<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>T-643/20</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62020TJ0643</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2021:286">EU:T:2021:286</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>15</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>15</PAGE.TOTAL><AUTHOR>T</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20210519">19.5.2021</DATE> – Asia T-643/20</HT></P><P><HT TYPE="SC">Ryanair v. komissio (KLM; covid-19)</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio</HT> (laajennettu kymmenes jaosto)</P><P><DATE ISO="20210519">19 päivänä toukokuuta 2021</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: englanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Valtiontuki</KEYWORD><KEYWORD>Alankomaat</KEYWORD><KEYWORD>KLM:n hyväksi covid-19-pandemian yhteydessä myönnetty valtiontakaus ja valtion laina</KEYWORD><KEYWORD>Tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille</KEYWORD><KEYWORD>Päätös olla esittämättä huomautuksia</KEYWORD><KEYWORD>Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi</KEYWORD><KEYWORD>Samaan konserniin kuuluvalle toiselle yhtiölle aiemmin myönnetty tuki</KEYWORD><KEYWORD>Perusteluvelvollisuus</KEYWORD><KEYWORD>Päätöksen vaikutusten voimassa pitäminen</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa T-643/20,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Ryanair DAC</HT>, kotipaikka Swords (Irlanti), edustajinaan asianajajat F.‑C. Laprévote, V. Blanc, E. Vahida, S. Rating ja I.-G. Metaxas-Maranghidis,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan komissio</HT>, asiamiehinään L. Flynn, S. Noë ja C. Georgieva,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS><P>jota tukevat</P><INTERVENERS><P><HT TYPE="BOLD">Ranskan tasavalta</HT>, asiamiehinään E. de Moustier ja P. Dodeller,</P><P><HT TYPE="BOLD">Alankomaiden kuningaskunta</HT>, asiamiehenään J. Langer, avustajanaan asianajaja I. Rooms,</P><P>ja</P><P><HT TYPE="BOLD">Koninklijke Luchtvaart Maatschappij NV</HT>, kotipaikka Amstelveen (Alankomaat), edustajinaan asianajajat K. Schillemans, H. Vanderveen ja P. Huizing,</P><PARTY.STATUS>väliintulijoina,</PARTY.STATUS></INTERVENERS></PARTIES><P>jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta valtiontuesta SA.57116 (2020/N) – Alankomaat – Covid-19: KLM:n hyväksi annettu valtiontakaus ja valtion laina – <DATE ISO="20200713">13.7.2020</DATE> annetun komission päätöksen C(2020) 4871 final kumoamiseksi,</P><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kymmenes jaosto),</P><?PAGE NO="2"?><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Kornezov (esittelevä tuomari) sekä tuomarit E. Buttigieg, K. Kowalik-Bańczyk, G. Hesse ja M. Stancu,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies I. Pollalis,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja <DATE ISO="20210225">25.2.2021</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asian tausta</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Alankomaiden kuningaskunta ilmoitti <DATE ISO="20200626">26.6.2020</DATE> Euroopan komissiolle SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti Koninklijke Luchtvaart Maatschappij NV:n (jäljempänä KLM) hyväksi myönnetystä valtiontuesta, joka muodostui yhtäältä valtiontakauksesta pankkikonsortion sille myöntämälle lainalle ja toisaalta valtion lainasta (jäljempänä kyseessä oleva tukitoimenpide). Tuen kokonaisbudjetti oli 3,4 miljardia euroa. Kyseessä olevan tukitoimenpiteen tarkoituksena oli tarjota KLM:lle tilapäisesti likviditeettiä, jotta se voisi vastata covid-19-pandemian kielteisiin vaikutuksiin. Alankomaiden kuningaskunta katsoi, että kun otetaan huomioon KLM:n merkitys Alankomaiden taloudelle ja lentoyhteyksille, KLM:n konkurssi olisi lisännyt pandemiasta johtuvia vakavia taloushäiriöitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>KLM kuuluu Air France-KLM ‑konserniin. Konsernin johdossa on Air France-KLM ‑holdingyhtiö (jäljempänä Air France-KLM ‑holdingyhtiö), jossa Ranskan ja Alankomaiden valtiot ovat suurimmat osakkeenomistajat, jotka omistavat 14,3 prosenttia ja 14 prosenttia osakkeista. Air France ja KLM ovat Air France-KLM ‑holdingyhtiön kaksi tytäryhtiötä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Komissio totesi <DATE ISO="20200504">4.5.2020</DATE> valtiontuesta SA.57082 (2020/N) – Ranska – Covid-19: tilapäiset puitteet [SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohta] – Air Francen hyväksi annettu takaus ja osakaslaina annetulla päätöksellä C(2020)2983 final (jäljempänä Air France ‑päätös), että Ranskan tasavallan Air Francelle valtiontakauksen ja osakaslainan muodossa myöntämä, kokonaismäärältään 7 miljardin euron suuruinen yksittäinen tuki soveltui sisämarkkinoille. Tukitoimenpiteellä oli tarkoitus rahoittaa Air Francen välittömät likviditeettitarpeet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Komissio antoi <DATE ISO="20200713">13.7.2020</DATE> valtiontuesta SA.57116 (2020/N) – Alankomaat – Covid-19: KLM:n hyväksi annettu valtiontakaus ja valtion laina – päätöksen C(2020) 4871 final (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="355" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2020">EUVL 2020, C 355, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä riidanalainen päätös), jossa se katsoi, että kyseessä oleva tukitoimenpide oli SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki ja se soveltui sisämarkkinoille SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla. Komissio arvioi kyseessä olevaa tukitoimenpidettä ottamalla huomioon <DATE ISO="20200319">19.3.2020</DATE> antamansa tiedonannon, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>Tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="091" DATE.PUB="2020">EUVL 2020, C 91</REF.DOC.OJ> I, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20200403">3.4.2020</DATE> (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="112" DATE.PUB="2020">EUVL 2020, C 112</REF.DOC.OJ> I, s. 1), <DATE ISO="20200513">13.5.2020</DATE> (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="164" PAGE.FIRST="3" DATE.PUB="2020">EUVL 2020, C 164, s. 3</REF.DOC.OJ>) ja <DATE ISO="20200629">29.6.2020</DATE> (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="218" PAGE.FIRST="3" DATE.PUB="2020">EUVL 2020, C 218, s. 3</REF.DOC.OJ>) (jäljempänä tilapäiset puitteet).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Menettely ja asianosaisten vaatimukset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Kantaja Ryanair DAC nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20201023">23.10.2020</DATE> toimittamallaan kannekirjelmällä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Kantaja pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon samana päivänä toimittamallaan erillisellä asiakirjalla, että nyt kyseessä oleva kanne ratkaistaisiin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 151 ja 152 artiklan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä. Unionin yleinen tuomioistuin (kymmenes jaosto) hyväksyi nopeutettua menettelyä koskevan hakemuksen <DATE ISO="20201116">16.11.2020</DATE> tekemällään päätöksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Komissio jätti <DATE ISO="20201207">7.12.2020</DATE> vastineensa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Kantaja esitti <DATE ISO="20201218">18.12.2020</DATE> työjärjestyksen 106 artiklan 2 kohdan nojalla perustellun pyynnön asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon järjestämisestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin päätti kymmenennen jaoston ehdotuksesta työjärjestyksen 28 artiklan nojalla siirtää asian laajennetun ratkaisukokoonpanon käsiteltäväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Alankomaiden kuningaskunta pyysi <DATE ISO="20201214">14.12.2020</DATE>, Ranskan tasavalta <DATE ISO="20210106">6.1.2021</DATE> ja KLM <DATE ISO="20210115">15.1.2021</DATE> unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon toimittamallaan asiakirjalla saada osallistua tähän oikeudenkäyntiin väliintulijana tukeakseen komission vaatimuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen kymmenennen jaoston puheenjohtaja hyväksyi 12.<DATE ISO="20210101">1.</DATE> ja <DATE ISO="20210119">19.1.2021</DATE> tekemillään päätöksillä Alankomaiden kuningaskunnan ja Ranskan tasavallan väliintulohakemukset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen kymmenennen jaoston puheenjohtaja hyväksyi <DATE ISO="20210127">27.1.2021</DATE> antamallaan määräyksellä KLM:n väliintulohakemuksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Alankomaiden kuningaskunnalle annettiin 14.1., Ranskan tasavallalle 19.1. ja KLM:lle <DATE ISO="20210128">28.1.2021</DATE> tiedoksi annetuilla prosessinjohtotoimilla työjärjestyksen 154 artiklan 3 kohdan nojalla lupa jättää väliintulokirjelmä. Alankomaiden kuningaskunta toimitti <DATE ISO="20210122">22.1.2021</DATE> ja Ranskan tasavalta <DATE ISO="20210203">3.2.2021</DATE> unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon väliintulokirjelmänsä. KLM ei jättänyt väliintulokirjelmää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Asianosaisten lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin <DATE ISO="20210225">25.2.2021</DATE> pidetyssä istunnossa. Tässä istunnossa kantaja pyysi unionin yleistä tuomioistuinta toteuttamaan prosessinjohtotoimen kehottamalla komissiota esittämään Air France ‑päätöksessä ja riidanalaisessa päätöksessä mainitut sopimukset, joiden perusteella näissä kahdessa päätöksessä kyseessä olevat tukitoimenpiteet oli myönnetty. Asian käsittelyn suullinen vaihe päätettiin <DATE ISO="20210226">26.2.2021</DATE> tehdyllä päätöksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>kumoaa riidanalaisen päätöksen ja</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><?PAGE NO="4"?><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>hylkää kanteen ja</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta siltä osin kuin sillä pyritään riitauttamaan riidanalaisen päätöksen perusteltavuus ja hylkää sen muilta osin. Se vaatii toissijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin hylkää kanteen kokonaisuudessaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Alankomaiden kuningaskunta ja KLM vaativat komission tavoin, että unionin yleinen tuomioistuin hylkää kanteen perusteettomana.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen arviointi</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Kantaja esittää kanteensa tueksi viisi kanneperustetta, joista ensimmäinen koskee sitä, että komissio on virheellisesti jättänyt Ranskan tasavallan Air Francelle myöntämän tuen riidanalaisen päätöksen soveltamisalan ulkopuolelle, toinen syrjintäkiellon, palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden periaatteiden loukkaamista, kolmas SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan virheellistä soveltamista, neljäs sitä, että komission olisi pitänyt aloittaa muodollinen tutkintamenettely, ja viides SEUT 296 artiklassa tarkoitetun perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Tutkittavaksi ottaminen</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Kantaja väittää kannekirjelmän 39–45 kohdassa, että sillä on asiavaltuus SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>sinä, jota asia koskee,<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/> ja [SEUT] 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä <DATE ISO="20150713">13.7.2015</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="248" PAGE.FIRST="9" DATE.PUB="2015">EUVL 2015, L 248, s. 9</REF.DOC.OJ>) 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuna <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>asianomaisena osapuolena<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>, mikä tarkoittaa, että se voi nostaa riidanalaisesta päätöksestä, joka on tehty ilman muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista, kumoamiskanteen menettelyllisten oikeuksiensa turvaamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Kyseessä oleva tukitoimenpide vaikuttaa kantajan, joka on KLM:n kilpailija, etuihin, koska KLM voi mainitun toimenpiteen avulla saada lainoja edullisin ehdoin ja pysyä markkinoilla tukea saavana kantajan kilpailijana covid-19-pandemian kielteisistä seurauksista huolimatta. Kantaja, joka on kolmanneksi suurin lentoyhtiö Alankomaissa, ei sitä vastoin saa tällaista tukea.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Komissio ei riitauta kanteen tutkittavaksi ottamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta katsoo, ettei kantajalla ole asiavaltuutta riidanalaisen päätöksen perusteltavuuden riitauttamiseen ja että ensimmäinen, toinen ja kolmas kanneperuste on näin ollen jätettävä tutkimatta. Ranskan tasavalta ei sitä vastoin riitauta neljännen kanneperusteen tutkittavaksi ottamista, koska kantaja on sen mukaan SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asianomainen osapuoli.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>On todettava, että kanteen tutkittavaksi ottamisesta ei ole epäilystä siltä osin kuin kantaja pyrkii siinä väittämään, että komission olisi pitänyt aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>SEUT 108 artiklassa tarkoitetussa valvontamenettelyssä on näet erotettava toisistaan kaksi vaihetta. Yhtäältä on SEUT 108 artiklan 3 kohdassa käyttöön otettu alustava tutkintavaihe, jonka aikana komissio voi muodostaa ensimmäisen näkemyksen kyseisen tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Toisaalta on SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely, jossa komissio saa täydelliset tiedot kaikista asiaan liittyvistä seikoista. EUT-sopimuksen mukaan komissio on vasta tässä viimeksi mainitussa menettelyssä velvollinen kehottamaan niitä, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19930519">19.5.1993</DATE>, <NAME.CASE>Cook v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-198/91</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1993:197">EU:C:1993:197</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19930615">15.6.1993</DATE>, <NAME.CASE>Matra v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-225/91</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1993:239">EU:C:1993:239</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0016">16</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181015">15.10.2018</DATE>, <NAME.CASE>Vereniging Gelijkberechtiging Grondbezitters ym. v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>T-79/16</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:680">EU:T:2018:680</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Silloin kun muodollista tutkintamenettelyä ei aloiteta, asianomaiset osapuolet, jotka olisivat voineet esittää huomautuksia toisessa vaiheessa, eivät voi käyttää tätä mahdollisuutta. Tilanteen korjaamiseksi niille on tunnustettu oikeus riitauttaa unionin tuomioistuimissa komission päätös olla aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä. Näin ollen on otettava tutkittavaksi kanne, jossa vaaditaan SEUT 108 artiklan 3 kohtaan perustuvan päätöksen kumoamista ja jonka on nostanut SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asianomainen osapuoli, jos kanteen nostaneen tarkoituksena on turvata sille viimeksi mainitussa määräyksessä annettujen menettelyllisten oikeuksien kunnioittaminen (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101118">18.11.2010</DATE>, <NAME.CASE>NDSHT v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑322/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:701">EU:C:2010:701</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa komissio ei ole aloittanut muodollista tutkintamenettelyä, ja kantaja vetoaa neljännen kanneperusteen yhteydessä menettelyllisten oikeuksiensa loukkaamiseen. Asetuksen 2015/1589 1 artiklan h alakohdan perusteella tukitoimenpiteestä hyötyneen yrityksen kanssa kilpaileva yritys kuuluu kiistatta SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin asianomaisiin osapuoliin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101118">18.11.2010</DATE>, <NAME.CASE>NDSHT v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑322/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:701">EU:C:2010:701</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0059">59</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200903">3.9.2020</DATE>, <NAME.CASE>Vereniging tot Behoud van Natuurmonumenten in Nederland ym. v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑817/18 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:637">EU:C:2020:637</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Esillä olevassa asiassa on kiistatonta, että kantajan ja tuensaajan välillä on kilpailusuhde. Kantaja nimittäin väitti, ilman että tätä olisi kiistetty, että se on osallistunut Alankomaissa lentoyhteyksien tarjoamiseen yli 20 vuoden ajan, että se on vuonna 2019 kuljettanut 3 miljoonaa matkustajaa Alankomaista tai Alankomaihin ja että sillä on noin 5 prosentin osuus Alankomaiden markkinoista, mikä tekee siitä kolmanneksi suurimman lentoyhtiön Alankomaissa. Kantaja korosti myös, että sen kesän 2020 lentosuunnitelma, joka oli laadittu ennen covid-19-pandemian puhkeamista, käsitti 43 kohdetta, joihin lähdettiin kolmelta alankomaalaiselta lentoasemalta. Kantaja on näin ollen asianomainen osapuoli, jolla on intressi turvata SEUT 108 artiklan 2 kohtaan perustuvat menettelylliset oikeutensa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Kanne on siis otettava tutkittavaksi siltä osin kuin kantaja vetoaa menettelyllisten oikeuksiensa loukkaamiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on todettava, että neljäs kanneperuste, jolla pyritään nimenomaisesti siihen, että kantajan menettelyllisiä oikeuksia kunnioitetaan, voidaan tutkia, kun otetaan huomioon kantajan asema asianosaisena osapuolena, kuten edellä 29 kohdassa on todettu. Kantaja voi näet vedota sille muodollisessa tutkintamenettelyssä kuuluvien menettelyllisten oikeuksien turvaamiseksi perusteisiin, joiden tarkoituksena on osoittaa, että komissiolla ilmoitetun toimenpiteen alustavassa tutkintavaiheessa olleiden tai mahdollisesti olleiden tietojen ja todisteiden arvioinnin olisi pitänyt herättää epäilyjä toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081222">22.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Régie Networks</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-333/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:764">EU:C:2008:764</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0081">81</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>3F v.<?PAGE NO="6"?> komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑319/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:435">EU:C:2009:435</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110524">24.5.2011</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Kronoply ja Kronotex</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑83/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:341">EU:C:2011:341</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0059">59</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190506">6.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Scor v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-135/17</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:287">EU:T:2019:287</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0073">73</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Lisäksi on muistutettava, että osoittaakseen menettelyllisten oikeuksiensa loukkaamisen niiden epäilyjen vuoksi, joita riidanalaisen toimenpiteen olisi pitänyt herättää soveltuvuudestaan sisämarkkinoille, kantajalla on oikeus vedota perusteluihin, joilla se pyrkii osoittamaan, että komission toteamus kyseisen toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille oli virheellinen, mikä on sitä suuremmalla syyllä omiaan osoittamaan, että komission olisi pitänyt epäillä kyseisen toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille. Unionin yleisellä tuomioistuimella on näin ollen toimivalta tutkia kantajan esittämät asiakysymykseen liittyvät perustelut todetakseen, oliko näistä perusteluista saatavissa tukea kantajan nimenomaisesti esittämälle kanneperusteelle, joka koski sellaisten epäilyjen olemassaoloa, joiden vuoksi SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittaminen on perusteltua (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130613">13.6.2013</DATE>, <NAME.CASE>Ryanair v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑287/12 P</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:395">EU:C:2013:395</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190506">6.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Scor v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-135/17</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:287">EU:T:2019:287</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0077">77</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Viidennestä kanneperusteesta, joka koskee perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä, on korostettava, että perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättäminen kohdistuu olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen ja kuuluu oikeusjärjestyksen perusteisiin, ja unionin tuomioistuinten on tutkittava se viran puolesta, eikä se koske riidanalaisen päätöksen aineellista lainmukaisuutta (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19980402">2.4.1998</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Sytraval ja Brink’s France</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑367/95 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:154">EU:C:1998:154</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0067">67</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0072">72</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asiakysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Aluksi on tutkittava viides kanneperuste.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Viides kanneperuste, joka koskee perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Viidennessä kanneperusteessaan kantaja väittää lähinnä, että riidanalaisen päätöksen perustelut ovat useilta osin puutteelliset tai riittämättömät.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Kantaja väittää viidennen kanneperusteen ensimmäisessä osassa erityisesti, että komissio ei ole esittänyt syitä, joiden vuoksi se ei ole ottanut huomioon Air Francelle aiemmin myönnetyn tuen vaikutusta, vaikka Air France kuuluu KLM:n tavoin Air France-KLM ‑konserniin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Kantajan mukaan Air Francelle aiemmin myönnetty tuki saattoi hyödyttää koko Air France-KLM ‑konsernia. Näin ollen komissio ei voinut lähtökohtaisesti sulkea pois tällaista mahdollisuutta, vaan sen oli oikeuskäytännön mukaan otettava huomioon kaikki tältä osin merkitykselliset seikat sekä se asiayhteys, johon kyseessä oleva tukitoimenpide liittyi. Komissio kuitenkin toteaa riidanalaisen päätöksen 19 perustelukappaleessa ilman todisteita tai muita selityksiä ainoastaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Air France-KLM ‑konsernin Air France ‑tytäryhtiö ei ole [kyseessä olevan] tukitoimenpiteen edunsaaja<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>. Kantajan mukaan komissio ei ole kuitenkaan tarkistanut ja perustellut sitä, voiko konsernin muulle osalle ja erityisesti Air Francelle aikaisemmin myönnetty tuki hyödyttää myös KLM:ää, jonka tilinpäätös on konsolidoitu Air Francen tilinpäätöksen kanssa. Tältä osin kantaja moittii komissiota siitä, että se on vain todennut Alankomaiden viranomaisten <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>vahvistaneen<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, että Air France-KLM ‑holdingyhtiön Air France ‑tytäryhtiö ei ollut kyseessä olevan tukitoimenpiteen edunsaaja, täsmentämättä kuitenkaan, miten tämä vakuuttelu<?PAGE NO="7"?> käytännössä toteutetaan. Kantajan mukaan on kuitenkin olennaista tutkia kyseessä olevan tukitoimenpiteen näitä näkökohtia, jotta voidaan varmistaa tuen oikeasuhteisuus ja esimerkiksi se, noudatettiinko tilapäisten puitteiden 25 kohdan d alakohdassa vahvistettuja tuen kumuloitumisen edellytyksiä ja 27 kohdan d alakohdassa vahvistettuja enimmäismääriä. Kantajan mukaan Air France-KLM ‑holdingyhtiö ja sen kaksi tytäryhtiötä kuuluvat yhteen taloudelliseen kokonaisuuteen, joka riidanalaisen päätöksen nojalla yhdessä Air France ‑päätöksen kanssa hyötyi yhteensä 10,4 miljardin euron suuruisesta tuesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Komissio, jota Alankomaiden kuningaskunta, Ranskan tasavalta ja KLM tukevat, kiistää nämä väitteet. Komissio väittää, että koska KLM ei ollut yksi Air Francelle myönnetyn tuen edunsaajista, sillä ei ollut velvollisuutta esittää selvitystä tältä osin. Komissio muistuttaa tässä yhteydessä, että kyseessä olevan tukitoimenpiteen edunsaaja on KLM eikä Air France-KLM ‑konserni tai Air France itse. Samoin Air France ‑päätöksessä hyväksyttyä tukea sai Air France eikä Air France-KLM ‑konserni tai KLM itse. Alankomaiden ja Ranskan viranomaiset ovat lisäksi vahvistaneet, että KLM ja vastaavasti Air France olivat mainittujen tukien saajia. Lisäksi tukien ominaispiirteet sulkevat komission mukaan pois riskin siitä, että Air Francelle myönnetty tuki ulottuisi KLM:ään ja KLM:lle myönnetty tuki Air Franceen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Aluksi on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 296 artiklan mukainen perusteluvelvollisuus määräytyy kyseisen toimen luonteen mukaan, ja perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen antaneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden. Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, ja niitä ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne sekä se tarve, jota niillä, joille toimi on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, sillä tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimen perustelut SEUT 296 artiklan vaatimukset, on otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110908">8.9.2011</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Alankomaat</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑279/08 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:551">EU:C:2011:551</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0125">125</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Vaikka toimielimet eivät ole velvollisia ottamaan tekemiensä päätösten perusteluissa kantaa kaikkiin perusteluihin, joita ne, joita päätös koskee, hallinnollisessa menettelyssä niille esittävät, toimielinten pitää kuitenkin esittää tosiseikat ja oikeudelliset näkemykset, jotka ovat niiden päätösten rakenteen kannalta olennaisen tärkeitä (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080710">10.7.2008</DATE>, <NAME.CASE>Bertelsmann ja Sony Corporation of America v. Impala</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑413/06 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:392">EU:C:2008:392</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0169">169</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180918">18.9.2018</DATE>, <NAME.CASE>Duferco Long Products v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-93/17</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:558">EU:T:2018:558</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0067">67</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä päätöksen olla aloittamatta SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muodollista tutkintamenettelyä on sisällettävä ainoastaan ne syyt, joiden vuoksi komissio katsoo, ettei riidanalaisen tuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiin liity vakavia vaikeuksia, ja tällaisen päätöksen lyhyitäkin perusteluja on pidettävä riittävinä SEUT 296 artiklassa määrättyyn perusteluvelvollisuuteen nähden, kunhan niistä kuitenkin ilmenee selkeästi ja yksiselitteisesti syyt, joiden vuoksi komissio on katsonut, ettei tällaisia vaikeuksia ole ollut, koska kyseisten perustelujen hyväksyttävyys ei kuulu perusteluvelvollisuuden piiriin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081222">22.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Régie Networks</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-333/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:764">EU:C:2008:764</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0070">70</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0071">71</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111027">27.10.2011</DATE>, <NAME.CASE>Itävalta v. Scheucher-Fleisch ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑47/10 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:698">EU:C:2011:698</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0111">111</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160512">12.5.2016</DATE>, <NAME.CASE>Hamr – Sport v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-693/14</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2016:292">EU:T:2016:292</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Nyt esillä olevassa asiassa on todettava, että komissio on katsonut riidanalaisen päätöksen 18 ja 19 perustelukappaleessa yhtäältä, että KLM oli kyseessä olevan tukitoimenpiteen edunsaaja, ja toisaalta, että Alankomaiden viranomaiset olivat vahvistaneet, että Air France, joka on Air France-KLM ‑holdingyhtiön tytäryhtiö, ei ollut kyseessä olevan tukitoimenpiteen edunsaaja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>On myös huomattava, että komissio totesi Air France ‑päätöksen – joka koskee noin kaksi kuukautta aikaisemmin Air France ‑yhtiölle, joka kuuluu KLM:n kanssa samaan konserniin, myönnettyä valtiontukea, mistä syystä tämä päätös oli asiayhteyteen liittyvä seikka, joka oli otettava huomioon tutkittaessa, täyttivätkö riidanalaisen päätöksen perustelut SEUT 296 artiklan vaatimukset edellä 40 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti – 21 perustelukappaleessa erityisesti, että tämän päätöksen kohteena olevan tukitoimenpiteen edunsaaja oli <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Air France ‑yhtiö Air France-KLM ‑yhtiön, joka on konsernin holding-yhtiö, kautta<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>, ja että Ranskan viranomaiset olivat vahvistaneet, että Air France-KLM ‑holdingyhtiön KLM-tytäryhtiö ei hyötynyt kyseisistä rahoituksista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Riidanalaisessa päätöksessä ei ole muita tietoja, jotka koskisivat arviointia siitä, voitiinko <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>Air France ‑yhtiö[lle] Air France-KLM ‑yhtiön, joka on konsernin holding-yhtiö, kautta<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/> aikaisemmin myönnettyä tukea käyttää, vaikka vain osittain, KLM:n likviditeettitarpeisiin mahdollisesti Air France-KLM ‑holdingyhtiön, jonka tytäryhtiöitä sekä Air France että KLM ovat, välityksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Näin ollen on tutkittava, ilmenevätkö riidanalaisen päätöksen perusteluista selkeästi ja yksiselitteisesti siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät toteutetun toimen perustelut ja että unionin yleinen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden, ne syyt, joiden vuoksi komissio on katsonut, ettei KLM voinut hyötyä Air Francelle Air France-KLM ‑holdingyhtiön kautta aiemmin myönnetystä tuesta, vaikka nämä yhtiöt kuuluvat samaan konserniin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on muistutettava, että [SEUT] 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä annetun komission tiedonannon (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="262" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2016">EUVL 2016, C 262, s. 1</REF.DOC.OJ>) 11 kohdan mukaan usean erillisen oikeudellisen yksikön voidaan katsoa muodostavan yhden taloudellisen kokonaisuuden valtiontukisääntöjä sovellettaessa. Tätä varten on otettava huomioon olemassa olevat määräysvaltaan oikeuttavat omistusosuudet ja muut toiminnalliset, taloudelliset tai organisatoriset yhteydet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Oikeuskäytännössä on myös tunnustettu, että jos oikeudellisesti erilliset luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt muodostavat taloudellisen kokonaisuuden, niitä on unionin kilpailusääntöjen soveltamisen kannalta kohdeltava yhtenä ainoana yrityksenä. Valtiontukien alalla taloudellisen kokonaisuuden olemassaoloa koskeva kysymys nousee esille varsinkin silloin, kun on yksilöitävä tuensaaja (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19841114">14.11.1984</DATE>, <NAME.CASE>Intermills v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>323/82</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1984:345">EU:C:1984:345</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0011">11</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0012">12</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> sekä tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090908">8.9.2009</DATE>, <NAME.CASE>AceaElectrabel v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑303/05</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2009:312">EU:T:2009:312</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0101">101</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Niiden tekijöiden joukossa, jotka on oikeuskäytännössä otettu huomioon sen määrittämiseksi, onko kyseessä taloudellinen kokonaisuus valtiontukien alalla vai ei, ovat muun muassa kyseisen yrityksen omistusosuus yritysryhmässä, jossa määräysvaltaa käyttää suoraan tai välillisesti jokin asianomaisista yhtiöistä, saman tai rinnakkaisen taloudellisen toiminnan harjoittaminen ja kyseisten yhtiöiden taloudellisen itsenäisyyden puuttuminen (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20041014">14.10.2004</DATE>, <NAME.CASE>Pollmeier Malchow v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-137/02</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2004:304">EU:T:2004:304</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0068">68</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0070">70</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); kuuluminen tietyn yksikön määräysvallassa olevaan yhteen ja samaan yritysryhmään, sellaisten uusien yhtiöiden, jotka ovat kaikki erillisiä oikeussubjekteja, perustamisesta huolimatta (ks. vastaavasti tuomio<?PAGE NO="9"?> <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19841114">14.11.1984</DATE>, <NAME.CASE>Intermills v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>323/82</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1984:345">EU:C:1984:345</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0011">11</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); yksikön, joka omistaa määräysvaltaan oikeuttavia osuuksia toisesta yhtiöstä, mahdollisuus pelkkää sijoittajan tekemää pääomasijoitusta laajemmalle ulottuvaan määräysvallan käyttöön, aloitteiden tekemiseen ja taloudellisen tuen myöntämiseen tässä yhtiössä, ja organisatoriset ja toiminnalliset yhteydet näiden yhtiöiden välillä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101216">16.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>AceaElectrabel Produzione v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑480/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:787">EU:C:2010:787</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; ks. vastaavasti myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060110">10.1.2006</DATE>, <NAME.CASE>Cassa di Risparmio di Firenze ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-222/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:8">EU:C:2006:8</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0116">116</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0117">117</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); sekä merkityksellisten sopimuslausekkeiden olemassaolo (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101216">16.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>AceaElectrabel Produzione v. komission</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑480/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:787">EU:C:2010:787</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Lisäksi komission on tutkittava erityisen huolellisesti samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden väliset yhteydet, jos on pelättävissä, että samaan konserniin kumuloituneista valtiontuista aiheutuu kilpailuun kohdistuvia vaikutuksia (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090908">8.9.2009</DATE>, <NAME.CASE>AceaElectrabel v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-303/05</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2009:312">EU:T:2009:312</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0116">116</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Komission on valtiontukia koskevien EUT-sopimuksen perustavanlaatuisten sääntöjen asianmukaiseksi soveltamiseksi niinikään toteutettava kyseessä olevien tukitoimenpiteiden tutkintamenettely huolellisesti ja puolueettomasti, jotta sillä on lopullista päätöstä tehdessään käytettävissään mahdollisimman kattavat ja luotettavat tiedot (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100902">2.9.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Scott</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑290/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:480">EU:C:2010:480</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0090">90</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; ks. vastaavasti myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19980402">2.4.1998</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Sytraval ja Brink’s France</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑367/95 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:154">EU:C:1998:154</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0062">62</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Käsiteltävänä olevassa asiassa on ensinnäkin todettava, että Air France ja KLM ovat kaksi yhtiötä, jotka kuuluvat samaan konserniin, jonka johdossa on Air France-KLM ‑holdingyhtiö.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Vaikka riidanalaisessa päätöksessä selostetaan Air France-KLM ‑holdingyhtiön osakkeenomistajien kokoonpanoa (riidanalaisen päätöksen 18 perustelukappale, ks. edellä 2 kohta), siihen ei sitä vastoin sisälly mitään seikkaa, joka koskisi sen kahden tytäryhtiön eli Air Francen ja KLM:n osakkeenomistajien kokoonpanoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Kun Alankomaiden kuningaskunnalta ja KLM:ltä tiedusteltiin tätä istunnossa, ne ilmoittivat KLM:n omistusrakenteen osalta, että 49 prosenttia kyseisen yhtiön osakepääomasta omistaa Air France-KLM ‑holdingyhtiö, 5,9 prosenttia Alankomaiden kuningaskunta, 44,8 prosenttia <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>kaksi alankomaalaista säätiötä<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/> ja loput on muiden osakkeenomistajien omistuksessa. Alankomaiden kuningaskunta ja KLM totesivat tältä osin, että Air France-KLM ‑holdingyhtiöllä on KLM:n niin kutsuttu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>taloudellinen omistus<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Air Francen omistusrakenteen osalta Ranskan tasavalta ilmoitti istunnossa vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen sille esittämään kysymykseen, että Air France-KLM ‑holdingyhtiö on Air France ‑yhtiön ainoa osakkeenomistaja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Näiden tietojen, jotka on saatu yksinomaan istunnossa – ja vaikka unionin yleinen tuomioistuin ei kykene tarkastamaan niiden paikkansapitävyyttä ja tyhjentävyyttä ja arvioimaan täysin Air France-KLM ‑konsernin pääomarakennetta – perusteella vaikuttaa siltä, että Air France-KLM ‑holdingyhtiö omistaa Air Francen koko osakekannan ja että KLM:n <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>taloudellinen omistus<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/> kuuluu Air France-KLM ‑holdingyhtiölle, joka on lisäksi sen suurin osakkeenomistaja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Toiseksi on todettava, että riidanalainen päätös ei sisällä mitään tietoja Air France-KLM ‑holdingyhtiön ja sen Air France- ja KLM-tytäryhtiöiden välisistä toiminnallisista, taloudellisista ja organisatorisista yhteyksistä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Kun KLM:ltä kysyttiin tästä istunnossa, se selitti, että Air France-KLM ‑holdingyhtiö hoitaa muun muassa toimintoja, joiden tarkoituksena on saada rahoitusta maailmanmarkkinoilta lainan tai joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun avulla, hallinnoida myyntiä ja yhteisiä tuloja, jotka saadaan esimerkiksi lentolippujen myynnistä, ja varmistaa tiettyjen yhteisesti käytettyjen palvelujen tarjoaminen, sekä suhteita sijoittajiin. Näin ollen on ilmeistä, että holdingyhtiö harjoittaa varsin merkittävää toimintaa Air France-KLM ‑konsernin hyväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Koska riidanalaisessa päätöksessä ei kuitenkaan ole tätä koskevia tietoja, unionin yleisellä tuomioistuimella ei ole käytettävissään mitään todennettavissa olevaa ja täydellistä perustaa, jonka perusteella se voisi arvioida, mitkä ovat kunkin konserniin kuuluvan edellä mainitun yhtiön tehtävät, mitkä ovat näitä yhtiöitä yhdistävät yhtiöjärjestyksen mukaiset yhteydet ja erityisesti, käyttääkö Air France-KLM ‑holdingyhtiö ohjausvaltaa, määräysvaltaa sekä aloitteiden tekemistä ja taloudellisen tuen myöntämistä koskevaa valtaa Air France- ja KLM-tytäryhtiöihinsä nähden.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että riidanalaisesta päätöksestä ilmenee, että Air France-KLM ‑holdingyhtiö on osallistunut riidanalaisen päätöksen kohteena olevien tukien myöntämiseen ja hallinnointiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Riidanalaisen päätöksen 12 perustelukappaleesta nimittäin ilmenee, että Alankomaiden hallituksen ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>kyseisten eri osapuolten<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/> oli tarkoitus tehdä useita sopimuksia kyseessä olevan tukitoimenpiteen myöntämiseksi. Erityisesti Alankomaiden valtion, KLM:n ja Air France-KLM ‑holdingyhtiön oli tarkoitus tehdä puitesopimus (framework agreement), joka koski KLM:lle myönnetyn tuen yleisiä ehtoja. Riidanalaiseen päätökseen ei sisälly mitään muita tietoja tämän sopimuksen sisällöstä. Tästä voidaan kuitenkin päätellä, että Air France-KLM ‑holdingyhtiö on kyseisen sopimuksen allekirjoittajana ottanut hoitaakseen tiettyjä kyseessä olevaan tukitoimenpiteeseen liittyviä sopimusperusteisia oikeuksia ja velvoitteita.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Lisäksi useista Air France ‑päätökseen sisältyvistä seikoista ilmenee, että Air France-KLM ‑holdingyhtiö otti hoidettavakseen kyseisen päätöksen kohteena olevaan tukitoimenpiteeseen liittyviä sopimusperusteisia velvoitteita ja oikeuksia. Esimerkiksi kyseisen päätöksen 15 perustelukappaleen mukaan Ranskan tasavallan, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>Air France-KLM ‑konsernin<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/> ja kyseessä olevien pankkien poolin oli tarkoitus tehdä valtiontakauksesta ennen kuin takaus myönnetään ensimmäistä kertaa sopimus, jossa täsmennettäisiin kyseisen takauksen erääntymistä koskevat erityiset ehdot. Kyseisen päätöksen 16 perustelukappaleen mukaan osakkeenomistajien lainasta oli lisäksi tehtävä lainasopimus <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>Air France-KLM ‑konsernin<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/> ja Agence des participations de l’État’n (valtion omistusosuusvirasto) (Ranska), joka hallinnoi osakkeenomistajana olevan valtion rahoitusosuuksia, välillä. Näin ollen kyseisistä rahoituspalveluista <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>tehdään sopimus Air France-KLM:n kanssa<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>, kun taas Air France ‑päätöksen 21 perustelukappaleen mukaan näistä rahoituksista saatava tuotto <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>annetaan Air France ‑yhtiön käyttöön Air France-KLM ‑holdingyhtiön ja sen Air France ‑tytäryhtiön välisten peilitilien kautta<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>. On siis ilmeistä, että kyseiset rahoitussopimukset tehdään Air France-KLM ‑holdingyhtiön eikä Air Francen kanssa. Lisäksi näyttää siltä, että nämä rahoituserät suoritetaan ensin Air France-KLM ‑holdingyhtiön tileille, ennen kuin ne siirretään <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>peilitilien kautta<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> Air France ‑tytäryhtiölle; mainittujen tilien luonnetta ja toimintaa ei kuitenkaan ole täsmennetty. Air France ‑päätöksen 26 ja 31 perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että valtion takaaman lainan ja valtiontakauksen kestoa voidaan jatkaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>Air France-KLM ‑konsernin valinnan mukaan<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>. Osakaslaina myönnetään saman päätöksen 44 perustelukappaleen mukaan, jollei <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>Air France-KLM ‑konsernin<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/> sitoumuksista muuta johdu.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Edellä 59 ja 60 kohdassa selostetuista seikoista ilmenee, että Air France-KLM ‑holdingyhtiö osallistui sekä kyseessä olevan tukitoimenpiteen että Air France ‑päätöksen kohteena olleen tukitoimenpiteen myöntämiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Koska riidanalaisessa päätöksessä ei kuitenkaan ole tältä osin muita konkreettisia tietoja, unionin yleisen tuomioistuimen on mahdotonta arvioida Air France-KLM ‑holdingyhtiön ja sen tytäryhtiöiden eli KLM:n ja Air Francen roolia, oikeuksia ja velvoitteita kyseisten tukitoimenpiteiden myöntämisessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Komissio selitti istunnossa, että Air Francelle aiemmin myönnetty tuki ei voi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>liiketoimen sopimusrakenteen<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/> vuoksi hyödyttää KLM:ää. Komissio totesi lisäksi, että joihinkin edellä 60 kohdassa mainittuihin sopimuksiin sisältyi erityisiä lausekkeita, joiden mukaan kyseinen rahoitus hyödyttäisi ainoastaan Air France ‑yhtiötä, ja näillä sopimuksilla suljettiin pois se, että tätä rahoitusta voitaisiin käyttää KLM:n likviditeettitarpeisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Kun Ranskan tasavallalta sitä vastoin tiedusteltiin asiasta istunnossa, se totesi, että Air France ‑päätöksessä mainittuihin sopimuksiin ei sisältynyt erityisiä lausekkeita, joilla suljettaisiin pois se, että kyseisellä rahoituksella voidaan myötävaikuttaa myös konsernin tarpeisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Tämä tietojenvaihto osoittaa siten unionin yleisen tuomioistuimen käytettävissä olevien tietojen riittämättömyyden ja hajanaisuuden. Riidanalaisessa päätöksessä ei nimittäin millään tavoin selosteta Air France-KLM ‑holdingyhtiölle, KLM:lle ja Air Francelle kuuluvien sopimusperusteisten velvoitteiden ja oikeuksien sisältöä, eikä varsinkaan sitä, onko olemassa mitään sopimusperusteista tai muuta mekanismia, joka estäisi sen, että Air Francelle Air France-KLM ‑holdingyhtiön kautta myönnetty tuki hyödyttää juuri holding-yhtiön välityksellä KLM:ää ja päinvastoin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Joka tapauksessa on muistutettava, että perusteluvelvollisuuden noudattamista on arvioitava niiden tietojen mukaan, jotka kantajalla oli tiedossaan kanteensa nostamisen hetkellä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perusteluja sitä vastoin ei voida täsmentää jälkikäteen vasta tuomioistuimissa, jollei kyse ole poikkeusolosuhteista (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140320">20.3.2014</DATE>, <NAME.CASE>Rousse Industry v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑271/13 P</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:175">EU:C:2014:175</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0067">67</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110920">20.9.2011</DATE>, <NAME.CASE>Evropaïki Dynamiki EIP</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-461/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2011:494">EU:T:2011:494</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0109">109</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Näin ollen komission istunnossa esittämillä selityksillä ei voida täydentää riidanalaisen päätöksen perusteluja oikeudenkäynnin aikana, ja ne on näin ollen jätettävä tutkimatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että komissio ei voinut päätellä, että Air Francelle aiemmin Air France-KLM ‑holdingyhtiön kautta myönnettyä tukea ei missään tapauksessa voitu käyttää KLM:n likviditeettitarpeisiin Air France-KLM ‑holdingyhtiön välityksellä, selittämättä selvästi ja yksiselitteisesti arviointiaan kaikkien edellä 52–60 kohdassa mainittujen seikkojen osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Komissio ei voi tältä osin vedota <DATE ISO="19980625">25.6.1998</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>British Airways ym. v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>T-371/94 ja T-394/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:1998:140">EU:T:1998:140</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>). Kyseiseen tuomioon johtaneessa asiassa komissio oli nimittäin asettanut kyseisen tuen hyväksymisehtoja, joilla pyrittiin estämään se, että osa Air Francelle myönnetystä tuesta siirtyisi suoraan tai välillisesti saman konsernin toiselle yhtiölle. Mainitun tuomion 313 ja 314 kohdassa katsottiin, että kyseiset hyväksymisehdot olivat riittävä ja asianmukainen keino sen takaamiseksi, että Air France oli ainoa tuensaaja. Sitä vastoin nyt käsiteltävässä asiassa tällaisia hyväksymisehtoja ei näytä olevan, eikä riidanalaiseen päätökseen sisälly tältä osin mitään tietoja.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>On totta, että on katsottu, että komissiolla on laaja harkintavalta arvioida, onko konserniin kuuluvien yhtiöiden katsottava olevan taloudellinen kokonaisuus tai ovatko ne oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisiä valtiontukia koskevan järjestelmän soveltamiseksi. Tähän komission harkintavaltaan kuuluu monitahoisten taloudellisten tosiseikkojen ja olosuhteiden huomioon ottaminen ja arviointi. Koska unionin tuomioistuimet eivät voi omalla arvioinnillaan korvata päätöksen tekijän muun muassa taloudelliselta kannalta tekemää arviointia tosiseikoista, unionin yleisen tuomioistuimen valvonnan on tältä osin kohdistuttava ainoastaan siihen, että menettelyä ja perusteluvelvollisuutta koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, että näitä tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090908">8.9.2009</DATE>, <NAME.CASE>AceaElectrabel v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-305/05</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2009:312">EU:T:2009:312</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0101">101</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0102">102</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuinten on tässä yhteydessä paitsi tutkittava erityisesti esitettyjen todisteiden aineellinen paikkansapitävyys, luotettavuus ja johdonmukaisuus myös tarkistettava, sisältävätkö nämä todisteet kaikki ne merkitykselliset seikat, jotka on otettava huomioon monitahoisen tilanteen arvioinnissa, ja voivatko kyseiset todisteet tukea päätelmiä, jotka niistä on tehty (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180920">20.9.2018</DATE>, <NAME.CASE>Espanja v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑114/17 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:753">EU:C:2018:753</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0104">104</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Edellä 43–65 kohdasta ilmenee kuitenkin, että riidanalaisessa päätöksessä ei esitetä riittävän selvästi ja täsmällisesti kaikkia tältä osin merkityksellisiä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja. Tämä velvollisuus pätee sitäkin suuremmalla syyllä nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa saman holdingyhtiön kahdelle tytäryhtiölle myönnetään samanaikaisesti kaksi valtiontukea ja jossa sama holdingyhtiö lisäksi osallistuu kyseisten tukien myöntämiseen ja hallinnointiin ja on ottanut vastatakseen niihin liittyvistä sopimusoikeudellisista oikeuksista ja velvoitteista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Näin ollen on niin, että koska komissio on tyytynyt toteamaan, että yhtäältä KLM oli riidanalaisen päätöksen kohteena olevan tukitoimenpiteen edunsaaja ja että toisaalta Alankomaiden viranomaiset olivat <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>vahvistaneet<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>, että Air France ei käytä KLM:lle myönnettyä rahoitusta, vaikka nämä kaksi yhtiötä kuuluvat samaan konserniin ja vaikka tietyistä riidanalaisessa päätöksessä ja Air France ‑päätöksessä mainituista seikoista ilmenee, että Air France-KLM ‑holdingyhtiöllä oli tietty rooli näiden tukien myöntämisessä ja hallinnoinnissa (edellä 58–65 kohta), komissio ei ole perustellut riittävin oikeudellisin perustein riidanalaista päätöstä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella viidennen kanneperusteen ensimmäinen osa on hyväksyttävä, eikä tämän kanneperusteen muita osia ole tarpeen tutkia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74</NO.P><TXT>On myös muistutettava, että SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa edellytetään paitsi sitä, että asianomaisen jäsenvaltion taloudessa on hyvinkin vakava häiriö, myös sitä, että tukitoimenpiteet, jotka on toteutettu tämän häiriön poistamiseksi, ovat yhtäältä tarpeellisia tämän päämäärän saavuttamiseksi ja toisaalta asianmukaisia ja oikeasuhteisia tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Tämä sama vaatimus ilmenee myös tilapäisten puitteiden 19 kohdasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75</NO.P><TXT>Lisäksi on erityisesti niin, kuten kantaja väittää, että tilapäisten puitteiden 25 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaan valtiontukien, jotka myönnetään uusina julkisina lainatakauksina, katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, jos sellaisissa lainoissa, jotka erääntyvät <DATE ISO="20201231">31.12.2020</DATE> jälkeen, lainapääoman määrä on enintään tuensaajan vuotuiset palkkamenot kaksinkertaisina vuonna 2019 tai viimeisenä vuonna, jolta tietoja on saatavilla. Samaa enimmäismäärää sovelletaan kyseisten suuntaviivojen 27 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaan julkisille lainoille korkotukina myönnettäviin valtiontukiin.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76</NO.P><TXT>Tuen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden tutkiminen yleensä ja edellä mainittujen enimmäismäärien noudattamisen tutkiminen erityisesti edellyttävät siten, että ensin vahvistetaan tuen määrä, tuensaaja ja se, ettei Air France-KLM ‑holdingyhtiön, KLM:n ja Air Francen välillä ole ristiinrahoituksen riskiä kyseessä olevien tukien osalta. Riidanalaisen päätöksen perustelujen puutteellisuus tältä osin estää unionin yleistä tuomioistuinta kuitenkin valvomasta sitä, katsoiko komissio perustellusti, ettei sillä ollut vakavia vaikeuksia arvioida kyseessä olevan tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77</NO.P><TXT>Riidanalaisen päätöksen perustelujen puutteellisuus aiheuttaa siis sen kumoamisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78</NO.P><TXT>Riidanalainen päätös on siis kumottava ilman, että on tarpeen tutkia muita kantajan esittämiä kanneperusteita ja ilman, että on tarpeen lausua edellä 14 kohdassa mainitusta prosessinjohtotoimea koskevasta pyynnöstä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Kumotun päätöksen vaikutusten voimassa pitäminen</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun se oikeusvarmuuteen liittyvien pakottavien syiden nojalla on perusteltua, unionin tuomioistuimille on annettu SEUT 264 artiklan toisessa kohdassa harkintavalta kussakin yksittäistapauksessa todeta, miltä osin kyseisen toimen vaikutuksia on pidettävä pysyvinä (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081222">22.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Régie Networks</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-333/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:764">EU:C:2008:764</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0121">121</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80</NO.P><TXT>Mainitusta määräyksestä ilmenee siten, että unionin tuomioistuimet voivat jopa omasta aloitteestaan rajoittaa tuomionsa kumoamisvaikutusta, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080401">1.4.2008</DATE>, <NAME.CASE>parlamentti ja Tanska v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-14/06 ja C-295/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:176">EU:C:2008:176</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0085">85</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81</NO.P><TXT>Tämän oikeuskäytännön mukaisesti unionin tuomioistuimet ovat käyttäneet mahdollisuutta rajoittaa ajallisesti unionin säännösten pätemättömäksi toteamisen vaikutuksia silloin, kun oikeusvarmuutta koskevat pakottavat syyt, jotka johtuvat kaikista julkisista ja yksityisistä eduista kysymyksessä olevissa asioissa, estävät sen, että kyseisten säännösten perusteella tuomion antamispäivää edeltävänä ajanjaksona perityt tai maksetut määrät riitautettaisiin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081222">22.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Régie Networks</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-333/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:764">EU:C:2008:764</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0122">122</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että on olemassa oikeusvarmuutta koskevia pakottavia syitä, jotka oikeuttavat riidanalaisen päätöksen kumoamisen ajallisten vaikutusten rajoittamisen. Yhtäältä näet kyseessä olevassa tukitoimenpiteessä määrättyjen rahamäärien saamisen välittömällä riitauttamisella olisi erityisen haitallisia seurauksia Alankomaiden taloudelle ja lentoyhteyksille taloudellisessa ja sosiaalisessa asiayhteydessä, jolle jo on ominaista vakava häiriö mainitun jäsenvaltion taloudelle covid-19-pandemian kohtalokkaiden vaikutusten vuoksi. Toisaalta on otettava huomioon se, että riidanalaisen päätöksen kumoaminen johtuu siitä, ettei sitä ole riittävästi perusteltu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83</NO.P><TXT>SEUT 266 artiklan nojalla komission, joka on toteuttanut kumotun toimen, on toteutettava unionin yleisen tuomioistuimen tämän tuomion täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84</NO.P><TXT>Näin ollen riidanalaisen päätöksen kumoamisen vaikutuksia on lykättävä siihen asti, kunnes komissio tekee uuden päätöksen. Kun otetaan huomioon se, miten nopeasti komissio on toiminut kyseistä toimenpidettä koskevasta ennakkoilmoituksesta ja ilmoituksesta lukien, mainittuja vaikutuksia lykätään enintään kahden kuukauden pituisen ajanjakson ajaksi tämän<?PAGE NO="14"?> tuomion julistamisesta lähtien, mikäli komissio päättää tehdä uuden päätöksen SEUT 108 artiklan 3 kohdan puitteissa, ja kohtuullisen pituisen ylimääräisen ajanjakson ajaksi, mikäli komissio päättää aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081222">22.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Régie Networks</NAME.CASE> <NO.CASE>C-333/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:764">EU:C:2008:764</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0126">126</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on hävinnyt asian ja kantaja on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, komissio on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86</NO.P><TXT>Lisäksi työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Työjärjestyksen 138 artiklan 3 kohdan mukaan unionin yleinen tuomioistuin voi määrätä, että muu kuin 1 kohdassa mainittu väliintulija vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että Alankomaiden kuningaskunta, Ranskan tasavalta ja KLM vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla</P><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kymmenes jaosto)</P><P>on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Valtiontuesta SA.57116 (2020/N) – Alankomaat – Covid-19: KLM:n hyväksi annettu valtiontakaus ja valtion laina – <DATE ISO="20200713">13.7.2020</DATE> annettu komission päätös C(2020) 4871 final kumotaan.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Mainitun päätöksen kumoamisen vaikutuksia on lykättävä siihen asti, kunnes Euroopan komissio tekee SEUT 108 artiklan nojalla uuden päätöksen. Mainittuja vaikutuksia lykätään enintään kahden kuukauden pituisen ajanjakson ajaksi tämän tuomion julistamisesta lähtien, mikäli komissio päättää tehdä uuden päätöksen SEUT 108 artiklan 3 kohdan puitteissa, ja kohtuullisen pituisen ylimääräisen ajanjakson ajaksi, mikäli komissio päättää aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Komissio velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Ryanair DAC:n oikeudenkäyntikulut.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">4)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Alankomaiden kuningaskunta, Ranskan tasavalta ja Koninklijke Luchtvaart Maatschappij NV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Kornezov</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Buttigieg</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Kowalik-Bańczyk</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Hesse</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Stancu</P></SIGNATORY><?PAGE NO="15"?><P>Julistettiin Luxemburgissa <DATE ISO="20210519">19 päivänä toukokuuta 2021</DATE>.</P><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>