IMMC.COM%282026%29105%20final.FIN.xhtml.1_FI_ACT_part1

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.2.2026

COM(2026) 105 final

2026/0065(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä

PERUSTELUT

Tällä ehdotuksella komissio pyytää neuvostolta lupaa tehdä Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimus.

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 14. marraskuuta 2022 päätöslauselman A/RES/ES-11/5 1 ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine”. Yleiskokous vahvisti päätöslauselmassa, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kansainvälisen oikeuden loukkauksista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, mukaan lukien Venäjän toteuttama Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys, samoin kuin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksista ja että sen on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen.

Päätöslauselmassa tunnustettiin tarve perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi. Siinä myös suositettiin, että jäsenvaltiot perustavat yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälisen vahinkorekisterin. Rekisterin on tarkoitus muodostaa asiakirja-aineisto, joka sisältää todisteet ja korvausvaatimustiedot niistä vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista. Rekisterin avulla voidaan myös edistää ja koordinoida todisteiden keräämistä. Valtiot hyväksyivät YK:n yleiskokouksen päätöslauselman mukaisen vaiheittaisen toimintatavan ja päättivät ensin perustaa rekisterin ja sen jälkeen korvausmekanismin muut osat eli vaadekomission ja korvausrahaston.

Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 12. toukokuuta 2023 päätöslauselman CM/Res(2023)3 2 laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteristä, jäljempänä ’rekisteri’. Unioni liittyi rekisteriä koskevaan laajennettuun osittaiseen sopimukseen perustajajäsenenä toukokuussa 2023 3 ja muutti statuksensa liitännäisjäsenestä osallistujaksi heinäkuussa 2024 4 . Tämä muutos korosti unionin vahvaa sitoutumista rekisterin toimintaan muun muassa vuotuisen pakollisen rahoitusosuuden maksamisen kautta.

Rekisterin toiminta käynnistettiin virallisesti 2. huhtikuuta 2024 pidetyn ”Restoring Justice for Ukraine” -ministerikokouksen yhteydessä. Asiasta kiinnostuneet valtiot sopivat tuolloin aloittavansa keskustelut säädösluonnoksesta vaadekomission perustamiseksi. Tämän hallintoelimen tarkoituksena on tarkastella ja arvioida hakemusten korvauskelpoisuutta ja tehdä niistä päätöksiä sekä määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrä rekisterin työn pohjalta. Rekisterin sihteeristö laati alustavan luonnoksen kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, jäljempänä ’säädösluonnos’. Se järjesti yhdessä Ukrainan ja Alankomaiden kanssa heinäkuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana neljä valmistelukokousta, joissa vaihdettiin alustavia näkemyksiä säädösluonnoksesta ja sen myöhemmistä tarkistuksista. Näihin kokouksiin kutsuttiin kaikki 94 valtiota, jotka olivat äänestäneet edellä mainitun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta.

Neuvosto antoi 17. maaliskuuta 2025 päätöksen 5 luvan antamisesta komissiolle osallistua unionin puolesta neuvotteluihin säädösluonnoksesta, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio.

Maalis-syyskuussa 2025 Haagissa pidettyihin neljään neuvottelukokoukseen osallistui noin 55 valtuuskuntaa, myös Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot. Ensimmäiset kolme kokousta kutsuttiin koolle Ukrainan vaadekomission perustamiseen tähtäävää kansainvälistä sopimusta käsittelevän hallitustenvälisen neuvottelukomitean, jäljempänä ’hallitustenvälinen neuvottelukomitea’, muodossa. Euroopan komissio on tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) kanssa osallistunut neuvotteluihin aktiivisesti neuvoston neuvotteluohjeissa asetettujen tavoitteiden pohjalta ja raportoinut asiasta säännöllisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä ja Euroopan neuvostoa käsittelevälle neuvoston työryhmälle edellä mainitun päätöksen mukaisesti.

Hallitustenvälinen neuvottelukomitea päätti kolmannessa kokouksessaan laatia tämän kansainvälisen sopimuksen avoimena Euroopan neuvoston yleissopimuksena, jäljempänä ’yleissopimus’. Syyskuussa 2025 pidettiin neljäs neuvottelukierros Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista käsittelevän tilapäisen komitean, jäljempänä ’CAHEC’, ensimmäisen kokouksen yhteydessä. Tässä kokouksessa CAHEC keskusteli yleissopimuksesta, työjärjestyksestä, päätöslauselmasta ja päätösasiakirjasta ja hyväksyi ne alustavasti. Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi yleissopimuksen alustavasti 22. lokakuuta 2025. 6

Neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2025 päätöksen (EU) 2025/2655 7 , jossa komissiolle annettiin lupa allekirjoittaa yleissopimus Euroopan unionin puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen. Päätöksellä annettiin myös lupa diplomaattikokouksen päätösasiakirjan allekirjoittamiseen ja hyväksyttiin päätöslauselma, jossa vahvistetaan vaadekomission toimintojen käynnistämistä ja sen toimeksiannon täyttämistä varten tarvittavat järjestelyt.

Diplomaattikokous pääsi 15. joulukuuta 2025 Haagissa yhteisymmärrykseen yleissopimusluonnokseen tehtävistä vähäisistä teknisistä muutoksista, minkä jälkeen yleissopimus, päätöslauselma ja päätösasiakirja hyväksyttiin virallisesti 16. joulukuuta 2025. Yleissopimuksen allekirjoitti 34 valtiota ja Euroopan unioni 16. joulukuuta. Sopimuksen allekirjoitti vielä yksi valtio 19. joulukuuta, joten allekirjoittajien kokonaismäärä on nyt 36.

Diplomaattikokous vahvisti, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mihin kuuluu myös velvoite korvata tällaisten tekojen aiheuttamat fyysiset ja aineelliset vahingot. Diplomaattikokous myös kannusti kaikkia osallistujia siihen, että ne tarkastelisivat edelleen kansainvälisellä tasolla ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti Ukrainan kansainvälisen vaadekomission yleissopimuksen nojalla määrittämän ja myöntämän korvauksen mahdollisia rahoituslähteitä.

Kuten diplomaattikokouksen päätöslauselmassa määrätään, Euroopan neuvosto perustaa yhteistyössä vahinkorekisterin kanssa ennakkoryhmän valmistelemaan vaadekomission toiminnan käynnistämistä. Euroopan unioni ilmoitti 16. joulukuuta 2025 enintään miljoonan euron vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta näiden valmistelutoimien tukemiseen.

Sopimuksessa mukana olevia valtioita ja Euroopan unionia pyydetäänkin tämän 16. joulukuuta 2025 pidetyn diplomaattikokouksen seurauksena tekemään yleissopimus. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on pyytää neuvostolta lupa yleissopimuksen tekemiseen, jotta unionista voi tulla yleissopimuksen 27 artiklan 1 kohdassa määrätyn mukainen vaadekomission jäsen.

Vaadekomission neuvostossa olisi yleissopimuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan oltava vähintään yhdeksän ja enintään 15 jäsentä, jotka toimivat vuorotteluperiaatteella kolmen vuoden ajan. Yleissopimuksen voimaantuloedellytysten täyttyessä yleiskokouksen olisi yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdan nojalla nimettävä ensimmäiset yhdeksän jäsentä, jotka muodostavat neuvoston. Yleiskokouksen olisi sen jälkeen nimettävä lisää jäseniä kasvattaen yleissopimuksen ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisten määrää asteittain siten kuin yleissopimuksen 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määrätään. Tämän vuoksi on unionin edun mukaista olla ensimmäisten yhdeksän osapuolen joukossa, jotka suostuvat yleissopimuksen noudattamiseen, jotta siitä tulee yksi neuvoston ensimmäisistä yhdeksästä jäsenestä.

Yleissopimuksen sisältö

Yleissopimuksessa, joka on tämän ehdotuksen liitteenä, määrätään seuraavaa:

1)Vaadekomissio on riippumaton elin, jolla on kansainvälinen oikeushenkilöllisyys osana Euroopan neuvoston institutionaalista kehystä. Se muodostaa kansainvälisen korvausmekanismin toisen osan, joka seuraa vahinkorekisteriä. Rekisterin toimintojen olisi jatkuttava osana vaadekomissiota, josta tulee rekisterin oikeusseuraaja ja joka saa käyttöönsä rekisterin digitaalisen alustan, datan ja arkistot.

2)Yleissopimuksessa selvennetään, että vaikka siinä käsitellään kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, joihin Venäjän federaatio on syyllistynyt Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022 tai sen jälkeen, tämä ei vapauta Venäjän federaatiota vastuusta sen Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 20. helmikuuta 2014 alkaen toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista eikä sulje pois mahdollisuutta muuttaa yleissopimusta tulevaisuudessa siten, että sen ajallinen soveltamisala voidaan laajentaa alkamaan 20. helmikuuta 2014.

3)Vaadekomission jäseneksi voi liittyä mikä tahansa diplomaattikokoukseen osallistunut Euroopan neuvoston jäsenvaltio, mikä tahansa muu valtio ja Euroopan unioni sekä mikä tahansa muu valtio, joka äänesti 14. marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 puolesta. Yleissopimuksen voimaantulon jälkeen yleissopimuksen osapuolet voivat kutsua minkä tahansa valtion tai alueellisen yhdentymisen järjestön liittymään yleissopimukseen. Jäsenten on maksettava vuotuinen maksuosuus vaadekomission rahoittamiseksi, kunnes Venäjän federaatio alkaa vastata kustannuksista. Tarkkailijat osallistuvat yleensä ilman äänioikeutta, mutta merkittäviä vapaaehtoisia rahoitusosuuksia suorittavat tarkkailijat saavat äänioikeuden tiettyjen rahoituskertomusten ja talousarvion osalta.

4)Jos Venäjän federaatio hakee jäsenyyttä, sen on annettava julistus, jonka mukaan se suostuu ottamaan vastuun kaikista vahingoista, rahoittamaan korvaukset ja korvaamaan kaikkien jäsenten ja tarkkailijoiden kustannukset yleissopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

5)Yleissopimuksen mukaan vaadekomissiolla on kaikista jäsenistä koostuva yleiskokous, joka toimii sen hallintoelimenä. Yleiskokous vastaa vaadekomission toimeksiannon täyttämisen valvonnasta, sen keskeisten elinten ja virkamiesten nimittämisestä ja valtuuttamisesta sekä sääntöjen ja talousarvion hyväksymisestä. Yleiskokouksen olisi kokoonnuttava vaadekomission kotipaikassa, jollei se toisin päätä. Sen ensimmäinen kokous on kutsuttava koolle vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta.

6)Vaadekomission neuvostossa olisi yleissopimuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan lisäksi oltava vähintään yhdeksän ja enintään 15 jäsentä, jotka toimivat vuorotteluperiaatteella kolmen vuoden ajan. Yleiskokouksen olisi nimettävä neuvoston yhdeksän ensimmäistä jäsentä ensimmäisessä kokouksessaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Vaadekomission neuvosto on vastuussa vaadekomission toimeksiannon hoitamisesta ja se nimittää vaadekomission jäsenet ja paneelit, hyväksyy korvausvaatimuksia ja korvauksia koskevat aineelliset ja menettelysäännöt sekä tekee tai peruuttaa korvauspäätökset paneelin suositusten perusteella yleiskokouksen valvonnassa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen suhteessa toimiin, joita unioni on toteuttanut vastauksena Venäjän federaation helmikuussa 2022 käynnistämään hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan. Ehdotuksella vahvistetaan unionin sitoumus noudattaa kansainvälistä oikeutta, varmistaa vastuuvelvollisuus kansainvälisistä rikoksista Ukrainassa ja sitä vastaan sekä tukea Ukrainan oikeutta oikeuteen ja täysimääräiseen korvaukseen.

Ehdotuksen välittömänä perustana on etenkin unionin sitoumus perustaa kansainvälinen korvausmekanismi Ukrainaa varten sekä osallistua vahinkorekisteriin. Rekisteristä ilmoitettiin Reykjavikissa 16. ja 17. toukokuuta 2023 järjestetyssä Euroopan neuvoston valtion- ja hallitusten johtajien neljännessä huippukokouksessa. Siihen tallennetaan asiakirjatodisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot niistä vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut 24. helmikuuta 2022 alkaen Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen seurauksena. Kuten edellä on todettu, unioni liittyi perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä laajennettuun osittaiseen sopimukseen rekisteristä alusta alkaen ja lujitti sitoumustaan vielä heinäkuussa 2024, kun siitä tuli täysivaltainen jäsen.

Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 9. heinäkuuta 2025 rekisterin jatkamisen toukokuun 2026 jälkeen päätöslauselmalla CM/Res(2025)3 8 , jossa vahvistettiin laajennettu osittainen sopimus Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteristä.

Kuten yleissopimuksessa ja vahinkorekisteriä koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamisesta annetussa päätöslauselmassa CM/Res(2023)3 määrätään, rekisterin työn siirtämiseen vaadekomissiolle on sisällyttävä rekisterin digitaalinen alusta, mukaan lukien kaikki siihen sisältyvät tiedot korvausvaatimuksista ja todisteista sekä kaikki muut asiakirjat, arkistot sekä irtain ja kiinteä omaisuus. Siirron olisi katettava muun muassa pankkitilit, tietotekniset laitteet, ohjelmistot ja niihin liittyvät rekisterin käyttöluvat, sopimukset ja järjestelyt sekä niihin liittyvät tiedot siten, että vaadekomissiosta tulee rekisterin oikeusseuraaja.

Unionin rahoitustuki Ukrainaa koskevan kansainvälisen korvausmekanismin perustamiselle on ensisijaisesti mahdollistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 212 artiklan perusteella hyväksytyllä asetuksella (EU) 2024/792 9 (Ukrainan tukivälinettä koskeva asetus). Tukivälineen tavoitteiden mukaan sillä on tarkoitus ”tukea aloitteita demokratian, kansainvälisen oikeuden ja korruptionvastaisten toimien tukemiseksi ja toteuttamiseksi Ukrainassa ja tähän työhön osallistuvia toimijoita ja järjestöjä” (3 artiklan 2 kohdan i alakohta) ja ”vahvistaa kansainvälisen oikeuden noudattamista” (3 artiklan 2 kohdan h alakohta). Unioni on Ukrainan tukivälinettä koskevan asetuksen 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti tukenut taloudellisesti prosesseja, joilla ”edistetään oikeudenmukaisuutta, totuuden selvittämistä, kokonaisvaltaista konfliktinjälkeistä olojen normalisoimista kohti osallistavaa ja rauhanomaista yhteiskuntaa sekä todisteiden keräämistä sodan aikana tehdyistä rikoksista”, kuten vahinkorekisteriä ja Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvää kansainvälistä keskusta (ICPA).

Komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2026 ehdotuksen asetukseksi 10 tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Ukrainan tukilainan perustamisessa vuosiksi 2026 ja 2027. Ehdotuksen tarkoituksena on vastata Ukrainan kiireellisiin tarpeisiin varmistamalla uuden välineen perustaminen niin, että Ukrainalle annetaan 90 miljardia euroa unionin tukea lainana, joka maksetaan takaisin Venäjän federaation maksettavaksi kuuluvista korvauksista. Ehdotuksen johdanto-osan 24 kappaleen mukaan Ukraina voi käyttää tällaista makrotaloudellista rahoitusapua, kun se tukee korvausten rahoittamista niille henkilöille, joille on koitunut vahinkoa Venäjän laittomien toimien tuloksena, myös Euroopan neuvoston yhteyteen perustetun Ukrainan vaadekomission kautta.

Komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2026 SEUT-sopimuksen 212 artiklaan perustuvan ehdotuksen 11 Ukrainan tukivälinettä koskevan asetuksen muuttamisesta. Se on yksi välineistä, joilla 90 miljardin euron rahoitustukipaketti voidaan toimittaa Ukrainalle.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen Ukrainaa tukevien unionin laajempien toimintapolitiikkojen kanssa. Sillä pyritään saavuttamaan erillisiä mutta toisiaan vahvistavia tavoitteita laajemmassa vastuuvelvollisuusrakenteessa, jolla puututaan Venäjän federaation laittomaan hyökkäyssotaan.

Komissio ilmoitti 2. helmikuuta 2023 Eurojustin yhteydessä toimivan ICPA:n perustamisesta. Heinäkuussa 2023 perustettu ICPA on ollut hyvin tärkeässä roolissa Ukrainan ja viiden jäsenvaltion toteuttamien, hyökkäysrikosta koskevien kansallisten tutkintojen tehostamisessa, sillä se on hankkinut todisteita ja helpottanut yhteistä asioiden vireillepanoa erityistuomioistuimessa tulevaisuudessa käytäviä oikeudenkäyntejä varten.

Unioni osallistui tammikuusta 2023 maaliskuuhun 2025 Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamista käsittelevään ydinryhmään, jäljempänä ’ydinryhmä’, keskustellakseen yksityiskohdista perustettaessa tuomioistuinta, jolla on valtuudet tutkia Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäysrikoksesta suurimmassa vastuussa olevia henkilöitä, asettaa heitä syytteeseen ja tuomita heidät.

Ulkoasiainministerit ja muut ydinryhmän osallistujien edustajat kokoontuivat 9. toukokuuta 2025 Lviviin ja antoivat Lvivin julkilausuman, jossa he sitoutuivat erityistuomioistuimen perustamiseen Euroopan neuvoston puitteissa, sen toiminnan nopeaan käynnistämiseen ja sen toiminnan sujuvuuden tukemiseen. Samalla tunnustettiin komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon keskeinen panos koko prosessin ajan.

Ukraina ja Euroopan neuvosto allekirjoittivat sopimuksen 12 erityistuomioistuimen perustamisesta 25. kesäkuuta 2025. Tämän jälkeen työtä on jatkettu Euroopan neuvoston puitteissa, jotta saataisiin valmiiksi tarvittavat tuomioistuimen perustamissäädökset, erityisesti laajennettu osittainen sopimus erityistuomioistuimen hallintokomiteasta.

Lisäosoitus unionin sitoumuksesta tukea Ukrainaa ja varmistaa vastuuvelvollisuus Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan tehdyistä kansainvälisistä rikoksista on unionin 10 miljoonan euron tuki erityistuomioistuinta valmistelevalle ennakkoryhmälle 24 kuukauden ajan tammikuusta 2026 alkaen 13 naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen 14 (NDICI – Globaali Eurooppa) kautta.

Tällä ehdotuksella täydennetään myös unionin aktiivista osallistumista koordinointifoorumeille, kuten Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n muodostamaan hirmutekoja käsittelevään neuvoa-antavaan ryhmään, joka antaa asiantuntija-apua Ukrainan ylimmän syyttäjän toimistolle, sekä vuoropuheluryhmään, joka toimii kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja avunantajien Ukrainan oikeusalalle antaman tuen koordinointikeskuksena.

Ehdotuksella myös noudatetaan unionin toimintapolitiikkaa, jonka mukaan Venäjän federaatioon kohdistetaan jatkuvasti useammanlaisia rajoittavia toimenpiteitä sen laittomista toimista aiheutuvien kustannusten kasvattamiseksi ja hyökkäyksen jatkamiskyvyn rajoittamiseksi. 15 Rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistamisen lujittamiseksi unioni on muun muassa perustanut jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän ja hyväksynyt direktiivin (EU) 2024/1226 16 , jolla yhdenmukaistetaan unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen määritelmät ja rikosoikeudelliset seuraamukset. Lisäksi komissio on nimittänyt EU:n pakotelähettilään, jonka tehtävänä on ylläpitää jatkuvaa korkean tason keskustelua kolmansien maiden kanssa siitä, miten vältetään erityisesti Venäjän federaatioon kohdistuvien unionin rajoittavien toimenpiteiden kiertäminen. Komissio on myös julkaissut kansallisille viranomaisille ja yksityisille toimijoille tarkoitettuja ohjeita asiaa koskevien unionin sääntöjen tulkinnasta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Aineellinen oikeusperusta neuvoston päätökselle, joka koskee luvan antamista yleissopimuksen tekemistä varten, on SEUT-sopimuksen 212 artikla. Myös neuvoston päätös (EU) 2025/2655 yleissopimuksen allekirjoittamisesta hyväksyttiin siten, että sen aineellinen oikeusperusta oli SEUT-sopimuksen 212 artikla.

Menettelyllinen oikeusperusta yleissopimuksen tekemistä koskevan neuvoston päätöksen hyväksymiselle on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohta, jossa määrätään, että neuvoston olisi hyväksyttävä päätös sopimuksen tekemisestä sen jälkeen, kun se on saanut Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Kuten edellä mainituista Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmista ja yleissopimuksen johdanto-osasta käy ilmi, vaadekomissio perustetaan varmistamaan, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman, selvästi Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa rikkovan hyökkäyksen uhrit saavat kansainvälisen oikeuden mukaisesti asianmukaisen korvauksen Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista aiheutuneista vahingoista. Mekanismin perustaminen on tämän vuoksi myös osa kansainvälisen yhteisön laajempia pyrkimyksiä varmistaa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittaminen sekä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden varmistaminen. Unionin näkökulmasta osallistuminen tähän mekanismiin vastaa Euroopan uniosta tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 21 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja unionin ulkoisen toiminnan perustana olevia tavoitteita.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Se, että unioni tekee Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen, kuuluu SEUT-sopimuksen 216 artiklan 1 kohdan nojalla unionin ulkoiseen toimivaltaan.

Se, että unioni tekee yleissopimuksen, ei rajoita SEUT-sopimuksen 212 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla jäsenvaltioiden ”toimivaltaa tehdä kansainvälisiä sopimuksia”. Tämä säännös luettuna yhdessä SEUT-sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan kanssa vahvistaa toimivallan rinnakkaisuuden ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tulla halutessaan unionin rinnalle yleissopimuksen osapuoleksi.

Ehdotettu aloite on myös SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska se edistää johdonmukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden yhteistä laajempaa tavoitetta perustaa mekanismi, jolla ratkaistaan Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamista koskevat vaatimukset. Unionin tason toimien lisäarvo perustuu unionin valmiuksiin koordinoida johdonmukaista ja yhtenäistä kantaa kansainvälisesti, lujittaa unionin poliittista ja oikeudellista sitoutumista vastuuvelvollisuuteen sekä varmistaa johdonmukaisuus sen laajemman ulkoisen toiminnan ja Ukrainalle annettavan tuen kanssa.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on SEU-sopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska edellä kuvatut tavoitteet voidaan saavuttaa tuloksellisesti vasta kun unioni tekee Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen.

•Toimintatavan valinta

Se, että unioni tekee yleissopimuksen, edellyttää SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan nojalla ehdotusta neuvoston päätökseksi, jonka nojalla neuvosto voi antaa luvan kansainvälisen sopimuksen tekemiseen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ei sovelleta.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ei sovelleta.

•Vaikutustenarviointi

Ei sovelleta.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta.

•Perusoikeudet

Ei sovelleta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Venäjän federaation olisi kansainvälisen oikeuden ja yleissopimuksessa säädetyn mukaisesti vastattava vaadekomission työskentelystä aiheutuvista kustannuksista. Yleissopimuksen mukaan vaadekomissio olisi rahoitettava sen jäsenten vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja vapaaehtoisilla maksuilla siihen asti kun Venäjän federaatiosta tulee vaadekomission jäsen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta periä asiaan liittyviä kustannuksia Venäjän federaatiolta.

Unionin liittyminen yleissopimukseen edellyttää vuotuisen rahoitusosuuden maksamista. Yleissopimuksen voimaantulopäivä on edelleen epävarma, mutta vaadekomission koko vuotuista talousarviota ei odoteta tarvittavan ennen vuotta 2028. Kuten yleissopimuksen allekirjoittamista koskevassa neuvoston päätöksessä (EU) 2025/2655 todetaan, unionin vuotuisen rahoitusosuuden odotetaan kasvavan 3 miljoonaan euroon aktiivisimpien toimintavuosien aikana. Unionin pakollinen rahoitusosuus voidaan myöntää Globaali Eurooppa -välineestä, jollei vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksesta muuta johdu, ja sen jälkeen määrittää vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismissa.

Kuten diplomaattikokouksessa 16. joulukuuta 2025 ilmoitettiin, vaadekomission toiminnan käynnistämisen valmistelua varten unioni rahoittaa Euroopan neuvoston yhteydessä toimivan ennakkoryhmän kustannukset, joihin osallistuu myös vahinkorekisteri. Näiden kustannusten arvioidaan olevan 880 000 euroa 18 kuukauden aikana, ja ne rahoitetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) nopean toiminnan pilarista. Unionin vapaaehtoinen rahoitusosuus kattaa erityisesti kustannukset, jotka liittyvät vaadekomission ennakkoryhmän perustamiseen sekä valmistelukomitean työn mahdollistamiseen neuvoston päätöksen (EU) 2025/2655 liitteenä olevan päätöslauselman mukaisesti.

Sillä välin unioni maksaa Ukrainan tukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2024/792 mukaisesti edelleen vuotuisen pakollisen rahoitusosuutensa vahinkorekisteriin vuosina 2026 ja 2027.

Lisätietoja tämän ehdotuksen rahoitusvaikutuksista on liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

5. LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Yleissopimuksessa määrätään sellaisen rahoituskomitean perustamisesta, jonka tämän päätöksen liitteenä olevan yleissopimuksen 8 artiklan mukaisena tehtävänä on määrittää jäsenten vuotuinen maksuosuus ja neuvoa sihteeristöä vaadekomission talousarvion valmistelussa.

Valvontatoimet osoitetaan yleiskokoukselle, joka koostuu kaikista vaadekomission jäsenistä ja jonka vastuulla on vaadekomission vuotuisen rahoituskertomuksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen (yleissopimusluonnoksen 7 artikla). Vastaavasti vaadekomission neuvosto, joka koostuu vähintään yhdeksästä ja enintään 15:stä kolmen vuoden välein kiertävästä jäsenestä, on velvollinen raportoimaan yleiskokoukselle kahdesti vuodessa. Näissä kertomuksissa olisi esitettävä neuvoston tarkastelemien korvausvaatimusten lukumäärä ja kussakin luokassa myönnettyjen korvausten kokonaismäärä sekä yhteenveto kaikista muista merkittävistä tosiseikoista tai oikeudellisista seikoista, jotka ovat merkityksellisiä komission työn kannalta (yleissopimuksen 10 artiklan 8 kohta).

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 1 artikla koskee Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemistä.

Ehdotuksen 2 artiklassa vahvistetaan päivä, jona päätös tulee voimaan.

·Yleissopimuksen teksti ja tallettaja

Yleissopimuksen teksti toimitetaan neuvostolle yhdessä tämän ehdotuksen kanssa.

Perussopimusten mukaisesti komission tehtävänä on antaa yleissopimuksen 37 artiklassa määrätty ilmoitus osoitukseksi siitä, että unioni sitoutuu noudattamaan yleissopimusta.

2026/0065 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 17 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Komissio allekirjoitti neuvoston päätöksen (EU) 2025/2655 18 mukaisesti unionin puolesta 16 päivänä joulukuuta 2025 Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’vaadekomissiota koskeva yleissopimus’ sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen. Komissio myös allekirjoitti Haagissa pidetyssä diplomaattikokouksessa yleissopimuksen päätösasiakirjan ja hyväksyi päätöslauselman tarvittavista järjestelyistä vaadekomission toimintojen käynnistämiseksi ja sen toimeksiannon täyttämiseksi.

(2)Yleissopimuksessa todetaan, että vaadekomissio muodostaa toisen osan kansainvälisestä korvausmekanismista, jonka on määrä olla Ukrainan vahinkorekisteri jatkaja, ja että vahinkorekisterin työ siirretään vaadekomissiolle mahdollisimman pian vaadekomission perustamisen jälkeen. Yleissopimuksessa todetaan myös, että kansainvälisen korvausmekanismin kolmas osa voi tulevaisuudessa sisältää myös tulevan korvausrahaston, jonka tehtävänä on maksaa korvauksia Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista aiheutuneista vahingoista, menetyksistä ja vammoista.

(3)Eurooppa-neuvosto tuomitsi Venäjän federaation Ukrainaa vastaan ilman edeltävää provokaatiota toteuttaman ja perusteettoman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä 19 ehdottoman jyrkästi Venäjän federaation sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja vahvisti, että Venäjän federaatio on täysin vastuussa tästä hyökkäyksestä ja kaikesta tuhosta ja ihmishenkien menetyksistä, jotka se aiheuttaa, ja että se saatetaan vastuuseen toimistaan.

(4)Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous hyväksyi 14 päivänä marraskuuta 2022 päätöslauselman A/RES/ES-11/5 20 , jossa se totesi, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kaikista kansainvälisen oikeuden rikkomisista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan. Lisäksi yleiskokous totesi, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. YK:n yleiskokous totesi tätä taustaa vasten, että on tarpeen perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi. Tämän vuoksi YK:n yleiskokous suositteli, että perustettaisiin kansainvälinen vahinkorekisteri, johon tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi, ja jolla edistetään ja koordinoidaan todisteiden keräämistä.

(5)Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2023 päätöslauselman CM/Res(2023)3 21 laajennetusta osittaisesta sopimuksesta, joka koskee Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteriä, jäljempänä ’vahinkorekisteri’. Kuten kyseisessä päätöslauselmassa todetaan, vahinkorekisterin perustaminen on ensimmäinen vaihe sellaisen kansainvälisen korvausmekanismin perustamisessa, johon voi sisältyä vaadekomissio ja korvausrahasto. Päätöslauselmassa CM/Res(2023)3 todetaan myös, että vahinkorekisterin ja sen digitaalisen alustan, joka sisältää kaiken korvausvaatimuksia koskevan datan ja todisteet, on tarkoitus olla keskeinen osa korvausmekanismissa, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja elinten kanssa.

(6)Unioni liittyi vahinkorekisteriin perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä 11 päivänä toukokuuta 2023 22 ja muutti asemansa täysivaltaiseksi osallistujaksi 22 päivänä heinäkuuta 2024 23 .

(7)Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 29 päivänä helmikuuta 2024 Ukrainan tukivälineen perustamista koskevan asetuksen (EU) 2024/792 24 , joka koskee muun muassa rahoitusta kansainvälisen oikeuden toteutumista ja sen noudattamisen valvontaa Ukrainassa tukeville aloitteille ja elimille. Tähän kuuluu muun muassa unionin vahinkorekisteriin maksama rahoitusosuus.

(8)Vuonna 2024 Ukrainan presidentin kanslia, Ukrainan ulkoministeriö, Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministeriö ja Ukrainan vahinkorekisteri kutsuivat YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/ES-11/5 hyväksymistä tukeneet valtiot valmistelukokouksiin kansainvälisestä välineestä Ukrainan vaadekomission perustamiseksi Haagiin.

(9)Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2025 päätöksen (EU) 2025/702 25 , jossa komissiolle annettiin lupa osallistua unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio.

(10)Vuoden 2025 maaliskuusta syyskuuhun Haagissa järjestettiin neljä neuvottelukierrosta, joihin osallistui noin 55 valtuuskuntaa, mukaan lukien Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot. Ensimmäiset kolme neuvottelukierrosta pidettiin Ukrainan vaadekomission perustamiseen tähtäävää kansainvälistä sopimusta käsittelevän hallitustenvälisen neuvottelukomitean, jäljempänä ’INC’, puitteissa, ja niissä keskusteltiin sopimusluonnoksesta, saatettiin päätökseen useita tekstin käsittelykierroksia ja laadittiin tekstistä useita tarkistettuja versioita.

(11)Heinäkuussa 2025 käydyn kolmannen neuvottelukierroksen aikana INC päätti laatia kansainvälisen välineen Ukrainaa koskevan vaadekomission perustamiseksi Euroopan neuvoston yleissopimuksena, joka on avoin myös sellaisille sopimusvaltioille, jotka eivät ole Euroopan neuvoston tai Euroopan unionin jäseniä. Tämän jälkeen INC:n työ siirrettiin Euroopan neuvoston alaisuudessa toimivalle Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista käsittelevälle tilapäiselle komitealle, jäljempänä ’ad hoc -komitea’, ja työtä jatkettiin sen puitteissa. Ad hoc -komitea tarkasteli edelleen yleissopimusta sekä yleissopimuksen hyväksymistä varten järjestetyn diplomaattikokouksen työjärjestystä, vaadekomission toimintojen käynnistämistä ja sen toimeksiannon täyttämistä varten tarvittavista järjestelyistä annettua päätöslauselmaa sekä Haagissa 16 päivänä joulukuuta 2025 pidettävässä diplomaattikokouksessa hyväksyttäväksi esitettyä päätösasiakirjaa, jotka kaikki se hyväksyi alustavasti. Yleissopimus, päätöslauselma ja diplomaattikokouksen kokousraportti sisällytetään päätösasiakirjaan lisäyksinä.

(12)Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi yleissopimuksen 26 alustavasti 22 päivänä lokakuuta 2025, jotta se voitiin hyväksyä ja avata allekirjoittamista varten 16 päivänä joulukuuta 2025 pidetyn diplomaattikokouksen yhteydessä.

(13)Yleissopimus on sen 30 artiklan nojalla avoinna ratifiointia ja hyväksymistä varten kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, Euroopan unionille ja muille valtioille, jotka osallistuivat 16 päivänä joulukuuta 2025 pidettyyn diplomaattikokoukseen, sekä kaikille muille valtioille, jotka äänestivät YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/ES-11/5 puolesta. Muita valtioita ja alueellisia järjestöjä voidaan yleissopimuksen 31 artiklan nojalla kutsua liittymään yleissopimukseen sen voimaantulon jälkeen.

(14)Unioni on vakaasti sitoutunut varmistamaan, että Venäjän federaatio vastaa oikeudellisista seurauksista, jotka johtuvat sen Ukrainaan kohdistamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvollisuus korvata kyseisistä teoista aiheutuneet vahingot, menetykset ja vammat. Tämän vuoksi unionin on aiheellista hyväksyä Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimus 27 .

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston päätökseksi Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä

1.2.Toimintalohko(t)

Oikeusala

Taloudellinen ja tekninen apu EU:n ulkopuolisille maille

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio on riippumaton hallintoelin, jolla on kansainvälinen oikeushenkilöllisyys ja joka toimii osana Euroopan neuvoston institutionaalista kehystä. Vaadekomissio on kansainvälisen korvausmekanismin toinen osa. Vahinkorekisterin toimintaa olisi jatkettava osana vaadekomissiota, josta tulee rekisterin oikeusseuraaja ja joka saa käyttöönsä sen digitaalisen alustan, datan ja arkistot. Vaadekomissio antaa Ukrainalle tarvittavan avun sen varmistamiseksi, että Venäjän federaatio kantaa oikeudelliset seuraukset, jotka johtuvat sen Ukrainaan kohdistamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvollisuus korvata kyseisten tekojen tuloksena syntyneet vahingot, menetykset tai vammat.

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1. Tehdä kansainvälistä vaadekomissiota koskeva yleissopimus sillä tarkoituksella, että varmistetaan unionin osallistuminen siihen.

2. Tarjota kansainväliselle vaadekomissiolle keinoja tarkastella ja arvioida vahinkorekisteriin kirjattuja korvausvaatimuksia, päättää niiden hyväksymisestä ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrä.

3. Kun yleissopimus tulee voimaan ja vaadekomissio aloittaa toimintansa (odotetusti vuonna 2028), unioni osallistuu siihen yleissopimuksen 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti sen aktiivisimpien toimintavuosien aikana vuosittain 1–3 miljoonalla eurolla sen mukaan, mikä on kokonaistyömäärä ja esitettyjen korvausvaatimusten määrä, vaadekomission toiminta-ajan, jonka arvioidaan olevan vähintään 10 vuotta. 28

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

Kansainvälinen vaadekomissio toimii tutkivana elimenä, jonka tehtävänä on tarkastella ja arvioida korvausvaatimuksia, tehdä päätöksiä niistä ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrä. Se varmistaa, että Venäjän federaatio kantaa oikeudelliset seuraukset, jotka johtuvat sen Ukrainaan kohdistamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvollisuus korvata kyseisistä teoista aiheutuneet vahingot, menetykset tai vammat.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Kansainvälisen vaadekomission perustaminen.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 29

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Lyhyellä aikavälillä neuvostolta on saatava lupa tehdä Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimus. Tämän vuoksi unioni maksaa pitkällä aikavälillä pakollisia rahoitusosuuksia vaadekomission yleiseen talousarvioon, jotta se voi täyttää tehtävänsä eli tarkastella ja arvioida vahinkorekisteriin kirjattuja korvauskelpoisia korvausvaatimuksia ja tehdä niistä päätöksiä sekä määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän. 30

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Unioni on johdonmukaisesti toistanut sitoumuksensa varmistaa, että Venäjän federaatio kantaa oikeudelliset seuraukset, jotka johtuvat sen kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvollisuus korvata täysin sen Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta aiheutuneet henkilö- ja omaisuusvahingot. Tämä kanta on yhdenmukainen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 14. marraskuuta 2022 antaman päätöslauselman ES-11/5 ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine” kanssa, jossa todettiin tarve perustaa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation hyökkäysten aiheuttamien vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi.

Vastatakseen tähän päätöslauselmaan Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 12. toukokuuta 2023 päätöslauselman laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteristä. Valtiot sopivat noudattavansa vaiheittaista lähestymistapaa siten, että aloitetaan rekisterin perustamisesta tulevan kansainvälisen korvausmekanismin ensimmäisenä osana, minkä jälkeen perustetaan vaadekomissio ja myöhemmin korvausrahasto. Rekisterin perussäännössä määrätään nimenomaisesti, että se on tämän laajemman mekanismin ensimmäinen osa, ja sitä täydennetään erillisellä kansainvälisellä välineellä, joka kehitetään yhteistyössä Ukrainan ja asianmukaisten kansainvälisten järjestöjen ja elinten kanssa.

Unioni liittyi vahinkorekisteriin perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä 11. toukokuuta 2023 komission päätöksellä, ja siitä tuli täysimääräinen osallistuja 22. heinäkuuta 2024 annetulla neuvoston päätöksellä. Osallistuminen antaa unionille mahdollisuuden auttaa Ukrainaa saamaan oikeutta ja hyvitystä, edistää sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen vahvistamista sekä varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien välinen johdonmukaisuus.

Komissio osallistui yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) kanssa aktiivisesti neuvotteluihin kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevasta yleissopimusluonnoksesta 17. maaliskuuta 2025 annetun neuvoston päätöksen perusteella. Komissio allekirjoitti yleissopimuksen unionin puolesta 16. joulukuuta 2025 annetun neuvoston päätöksen nojalla. Tässä ehdotuksessa pyydetään neuvostolta lupaa yleissopimuksen tekemiseen SEUT-sopimuksen 212 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Kun yleissopimus tulee voimaan ja vaadekomissio aloittaa toimintansa, unionin osallistuminen jäsenenä auttaa varmistamaan, että Venäjän federaatio vastaa kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Unionin osallistumisella parannetaan johdonmukaisuutta unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien välillä ja vahvistetaan unionin roolia vastuuvelvollisuuden ja korvausten edistämisessä Ukrainan hyväksi. Jäsenenä unioni tukee vaadekomissiota myös osallistumalla sen rahoitukseen ja auttaa siten varmistamaan sen rahoitusvakauden.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Kansainvälisen vaadekomission perustamisen taustalla on kokemuksia, joita on saatu aiemmista kansainvälisen oikeuden laajamittaisiin rikkomuksiin puuttumiseksi perustetuista mekanismeista. Merkittävin ennakkotapaus on Yhdistyneiden kansakuntien korvauskomissio (UNCC), joka toimi vuosina 1991–2022 ja käsitteli Irakin Kuwaitin-miehityksestä johtuvia korvausvaateita. UNCC teki päätöksiä noin 12 vuotta, mutta itse instituutio oli toiminnassa yli kolme vuosikymmentä. Näiden kokemusten perusteella ja ottaen huomioon vahinkorekisterin puitteissa tehty pohjatyö sekä viime vuosikymmeninä saavutettu merkittävä teknologinen ja menettelyllinen kehitys kansainvälisen vaadekomission toiminnan odotetaan jäävän lyhyemmäksi. Tällä hetkellä sen toiminta-ajaksi arvioidaan 10 vuotta.

Unioni ei osallistunut UNCC:hen. Unionin on kuitenkin suunniteltu osallistuvan sekä kansainväliseen vaadekomissioon että Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevään erityistuomioistuimeen, mikä on osoitus laajemmasta ja jäsennellymmästä lähestymistavasta, jolla varmistetaan vastuuvelvollisuus ja hyvitys Venäjän federaation toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Unionin horjumaton tuki Ukrainalle ilmentää yhteistä sitoutumista demokratian periaatteisiin sekä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ja rauhan turvaamiseen Euroopassa. Tämä ehdotus on näin ollen johdonmukainen muiden unionin politiikkojen kanssa, joilla pyritään tukemaan Ukrainaa ja pitämään yllä kansainvälistä järjestystä ja rauhaa Euroopassa, erityisesti Venäjän federaation Ukrainaa vastaan käymän meneillään olevan hyökkäyssodan yhteydessä.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Kansainvälisen oikeuden ja yleissopimuksessa säädetyn mukaisesti Venäjän federaation olisi vastattava vaadekomission työskentelystä aiheutuvista kustannuksista. Yleissopimuksen mukaan vaadekomissio olisi rahoitettava sen jäsenten vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja vapaaehtoisilla maksuilla ainakin siihen saakka, että Venäjän federaatiosta tulee vaadekomission jäsen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta periä asiaan liittyviä kustannuksia Venäjän federaatiolta.

Unionin pakollinen rahoitusosuus vuodesta 2028 alkaen vaihtelee 1 miljoonasta eurosta 3 miljoonaan euroon siten, että aktiivisimpien toimintavuosien aikana tarvitaan 3 miljoonaa euroa. Pakolliset maksuosuudet vaadekomissiolle tulevat todennäköisesti suoritettaviksi sitten kun vaadekomissio aloittaa toimintansa (oletettavasti vuonna 2028). Yleissopimuksen 36 artiklan 1 kohdan mukaan vaadekomission koko toiminta-ajaksi arvioidaan 10 vuotta. Vuonna 2028 unionin rahoitusosuudeksi on laskettu noin miljoona euroa, ja seuraavina vuosina se kasvaa asteittain siten, että se on 3 miljoonaa euroa vuodessa aktiivisimpina vuosina.

Unionin rahoitusosuus voidaan myöntää Globaali Eurooppa -välineestä, jollei vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksesta muuta johdu, ja sen jälkeen määrittää vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismissa.

Kuten diplomaattikokouksessa 16. joulukuuta 2025 ilmoitettiin, unioni rahoittaa kustannukset Euroopan neuvostossa toimivasta ennakkoryhmästä, johon vahinkorekisteri osallistuu ja joka valmistelee vaadekomissiota, sekä kattaa neuvoston päätöksen (EU) 2025/2655 liitteenä olevassa päätöslauselmassa tarkoitetun valmistelukomitean kokouksista aiheutuvat kustannukset. Nämä kustannukset ovat 880 000 euroa 18 kuukauden aikana naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) nopean toiminnan pilarista.

Ennen sitä unioni jatkaa vuosina 2026 ja 2027 myös vuotuisen pakollisen rahoitusosuutensa suorittamista vahinkorekisteriin Ukrainan tukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2024/792 nojalla.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

– voimassa yleissopimuksen voimaantulopäivästä [VVVV], kun vaadekomission toimeksianto on täytetty, ja keston odotetaan olevan 10 vuotta [VVVV].

– Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Komissio raportoi kansainvälisen vaadekomission työn edistymisestä säännöllisesti sekä aina neuvoston tai Euroopan parlamentin pyynnöstä.

Yleissopimuksessa määrätään sellaisen rahoituskomitean perustamisesta, jonka tehtävänä yleissopimuksen (liite I) 8 artiklan mukaisesti on määrittää jäsenten vuotuinen maksuosuus ja antaa sihteeristölle neuvoja vaadekomission talousarvion valmistelussa. Samaan aikaan valvontatoimet on osoitettu yleiskokoukselle, joka koostuu kaikista vaadekomission jäsenistä ja jonka olisi hyväksyttävä vaadekomission vuotuinen rahoituskertomuksen ja toimintakertomus (yleissopimuksen 7 artikla). Vastaavasti vaadekomission neuvosto, joka koostuu vähintään yhdeksästä ja enintään viidestätoista kolmen vuoden välein kiertävästä jäsenestä, on velvollinen raportoimaan yleiskokoukselle kahdesti vuodessa. Kertomuksissa olisi esitettävä neuvoston tarkastelemien korvausvaatimusten lukumäärä ja kussakin luokassa myönnettyjen korvausten kokonaismäärä sekä yhteenveto kaikista muista merkittävistä tosiseikoista tai oikeudellisista seikoista, jotka ovat merkityksellisiä komission työn kannalta (yleissopimuksen 10 artiklan 8 kohta).

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Toteutustavan osalta unionin pakolliseen maksuosuuteen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 245 artiklaa, jonka mukaan unioni voi maksaa jäsenmaksuja elimille, joiden jäsen unioni on. Kyseistä artiklaa sovelletaan unionin vaadekomissiolle maksamaan rahoitusosuuteen.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Tässä vaiheessa ei ole havaittu erityisiä riskejä.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Komission keskusyksiköiden antamien ohjeiden mukaisesti komission tasolla suoritettavan valvonnan kustannukset arvioidaan eri valvontavaiheiden kustannusten perusteella. Kunkin hallinnointimuodon kokonaisarviointi saadaan kaikkien näiden kustannusten ja asianomaisesta hallinnointitavasta kyseisenä vuonna maksetun kokonaismäärän välisestä suhteesta.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Varainhoitoa koskevia tavanomaisia sääntöjä noudatetaan.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 31	EFTA-mailta 32	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 33	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
3	[Globaali Eurooppa -budjettikohta] 34	Jaks.	EI	EI	EI	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 otsake

3 35

Globaali Eurooppa

Pääosasto						Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi	Vuosi			Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2028–2034
						2028		2029		2030		2031		2032	2033			2034
Toimintamäärärahat
[Globaali Eurooppa -budjettikohta 36 ]		Sitoumukset		(1a)		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000	3 000 000			3 000 000		18 000 000
		Maksut		(2a)		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000	3 000 000			3 000 000		18 000 000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
Budjettikohta				(3)																0,000
Pääosaston määrärahat YHTEENSÄ		Sitoumukset		= 1a + 1b + 3		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000	3 000 000			3 000 000		18 000 000
		Maksut		= 2a + 2b + 3		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000 3 000 000	3 000 000 3 000 000			3 000 000 3 000 000		18 000 000
					Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi			Vuosi	Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2028–2034
					2028		2029		2030		2031		2032			2033	2034
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		(4)		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000			3 000 000	3 000 000		18 000 000
	Maksut		(5)		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000			3 000 000	3 000 000		18 000 000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ			(6)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000			0,000	0,000		0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 3 37	Sitoumukset		= 4 + 6		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000			3 000 000	3 000 000		18 000 000
kuuluvat määrärahat yhteensä	Maksut		= 5 + 6		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000			3 000 000	3 000 000		18 000 000

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

					Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2021–2027
					2024		2025		2026		2027
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		(4)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
	Maksut		(5)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ			(6)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat yhteensä	Sitoumukset		= 4 + 6		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
kuuluvat määrärahat yhteensä	Maksut		= 5 + 6		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
					Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2021–2027
					2024		2025		2026		2027
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		(4)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
	Maksut		(5)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ			(6)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat yhteensä	Sitoumukset		= 4 + 6		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
kuuluvat määrärahat yhteensä	Maksut		= 5 + 6		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
						Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2021–2027
						2024		2025		2026		2027
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		Sitoumukset		(4)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
		Maksut		(5)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ				(6)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6		Sitoumukset		= 4 + 6		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
kuuluvat määrärahat yhteensä (Viitemäärä)		Maksut		= 5 + 6		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Pääosasto: <…….>			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ	Määrärahat		0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Pääosasto: <…….>			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ	Määrärahat		0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ		(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
		2024	2025	2026	2027
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7	Sitoumukset	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
kuuluvat määrärahat yhteensä	Maksut	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset



Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 38

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 … 39

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä

YHTEENSÄ HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT + ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen Tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat

ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen Tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT + ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT YHTEENSÄ		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen Tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

	Katetaan komission yksiköissä käytettävissä olevalla henkilöstöllä	Poikkeuksellinen lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet			Ei sovelleta
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

– voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

– rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– vaikutuksia omiin varoihin

– vaikutuksia muihin tuloihin

– tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 40
		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.Digitaaliset ulottuvuudet

Ei sovelleta.

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

4.2.Data

4.3.Digitaaliset ratkaisut

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

(1) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/ES-11/5, OP2-OP.

(2) Päätöslauselma CM/Res(2023)3 laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteristä (ministerikomitea hyväksynyt 12. toukokuuta 2023 ministerien sijaisten 1466. kokouksessa).

(3) Komission päätös, annettu 11 päivänä toukokuuta 2023, EU participation as Founding Associate Member in the Enlarged Partial Agreement on the Register of damage caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine within the institutional framework of the Council of Europe, C(2023) 3241.

(4) Neuvoston päätös (EU) 2024/2045, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2024, Euroopan neuvoston elimissä unionin puolesta otettavasta kannasta Euroopan unionin asemaa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevassa laajennetussa osittaisessa sopimuksessa koskevilta osin, EUVL L, 2024/2045, 24.7.2024.

(5) Neuvoston päätös (EU) 2025/702, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2025, luvan antamisesta Euroopan komissiolle osallistua unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, EUVL L, 2025/702, 8.4.2025.

(6) CM(2025)139-final – [1541/10.1] Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista käsittelevä tilapäinen komitea (CAHEC) – Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimusluonnos (Strasbourg, 22. lokakuuta 2025).

(7) Neuvoston päätös (EU) 2025/2655 , annettu 16 päivänä joulukuuta 2025, Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta, EUVL L, 2025/2655, 23.12.2025.

(8) Päätöslauselma CM/Res(2025)3 Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamisesta (ministerikomitea hyväksyi päätöslauselman 9. heinäkuuta 2025 ministerien sijaisten 1534. kokouksessa).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta, EUVL L, 2024/792, 29.2.2024.

(10) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Ukrainan tukilainan perustamiseksi vuosiksi 2026 ja 2027, Bryssel 14.1.2026, COM(2026) 20 final.

(11) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ukrainan tukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2024/792 muuttamisesta, Bryssel 14.1.2026, COM(2026) 22 final.

(12) CM(2025)104 final – [1532/2.3] Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seuraukset – Euroopan neuvoston ja Ukrainan välinen sopimus Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamisesta, Strasbourg 24. kesäkuuta 2025.

(13) Commission Implementing Decision on the financing of the multiannual action plan for Support to the preparations of the launch of the Special Tribunal for the Crime of Aggression against Ukraine for 2025 and 2026, Bryssel, 4.12.2025, C(2025) 8248 final.

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti).

(15) Viimeisimmät: neuvoston päätös (YUTP) 2026/260, annettu 29 päivänä tammikuuta 2026, rajoittavista toimenpiteistä Venäjän vakautta horjuttavan toiminnan vuoksi annetun päätöksen (YUTP) 2024/2643 muuttamisesta, EUVL L, 2026/260, 29.1.2026; neuvoston päätös (YUTP) 2025/2648, annettu 22 päivänä joulukuuta 2025, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta, EUVL L, 2025/2648, 23.12.2025; neuvoston päätös (YUTP) 2025/2572, annettu 15 päivänä joulukuuta 2025, rajoittavista toimenpiteistä Venäjän vakautta horjuttavan toiminnan vuoksi annetun päätöksen (YUTP) 2024/2643 muuttamisesta, EUVL L, 2025/2572, 15.12.2025.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1226, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä ja direktiivin (EU) 2018/1673 muuttamisesta, EUVL L, 2024/1226, 29.4.2024.

(17) Hyväksyntä julkaistu EUVL:ssä C , , p. .

(18) Neuvoston päätös (EU) 2025/2655, annettu 16 päivänä joulukuuta 2025, Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta, EUVL L, 2025/2655, 23.12.2025.

(19) Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous, 24. helmikuuta 2022 – Päätelmät, EUCO 18/22.

(20) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/ES-11/5, OP2-OP.

(21) Päätöslauselma CM/Res(2025)3 Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamisesta (ministerikomitea hyväksynyt 9. heinäkuuta 2025 ministerien sijaisten 1534. kokouksessa).

(22) Komission päätös, annettu 11 päivänä toukokuuta 2023, EU participation as Founding Associate Member in the Enlarged Partial Agreement on the Register of damage caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine within the institutional framework of the Council of Europe, C(2023) 3241.

(23) Neuvoston päätös (EU) 2024/2045, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2024, Euroopan neuvoston elimissä unionin puolesta otettavasta kannasta Euroopan unionin asemaa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevassa laajennetussa osittaisessa sopimuksessa koskevilta osin, EUVL L, 2024/2045, 24.7.2024.

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta, EUVL L, 2024/792, 29.2.2024.

(25) Neuvoston päätös (EU) 2025/702, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2025, luvan antamisesta Euroopan komissiolle osallistua unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, EUVL L, 2025/702, 8.4.2025.

(26) CM(2025)139-final – [1541/10.1] Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista käsittelevä tilapäinen komitea (CAHEC) – Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimusluonnos (Strasbourg, 22. lokakuuta 2025).

(27) Yleissopimuksen teksti on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L […], […], s. […].

(28) Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(29) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(30) Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(31) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(32) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(33) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(34) Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(35)

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(36) Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(37) Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(38) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(39) Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2. ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”

(40) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.