Asian tausta, oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset

2

Kantajat perustivat ECOSE:n 24.1.1994 alun perin kymmeneksi vuodeksi. ECOSE:a jatkettiin vuoteen 2018 saakka yksityisillä asiakirjoilla, joilla muutettiin yhtiöjärjestystä vuosina 2002 ja 2007.

4

ECOSE teki 28.11.2007 koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA), joka toimii Euroopan yhteisöjen komission sille antamien toimivaltuuksien nojalla, kanssa tukisopimuksen 2007-3567/001-001 hankkeen 133962-LLP-1-GR-GRUNDTVIG-GMP, jonka otsikko on ”Seniors in Action”, toteuttamista varten.

6

ECOSE:ssa toimitettiin maaliskuussa 2012 ajanjaksoa 11.11.2007–31.10.2009 koskeva rahoitustarkastus komission lukuun. Tarkastuskertomuksessa suositeltiin perimään takaisin 59 696,98 euron määrä, joka vastasi tukikelvottomia menoja. ECOSE sai tiedon tarkastuksen päätelmistä 1.8.2013 päivätyllä kirjeellä, ja sillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa kahden viikon kuluessa kirjeen vastaanottamisesta.

8

Kantajat purkivat ECOSE:n 25.10.2013 päivätyllä yksityisellä asiakirjalla ilmoittamatta siitä EACEA:lle.

11

EACEA lähetti ECOSE:lle 16.4., 19.5. ja 20.11.2014 ECOSE:lle kirjattuja muistutuskirjeitä, jotka palautettiin sille varustettuna merkinnällä ”ei kuitattu vastaanotetuksi”.

12

Komissio teki 22.8.2017 päätöksen C(2017) 5883 final, joka koskee 59 696,98 euron määrän perimistä takaisin ECOSE:lta korkoineen (jäljempänä riidanalainen päätös). Asiakirja-aineistosta ilmenee, että tätä ECOSE:n päätoimipaikkaan lähetettyä päätöstä ei kuitenkaan saatu.

13

Kreikan siviiliprosessilain säännösten mukaisesti komissio antoi riidanalaisen päätöksen ja maksamismääräyksen tiedoksi haastemiehen välityksellä. Haastemies vei 30.10.2018 täytäntöönpanomääräyksen kantajien asuinpaikkaan, mutta Soulantikas kieltäytyi vastaanottamasta ja allekirjoittamasta mainittuja asiakirjoja. Haastemies antoi sen jälkeen riidanalaisen päätöksen tiedoksi kuuluttamalla todistajan läsnä ollessa niiden Kreikan siviiliprosessilain säännösten mukaisesti, joita sovelletaan siinä tapauksessa, että asiakirja on kieltäydytty vastaanottamasta.

14

Kantajat valittivat samana päivänä päätöksestä Monomeles Protodikeio Athinoniin (Ateenan alioikeuden yhden tuomarin kokoonpano, Kreikka). Suullinen käsittely kyseisessä tuomioistuimessa määrättiin pidettäväksi 6.10.2020.

15

Kantajat jättivät 31.12.2018 unionin yleiseen tuomioistuimeen muun muassa riidanalaisen päätöksen pakkotäytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen.

Oikeudellinen arviointi

Välitoimihakemuksen tutkittavaksi ottaminen

29

Komissio vaati 18.1.2019 päivätyissä huomautuksissaan, että välitoimihakemus jätetään tutkimatta sillä perusteella, että pääasiassa ei ollut nostettu riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevaa kannetta, mikä on vastoin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 161 ja 156 artiklan määräyksiä.

30

Tältä osin todettava ensinnäkin, että SEUT 299 artiklan, luettuna yhdessä SEUT 256 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 39 artiklan 1 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan kanssa, mukaan ainoastaan unionin yleisen tuomioistuimen presidentillä on toimivalta määrätä riidanalaisen päätöksen pakkotäytäntöönpanon lykkäämisestä. Asianomaisten kansallisten tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu ainoastaan tutkia, onko täytäntöönpanotoimenpiteet pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä.

31

Toiseksi on todettava, että kuten edellä 23 kohdassa mainittiin, työjärjestyksen 161 artiklan 1 kohdan mukaan SEUT 299 artiklan mukaisesti tehtyyn komission toimen pakkotäytäntöönpanon lykkäämistä koskevaan hakemukseen sovelletaan mainitun työjärjestyksen 2 jakson, jonka otsikko on ”Täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia koskeva hakemus”, määräyksiä. Tässä yhteydessä on todettava, että saman työjärjestyksen 156 artiklassa säädetään erilaisista menettelyjärjestelmistä sen oikeusperustan mukaan, johon välitoimihakemus perustuu. Näin ollen mainitun työjärjestyksen 156 artiklan 1 kohdassa määrätty vaatimus, jossa asetetaan toimielimen toimen täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykseksi se, että kyseisestä toimesta nostetaan pääasiassa kanne ennen hakemuksen tekemistä tai samanaikaisesti sen kanssa, on nimenomaisesti rajattu SEUT 278 ja EA 157 artiklaan perustuviin hakemuksiin. Näin ollen, toisin kuin komissio väittää, kyseistä velvoitetta ei välttämättä sovelleta käsiteltävässä asiassa.

32

Kolmanneksi tällaisen velvollisuuden täyttäminen käsiteltävässä asiassa epäisi kantajilta Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun ja Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklassa taatun oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Käsiteltävän asian olosuhteissa unionin tuomioistuimia, joilla on siihen yksinomainen toimivalta, on nimittäin voitava tarvittaessa pyytää määräämään pakkotäytäntöönpanon lykkäämisestä, jotta kansallisilla tuomioistuimilla on riittävästi aikaa tutkia SEUT 299 artiklan neljänteen kohtaan perustuvan toimivaltansa mukaisesti, onko täytäntöönpanotoimenpiteet pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä.

33

Tässä tilanteessa on lisäksi korostettava, että fumus boni juris ‑edellytyksen täyttymisen osoittamisen yhteydessä esitettyjen perusteiden on oltava kansallisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia perusteita, ja niiden on oltava perusteltuja. Päätöksen lainmukaisuutta koskevat perusteet ovat nimittäin tehottomia, ellei niitä esitetä pääasiassa SEUT 263 artiklan mukaisesti nostettuun kanteeseen liittyvän SEUT 278 artiklaan perustuvan hakemuksen yhteydessä, koska täytäntöönpanokelpoisen päätöksen paikkansapitävyys voidaan riitauttaa vain kumoamiskanteen tutkivassa tuomioistuimessa kyseisen määräyksen perusteella (ks. tuomio 4.7.2017, Systema Teknolotzis v. komissio, T‑234/15, EU:T:2017:461, 90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Tässä yhteydessä ja ilman, että tässä vaiheessa on tarpeen lausua siitä, ovatko esitetyt perusteet perusteltuja, voidaan todeta, kuten komissio on tehnyt 26.2.2019 esittämissään huomautuksissa, että käsiteltävässä asiassa tietyt perusteet, joita kantajat esittivät fumus boni juris ‑edellytyksen täyttymisen tueksi, koskevat nimenomaisesti pakkotäytäntöönpanomenettelyä Kreikassa ja sitä, onko täytäntöönpanotoimenpiteet pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä, ja kuuluvat näin ollen selvästi kansallisen tuomioistuimen toimivaltaan.

35

Tämän pyynnön tarkoituksena on näin ollen se, että kansallinen tuomioistuin voi käyttää SEUT 299 artiklaan perustuvaa toimivaltaansa.

36

Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että oikeudenkäyntiväite, joka koskee kanteen nostamatta jättämistä pääasiassa, on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

53

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 158 artiklan 5 kohdan ja 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti kantajat on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut komission vaatimusten mukaisesti.

1)

Välitoimihakemus hylätään.

2)

Sofia Athanasiadou ja Konstantinos Soulantikas vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.