Hankintakeskus toimii komission valvonnassa ja komissio vahvistaa hankintakeskuksen toiminnan suuntaviivat, komissiolla on veto-oikeus hankintakeskuksen päätöksiin ja komissio nimittää sen pääjohtajan ja varapääjohtajan.Osapuolet, joita asia koskee, voivat saattaa minkä tahansa suoran tai epäsuoran toimen, jonka hankintakeskus on tehnyt käyttäessään optio-oikeuttaan tai yksinoikeuttaan tehdä hankintasopimuksia, komission käsiteltäväksi, joka tekee asiasta päätöksen yhden kuukauden määräajassa.

Mahdollisten käyttäjien on määräajoin ilmoitettava hankintakeskukselle hankinta-tarpeensa eritellen tuotteiden määrät, fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, alkuperäpaikka, käyttötarkoitus, toimitusajat ja hintaehdot, joita ne toivovat hankintasopimuksen ehdoiksi ja lausekkeiksi.Tuottajien on samalla tavoin ilmoitettava hankintakeskukselle tarjoukset, joita ne voivat tehdä ja joista käy ilmi kaikki yksityiskohtaiset tiedot ja erityisesti sopimuksen voimassaolo, jotka ovat tarpeen niiden tuotanto-ohjelmien laatimista varten. Näiden sopimusten voimassaoloaika saa ainoastaan komission luvalla olla pidempi kuin kymmenen vuotta.Hankintakeskus ilmoittaa tarjoukset ja saamiensa kyselyjen määrät kaikille mahdollisille käyttäjille ja pyytää niitä tekemään tilauksensa määräajassa.Saatuaan kaikki tilaukset hankintakeskus ilmoittaa ehdot, joilla se voi ne täyttää.Jos hankintakeskus ei pysty täysin täyttämään kaikkia tilauksia, se jakaa hankinnat suhteessa kuhunkin tarjoukseen liittyvien tilausten kesken, jollei 68 ja 69 artiklasta muuta johdu.Hankintakeskuksen säännöissä, jotka komissio hyväksyy, vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta.

Jos komissio toteaa asianomaisten käyttäjien pyynnöstä, että hankintakeskus ei pysty kohtuullisessa määräajassa täyttämään hankintoja koskevaa koko tilausta tai osaa siitä tai pystyy täyttämään sen ainoastaan kohtuuttomaan hintaan, käyttäjillä on oikeus tehdä yhteisön ulkopuolelta tulevista toimituksista sopimukset suoraan, jos ne vastaavat olennaisilta osiltaan tilauksessa ilmaistuja vaatimuksia.

Oikeus ydinaineiden tuontiin myönnetään yhden vuoden ajaksi, jota voidaan kuitenkin pidentää; komissio valvoo suoraan tällaista tuontia.

6.Tässä 24.10.1989 pidetyssä kokouksessa hankintakeskus ehdotti, että pyrittäisiin tosiseikkoihin perustuvaan yksimieliseen ratkaisuun käyttäjien kanssa, toisin sanoen hankintakeskus turvautui suostutteluun eikä pakotteisiin. ENU vaati uudelleen hankintakeskusta toimimaan perustamissopimuksen määräysten mukaisesti 25.10.1989 päivätyssä kirjeessään, josta se toimitti jäljennöksen komissiolle.7.Vastauksena edellä mainittuun, 25.10.1989 päivättyyn kirjeeseen komission energia-asioista ja hankintakeskuksesta vastaava jäsen, Cardoso e Cunha, ilmoitti ENUlle 8.12.1989 päivätyssä kirjeessään olevansa sitä mieltä, että hankintakeskuksen hankintapolitiikkaan on vastedes kuuluttava erityinen kohta tämän kaltaisten asioiden ratkaisemiseksi ja että hän oli kehottanut hankintakeskusta siirtymään sen esittämien toimintaehdotusten konkreettisen toteuttamisen vaiheeseen. Komissio ilmoitti lisäksi Euroopan parlamentille huhtikuun 1990 istunnossa vastauksena sille esitettyyn suulliseen kysymykseen, että se on sitoutunut Euratomin perustamissopimuksen nojalla etsimään ratkaisua Portugalin uraanituotannon menekkiä koskevaan ongelmaan (kysymys 190/90).8.Kuten asianosaisten yhtäpitävistä lausunnoista ilmenee, hankintakeskus antoi ENUlle tiedoksi 12.12.1989 pidetyssä kokouksessa hankintapolitiikan kohdalle Portugalin uraani konkreettisten ratkaisujen luonnoksen, johon Cardoso e Cunha viittaa erityisenä kohtana edellä mainitussa 8.12.1989 päivätyssä kirjeessään. Tässä luonnoksessa esitetään seuraavaa:

a)Ehdotetussa ratkaisussa Portugalin uraani jaettaisiin sähköyhtiöiden välillä seuraavien periaatteiden mukaisesti:

hankintakeskuksen politiikka yhteisön uraanituotannon suosituimmuusasioissa olisi täydentävä suhteessa kansallisiin politiikkoihin;

a)— — velvoittaa perustamissopimuksen 53 artiklan perusteella hankintakeskuksen — — palauttamaan ennalleen perustamissopimuksen VI luvussa vahvistetut säännönmukaiset mekanismit ja velvoittaa sen noudattamaan yhteiseen hankintapolitiikkaan liittyviä määräyksiä;b)— — suorittaa välittömästi tutkimuksen ja toimii sitten tämän tutkimuksen tulosten mukaisesti sen päättämiseksi, miten on ollut mahdollista ilman komission minkäänlaista perustamissopimuksen 66 artiklan mukaista toteamista, että yhteisön käyttäjät hankkivat vapaasti uraania yhteisön ulkopuolisilta markkinoilta, vaikka koko ENUn tuotanto on ollut käytettävissä, vieläpä kohtuulliseen hintaan — —, ja varoittaa määräysten vastaisesti toimivia yrityksiä suoraan tai hankintakeskuksen välityksellä siitä, että se ryhtyy toimiin näitä yrityksiä vastaan uusissa tuontitapauksissa, jos ENUn tuotantoa on edelleen myynnissä;c)— — keskustelee— — ENUn kanssa ENUlle maksettavien kohtuullisten vahingonkorvausten määrästä niiden vahinkojen korvaamiseksi, joita sille on aiheutunut komission ja hankintakeskuksen jätettyä lainvastaisesti käyttämättä toimivaltaansa;d)— — velvoittamalla noudattamaan päätöstään — jota hankintakeskus ei ollut noudattanut — (määrää) hankintakeskuksen panemaan täytäntöön erityisen kohdan, joka mahdollistaa ENUn uraanin menekkiongelman välittömän ratkaisemisen ja (avustaa sitä) tässä täytäntöönpanossa;e)— — näin ollen— — määrää hankintakeskuksen panemaan täytäntöön sille osoitetun päätöksen, jossa ratkaistaan ENUa koskeva ongelma tyydyttävästi — perustamissopimuksen määräysten soveltamista estämättä, tavalla, joka mahdollistaa tulevien ongelmien poistamisen.

30.Tältä osin tuomioistuin katsoo, että kantaja vaati hankintakeskusta käyttämään optio-oikeuttaan kantajan uraanituotantoon perustamissopimuksen 57 artiklan mukaisesti ja että vaikka hankintakeskus on ilmoittanut aikomuksestaan etsiä suotuisa ratkaisu kantajan ongelmaan, hankintakeskuksen asenne usean vuoden ajalta merkitsee tämän vaatimuksen implisiittistä hylkäämistä.31.Toiseksi on todettava, että vastauksena samaan vaatimukseen, joka myös oli osoitettu komissiolle, tämä ilmoitti kantajalle 8.12.1989 päivätyllä kirjeellään olevansa samaa mieltä siitä, että hankintakeskuksen politiikkaan pitäisi kuulua erityinen kohta, joka tekisi mahdolliseksi ENUn tapauksen kaltaisten tilanteiden ratkaisemisen, ja kehottavansa hankintakeskusta toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä hankintakeskuksen tätä tarkoitusta varten esittämien toimintaehdotusten toteuttamiseksi.32.Kantajan komissiolle 21.12.1990 lähettämää kirjettä on tarkasteltava tätä taustaa vasten ottaen huomioon perustamissopimuksen 53 artiklan toinen kohta.33.Erilaiset vaatimukset, jotka koskevat politiikkaa, jota hankintakeskuksen pitäisi noudattaa, ja vaatimukset, jotka koskevat kantajalle maksettavia korvauksia, eivät kuulu perustamissopimuksen 53 artiklan toisen kohdan soveltamisalaan.34.Toisaalta siltä osin kuin komissiota on muodollisesti vaadittu Euratomin perustamissopimuksen 53 artiklan toisen kohdan — — mukaisesti erityisesti velvoittamaan hankintakeskus toteuttamaan erityisen kohdan, joka mahdollistaa välittömästi ratkaisun löytämisen ENUn uraanituotannon menekille, kyseistä kirjettä on pidettävä komissiolle osoitettuna valituksena hankintakeskuksen implisiittisestä kieltäytymisestä käyttää optio-oikeuttaan kantajan uraanituotantoon.

a)— — [hankintakeskuksen säännöissä varmistetaan] kysynnän ja tarjonnan kohtaamista koskeva mekanismi. Näissä säännöissä otetaan huomioon hankinnan vallitsevat olosuhteet ja määrätään hankintakeskus käyttämään sopimuksenteko-oikeuttaan ja optio-oikeuttaan allekirjoittamalla käyttäjien ja tuottajien välillä suoraan neuvotellut sopimukset.— — Euratomin perustamissopimuksen VI luvussa vahvistetun mekanismin säännönmukainen toiminta varmistetaan edellä mainituilla Euratomin hankintakeskuksen säännöillä;b)Euratomin hankintakeskuksen sääntöjen 5 a artiklassa annetaan yhteisön käyttäjille oikeus neuvotella valitsemiensa yhteisön sekä yhteisön ulkopuolisten tuottajien kanssa ilman, että Euratomin perustamissopimuksessa tai edellä mainituissa säännöissä edellytettäisiin yhteisön suosituimmuutta. Euratomin perustamissopimuksen 66 artiklaa ei voida soveltaa nyt käsiteltävänä olevaan asiaan.— — Tämän vuoksi yhteisön ulkopuolelta hankintoja tekeviä yhteisön käyttäjiä vastaan ei voida toteuttaa toimenpiteitä— — ;c)Vahingonkorvausvaatimus on— — (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa) vireillä olevan vahingonkorvauskanteen kohteena;d)ja e)— — erityisen kohdan, jonka 8.12.1989 päivätyn hankintakeskuksesta vastaavan komission jäsenen kirjeen mukaan pitäisi kuulua ydinpolttoaineiden yhteiseen hankintapolitiikkaan, pitäisi kuulua Euratomin perustamissopimuksen ja sovellettavien sääntöjen yhteyteen. Kuten edellä on todettu, sovellettavissa säännöissä annetaan yhteisön käyttäjille oikeus neuvotella valitsemiensa tuottajien kanssa. Euratomin perustamissopimuksessa tai johdetussa oikeudessa ei edellytetä yhteisön suosituimmuutta, eikä hankintakeskuksen tarvitse siis määrätä yhteisön käyttäjiä tekemään hankintojaan yhteisön tuottajilta ennen kuin ne voivat tehdä hankintasopimuksia yhteisön ulkopuolisten toimittajien kanssa.

Tätä taustaa vasten erityinen kohta voi tarkoittaa ainoastaan hankintakeskuksen vakavia ja jatkuvia ponnisteluja rohkaista yhteisön käyttäjiä tekemään hankintoja ENUlta. Hankintakeskus on kiistämättä toiminut näin vuodesta 1987 lähtien.

61.— — perustamissopimuksessa ei ole sellaista määräystä, jossa taattaisiin nimenomaisesti taikka epäsuorasti etusija yhteisöstä peräisin olevan tuotannon menekille. Päinvastoin yhteisön tuottajien tarjontaa ja yhteisön käyttäjien esittämiä tiedusteluja koskevassa hankintakeskuksen keskittämis-järjestelmässä, joka on tarkoitettu kaikkien käyttäjien säännöllisen ja kohtuullisen hankinnan varmistamista varten, ei tehdä eroa tuotteen alkuperän perusteella. Perustamissopimuksen 65 artiklan ensimmäisessä kohdassa todetaan, että kysynnän ja tarjonnan kohtaamismenettelyyn liittyvää 60 artiklaa sovelletaan yhteisön ulkopuolelta tulevia malmeja, lähtöaineita tai erityisiä halkeamiskelpoisia aineita koskeviin käyttäjien esittämiin tiedusteluihin sekä hankintakeskuksen ja käyttäjien välisiin näitä aineita koskeviin hankintasopimuksiin.62.Päinvastoin kuin kantaja väittää, perustamissopimuksen 60 artiklan ensimmäisessä kohdassa yhteisön käyttäjille asetettua velvoitetta ilmoittaa hankintakeskukselle hankintatarpeensa eritellen suunniteltujen hankintasopimusten ainesosiin kuuluvana erityisesti alkuperäpaikan, sovelletaan siis myös yhteisön ulkopuolelta tuleviin tuotteisiin, joihin liittyvät näin ollen pääsääntöisesti samat kysynnän ja tarjonnan kohtaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuin yhteisönkin tuotteisiin. Perustamissopimuksen 65 artiklan toisen kohdan mukaisesti hankintakeskus saa erityisesti päättää hankintojen maantieteellisestä alkuperästä ainoastaan, jos se varmistaa käyttäjälle vähintään yhtä edulliset ehdot kuin tilauksessa mainitut. Lisäksi sillä on 61 artiklan ensimmäisen kohdan perusteella velvollisuus täyttää kaikki tilaukset, jollei niiden toteuttamiselle ole oikeudellisia tai asiallisia esteitä, joten sillä ei ole oikeutta tällaisten esteiden puuttuessa estää hinnaltaan kilpailukykyisempien malmien tuontia varmistaakseen hinnaltaan kalliimman yhteisön tuotannon menekin, vaikka viimeksi mainittu ei olisikaan 66 artiklan mielessä kohtuuttoman hintaista. Juuri tässä yhteydessä on tulkittava Euratomin perustamissopimuksen 59 artiklaa, jossa on määräys nimenomaisesti sitä tilannetta varten, jossa hankintakeskus ei käytä optio-oikeuttaan kaikkeen tai osaan tuottajan tuotannosta ja jossa vahvistetaan näin ollen se, että hankintakeskus ei ole velvollinen varmistamaan sellaisten yhteisössä tuotettujen malmien ja ydinpolttoaineiden menekkiä, joista on tehty sille tarjoukset 60 artiklan toisen kohdan mukaisesti.63.Tässä suhteessa ei voida hyväksyä ENUn näkemystä, jonka mukaan perustamissopimuksessa taattaisiin kohtuulliseen hintaan tarjottujen, yhteisössä tuotettujen tuotteiden menekki siltä osin kuin siinä annetaan käyttäjille oikeus suorittaa hankintoja yhteisön ulkopuolelta vain 66 artiklan mukaisten edellytysten täyttyessä, toisin sanoen silloin, kun yhteisön tuotanto on riittämätöntä tai yhteisön tuottajien pyytämät hinnat ovat kohtuuttomia. Perustamissopimuksen 66 artiklassa rajataan itse asiassa tapaukset, joissa on sallittua poiketa yhteisön oikeuden mukaisesta menettelystä, jota tarkoitetaan 60 artiklassa, jossa määrätään kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta, ja jonka tarkoituksena on antaa hankintakeskukselle mahdollisuus käyttää yksinoikeuksiaan hankinnan varmuuden takaamiseksi. Perustamissopimuksen 66 artiklassa suljetaan pois kaikenlainen hankintakeskuksen väliintulo. Siinä määrätään pääasiallisesti, että jos komissio toteaa, että hankintakeskus ei pysty täyttämään käyttäjien hankintoja koskevaa tilausta kohtuullisessa määräajassa tai pystyy täyttämään sen ainoastaan kohtuuttomaan hintaan, käyttäjille annetaan oikeus tehdä yhteisön ulkopuolelta tulevista toimituksista sopimukset suoraan yhdeksi vuodeksi, ja tämä oikeus on uudistettavissa. Tästä seuraa, että VI luvun rakenteen mukaisesti erityisesti 66 artiklassa esitettyä kohtuuttomien hintojen arviointiperustetta poikkeuksellisen menettelyn soveltamisalan rajaamiseksi ei voitaisi tulkita perustamissopimuksen järjestelmässä niin, että sen tarkoituksena olisi myös yhteisön tuotteiden suosituimmuuden varmistaminen 60 artiklassa käyttöön otetun yhteisön oikeuden mukaisen menettelyn osalta. Lisäksi kantajan väite, jonka mukaan malmien tai muiden ydinpolttoaineiden tuonti kuuluisi 66 artiklassa käyttöön otetun menettelyn alaan, jossa suljetaan kokonaan pois hankintakeskuksen toimivalta, on ristiriidassa edellä olevassa kohdassa tarkasteltujen 52 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä 60, 61, 64 ja 65 artiklan yhdistettyjen määräysten kanssa, joissa annetaan periaatteessa hankintakeskukselle yksinoikeus sellaisten sopimusten tekemiseen ja rajoitetaan hankintakeskuksen oikeutta näiden yksinoikeuksien käyttämiseen.64.Lisäksi 60 artiklassa tarkoitettu kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen malmien ja ydinpolttoaineiden hankkimisessa niiden alkuperästä riippumatta (ks. edellä 61 ja 62 kohta) johtaa yleissääntönä hintojen vahvistamiseen kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti ilman hankintakeskuksen väliintuloa hintatasolla. Tältä osin hankintakeskuksella on Euratomin perustamissopimuksen 69 artiklan toisen kohdan mukaisesti ainoastaan mahdollisuus ehdottaa käyttäjille hintojen tasaamista eikä määrätä siitä. Tältä osin hankintakeskus voi siis estää malmien tai muiden ydinpolttoaineiden tuonnin yhteisön tuottajien pyytämää hintaa alhaisempaan hintaan ainoastaan silloin, jos tällainen tuonti voisi haitata perustamissopimuksen tavoitteiden toteuttamista, erityisesti vaikutuksillaan hankintalähteisiin. Sellainen mahdollisuus voidaankin itse asiassa katsoa perustamissopimuksen 61 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuksi tilauksen toteuttamisen oikeudelliseksi esteeksi. Se vapauttaisi hankintakeskuksen sen velvollisuudesta täyttää kaikki tilaukset tai tehdä kaikki sille käytännössä sääntöjen 5 a artiklassa perustetussa yksinkertaistetussa menettelyssä esitetyt sopimukset tuotteiden alkuperästä riippumatta siitä alkaen, kun niitä tarjotaan edullisimpaan hintaan. Hankintajärjestelmän osalta perustamissopimuksessa perustetut hinnan vahvistuksen mekanismit vahvistaisivat sen, että hankintajärjestelmässä ei voida varata suosituimmuuskohtelua yhteisöstä peräisin oleville malmeille ja muille ydinpolttoaineille, jos niistä pyydetään maailmanmarkkinahintoja korkeampia hintoja sellaisten erityisten seikkojen puuttuessa, jotka ovat omiaan haittaamaan VI luvun mukaisia perustamissopimuksen tavoitteita, paitsi perustamissopimuksen 69 artiklassa tarkoitetussa neuvoston väliintulon tapauksessa.65.Lisäksi kantajan puolustama perustamissopimuksen edellä mainittujen määräysten tulkinta johtaisi siihen, että yhteisön tuotantoa markkinoitaisiin järjestelmällisesti ensisijaisesti hinnalla, joka on oikeassa suhteessa omakustannushintaan nähdensen sijaan, että sallittaisiin ydinpolttoaineiden tuonti käyttäjille edullisimpaan hintaan, ja näin rangaistaisiin ydintuotteita käyttävää yhteisön teollisuutta ja jarrutettaisiin sen kehitystä vastoin perustamissopimuksen 1 artiklassa yhteisölle asetettua tehtävää. Kaikista näistä syistä yhteisön suosituimmuuden tunnustaminen järjestelmällisesti ydinmalmien tuottajien hyväksi olisi vastoin perustamissopimuksen tavoitteita.66.Edellä olevista huomioista seuraa, että perustamissopimuksen järjestelmän mukaisesti yhteisön tuottajien tarjoukset kilpailevat yleensä yhteisön ulkopuolelta tulevien tarjousten kanssa. Tästä seuraa, että vastoin kantajan esittämiä väitteitä hankintakeskuksella ei ole oikeutta asianmukaisten poikkeuksellisten seikkojen puuttuessa loukata perustamissopimuksen tavoitteita eli käyttää optio-oikeuttaan silloin, kun yhteisön tuottajan pyytämä hinta on liian korkea varmistaakseen tämän markkinaraon markkinoilla. Perustamissopimuksen VI luvussa käyttöön otettu hintojen vahvistusjärjestelmä, lukuun ottamatta perustamissopimuksessa määrättyjä poikkeuksia, ei periaatteessa salli sitä, että käyttäjät velvoitettaisiin ostamaan yhteisöstä peräisin olevaa malmia korkeampaan hintaan kuin ovat markkinahinnat, jotka perustuvat kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Tästä seuraa konkreettisesti, että hankintakeskus voi tarpeen vaatiessa silloin, kun ei ole olemassa perustamissopimuksen 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaista oikeudellista estettä tilauksen toteuttamiselle, velvoittaa suosimaan yhteisön tuottajia ja tähän päämäärään päästäkseen estää tuonnin ainoastaan, jos yhteisön tuottajien pyytämät hinnat ovat samoja tai alhaisempia kuin käyttäjien perustamissopimuksen 60 artiklan viidessä ensimmäisessä kohdassa käyttöön otetun menettelyn mukaisesti hankintakeskukselle ilmoittamat hinnat taikka käytännössä sille sääntöjen 5 a artiklan mukaisesti etukäteen allekirjoitettavaksi esitetyssä sopimuksessa ilmoitetut hinnat tai jos yhteisön tuottajien tarjoukset ovat muutoin käyttäjälle edullisimpia, mikä kompensoisi hintaeron.67.Lisäksi on korostettava, että vaikka oletettaisiinkin, että hankintakeskuksella on oikeus käyttää optio-oikeuttaan yhteisössä tuotettuihin malmeihin — kun niitä tarjotaan käyttäjille yhtä suotuisin hintaehdoin kuin mitä kilpailijat esittävät erityisesti yhteisön ulkopuolelta peräisin olevien malmien osalta — se ei kuitenkaan ole velvollinen suosimaan yhteisön tuotannon menekkiä siltä osin kuin perustamissopimuksessa käyttöön otettuun hankintajärjestelmään ei kuulu yhteisön suosituimmuuden periaatetta tuottajien hyväksi, kuten jo on osoitettu (katso edellä 61 ja 62 kohta). Hankintakeskus voi käyttää yksinoikeuksiaan yhteisön tuottajan tarjoaman luonnonuraanin markkinoimiseksi ja siten tämän kaivostuotannon jatkamisen turvaamiseksi yhteisön alueella erityisesti vain perustamissopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden seuraamiseksi. Kun on kyse talouspoliittisista ja kaupallisista sekä ydinpolitiikkaa koskevista päätöksistä, hankintakeskuksella on laajaa harkintavaltaa toimivaltansa käyttämisessä. Näin ollen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suorittaman valvonnan on rajoituttava ilmeiseen harkinta-virheeseen tai harkintavallan väärinkäyttöön (ks. erityisesti asia C-280/93, Saksa v. neuvosto, tuomio 5.10.1994, Kok. 1994, s. I-4973, 51 ja 89—91 kohta).68.Perustamissopimuksen VI luvun määräykset, joiden perusteella on tarpeen vaatiessa mahdollista poiketa perustamissopimuksessa käyttöön otetusta kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kaupallisesta menettelystä (ks. edellä 62—64 kohta), antavat samoin hankintakeskukselle ja komissiolle tai neuvostolle ainoastaan mahdollisuuden. Näin ollen erityisesti ulkoisten hankintalähteiden maantieteellisen monipuolisuuden varmistamiseksi hankintakeskuksella on harkinnasta riippuvaa toimivaltaa estää — käyttämällä yksinoikeuttaan tehdä malmien ja muiden ydinpolttoaineiden hankintasopimuksia hankinnan varmuuden turvaamiseksi hankintalähteille yhtäläisen pääsyn periaatteen mukaisesti sille perustamissopimuksessa annetun tehtävän mukaisesti — tietty uraanin tuonti, joka vahingoittaisi tätä monipuolisuutta. Komissiolla on samoin valta siihen pannessaan täytäntöön edellä mainitun perustamissopimuksen 72 artiklan toisen kohdan, jossa annetaan tälle toimielimelle oikeus päättää sellaisten varmuusvarastojen kokoamisesta, joiden rahoituksesta neuvosto hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt. Lopulta neuvosto voi vahvistaa hinnat perustamissopimuksen 69 artiklan perusteella poikkeamalla 67 artiklan määräyksistä, joissa perustetaan hintojen määräämiseksi kaupallinen mekanismi, joka perustuu 60 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin tapahtuvaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.69.Siihen oikeudelliseen ympäristöön nähden, jota on edellä tarkasteltu, on todettava, että tässä tapauksessa kantaja ei esitä yhtään erityisseikkaa, joka toisaalta olisi omiaan muodostamaan oikeudellisen esteen sille, että yhteisön käyttäjät hankkivat malmin yhteisön ulkopuolelta tai toisaalta velvoittamaan hankintakeskuksen käyttämään optio-oikeuttaan kantajan tuotantoon perustamissopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Tältä näkökannalta, kun arvioidaan, että ENUn esittämät uhat, jotka vaikuttavat sen luonnonuraanikaivosten louhintatavoitteisiin, joiden tuotanto edustaa noin l,5:tä prosenttia yhteisön kulutuksesta, eivät loukkaa yhteisön käyttäjien säännöllisen ja kohtuullisen hankinnan turvaamista, hankintakeskus ja komissio eivät ole ylittänee: harkintavaltansa rajoja.

— —

82.Kantajan väitettä erityisen kohdan oikeudellisesta sitovuudesta ei voida hyväksyä. Ensiksi on todettava, että edellä tarkoitettua Cardoso e Cunhan 8.12.1989 päivättyä kirjettä ei missään tapauksessa voida tulkita hankintakeskukselle osoitetuksi toimintaohjeeksi. Muodollisesti siinä rajoitutaan vetoamaan toimivaltaisen komission jäsenen tarkoittamiin pelkkiin suuntaviivoihin hänen valtuuksiensa rajoissa hankintakeskuksen toiminnan osalta. On siis kyse poliittisluonteisesta tiedonannosta, jonka tarkoituksena on aloittaa neuvottelut, jotka voisivat mahdollisesti johtaa yritysten sitoutumiseen. Tämän vuoksi tässä kirjeessä ei ole kyse komission kollegiaalisena toimielimenä perustamissopimuksen 53 artiklan ensimmäisen kohdan perusteella aikaisemmin hyväksymistä suuntaviivoista. Lisäksi hankintakeskukselle näin osoitettu kehotus ei voi antaa aineelliselta sisällöltään erityiselle kohdalle oikeudellisesti velvoittavaa luonnetta. Koska siinä tyydytään ilmaisemaan, että sen kirjoittaja on kehottanut hankintakeskusta siirtymään sen tässä yhteydessä esittämien toimintaehdotusten konkreettisen toteuttamisen vaiheeseen, se ei sisällä mitään ilmoitusta siitä, ovatko ehdotetut ratkaisut oikeudellisesti sitovia vaiko eivät. Tätä tulkintaa vahvistaa myös erityisen kohdan laatimistapa oikeudellisesti sitomattomien ehdotusten kokonaisuutena, mistä on erityisesti osoituksena konditionaalin käyttö— — Toimivaltainen komission jäsen ei väliintulollaan tarkoittanut siis antaa oikeudellisesti sitovaa merkitystä erityisessä kohdassa ehdotetuille ratkaisuille.

— — kyseessä olevassa asiassa, koska hankintakeskuksen sallittu toiminta ja komission kieltäytyminen toteuttaa kantajan vaatimuksia eivät olleet lainvastaisia, kuten jo edellä on todettu, vahingonkorvauskanne on joka tapauksessa hylättävä perusteettomana ilman, että olisi tarpeen lausua sen tutkittavaksi ottamisesta.

Em. yhdistetyt asiat ENU v. komissio, tuomion 91 kohta.

1)jättää tutkimatta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-523/93 antamasta tuomiosta tehdyn valituksen siltä osin kuin se koskee valittajan vaatimusta perustamissopimuksen VI luvun soveltamisesta ja että se muilta osin hylkää valituksen perusteettomana;2)hylkää yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-458/93, ENU vastaan komissio, 15.9.1995 antamasta tuomiosta tehdyn valituksen perusteettomana; ja3)velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.