<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.55-20141201.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C‑228/16 P</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62016CJ0228</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:409">EU:C:2017:409</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>7</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>7</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P>TUOMIO <DATE ISO="20170531">31.5.2017</DATE> – ASIA C 228/16 P</P><P>DEI v. KOMISSIO</P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (ensimmäinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20170531">31 päivänä toukokuuta 2017</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: kreikka.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INDEX><KEYWORD>Muutoksenhaku</KEYWORD><KEYWORD>Valtiontuki</KEYWORD><KEYWORD>Päätös asian käsittelyn lopettamisesta</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan komissio kieltäytyy tutkimasta kantajan tekemää kantelua</KEYWORD><KEYWORD>Tuen puuttuminen alustavan tutkinnan vaiheen päättyessä</KEYWORD><KEYWORD>Pelkästään vahvistava päätös</KEYWORD><KEYWORD>Asian käsittelyn lopettamista koskevan päätöksen peruuttamisen laillisuusedellytykset</KEYWORD></INDEX><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C‑228/16 P,</P><P>jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille <DATE ISO="20160422">22.4.2016</DATE>,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Dimosia Epicheirisi Ilektrismou AE (DEI)</HT>, kotipaikka Ateena (Kreikka), edustajinaan E. Bourtzalas, avocat, A. Oikonomou, E. Salaka, C. Synodinos ja C. Tagaras, dikigoroi, sekä D. Waelbroeck, avocat,</P><PARTY.STATUS>valittajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>ja jossa vastapuolena on</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan komissio</HT>, asiamiehinään A. Bouchagiar ja É. Gippini Fournier,</P><PARTY.STATUS>vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. Silva de Lapuerta sekä tuomarit E. Regan, J.-C. Bonichot (esittelevä tuomari), A. Arabadjiev ja C. G. Fernlund,</P><P>julkisasiamies: M. Wathelet,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20170216">16.2.2017</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><?PAGE NO="2"?><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Dimosia Epicheirisi Ilektrismou AE (DEI) vaatii valituksellaan unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen <DATE ISO="20160209">9.2.2016</DATE> antaman määräyksen <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>DEI v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>T‑639/14</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2016:77">EU:T:2016:77</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>; jäljempänä valituksenalainen määräys), jolla kyseinen tuomioistuin katsoi rauenneeksi lausunnon antamisen DEI:n nostamasta kanteesta, jolla vaadittiin kumoamaan <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> päivättyyn kirjeeseen COMP/E3/ON/AB/ark *2014/61460 sisältynyt komission päätös, jolla oli hylätty valtiontukia koskevat DEI:n kantelut (jäljempänä <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettu päätös).</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>[SEUT 108 artiklan] soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä <DATE ISO="19990322">22.3.1999</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="083" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1999">EYVL 1999, L 83, s. 1</REF.DOC.OJ>), joka oli voimassa <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetun päätöksen antamispäivänä, 4 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>Ilmoituksen alustava tutkinta ja komission päätökset<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>, säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="004.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Komissio tutkii ilmoituksen heti sen saatuaan. Komissio tekee päätöksen 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="004.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitettu toimenpide ei ole tukea, se tekee asiasta tämän seikan toteavan päätöksen.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="004.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta [sisämarkkinoille] ei ole epäilyjä ja jos toimenpide kuuluu [SEUT 107 artiklan 1 kohdan] soveltamisalaan, se päättää, että tuki soveltuu [sisämarkkinoille], jäljempänä <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>vastustamatta jättämistä koskeva päätös<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="2019" ID="QE0003"/>. Päätöksessä on mainittava, mitä perustamissopimuksen mukaista poikkeusta on sovellettu.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="004.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta [sisämarkkinoille] on epäilyjä, se päättää aloittaa [SEUT 108 artiklan 2 kohdassa] määrätyn menettelyn, jäljempänä <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="2019" ID="QE0004"/>.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 13 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Komission päätökset<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>Mahdollista sääntöjenvastaista tukea koskevan tutkinnan tuloksista on tehtävä päätös 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti. – –<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asian tausta ja <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettu päätös</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>DEI on Kreikassa toimiva sähköntuottaja. Alouminion SA on yksi sen asiakkaista. Näiden kahden yrityksen riitaannuttua DEI:n toimittaman sähkön tariffista Kreikan energia-alan sääntelyviranomainen vahvisti väliaikaisen tariffin. Komissiolle <DATE ISO="20120615">15.6.2012</DATE> osoittamassaan kantelussa DEI väitti, että kyseinen tariffi velvoitti sen toimittamaan Alouminionille sähköä markkinahintaa alempaan hintaan, mikä merkitsi sääntöjenvastaista valtiontukea.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>DEI:n ja Alouminionin perustama välimiesoikeus vahvisti <DATE ISO="20131031">31.10.2013</DATE> DEI:n toimittamalle sähkölle taannehtivasti sovellettavan tariffin, joka oli vielä alempi kuin Kreikan energia-alan sääntelyviranomaisen väliaikaisesti vahvistama tariffi.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>DEI teki <DATE ISO="20131223">23.12.2013</DATE> komissiolle toisen kantelun, jossa se väitti välimiesoikeuden tuomion merkitsevän niin ikään valtiontukea.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Komissio toimitti <DATE ISO="20140506">6.5.2014</DATE> DEI:lle alustavan arvionsa, jonka mukaan <DATE ISO="20131223">23.12.2013</DATE> tehdyn kantelun tutkimista ei ollut syytä jatkaa, koska välimiesoikeuden tuomio ei ollut valtiosta johtuva toimi ja koska siinä ei annettu Alouminionille mitään etua. DEI vastasi komissiolle <DATE ISO="20140606">6.6.2014</DATE> päivätyllä kirjeellä, jossa se esitti täydentäviä huomautuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Päätöksellä, joka oli annettu <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> ja jonka DEI sai kirjeen muodossa, komissio ilmoitti kyseiselle yhtiölle muun muassa, että sen <DATE ISO="20140606">6.6.2014</DATE> päivätyssä kirjeessä olevilla huomautuksilla ei saatettu kyseenalaiseksi <DATE ISO="20140506">6.5.2014</DATE> päivätyn kirjeen sisältämää alustavaa arviota ja että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>tästä syystä kilpailun pääosaston yksiköt totesivat, etteivät kyseiset tiedot riittäneet perusteluiksi kantelun uudelleen tutkimiselle<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen määräys</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20140822">22.8.2014</DATE> jättämällään kannekirjelmällä DEI vaati <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetun päätöksen kumoamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Valittaja ja komissio pyysivät yhdessä unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20141007">7.10.2014</DATE> toimittamallaan kirjeellä kyseistä tuomioistuinta keskeyttämään asian käsittelyn kuudeksi kuukaudeksi eli <DATE ISO="20150407">7.4.2015</DATE> saakka, jotta komissio voisi tutkia uudelleen kannekirjelmässä esitetyt kysymykset. Tähän pyyntöön suostuttiin unionin yleisen tuomioistuimen neljännen jaoston puheenjohtajan <DATE ISO="20141024">24.10.2014</DATE> antamalla määräyksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Komissio antoi <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> päätöksen C(2015) 1942 final, joka koskee Alouminion SA:lle kustannuksia alempien sähkötariffien muodossa välimiesoikeuden tuomion perusteella myönnetyksi väitettyä valtiontukea SA.38101 (2015/NN) (ex 2013/CP) (jäljempänä <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annettu päätös).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Komissio pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamolle <DATE ISO="20150427">27.4.2015</DATE> ja <DATE ISO="20150619">19.6.2015</DATE> osoittamillaan kirjeillä unionin yleistä tuomioistuinta toteamaan, että <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetusta päätöksestä nostettu kanne oli menettänyt tarkoituksensa <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetun päätöksen seurauksena ja että lausunnon antamiseen ei ollut enää aihetta. Valittaja toimitti unionin yleiselle tuomioistuimelle tätä pyyntöä koskevat huomautuksensa <DATE ISO="20150703">3.7.2015</DATE> päivätyllä kirjeellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Valittaja vaati unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20150629">29.6.2015</DATE> toimittamallaan kannekirjelmällä <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetun päätöksen kumoamista, ja tästä kanteesta on kyse unionin yleisessä tuomiossa vireillä olevassa asiassa DEI v. komissio (T‑352/15).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Valituksenalaisella määräyksellä unionin yleinen tuomioistuin totesi, ettei lausunnon antamiseen kumoamiskanteesta, joka koski <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettua päätöstä, ollut enää aihetta, koska kyseinen päätös oli kumottu ja virallisesti korvattu <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetulla päätöksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan valittajan väitteillä ei voitu horjuttaa tätä päätelmää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Union yleinen tuomioistuin ei ensinnäkään katsonut tehtäväkseen lausua <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetun päätöksen laillisuudesta, koska päätöstä koskee toimielinten toimien laillisuusolettama niin kauan kuin sitä ei ole peruutettu. Se ei näin ollen hyväksynyt väitettä kyseisen päätöksen lainvastaisuudesta, joten kanne asiassa T‑639/14 ei menettänyt tarkoitustaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi toiseksi valittajan väitteen, jonka mukaan tällä oli edelleen oikeussuojan tarve, jotta esiin otettu lainvastaisuus ei toistuisi tulevaisuudessa. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan väitetysti lainvastainen peruste eli se, ettei asianomainen toimenpide johdu<?PAGE NO="4"?> valtiosta, ei esiinny <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetussa päätöksessä. Kysymys siitä, oliko valittaja esittänyt todisteet valtiontukien alan sääntöjen rikkomisesta, on unionin yleisen tuomioistuimen mukaan joka tapauksessa <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetusta päätöksestä nostetun kanteen kohteena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin totesi kolmanneksi ja viimeiseksi, että lausunnon antaminen kanteesta raukesi myös siltä osin kuin se koski <DATE ISO="20120615">15.6.2012</DATE> tehtyä kantelua, koska komissio oli implisiittisesti hylännyt kyseisen kantelun <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> antamallaan päätöksellä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asianosaisten vaatimukset</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>DEI vaatii valituksellaan, että unionin tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>kumoaa valituksenalaisen määräyksen</P></ITEM><ITEM><P>määrää asian palautettavaksi unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta tämä antaa ratkaisun <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetun päätöksen kumoamista koskevista DEI:n esittämistä vaatimuksista, ja</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että valituksen yhteydessä.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Valituksen tarkastelu</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asianosaisten lausumat</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Valittaja väittää ensimmäisellä valitusperusteellaan lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi valituksenalaisen määräyksen 36 kohdassa, että <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetulla päätöksellä oli virallisesti korvattu <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettu päätös. Valittajan mukaan se jätti ensinnäkin varmistamatta, oliko tämä väitetty korvaaminen laillinen ja pätevä, ja toiseksi selvittämättä tällaisen korvaamisen oikeudellisen perustan ja siinä noudatettavan lakisääteisen menettelyn.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valittajan mukaan näin ollen virheellisesti, ettei <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettu päätös <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>enää ollut osa unionin oikeusjärjestystä<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, minkä vuoksi asia T‑639/14 oli menettänyt tarkoituksensa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Ensimmäisen valitusperusteen hylkääminen merkitsee valittajan mukaan lisäksi sitä, että unionin yleisen tuomioistuimen tekemä oikeudellinen virhe saisi oikeusvoiman, mikä vaikuttaisi suoraan valittajan nostamaan kanteeseen asiassa T‑352/15. Valittajan mukaan se riitautti kyseisessä asiassa ensimmäisessä kanneperusteessaan sen, että <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetulla päätöksellä voitaisiin laillisesti korvata <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettu päätös. Valituksenalaisen määräyksen pysyttäminen merkitsee sen mukaan näin ollen asiassa T‑352/15 esitetyn ensimmäisen kanneperusteen automaattista hylkäämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Koska tätä väitettyä korvaamista ei myöskään ole perusteltu mitenkään, valituksenalaisen määräyksen perustelut ovat valittajan mukaan lisäksi puutteelliset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Komissio katsoo päinvastoin, että valituksenalaisen määräyksen 36 ja 37 kohta on asianmukaisesti perusteltu, koska yhtäältä valituksesta ilmenee, että valittaja kykeni ymmärtämään täysin unionin yleisen tuomioistuimen päättelyn, ja toisaalta viimeksi mainitun näkemykset mahdollistavat sen, että unionin tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa. Komission mukaan on todellisuudessa niin, että valittaja ei yhdy valituksenalaisen tuomion perusteluihin.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin jätti komission mukaan näin ollen perustellusti ryhtymättä tutkimaan, oliko <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetun päätöksen korvaaminen <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetulla päätöksellä laillista, koska viimeksi mainittu ei ole kanteen kohteena asiassa T‑639/14. Sen laillisuus on kanteen kohteena asiassa T‑352/15. Niin kauan kuin <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annettua päätöstä ei ole kumottu, siihen on sovellettava pätevyysolettamaa, jota sovelletaan unionin toimielinten toimiin, ja sillä on oltava oikeusvaikutuksensa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Komissio toteaa lisäksi, että <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetun päätöksen kumoaminen ei voi tuottaa valittajalle mitään etua tämän nykytilanteeseen nähden, koska antamalla <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetun päätöksen komissio ennakoi sen mahdollisuutta, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa sen muotovirheen vuoksi. Kyseinen päätös on komission mukaan nimittäin pelkkä virkamiehen allekirjoittama kirje eikä komission <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>virallinen päätös<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>, joka olisi julkaistu tällä nimikkeellä. Jos <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettu päätös olisi kumottu, komission olisi siis joka tapauksessa pitänyt antaa uusi, <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetun päätöksen kaltainen virallinen päätös.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että valituksenalaisen määräyksen oikeusvoima ei voi vaikuttaa asiassa T‑352/15 esitettyihin kumoamisperusteisiin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan asetuksen N:o 659/1999 13 artiklan 1 kohdassa asetetaan komissiolle velvollisuus silloin, kun asianomaiset osapuolet ovat mahdollisesti toimittaneet lisähuomautuksia tai kun kohtuullinen aika on kulunut, saattaa alustavan tutkinnan vaihe päätökseen antamalla mainitun asetuksen 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukainen päätös eli päätös, jossa se toteaa, ettei kyseessä ole tuki tai ettei se vastusta tukea tai että se aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101216">16.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>Athinaïki Techniki v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑362/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:783">EU:C:2010:783</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0063">63</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Kuten ilmenee muun muassa valituksenalaisen määräyksen 15–18 kohdasta, komissio toteutti <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> antamallaan päätöksellä asian käsittelyn lopettamista koskevan toimen, jolla se päätti lopettaa alustavan tutkintamenettelyn, joka oli käynnistynyt valittajan kantelulla, totesi, ettei aloitetun tutkimuksen perusteella ollut voitu katsoa, että kyseessä olisi SEUT 107 artiklassa tarkoitettu tuki, ja kieltäytyi näin ollen aloittamasta SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrättyä muodollista tutkintamenettelyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Komissio otti näin ollen lopullisesti kantaa valittajan vaatimukseen, joka koski SEUT 107 ja SEUT 108 artiklan rikkomisen toteamista. Lisäksi on niin, että koska <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetussa päätöksessä estettiin valittajaa esittämästä huomautuksiaan muodollisessa tutkintamenettelyssä, sillä oli sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa tämän etuihin. Kyseinen päätös on näin ollen SEUT 263 artiklassa tarkoitettu kannekelpoinen toimi (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101216">16.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>Athinaïki Techniki v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑362/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:783">EU:C:2010:783</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0066">66</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Vaikka unionin tuomioistuin on katsonut, että komissio voi peruuttaa väitettyä sääntöjenvastaista tukea koskevan kantelun käsittelyn lopettamista koskevan päätöksen korjatakseen mainitun päätöksen lainvastaisuuden (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101216">16.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>Athinaïki Techniki v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑362/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:783">EU:C:2010:783</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0070">70</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), pelkästään vahvistavan päätöksen antamista ei voida pitää tällaisena peruuttamisena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Tästä on palautettava mieleen, että toimi on pelkästään aikaisemman toimen vahvistava toimi, kun siihen ei sisälly aikaisempaan toimeen nähden uutta seikkaa (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140403">3.4.2014</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Alankomaat ja ING Groep</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑224/12 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:213">EU:C:2014:213</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Päätös, jolla kokonaan tai osittain hyväksytään sen, jota asia koskee, tekemä valitus, ei puolestaan ole aikaisemman hylkäävän päätöksen vahvistava päätös (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19800528">28.5.1980</DATE>, <NAME.CASE>Kuhner v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>33/79 ja 75/79</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1980:139">EU:C:1980:139</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0009">9</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Vahvistavaa päätöstä koskeva kanne jätetään lisäksi tutkimatta vain, jos vahvistetusta päätöksestä on tullut sen, jota asia koskee, kannalta lopullinen, koska tämä ei ole nostanut siitä kannetta säädetyssä määräajassa. Päinvastaisessa tapauksessa sillä, jota asia koskee, on oikeus riitauttaa joko vahvistettu päätös, vahvistava päätös tai molemmat näistä päätöksistä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20071218">18.12.2007</DATE>, <NAME.CASE>Weißenfels v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑135/06 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:812">EU:C:2007:812</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa on todettava, että <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetussa päätöksessä pelkästään vahvistetaan <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettu päätös, koska tutkittuaan uudelleen sille toimitetut seikat komissio yksinkertaisesti kieltäytyi jälleen aloittamasta muodollista tutkintamenettelyä mitään uusia seikkoja sitä paitsi lisäämättä. Näin ollen <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettua päätöstä ei peruutettu <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetulla päätöksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Lisäksi muutoksenhaun tehokkuudelle voisi muodostaa esteen se, että tällaisessa tapauksessa hyväksyttäisiin, että se, että komissio antaa uuden päätöksen, merkitsee sitä, ettei lausunnon antamiseen alkuperäisestä päätöksestä nostetusta kumoamiskanteesta ole aihetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Riittäisi nimittäin, että komissio lopettaisi osapuolen, jota asia koskee, jättämän kantelun käsittelyn ja tämän osapuolen nostettua kanteen peruuttaisi käsittelyn lopettamista koskevan päätöksen, aloittaisi uudelleen alustavan tutkinnan vaiheen ja toistaisi näitä toimenpiteitä niin kauan kuin on tarpeen välttyäkseen kokonaan toimintaansa kohdistuvalta tuomioistuinvalvonnalta (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101216">16.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>Athinaïki Techniki v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑362/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:783">EU:C:2010:783</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0068">68</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Näin on sitäkin suuremmalla syyllä, kun unionin yleisessä tuomioistuimessa kantelun käsittelyn lopettamisesta tehtyä päätöstä koskevan kumoamiskanteen johdosta käydyn menettelyn kuluessa komissio vaatii, että kyseistä menettelyä lykätään asian tutkimiseksi uudelleen, ja sitten pelkästään vahvistaa alkuperäisen päätöksensä, kuten käsiteltävässä asiassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Tilanne voisi olla toinen vain, jos komissio korvaisi kantelun käsittelyn lopettamisesta tehdyn päätöksen sitä koskevan lainvastaisuuden korjaamiseksi, ja toteaisi, millainen lainvastaisuus kyseiseen päätökseen liittyi (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101216">16.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>Athinaïki Techniki v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑362/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:783">EU:C:2010:783</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0070">70</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Mainitusta <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetusta päätöksestä ei kuitenkaan missään tapauksessa ilmene, että komissio olisi sen antamalla pyrkinyt peruuttamaan <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annetun päätöksen korjatakseen siihen liittyneen lainvastaisuuden.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin olisi lisäksi voinut käsiteltävässä asiassa – hyvän oikeudenkäytön varmistamiseksi – muun muassa tiedustella valittajalta, aikoiko tämä <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetun päätöksen johdosta mukauttaa vaatimuksiaan ja kohdistaa ne myös viimeksi mainittuun päätökseen, mitä kuka tahansa kantaja voi vaatia unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklan perusteella tilanteessa, jossa toimi, jonka kumoamista vaaditaan, on korvattu tai sitä on muutettu toisella toimella, jonka kohde on sama.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti valituksenalaisen määräyksen 36 ja 37 kohdassa, että <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetulla päätöksellä oli virallisesti korvattu <DATE ISO="20140612">12.6.2014</DATE> annettu päätös ja että oikeudenkäynti oli täten menettänyt tarkoituksensa, joten lausunnon antamiseen kyseisestä riita-asiasta ei ollut enää aihetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Valitus on näin ollen hyväksyttävä ja valituksenalainen määräys on kumottava tarvitsematta tutkia muita perusteita ja perusteluja.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="7"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että jos unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisu kumotaan, unionin tuomioistuin voi itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa tilanne ei ole tämä, koska unionin yleinen tuomioistuin totesi lausunnon antamisen raukeavan käsittelemättä kanteen tutkittavaksi ottamista tai riita-asian asiakysymystä, joten unionin tuomioistuin katsoo, ettei asia ole ratkaisukelpoinen ja että se on palautettava unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi ja oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen <DATE ISO="20160209">9.2.2016</DATE> antama määräys <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>DEI vastaan komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>T‑639/14</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2016:77">EU:T:2016:77</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) kumotaan.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asia palautetaan unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>