(1)

Neuvosto otti neuvoston asetuksella (EY) N:o 2022/95 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Venäjältä peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodeihin 3102 30 90 ja 3102 40 90 kuuluvan ammoniumnitraatin tuonnissa. Kun lisätutkimuksissa todettiin, että viejät ottivat tullin kantaakseen, toimenpiteitä muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 663/98 (3). Asetuksen (EY) N:o 384/96 (4) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen ensimmäisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja saman artiklan 3 kohdan mukaisen ensimmäisen välivaiheen tarkastelun perusteella neuvosto otti neuvoston asetuksella (EY) N:o 658/2002 (5) käyttöön Venäjältä peräisin olevan CN-koodeihin 3102 30 90 ja 3102 40 90 kuuluvan ammoniumnitraatin tuonnissa lopullisen polkumyyntitullin, jonka määrä oli 47,07 euroa tonnilta. Tästä tutkimuksesta käytetään nimitystä ’vuoden 2002 tarkastelu’

(2)

Tämän jälkeen suoritettiin tuotteen määritelmää koskeva välivaiheen tarkastelu asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 3 kohdan nojalla, ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 945/2005 (6) otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jonka suuruus oli 41,42–47,07 euroa tonnilta, tuotaessa Venäjältä peräisin olevia kiinteitä lannoitteita, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia painosta ja jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 3102 30 90, 3102 40 90, ex 3102 29 00, ex 3102 60 00, ex 3102 90 00, ex 3105 10 00, ex 3105 20 10, ex 3105 51 00, ex 3105 59 00 ja ex 3105 90 20.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja saman artiklan 3 kohdan mukaisen toisen välivaiheen tarkastelun perusteella neuvosto piti neuvoston asetuksella (EY) N:o 661/2008 (7) toimenpiteet voimassa. Tullia ei muutettu, paitsi EuroChem-ryhmän osalta, jonka osalta kiinteä tulli vahvistettiin 28,88–32,82 euroon tonnilta. Tästä tutkimuksesta käytetään nimitystä ’vuoden 2008 tarkastelu’

(4)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’ hyväksyi päätöksellä 2008/577/EY (8) määrällistä rajoitusta koskevan sitoumuksen sekä Acron Holding Company -ryhmään kuuluvilta venäläisiltä tuottajilta JSC Acron ja JSC Dorogobuzh että EuroChem -ryhmältä.

(5)

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi 10 päivänä syyskuuta 2008 annetulla tuomiolla (9), jota tulkittiin 9 päivänä heinäkuuta 2009 annetulla tuomiolla (10), asetuksen (EY) N:o 945/2005 sikäli kuin se koski JSC Kirovo-Chepetsky Khimichesky Kombinatia, jäljempänä ’Kirovo’, joka kuuluu OJSC UCC UralChem -ryhmään, jäljempänä ’UralChem’. Neuvosto muutti asetusta (EY) N:o 661/2008 vastaavasti neuvoston asetuksella (EY) N:o 989/2009 (11). Näin ollen polkumyyntitullia (47,07 euroa tonnilta) sovelletaan Kirovon osalta ainoastaan sellaisen ammoniumnitraatin tuontiin, joka kuuluu tällä hetkellä CN-koodeihin 3102 30 90 ja 3102 40 90.

(6)

Komissio peruutti päätöksellä 2012/629/EU (12) EuroChem-ryhmän esittämän sitoumuksen sitoumuksen toteuttamiskelvottomuuden vuoksi.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (13) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen kolmannen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella komissio piti komission täytäntöönpanoasetuksella (EY) N:o 999/2014 (14) toimenpiteet voimassa. Tästä tutkimuksesta käytetään nimitystä ’viimeksi suoritettu toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’.

(8)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 999/2014 muuttamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/226 (15) käsitellään Kirovon uudelleenjärjestelyä Uralchem-ryhmän haarayritykseksi.

(9)

Komissio peruutti sitoumuksen hyväksynnän Acron Holding Company -ryhmältä sitoumuksen toteuttamiskelvottomuuden vuoksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/415 (16).

(10)

Tällä hetkellä voimassa olevina toimenpiteinä on vahinkomarginaaliin perustuva kiinteä tulli tonnia kohti, lukuun ottamatta EuroChem-ryhmää. EuroChem-ryhmän tulli laskettiin vuoden 2008 tarkastelussa polkumyyntimarginaalin perusteella.

(11)

Komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, jäljempänä ’tarkastelupyyntö’ seuraavilta kahdeksalta eurooppalaiselta viljelijöiden järjestöltä, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’,: Association Générale des Producteurs de Blé et autres céréales (’AGPB’, Ranska), Confederazione Italiana Agricoltori (’CIA’, Italia), Confagricoltura (Italia), Coop de France (Ranska), Irish Farmers' Association (’IFA’, Irlanti), Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto (’MTK’, Suomi), National Farmers' Union (’NFU’, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Unión de Pequeños Agricultores y Ganaderos (’UPA’, Espanja). Pyyntö rajoittui vahingon tarkasteluun. Pyynnön esittäjä väitti, että unionin viljelijät ammoniumnitraatin käyttäjinä kärsivät yli 20 vuotta käytössä olleista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä ja että unionin tuotannonalan vahinkotilannetta olisi tarkasteltava uudelleen luonteeltaan pysyvien muutosten vuoksi.

(12)

Pyynnön esittäjä pyysi lisäksi erikseen komissiota jättämään toimenpiteet välittömästi perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan nojalla väliaikaisesti soveltamatta.

(13)

Ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se julkaisi 17 päivänä elokuuta 2017Euroopan unionin virallisessa lehdessä (17) ilmoituksen osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti; tarkastelu rajattiin koskemaan vahingon tarkastelua.

(14)

Samana päivänä komissio julkaisi vireillepanoilmoituksen (18) Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden toisen osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta; tämä tarkastelu rajattiin koskemaan polkumyynnin tarkastelua perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(15)

Tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2016 ja 30 päivän kesäkuuta 2017 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Arvioinnin kannalta merkityksellisten kehityssuuntausten tarkastelu käsitti 1 päivän tammikuuta 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(16)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti nimenomaisesti osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, unionin tuotannonalalle (tuottajille ja tuottajien järjestöille), vientiä harjoittaville tuottajille ja niiden järjestöille, viejämaan viranomaisille sekä mahdollisille tiedossa oleville etuyhteydettömille tuojille ja kehotti niitä osallistumaan tarkasteluun.

(17)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja tulla kuulluiksi.

(18)

Komission yksiköt kuulivat pyynnön esittäjää, unionin tuottajien järjestöä Fertilizers Europea, yhtä yksittäistä unionin tuottajaa ja yhtä yksittäistä venäläistä tuottajaa.

(19)

Lisäksi useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia tutkimuksen aikana, kuten pyynnön esittäjä, Fertilizers Europe, unionin viljelijöitä edustava järjestö COPA-COGECA (19) ja Venäjän lannoitevalmistajien järjestö ’RFPA’.

(20)

Pyynnön esittäjä huomautti 25 päivänä huhtikuuta 2018, että komission olisi jätettävä joitakin Fertilizers Europen esittämiä seikkoja huomioon ottamatta niiden esittämisajankohtaan liittyvistä syistä. Tutkimus oli vielä käynnissä eikä komissio ollut asettanut tiukkaa määräaikaa lopullisten huomautusten jättämiselle, joten väite hylättiin.

(21)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(22)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi unionin tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Otantalomake lähetettiin 38:lle yhteisölle, myös 11:lle tiedossa olevalle unionin tuottajia edustavalle järjestölle. Komissio sai otantatietoja 12:lta unionin yritykseltä tai ryhmältä.

(23)

Otoksen alustavassa valinnassa komissio käytti perusteena samankaltaisen tuotteen unionin tuotantoa ja myyntimäärää unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä viimeksi suoritetun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana valittua otosta. Alustava otos koostui neljästä unionin tuottajasta, jotka sijaitsivat Liettuassa, Puolassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (20).

(24)

Asianomaisilta osapuolilta saatujen kommenttien perusteella komissio katsoi kuitenkin aiheelliseksi korvata puolalaisen yrityksen bulgarialaisella yrityksellä (21) ja lisätä yhden alankomaalaisen yrityksen (22).

(25)

Lopullinen otos koostui näin ollen viiden maan viidestä yrityksestä ja edusti 40:tä prosenttia yhteistyössä toimivien yritysten kokonaistuotannosta. Sen vuoksi kyseessä on unionin tuotannonalaa edustava otos.

(26)

Koska tämä osittainen välivaiheen tarkastelu ei kata polkumyyntiin liittyviä seikkoja, komissio katsoi aiheelliseksi kerätä venäläisiltä vientiä harjoittavilta tuottajilta tietoa vahingon arviointia varten esimerkiksi niiden tuotannosta, kapasiteetista ja myynnistä unioniin sekä kolmansiin maihin.

(27)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Venäjällä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi se ilmoitti asiasta Venäjän pysyvälle edustustolle unionissa ja venäläiselle RFPA-järjestölle.

(28)

Kuusi venäläistä tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot. Otantaa ei tarvittu, koska ainoastaan kaksi tuottajaa harjoitti vientiä unioniin. Kyseiset kaksi venäläistä yritystä edustavat 38:aa prosenttia yhteistyössä toimivien venäläisten yritysten tuotannosta.

(29)

Venäläinen vientiä harjoittava Acron-ryhmä, joka pyysi rinnakkaista, polkumyyntiin rajatun välivaiheen tarkastelun vireillepanoa (23), ei täyttänyt otantalomaketta. Yritys antoi kuitenkin tutkinnan kuluessa hieman tietoa vastaamalla kyselylomakkeeseen osittain. Osaa toimitetuista tiedoista ei voitu käyttää, koska ne eivät vastanneet rinnakkaiseen tutkintaan liittyneen tarkastuksen yhteydessä ajan tasalle saatettuja tarkennettuja tietoja.

(30)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Yksikään etuyhteydetön tuoja ei kuitenkaan vastannut.

(31)

Komissio lähetti kyselylomakkeita viidelle otokseen kuuluvalle unionin tuottajalle ja kahdelle venäläiselle vientiä harjoittavalle tuottajalla ja sai vastaukset kaikilta.

(32)

Lisäksi se keräsi viljelijöiden järjestöiltä tietoja lähettämällä kyselylomakkeen tätä tutkimusta koskevan pyynnön esittäjälle ja niille viljelijöiden järjestöille, jotka olivat ilmoittautuneet asianomaisiksi osapuoliksi (24). Komissio sai vastaukset Irlannin viljelijöiden järjestöltä (Irish Farmers' Association), Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöiden järjestöltä (the UK farmers' association NFU) sekä pyynnön esittäjältä, joka esitti yhteenkootun vastauksen 15 jäsenvaltiossa toimivilta järjestöiltä (25). Liettuan viljelijöiden järjestö selvensi myöhemmin, ettei se ottanut kantaa käynnissä olevaan tutkimukseen.

(33)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(34)

Komissio ilmoitti 31 päivänä elokuuta 2018 kaikille asianomaisille osapuolille ne olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella se aikoi ehdottaa sovellettavan tullin muuttamista. Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia 12 päivään syyskuuta 2018 mennessä ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(35)

Ilmoittamisen yhteydessä yhdeksän asianomaista osapuolta, mukaan luettuina eurooppalaisia viljelijöiden järjestöjä, unionin tuottajia ja unionin tuottajien järjestö Fertilizers Europe sekä venäläinen RFPA-järjestö, toimittivat huomautuksia. Pyynnöstä järjestettiin kuulemisia pyynnön esittäjän, Grupa Azoty S.A. -ryhmän ja Agropolychim AD:n sekä RFPA:n kanssa.

(36)

Huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(37)

Tarkasteltavana ovat Venäjältä peräisin olevat kiinteät lannoitteet, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on suurempi kuin 80 painoprosenttia, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, ja jotka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin 3102 30 90, 3102 40 90, ex 3102 29 00, ex 3102 60 00, ex 3102 90 00, ex 3105 10 00, ex 3105 20 10, ex 3105 51 00, ex 3105 59 00 ja ex 3105 90 20. Uralchem-ryhmään kuuluvan Kirovo-haarayrityksen tuottaman ammoniumnitraatin osalta tarkasteltavana olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 989/2009 mukaisesti on kuitenkin ainoastaan ammoniumnitraatti, joka kuuluu tällä hetkellä CN-koodeihin 3102 30 90 ja 3102 40 90.

(38)

Tarkasteltavana oleva tuote määriteltiin alun perin ammoniumnitraatiksi, minkä jälkeen se määriteltiin uudelleen kiinteäksi lannoitteeksi, jolla on tietty ammoniumnitraattipitoisuus. Tämä oli seurausta vuonna 2005 tehdystä tuotteen määritelmän selvennyksestä (26), jolla pyrittiin kattamaan myös ammoniumnitraatti, johon on lisätty fosfori- ja/tai kaliumravinteita (niin sanottu ’puhdistamaton’ tai ’stabiloitu’ ammoniumnitraatti, jäljempänä ’puhdistamaton ammoniumnitraatti’, koska havaittiin, että näillä seoksilla on pääasiassa samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat agronomiset ominaisuudet. Tuotteeseen viitataan yleisesti ammoniumnitraattina, jäljempänä ’ammoniumnitraatti’.

(39)

Kuten jaksossa 1.1 esitetään, yrityksen Kirovo osalta polkumyyntitullia (47,07 euroa tonnilta) sovelletaan ainoastaan sellaisen ammoniumnitraatin tuontiin, joka kuuluu tällä hetkellä CN-koodeihin 3102 30 90 ja 3102 40 90.

(40)

Ammoniumnitraatti on yleisesti maataloudessa käytettävä kiinteä typpilannoite, jota käytetään myös teollisiin tarkoituksiin, kuten räjähteiden tuotantoon (esimerkiksi kaivosteollisuudessa). Sekä maataloudessa että räjähdetarkoituksiin käytettävään ammoniumnitraattiin sovelletaan voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä. Molemmilla ammoniumnitraattityypeillä on samat tekniset ja kemialliset ominaisuudet, ne ovat helposti keskenään korvattavissa ja niitä pidetään tarkasteltavana olevana tuotteena.

(41)

Ammoniumnitraattia käytetään maataloudessa muun muassa peltokasvien, kuten vehnän viljelyssä. Ammoniumnitraatin käyttöä rajoitetaan useissa jäsenvaltioissa sen räjähtävien ominaisuuksien vuoksi. Esimerkiksi Irlannissa viljelijät käyttävät kalsiumammoniumnitraattia, jäljempänä ’kalsiumammoniumnitraatti’.

(42)

Ammoniumnitraatin valmistuksessa käytetty pääraaka-aine on maakaasu, jonka osuus kaikista tuotantokustannuksista on suurin.

(43)

Ammoniumnitraattiin sovellettava sopimustulli on 6,5 prosenttia (27).

(44)

Kuten 1.1 jaksossa esitetyissä aiemmissa tutkimuksissa, komissio totesi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet: a) tarkasteltavana oleva tuote b) Venäjällä tuotettu ja Venäjän kotimarkkinoilla ja muilla vientimarkkinoilla myyty ammoniumnitraatti ja c) unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä ammoniumnitraatti.

(45)

Sen vuoksi komissio päätteli, että niitä pidetään tässä tutkimuksessa perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(46)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ovatko nykyisten toimenpiteiden käyttönottoon vaikuttaneet olosuhteet muuttuneet ja ovatko tällaiset muutokset luonteeltaan pysyviä.

(47)

Lukuisten sulautumien ja yritysostojen myötä unionin tuotannonalan keskittymisaste on noussut. Useat unionin tuottajat, kuten Yara International ASA, jäljempänä ’Yara’, Norjasta ja Borealis Agrolinz Melamine GmbH, jäljempänä ’Borealis’, Itävallasta ovat globaaleja toimijoita. Vuodesta 2002 sulautumissa ja yritysostoissa on ollut mukana muun muassa seuraavia yrityksiä (28): Anwil SA, Azomures, BASF SE, Borealis, Fertiberia S.A., CF Fertilisers UK Limited, Yara ja Grupa Azoty S.A.

(48)

Pyynnön esittäjä väitti, että unionin tuotannonala kykenee nyt kilpailemaan venäläisen tuonnin kanssa investoinneista ja uudelleenjärjestelyistä johtuvan tehostumisen ansiosta verrattuna vuoden 2002 tarkastelun aikana vallinneeseen tilanteeseen, jolloin kymmenet pienet ja keskisuuret tuottajat toimivat itsenäisinä. Unionin tuotannonala huomautti, että kilpailu unionin markkinoilla on tervettä, koska tuottajia on yli kymmenen eikä yhdelläkään niistä ole yli 20 prosentin markkinaosuutta (29).

(49)

Yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen mukaan neljän suuren ryhmän (Yara, CF, Borealis ja EuroChem) osuus unionissa tuotetusta kahdeksasta miljoonasta tonnista ammoniumnitraattia on kuusi miljoonaa. Näin ollen ammoniumnitraatin tuotanto unionissa on tällä hetkellä muutaman huomattavan suuren yritysryhmän käsissä.

(50)

Arvioidakseen tämän yli 15 vuotta kestäneen ja lukuisia yrityksiä käsittäneen yhdistymisprosessin vaikutuksia, komissio analysoi yhteisön tuotannonalan kehitystä sellaisena kuin se oli vuoden 2002 tarkastelussa.

(51)

Vuonna 2002 tarkastuskäynti tehtiin neljään yritykseen: Grande Paroisse (Ranska), Kemira Ince (Yhdistynyt kuningaskunta), Terra Nitrogen (Yhdistynyt kuningaskunta) ja Hydro Agri France. Koska Grand Paroissen ammoniumnitraattitehdas Ranskassa räjähti vuonna 2001 aiheuttaen useita kuolonuhreja, komissio jätti tämän yrityksen analyysin ulkopuolelle.

(52)

Ensiksi, edellä mainitut kaksi Yhdistyneen kuningaskunnan yritystä kuuluvat tällä hetkellä samaan CF Fertilizers UK Limited -yritykseen, joka on osa yhdysvaltalaista CF Industries -ryhmää, jäljempänä ’CF’. Vuonna 2007 näistä kahdesta yrityksestä muodostettiin yhteisyritys. Liiketoimea koskevassa raportissaan (30) Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomainen totesi, että osapuolet ovat ilmoittaneet, ettei niistä kumpikaan saa tällä hetkellä eikä ole odotettavissa että tulee tulevaisuudessa saamaan tyydyttävää tuottoa Yhdistyneen kuningaskunnan lannoiteyrityksistään. Ehdotetun yhteisyrityksen tarkoituksena on sen vuoksi perustaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut pitkällä aikavälillä elinkykyinen typpilannoitteiden valmistaja luomalla suurempi yritys, jonka kustannuspohja on alhaisempi kuin kummankaan osapuolen tällä hetkellä on mahdollista itsenäisesti saavuttaa. Sen jälkeen CF hankki vuonna 2010 Terra Industries -yrityksen odottaen liiketoimen johtavan yhteensä jopa 135 miljoonan Yhdysvaltain dollarin vuosittaisiin kustannussynergioihin (31). Vuoden 2011 vuosikertomuksessaan CF vahvisti, että se oli kyennyt kerryttämään synergioita enemmän kuin liiketoimen aikana arvioitiin (32). Koska Yhdistyneen kuningaskunnan yritys oli tuohon aikaan edelleen yhteisyritys, CF hankki siinä täyden määräysvallan vuonna 2015. Liiketoimen tavoitteena [oli] lisätä tuotantoa kymmenellä prosentilla ilman ylimääräisiä pääomamenoja (33). Vuoden 2017 vuosikertomuksessaan (34) CF tiivisti liiketoimen tulokset seuraavasti: Hankittuamme CF Fertilisers UK -yrityksen ja sen täyden operatiivisen määräysvallan, olemme kasvattaneet käyttöastetta lähes 20 prosenttia ja saaneet aikaan yli 35 miljoonan dollarin vuosittaiset synergiat. CF Fertilizers UK limited on tällä hetkellä osa 3 000 työntekijän ryhmää, joka on maailmanlaajuisesti johtava lannoite- ja kemian alan yritys, jolla on erinomaiset operatiiviset valmiudet ja jonka tuotanto- ja jakelujärjestelmä on kustannuksiltaan erittäin edullinen.

(53)

Toiseksi, Hydro Agri France oli osa norjalaisen Norsk Hydro -ryhmän tytäryhtiötä Hydro Agria, joka eriytettiin siitä vuonna 2004, jolloin siitä tuli Yara. Yara-ryhmä työllistää yli 15 000 työntekijää ja sen tulot ovat noin 10 miljardia euroa (35). Fertilizer Industry Handbook 2017 -käsikirjan (36) mukaan Yara on johtava typpilannoiteyritys, joka on maailmanlaajuisesti ensimmäisellä sijalla nitraattien ja NPK-lannoitteiden tuotantoa ja toisella sijalla ammoniakin tuotantoa harjoittavien tuottajien listalla, jos kiinalaisia tuottajia ei lasketa mukaan. Yara totesi, että Yaran asema antaa sille ainutlaatuiset mahdollisuudet saada mittakaavaetuja ja viedä parhaita käytäntöjä laajaan tuotantolaitosverkostoon. Mittakaava ja globaali ulottuvuus ovat Yaran kilpailukyvyn kulmakiviä. Lisäksi Yaran markkinaosuus maailmanlaajuisesta ammoniakkikaupasta on noin 20 prosenttia. Tämä johtoasema tarjoaa yritykselle hyvän yleiskuvan ammoniakin kysynnän ja tarjonnan tasapainosta maailmanlaajuisesti sekä mahdollisuuden optimoida paremmin globaalia tuotantovirtaansa.

(54)

Muista viidestä yrityksestä, joihin vuoden 2002 tarkastuksessa ei tehty tarkastuskäyntiä mutta jotka kuuluivat yhteisön tuotannonalaan, kaksi kuului myös Hydro Agriin ja yksi Kemiraan (Belgia), joka nyttemmin on osa Yara-ryhmää.

(55)

Lisäksi vuonna 2012 venäläinen EuroChem-ryhmä sai päätökseen BASFin lannoitelohkon (37) hankintaprosessinsa. Vuoden 2012 vuosikertomuksessa EuroChem totesi, että kyseisten yritysten [EuroChem Antwerpen ja EuroChem Agro vuonna 2012] integrointi on parhaillaan käynnissä, mutta voimme jo varmuudella sanoa, että se on ollut strateginen menestys. Operatiiviset synergiat ja kulttuurinen sopivuus ovat johtaneet vahvoihin suhteisiin, joilla on ollut myönteinen vaikutus ryhmään kokonaisuutena (38). EuroChem-ryhmällä on yli 25 000 työntekijää, yli 4 miljardin Yhdysvaltain dollarin kokonaistulot ja vertikaaliseen integraatioon perustuva liiketoimintamalli, josta on sille hyötyä (39).

(56)

Lopuksi, enspanjalainen Fertiberia-ryhmä osti Adubos do Portugal -yrityksen vuonna 2009, minkä lisäksi sillä on useita muita tytäryhtiöitä Algeriassa ja Ranskassa. Fertiberian mukaan ryhmän kehittyminen johtavaksi yritykseksi on pääosin perustunut strategisesti sijaitsevien tytäryhtiöiden perustamiseen ja hankkimiseen. Tällainen liiketoimintamalli on tehostanut kaupallista, tuotannollista ja logistista toimintaa, jotka ovat keskeisiä tekijöitä tämäntyyppisillä kilpailumarkkinoilla (40). Abudos do Portugalin osalta Fertiberia täsmensi lisäksi vuoden 2014 vuosikertomuksessaan, että erityisen merkille pantavaa on se, että ADP Fertilizantesin operatiivisen integroinnin yhdistäminen ryhmäämme on luonut uusia synergioita, joiden ansiosta yritys on kasvattanut käyttökatettaan (EBITDA) 18 miljoonaan euroon ja että nämä synergiat vaihtelevat raaka-aineiden hankinnasta ja tuotantolaitosten sujuvasta toiminnasta laaja-alaisen markkinatiedon hankkimiseen, jonka avulla se pyrkii vahvistamaan korkealaatuisten tuotteidensa lisäarvoa. (41)

(57)

Edellä kuvatuista julkisista tiedoista käy ilmi, että sulautumat johtavat muun muassa kustannusten laskuun (Yhdistynyt kuningaskunta), mittakaavaetuihin (Yara), operatiivisiin synergioihin (EuroChem) ja logistisen toiminnan tehostumiseen (Fertiberia). Tehokkushyötyjä havaittiinkin kaikkien tuona aikana yhteisön tuotannonalaan kuuluvien ammoniumnitraatin tuottajien toiminnassa. Niitä olivat muun muassa ostovoiman lisääntyminen ja mahdollisuus optimoida tuotantoa ja myyntiprosessia. Samaan aikaan unionin tuotannonala laajeni vuosina 2004, 2007 ja 2013 unioniin liittyneiden uusien jäsenvaltioiden johdosta, mikä teki yrityskohtaisen yleisen kustannusvertailun mahdottomaksi. Usea liittymisneuvotteluita käyvistä maista peräisin oleva yritys oli kuitenkin myös mukana uudelleenjärjestäytymisprosessissa, kuten johdanto-osan 47 kappaleessa todetaan.

(58)

Komissio päätteli, että unionin tuotannonala on keskittyneempi kuin vuoden 2002 tarkastelussa, että tämä yhdistyminen on luonteeltaan pysyvää ja että sillä on ollut myönteinen vaikutus yleiseen kulurakenteeseen.

(59)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi unionin tuottajaa huomautti, ettei EuroChemiä pitäisi analysoida venäläiseen organisaatioon liittyvien yhteyksien vuoksi ja että Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajan ottaminen mukaan oli kyseenalaista, koska Yhdistynyt kuningaskunta on pian eroamassa unionista. Komissio hylkäsi nämä väitteet. EuroChem analysoitiin, koska se oli osa senaikaista yhteisön tuotannonalaa, ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajaa pidetään asianmukaisena osana unionin tuotannonalaa, koska Yhdistynyt kuningaskunta on tutkimuksen aikana unionin jäsenvaltio.

(60)

Lisäksi kyseiset tuottajat huomauttivat, ettei komissio ollut vahvistanut, miten unionin tuotannonalan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä muuttuneet olosuhteet vaikuttivat suoraan vahinkolaskelmiin. Komissio muistutti, että toimenpiteiden taso asetettiin viimeksi vuoden 2002 tarkastelussa ja että se vahvisti ensin unionin tuotannonalaan siitä lähtien vaikuttavien ja luonteeltaan pysyvien muutosten olemassaolon. Sen jälkeen se arvioi unionin tuotannonalan nykyisen tilanteen, mikä johti uusiin vahinkomarginaalia koskeviin laskelmiin. Nämä kaksi analyysia suoritetaan erillään toisistaan riippumatta.

(61)

Lisäksi Fertilizers Europe huomautti, etteivät unionin tuotannonalan uudelleenjärjestelyihin liittyvät muutokset ole merkityksellisiä, jos niitä verrataan venäläisten kaasuetuun. Komissio totesi, ettei todettu pysyvä muutos koske venäläisen kaasun tilannetta, vaan unionin tuotannonalaa, joka on yhdistynyt vuoden 2002 tarkastelun jälkeen.

(62)

Pyynnön esittäjä huomautti, että kaasun hinnat unionissa nousivat vuoden 2002 tarkastelun jälkeen vuoden 2013 toiseen neljännekseen asti, mutta vuoden 2013 kolmannesta neljänneksestä lähtien hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Sen mukaan hinnat pysyvät merkittävästi alemmalla tasolla kuin mitä ne olivat viimeksi suoritetun toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun aikana, vaikka maakaasun hintojen odotetaankin hieman nousevan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi taulukossa 1 esitetään maakaasun hintaa vuosina 2018–2030 koskeva Maailmanpankin ennuste (42):

Taulukko 1

Kaasun hintaennuste

(63)

Venäläinen RFPA-järjestö toimitti Gazpromille hintaennusteen vuoteen 2021 asti (43) tukeakseen väitettään, jonka mukaan kaasun hintojen lasku on luonteeltaan pysyvää.

(64)

Fertilizers Europe huomautti, ettei Venäjällä ole ollut mitään muun muassa polkumyyntiin ja kaasun hinnoitteluun liittyviä muutoksia (44). Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Fertilizers Europe toisti Venäjän kaasutilannetta koskevat kannanottonsa.

(65)

Komissio totesi, että kaasu on itse asiassa ammoniumnitraatin tärkein raaka-aine ja sen osuus on yli 60 prosenttia tuotannon kokonaiskustannuksista. Se totesi, että kaasun hintoja Venäjän kotimarkkinoilla säännellään Venäjän federaation lainsäädännöllä eivätkä ne heijastele tavanomaisia markkinaolosuhteita, joissa hinnat asetetaan pääasiassa tuotantokustannusten ja tuotto-odotusten mukaan.

(66)

Kaasun hintoja Venäjän kotimarkkinoilla koskeva tilanne liittyy ainoastaan normaaliarvon määrittämiseen ja on sen vuoksi merkityksellinen ainoastaan polkumyynnin osoittamiselle. Komissio muistutti, että tämä tarkastelu koskee ainoastaan vahinkotilannetta.

(67)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Fertilizers Europe ja yksi unionin tuottaja totesivat, että kaasun hintatasot olivat jo nousseet nopeammin kuin Maailmanpankin huhtikuussa 2018 antamassa ennusteessa arvioitiin (edellä taulukko 1). Syyskuun 2018 painoksessa myös Maailmanpankki muutti ennustettaan.

(68)

Komissio havaitsi, että sen jälkeen, kun toimenpiteiden taso vuoden 2002 tarkastelussa vahvistettiin, hintojen vaihtelua on esiintynyt paljon. Vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana hinnat laskivat huomattavasti, minkä jälkeen ne ovat taas nousseet tasaisesti. Tämä muutos on heijastunut osittain unionin tuottajien tuotantokustannuksiin. Otokseen valittujen yritysten tuotantokustannukset ovat vuodesta 2014 laskeneet yli 20 prosenttia. Vuonna 2018 tapahtuneet viimeisimmät muutokset vahvistavat edelleen sen, että kaasun hintataso vaihtelee merkittävästi Euroopassa.

(69)

Muutoksia kotimaisen raaka-aineen hinnoissa ei periaatteessa pidetä luonteeltaan pysyvinä, koska ne johtuvat yleensä epävakaisista markkinavoimista. Unionissa kaasun hinnat muodostuvat avoimilla markkinoilla. Lisäksi kehitys on vuodesta 2002 lähtien ollut epävakaata. Komissio päätteli sen vuoksi, etteivät kaasun hinnoissa unionissa tapahtuneet muutokset ole luonteeltaan pysyviä.

(70)

Komissio katsoi myös, että vuodesta 2002 lähtien havaitut maailmanlaajuiset muutokset ammoniumnitraattimarkkinoilla ovat arvioinnin kannalta merkityksellisiä.

(71)

Ensiksi, ammoniumnitraatin kulutus Venäjällä on enemmän kuin kolminkertaistunut vuoteen 2002 verrattuna:

(72)

Lisäksi venäläinen RFPA-järjestö esitti, että Venäjän maatalousministeriön vuonna 2017 julkistamien alustavien lukujen mukaan typpilannoitteiden kotimainen kulutus kasvoi edelleen yhteensä 8,7 prosenttia (47). Venäläisen kulutuksen odotetaan jatkavan hienoista kasvuaan vuoteen 2030 asti (48).

(73)

Toiseksi, kysyntä kolmansista maista (lähinnä latinalaisesta Amerikasta ja erityisesti Brasiliasta) on myös kasvanut. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö, jäljempänä ’FAO’, arvioi kysynnän Brasilian osalta kasvaneen 0,9 miljoonasta tonnista (2002) 1,5 miljoonaan tonniin (2016) (49). Ammoniumnitraatin lisäksi typpilannoitteiden kysynnän odotetaan kasvavan edelleen Latinalaisessa Amerikassa. (50)

(74)

Unionin 28 jäsenvaltiossa ammoniakkinitraatin kulutus maataloudessa on vähentynyt hieman vuodesta 2002 (51). Unionin kulutuksen odotetaan tulevaisuudessa pysyvän vakaana.

(75)

Tältä osin unionin markkinat eivät määrän osalta ole enää yhtä houkuttelevat kuin vuonna 2002 tai 2014 (51).

(76)

Lisäksi Yhdyvaltojen, jäljempänä ’USA’ tilanteessa on tapahtunut kehitystä vuoden 2002 tarkastelun jälkeen. Elokuussa 2016 USA lopetti Venäjältä tulevaan ammoniakkinitraattiin soveltamansa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet. Tämä tapahtui liuskekaasubuumin yhteydessä, joka johti siihen, että USA:n tuottajien kaasuhinnat laskivat. USA:n liuskekaasutuotanto on kasvanut jyrkästi vuodesta 2000, ja kasvun odotetaan jopa lisääntyvän tulevaisuudessa. Liuskekaasuboomi on johtanut ja johtaa edelleen siihen, että USA:n tuottajille on kehittynyt typpilannoitekapasiteettia.

(77)

Samanaikaisesti muut maat, kuten Australia, Intia ja Ukraina, (52) ovat ottaneet erityisesti Venäjältä tulevaan ammoniumnitraattiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä käyttöön.

(78)

Nämä ammoniumnitraattimarkkinoilla tapahtuneet maailmanlaajuiset muutokset ovat luonteeltaan pysyviä ja voivat vaikuttaa vahinkotilanteeseen, myös vahingon toistumisen todennäköisyyteen.

(79)

Komissio päätteli, että on kaksi asiaa, jotka ovat muuttuneet vuoden 2002 tarkastelun jälkeen: unionin tuotannonala on järjestetty uudelleen ja ammoniumnitraatin maailmanlaajuiset markkinat ovat muuttunet ja muutokset ovat luonteeltaan pysyviä.

(80)

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin tuotannonala määriteltiin ammoniumnitraatin tuottajiksi unionissa tarkastelujaksolla.

(81)

Kuten 1.4 jaksossa esitetään, otokseen valittiin viisi yritystä, joista kerättiin tietoa, joka todennettiin paikan päällä. Lisäksi asianomaiset osapuolet, erityisesti pyynnön esittäjä, unionin tuottajien järjestö Fertilizers Europe, ja venäläinen RFPA-järjestö, toimittivat lisätietoa. Komissio käytti mahdollisuuksien mukaan myös yleisesti saatavilla olevia tietoja.

(82)

Otos koostuu viidestä yrityksestä. Unionin tuotannonalaan liittyvät luvut indeksoidaan sen vuoksi jäljempänä ainoastaan kun kyse on yhdestä näistä yrityksistä.

(83)

Unionin kulutus, joka oli 7–8 miljoonaa tonnia, kehittyi tarkastelujaksolla vakaasti taulukossa 2 esitetyllä tavalla.

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(84)

Tarkastelujakson vakaan suuntauksen lisäksi unionin ammoniumnitraattimarkkinoiden odotetaan yleisesti pysyvän tasaisina vuoteen 2030 saakka (53).

(85)

Komissio määritti Venäjältä tulevan tuonnin määrän ja hinnat perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjen tuontitilastojen, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan tietokanta’, tietojen perusteella. Venäjältä tapahtuvan tuonnin määrä, markkinaosuus ja keskihinnat kehittyivät taulukossa 3 esitetyllä tavalla.

Taulukko 3

Tuonnin kokonaismäärä ja Venäjältä tulevan tuonnin määrä (tonnia), markkinaosuus ja Venäjältä tulevan tuonnin hinnat (euroa/tonni)

(86)

Ammoniumnitraatin tuonti Venäjältä unioniin jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja oli 0,1 miljoonaa tonnia (noin 35 prosenttia kokonaistuonnista Georgian jälkeen).

(87)

Tuonti Venäjältä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla erittäin alhaisella tasolla ja laski tarkastelujaksolla jyrkästi. On huomattava, että Venäjän viennistä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla valtaosan muodosti Kirovon myymä puhdistamaton ammoniumnitraatti, johon ei sovelleta polkumyyntitullia. Jos Kirovon puhdistamattoman ammoniumnitraatin myynti jätetään huomiotta, tuonti Venäjältä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [0–50 000] tonnia eli sen markkinaosuus oli alle 0,5 prosenttia unionin markkinoista.

(88)

Viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (54) Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus oli 3,1 prosenttia, ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana sen arvioidaan olevan alle 2 prosenttia. Vuoden 2002 tarkastelussa Venäjältä tulevan tuonnin osuus unionin kulutuksesta oli 5 prosenttia (ennen unionin laajentumista) (55).

(89)

Tarkastelujaksolla Venäjältä tuodun ammoniumnitraatin keskimääräiset tuontihinnat laskivat, minkä lisäksi myös kaasun hinnat laskivat, kaasun ollessa pääkustannuserä ammoniumnitraatin tuotannossa.

(90)

Kuten 1.4.3.2 jaksossa esitetään, komissio keräsi tietoja kahdelta yhteistyössä toimineelta venäläiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta.

(91)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja, PJSC KuibyshevAzot, vei tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan unioniin suoramyyntinä. Kyseinen myynti unioniin ei kuitenkaan ollut edustavaa määränsä puolesta ([alle 1 000] tonnia (56)) ja siksi, että kyse oli yhdestä yksittäisestä asiakkaasta.

(92)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja, Uralchem, harjoitti vientiä Latviassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen myyntitoimiston kautta. Uralchemin tavanomaista ammoniumnitraattia koskeva myynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli myös hyvin vähäistä eli [alle 1 000] tonnia (57).

(93)

Ottaen huomioon yhteistyössä toimineiden venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien alhaiset ja epäedustavat määrät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten 5.3.1 jaksossa kuvataan, komissio ei voinut tehdä ratkaisevaa päätelmää hintojen alittavuudesta.

(94)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä ja RFPA väittivät, että komission olisi käytettävä taulukon 3 tietoja osoittaakseen, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei esiintynyt hintojen alittavuutta. Komissio totesi, että tietoihin sisältyi merkittävää puhdistamattoman ammoniumnitraatin myyntiä, minkä vuoksi se eroaa unionin tuottajien ammoniumnitraatin myyntiä koskevista tiedoista. Tämän vuoksi näitä tietoja ei pidetty asianmukaisina riittävien ja luotettavien hinnan alittavuutta koskevien laskelmien kannalta.

(95)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat tarkastelujaksolla esitetään taulukossa 4.

Taulukko 4

Tuonnin määrä (tonnia), markkinaosuudet ja tuontihinnat (euroa/tonni)

(96)

Muut merkittävät unioniin vientiä harjoittavat maat olivat Georgia, jonka tuonti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 0,15 miljoonaa tonnia (noin 48 prosenttia kaikesta tuonnista) ja muun muassa Turkki, Serbia, Egypti, Marokko ja Norja, joiden osuus oli vähäisempi. Georgia vei unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eniten, enemmän kuin Venäjä. Muiden maiden osuus (2,9 prosenttia) unionin markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pysyi tarkastelujaksolla suurin piirtein vakaana. Muista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat samaan tahtiin Venäjän hintojen (ks. 5.2 jakso) ja unionin hintojen (ks. 5.4.4 jakso) kanssa kaasun hintojen laskiessa tarkastelujaksolla.

(97)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia taloudellisia tekijöitä ja indeksejä, joilla oli vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(98)

Vahinkoanalyysia varten arvioitiin unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta makrotaloudellisten indikaattoreiden pohjalta (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys ja tuottavuus) sekä mikrotaloudellisten indikaattoreiden pohjalta (keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti). Edelliset perustuvat tilastoihin sekä asianomaisten osapuolten huomautuksissaan esittämiin tietoihin; ne liittyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkiin tiedossa oleviin unionin tuottajiin. Jäljempänä mainitut perustuvat otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksiin, jotka todennettiin tutkimuksen aikana.

(99)

Viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa sekä vuoden 2008 tarkastelussa vahinkoindikaattorit olivat yleisesti positiivisia eikä unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinkoa. Koska tämä tutkimus perustuu eri otokseen, joidenkin tekijöiden osalta ei kehityssuuntia voida päätellä vertaamalla tämän tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ja tarkastelujakson tietoja suoraan joihinkin viimeksi suoritetun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tietoihin.

(100)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa on vahvistettu aiempien tutkimusten havainnot siitä, että tarkkojen ja luotettavien tietojen kerääminen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevasta kapasiteetista ja sen tuotannosta on monimutkaista, erityisesti sen vuoksi, että nestemäistä ammoniumnitraattia voidaan käyttää kiinteän tuotteen lisäksi myös muiden jatkojalostustuotteiden tuottamiseen. Monikäyttöiset laitokset, jotka voivat nopeasti siirtää tuotantoa lannoitteesta toiseen, voivat synnyttää tilastovääristymiä. Alhainen kapasiteetin käyttöaste on sen vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen osalta vähemmän merkityksellinen indikaattori tarkasteltaessa unionin tuotannonalan taloudellista kokonaistilannetta.

(101)

Nämä rajoitukset huomioon ottaen unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste sekä otokseen valittuja yrityksiä koskevat samat indikaattorit kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 5 mukaisesti.

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti (milj. tonnia) ja kapasiteetin käyttöaste

(102)

Tuotanto unionissa oli yli Ferteconin tiedot (vaihteluväleinä) ontantavastausten kanssa tehtävää ristiintarkastusta varten sekä otokseen valittujen yritysten kyselyvastaukset otokseen valittujen yritysten osalta 7 miljoonaa tonnia, kun sen Venäjällä arvioitiin olevan noin 10 miljoonaa tonnia (58). Unionin tuottajien tuotannon määrä on samankaltainen kuin viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (59).

(103)

Tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Otokseen valittujen yritysten tuotanto kasvoi, mikä johti suurempaan kapasiteetin käyttöasteeseen. Unionin tuotannonalalla kapasiteetin käyttöaste pysyi tarkastelujakson aikana yleisesti vakaana.

(104)

Etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla suuntautuneen myynnin määrä ja koko unionin tuotannonalan markkinaosuus kehittyi tarkastelujaksolla taulukossa 6 esitetyllä tavalla.

Taulukko 6

Myyntimäärä (miljoonaa tonnia) ja markkinaosuus

(105)

Etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen myynnin määrä kasvoi hieman tarkastelujaksolla. Otokseen valittujen yritysten osalta tiedot eivät ole mielekkäitä, koska ilmeinen kasvu johtuu pääasiassa siitä, että kahden otokseen valitun yrityksen muodostama yhteisyritys lopetti tarkastelujakson aikana toimintansa.

(106)

Unionin koko tuotannonalan markkinaosuus oli yli 90 prosenttia tarkastelujaksolla, kuten vuoden 2014 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (92 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, 93 prosenttia vuonna 2010). Tällä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuottajien markkinaosuus nousee 96 prosenttiin. Alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (1999–2000) markkinaosuus oli vuoden 2002 tarkastelussa 68 prosenttia (perustuu unioniin ennen laajentumista).

(107)

Viiden otokseen valitun yrityksen työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla taulukossa 7 esitetyllä tavalla.

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(108)

Työllisyys pysyi melko vakaana koko tarkastelujakson ajan, mutta suuntaus oli laskeva. Samaan aikaan tuottavuus työntekijää kohti on kasvanut.

(109)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 8 mukaisesti.

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset (euroa/tonni)

(110)

Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski jyrkästi (30 prosenttia) vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Myyntihintojen lasku oli tarkastelujaksolla merkittävä suuntaus: vuonna 2014 myyntihinta oli 268 euroa tonnilta ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 185 euroa. Pyynnön esittäjä väitti, että hinnan olisi pitänyt laskea vielä enemmän heijastaen tärkeimmän kustannuserän eli kaasun hinnan alenemista (60).

(111)

Tuotannon keskimääräiset yksikkökustannukset eivät laskeneet yhtä voimakkaasti kuin myyntihinta, joka laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 176 euroon/tonni, kun se vuonna 2014 oli vielä 229 euroa/tonni.

(112)

Yksikkömyyntihinta unionin ulkopuolelle myytäessä seurasi samaa jyrkästi laskevaa suuntausta, kun nettomyynnin määrä etuyhteydettömille osapuolille unionin ulkopuolella lähes kaksinkertaistui (190 926 tonniin) tarkastelujaksolla.

(113)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä huomautti, että ammoniumnitraatin hinnat olivat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskassa nousseet tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen ja että unionin tuottajilla oli sen vuoksi vahva asema, kun otetaan huomioon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintyneet tuotantokustannukset. Komissio totesi, että kaasun hinta vaikuttaa voimakkaasti tuotantokustannuksiin. Sen vuoksi ei ole asianmukaista verrata elokuun 2018 myyntihintavalikoimaa ja otokseen valittujen yritysten tuotantokustannuksia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(114)

Pyynnön esittäjä huomautti myös, että myynti unionin ulkopuolelle osoitti, että unionin tuottajat pystyvät kilpailemaan venäläisten tuottajien kanssa. Komission tutkimus koskee tilannetta unionin markkinoilla. Se, että venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat ja unionin tuotannonala saattavat kilpailla muista kolmansien maiden markkinoista, joiden ominaispiirteet ovat erilaiset, ei suoraan liity kyseiseen analyysiin.

(115)

Otokseen valittujen yritysten keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 9 mukaisesti.

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(116)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat tarkastelujakson aikana.

(117)

Otokseen valittujen yritysten varastot kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 10 mukaisesti:

Taulukko 10

Varastot

(118)

Loppuvarastot vaihtelivat tarkastelujakson aikana siten, että vuosina 2014–2015 ne kasvoivat, minkä jälkeen ne laskivat jyrkästi.

(119)

Otokseen valittujen yritysten kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 11 mukaisesti. Komissio saattoi kaksi kannattavuutta koskevaa riviä ajan tasalle niissä esiintyneen teknisen virheen vuoksi sen jälkeen, kun asianomainen osapuoli esitti asiasta huomautuksen päätelmistä ilmoittamisen jälkeen.

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(120)

Kuten edellä 5.4.4 jaksossa esitetään, myyntihinnat ovat alentuneet merkittävästi tarkastelujaksolla, mikä liittyy erityisesti alhaisempiin kaasun hintoihin. Keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset eivät kuitenkaan ole laskeneet yhtä jyrkästi.

(121)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus laski sen vuoksi ja oli 5,1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun se vuonna 2014 oli 12,5 prosenttia. Tämä on alle tavoitevoiton, joka on 8 prosenttia. Kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin suurelta osin otokseen kuuluvan Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajan tulos (61) sekä kahden muun otokseen valitun tuottajan myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, jotka kasvoivat huomattavasti tarkastelujaksolla.

(122)

Sitä vastoin vuoden 2002 tarkastelussa kannattavuus oli alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (1 päivästä heinäkuuta 1999 – 30 päivään kesäkuuta 2000) 18,0 prosenttia.

(123)

Kannattavuuden muutos tarkastelujaksolla ei vaikuta liittyvän Venäjän vientiin, sillä kyseinen vienti on vähentynyt vuodesta 2014, vaan yleiseen suhdannekiertoon sekä kahta yritystä/ryhmää koskeviin erityistekijöihin.

(124)

Unionin tuotannonala vastusti aiempien tutkimusten tapaan 8 prosentin tavoitevoittoa ja väitti, että tämä tuotannonala tarvitsee huomattavia investointeja ja että sijoitetun pääoman tuoton on oltava vähintään 12 prosenttia (62). Fertilizers Europe toimitti asiantuntijalta tilaamansa selvityksen (63) ja väitti, että saadakseen 12 prosentin keskimääräisen sijoitetun pääoman tuoton ja 94 euron keskimääräisen voiton ennen veroja tonnia kohti, myynnin tuottoasteen on oltava 36 prosenttia (64).

(125)

Kassavirta ja investointien tuotto laskivat merkittävästi vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Nettokassavirta osoittaa unionin tuotannonalan kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Sen kehitys noudatteli kannattavuuden negatiivista kehitystä. Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Sen kehitys heijasti laajalti kannattavuuden negatiivista kehitystä. Investoinnit vaihtelivat tarkastelujaksolla niin, että vuosina 2014–2016 ne kasvoivat, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla laskivat.

(126)

Tutkimuksessa ei havaittu, että otokseen valituilla unionin tuottajilla olisi ollut vaikeuksia saada pääomaa.

(127)

Vuoden 2008 tarkastelussa ja viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa pääteltiin, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne ei ollut vahingollinen.

(128)

Tässä tutkimuksessa monet vahinkoindikaattorit antavat ristiriitaisen kuvan ja osoittavat laskusuuntausta. Myyntihinnat vaikuttavat negatiivisesti kannattavuuteen. Rahoitukseen liittyvät indikaattorit, kuten kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto, kehittyivät negatiivisesti, mutta niiden absoluuttiset tasot eivät osoita vahinkoa. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi yli 90 prosentissa tarkastelujakson aikana.

(129)

Vahinkoindikaattorit osoittavat, että tuotannonalan taloudellinen tulos ja taloudellinen tilanne ovat kehittyneet negatiivisesti. Tilanne on kuitenkin paljon terveempi kuin vuoden 2002 tarkastelussa, jolloin kannattavuus oli tutkimusajanjaksolla – 18 prosenttia ja unionin tuotannonalan markkinaosuus 68 prosenttia (ennen unionin laajentumista).

(130)

Sen vuoksi komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheudu perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa, vaikka se ei olekaan niin terve kuin viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja että suuntaus näyttää olevan laskeva ja liittyy erityisesti hintojen alenemiseen.

(131)

Komissio arvioi, mitä unionin tuotannonalan tilanteelle todennäköisesti tapahtuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(132)

Tätä varten komissio keräsi tietoja yhteistyössä toimineilta venäläisiltä vientiä harjoittavilta tuottajilta, kuten 1.4.3.2 kohdassa esitetään, esimerkiksi myyntihinnoista, tuotannosta ja käyttämättömästä kapasiteetista.

(133)

Viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että käyttämätöntä kapasiteettia on noin 1 miljoona tonnia (kokonaistuotantokapasiteetista, joka on 9,6 miljoonaa tonnia).

(134)

Ferteconin tietojen perusteella ammoniumnitraatin tuotanto Venäjällä on kasvanut 7 prosenttia vuodesta 2013 ja kasvaa edelleen vuoteen 2030 mennessä. Venäjän kotimainen kulutus on kasvanut merkittävästi, kuten 2.4 jaksossa todetaan. Kapasiteetin käyttöaste on yli 95 prosenttia, ja sen odotetaan pysyttelevän lähivuosina samalla tasolla.

(135)

Fertilizers Europe väitti, että Venäjän käyttämätön kapasiteetti oli 1,3 miljoonaa tonnia eli 18 prosenttia unionin markkinoista (65). Päätelmien ilmoittamisen jälkeen se toisti väitteensä ja viittasi myös viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa esitettyihin komission päätelmiin.

(136)

Venäläinen RFPA-järjestö väitti, että Venäjän käyttämätön kapasiteetti oli noin 174 000 tonnia (Ferteconin arvio), joka on noin 2 prosenttia unionin kulutuksesta (66). Se esitti, että Fertilizers Europen arvio oli virheellinen, sillä siinä otettiin huomioon vain kiinteä ammoniumnitraatti ja että olisi pitänyt käyttää Ferteconin tietoja.

(137)

Kuten komissio totesi viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittavat yleensä käytössä olevan kapasiteettinsa teoreettisen nimelliskapasiteetin pohjalta. Myös tässä tutkimuksessa komissio jätti huomiotta nimelliskapasiteetin, johon venäläiset yhteistyössä toimineet yritykset viittasivat, koska ne käytännössä tuottivat enemmän kuin teoreettisen kapasiteettinsa. Arvioitu kapasiteetin käyttöaste oli kummankin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta yli 94 prosenttia.

(138)

Venäjän kapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin määrittämiseksi komissio käytti yhteistyössä toimineilta yrityksiltä saatuja todennettuja tietoja ja muita venäläisiä viejiä koskevia tietoja, joita oli tarvittaessa oikaistu (67). Sen mukaan Venäjän kapasiteetti oli noin 11 miljoonaa tonnia ja käyttämätöntä kapasiteettia oli 0,6 miljoonaa tonnia. Tämä luku on 7,7 prosenttia unionin kulutuksesta, joka on noin 7,9 miljoonaa tonnia. Käyttämätön kapasiteetti on näin ollen rajallisempi kuin viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Jos se kuitenkin suunnattaisiin täysimääräisesti unionin markkinoille, vientimäärät olisivat edelleen merkittäviä ja niiden vaikutus joihinkin naapurialueisiin olisi erityisen suuri.

(139)

Fertilizers Europe väitti myös, että maaliskuussa 2018 hyväksytyn Venäjän tuoreen lannoitesuunnitelman (68) mukaan Venäjä aikoo laajentaa kapasiteettiaan. Venäläinen RFPA-järjestö kiisti jatkohuomautuksissaan (69) Fertilizers Europe -järjestön tekemän tulkinnan raportista. Raportissa ei viitata suoraan ammoniumnitraatin tuotannon kasvuun, mutta siitä käy ilmi, että lannoitteet ovat Venäjän talouden kannalta tärkeitä ja että Venäjän hallitus pyrkii takaamaan suuren lannoitekapasiteetin maassa.

(140)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen venäläinen RFPA-järjestö väitti, ettei tätä käyttämätöntä kapasiteettia suunnattaisi unioniin Venäjän kotimaisen kulutuksen tulevan kehityksen vuoksi (ks. 3.3 jakso). Komissio hylkäsi tämän väitteen. Vaikka Venäjän kulutuksen odotetaan kasvavan hieman, ei voida päätellä, että nykyinen käyttämätön kapasiteetti käytettäisiin kokonaisuudessaan kotimaisen kysynnän tyydyttämiseen. Joka tapauksessa RFPA:n väitteessä ei oteta huomioon Venäjän mahdollista ammoniumnitraatin lisäkapasiteettia tulevaisuudessa.

(141)

Lisäksi pyynnön esittäjä totesi, että vaikka tuotannonala menetti 7,7 prosenttia markkinoista, unionin tuotannonalan markkinaosuus olisi edelleen suurempi kuin vuoden 2002 tarkastelussa. Komissio totesi, että unionin tuotannonalan markkinaosuuksia vuosina 1999–2000 ja vuosina 2016–2017 koskevassa vertailussa on otettava huomioon laajempi konteksti. Vuonna 2002 unionin tuotannonala koostui pääasiassa Länsi-Euroopan yrityksistä, jotka kilpailivat ympäristöissä, joihin suuntautui tuontia niin Venäjältä kuin niistä Itä-Euroopan maista, jotka sittemmin liittyivät unioniin. Näin ollen unionin laajentuminen lisäsi merkittävästi unionin tuotannonalan markkinaosuutta. Sen vuoksi tilanne vuonna 2002 ei ole suoraan vertailukelpoinen tämän tarkastelun tilanteen kanssa.

(142)

Venäjän kotimarkkinat ovat venäläisten tuottajien päämarkkina-aluetta. Vientimarkkinoista Brasilian markkinat ovat olleet selvästi suurin yhteistyössä toimineiden venäläisten yritysten vientimarkkina-alueista. Unionin tuotannonala huomautti, että Venäjän vientiyritykset voisivat uudelleensuunnata osan määristä unioniin (70).

(143)

Yhteistyössä toimineiden yritysten myyntihinnat ovat ristiriitaisia: eräissä kolmansissa maissa hinnat ovat vähemmän houkuttelevat kuin unionin hinnat, mutta joidenkin maiden kohdalla tilanne on päinvastainen. Sen vuoksi komissio päätteli, että osa venäläisen viennin määrästä voidaan suunnata vähemmän houkuttelevilta kolmansien maiden markkinoilta unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(144)

Uudelleensuuntaamisen riskiä lisää myös se, että typpilannoitekapasiteetin odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän USA:ssa 3.3 jaksossa esitetyllä tavalla.

(145)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä ja venäläinen RFPA-järjestö väittivät, että uudelleensuuntaaminen oli epätodennäköistä, koska erityisesti yksi unionin tuottaja osti huomattavia määriä ammoniumnitraattia Venäjältä myydäkseen sitä maailmanlaajuisesti eikä se todennäköisesti siirrä myyntiään unioniin. Komissio totesi, että tämä ilmiö koskee ainoastaan joitakin tuottajia ja että ammoniumnitraatin myyntiä harjoittavien venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttäytyminen todennäköisesti muuttuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(146)

Lisäksi venäläinen RFPA-järjestö väitti, että useiden vientiä harjoittavien venäläisten tuottajien Brasiliaan tekemät investoinnit osoittavat, että Brasilia on unionia houkuttelevampi vientikohde. Komissio totesi, että nämä investoinnit vahvistavat venäläisten tuottajien halukkuuden viedä tuotteitaan kolmansiin maihin. Nämä investoinnit on tehty unioniin toimenpiteiden voimassaolon aikana eivätkä ne anna viitteitä unionin markkinoiden houkuttelevuudesta tilanteessa, jossa toimenpiteiden annettaisiin raueta (ks. 6.4 jakso).

(147)

Kuten 5.3.2 jaksossa todetaan, komissio ei voinut tehdä ratkaisevia päätelmiä hintojen alittavuudesta.

(148)

Kuten 5.3.1 jaksossa esitetään, PJSC KuibyshevAzot -yrityksen myynti ei ollut edustavaa kyseessä olevan määrän ja erityisen asiakassuhteen vuoksi.

(149)

Vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevassa ennakoivassa analyysissään komissio otti huomioon Uralchemin koko unionissa toteutuneen myynnin, mukaan lukien Uralchemin Kirovo-haarayrityksen puhdistamattoman ammoniumnitraatin myynnin. Se muistutti, että puhdistamaton ammoniumnitraatti on tässä tutkimuksessa osa tarkasteltavana olevaa tuotetta ja muodostaa suurimman osan Venäjän unioniin suuntautuvasta viennistä.

(150)

Kun Uralchemin ammoniumnitraatin koko myyntiä tarkasteltiin, tehtiin ensiksi kuljetuksen ja purkamisen osalta oikaisuja alaspäin [5–15 euroa tonnilta]). Toiseksi, Uralchemin myynti tapahtuu etuyhteydessä olevan kauppiaan välityksellä, kuten 5.3.1 kohdassa esitetään. Komissio määritti vientihinnan perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin alaspäin kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten huomioon ottamiseksi, mukaan lukien hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset (vaihteluväli [1 – 3 %]) sekä kohtuullinen voittomarginaali. Koska etuyhteydettömät tuojat eivät tässä tutkimuksessa toimineet yhteistyössä eikä aiemmista tutkimuksista saatu saman tuotemääritelmän kattavia todennettuja tietoja, komissio käytti voittomarginaalin määrittämiseksi hiljattain tehdyssä tutkimuksessa erään etuyhteydettömän tuojan voittomarginaalia toisen samanlaisen kemiallisen valmisteen, melamiinin myynnistä, ja käytti vaihteluväliä [2 – 4 %] (71).

(151)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Venäjän RFPA-järjestö väitti Uralchemin puolesta, että komissio oli tehnyt kuljetus- ja purkukustannuksia koskevia oikaisuja virheellisesti. Komissio piti väitettä perusteltuna joidenkin muutamaa jäsenvaltiota koskevan yrityskohtaisten toimitusehtojen osalta.

(152)

RFPA väitti myös, että 2 artiklan 9 kohdan mukainen oikaisu ei ole perusteltu, koska Latviassa sijaitseva Uralchem Trading SIA ei tuonut ammoniumnitraattia unioniin. Komissio muistutti, että kyseinen yritys oli etuyhteydessä yhteen vientiä harjoittavaan tuottajaan. Sen vuoksi komissiolla oli oikeus muodostaa vientihinta perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

(153)

Komissio vertasi Uralchemin Kirovo-haarayrityksen harjoittaman puhdistamattoman ammoniumnitraatin myynnin osalta hintoja, joilla Uralchem myi puhdistamatonta ja tavanomaista ammoniumnitraattia laajoille kolmansien maiden markkinoille, ja komissio totesi, että sekä puhdistamattoman että tavanomaisen ammoniumnitraatin myyntimäärät olivat edustavia. Havaintojen perusteella pääteltiin, että Uralchem myi puhdistamatonta ammoniumnitraattia korkeampaan hintaan kuin tavanomaista ammoniumnitraattia. Jotta saataisiin hinta, jolla tavanomaista ammoniumnitraattia todennäköisesti tulisi unionin markkinoille, tehtiin (vaihteluväliltään [8–10 %]) oikaisu.

(154)

Venäläinen RFPA-järjestö väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että oikaisuun käytetyt tiedot olivat virheellisiä. Komissio totesi, että vaihtoehtoisten tietojen käyttäminen RFPA:n väitteen johdosta olisi vähemmän tarkoituksenmukaista vertailutarkoituksiin tarkoitetun pienemmän määrän vuoksi ja johtaisi joka tapauksessa samanlaiseen oikaisuun eron ollessa pienempi kuin yksi prosenttiyksikkö, mikä vahvistaisi havaitun suuntauksen merkityksellisyyden kohtuullisena perustana oikaisulle.

(155)

Lisäksi komissio katsoi aiheelliseksi ottaa huomioon sen tosiseikan, että tuleva vientihinta koskisi kaikkea mahdollista Venäjän harjoittamaa vientiä unioniin ja sisältäisi kaikkien venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien todennäköisesti käyttämät erilaiset myyntikanavat ja toimitusehdot. Sen vuoksi komissio otti kyseisen osatekijän huomioon määrittäessään tulevaa vientihintaa.

(156)

Tällä perusteella komissio määritti Venäjältä ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionissa suuntautuvassa myynnissä odotettavissa olevan, todennäköisen ammoniumnitraatin hinnan, joka oli määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) ja johon oli tehty asianmukaiset oikaisut ylöspäin sopimustullien (6,5 %) ja tuontikustannusten (vaihteluväli [1 – 3 %]) osalta. Komissio totesi, että tarkasteltavana olevaa tuotetta myytäisiin todennäköisesti unionin markkinoilla hinnoilla, jotka alittavat unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat painotetut keskimääräiset myyntihinnat.

(157)

Unionin tuotannonala huomautti, että Venäjän vientihintoja Brasiliaan olisi oikaistava ja käytettävä korvaamaan Venäjän vientihinnat unioniin. (72) Päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala toisti tämän väitteen. Kun otetaan huomioon venäläisten yhteistyössä toimineiden yritysten unionin markkinoille viemä merkittävä määrä venäläistä ammoniumnitraattia ja Uralchemin Kirovo-haarayrityksen myymä puhdistamaton ammoniumnitraatti ja sitä koskeva oikaisu, tällainen menetelmä ei ollut asianmukainen.

(158)

Sitä vastoin pyynnön esittäjä ja venäläinen RFPA-järjestö väittivät, että komission olisi vahinkomarginaalin määrittämiseksi käytettävä Uralchemin tosiasiallisen, todennetun myynnin sijasta tilastotietoja. RFPA väitti, että komissio on käyttänyt ammoniumnitraattia tai muita tuotteita koskevissa tutkimuksissaan tilastotietoja.

(159)

Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska se katsoi, että käytetyt todennetut tiedot olivat luotettavampia kuin varmentamattomat tilastotiedot. Tältä osin komissio muistutti, että todennetut tiedot liittyivät merkittävään määrään unionin markkinoille päätynyttä Venäjän ammoniumnitraattia, kun otetaan huomioon myös Uralchemin Kirovon haarayrityksen myymä puhdistamaton ammoniumnitraatti. Sen sijaan vuoden 2002 tarkastelussa ainoa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön. Lisäksi hintasitoumukset olivat voimassa viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

(160)

Urea on maailmanlaajuisesti eniten käytetty lannoite: sitä tuotetaan yli 50 miljoonaa typpitonnia, kun ammoniumnitraattia tuotetaan noin 10 miljoonaa tonnia (73). Ammoniumnitraatti on kuitenkin unionissa eniten käytetty lannoite. Unioni on maailman suurin ammoniumnitraatin markkina-alue, seuraavana tällä hetkellä pienen välimatkan päässä Venäjä. Kuten edellä todetaan, unioniin suuntautuvan kokonaistuonnin määrä on yleisesti vähentynyt, mutta joidenkin maiden, kuten naapurimaiden Georgian ja Turkin, vienti tarkastelujaksolla unioniin on lisääntynyt. Venäläiset tuottajat voisivat kohdella unionin markkinoita lähimarkkinoina ja suosia Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvan viennin sijasta vientiä Eurooppaan. Lisäksi unionin markkinat ovat edelleen hintojen suhteen houkuttelevat.

(161)

Unionin markkinoita pidetään näin ollen kokonsa, maantieteellisen läheisyytensä ja hintojensa vuoksi venäläisten tuottajien kannalta houkuttelevina.

(162)

Komissio teetti simulaation, jossa tarkastellaan, mitä unionin tuotannonalan kannattavuudelle tapahtuisi, jos unionin tuotannonalan olisi myyntimääränsä säilyttääkseen vastattava 6.3 jaksossa vahvistettuun Venäjän keskimääräiseen hintaan. Simulaation perusteella unionin tuotannonalan kannattavuus muuttuisi negatiiviseksi.

(163)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöiden järjestö huomautti, että vahingon toistuminen oli epätodennäköistä unionin tuotannonalan vahvan taloudellisen suorituskyvyn vuoksi. Komissio hylkäsi tämän väitteen painottaen simulaation tuloksia.

(164)

Lisäksi pyynnön esittäjä korosti venäläisen RFPA-järjestön esittämää väitettä, jonka mukaan Venäjältä peräisin olevat määrät eivät pääsisi unionin markkinoille asti muun muassa siksi, että venäläisiltä yrityksiltä puuttuu infrastruktuuri unionissa. Pyynnön esittäjän samassa huomautuksessa kuitenkin oletetaan, että toimenpiteiden raukeaminen kannustaisi venäläisiä yrityksiä investoimaan tiloihin.

(165)

Lisäksi venäläinen RFPA-järjestö ja pyynnön esittäjä totesivat, että unioniin suuntautuvan puhdistamattoman ammouniumnitraatin määrän lasku tarkastelujaksolla osoitti, etteivät unionin markkinat ole houkuttelevat. RFPA väitti myös, että Venäjältä unioniin tulevan kalsiumammoniumnitraatin tuonti oli vähentynyt. Komissio muistutti, ettei se tutkinut kalsiumammoniumnitraattimarkkinoita. Puhdistamattoman ammoniumnitraatin määrän on viime aikoina havaittu olevan laskussa, mutta pitkältä aikaväliltä ei kuitenkaan ole havaittu vastaavaa suuntausta, joka osoittaisi, että Euroopan markkinat kokonaisuudessaan eivät enää houkuttelisi venäläisiä ammoniumnitraatin tuottajia, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(166)

On todennäköistä, että venäläiset tuottajat voisivat käyttää vielä käytettävissä olevaa, vaikkakin rajallista kapasiteettiaan, unioniin suuntautuvaan vientiin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. On myös todennäköistä, että osa tällä hetkellä kolmansiin maihin vietävistä määristä suunnattaisiin uudelleen unionin markkinoiden houkuttelevuuden ja sen Venäjän läheisyyden vuoksi unioniin. Koska unionin tuotannonala on epäedullisemmassa tilanteessa kuin viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (5 jakso), määrien kasvu saattaisi todennäköisesti aiheuttaa vahingon toistumisen. Venäjän vientihintojen todennäköinen tuleva kehitys on myös selvä osoitus siitä, että vahinko voisi toistua nopeasti.

(167)

Tämän perusteella päätellään, että vahingon toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteet poistetaan.

(168)

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti komissio noudatti mahdollisuuksien mukaan toimenpiteiden määrittämisessä käytettyä menetelmää. Se vahvisti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumisen estämiseksi tarvittavan tullin määrän.

(169)

Vahinkomarginaalia vuoden 2002 tarkastelussa laskettaessa vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä täysimääräisiin tuotannon yksikkökustannuksiin voittomarginaali, joka voidaan kohtuudella saavuttaa, jos vahingollista polkumyyntiä ei esiinny. Tässä määrityksessä käytetty voittomarginaali oli 8 prosenttia. Komissio noudatti 6.3 jaksossa esitettyä logiikkaa ja käytti samaa voittomarginaalia aiempien ammoniumnitraattia koskevien tutkimusten mukaisesti.

(170)

Unionin tuotannonala toimitti asiantuntijalta tilatun selvityksen siitä, minkä vuoksi se katsoi, että oli perusteltua käyttää huomattavasti suurempaa tavoitevoittoa, jossa myynnin tuottoaste olisi 36 prosenttia (sijoitetun pääoman tuoton ollessa 12 %). (74) Väite oli tehty jo aiemmassa tutkimuksessa, ja komissio oli sen hylännyt. Väitettä ei aiempien tapausten tapaan voida edelleenkään hyväksyä, koska tavoitevoitto on analyysissä rajattava voittoon, joka unionin tuotannonalan voitaisiin odottaa saavan tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa, joissa ei esiinny polkumyyntiä tapahtuvaa tuontia.

(171)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen kaksi unionin tuottajaa toisti saman väitteen ja pyysi, että käytettäisiin tavoitevoittoa, jossa myynnin tuottoaste olisi 36 prosenttia. Vaihtoehtoisesti ne totesivat, että unionin tuotannonalan kannattavuus oli viime vuosina noussut kaksinumeroiseksi, joten olisi perusteltua, että tavoitevoitto olisi suurempi kuin 8 prosenttia. Komissio totesi, että unionin tuotannonalan kannattavuus on ollut tarkastelujakson aikana ja sitä edeltävinä vuosina sekä tavoitevoittoa suurempi että pienempi, kun toimenpiteet ovat olleet voimassa. Komissio katsoi sen vuoksi, että aiemmissa tutkimuksissa vahvistettu 8 prosentin tavoitevoitto, jos polkumyyntiä ei esiinny, oli edelleen voimassa.

(172)

Lisäksi kaksi unionin tuottajaa väitti, että unionin tuottajien tuotantokustannuksia olisi muutettava tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisellä ajalla tapahtuneen kaasun hintojen ja hiilidioksidipäästöjen kehityksen ottamiseksi huomioon. Komissio hylkäsi tämän väitteen ja muistutti, että perusasetuksen 6 artiklan mukaan tietoja, jotka liittyvät tutkimuksen jälkeiseen aikaan, ei yleensä pitäisi ottaa huomioon.

(173)

Tavanomaisen ammouniumnitraatin osalta todettu taso on 32,71 euroa, mikä on pienempi kuin vuoden 2002 tarkastelussa asetettu 47,07 euron taso. Komissio määritti sen jälkeen aiemmissa tutkimuksissa käytetyn menetelmän mukaisesti eri tuotetyyppejä koskevien toimenpiteiden tason (ks. 9 jakso).

(174)

Pyynnön esittäjä väitti tutkimuksen aikana, että vahinkotilanne on muuttunut luonteeltaan pysyvien muutosten vuoksi, mikä puolestaan muuttaa kokonaisarviointia, kun tarkastellaan unionin etua (75). Lisäksi unionin viljelijöitä ja osuuskuntia edustava COPA-COGECA toimitti huomautuksensa ja pyysi, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. COPA-COGECA väitti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet vahingoittavat unionin maatalousviennin kilpailukykyä ja perheviljelmien maataloustuloa.

(175)

Kuten 1.4.4 jaksossa todetaan, komissio lähetti kyselylomakkeen viljelijöiden järjestöille, ja lähes kaikki asianomaiset osapuolet (viljelijöiden järjestöt, unionin tuotannonala ja venäläinen järjestö) toimittivat tätä kohtaa koskevat huomautuksensa.

(176)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat eurooppalaiset viljelijöiden järjestöt toistivat, että toimenpiteet heikentävät Euroopan viljelijöitä ja niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä. Pyynnön esittäjä huomautti, että komission olisi pitänyt tehdä laajempi unionin etua koskeva arviointi. Tältä osin muistutetaan, että vireillepanoilmoituksessa todetaan, että ”osittainen välivaiheen tarkastelu rajoittuu vahingon tarkasteluun”. Komissio käsitteli kuitenkin jäljempänä 7.2.2 jaksossa kaikki sekä pyynnön esittäjän että Fertilizers Europen tutkimuksen aikana esittämät väitteet. Pyynnön esittäjä väitti myös, että Fertilizers Europen huomautuksia ei pitäisi ottaa huomioon niiden toimittamisajankohdan vuoksi. Väite hylätään, koska Fertilizers Europe esitti väitteensä hyvissä ajoin käynnissä olevan tutkimuksen aikana.

(177)

Ensinnäkin viljelijöiden järjestöt väittivät, että toimenpiteet ovat useiden vuosien ajan johtaneet siihen, että keskeiset raaka-aineet ovat kallistuneet. Lannoitteiden osuus viljelijöiden tuotantokustannuksista voi olla jopa 40 prosenttia. Komissio totesi, että ammoniumnitraatti on tärkeä lannoite ja keskeinen raaka-aine monille eurooppalaisille maatalousyrityksille. Lannoitteena käytetyn ammoniumnitraatin määrä riippuu kasvatettavasta viljalajista (vehnä, ohra, kaura, ruis, ruisvehnä), rapsista, perunoista, sokerijuurikkaasta ja nurmesta. Lisäksi ammoniumnitraatin viljelijöille aiheuttamat kustannukset vaihtelevat maasta toiseen. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ammoniumnitraatin osuus edellä mainittuihin viljelykasveihin käytetyistä lannoitteista vaihteli 8 prosentista 45 prosenttiin. Komissio katsoi näin ollen, että ammoniumnitraatin käyttö lannoitteena kattaa hyvin erilaisia tilanteita ja että lannoitekustannukset näyttävät keskimäärin olevan alle 10 prosenttia. Koska toimenpiteitä ei ole rajattu maantieteellisesti alueille, joilla lannoitteiden kustannukset ovat erityisen suuret, viljelijöille aiheutuvat kokonaiskustannukset koko unionin alueella eivät näin ollen ole suhteettoman suuret.

(178)

Lisäksi pyynnön esittäjä huomautti, että ammoniumnitraattia ei ollut unionissa hinnoiteltu urean kanssa samalle tasolle ja väitti, että tämä johtui toimenpiteistä. Unionin tuotannonala ei hylännyt väitettä, jonka mukaan ammoniumnitraatin hinta oli korkeampi kuin urean, mutta huomautti, että tämä johtui tuotteen erityispiirteistä. Komissio muistutti, että nykyinen tutkimus rajoittui ammoniumnitraattimarkkinoihin eikä muiden lannoitteiden markkinoihin.

(179)

Toiseksi pyynnön esittäjä väitti, että unionin tuottajat kärsivät kilpailusta, sillä venäläiset viljelijät alhaisine lannoitekustannuksineen ovat tulossa viljatuotteineen unionin markkinoille. Unionin viljantuottajat ovat nimenomaisesti ilmaisseet, että ne kärsivät maailmanlaajuisesta kilpailusta ja rajallisista mahdollisuuksista hankkia kilpailukykyisesti hinnoiteltuja raaka-aineita, kuten ammoniumnitraattia. Unionin viljelijät kärsivät lisääntyneestä kilpailusta unionissa, minkä lisäksi heidät on syrjäytetty vientimarkkinoilta esimerkiksi Egyptissä. Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että analyysissä olisi keskityttävä aloihin, joihin vaikutukset eniten kohdistuvat, kuten peltokasveihin ja maitotuotteisiin. Se totesi, että unioni oli vuosina 2015–2016 maailman toiseksi suurin jyvien viejä, mutta vuonna 2018 sen ennustetaan olevan ainoastaan viidenneksi suurin viejä. Komissio totesi, että toimenpiteet olivat käytössä vuosina 2015–2016, jolloin kilpailukyky näyttää olleen hyvä. Sen sijaan Fertilizers Europe korosti, että EU:n maataloustuotteiden vienti on pitkällä aikavälillä ollut erittäin menestyksekästä. Komissio totesi, etteivät kummankaan puolen toimittamat tiedot olleet täydellisiä, koska tilanne vaihtelee maittain ja/tai viljelykasveittain, eikä mitään pitäviä päätelmiä voitu tehdä siitä, että viljelijöiden vientitulos kallistaisi vaakakuppia viljelijöiden eduksi.

(180)

Kolmanneksi irlantilainen järjestö korosti myös tarjonnan puutetta, erityisesti vuonna 2017. Komissio totesi kuitenkin, että unionin tuotannonalan kapasiteetti voisi kattaa myös kulutuksen. Lisäksi Irlannin markkinoilla esiintyy jakeluketjussa erityisiä toimitusongelmia, joita ei voida yleistää.

(181)

Lisäksi ammoniumnitraatti on sääntelysyistä kielletty Irlannissa. Irlantilaiset viljelijät myönsivät käyttävänsä sen sijaan kalsiumammouniumnitraattia, mutta väittivät, että ammoniumnitraatin korkea hinta vaikuttaa myös kalsiumammoniumnitraatin hintoihin. Voimassa olevat toimenpiteet eivät kuitenkaan estä venäläisiä yrityksiä tuottamasta ja viemästä kalsiumammoniumnitraattia. Venäläinen järjestö totesi, että kun otetaan huomioon tavanomainen 6,5 prosentin tulli, Venäjältä Irlantiin tulevan kalsiumammoniumnitraatin keskimääräinen hinta on korkeampi kuin Belgiasta tai yleensä unionista peräisin olevan kalsiumammoniumnitraatin hinta. Näin ollen venäläinen järjestö totesi, että Irlannin kalsiumammoniumnitraattimarkkinat eivät ole venäläisten tuottajien kannalta houkuttelevat edes ilman polkumyyntitulleja.

(182)

Viimeksi suoritetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio totesi, etteivät viljelijät ehkä hyödy mahdollisesta hintojen laskusta sen jälkeen, kun toimenpiteiden annetaan mahdollisesti raueta. Yleensä viljelijät ostavat jakelijoilta, jotka eivät välitä hyötyjä eteenpäin. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä totesi, että viljelijät voisivat organisoida osuuskuntia ja hyötyä venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien aiheuttaman kilpailun lisääntymisestä unionin markkinoilla, mikä alentaisi viljelijöiden tuotantokustannuksia. Komissio myönsi, että osuuskunnat voisivat auttaa viljelijöitä hyötymään ammoniumnitraatin tarjonnassa lisääntyneestä kilpailusta.

(183)

Tutkimuksen aikana esiin tuotujen seikkojen arvioinnin perusteella toimenpiteiden voimassaolon päättäminen ei ole perusteltua.

(184)

Tämän vahinkoon rajoittuvan osittaisen välivaiheen tarkastelun havainnot huomioon ottaen komissio päättelee, että Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tasoa olisi muutettava.

(185)

EuroChem-ryhmän tulli vahvistettiin vuoden 2008 tarkastelussa polkumyyntimarginaalin perusteella. Koska tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa todettu vahinkomarginaali on tällä hetkellä voimassa olevaa tullia alhaisempi, toimenpiteiden uutta tasoa olisi sovellettava myös Eurochemiin.

(186)

Kirovon osalta taulukossa 12 esitettyjä uusia tulleja olisi sovellettava ainoastaan CN-koodeihin 3102 30 90 ja 3102 40 90.

(187)

Polkumyyntitullien, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, olisi oltava taulukon 12 mukaiset:

Taulukko 12

Uusi tullien taso

(188)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä pyysi ottamaan käyttöön vertailuarvoon (188 euroa tonnilta, joka on konsulttiyrityksen elokuussa 2018 julkaisema FOB-hinta Itämerellä joillakin kuljetuskustannuksilla oikaistuna) perustuvan vähimmäistuontihinnan. Koska vertailuarvon julkaisijana oli konsulttiyritys, pyynnön esittäjä väitti, että vähimmäishintaa voitaisiin tarkistaa neljännesvuosittain. Vähimmäistuontihintaa ei kuitenkaan voida toteutettavuus- ja tehokkuussyistä määrittää. Vähimmäistuontihinta ei olisi käytännöllinen ensinnäkään joidenkin venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien ja unionissa sijaitsevien yhteisöjen välisten suhteiden vuoksi eikä sen vuoksi, että tuotetyypit ovat erilaisia. Toiseksi vähimmäistuontihinta ei välttämättä ole tehokas keino torjua vahingon toistumisriskiä, koska kaasun hinnat vaihtelevat. Vaikka tarkistuksia tehtäisiin neljännesvuosittain, kuten pyynnön esittäjä ehdottaa, jää epäselväksi, vaikuttaisiko tiettynä ajankohtana määritetty vähimmäishinta toivotulla tavalla ja tarjoaisiko se unionin tuotannonalalle riittävän suojan niinä kolmena kuukautena, joina sitä sovelletaan.

(189)

Kun otetaan huomioon 6 jaksossa todettu vahingon toistumisen todennäköisyys, 2 jaksossa esitetty kaasun merkitys ammoniumnitraatin tuotannossa ja Venäjän kaasuun soveltamat hinnoittelukäytännöt, komissio katsoo tarpeelliseksi seurata Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnin kehitystä tämän asetuksen hyväksymispäivän ja polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon syyskuuksi 2019 vahvistetun päättymispäivän välisenä aikana. Seurannan avulla komissio voi tarkastella kyseisten markkinoiden kehitystä unionissa ja tarvittaessa helpottaa asianmukaisiin toimiin ryhtymistä.

(190)

Yritys voi pyytää kyseisten yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista nimen tai osoitteen muutoksen johdosta. Pyyntö on osoitettava komissiolle (76). Pyynnön on sisällettävä kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, jotka osoittavat, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyödyntää tullia, jota siihen sovelletaan. Jos yrityksen nimen tai osoitteen muutos ei vaikuta sen oikeuteen hyödyntää tullia, jota siihen sovelletaan, ilmoitus nimen tai osoitteen muutoksesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(191)

Kuten 1.4.6 jaksossa esitetään, komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille ne olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella se aikoi ehdottaa sovellettavan tullin muuttamista. Huomautukset analysoitiin ja otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(192)

Edellä selostetun perusteella voidaan todeta, että polkumyyntitoimenpiteitä olisi muutettava 8 jaksossa esitetyllä tavalla.

(193)

Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,