<TI><P>Asian tausta</P></TI>7Valituksenalaisen tuomion 4-14 kohdassa todetaan seuraavaa:4Treuhandanstalt-niminen julkisoikeudellinen elin, jonka tehtävänä on entisen Saksan demokraattisen tasavallan yritysrakenteen uudistaminen, myi itäsaksalaisen Warnow Werft -telakan norjalaiselle Kvaerner-konsernille vuonna 1992. Kauppasopimuksessa, jonka Saksan liittotasavalta toimitti komissiolle, ostaja sitoutui rajoittamaan kyseisen telakan laivanrakennuskapasiteetin 85000 tasattuun bruttotonniin vuodessa 31.12.2005 asti, ellei tätä yhteisön lainsäädännön mukaista rajoitusta lievennettäisi sitä ennen. Saksan liittotasavalta oli myöntänyt kantajalle nimenomaan 85000 tasatun bruttotonnin suuruisen vuosikapasiteetin direktiivin 90/684/ETY 10 a artiklan 2 kohdan c alakohdan perusteella.5Komissio hyväksyi 3.3.1993, 17.1.1994, 20.2.1995, 18.10.1995 ja 11.12.1995 päivätyillä kirjeillä Saksan liittotasavallalle tiedoksi antamillaan päätöksillä (jäljempänä lupapäätökset) direktiivin 90/684/ETY ja 92/68/ETY mukaisesti Saksan liittotasavallan kyseiselle telakalle suunnittelemat 1246,9 miljoonan Saksan markan (DEM) suuruiset tuet edellyttäen, että myönnettyä 85000 tasatun bruttotonnin vuosikapasiteettia noudatettaisiin. Tuet hyväksyttiin seuraavan jakoperusteen mukaan:N 692/D/91 — 3 päivänä maaliskuuta 1993 päivätty komission kirje (SG (93) D/4052)
45,5 miljoonaa DEM toimintatukea
82,4 miljoonaa DEM toimintatukea aikaisempien velkojen anteeksiannon muodossa
127,5 miljoonaa DEM investointitukea
27,0 miljoonaa DEM sulkemistukea;
N 692/J/91 — 17 päivänä tammikuuta 1994 päivätty komission kirje (SG (94) D/567)
617,1 miljoonaa DEM toimintatukea
N 1/95 — 20 päivänä helmikuuta 1995 päivätty komission kirje (SG (95) D/1818)
222,5 miljoonaa DEM investointitukea
N 637/95 — 18 päivänä lokakuuta 1995 päivätty komission kirje (SG (95) D/12821)
66,9 miljoonaa DEM investointitukea
N 797/95 — 11 päivänä joulukuuta 1995 päivätty komission kirje (SG (95) D/15969)
58,0 miljoonaa DEM investointitukea.
6Vuonna 1997 kantajan tosiasiallinen tuotanto oli 93862 tasattua bruttotonnia. Vuonna 1998 kantajan tosiasiallinen tuotanto oli 122414 tasattua bruttotonnia.7Komissio ilmoitti Saksan liittotasavallalle 16.12.1998 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen [88] artiklan 2 kohdan mukainen menettely, koska se katsoi, että 85000 tasatun bruttotonnin vuosikapasiteetti oli ylitetty vuonna 1998. Tämä kirje julkaistiin 16.2.1999 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL 1999, C 41, s. 23).8Saksan viranomaiset esittivät huomautuksensa 18.2.1999.9Komission edustajat sekä riippumaton asiantuntija vierailivat telakalla 14.1. ja 25.3.1999.10Komission päätöksessä 1999/675 — — määrätään seuraavaa:1 artiklaSaksan Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle myöntämä 41,5 miljoonan euron (83,0 miljoonan DEM:n) suuruinen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla.2 artikla1.Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 41,5 miljoonan euron (83,0 miljoonan DEM:n) suuruisen tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.— —3.Takaisinperittävään tukimäärään lisätään korot, jotka lasketaan tuen maksamispäivästä aina sen todelliseen takaisinmaksuun asti aluetukien avustusekvivalentin laskennassa käytetyn viitekoron perusteella.— —
11Komissio ilmoitti Saksan liittotasavallalle 20.7.1999 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, koska se katsoi, että 85000 tasatun bruttotonnin vuosikapasiteetti oli ylitetty myös vuonna 1997. Tämä kirje julkaistiin 28.8.1999 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL C 245, s. 24).12Saksan viranomaiset esittivät huomautuksensa 4.10.1999.13Komission päätöksessä 2000/336 — — määrätään seuraavaa:1 artiklaSaksan Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle myöntämä 6,3 miljoonan euron (12,6 miljoonan DEM:n) suuruinen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla.2 artikla1.Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 6,3 miljoonan euron (12,6 miljoonan DEM:n) suuruisen tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.— —3.Takaisinperittävään tukimäärään lisätään korot, jotka lasketaan tuen asettamisesta tuensaajan käyttöön aina tuen todelliseen takaisinmaksuun asti. Korot perustuvat aluetukien avustusekvivalentin laskennassa käytettyyn viitekorkoon.— —
14Komission päätöksessä 2000/416 — — määrätään seuraavaa:‘1 artiklaKvaerner Warnow Werft GmbH (KWW) on vuonna 1999 noudattanut kapasiteettirajoitusta, jonka noudattaminen on valtiontuesta N 325/99 tehdyn, 5 päivänä elokuuta 1999 tiedoksi annetun päätöksen mukaan edellytys tuen soveltuvuudelle yhteismarkkinoille.2 artiklaMuutetaan päätöksen 1999/675/EY 1 artiklaa seuraavasti:
1 artiklaSaksan Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle myöntämä 41,1 miljoonan euron (82,2 miljoonan DEM:n) suuruinen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla.
— —
<TI><P>Valituksenalainen tuomio</P></TI>12Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 91 kohdassa aluksi, että direktiivissä 90/684, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 92/68, ei määritellä kapasiteetin käsitettä ja että näin ollen komissiolla on tiettyä harkintavaltaa tätä käsitettä tulkitessaan. Se totesi heti alkuun kuitenkin, että sen sijaan, että KWW riitauttaisi komission harkintavaltaansa käyttäen tekemän tulkinnan, se moitti komissiota lähinnä siitä, että tämä on riidanalaisissa päätöksissä jättänyt huomiotta aikaisempien lupapäätöksiensä mukaisen kapasiteettirajoituksen käsitteen.13Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi tämän osalta valituksenalaisen tuomion 92 kohdassa, että sen oli otettava huomioon sääntö, jonka mukaan yhteisöjen toimielinten on noudatettava periaatetta, jonka mukaan ne eivät saa jälkikäteen muuttaa toimiaan, jotta taataan niiden oikeussubjektien oikeusturva, joita toimet koskevat.14Se tarkasteli näin ollen asiaa kahdessa vaiheessa. Se kävi ensiksi läpi lupapäätöksiä koskevan oikeudellisen kehyksen. Se selvitti tämän jälkeen, onko komissio tulkinnut riidanalaisissa päätöksissä kapasiteettirajoituksen käsitettä suppeammin kuin lupapäätöksissä.15Lupapäätöksiä koskevan oikeudellisen kehyksen tarkastelun osalta valituksenalaisen tuomion 94-96 kohdassa todetaan seuraavaa:94Asiaa koskevista oikeussäännöistä, joihin lupapäätökset kuuluvat, on todettava, että direktiivin 90/684/ETY 10 a artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritellyn kapasiteettivähennyksen (Saksan hallitus suostuu tekemään — — todellisesti ja peruuttamattomasti 40 prosentin suuruisen nettovähennyksen 1.7.1990 olemassa olleesta 545000 tasatun bruttotonnin kapasiteetista), johon kuuluu kantajalle asetettu 85000 tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoitus vuodessa — —, tarkoituksena on palauttaa laivanrakennusalalle tavanomainen markkinatilanne ja palauttaa entisen Saksan demokraattisen tasavallan telakoiden kilpailukyky vähentämällä ylituotantokapasiteettia.95Perustellakseen direktiivin 90/684/ETY uuden 10 a artiklan neuvosto toteaa direktiivin 92/68/ETY kolmannessa perustelukappaleessa, että kilpailutilanne aiheuttaa sen, että [entisen Saksan demokraattisen tasavallan] alueen laivanrakennusalan on otettava huomattavalla tavalla osaa sen ylituotantokapasiteetin vähentämiseen, joka maailmanlaajuisesti tarkasteltuna estää palauttamasta laivanrakennusalalle tavanomaista markkinatilannetta.96Direktiivistä 90/684/ETY käy myös ilmi, että sen tavoitteena on Euroopan yhteisön alueen telakoiden rakenteellisen ylituotantokapasiteetin poistaminen, jotta telakat olisivat tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä. Tämä tavoite on pääteltävissä muun muassa direktiivin 90/684/ETY — — 6 artiklasta — — sekä saman direktiivin kolmannesta, kuudennesta, kahdeksannesta ja yhdeksännestä perustelukappaleesta. Kolmannessa perustelukappaleessa todetaan, että vaikka laivanrakennusteollisuuden maailmanmarkkinat ovat merkittävästi parantuneet vuoden 1989 jälkeen, tyydyttävä tasapaino tarjonnan ja kysynnän välillä ei vieläkään ole toteutunut ja syntyneet hinnankorotukset eivät vielä riitä laajassa yhteydessä palauttamaan alalle tavanomaista markkinatilannetta — — . Kuudennen perustelukappaleen mukaan [laivanrakennusalan tärkeimpien maiden välillä tehtävän sopimuksen] on taattava telakoiden rehellinen kilpailu kansainvälisellä tasolla poistamalla tasapuolisesti ja kannattavalla tavalla kaikki esteet, jotka haittaavat tavanomaisia kilpailuolosuhteita— —. Kahdeksannen perustelukappaleen mukaan kilpailukykyisellä laivanrakennusteollisuudella on keskeinen merkitys yhteisölle— —. Yhdeksännessä perustelukappaleessa todetaan lopuksi, että on noudatettava ankaraa ja valikoivaa tukipolitiikkaa nykyisen, kehittynyttä teknologiaa käyttävien laivojen rakentamisen suuntauksen tukemiseksi ja rehellisten ja yhtenäisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi yhteisössä— —.
16Lupapäätösten tulkinnan osalta valituksenalaisen tuomion 97-104 kohdassa todetaan seuraavaa:97Tämän jälkeen on todettava, että ylituotantokapasiteetin vähentäminen siten, että otetaan käyttöön kapasiteettirajoitus, varmistetaan lähinnä asettamalla teknisiä rajoituksia, joita kutsutaan yleisesti teknisiksi pullonkauloiksi. Tämä ilmenee selkeästi lupapäätöksistä — —.98Ensinnäkin komissio toteaa 3.3.1993 päivätyssä kirjeessään, joka sisältää ensimmäisen lupapäätöksen, että vaikka komission toimeksiannosta laaditun riippumattoman asiantuntijalausunnon mukaan [Warnow Werft -telakan] rakennuskapasiteetti tuskin ylittää 85000 tasattua bruttotonnia — toisin sanoen osuutta, jonka Saksan hallitus sille myönsi itäsaksalaisille telakoille hyväksytystä 327000 tasatun bruttotonnin kokonaiskapasiteetista -, investointiohjelman aikana on suoritettava valvontaa sen varmistamiseksi, että kapasiteettia todella vähennetään. Tämän vähentämisen edellytyksenä on, että investoinnit toteutetaan konsulttiyritykselle esitettyjen suunnitelmien ja hankkeiden mukaisesti. Kvaerner on vahvistanut, että telakkaa uudistettaessa on otettava huomioon seuraavat rajoitukset:Uutta teräksen leikkaamiseen käytettävää hallia ei muuteta, ellei uusi alusten laitojen valmistamiseen käytettävä kone (mechanical edge preparation machine; jyrsinkoneen tyyppinen laite) tätä edellytä.
Työpaikkojen määrä on vakiinnutettava suurikokoisten tasaisten elementtien valmistuslinjalla kahdeksaan ja kaksoispohjien valmistuslinjalla kuuteen konsulttiyrityksen selonteossa EECI:0001A esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.
Näitä valmistuslinjoja ei saa pidentää, paitsi jos 600 tonnin kokoisille suurille yksiköille tarkoitetun hallin (superunitshop) pinta-alaa pienennetään vastaavasti. Tätä sääntöä voidaan soveltaa myös toisin päin: toisin sanoen jos suurikokoisten tasaisten elementtien tai kaksoispohjien valmistuslinjojen kapasiteettia ja näin ollen myös niiden käyttämää pinta-alaa pienennetään, suurille yksiköille tarkoitetun hallin pinta-alaa voidaan kasvattaa samassa suhteessa.
Profiloitujen elementtien valmistuslinjalla (curved panel line, profiloidut leikkaukset) olevien työpaikkojen määrä on rajoitettava kuuteen konsulttiyrityksen selonteossa EECI:0001A esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.
Pienikokoisten tasaisten elementtien valmistuslinjalla (small panel line) olevien työpaikkojen määrä on vakiinnutettava enintään kolmeen konsulttiyrityksen selonteon EECE:0001A mukaisesti.
Telakan yläpuolelle voidaan pystyttää ainoastaan yksi nostokyvyltään 600 tonnin nosturi. Laiturinosturit (joiden määräksi on suunniteltu kahta) ovat ulokenostureita, joiden nostokyky on 50 tonnia.
99Tästä luettelosta ilmenee, että tavoitteeksi asetettu kapasiteetin todellinen vähentäminen piti saavuttaa lähinnä noudattamalla telakan tuotantovälineitä koskevia erilaisia teknisiä rajoituksia.100Komission 17.1.1994 päivätty kirje, joka sisältää toisen lupapäätöksen, on samansuuntainen. Komissio toteaa siinä, että kapasiteettirajoitus riippuu investoinneista, jotka toteutetaan konsultille esitettyjen suunnitelmien ja hankkeiden mukaisesti, joihin kuuluu muun muassa vuotuiselle teräksenkulutukselle asetetun 73000 tasatun bruttotonnin enimmäismäärän noudattaminen, ja konsultin selonteossa asetettujen rajoitusten mukaisesti. Samassa kirjeessä oleva selitys, jossa todetaan, että jos kapasiteettirajoituksia rikotaan, komission on vaadittava koko tukimäärän takaisinmaksua, ja erityisesti tässä lauseessa käytetty monikko (kapasiteettirajoituksia) tukevat myös sitä, että vuotuinen 85000 tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoitus perustui erilaisiin täsmennettyihin teknisiin rajoituksiin.101Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että jos komissio olisi tuet hyväksyessään todella halunnut asettaa kantajalle tosiasiallista tuotantoa koskevan vuotuisen ylärajan, se olisi voinut osoittaa tämän riittävällä tavalla käyttämällä sanaa tuotantorajoitus tai täsmentämällä, että kapasiteettirajoitus viittasi tässä yhteydessä optimaalisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaan enimmäistuotantoon. Kun tällaisia täsmennyksiä ei kuitenkaan tehty, kantajaa ei voida syyttää vuotuisen 85000 tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoituksen rikkomisesta ottaen huomioon, että asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kantaja noudatti koko tarkasteluajanjakson ajan kaikkia teknisiä rajoituksia.102Lupapäätökset eivät kuitenkaan sisällä edellä mainitun kaltaista täsmennystä. Varsinkaan se, että vuotuisina tasattuina bruttotonneina ilmaistu kapasiteettirajoitus tarkoittaa tosiasiallista tuotantoa koskevaa rajoitusta, ei ole pääteltävissä seuraavista, 20.2. (kolmas lupapäätös), 18.10. (neljäs lupapäätös) ja 11.12.1995 (viides lupapäätös) päivättyihin kirjeisiin sisältyvistä virkkeistä: Kaiken lisäksi ensimmäisestä komissiolle toimitetusta tuotantoa koskevasta seurantakertomuksesta ilmenee, että kapasiteettirajoitusten noudattamista on valvottava tuotannon suunnitteluvaiheessa ja itse tuotantovaiheessa; komissiolle tähän mennessä toimitettujen kahden tuotantoa koskevan valvontakertomuksen perusteella valvonta on ilmeisen välttämätöntä sen takaamiseksi, että hyväksyttyä enimmäiskapasiteettia noudatetaan tuotannon suunnitteluvaiheessa ja tosiasiallisessa tuotannossa; komissiolle tähän mennessä toimitettujen tuotantoa koskevien valvontakertomusten mukaan valvonta on välttämätöntä sen takaamiseksi, että enimmäiskapasiteettia noudatetaan tosiasiallisessa tuotannossa ja tuotantoa suunniteltaessa. Näistä toteamuksista ilmenee ainoastaan se, että kantajan on suunnitteluvaiheessa ja tosiasiallisessa tuotannossa noudatettava teknisiä kapasiteettirajoituksia. Jos kantaja esimerkiksi saa kaksi tilausta, joiden vuoksi sen tuotanto tiettynä vuonna ylittää 85000 tasattua bruttotonnia, se voi vapaasti ottaa nämä tilaukset vastaan ja toteuttaa ne tämän vuoden aikana, jos se pystyy tekemään tämän kaikkia asetettuja teknisiä kapasiteettirajoituksia noudattaen (joihin kuuluvat esimerkiksi edellä 98 kohdassa mainitut rajoitukset, jotka koskevat muun muassa profiloitujen elementtien valmistuslinjalla olevien työpaikkojen sallittua määrää ja yhtä ainoaa telakan yläpuolella olevaa nostokyvyltään 600 tonnin nosturia).103Tietyt lauseet näissä kirjeissä osoittavat selvästi, että vuotuisen 85000 tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoituksen noudattaminen rinnastetaan niissä tuotantovälineitä koskevien teknisten rajoitusten noudattamiseen. Niinpä komissio toteaa 20.2.1995 päivätyssä kirjeessään (kolmas lupapäätös), että investointisuunnitelmaa toteutettaessa on valvottava laivanrakennusteollisuudessa sovellettavan kapasiteettirajoituksen noudattamista. Tämä voidaan taata ainoastaan siinä tapauksessa, että konsulttiyrityksen hyväksymää investointisuunnitelmaa noudatetaan tarkasti; tämä koskee erityisesti enintään 73000 tonnin suuruista hyväksyttyä teräksenkulutusta, kaksoisrunkojen kokoonpanoon käytettävää laitteistoa ja tasaisten elementtien valmistamiseen käytettävää kahta laitteistoa. Saksan hallitus on vakuuttanut, että telakka noudattaa kapasiteettirajoitusta. Komissio toteaa lähes samoin sanoin 18.10. (neljäs lupapäätös) ja 11.12.1995 (viides lupapäätös) päivätyissä kirjeissään, että kaksoisrunkojen kokoonpanoon ja suurikokoisten tasaisten elementtien valmistamiseen käytettävät laitteistot rajoittavat telakan teräksenmuuntokapasiteettia ja supistavat juuri siksi tämän telakan tuotantokapasiteetin 85000 tasattuun bruttotonniin vuodessa. Komissio lisää kahdessa kirjeessään, että niin kauan kuin tämä kapasiteettirajoitus on voimassa, on välttämätöntä, että telakan rakennetta ei muuteta ja että ne vaihtoehtoiset laitteistot, joita ei vielä ole asennettu, täyttävät laatuvaatimukset, joista telakka on pyytänyt teknisen konsultin lausunnon.104Direktiiveistä 90/684/ETY ja 92/68/ETY ja lupapäätöksistä käy näin ollen yhdenmukaisesti ilmi, että komission hallintokäytännön mukaisesti, jota kantajan viittaamassa toisessa asiassa noudatettiin (em. asia Skibsværftsforeningen ym. v. komissio, tuomion 177 kohta), lupapäätöksissä asetettu kapasiteettirajoitus vastaa tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa tuotantoa käytettävissä olevat tuotantovälineet huomioon ottaen. Kantajan oli näin ollen laivanrakennustilauksia hyväksyessään ja toteuttaessaan noudatettava tuotantovälineitään koskevia teknisiä rajoituksia, jotka oli laskettu ja määritelty siten, että tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa telakka ei tuottaisi enemmän kuin 85000 tasattua bruttotonnia vuodessa. Lupapäätöksissä ei kuitenkaan kielletty kantajaa tuottamasta erityisen suotuisissa olosuhteissa, jotka voivat johtua tavanomaista nopeammin toteutettavissa olevien tilausten saamisesta, enemmän kuin 85000 tasattua bruttotonnia vuodessa, vaan niissä tyydyttiin edellyttämään erityisesti lupapäätöksissä mainittujen teknisten rajoitusten noudattamista, joihin kuuluivat esimerkiksi profiloitujen elementtien valmistuslinjalla työskentelevien henkilöiden määrän rajoittaminen kuuteen ja pienikokoisten tasaisten elementtien valmistuslinjalla työskentelevien henkilöiden määrän rajoittaminen kolmeen.
17Tämän näkemyksen tueksi ja sen täydentämiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin mainitsi useita tuomioita valituksenalaisen tuomion 105 ja 106 kohdassa:105Yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat lisäksi jo todenneet, että vaikka rakennuskapasiteetti - tässä tapauksessa 85000 tasattua bruttotonnia vuodessa — — on perusluonteeltaan tuotantoa koskeva kapasiteetti, tämä käsite ei kuitenkaan ole identtinen tosiasiallisen tuotannon (em. asia Alpha Steel v. komissio, tuomion 22 kohta; yhdistetyt asiat 311/81 ja 30/82, Klöckner-Werke v. komissio, tuomio 11.5.1983, Kok. 1983, s. 1549, 23 kohta ja yhdistetyt asiat T-164/96, T-165/96, T-166/96, T-167/96, T-122/97 ja T-130/97, Moccia Irme ym. v. komissio, tuomio 12.5.1999, Kok. 1999, s. II-1477, 138 kohta) tai optimaalisissa olosuhteissa toteutettavissa olevan enimmäistuotannon käsitteen kanssa (em. asia Skibsværftsforeningen ym. v. komissio, tuomion 174 kohta).106Tämän oikeuskäytännön perusteella kapasiteettirajoitus voi koskea, kuten tässä asiassa käsiteltävien lupapäätösten sanamuodosta ilmenee, tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa tuotantoa käytettävissä olevat tuotantovälineet huomioon ottaen eikä tosiasiallista enimmäistuotantoa, jota ei voida ylittää edes erityisen suotuisissa olosuhteissa. Tämän osalta komission väite, jonka mukaan kantajalle asetettu kapasiteettirajoitus, vaikka se koskeekin tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa tuotantoa käytettävissä olevat tuotantovälineet huomioon ottaen, tarkoittaa kuitenkin tosiasiallista enimmäistuotantoa, jota ei voida missään tilanteessa ylittää — —, ei ole vakuuttava. Jos kapasiteettirajoituksella viitataan tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaan tuotantoon, tämä määritelmä tarkoittaa, että raja-arvon osoittama määrä voidaan ylittää optimaalisissa olosuhteissa. Toisin kuin komissio väittää, tämä toteamus ei ole direktiivin 90/684/ETY tavoitteen vastainen. Kyseinen tavoite, joka on ylituotantokapasiteetin vähentäminen, saavutetaan supistamalla tuotantovälineiden tasolla kantajan kapasiteettia sellaisella tavalla, että tavanomaisissa olosuhteissa vuotuinen 85000 tasatun bruttotonnin määrä ei ylity.
18Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tukeutui valituksenalaisen tuomion 107-109 kohdassa KWW:n esittämiin asiakirjoihin:107On todettava lopuksi, että useat kantajan esittämistä asiakirjoista tukevat näkemystä, jonka mukaan kantajalle asetettu kapasiteettirajoitus koskee tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa tuotantoa käytettävissä olevat tuotantovälineet huomioon ottaen.108Niinpä 1.6.1993 pidetyn entisen Saksan demokraattisen tasavallan telakoiden yksityistämistä käsitelleen kokouksen pöytäkirjassa todetaan seuraavaa:The Danish, Italian and UK delegates were expressing their worry that the actual production would exceed the assigned capacity after the investments would be implemented. The Commission was confident that future production would not exceed the agreed capacity limits because of the technical bottlenecks in the investment plans, because of the present and future monitoring of the investment plans together with the contractual capacity limits in the privatisation contracts, because of the German Government's undertaking to respect the limits and because all aid payments are conditional on respect of the capacity limits.
(Tanskan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat olivat huolestuneita siitä, että tosiasiallinen tuotanto saattaisi ylittää osoitetun kapasiteetin investointien toteuttamisen jälkeen. Komissio oli kuitenkin luottavainen sen suhteen, että tuleva tuotanto ei ylittäisi hyväksyttyjä kapasiteettirajoja, koska investointisuunnitelmiin sisältyi teknisiä pullonkauloja, koska investointisuunnitelmia seurattiin nyt ja tulevaisuudessa ja yksityistämissopimuksiin sisältyi kapasiteettirajoituksia, koska Saksan hallitus oli sitoutunut noudattamaan rajoituksia ja koska kaikki tukimaksut edellyttivät kapasiteettirajoitusten noudattamista.)
On todettava, että tämä Tanskan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskuntien ja komission käymä keskustelu ei ole mielekäs, jos vuotuinen 85000 tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoitus on ymmärrettävä tosiasiallisen tuotannon ehdottomana rajana. Tällaisessa tapauksessa olisi riittänyt, että komissio olisi todennut, että vuotuinen 85000 tasatun bruttotonnin raja on tosiasiallisen tuotannon yläraja, ja että se olisi näin ollen yksinkertaisesti kieltänyt kantajaa tuottamasta tämän ylärajan ylittäviä määriä. Komission tämän kokouksen aikana omaksuma kanta osoittaa kuitenkin päinvastoin, että tämän luottamus siihen, että tuleva tuotanto olisi joko 85000 tasattua bruttotonnia vuodessa tai tätä vähemmän, perustui ainoastaan laskelmaan, jonka mukaan kantajan tuotantovälineitä koskevat tekniset rajoitukset estäisivät tavallisesti kantajaa tuottamasta vuodessa enemmän kuin tämän tonnimäärän.
109Komission entisen Saksan demokraattisen tasavallan telakoiden yksityistämisen valvontaa koskevasta kertomuksesta, joka on 6.5.1993 päivätyn, Saksan liittotasavallan pysyvään edustustoon lähetetyn kirjeen liitteenä, ilmenee myös, että komissio katsoi kapasiteettirajoituksen tarkoittavan asetettuja teknisiä rajoituksia: — — investointisuunnitelmissa olevilla merkittävillä teknisillä rajoituksilla taataan jokaiselle telakalle vahvistetut kapasiteettirajoitukset, vaikka vaikuttaakin siltä, että investointien toteuttamista on yhä tärkeää valvoa yksityiskohtaisesti. Pääasialliset pullonkaulat ja edellytykset, joilla taataan kapasiteettirajoitus — —.
19Valituksenalaisen tuomion 110 ja 111 kohdassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi lopuksi seuraavaa:110Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kantaja on osoittanut asianmukaisesti, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen rinnastaessaan riidanalaisissa päätöksissä, toisin kuin lupapäätöksissä, kapasiteettirajoituksen käsitteen tosiasiallisen tuotannon rajoitukseen. Ottaen huomioon, että komissio perusti riidanalaiset päätökset yksinomaan siihen, että kantajan tosiasiallinen tuotanto oli ensin vuonna 1997 ja sitten vuonna 1998 yli 85000 tasattua bruttotonnia (ks. tämän osalta päätöksen 1999/675/ETY 60 ja 108 perustelukappale ja päätöksen 2000/336/EY 47 ja 84 perustelukappale), edellä todettu arviointivirhe koskee kyseisten päätösten päätösosia kokonaisuudessaan.111Tämän osalta:on todettava, että riidanalaisten päätösten ainoana perusteluna on se, että tosiasiallinen tuotanto oli yli 85000 tasattua bruttotonnia vuodessa. Komissio ei ole tutkinut, johtuiko kyseisten vuosien aikana tapahtunut ylituotanto siitä, että lupapäätöksissä asetettuja rajoittavia edellytyksiä ei noudatettu, eikä se ole näin myöskään väittänyt.
20Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi riidanalaiset päätökset.