
vi.menettelyt kiistanalaisten kysymysten ratkaisemiseksi,
vii.korvausvaatimusten tarkastelua, arviointia ja ratkaisemista koskeva ensisijaisuusjärjestys,
viii.säännöt ja menettelyt, jotka tarvitaan rekisterin toiminnan jatkamiseksi komission yhteydessä, ja sekä
ix.muut neuvoston toimivaltaan kuuluvat asiat,
d)on valtuutettu hyväksymään ja palauttamaan käsittelyyn paneelien päätössuosituksia, jotka koskevat paneelien käsittelemien korvausvaatimusten perusteella suoritettavien korvausten määriä sekä suositusten oikeudellista ja tosiasiallista perustaa, jollei tämän yleissopimuksen 17 ja 18 artiklassa toisin määrätä sekä
e)suorittaa muut yleiskokouksen sille siirtämät tehtävät.
3.Neuvosto kokoontuu säännöllisesti käsittelemään paneelien suosituksia käsiteltyjä korvausvaatimuksia koskeviksi päätöksiksi ja tekemään muita päätöksiä, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi. Sihteeristö voi osallistua neuvoston kokouksiin neuvoa-antavassa ominaisuudessa.
4.Neuvosto pyrkii tekemään päätöksensä yksimielisesti. Jos kaikista pyrkimyksistä huolimatta yksimielisyyteen ei ole päästy, neuvosto tekee päätökset kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä siten, että kullakin neuvoston jäsenellä on yksi ääni, jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä. Jollei jäljempänä olevasta 5 kohdasta muuta johdu, neuvoston päätöksenteko edellyttää neuvoston jäsenten enemmistön läsnäoloa.
5.Neuvosto voi tehdä päätöksiä kirjallisella menettelyllä ja sähköisesti siten kuin sen menettelysäännöissä on määrätty.
6.Menettelyä koskevat päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä. Jos on epäselvyyttä tai epävarmuutta siitä, onko asia menettelyllinen, päätös tehdään edellä olevan 4 kohdan mukaisesti.
7.Neuvosto hyväksyy omat menettelysääntönsä ja muut tehtäviensä toteuttamiseksi vaadittavat järjestelyt. Neuvosto valitsee keskuudestaan yhden vuoden toimikaudeksi puheenjohtajan ja yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa, jotka voidaan valita uudelleen.
8.Neuvosto antaa yleiskokoukselle kertomuksen kaksi kertaa vuodessa. Kertomukset sisältävät neuvoston käsittelemien korvausvaatimusten lukumäärän ja kussakin luokassa myönnettyjen korvausten kokonaismäärän sekä yhteenvedon kaikista muista komission toimintaan liittyvistä merkittävistä tosiasiallisista tai oikeudellisista seikoista.
11 artikla – Komissaarit
1.Komissaarinimitykset tehdään osallistavasti pitäen mielessä tarve huomioida riippumattomuus, puolueettomuus, rehellisyys, nuhteettomuus, kokemus, monialainen ammatillinen asiantuntemus, laaja maantieteellinen edustus ja sukupuolten välinen tasapaino. Komissaarien tulee olla asiantuntijoita sellaisilla aloilla kuin kansainvälinen oikeus, riitojenratkaisu, rahoitus, tilinpito, vakuutukset tai vahinkojen arviointi. Neuvosto voi asettaa komissaarien nimittämistä koskevia lisävaatimuksia ottaakseen huomioon paneelien erityistarpeita.
2.Jäsenet voivat nimetä komissaariehdokkaita. Ehdokkaat voivat myös hakea suoraan komissaareiksi. Sihteeristö järjestää nimeämis- ja hakuprosessin, selvittää ehdokkaiden taustat ja laatii luettelon komissaareiksi soveltuvista ehdokkaista.
3.Sihteeristö toimittaa ehdokasluettelon yleiskokoukselle hyväksyttäväksi. Sihteeristö toimittaa päivitetyn luettelon yleiskokoukselle hyväksyttäväksi vuosittain tai yleiskokouksen tai neuvoston sitä pyytäessä.
4.Ehdokkaita ei voida hylätä pelkästään heidän kansalaisuutensa perusteella.
5.Neuvosto päättää komissaarien toimeen sovellettavista ehdoista, mukaan lukien heille maksettavat korvaukset.
6.Komissaarit toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan ja ovat käytettävissä suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti.
12 artikla – Paneelit
1.Neuvosto perustaa paneeleita tarkastelemaan ja arvioimaan korvausvaatimuksia ja määrittämään kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän. Paneelit antavat neuvostolle päätössuosituksia hyväksyttäväksi.
2.Neuvosto määrittää perustettavien paneelien lukumäärän sekä kunkin paneelin toimeksiannon sihteeristön suosituksesta ja ottaen huomioon tehokkuuteen, joustavuuteen ja työmäärään liittyvät näkökohdat.
3.Kukin paneeli koostuu kolmesta komissaarista, jotka neuvosto on siihen nimennyt.
4.Kunkin paneelin komissaarit nimeävät yksimielisesti keskuudestaan paneelin puheenjohtajan. Jos he eivät pääse yksimielisyyteen, neuvosto nimeää puheenjohtajan.
13 artikla – Sihteeristö
1.Komissiolla on sihteeristö, jota johtaa pääjohtaja.
2.Sihteeristö antaa pääjohtajan alaisuudessa käsiteltäviin asioihin liittyvää, teknistä ja hallinnollista tukea komission ylläpidolle ja toiminnalle.
3.Sihteeristöllä on oltava sen tehtävien hoitamiseksi tarvittava asiantuntemus, mukaan luettuna riittävä asiantuntemus asiaa koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja tarvittavien kielten taito, tai sihteeristön tulee huolehtia tällaisen asiantuntemuksen hankkimisesta.
4.Sihteeristöön sovelletaan Euroopan neuvoston henkilöstömääräyksiä ja -sääntöjä. Kaikkien Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kansalaisia ja kaikkien jäsenten kansalaisia voidaan nimittää komission henkilöstöön. Yleiskokous voi lisäksi poiketa sovellettavista Euroopan neuvoston säännöistä ja määräyksistä, myös henkilöstön kansalaisuuden osalta, jos tämä edistää komission tehtävien hoitamista. Tällaisista hyväksytyistä poikkeuksista on ilmoitettava Euroopan neuvoston ministerikomitealle ja pääsihteerille.
14 artikla – Pääjohtaja
1.Pääjohtaja edustaa komissiota, ja hänellä on oikeus toimia sen puolesta.
2.Pääjohtajalla on oikeus tehdä sopimuksia ja järjestelyjä komission puolesta. Pääjohtaja tekee komission puolesta kansainvälisiä sopimuksia yleiskokouksen etukäteen antaman hyväksynnän jälkeen. Pääjohtaja tekee komission puolesta korvausvaatimuksia koskevien tietojen tai todisteiden vaihtamisen mahdollistavia järjestelyjä kansallisten tai kansainvälisten elinten kanssa neuvoston etukäteen antaman hyväksynnän jälkeen.
3.Euroopan neuvoston pääsihteeri siirtää pääjohtajalle ne valtuudet, jotka ovat tarpeen pääjohtajan tehtävien hoitamiseksi sihteeristön osalta.
4.Pääjohtaja
a)vastaa päivittäisestä sihteeristön toiminnan valvonnasta ja hallinnoinnista,
b)varmistaa käsiteltäviin asioihin liittyvän, teknisen, hallinnollisen ja organisatorisen tuen yleiskokouksen, neuvoston ja paneelien toiminnalle, mukaan lukien säännöllinen yhteydenpito ja niiden kokousten valmistelu,
c)vastaa korvausvaatimusten toimittamisesta paneelien käsiteltäviksi ja paneelien suositusten toimittamisesta neuvostolle,
d)pitää yhteyttä asiaankuuluviin kansallisiin ja kansainvälisiin elimiin erilaisissa kysymyksissä, jotka liittyvät komission toimintaan, mukaan lukien korvausvaatimuksia ja todisteita koskevat kysymykset sekä
e)hoitaa pääjohtajalle tämän yleissopimuksen nojalla kuuluvia tai yleiskokouksen ja/tai neuvoston siirtämiä muita tehtäviä.
5.Yleiskokous valitsee pääjohtajan. Yleiskokouksen tekemän valinnan jälkeen Euroopan neuvoston pääsihteeri nimittää pääjohtajan, jonka odotetaan palvelevan neljän vuoden pituisen, uusittavissa olevan toimikauden ajan.
6.Jäseniä pyydetään nimeämään ehdokkaita tähän toimeen ottaen huomioon komission käsiteltäväksi tulevien korvausvaatimusten luonne.
7.Ehdokkaiden tulisi olla rehellisiä ja nuhteettomia henkilöitä, joilla on asianmukaista kokemusta ja tehtävän edellyttämä ammatillinen pätevyys.
15 artikla – Riippumattomuus
1.Komissaarit sekä pääjohtaja ja sihteeristön muut jäsenet ovat tehtäviään hoitaessaan riippumattomia.
2.Tehtäviään hoitaessaan komissaarit, pääjohtaja ja sihteeristön muut jäsenet eivät pyydä eivätkä hyväksy ohjeita miltään hallitukselta tai muulta komission ulkopuoliselta viranomaiselta tai yhteisöltä. He pidättyvät kaikista toimista, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti heidän asemaansa yksinomaan komissiolle vastuussa olevina kansainvälisinä virkahenkilöinä.
3.Jokainen jäsen sekä Euroopan neuvosto ja sen elimet sitoutuvat kunnioittamaan komissaarien sekä pääjohtajan ja sihteeristön muiden jäsenten tehtävien täysin riippumatonta luonnetta ja pidättymään vaikuttamasta heihin heidän suorittaessaan tehtäviään.
4.Komissaareilla, pääjohtajalla ja sihteeristön muilla jäsenillä ei saa olla henkilökohtaista tai taloudellista intressiä missään komission käsiteltävänä olevassa asiassa. Mahdolliset eturistiriidat on julkistettava ja käsiteltävä komission sääntöjen mukaisesti.
5.Neuvosto hyväksyy eturistiriitoja ja niiden julkistamista koskevat säännöt komissaarien sekä tarvittaessa pääjohtajan ja sihteeristön muiden jäsenten osalta.
V OSA – KORVAUSVAATIMUKSET JA MENETTELY
16 artikla – Paneelien suorittama korvausvaatimusten tutkiminen
1.Paneelit tutkivat korvausvaatimukset, toteavat, ovatko korvausvaatimukset perusteltuja, määrittävät kunkin vaatimuksen osalta maksettavan korvauksen määrän ja antavat neuvostolle päätössuosituksia hyväksyttäväksi sovellettavien sääntöjen ja määräysten mukaisesti.
2.Paneelit voivat pyytää sihteeristöltä, että se palkkaa paneelien avuksi asiantuntijoita silloin, kun tarvitaan erityistä osaamista, asiantuntemusta tai kokemusta.
3.Korvausvaatimukset tutkitaan sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Paneelit päättävät omista työmenetelmistään.
4.Sihteeristö antaa paneeleille hallinnollista, teknistä, oikeudellista ja muuta apua niiden suorittaessa tehtäviään mutta ei osallistu paneelien lopulliseen päätöksentekoon.
17 artikla – Paneelien päätöksenteko
1.Paneelit pyrkivät hyväksymään suosituksensa yksimielisesti. Jos kaikista pyrkimyksistä huolimatta yksimielisyyteen ei ole päästy, paneelissa olevien komissaarien enemmistö hyväksyy päätössuositukset. Sihteeristö kirjaa sen, tehtiinkö paneelien päätökset yksimielisesti vai enemmistöllä, sekä mahdollisen äänestyksen tuloksen.
2.Paneelien päätössuositukset on perusteltava.
18 artikla – Paneelien suosituksia koskeva päätöksenteko
1.Neuvosto käsittelee korvausvaatimuksia koskevia paneelien suosituksia mahdollisimman pian sen jälkeen, kun suositukset on toimitettu neuvostolle. Suosituksia arvioidessaan neuvosto noudattaa paneelien mahdollisesti käyttämää korvausvaatimusten ryhmittelyä.
2.Kun neuvosto on täysin käsitellyt suosituksen, se katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto säännöissä ja määräyksissä määrätyin perustein päätä palauttaa sitä paneelille esittäen samalla päätöksensä perustelut ja mahdolliset lisäohjeet, jotka ovat neuvoston päätöksen erottamaton osa.
3.Paneeli ottaa huomioon neuvoston ohjeet ja antaa tarvittaessa uuden suosituksen.
4.Säännöissä ja määräyksissä määrätyissä poikkeustapauksissa neuvosto voi siirtää paneelin suosituksen käsiteltäväksi tilapäiselle tarkastelupaneelille, jonka neuvosto on tätä tarkoitusta varten perustanut.
5.Tilapäinen tarkastelupaneeli koostuu kolmesta paneelien puheenjohtajasta. Tämän yleissopimuksen 16 ja 17 artiklaa sovelletaan tilapäisiin tarkastelupaneeleihin ja niiden työhön.
6.Kun neuvosto on täysin käsitellyt asian, tilapäisen tarkastelupaneelin suositus katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto siirrä asiaa käsiteltäväksi yleiskokoukselle, joka ratkaisee asian lopullisesti neuvoston sijasta.
7.Tämän artiklan mukaisesti hyväksytystä suosituksesta tulee komission lopullinen päätös kyseisen korvausvaatimuksen osalta, eikä siihen saa enää hakea muutosta tai tarkistusta.
8.Sihteeristö pitää kirjaa yleiskokouksen, neuvoston ja mahdollisten tilapäisten tarkastelupaneelien päätöksenteosta.
19 artikla – Tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten tuomiot tai ratkaisut
1.Paneelit ja neuvosto ottavat päätöksenteossaan tarvittaessa huomioon tuomioistuinten ja muiden kansainvälisen oikeuden nojalla perustettujen lainkäyttöelinten asiaankuuluvat tuomiot tai ratkaisut.
2.Paneelit ja neuvosto voivat myös ottaa huomioon kansallisten tuomioistuinten asiaankuuluvat tuomiot tai ratkaisut.
3.Komissio toteuttaa toimielintensä välityksellä aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei kukaan hakija saa kaksinkertaista korvausta samasta vahingosta, menetyksestä tai vammasta. Jäsenet pyrkivät tukemaan komissiota tältä osin, erityisesti vaihtamalla tarvittaessa tietoja komission kanssa.
20 artikla – Standardit ja takeet
1.Komissio, mukaan lukien sen neuvosto, paneelit ja sihteeristö, toimii korkeimpien riippumattomuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja objektiivisuutta koskevien standardien mukaisesti.
2.Komissio toimii avoimesti, tiedottaa säännöllisesti yleisölle toiminnastaan ja suojaa henkilötietoja asianmukaisesti. Neuvosto hyväksyy avoimuutta koskevat säännöt, mukaan lukien komission päätösten julkaisemista koskevat säännöt.
3.Neuvosto hyväksyy henkilötietojen suojaa ja luottamuksellisuutta koskevat säännöt.
4.Kaikki komission menettelyt toteutetaan asianmukaiset menettelylliset takeet varmistaen.
21 artikla – Myönnettyjen korvausten rahoitus ja täytäntöönpano
1.Jäsenet tunnustavat, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. Näin ollen Venäjän federaation odotetaan rahoittavan korvaukset, jotka komissio määrittää ja myöntää tämän yleissopimuksen mukaisesti.
2.Jäsenten ei Venäjän federaatiota lukuun ottamatta tarvitse rahoittaa komission määrittämiä ja myöntämiä korvauksia.
3.Jäsenten kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvat tuomioistuimet tai muut oikeudelliset tai niihin verrattavat laitokset eivät voi panna täytäntöön komission päätöksiä, jollei asianomainen jäsen ole nimenomaisesti sallinut sitä kyseisen jäsenen kansallisen lainsäädännön nojalla.
22 artikla – Myönnettyjen korvausten maksamiseen liittyvät järjestelyt
Yleiskokous voi käsitellä myönnettyjen korvausten maksamiseen liittyviä järjestelyjä sen jälkeen, kun rahoitus on tullut saataville, mukaan lukien maksut mahdollisesta korvausrahastosta, joka voidaan perustaa tai nimetä tätä tarkoitusta varten yleiskokouksen sopivaksi katsomana ajankohtana.
VI OSA – KOMISSION TOIMINNAN RAHOITTAMINEN
23 artikla – Rahoitus ja talousarvio
1.Venäjän federaation tultua jäseneksi se vastaa komission kuluista tämän yleissopimuksen voimaantulosta lähtien.
2.Siihen saakka, kunnes Venäjän federaatio alkaa vastata komission kuluista, komission toiminta rahoitetaan jäsenille määritettävillä vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla. Tällaisten rahoitusosuuksien suorittaminen ei rajoita mahdollisuutta periä ne takaisin Venäjän federaatiolta.
3.Taloudellinen komitea määrittää jäsenten vuotuiset rahoitusosuudet niiden kriteerien perusteella, joilla määritetään Euroopan neuvoston yleiseen talousarvioon maksettavien rahoitusosuuksien vuotuinen asteikko, ja yleiskokous voi mukauttaa niitä kyseisen asteikon perustana olevien periaatteiden mukaisesti.
4.Komissio voi vastaanottaa ja hyödyntää toimintaansa liittyviä vapaaehtoisia rahoitusosuuksia, mukaan lukien luontoissuoritukset. Näiden rahoitusosuuksien on oltava yhteensopivia komission toimeksiannon ja tehtävien kanssa. Muiden kuin jäsenten ja tarkkailijoiden maksamat rahoitusosuudet edellyttävät taloudellisen komitean etukäteishyväksyntää.
5.Komissiolla on oma talousarvionsa Euroopan neuvoston yhteydessä. Yleiskokous hyväksyy vuosittain sihteeristön valmisteleman ja taloudellisen komitean tarkistaman komission talousarvion seuraavalle vuodelle.
6.Jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä, sovelletaan Euroopan neuvoston taloussääntöjä.
7.Yleiskokous voi keskeyttää jäsenen oikeudet, jos se katsoo, että jäsen ei ole täyttänyt tämän yleissopimuksen mukaisia taloudellisia velvoitteitaan.
VII OSA – VENÄJÄN FEDERAATION UKRAINAAN KOHDISTAMAN HYÖKKÄYKSEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN REKISTERI
24 artikla – Rekisterin toiminnan siirtäminen
1.Mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on perustettu ja sen pääjohtaja nimitetty, pääjohtaja ottaa yhteyttä rekisteriin ja/tai Euroopan neuvostoon tehdäkseen tarvittavat valmistelut rekisterin toiminnan siirtämiseksi komissiolle siten, että rekisterin keskeytymätön toiminta varmistetaan sen lakkauttamiseen saakka ja että komissio saa käyttöönsä tiedot rekisterissä olevista korvausvaatimuksista ja todisteista. Siirto käsittää rekisterin digitaalisen alustan kaikkine sen sisältämine korvausvaatimuksia koskevine tietoineen ja todisteineen, muut asiakirjat, arkistot, irtaimen ja kiinteän omaisuuden, kuten muun muassa rekisterin pankkitilit, tietotekniset laitteet, ohjelmistot ja niiden lisenssit, sopimukset ja järjestelyt, sekä kaikki niihin liittyvät tiedot siten, että komissiosta tulee rekisterin oikeusseuraaja.
2.Yleiskokous, neuvosto ja jäsenet avustavat tarvittaessa ja asianmukaisesti pääjohtajaa valmisteltaessa rekisterin toiminnan siirtämistä komissiolle.
3.Sen jälkeen kun yleiskokous on tehnyt tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan g alakohdassa tarkoitetun päätöksen, pääjohtaja toteuttaa rekisterin toiminnan siirron komissiolle ja vahvistaa yleiskokoukselle, kun siirto on suoritettu ja komissio voi aloittaa korvausvaatimuksiin liittyvän työnsä.
25 artikla – Rekisterin toiminnan jatkuminen komission yhteydessä
1.Rekisterin tehtävät, mukaan lukien korvausvaatimusten esittämiseen liittyvät järjestelyt, jatkuvat osana komissiota.
2.Neuvosto hyväksyy pääjohtajan ehdotuksesta asiaankuuluvat säännöt ja menettelyt.
VIII OSA – LOPPUMÄÄRÄYKSET
26 artikla – Riidanratkaisu
Jos jäsenten välille syntyy riita tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, kyseiset jäsenet pyrkivät ratkaisemaan riidan neuvottelemalla tai muulla valitsemallaan rauhanomaisella keinolla, kuten kääntymällä yleiskokouksen puoleen, joka auttaa tällaisten riitojen ratkaisemisessa sovinnollisesti.
27 artikla – Jäsenyys ja tarkkailijan asema
1.Jollei tämän yleissopimuksen 28 artiklasta muuta johdu, mikä tahansa valtio, Euroopan unioni ja mikä tahansa muu alueellisen yhdentymisen järjestö voi tulla komission jäseneksi tulemalla tämän yleissopimuksen osapuoleksi tässä yleissopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.
2.Yleiskokous voi kutsua minkä tahansa valtion, alueellisen yhdentymisen järjestön tai kansainvälisen järjestön komission tarkkailijaksi yleiskokouksen asettamien ehtojen mukaisesti. Mikä tahansa valtio, alueellisen yhdentymisen järjestö tai kansainvälinen järjestö voi pyytää, että se kutsutaan tarkkailijaksi.
3.Tarkkailijat voivat osallistua yleiskokouksen istuntoihin ilman äänioikeutta ja antaa suullisia tai kirjallisia lausuntoja yleiskokouksen istunnoissa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tämän yleissopimuksen 7 artiklan soveltamiseen.
4.Tarkkailijoilla, jotka ovat maksaneet komission talousarvioon vapaaehtoisesti vähintään sen suuruisen rahoitusosuuden kuin minkä yleiskokous on määrittänyt tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan j alakohdan mukaisesti, on oikeus osallistua komission vuotuisen talousarvion, komission vuotuisen rahoituskertomuksen ja komission vuotuisen toimintakertomuksen hyväksymiseen tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan k–m alakohdan mukaisesti, ja niillä on äänioikeus yleiskokouksessa sinä varainhoitovuonna, jonka osalta ne ovat maksaneet tällaisen rahoitusosuuden.
5.Jäseneltä, joka toimii komission toimeksiannon kanssa yhteensopimattomalla tavalla tai vaikeuttaa komission tehtävien hoitamista, voidaan pidättää oikeudet, ja yleiskokous voi pyytää jäsentä vetäytymään tämän yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti. Jos jäsen ei noudata pyyntöä, yleiskokous voi päättää, että kyseinen jäsen on lakannut olemasta jäsen yleiskokouksen määräämästä päivästä lähtien.
6.Yleiskokous keskeyttää tai peruuttaa tarkkailijan aseman vahvistamiensa menettelyjen mukaisesti tarkkailijalta, joka toimii komission toimeksiannon kanssa yhteensopimattomalla tavalla tai vaikeuttaa komission tehtävien hoitamista.
28 artikla – Venäjän federaation jäsenyys ja osallistuminen komission elinten työhön
1.Venäjän federaatiosta voi milloin tahansa tulla komission jäsen siten, että se ilmaisee suostumuksensa tulla tämän yleissopimuksen sitomaksi tämän yleissopimuksen 31 artiklan mukaisesti, ja sillä ehdolla, että se antaa tämän yleissopimuksen liittymiskirjaan liitettäväksi selityksen, jonka mukaan
a)se hyväksyy kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa niistä vahingoista, menetyksistä ja vammoista, jotka ovat aiheutuneet sen Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien sen tekemä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys sekä sen tekemät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset,
i.Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäisellä alueella, joka käsittää Ukrainan maa-alueet, ilmatilan, sisäiset aluevedet ja aluemeren,
ii.Ukrainan talousvyöhykkeellä ja sen mannerjalustalla kansainvälisen oikeuden ja soveltuvin osin Ukrainan kansallisen lainsäädännön mukaisesti,
iii.Ukrainan lainkäyttövaltaan kuuluville ilma-aluksille tai aluksille,
iv.kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle, mukaan lukien sen alue- ja paikallisviranomaiset sekä valtion omistamat tai määräysvallassa olevat yhteisöt.
b)se suostuu noudattamaan komission tekemiä korvauspäätöksiä ja antamaan tarvittavat varat myönnettyjen korvausten tai Ukrainan kanssa sovitun muun määrän maksamiseen, ja sekä
c)se suostuu korvaamaan jäsenille ja tarpeen mukaan myös tarkkailijoille rahoitusosuudet, jotka nämä ovat maksaneet komission kulujen kattamiseksi.
2.Yleiskokous varmistaa, että Venäjän federaation antama ja sen liittymiskirjaan liitetty selitys täyttää edellä olevan 1 kohdan ehdot.
3.Heti kun Venäjän federaatio ilmaisee kiinnostuksensa liittyä komission jäseneksi, neuvosto hyväksyy lisäsääntöjä, jotka sääntelevät Venäjän federaation osallistumista komission toimintaan. Yleiskokous hyväksyy nämä säännöt yksimielisesti.
4.Venäjän federaatio voi milloin tahansa pyytää, että se kutsutaan komission tarkkailijaksi tämän yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti.
29 artikla – Tallettaja
Euroopan neuvoston pääsihteeri toimii tämän sopimuksen tallettajana.
30 artikla – Allekirjoittaminen, ratifiointi, hyväksyminen ja voimaantulo
1.Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille valtioille ja Euroopan unionille, jotka osallistuivat tämän yleissopimuksen hyväksymistä varten pidettyyn diplomaattiseen konferenssiin, sekä kaikille muille valtioille, jotka äänestivät 14 päivänä marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 “Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine” puolesta.
2.Tämä yleissopimus ratifioidaan tai hyväksytään. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
3.Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
a)kaksikymmentäviisi allekirjoittajaa on ilmaissut suostumuksensa tulla tämän yleissopimuksen sitomaksi edellä olevan 2 kohdan määräysten mukaisesti, ja sekä
b)näiden allekirjoittajien yksittäiset rahoitusosuudet rekisterin talousarvioon vuodelle 2025 1 muodostavat yhteenlaskettuina vähintään 50 prosenttia kyseisen talousarvion kokonaismäärästä.
4.Jollei tämän Venäjän federaatiota koskevan yleissopimuksen 28 artiklassa toisin määrätä, tämä yleissopimus tulee voimaan sellaisen edellä 1 kohdassa tarkoitetun allekirjoittajan osalta, joka myöhemmin ilmaisee suostumuksensa tulla sen sitomaksi, seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona allekirjoittajan ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.
31 artikla – Liittyminen
1.Tämän yleissopimuksen osapuolet voivat tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen yleiskokouksen välityksellä kutsua minkä tahansa valtion tai alueellisen yhdentymisen järjestön, joka ei osallistunut tämän yleissopimuksen hyväksymistä varten pidettyyn diplomaattiseen konferenssiin ja joka ei äänestänyt 14 päivänä marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine” puolesta, liittymään tähän yleissopimukseen.
2.Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa määrätään, ja tämän yleissopimuksen 28 artiklan mukaisesti Venäjän federaatio voi liittyä tähän yleissopimukseen milloin tahansa.
3.Yleissopimukseen liittyvän valtion tai alueellisen yhdentymisen järjestön osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
32 artikla – Alueellinen soveltaminen
1.Valtio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määrittää yhden tai useamman kyseisen valtion alueen, johon yleissopimusta sovelletaan.
2.Valtio voi myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä laajentaa tämän yleissopimuksen soveltamisen muuhun, selityksessä määritettyyn kyseisen valtion alueeseen, jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa tai jonka puolesta sillä on toimivalta tehdä sitoumuksia. Tällaisen alueen osalta tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.
3.Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti annettu selitys voidaan peruuttaa siinä määritetyn alueen osalta ilmoittamalla peruutuksesta Euroopan neuvoston pääsihteerille. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
33 artikla – Muutokset
1.Jäsen voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.
2.Tämän yleissopimuksen muuttamista koskeviin ehdotuksiin voi sisältyä ehdotus tämän yleissopimuksen ajallisen soveltamisalan laajentamisesta sisältämään korvausvaatimukset, jotka koskevat Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 20 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen tekemistä kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista aiheutuneita vahinkoja, menetyksiä tai vammoja.
3.Euroopan neuvoston pääsihteeri antaa muutosehdotuksen tiedoksi sopimuspuolille. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa asiasta yleiskokoukselle.
4.Yleiskokous käsittelee ehdotetun muutoksen ja voi hyväksyä sen.
5.Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa yleiskokouksen hyväksymän muutoksen tekstin jäsenille ratifioitavaksi tai hyväksyttäväksi.
6.Tämän artiklan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kaikki jäsenet ovat ilmoittaneet Euroopan neuvoston pääsihteerille ratifioineensa tai hyväksyneensä sen.
34 artikla – Varaumat
Tämän yleissopimuksen määräyksiin ei voida tehdä varaumia.
35 artikla – Irtisanominen
1.Milloin tahansa sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan tämän yleissopimuksen 30 artiklan mukaisesti, jäsen voi irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla siitä Euroopan neuvoston pääsihteerille.
2.Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen. Jos Venäjän federaatio irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on kymmenen vuotta tai kunnes tämä yleissopimus päättyy tämän yleissopimuksen 36 artiklan mukaisesti.
3.Tämän artiklan mukaisella irtisanomisella ei ole taannehtivaa vaikutusta tämän yleissopimuksen mukaisiin sitoumuksiin ja velvoitteisiin irtisanovan jäsenen jäsenyyden aikana.
36 artikla – Voimassaolo ja päättyminen
1.Tämä yleissopimus on voimassa vähintään kymmenen vuoden ajan sen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä olevan 4 kohdan soveltamista.
2.Sen jälkeen yleissopimuksen voimassaolo jatkuu enintään viisi vuotta kerrallaan, jos yleiskokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kaikista jäsenistä vuoden sisällä ennen kuluvan kauden päättymistä päättää pitää sen voimassa.
3.Yleiskokous voi milloin tahansa tämän yleissopimuksen voimaantulon kymmenvuotispäivän jälkeen vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kaikista jäsenistä päättää tämän yleissopimuksen ja lakkauttaa komission.
4.Yleiskokous päättää tämän yleissopimuksen, jos
a)tämän yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti tehtyjen irtisanomisten seurauksena tämän yleissopimuksen osapuolten lukumäärä alittaa tämän yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritellyn rajan tai
b)varat eivät riitä komission toiminnasta seuraavien kahdentoista kuukauden kuluessa aiheutuviksi ennakoitujen kustannusten rahoittamiseen eikä komissio pysty varmistamaan vaihtoehtoisia tapoja toimintansa rahoittamiseksi.
5.Edellä olevan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yleissopimuksen päättyminen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut tämän tapahtuman aiheuttavan irtisanomisilmoituksen, jollei yleiskokous kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tämän yleissopimuksen osapuolten lukumäärä alittaa tämän yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritellyn rajan, yksimielisesti päätä, että tämä yleissopimus pidetään voimassa ja että komissio jatkaa määrätyn ajan.
6.Edellä olevan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yleissopimuksen päättyminen tulee voimaan mahdollisimman pian sen päivän jälkeen, jona yleiskokous päätti päättää sen.
7.Jos tämä yleissopimus päätetään ja komissio lakkautetaan, yleiskokous varmistaa, että kaikki korvausvaatimuksia koskevat tiedot ja komission saamat todisteet sekä sen päätökset ja muut asiakirjat, mukaan lukien arkistot, säilytetään.
8.Ennen tämän yleissopimuksen päättymistä ja komission lakkauttamista tämän artiklan mukaisesti yleiskokous hyväksyy tarvittavat siirtymävaiheen järjestelyt.
37 artikla – Ilmoitukset
Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille valtioille ja Euroopan unionille, jotka osallistuivat tämän yleissopimuksen hyväksymistä varten pidettyyn diplomaattiseen konferenssiin, allekirjoittajille, osapuolille ja muille valtioille tai alueellisen yhdentymisen järjestöille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen,
a)kaikista allekirjoituksista;
b)kaikkien ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisesta;
c)tämän yleissopimuksen 30 artiklan mukaisesta tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä,
d)tämän yleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti hyväksytyistä muutoksista ja tällaisten muutosten voimaantulopäivistä,
e)tämän yleissopimuksen 6 artiklan 5 kohdan mukaisista selityksistä,
f)tämän yleissopimuksen 35 artiklan mukaisista irtisanomisista,
g)kaikista muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimista, selityksistä, ilmoituksista tai tiedonannoista.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Haagissa 16 päivänä joulukuuta 2025 yhtenä englannin-, ranskan- ja espanjankielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, muille valtioille ja Euroopan unionille, jotka osallistuivat tämän yleissopimuksen hyväksymistä varten pidettyyn diplomaattiseen konferenssiin, sekä valtioille tai alueellisen yhdentymisen järjestöille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.