(1)

Komission pääsihteeristön 2 päivänä kesäkuuta 2009 saapuneeksi kirjaamalla kirjeellä Itävallan tasavalta, jäljempänä ’Itävalta’, pyysi lupaa jatkaa sellaisen vähennysoikeutta koskevista direktiivin 2006/112/EY säännöksistä poikkeavan toimenpiteen soveltamista, joka oli aiemmin myönnetty päätöksellä 2004/866/EY ( 2 ) tuolloin sovelletun jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen direktiivin 77/388/EY ( 3 ) nojalla.

(2)

Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Itävallan pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 10 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Itävallalle 21 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(3)

Poikkeavan toimenpiteen tarkoituksena on yksinkertaistaa arvonlisäveron kantamista ja jättää kokonaan vähennysoikeuden ulkopuolelle tavaroista ja palveluista maksettava arvonlisävero, jos niistä yli 90 prosenttia käytetään verovelvollisen tai tämän työntekijöiden yksityisiin tarpeisiin tai yleisesti muuhun kuin liiketoimintaan.

(4)

Toimenpide poikkeaa direktiivin 2006/112/EY 168 artiklasta, jossa säädetään vähennysoikeuden yleisestä periaatteesta, ja sillä on tarkoitus yksinkertaistaa arvonlisäveron kantamismenettelyä. Toimenpide vaikuttaa ainoastaan vähäisessä määrin lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron määrään.

(5)

Nykyisen yksinkertaistamistoimenpiteen soveltamisen perusteena ollut oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne on pysynyt muuttumattomana. Sen vuoksi Itävallalle olisi annettava lupa jatkaa yksinkertaistamistoimenpiteen soveltamista, mutta ainoastaan rajoitetun ajan, jotta toimenpidettä voidaan arvioida.

(6)

Poikkeus ei vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta saataviin unionin omiin varoihin,