<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2026-07-202607C109202503600-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0360-25-202606393-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="true" name="ParExtraits_2021"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="9.7.2026 13.34.28" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="1phmC/LtD+5wh4AiyGEemkCFcsWer45kLnvqIwm5XsuxUqcv3DOUaHVbxrkIaTPCC0I/ClmsHePqeIqBooJMCbqcIubbfF3vqP6oaU1m3mFPEWwlrAuH4nbE6j/Mh7N1AIfMIkjY13PDcvhj6+qDCYNEAV1VcwslXwnjhBVsrlc=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="snellan" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0360" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2025" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="snellan" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 08-07-26 11:26:50" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="cbc31fa255134534b93cf0920a8c5153" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0360" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 9.7.2026 – Asia C‑360/25</div>
      <div id="rId21" style="default">Schoger II</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      9 päivänä heinäkuuta 2026  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Valtiontuet – SEUT 107 artiklan 1 kohta – Arvonlisävero – Pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa harjoittavien yritysten välisiä suorituksia koskeva verovapautus – Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottaminen – Tuen käsite – Etu – Valikoivuus – Vaatimus tuomion vaikutusten rajoittamisesta ajallisesti
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa C‑360/25 [Schoger II]  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">i</a>
</span>),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Bundesfinanzgericht (liittovaltion verotuomioistuin, Itävalta) on esittänyt 30.5.2025 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 30.5.2025, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-6" title="page-1">
      ***X***
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-7" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      Finanzamt für Großbetriebe,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-9" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja F. Biltgen sekä tuomarit I. Ziemele, A. Kumin, S. Gervasoni (esittelevä tuomari) ja M. Bošnjak,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      julkisasiamies: A. Biondi,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-12" title="page-1">
      kirjaaja: A. Calot Escobar,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-1">
      ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">***X***, edustajanaan P. Goeth, Rechtsanwalt,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Itävallan hallitus, asiamiehenään F. Koppensteiner,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan komissio, asiamiehinään M. Farley ja L. Wildpanner,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-18" title="page-1">
      päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-19" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-20" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 107 artiklan tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat itävaltalainen yhtiö ***X*** ja Finanzamt für Großbetriebe (suurista yrityksistä vastaava veroviranomainen, Itävalta; jäljempänä verohallinto) ja joka koskee ***X***:n vuosilta 2013–2017 (jäljempänä riidanalainen verokausi) saamia arvonlisäveropäätöksiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 107 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-26" title="page-1">
      ”Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1; jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-1">
      ”Arvonlisäverojärjestelmällä saavutetaan mahdollisimman yksinkertainen ja tasapuolinen verotus, kun veronkanto toimitetaan mahdollisimman yleisesti ja järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat kaikki tuotannon ja jakelun vaiheet sekä palvelujen suoritukset. Näin ollen olisi sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden edun mukaista ottaa käyttöön yhteinen järjestelmä, jota olisi sovellettava myös vähittäiskauppaan.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arvonlisäverodirektiivin 131 artiklassa, josta alkaa arvonlisäverodirektiivin IX osasto, jonka otsikko on ”Vapautukset”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-2">
      ”Jäljempänä 2–9 luvussa säädettyjä vapautuksia sovelletaan rajoittamatta muiden yhteisön säännösten soveltamista ja noudattaen jäsenvaltioiden vahvistamia edellytyksiä mainittujen vapautusten oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja kaikenlaisten petosten, verojen kiertämisen ja väärinkäytösten estämiseksi.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-2">
      ”1. Jäsenvaltioiden on vapautettava verosta seuraavat liiketoimet:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-33" title="page-2">
      a) vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnat, mukaan lukien näihin liiketoimiin liittyvät vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen palvelujen suoritukset;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-34" title="page-2">
      b) luottojen myöntäminen ja välitys sekä luotonantajan harjoittama luottojen [hallinnointi];
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-35" title="page-2">
      c) luottotakuiden ja muiden vakuuksien välitys ja muu käsittely sekä luotonantajan harjoittama luottotakuiden [hallinnointi];
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-36" title="page-2">
      d) liiketoimet, mukaan lukien välitys, jotka koskevat talletus- ja käyttötilejä, maksuja, tilisiirtoja, saamisia, shekkejä ja muita siirrettäviä asiakirjoja, lukuun ottamatta saamisten perimistä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-37" title="page-2">
      e) liiketoimet, mukaan lukien välitys, jotka koskevat valuuttaa sekä laillisina maksuvälineinä käytettäviä seteleitä ja kolikoita, lukuun ottamatta keräilykolikoita ja ‑seteleitä eli kulta-, hopea- ja muita metallikolikoita ja seteleitä, joita ei tavallisesti käytetä laillisina maksuvälineinä tai jotka ovat numismaattisesti arvokkaita kolikoita;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-38" title="page-2">
      f) liiketoimet, mukaan lukien välitys mutta lukuun ottamatta [hallinnointia] ja tallessapitoa, jotka koskevat osakkeita, yhtiö- ja yhteenliittymäosuuksia, obligaatioita ja muita arvopapereita, ei kuitenkaan tavaroiden hallintaan oikeuttavia asiakirjoja ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia ja arvopapereita;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-39" title="page-2">
      g) jäsenvaltioiden määrittelemien erityisten sijoitusrahastojen [hallinnointi];
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-40" title="page-2">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arvonlisäverodirektiivin 168 artiklassa, jossa täsmennetään vähennysoikeuden laajuus, säädetään, että ”siltä osin kuin tavaroita ja palveluja käytetään verovelvollisen verollisiin liiketoimiin, verovelvollisella on oikeus siinä jäsenvaltiossa, jossa tämä suorittaa nämä liiketoimet, vähentää verosta, jonka tämä on velvollinen maksamaan[, arvonlisäveromäärän, joka on maksettava tai maksettu käytetyistä tavaroista tai palveluista]”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Itävallan oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Liikevaihtoverolailla (Umsatzsteuergesetz), joka on annettu 23.8.1994 (BGBl. nro 663/1994), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä UStG), saatetaan arvonlisäverodirektiivi osaksi Itävallan oikeutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">UStG:n 6 §:n 1 momentin 28 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-45" title="page-3">
      ”Edellä 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista liiketoimista verosta vapautettuja ovat:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-46" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-47" title="page-3">
      28. sellaisten yritysten yhteenliittymien jäsenilleen suorittamat palvelut, jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa, siltä osin kuin näitä palveluja käytetään välittömästi edellä mainitun verosta vapautetun liiketoiminnan harjoittamiseen ja siltä osin kuin nämä yhteenliittymät vaativat jäseniltään ainoastaan täsmällisen osuuden yhteisistä kustannuksista. Tämä pätee myös sellaisten yritysten välillä suoritettuihin palveluihin, jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa, siltä osin kuin näitä palveluja käytetään välittömästi edellä mainitun verosta vapautetun liiketoiminnan harjoittamiseen, ja näiden yritysten suorittamiin henkilöstövuokrauspalveluihin ensimmäisessä virkkeessä mainituille yhteenliittymille.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">UStG:n 6 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohdassa säädetään muista verovelvollisuutta koskevista poikkeuksista muun muassa sosiaaliturvalaitosten harjoittaman tietyn liiketoiminnan sekä luottojen myöntämisen ja välittämisen osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">UStG:n 12 §:n 3 momentin 2 kohdassa säädetään lisäksi, että oikeutta palveluihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämiseksi ei ole ”siltä osin kuin elinkeinonharjoittaja käyttää näitä palveluja verosta vapautetun liiketoiminnan harjoittamiseen”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">***X*** on itävaltalainen pankki, joka on myös itävaltalaisen arvonlisäveroyksikön (arvonlisäveroryhmän) pääjäsen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Verohallinto totesi sellaisen paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen, josta laadittiin 1.12.2021 päivätty kertomus, että tietyt ***X***:n sopimuskumppanin suorittamat pankkiautomaatteihin liittyvät rajatylittävät palvelut eivät kuuluneet UStG:n 6 §:n 1 momentin 8 kohdan e alakohdassa säädetyn verovapautuksen soveltamisalaan. Näin ollen verohallinto muutti riidanalaista verokautta koskevia ***X***:n arvonlisäveropäätöksiä veronmaksuvelvollisuuden siirtymisen perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska ***X*** ei tyytynyt verohallinnon ratkaisuun, jonka tämä teki ***X***:n näistä verotuspäätöksistä 20.12.2021 tekemästä valituksesta, ***X*** vaati 13.7.2022 päivätyllä kirjelmällä valituksen toimittamista Bundesfinanzgerichtille (liittovaltion verotuomioistuin, Itävalta), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen tuomioistuin toteaa, että sillä on velvollisuus täyttä tuomiovaltaansa käyttäen valvoa valituksen kohteena olevia arvonlisäveropäätöksiä, minkä johdosta sen on tutkittava näiden päätösten mahdolliset lainvastaisuudet ja suoritettava tältä osin tarvittavat tosiseikkoja koskevat tutkimukset myös silloin, kun asianomaiset verovelvolliset eivät ole päätöksiä tältä osin riitauttaneet, ja tarpeen mukaan silloinkin, jos sen arviointi johtaisi näille verovelvollisille epäedulliseen lopputulokseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa ***X*** sovelsi UStG:n 6 §:n 1 momentin 28 kohdan toisessa virkkeessä säädettyä arvonlisäverovapautusta (jäljempänä kyseessä oleva verovapautus) veroilmoituksissaan, joiden perusteella riidanalaiset verotuspäätökset annettiin. Kyseessä olevan verovapautuksen lainmukaisuus unionin oikeuden kannalta on kuitenkin epävarmaa, vaikka sitä ei ole riitautettu pääasiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa yhtäältä, että tällä verovapautuksella, jossa ei tehdä eroa asianomaisen suorituksen sisällön perusteella, ei ole oikeudellista perustaa unionin oikeudessa eikä etenkään arvonlisäverodirektiivissä. Se katsoo kuitenkin, ettei se voi noudattaa kyseistä direktiiviä, koska se ei voi soveltaa kyseistä direktiiviä suoraan vastoin verovelvollisen tahtoa eikä tulkita kansallista oikeutta kyseisen direktiivin mukaisesti, sillä se merkitsisi contra legem -tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että kyseessä oleva verovapautus täyttää edellytykset sille, että sitä voidaan pitää ”valtiontukena”, koska sitä voidaan muun muassa pitää valtion toimenpiteenä siitä syystä, ettei sille ole perustaa arvonlisäverodirektiivissä, koska se merkitsee luopumista varoista, jotka valtio olisi muutoin saanut, koska ***X*** ja sen palvelujen vastaanottajat, jotka kilpailevat suoraan muiden eurooppalaisten pankkien kanssa, hyötyvät siitä ja koska se on valikoiva. Kyseinen tuomioistuin päättelee tästä, että on tarpeen tiedustella unionin tuomioistuimelta, onko kyseessä oleva verovapautus yhteensopiva EUT-sopimuksen valtiontukia koskevien määräysten kanssa. Se korostaa myös, että kyseisen vapautuksen kumoaminen 1.1.2025 alkaen toi esiin Itävallan lainsäätäjällä itsellään olleet epäilyt siitä, onko mainittu verovapautus unionin oikeuden mukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen Bundesfinanzgericht on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-59" title="page-5">
      ”Onko SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena pidettävä arvonlisäverovapautusta, joka koskee sellaisten yritysten välillä suoritettuja palveluja, jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa, siltä osin kuin näitä palveluja käytetään välittömästi edellä mainitun verosta vapautetun liiketoiminnan harjoittamiseen, ja näiden yritysten suorittamiin henkilöstövuokrauspalveluihin UStG:n 6 §:n 1 momentin 28 kohdan ensimmäisessä virkkeessä mainituille yhteenliittymille?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö on jatkoa 28.6.2024 esitetylle ensimmäiselle ennakkoratkaisupyynnölle, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytysten todettiin selvästi puuttuvan 5.5.2025 annetussa määräyksessä Schoger (C‑460/24, EU:C:2025:346) siitä syystä, ettei pyyntö täyttänyt unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklan a ja c alakohdassa asetettuja vaatimuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen määräyksen 20–22 kohdassa unionin tuomioistuin katsoi yhtäältä, että pääasian kohde ja merkitykselliset tosiseikat oli esitetty liian suppeasti ja puutteellisesti, jotta unionin tuomioistuin voisi hoitaa tehtävänsä ennakkoratkaisumenettelyssä. Toisaalta se katsoi mainitun määräyksen 23–27 kohdassa, että objektiiviset ja yhtäpitävät seikat, joiden perusteella voitaisiin tarkistaa, onko ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevan konkreettisen oikeusriidan ja unionin oikeuden säännösten tai määräysten, joiden tulkintaa pyydettiin, välillä yhteys, puuttuivat. Unionin tuomioistuin totesi erityisesti, ettei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ollut esittänyt syitä, joiden vuoksi viimeksi mainitun tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia viran puolesta valtiontukisääntöjen kannalta kaikki sille pääasiassa esitetyt verotuspäätöksiä koskevat seikat mahdollisista riitautuksista riippumatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on unionin tuomioistuimen tätä koskevan kehotuksen mukaisesti (määräys 5.5.2025, Schoger, C‑460/24, EU:C:2025:346, 29 kohta) esittänyt nyt esillä olevassa ennakkoratkaisupyynnössä lisätietoja tämän tuomion 20 kohdassa tarkoitetussa ensimmäisessä pyynnössään esittämiinsä tietoihin nähden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ilmoittaa vastedes selvästi ne menettelyvaiheet, jotka edelsivät asian saattamista sen käsiteltäväksi, ja selittää, miksi sen on lausuttava kyseessä olevasta verovapautuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta mainittu tuomioistuin täsmentää valvontansa kohteen silloin, kun sen käsiteltäväksi on saatettu valitus, jossa riitautetaan arvonlisäveropäätökset. Se täsmentää erityisesti kansallisiin menettelysäännöksiin ja niitä tulkitsevaan kansalliseen oikeuskäytäntöön tukeutuen, että sillä on toimivalta korvata veroviranomaisen arviointi omalla arvioinnillaan. Sillä on täyden tuomiovallan omaavana tuomioistuimena toimivalta, jonka nojalla se voi ratkaista kaikki sille jätettyyn valitukseen liittyvät oikeudelliset ja tosiseikkoja koskevat kysymykset, eikä toimivalta rajoitu kyseisen valituksen tutkimiseen. Sen tehtävänä on tutkia viran puolesta kaikki pääasiassa riitautetuista verotuspäätöksistä ilmenevät kysymykset, mukaan lukien kysymys kyseessä olevan verovapautuksen yhteensopivuudesta valtiontukisääntöjen kanssa, riippumatta siitä, onko kysymystä mahdollisesti riitautettu pääasiassa, ja myös siinä tapauksessa, että tämä johtaisi asianomaisten oikeuksien muuttamiseen niille epäedullisella tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka ***X*** ja Itävallan hallitus kiistävät esillä olevan ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen ja ***X*** huomauttaa tässä yhteydessä myös, että tällainen viran puolesta tehtävä valvonta saattaa saada verovelvolliset luopumaan vetoamasta oikeuksiinsa kansallisissa tuomioistuimissa, nämä asianosaiset eivät kyseenalaista ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen selityksiä sen toimivallan laajuudesta. Lisäksi on muistutettava, että SEUT 267 artiklalla käyttöön otetussa menettelyssä kansallinen tuomioistuin määrittelee omalla vastuullaan asiassa sovellettavat oikeussäännöt eikä unionin tuomioistuimen tehtävänä ole tutkia tämän määrittelyn paikkansapitävyyttä (ks. vastaavasti tuomio 15.5.2003, Salzmann, C‑300/01, EU:C:2003:283, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin selittää lisäksi selvästi, miksi sen kysymys koskee valtiontukia koskevia EUT-sopimuksen määräyksiä eikä arvonlisäverodirektiiviä, joka UStG:llä on tarkoitus saattaa osaksi Itävallan oikeutta. Se nimittäin täsmentää syyt, joiden vuoksi kyseinen verovapautus ei täytä kyseisessä direktiivissä arvonlisäverovapautusten käyttöönotolle asetettuja vaatimuksia, ja tukeutuu erityisesti kansalliseen oikeuskirjallisuuteen. Se päättelee tästä, että UStG:n arvonlisäverodirektiivin mukainen tulkinta olisi contra legem ja siten poissuljettu, minkä jälkeen se lisää, ettei se voi soveltaa kyseistä direktiiviä suoraan yksityiseen oikeussubjektiin kyseisen verovapautuksen soveltamatta jättämiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">***X***:n väitteestä, jonka mukaan kyseessä olevan verovapautuksen ”valtiontueksi” luokittelun tutkiminen viran puolesta kyseenalaistaisi Euroopan komission yksinomaisen toimivallan valtiontukien alalla, on todettava, että kyseinen toimivalta koskee ainoastaan sen arviointia, soveltuuko valtiontueksi luokiteltu toimenpide sisämarkkinoille, kun taas kansallisilla tuomioistuimilla on aikaisemmassa vaiheessa täysi toimivalta tulkita valtiontuen käsitettä, mutta epäselvissä tapauksissa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämän kaltainen ennakkoratkaisupyyntö on esitettävä unionin tuomioistuimelle (ks. vastaavasti tuomio 22.3.1977, Steinike &amp; Weinlig, 78/76, EU:C:1977:52, 14 kohta ja tuomio 18.7.2007, Lucchini, C‑119/05, EU:C:2007:434, 50 kohta). On lisättävä, että kansallisten tuomioistuinten toiminta perustuu SEUT 108 artiklan 3 kohdan viimeisessä virkkeessä määrätyn, valtiontuen toteuttamista koskevan kiellon välittömään oikeusvaikutukseen ja tämä kielto ulottuu muun muassa kaikkiin tukiin, jotka on toteutettu ilmoittamatta niistä komissiolle (ks. vastaavasti tuomio 11.7.1996, SFEI, C‑39/94, EU:C:1996:285, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samoin on niin, että siltä osin kuin yhtäältä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on määrittää kysymysten taustalla olevan oikeusriidan tosiseikat eikä unionin tuomioistuimen tehtävänä ole lausua kyseisen tuomioistuimen tältä osin tekemästä arvioinnista (tuomio 6.11.2014, Cartiera dell’Adda, C‑42/13, EU:C:2014:2345, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja siltä osin kuin toisaalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo ***X***:n soveltaneen kyseessä olevaa verovapautusta johdonmukaisesti, sillä ei ole merkitystä, kuten Itävallan hallitus väittää perusteluja kuitenkaan esittämättä, että pääasiassa olisi pitänyt soveltaa muuta kuin kyseessä olevaa verovapautusta, mikä olisi estänyt kyseessä olevan verovapautuksen soveltamisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lopuksi Itävallan hallituksen sekä ***X***:n liitännäisesti esittämä väite, jolla kyseenalaistetaan sellaisen edun olemassaolo, jonka kyseinen yhtiö olisi saanut kyseessä olevan verovapautuksen soveltamisesta, liittyy valtiontuen olemassaolon aineelliseen arviointiin, josta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, eikä se liity esillä olevan ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamiseen. Siitä, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien täsmennysten väitetään olevan riittämättömiä tiettyjen sellaisten edellytysten arvioimiseksi, joiden täyttyessä toimenpide voidaan luokitella valtiontueksi, on muistutettava, että kun tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen kuvaus on puutteellinen ja näin ollen estää unionin tuomioistuinta vastaamasta joihinkin sille esitettyihin ennakkoratkaisukysymyksiin halutulla tarkkuudella, sen on aina mahdollista ratkaista asia siten, että esitettyihin kysymyksiin annettavien vastausten tietyt piirteet jäävät avoimiksi (ks. vastaavasti tuomio 18.6.1998, Corsica Ferries France, C‑266/96, EU:C:1998:306, 25 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt esillä oleva ennakkoratkaisupyyntö voidaan täten ottaa tutkittavaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään, onko SEUT 107 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseessä olevaa verovapautusta on pidettävä kyseisessä määräyksessä tarkoitettuna valtiontukena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voidaan antaa hyödyllinen vastaus, on yksilöitävä täsmällisesti tämän vapautuksen soveltamisala.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitusta vapautuksesta säädetään UStG:n 6 §:n 1 momentin 28 kohdan toisessa virkkeessä, jonka mukaan arvonlisäverovapautusta sovelletaan ”sellaisten yritysten välillä suoritettuihin palveluihin, jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa, siltä osin kuin näitä palveluja käytetään välittömästi edellä mainitun verosta vapautetun liiketoiminnan harjoittamiseen, ja näiden yritysten suorittamiin henkilöstövuokrauspalveluihin [yritysten yhteenliittymille, jotka harjoittavat pääasiallisesti kyseisen alan toimintaa].”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseessä oleva verovapautus kumottiin 1.1.2025 alkaen, mutta se oli voimassa riidanalaisen verokauden aikana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että käytännössä yritykset, joihin kyseessä olevaa verovapautusta sovellettiin, eli ”[yritykset], jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa”, on ymmärretty laajasti ja niihin kuuluivat myös yritykset, joilla ei ollut pankkitoimilupaa. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että on vaikeaa tarkistaa, käytetäänkö näiden yritysten tarjoamia palveluja ”verosta vapautetun [pankki-, vakuutus- tai eläkekassa-alan] liiketoiminnan harjoittamiseen”, Itävallan veroviranomaisten yleisenä käytäntönä oli ainakin riidanalaisen verokauden aikana vapauttaa verosta kaikki kyseisten yritysten välillä suoritetut palvelut, joita ei ollut jo vapautettu verosta UStG:n jonkin muun säännöksen nojalla. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin mainitsee esimerkkinä IT-palvelut, neuvontapalvelut tai myös ravintola- tai lastenhoitopalvelut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on katsottava, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko SEUT 107 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että sellaisten palvelujen, joita ei ole muutoin vapautettu verosta ja joita suoritetaan sellaisten yritysten välillä, jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa, vapauttamista arvonlisäverosta on pidettävä kyseisessä määräyksessä tarkoitettuna valtiontukena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansallisen toimenpiteen luokitteleminen ”valtiontueksi” edellyttää, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät. Kyseessä on ensinnäkin oltava valtion toimenpide tai valtion varoista toteutettu toimenpide. Toiseksi toimenpiteellä on annettava valikoivaa etua sen edunsaajalle. Kolmanneksi sen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua. Neljänneksi toimenpiteen on oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (tuomio 8.11.2022, Fiat Chrysler Finance Europe v. komissio, C‑885/19 P ja C‑898/19 P, EU:C:2022:859, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin siitä, että kyseessä olevassa verovapautuksessa on kyse valtion toimista, on todettava, että kyseinen vapautus ei kuulu minkään arvonlisäverodirektiivissä tyhjentävästi säädetyn ja suppeasti tulkittavan vapautuksen soveltamisalaan (ks. vastaavasti tuomio 2.7.2020, Blackrock Investment Management (UK), C‑231/19, EU:C:2020:513, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Arvonlisäverodirektiivin 135 artikla, jossa säädetään ainoasta verovapautuksesta, joka sallitaan pankki-, vakuutus- ja eläkekassatoiminnan alan yrityksille (ks. vastaavasti tuomio 13.3.2014, ATP PensionService, C‑464/12, EU:C:2014:139, 59 kohta), koskee ainoastaan tiettyjä näiden yritysten suorittamia liiketoimia, kuten vakuutus- ja jälleenvakuutustoimintaa tai luottojen myöntämistä, välitystä ja hallinnointia tai erityisten sijoitusrahastojen hallinnointia, joihin kyseessä olevassa verovapautuksessa, sellaisena kuin Itävallan verohallinto on sen toteuttanut, tarkoitetut liiketoimet eivät kuulu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kyseessä oleva verovapautus on Itävallan valtion toimenpide. Jäsenvaltion käyttöön ottama verovapautus johtuu nimittäin Euroopan unionista eikä kyseisestä valtiosta ainoastaan, jos sillä ainoastaan toistetaan direktiivissä säädetty selkeä ja täsmällinen velvollisuus (ks. vastaavasti tuomio 23.4.2009, Puffer, C‑460/07, EU:C:2009:254, 70 kohta), mistä ei ole kyse nyt käsiteltävässä asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen edellytyksen osalta, joka koskee kyseessä olevan verovapautuksen myöntämistä valtion varoista ja jonka on myös täytyttävä, jotta sitä voidaan pitää valtiontukena (ks. vastaavasti tuomio 16.5.2002, Ranska v. komissio, C‑482/99, EU:C:2002:294, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), on riittävää muistuttaa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan tuen käsite on yleisluonteisempi kuin subvention käsite sen vuoksi, että tuella ei tarkoiteta ainoastaan positiivisia suorituksia, kuten subventioita, vaan myös toimenpiteitä, jotka eivät ole subventioita sanan suppeassa merkityksessä mutta jotka eri tavoin alentavat yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia ja ovat siten sekä luonteeltaan että vaikutuksiltaan subventioiden kaltaisia. Tästä seuraa, että toimenpidettä, jolla viranomaiset myöntävät tietyille yrityksille verovapautuksen ja jolla ei tosin siirretä valtion varoja mutta asetetaan kyseisen vapautuksen edunsaajat taloudellisesti edullisempaan asemaan kuin muut verovelvolliset, on pidettävä SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena (ks. vastaavasti tuomio 8.9.2011, Paint Graphos ym., C‑78/08–C‑80/08, EU:C:2011:550, 45 ja 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valtion varoihin kohdistuvaa vaikutusta ei aseteta kyseenalaiseksi ***X***:n väitetysti suuremmalla verorasituksella, joka johtuu siitä, ettei kyseessä olevaan verovapautukseen liity vähennysoikeutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseessä olevan verovapautuksen kaltaisen arvonlisäverovapautuksen olemassaolo tosin sulkee pois oikeuden vähentää mahdollisesti ostoista maksettu arvonlisävero arvonlisäverodirektiivin 168 artiklan mukaisesti, sillä tällä artiklalla rajoitetaan tavaroista ja palveluista maksetun arvonlisäveron vähennysoikeus tapauksiin, joissa näitä tavaroita ja palveluja käytetään verollisiin liiketoimiin, sekä UStG:n sen 12 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaisesti, jolla kyseinen 168 artikla on saatettu osaksi Itävallan oikeutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ***X***:n maksama arvonlisävero verosta vapautettujen palvelujen suorittamiseen käytetyistä tavaroista tai palveluista jää sen vastattavaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä sen tarkistamista, onko toimenpide myönnetty valtion varoista, arvioidaan kuitenkin määritelmän mukaan ensisijaisesti asianomaisen valtion ja sen talousarvion tasolla eikä kyseisen toimenpiteen piiriin kuuluvan yksilöllisen tilanteen perusteella. Nyt käsiteltävässä asiassa on selvitettävä, pienenevätkö valtion verotulot. Toisaalta valtion varojen olemassaoloa on joka tapauksessa tulkittava siten, että se kattaa tapaukset, joissa valtion talousarvioon kohdistuvien kustannusten riittävän konkreettinen taloudellinen riski on olemassa (tuomio 8.6.2023, Prestige and Limousine, C‑50/21, EU:C:2023:448, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Näin ollen huomioon otetaan näiden tulojen pienenemisen mahdollisuus eikä sitä, ovatko tulot tosiasiallisesti pienentyneet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Itävallan lainsäätäjä on itse tuonut sen lain esitöissä, jossa säädettiin kyseessä olevan verovapautuksen kumoamisesta 1.1.2025 alkaen, esiin kyseisestä kumoamisesta Itävallan tasavallalle kertyvät arvonlisäveron lisätulot vuodelta 2025 ja sitä seuraavilta vuosilta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi kyseessä olevan verovapautuksen soveltamisesta saatavasta edusta ja tämän edun valikoivuudesta on muistutettava, että oikeuskäytännössä edun kriteeri ymmärretään laajasti siten, että se kattaa kaikki toimenpiteet, jotka muodossa tai toisessa ovat omiaan suosimaan yrityksiä suoraan tai välillisesti tai joita on pidettävä sellaisena taloudellisena etuna, jota edunsaajayritys ei olisi saanut tavanomaisten markkinaehtojen mukaan (tuomio 8.5.2013, Libert ym., C‑197/11 ja C‑203/11, EU:C:2013:288, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että kun verotukiohjelmaa sovelletaan vuosittain tai jaksoittain, komission on osoitettava ainoastaan, että kyseinen tukiohjelma on omiaan suosimaan sen piiriin kuuluvia, tarkastamalla, että kyseinen ohjelma voi kokonaisuutena tarkasteltuna johtaa ominaispiirteidensä vuoksi sen käyttöönottamisajankohtana alhaisempaan verotukseen kuin yleisen verotusjärjestelmän soveltamisesta seuraava verotus, eikä merkitystä ole sillä, ettei komissio voi näiden piirteiden takia määrittää etukäteen ja kultakin verovuodelta siihen liittyvän verotuksen tarkkaa tasoa. Komission on osana mainittua tukiohjelmaa myönnetyn tuen mahdollisen takaisinperimisen vaiheessa ratkaistava, onko tukiohjelma tosiasiassa tuottanut erikseen tarkasteltuina etua niille, jotka kuuluvat sen piiriin, koska tällainen takaisinperiminen edellyttää sen tuen tarkan määrän määrittelemistä, jonka tuensaajat ovat tosiasiallisesti saaneet käyttöönsä kunakin verovuonna (tuomio 4.3.2021, komissio v. Fútbol Club Barcelona, C‑362/19 P, EU:C:2021:169, 87 ja 88 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseessä olevan verovapautuksen kaltaisen arvonlisäverovapautuksen osalta on katsottava, että sen soveltaminen voi tuottaa etua yrityksille, jotka suorittavat kyseisessä vapautuksessa tarkoitettuja palveluja ja jotka ovat oikeudellisesti kyseisen vapautuksen edunsaajia, ellei asiakirja-aineistosta ilmene päinvastaista. Nämä yritykset ovat edullisemmassa asemassa verrattuna yrityksiin, joihin kyseessä olevaa verovapautusta ei sovelleta ja joiden on siten laskutettava arvonlisävero, suoritettaessa samoja palveluja yrityksille, joilla – kuten nyt käsiteltävässä asiassa – ei ole oikeutta vähentää ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa, kun otetaan huomioon se, että monet niiden palveluista on vapautettu verosta arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan ja UStG:n nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun sitä vastoin otetaan huomioon tämän tuomion 46 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, ”tueksi” luokittelun vaiheessa ja pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen mahdollisen tukiohjelman tapauksessa ei ole tarpeen tarkistaa kussakin konkreettisessa tapauksessa vaikutuksia, joita on sillä, ettei ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa voida vähentää kyseessä olevan verovapautuksen johdosta, eikä näin ollen varmistua siitä, ettei tästä vapautuksesta johtuvaa verorasituksen pienenemistä kompensoida tai jopa ylikompensoida verotaakalla, joka liittyy verosta vapautettujen palvelujen suorittamiseen käytetyistä tavaroista ja palveluista maksettuun arvonlisäveroon, siinä määrin, että se olisi haitallista kyseisille yrityksille. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä, koska tällainen kompensointi ja sen laajuus riippuvat verovelvollisten mukaan sattumanvaraisista ja vaihtelevista olosuhteista, erityisesti siitä, käytetäänkö arvonlisäveronalaisia tavaroita ja palveluja ja missä määrin niitä käytetään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellisessä kohdassa esitetyt toteamukset pätevät sekä silloin, kun komission tehtävänä on lausua tuen olemassaolosta, kuten oli 4.3.2021 annettuun tuomioon komissio v. Fútbol Club Barcelona (C‑362/19 P, EU:C:2021:169) johtaneessa asiassa, että silloin, kun kansallisen tuomioistuimen on tutkittava tuen olemassaolo, kuten on nyt käsiteltävässä asiassa, koska unionin tuomioistuimen kyseisessä tuomiossa esittämiä perusteluja voidaan soveltaa myös kansalliseen tuomioistuimeen. Molemmissa tapauksissa on nimittäin kyse sen välttämisestä, että jäsenvaltioita, jotka toteuttavat tukiohjelmia ilmoittamatta niistä etukäteen niille SEUT 108 artiklan 3 kohdan nojalla kuuluvan velvollisuuden vastaisesti, suosittaisiin niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka noudattavat tätä velvollisuutta, mistä olisi kyse, jos komission tai kansallisen tuomioistuimen olisi tukiohjelman olemassaolon arvioimiseksi tarkistettava tukiohjelman hyväksymisen jälkeen kerättyjen tietojen perusteella, onko etu tosiasiallisesti toteutunut tai ovatko haitat kompensoineet edun (ks. vastaavasti tuomio 4.3.2021, komissio v. Fútbol Club Barcelona, C‑362/19 P, EU:C:2021:169, 93 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi oikeuskäytännön mukaan ja vastauksena Itävallan hallituksen väitteeseen, jonka mukaan kyseessä olevalla verovapautuksella kompensoidaan tietyille kyseessä oleville yrityksille aiheutuvista rakenteellisista haitoista aiheutuvia erityisiä kustannuksia, on muistutettava, että se, että jäsenvaltio pyrkii yksipuolisin toimin lähentämään kilpailuolosuhteita tietyllä talouden alalla toisissa jäsenvaltioissa vallitseviin edellytyksiin nähden, ei muuta sitä, että toimet ovat tukea (ks. vastaavasti tuomio 3.3.2005, Heiser, C‑172/03, EU:C:2005:130, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Siltä osin kuin Itävallan hallitus toteaa, että nämä rakenteelliset haitat kohdistuvat pieniin pankkeihin, vakuutuslaitoksiin ja eläkekassoihin sekä hajautetusti organisoituihin pankkialan ryhmiin, yhdistyksiin ja osuuskuntiin, jotka eivät voi muodostaa arvonlisäveroryhmää, on joka tapauksessa riittävää todeta, että kyseessä olevan verovapautuksen soveltamisala ei rajoitu mitenkään näihin yritysryhmiin ja että nyt käsiteltävässä asiassa ***X*** kuuluu juuri arvonlisäveroryhmään emoyhtiönä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseessä olevalla toimenpiteellä sen piiriin kuuluville myönnetyn edun valikoivuutta koskevasta edellytyksestä on todettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen verotoimenpiteen luokitteleminen ”valikoivaksi” edellyttää aluksi viitejärjestelmän eli asianomaisessa jäsenvaltiossa sovellettavan ”normaalin” verojärjestelmän määrittämistä ja tämän jälkeen sen osoittamista, että kyseessä oleva verotoimenpide poikkeaa mainitusta viitejärjestelmästä siten, että sillä otetaan käyttöön erilainen kohtelu sellaisten toimijoiden välillä, jotka ovat kyseisen viitejärjestelmän tavoitteen kannalta toisiinsa rinnastettavassa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa. Valtiontuen käsite ei kuitenkaan kata toimenpiteitä, joilla aikaansaadaan erilaista kohtelua sellaisten yritysten välillä, jotka ovat kyseessä olevalla oikeudellisella järjestelmällä tavoitellun päämäärän kannalta toisiinsa rinnastettavassa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa, ja jotka ovat täten ensi näkemältä valikoivia, jos kyseinen jäsenvaltio pystyy vielä osoittamaan, että mainittu erottelu on oikeutettua, koska se johtuu sen järjestelmän luonteesta tai rakenteesta, jonka osa toimenpiteet ovat (tuomio 29.4.2025, Prezydent Miasta Mielca, C‑453/23, EU:C:2025:285, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaiset ja ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ovat yhtä mieltä siitä, että käsiteltävässä asiassa viitejärjestelmän muodostaa yleinen arvonlisäverojärjestelmä eli yhdenmukaistettu viitejärjestelmä, joka vähentää jäsenvaltioiden verotuksellista autonomiaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa poikkeus tästä yhdenmukaistetusta viitejärjestelmästä perustuu siihen, että UStG:n 6 §:n 1 momentin 28 kohdan toisen virkkeen, jolla ei ole perustaa arvonlisäverodirektiivissä, mukaan tietyn yritysryhmän samalle yritysryhmälle eli ”[yrityksille], jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki‑, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa”, suorittamat palvelut on vapautettu arvonlisäverosta, kun taas nämä samat palvelusuoritukset ovat arvonlisäveron alaisia, kun niitä suorittavat yritykset, jotka eivät kuulu tähän ryhmään. Kyseessä olevan verovapautuksen edunsaajayritykset ovat kyseessä olevien palvelujen osalta eli kaikkien tämän tuomion 35 kohdassa esimerkinomaisesti mainitun kaltaisille yrityksille suoritettujen sellaisten palvelujen osalta, joita ei muutoin ole vapautettu verosta, samassa tilanteessa kuin kaikki muut näitä palveluja tarjoavat palveluntarjoajat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tämän tuomion 35 ja 38 kohdasta ilmenee, kyseessä olevan verovapautuksen piiriin ei nimittäin katsota kuuluvan ainoastaan yrityksiä, joilla on pankkitoimilupa ja joihin sovelletaan tällä perusteella erityisiä sääntöjä ja velvoitteita, varsinkin kun kyse on liiketoimista, jotka eivät välttämättä liity pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen pankkitoimintaan. Myöskään se, että verovapautuksen piriin kuuluvilla ei ole oikeutta vähentää aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa toteutetuista liiketoimista maksettua arvonlisäveroa, ei mahdollista niiden erottamista muista kyseessä olevien palvelujen suorittajista, koska tämä vähennysoikeuden puuttuminen liittyy nimenomaan kyseessä olevaan verovapautukseen. Verovapautuksen piiriin kuuluville palveluntarjoajille yksinomaan tarkasteltavan toimenpiteen soveltamisesta aiheutuva oikeudellinen seuraus ei ole omiaan osoittamaan, että ne olisivat erilaisessa tilanteessa kuin palveluntarjoajat, jotka eivät kuulu kyseisen toimenpiteen piiriin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen erottelun perustelemisesta sen järjestelmän luonteella tai rakenteella, johon kyseessä oleva verovapautus kuuluu, on muistutettava, että arvonlisäverodirektiivin johdanto-osan viidennen perustelukappaleen mukaan ”arvonlisäverojärjestelmällä saavutetaan mahdollisimman yksinkertainen ja tasapuolinen verotus, kun veronkanto toimitetaan mahdollisimman yleisesti ja järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat kaikki tuotannon ja jakelun vaiheet sekä palvelujen suoritukset”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava mahdollisen oikeuttamisperusteen olemassaolo sen käsiteltäväksi saatetun riita-asian kaikkien merkityksellisten seikkojen valossa, verotuksen neutraalisuuden säilyttäminen, verojen päällekkäisyyden estäminen ja hallinnon yksinkertaistaminen, joihin Itävallan hallitus on huomautuksissaan vedonnut, eivät näytä voivan oikeuttaa kyseessä olevaa erottelua. Tällaiset oikeuttamisperusteet yhdistetään nimittäin arvonlisäverodirektiivissä mahdollisimman laajaan arvonlisäveron kantamiseen eikä mahdollisuuteen säätää vapautuksista, ja lisäksi on täsmennettävä, että – kuten tämän tuomion 38 kohdassa on todettu – yksikään kyseisessä direktiivissä tyhjentävästi säädetyistä arvonlisäverovapautuksista ei vastaa kyseessä olevaa verovapautusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kyseessä oleva verovapautus täyttää kyseisellä toimenpiteellä sen piiriin kuuluville myönnetyn edun valikoivuutta koskevan edellytyksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi edellytyksestä, jonka mukaan kyseessä olevan toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua, on todettava, että SEUT 107 artiklan 1 kohdan sanamuodon mukaan ei ole tarpeen osoittaa, että toimenpide tosiasiallisesti vääristää kilpailua, vaan on ainoastaan tutkittava, saattaako tämä toimenpide vääristää kilpailua (ks. vastaavasti tuomio 14.1.2015, Eventech, C‑518/13, EU:C:2015:9, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tällainen kilpailun vääristyminen johtuu nyt käsiteltävässä asiassa verosta vapautettujen yritysten, kuten myös asiakasyritysten, jotka kaikki toimivat vapautetulla alalla, saamasta edusta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kilpailun piiriin kuuluvalla alalla toimivalle yritykselle myönnetty etu on omiaan osoittamaan, että kyseessä olevalla toimenpiteellä vaikutetaan tosiasiallisesti tai potentiaalisesti kilpailuun (ks. vastaavasti tuomio 10.1.2006, Cassa di Risparmio di Firenze ym., C‑222/04, EU:C:2006:8, 142 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkistuksesta muuta johdu, nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevat palvelut voidaan katsoa tarjotun kilpailun piiriin kuuluvassa ympäristössä, koska niitä tarjoaviin yrityksiin ei kohdistu mitään erityisiä sääntöjä tai velvoitteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi edellytyksestä, jonka mukaan kyseessä olevan toimenpiteen on oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, on todettava, että vaikutus johtuu nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevasta verovapautuksesta saadusta edusta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on nimittäin niin, että silloin kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa tiettyjen yritysten asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (tuomio 14.1.2015, Eventech, C‑518/13, EU:C:2015:9, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sillä seikalla, että kyseinen vapautus hyödyttää myös muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita verovelvollisia, ei voida kyseenalaistaa sitä, että vapautus on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kaikkien sellaisten yritysten, jotka tarjoavat palveluja yrityksille, jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa ja joihin ei sovelleta kyseessä olevaa verovapautusta, olivatpa ne sijoittautuneet Itävaltaan tai muihin jäsenvaltioihin, mahdollisuudet tarjota kyseisiä palveluja heikkenevät (ks. vastaavasti tuomio 19.9.2000, Saksa v. komissio, C‑156/98, EU:C:2000:467, 34 ja 35 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaiken edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että SEUT 107 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sellaisten palvelujen, joita ei ole muutoin vapautettu verosta ja joita suoritetaan sellaisten yritysten välillä, jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa, vapauttamista arvonlisäverosta on pidettävä kyseisessä määräyksessä tarkoitettuna valtiontukena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Esillä olevan tuomion vaikutusten rajoittaminen ajallisesti</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Itävallan hallitus vaatii, että tämän tuomion vaikutukset rajoitetaan ajallisesti tuomion antamisen jälkeisiin tosiseikkoihin. Valtiontuen olemassaolon toteamisella on merkittäviä seurauksia Itävallan pankki- ja vakuutusalalle, koska kaikki kyseessä olevan verovapautuksen nojalla verosta vapautetut liiketoimet on arvioitava uudelleen, mikä voi lisäksi johtaa laajoihin oikeudenkäynteihin kansallisissa tuomioistuimissa. Lisäksi asianomaiset toimijat ovat toimineet vilpittömässä mielessä noudattaen merkityksellistä kansallista lainsäädäntöä, joka on ollut voimassa vuosikymmeniä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On muistutettava, että tulkinnalla, jonka unionin tuomioistuin SEUT 267 artiklassa sille annettua toimivaltaa käyttäen antaa unionin oikeussäännöille, selvennetään ja täsmennetään kyseisten oikeussääntöjen merkitystä ja ulottuvuutta sellaisina kuin niitä pitää tai olisi pitänyt tulkita ja soveltaa niiden voimaantulopäivästä lähtien. Unionin tuomioistuin voi ainoastaan täysin poikkeuksellisissa tapauksissa unionin oikeusjärjestykseen kuuluvaa yleistä oikeusvarmuuden periaatetta soveltaen rajoittaa kaikkien asianomaisten henkilöiden mahdollisuutta vedota sen tulkitsemaan oikeussääntöön vilpittömässä mielessä perustettujen oikeussuhteiden pätevyyden kyseenalaistamiseksi. Jotta tällainen rajoitus voitaisiin tehdä, kahden olennaisen edellytyksen, eli asianomaisten vilpittömän mielen ja vakavien vaikeuksien uhan, on täytyttävä, ja nämä arviointiperusteet ovat kumulatiivisia (tuomio 22.6.2021, Latvijas Republikas Saeima (Liikennerikkomuspisteet), C‑439/19, EU:C:2021:504, 132 ja 136 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on siten tullut tällaiseen tulokseen vain hyvin täsmällisesti määritetyissä olosuhteissa muun muassa silloin, kun on olemassa sellaisten vakavien taloudellisten seurausten vaara, joita aiheutuisi erityisesti vilpittömässä mielessä perustettujen sellaisten oikeussuhteiden lukuisuudesta, jotka perustuivat pätevästi voimassa olevana pidettyyn säännöstöön, ja kun on ollut ilmeistä, että objektiivinen ja huomattava epäselvyys – johon oli mahdollisesti myötävaikuttanut muiden jäsenvaltioiden tai komission toiminta – unionin säännösten tai määräysten ulottuvuudesta oli saanut yksityiset ja kansalliset viranomaiset toimimaan unionin oikeuden vastaisesti (tuomio 22.9.2016, Microsoft Mobile Sales International ym., C‑110/15, EU:C:2016:717, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakavien taloudellisten seurausten vaaraa koskevasta kriteeristä on muistutettava, että jäsenvaltion, joka pyytää ennakkoratkaisumenettelyssä annettavan tuomion vaikutusten rajoittamista ajallisesti, tehtävänä on esittää unionin tuomioistuimessa numerotietoja, joilla voidaan näyttää toteen tällaisten seurausten vaara (tuomio 20.12.2017, Erzeugerorganisation Tiefkühlgemüse, C‑516/16, EU:C:2017:1011, 91 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa Itävallan hallitus tyytyy viittaamaan merkittäviin seurauksiin ilman mitään täsmennystä pankki-, vakuutus- tai eläkevakuutusalalla toimivien, kyseessä olevasta verovapautuksesta hyötyvien yritysten välisten suoritusten laajuudesta ja siten näihin palveluihin liittyvän arvonlisäveron maksuvelvollisuuden mahdollisesta vaikutuksesta tälle alalle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lopullisesti päätettyjä verokausia ei missään tapauksessa pitäisi käsitellä uudelleen kansallisissa tuomioistuinmenettelyissä tämän tuomion jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa valtiontukien alalla (ks. vastaavasti tuomio 21.9.2017, DNB Banka (C‑326/15, EU:C:2017:719, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Nimittäin tulkintaa, jonka unionin tuomioistuin SEUT 267 artiklassa sille annettua toimivaltaa käyttäen antaa unionin oikeussäännölle, voidaan ja sitä täytyy soveltaa oikeussuhteisiin, jotka ovat syntyneet ja jotka on perustettu ennen ennakkoratkaisupyynnöstä annettua tuomiota, kun lisäksi edellytykset kyseisen oikeussäännön soveltamista koskevan asian käsittelylle toimivaltaisissa tuomioistuimissa erityisesti kanteen nostamisen määräajan osalta täyttyvät (ks. vastaavasti tuomio 22.9.2016, Microsoft Mobile Sales International ym., C‑110/15, EU:C:2016:717, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on katsottava, että vakavien vaikeuksien vaaraa koskeva edellytys ei täyty, joten ei ole tarpeen tutkia, täyttyykö asianomaisten vilpitöntä mieltä koskeva edellytys.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Täten ei ole syytä rajoittaa tämän tuomion vaikutuksia ajallisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-115" title="page-16">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <p class="C30Dispositifalinea" id="para-116" title="page-16">
      SEUT 107 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sellaisten palvelujen, joita ei ole muutoin vapautettu verosta ja joita suoritetaan sellaisten yritysten välillä, jotka harjoittavat pääasiallisesti pankki-, vakuutus- tai eläkekassatoimintaa, vapauttamista arvonlisäverosta on pidettävä kyseisessä määräyksessä tarkoitettuna valtiontukena.
    </p>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-117" title="page-16">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: saksa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">i</a>
</span>) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.</p>
</body>
</html>
