<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-549/15</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62015CC0549</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:25">EU:C:2017:25</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>19</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>19</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P>RATKAISUEHDOTUS – MANUEL CAMPOS SÁNCHEZ-BORDONA – ASIA C‑549/15</P><P>E.ON BIOFOR SVERIGE</P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Manuel Campos Sánchez-Bordona</HT></P><P><DATE ISO="20170118">18 päivänä tammikuuta 2017</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: espanja.</P></NOTE><NOTE TYPE="ENDNOTE" NUMBERING="roman" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Tämän ratkaisuehdotuksen seuraaviin kohtiin on tehty kielellisiä muutoksia sen ensimmäisen julkaisemisen jälkeen:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>Otsikon I.A teksti <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>A Unionin oikeus<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> korvataan tekstillä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>A Unionin oikeus: direktiivi 2009/28<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>. Otsikko I.A.1. Direktiivi 2009/28 poistetaan.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>Alaviitteen nro 16 viittaus sivulle 143 korvataan viittauksella sivulle 148.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>Alaviitteen nro 22 viittaus kohtaan 48 korvataan viittauksella kohtaan 47.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>Alaviitteen nro 28 viittaus kohtiin 45–46 korvataan viittauksella kohtiin 43–44.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>e)</NO.P><TXT>Alaviitteen numero 33 viittaus kohtaan 69 korvataan viittauksella kohtaan 68.</TXT></NP></ITEM></LIST></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑549/15</HT></P><P>E.ON Biofor Sverige AB</P><P>vastaan</P><P>Statens energimyndighet</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Förvaltningsrätten i Linköping (ensimmäisen asteen hallintotuomioistuin, Linköping, Ruotsi))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>SEUT 34 artiklan ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä <DATE ISO="20090423">23.4.2009</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 1 kohdan tulkinta</KEYWORD><KEYWORD>Kestävästi tuotetun kaasun tunnistamiseen tarkoitettu ainetasemenetelmä sen varmistamiseksi, että biokaasun käyttö täyttää direktiivissä säädetyt kestävyyskriteerit</KEYWORD><KEYWORD>Biokaasua toisesta jäsenvaltiosta kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta tuovaan jäsenvaltioon sijoittautunut yhtiö</KEYWORD><KEYWORD>Kansallinen sääntely, jonka mukaan biokaasun edullinen verokohtelu edellyttää ainetasetta koskevan vaatimuksen täyttymistä selkeästi rajatussa paikassa siten, ettei sitä sovelleta kaasun rajatylittäviin putkistokuljetuksiin</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Biokaasua<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Biokaasu sisältää metaania (sen pitoisuus vaihtelee 50 %:sta 70 %:iin), hiilidioksidia ja pieniä määriä muita kaasuja. Talteenoton ja tuotantolaitoksessa tapahtuvan puhdistuksen jälkeen kaasusta tuotetaan sähköä uuneissa, kuivaimissa, kattiloissa ja muissa tarkoitukseen soveltuvissa polttojärjestelmissä. Kun kaasu käsitellään, siitä saadaan konsentroitua ja paineistettua biokaasua (hiilidioksidin poistamisen jälkeen metaanipitoisuus kasvaa 96 %:iin) ja se on laadultaan verrattavissa fossiiliseen maakaasuun, joten se voidaan syöttää kaasuverkkoon (kuten käsiteltävän asian tapauksessa) ja sitä voidaan käyttää ajoneuvojen polttoaineena.</P></NOTE> syntyy luonnossa tai teollisuuslaitoksissa tiettyjen mikrobien hapettomassa ympäristössä aikaansaamien orgaanisen aineksen hajoamisreaktioiden tuloksena. Sen käyttö (esimerkiksi liikenteen biopolttoaineena) on erittäin myönteistä ympäristön kannalta, kun sitä tuotetaan orgaanisesta jätteestä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Tuotantolaitosten mädättämössä hyödynnetään tiettyjen anaerobisten bakteerien avulla tapahtuvaa mädätystä, jossa hydraatit ja rasvat muutetaan biokaasuksi. Mädätyksessä käytetään raaka-aineena pääasiassa biomassaa, toisin sanoen eläin- ja kasvijätettä, metsätalous- ja vesiviljelyjätettä, maatalouselintarviketeollisuuden jätteitä sekä biohajoavaa yhdyskuntajätettä. Näiden teollisuuslaitosten toiminta mahdollistaa kyseisten jätteiden hävittämisen ja samanaikaisen biokaasu- ja biolannoitetuotannon.</P></NOTE> mutta se voi vahingoittaa muita etuja (muun muassa väestön elintarvikehuoltoa tai luonnon monimuotoisuutta ekologisesti merkittävillä alueilla), jos sitä saadaan muusta kuin jäteraaka-aineesta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Biokaasun valmistusprosessiin liittyvistä teknisistä yksityiskohdista ks. Varnero Moreno, M. T., <HT TYPE="ITALIC">Manual del biogás</HT>, FAO, 2011.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Tätä riskiä pyritään torjumaan direktiivillä 2009/28/EY,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta <DATE ISO="20090423">23.4.2009</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="140" PAGE.FIRST="16" DATE.PUB="2009">EUVL 2009, L 140, s. 16</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> jossa säädetään, että päästäkseen osaksi uusiutuvista lähteistä tuotetun energian järjestelmää biopolttoaineena käytettävän biokaasun on täytettävä tiukat <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>kestävyyskriteerit<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>. Näiden kriteerien täyttymistä arvioidaan lisäksi nk. ainetasemenetelmällä, josta on kyse ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen unionin tuomioistuimelle esittämissä ennakkoratkaisukysymyksissä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="2"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Tarkemmin sanoen unionin tuomioistuinta pyydetään ensimmäisen kerran ratkaisemaan, velvoittaako direktiivin 2009/28 ainetasemenetelmää koskeva 18 artikla jäsenvaltiot hyväksymään toisesta jäsenvaltiosta kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta tuodun kestävän biokaasun.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Biokaasua tuotetaan 15:ssä EU:n jäsenvaltiossa European Biogas Associationin tietojen mukaan, <HT TYPE="ITALIC">EBA’s Biomethane fact sheet</HT>, 2015.</P></NOTE> Jos näin ei ole, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, rikkooko kyseinen säännös tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden kieltoa (SEUT 34 artikla).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Jotta unionin tuomioistuin voisi antaa ennakkoratkaisukysymyksiin hyödyllisen vastauksen,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Unionin tuomioistuimen toimivallasta muotoilla ennakkoratkaisukysymykset uudelleen, jotta se voi antaa hyödyllisen vastauksen kansalliselle tuomioistuimelle, ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161013">13.10.2016</DATE>, <NAME.CASE>M. ja S.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑303/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:17">EU:C:2016:17</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0016">16</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> sen on mielestäni myös ratkaistava, onko Ruotsin kansallisen lainsäädännön kaltainen lainsäädäntö, jossa sallitaan ainetasemenetelmän soveltaminen Ruotsin kansallisen kaasuverkon osalta mutta ei rajatylittävän yhteenliitetyn kaasuverkon osalta, SEUT 34 artiklan mukainen.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus: direktiivi 2009/28</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Direktiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Tällä direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle. Siinä asetetaan sitovat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta energian kokonaisloppukulutuksesta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta liikenteessä. – – Lisäksi siinä vahvistetaan kestävyyskriteerit biopolttoaineille ja bionesteille.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Direktiivin 2 artiklan toisen kohdan a, e, i ja k alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>a)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="2019" ID="QE0006"/> tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa, ilmalämpöenergiaa, geotermistä energiaa, hydrotermistä energiaa ja valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>e)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>biomassalla<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="2019" ID="QE0007"/> tarkoitetaan maataloudesta (sekä kasvi- että eläinperäiset aineet mukaan lukien), metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>biopolttoaineilla<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="2019" ID="QE0008"/> tarkoitetaan nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>j)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>alkuperätakuulla<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="2019" ID="QE0009"/> tarkoitetaan sähköistä asiakirjaa, joka toimii ainoastaan todisteena loppukuluttajalle siitä, että tietty energiaosuus tai ‑määrä on tuotettu uusiutuvista lähteistä direktiivin 2003/54/EY 3 artiklan 6 kohdan vaatimusten mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="3"?><ITEM><NP><NO.P>k)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>tukijärjestelmällä<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="2019" ID="QE0010"/> tarkoitetaan jäsenvaltion tai tiettyjen jäsenvaltioiden käyttämää välinettä, järjestelmää tai mekanismia, joka edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä alentamalla tällaisen energian kustannuksia, korottamalla sen mahdollista myyntihintaa tai lisäämällä tällaisen energian ostomääriä uusiutuvan energian velvoitteen avulla tai muulla tavalla. Edellä mainittu sisältää muun muassa investointituen, verovapaudet tai ‑helpotukset, veronpalautukset, uusiutuvan energian velvoitteen tukijärjestelmät kuten ne, joissa käytetään vihreitä sertifikaatteja, sekä syöttötariffimaksujen ja lisähintamaksujen kaltaiset suorat hintatukijärjestelmät<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>.</TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Direktiivin 3 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="003.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 5–11 artiklan mukaisesti laskettu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta on vuonna 2020 vähintään yhtä suuri kuin liitteessä I olevassa A osassa olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa asetettu kansallinen kokonaistavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle kyseisenä vuonna. Tällaiset pakolliset kansalliset kokonaistavoitteet ovat yhdenmukaisia sen tavoitteen kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden on oltava vähintään 20 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta yhteisössä vuonna 2020. Jotta tässä artiklassa säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa helpommin, kukin jäsenvaltio edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä kannustaa niihin.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="003.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus kaikissa liikennemuodoissa on vuonna 2020 vähintään 10 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta kyseisessä jäsenvaltiossa.</ALINEA></PARAG><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden laskemisesta säädetään direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutuksen määrä kussakin jäsenvaltiossa määritetään laskemalla yhteen seuraavat osatekijät:</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutuksen määrä;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>uusiutuvista lähteistä peräisin olevan lämmitys- ja jäähdytysenergian kokonaisloppukulutuksen määrä; ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian loppukulutuksen määrä liikenteessä.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>Uusiutuvista energialähteistä tuotettu kaasu, sähkö ja vety on uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutuksen osuutta laskettaessa otettava huomioon vain kerran ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdassa.</P><P>– – sellaisia biopolttoaineita ja bionesteitä, jotka eivät täytä 17 artiklan 2–6 kohdassa vahvistettuja kestävyyskriteerejä, ei oteta huomioon.<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></P></P></ALINEA></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Direktiivin johdanto-osan 65 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>Biopolttoaineiden tuotannon olisi oltava kestävää. Tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytettyjen biopolttoaineiden ja kansallisten tukijärjestelmien piiriin kuuluvien biopolttoaineiden olisi siksi täytettävä kestävyyskriteerit.<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></ALINEA></QUOT.S></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Direktiivin 17 artiklassa täsmennetään näistä kestävyyskriteereistä seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="017.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Riippumatta siitä, onko raaka-aineet tuotettu yhteisön alueella vai sen ulkopuolella, biopolttoaineista ja bionesteistä peräisin oleva energia otetaan huomioon a, b ja c alakohtaa sovellettaessa ainoastaan, jos ne täyttävät 2–6 kohdassa asetetut kestävyyskriteerit:</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>kansallisia tavoitteita koskevien tämän direktiivin vaatimusten täyttymisen arvioiminen;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>uusiutuvan energian velvoitteiden täyttymisen arvioiminen;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>tukikelpoisuuden arvioiminen biopolttoaineiden ja bionesteiden kulutuksen osalta.</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>– –</P></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="017.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavan biopolttoaineiden ja bionesteiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä on oltava vähintään 35 prosenttia.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="017.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavia biopolttoaineita ja bionesteitä ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta – –</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="017.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavia biopolttoaineita ja bionesteitä ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu maasta, johon on sitoutunut paljon hiiltä – –</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="017.005"><NO.PARAG>5.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavia biopolttoaineita ja bionesteitä ei saa tuottaa raaka-aineesta, joka on hankittu maalta, joka oli tammikuussa 2008 turvemaata – –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="017.006"><NO.PARAG>6.</NO.PARAG><ALINEA>Hankittaessa yhteisössä viljeltyjä maatalouden raaka-aineita, joita käytetään biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoon ja jotka otetaan huomioon 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa, on noudatettava – – <DATE ISO="20090119">19 päivänä tammikuuta 2009</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteessä II olevassa A osassa otsikon <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>Ympäristö<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="2019" ID="QE0015"/> alla ja kyseisessä liitteessä olevassa 9 kohdassa luetelluissa säädöksissä vahvistettuja vaatimuksia ja normeja – –</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="017.006"><NO.PARAG>8.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa jäsenvaltiot eivät saa muista kestävyyssyistä kieltäytyä ottamasta huomioon tämän artiklan mukaisesti hankittuja biopolttoaineita ja bionesteitä.</ALINEA></PARAG><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Direktiivin 18 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="018.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Kun biopolttoaineet ja bionesteet aiotaan ottaa huomioon 17 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa, jäsenvaltioiden on vaadittava talouden toimijoita osoittamaan, että 17 artiklan 2–5 kohdassa asetetut kestävyyskriteerit on täytetty. Tätä varten niiden on edellytettävä talouden toimijoilta sellaisen ainetasemenetelmän käyttöä, joka:</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>sallii eri kestävyysominaisuudet omaavien raaka-aineiden tai biopolttoaineiden erien yhdistämisen;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>edellyttää, että a alakohdassa tarkoitettujen erien kestävyysominaisuuksia ja kokoa koskevat tiedot ovat jatkuvasti liitettävissä seokseen; ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>edellyttää kaikkien seoksesta poistettujen erien kokonaisuuden kuvaamista siten, että sillä on samat kestävyysominaisuudet ja sitä on sama määrä kuin kaikkien seokseen lisättyjen erien kokonaisuudella.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="018.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosina 2010 ja 2012 kertomuksen edellä 1 kohdassa kuvatun ainetaseeseen perustuvan todentamismenetelmän toiminnasta ja mahdollisuuksista sallia joidenkin tai kaikkien raaka-aineiden, biopolttoaineiden tai bionesteiden osalta muita todentamismenetelmiä. – –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="018.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että talouden toimijat toimittavat luotettavaa tietoa ja saattavat pyynnöstä jäsenvaltion käyttöön tietojen pohjana käytetyt lähtötiedot. Jäsenvaltioiden on vaadittava talouden toimijoita teettämään riittävän tasoinen riippumaton tarkastus toimitetuille tiedoille ja esittämään todisteet siitä, että näin on tehty. Tarkastuksessa on varmistettava, että talouden toimijoiden käyttämät järjestelmät ovat tarkkoja, luotettavia ja suojattu väärinkäytöksiltä. Tarkastuksessa on arvioitava näytteenottotaajuutta ja ‑menetelmiä sekä lähtötietojen täsmällisyyttä.</ALINEA><ALINEA>Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja ovat erityisesti tiedot 17 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen kestävyyskriteerien noudattamisesta, asianmukaiset ja asiaankuuluvat tiedot toimenpiteistä maaperän, vesien ja ilman suojelemiseksi, huonontuneiden maiden kunnostamiseksi ja liiallisen vedenkulutuksen välttämiseksi alueilla, joiden vesivarat ovat niukat, sekä asianmukaiset ja asiaankuuluvat tiedot toimenpiteistä 17 artiklan 7 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen tekijöiden huomioon ottamiseksi.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="018.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Yhteisö pyrkii tekemään kolmansien maiden kanssa kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, joissa on kestävyyskriteerejä koskevia määräyksiä, jotka vastaavat tämän direktiivin kestävyyskriteerejä koskevia säännöksiä. Jos yhteisö on tehnyt sopimuksia, joissa on määräyksiä 17 artiklan 2–5 kohdassa säädettyjen kestävyyskriteerien soveltamisalaan kuuluvista asioista, komissio voi pitää näitä sopimuksia osoituksena siitä, että kyseisissä maissa viljellyistä raaka-aineista tuotetut biopolttoaineet ja bionesteet täyttävät kyseiset kestävyyskriteerit. – –</ALINEA><ALINEA>Komissio voi katsoa, että vapaaehtoiset kansalliset tai kansainväliset järjestelmät, joissa asetetaan vaatimukset biomassatuotteiden tuotannolle, sisältävät 17 artiklan 2 kohdan soveltamisen kannalta tarkkaa tietoa tai osoittavat, että biopolttoaine-erät täyttävät 17 artiklan 3–5 kohdassa asetetut kestävyyskriteerit. – –</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="018.005"><NO.PARAG>5.</NO.PARAG><ALINEA>Komissio tekee päätöksiä 4 kohdan nojalla vain, jos kyseinen sopimus tai järjestelmä täyttää asianmukaiset luotettavuudelle, läpinäkyvyydelle ja riippumattomille tarkastuksille asetetut vaatimukset. – –</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="6"?><PARAG IDENTIFIER="018.006"><NO.PARAG>6.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä olevan 4 kohdan mukaiset päätökset tehdään 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tällaiset päätökset tehdään enintään viideksi vuodeksi.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="018.007"><NO.PARAG>7.</NO.PARAG><ALINEA>Jos talouden toimija esittää 4 kohdan nojalla tehdyn päätöksen kohteena olevan sopimuksen tai järjestelmän mukaisesti saadut todisteet tai tiedot siltä osin kuin kyseinen päätös kattaa ne, jäsenvaltio ei saa vaatia toimittajalta lisänäyttöä 17 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen kestävyyskriteerien täyttymisestä eikä tietoja tämän artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.</ALINEA></PARAG><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Direktiivin johdanto-osan 94 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>Koska 17–19 artiklassa säädetyillä toimenpiteillä vaikutetaan myös sisämarkkinoiden toimintaan yhdenmukaistamalla kestävyyskriteerit, jotka biopolttoaineiden ja bionesteiden on tämän direktiivin mukaisten tavoitteiden laskentaa varten täytettävä, ja siten helpotetaan 17 artiklan 8 kohdan mukaisesti näiden ehtojen mukaisilla biopolttoaineilla ja bionesteillä käytävää kauppaa jäsenvaltioiden välillä, ne perustuvat perustamissopimuksen 95 artiklaan.<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/></P></CONSID></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Kansallinen oikeus</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Direktiivi 2009/28 saatettiin osaksi Ruotsin lainsäädäntöä biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteereistä annetulla lailla (2010:598),<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Lagen (2010:598) om hållbarhetskriterier för biodrivmedel och flytande biobränsle (jäljempänä laki 2010/598).</P></NOTE> joka on pantu täytäntöön biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteereistä annetulla asetuksella (2011:1088).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Förordning (2011:1088) om hållbarhetskriterier för biodrivmedel och flytande biobränslen (jäljempänä asetus 2011/1088).</P></NOTE> Molempia säädöksiä on täydennetty biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteereistä annetuilla Statens Energimyndighetin (Ruotsin valtion energiaviranomainen, jäljempänä energiaviranomainen) määräyksillä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Statens energimyndighets föreskrifter om hållbarhetskriterier för biodrivmedel och flytande biobränslen (jäljempänä määräykset STEMFS 2011/2).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Lain 2010/598 3 luvun 1 §:n a kohdassa esitetään biopolttoaineiden kestävyyden todentamismenettelyä koskevia lisätäsmennyksiä. Siinä säädetään muun muassa, että raportointivelvollisen on varmistettava todentamisjärjestelmän avulla biopolttoaineiden kestävyys, ja että se tekee tätä varten sopimuksia koko tuotantoketjun toimijoiden kanssa ja ottaa näytteitä niiden laitoksissa. Todentamisjärjestelmän valvonnasta vastaa riippumaton tarkastaja, joka toteaa, että järjestelmä on tarkka, luotettava ja petoksilta suojattu. Valvonnan yhteydessä arvioidaan myös näytteenottomenetelmä ja näytteenoton tiheys, ja siihen sisältyy arvio raportointivelvollisen toimittamista tiedoista, jotka koskevat sen todentamisjärjestelmää, ja lisäksi riippumaton tarkastaja laatii todistuksen, jossa se antaa lausuntonsa kyseisestä järjestelmästä. Hallitus tai sen nimeämä viranomainen voi toteuttaa todentamisjärjestelmää ja sen valvontaa koskevia lisätoimenpiteitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Asetuksen 2011/1088 14 §:n mukaan biopolttoaineiden kestävyyden todentamisjärjestelmänä käytetään ainetasemenetelmää samoin edellytyksin kuin direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa. Energiaviranomainen voi toteuttaa todentamisjärjestelmää ja sen valvontaa koskevia lisätoimenpiteitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Energiaviranomainen käytti tätä toimivaltaa antaessaan määräykset STEMFS 2011/2. Määräysten 3 luvun 2 §:n mukaan raportointivelvollisen on varmistettava todentamisjärjestelmänsä avulla, että biopolttoaineet voidaan jäljittää raaka-aineen viljely-, synty- tai kokoamispaikasta polttoaineen kulutukseen tai verosaatavan syntymiseen saakka.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Määräysten STEMFS 2011/2 3 luvun 3 §:ssä määrätään seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>Ainetasetta koskevan vaatimuksen on täytyttävä kestävyyskriteeriasetuksen 14 §:n ensimmäisen momentin 3 kohdan mukaisesti selkeästi rajatussa paikassa ja tuotantoketjuun mukautetun ajanjakson kuluessa.</P><P>Raportointivelvollisen kaikki energiaverolain (1994:1776) (lagen (1994:1776) om skatt på energi) mukaiset verottomat varastot voivat muodostaa ensimmäisessä momentissa tarkoitetun paikan.<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kansallinen oikeusriita ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>E.ON Biofor Sverige AB ‑yhtiö (jäljempänä E.ON Biofor) ostaa kestävää biokaasua Saksasta saksalaiselta sisaryhtiöltä ja siirtää sen Tanskan kautta Ruotsiin siten, että kaasun omistus pysyy koko ajan yhtiöllä. Sen esittämien tosiseikkojen mukaan saksalaisyhtiö syöttää biokaasua saksalaisen kaasuverkon selkeästi määriteltyyn pisteeseen, jossa omistusoikeus siirtyy ruotsalaisyhtiö E.ON Bioforille, joka tämän jälkeen ottaa tietyn määrän kaasua kaasuverkosta yhtä selvästi ja yksiselitteisesti määritellystä pisteestä (saksalaisen ja tanskalaisen kaasuverkon rajapisteestä). Kaasu poistuu tämän jälkeen tanskalaisesta kaasuverkosta Dragörissä ja se syötetään ruotsalaiseen kaasuverkkoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Jokainen syöttö tai otto kansallisesta kaasuverkosta tapahtuu yksittäisen talouden toimijan vastuulla, joten tällä on oltava toimitus- tai ostosopimus rajapisteessä, eikä samoja määriä näin ollen voida myydä tai ostaa kahta kertaa, koska silloin järjestelmään muodostuisi epätasapaino. Jokaisen kansallisten kaasuverkkojen rajapisteeseen kokonaisuudessaan toimitetun erän mukana on ainetasemenetelmän täytäntöönpanoa koskevan Saksan kansallisen järjestelmän mukaisesti myönnetty REDCert DE ‑kestävyystodistus. Todistuksella taataan, että verkossa kuljetettu ja verkkoon syötetty biokaasu täyttää kestävyyskriteerit ja että sitä ei ole myyty kolmannelle osapuolelle. Todistus voidaan luovuttaa vain kerran, ja se toimitetaan suoraan ruotsalaiselle E.ON Biofor ‑yhtiölle sen saksalaiselta tytäryhtiöltä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Energiaviranomainen vaati <DATE ISO="20130903">3.9.2013</DATE> määräysten STEMFS 2011/2 3 §:n mukaisesti E.ON Bioforia muuttamaan biokaasun kestävyyden todentamisjärjestelmäänsä sen varmistamiseksi, että ainetasetta koskeva vaatimus täyttyy selkeästi rajatussa paikassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Energiaviranomaisen mukaan kestävää biokaasua voidaan syöttää ruotsalaiseen kaasuverkkoon siten, että kestävyysominaisuudet säilyvät, ja myydä vastaava määrä kestäväksi luokiteltua kaasua missä tahansa Ruotsissa, vaikka kyse ei olekaan samasta fyysisestä kaasusta. E.ON Bioforille osoitetussa vaatimuksessa energiaviranomainen kuitenkin totesi, ettei samaa periaatetta voida soveltaa, kun ylitetään kansalliset rajat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Maakaasuverkon kautta tapahtuva biokaasun maahantuonti ei energiaviranomaisen mielestä täytä ainetasemenetelmän vaatimuksia, koska menetelmää ei sovelleta määräysten STEMFS 2011/2 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>selkeästi rajatussa paikassa<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>. Näin ollen E.ON Bioforin Ruotsiin tuomaa biokaasua ei voitu ottaa huomioon sen kestävyyden todentamisjärjestelmässä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Maahan tuotua biokaasua lakattiin pitämästä kestävänä Ruotsin lainsäädännön mukaisesti, eikä sille enää voitu myöntää energiaverolaissa (1994:1776) (Lagen (1994:1776) om skatt på energi) säädettyjä veronalennuksia, joiden ansiosta biokaasua voidaan myydä fossiilisista polttoaineista tuotetun kaasun kanssa kilpailukykyiseen hintaan.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>E.ON Biofor valitti energiaviranomaisen päätöksestä ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen ja vaati sitä kumoamaan määräysten 4 kohdan, mitä energiaviranomainen vastusti.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Esitettyjen väitteiden vuoksi Förvaltningsrätten i Linköping (ensimmäisen asteen hallintotuomioistuin, Ruotsi) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>1)</NO.P><TXT>Onko uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 18 artiklan 1 kohdan käsitteitä <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>ainetase<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="2019" ID="QE0021"/> ja <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>seos<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="2019" ID="QE0022"/> tulkittava siten, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä yhteenliitetyn kaasuverkon kautta tapahtuva jäsenvaltioiden välinen biokaasukauppa?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko direktiivin kyseinen säännös tällöin SEUT 34 artiklan mukainen, vaikka sen soveltamisen voidaan olettaa rajoittavan kauppaa?<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet pääasian asianosaiset, Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio sekä Alankomaiden ja Viron hallitukset. E.ON Biofor, energiaviranomainen ja edellä mainitut kolme unionin toimielintä osallistuivat <DATE ISO="20161026">26.10.2016</DATE> pidettyyn suulliseen käsittelyyn.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asianosaisten ja muiden osapuolten lausumat</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission mukaan direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa ainoastaan velvoitetaan käyttämään ainetasemenetelmää biokaasun kestävyyskriteerien täyttymisen todentamistekniikkana. Kyseisessä säännöksessä vahvistetaan ainoastaan vähimmäisedellytykset, jotka jäsenvaltioiden on asetettava ainetasemenetelmää sovellettaessa. Näihin edellytyksiin ei sisälly minkäänlaista maantieteellistä rajoitusta, ja siksi jäsenvaltiot voivat vapaasti määrätä ainetasemenetelmän soveltamisesta kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta käytävään yhteisön sisäiseen biokaasukauppaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Näiden unionin toimielinten mielestä 18 artiklan 1 kohdalla ei ole vaikutusta yhteisön sisäiseen biokaasukauppaan, joka ei kuulu sen aineelliseen soveltamisalaan. Komission mukaan direktiiviin 2009/28 ei sisälly vapaata liikkuvuutta koskevaa lauseketta, joka velvoittaisi valtiot myymään kestävänä biokaasuna muissa jäsenvaltioissa laillisesti myytävää, kestäväksi luokiteltua biokaasua.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Näin ollen ne katsovat, ettei direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohtaa voida tulkita siten, että se pakottaa valtiot hyväksymään muista valtioista kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta tuodun biokaasun myynnin kestävänä biokaasuna.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Alankomaiden hallitus yhtyy tähän väitteeseen mutta lisää, että jos Ruotsi hyväksyy mahdollisuuden soveltaa ainetasemenetelmää kansallisen kaasuverkkonsa osalta, sen on hyväksyttävä se myös muista jäsenvaltioista tuodun biokaasun osalta. Tätä toteamusta voidaan perustella lisäksi sellaisten vapaaehtoisten kansallisten ja kansainvälisten järjestelmien olemassaololla, jotka komissio hyväksyy direktiivin 2009/28 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jotka edistävät rajat ylittävää biokaasukauppaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>E.ON Biofor katsoo, että direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohta on esteenä sellaiselle kansalliselle säännökselle, joka estää toisesta jäsenvaltiosta kaasuputkistojen kautta tuodun biokaasun myynnin kestävänä biokaasuna, jos edellä mainittu tuonti täyttää ainetasemenetelmän soveltamiselle asetetut edellytykset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Sen mielestä tuonti Saksasta Ruotsiin täyttää mainitut edellytykset käsiteltävässä asiassa. Kaasuverkossa tehdään kestävyysominaisuuksiltaan erilaisten kaasujen seos ja varmistetaan tuotannon ja kulutuksen välinen fyysinen yhteys, sillä biokaasun syöttö ja poistaminen tehdään kansallisessa yhteenliitetyssä kaasuverkossa eli selkeästi rajatussa fyysisessä paikassa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>E.ON Biofor väittää lisäksi, että energiaviranomainen voi sen esittämien todistusten perusteella varmistaa, että kaikkien niiden erien kokonaisuudella, jotka se poistaa seoksesta Ruotsissa, on samat kestävyysominaisuudet kuin tähän samaan seokseen Saksassa syötetyillä erillä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>E.ON Bioforin mukaan sen tulkinta on unionin lainsäätäjän tarkoituksen mukainen, koska biokaasun siirtäminen kaasuputkea pitkin saastuttaa vähemmän ja on halvempaa kuin sen kuljettaminen maantie-, meri- tai rautatieliikenteessä. Rajatylittävä kauppa edistää biokaasun kulutusta, minkä myönteisenä vaikutuksena kasvihuonekaasupäästöt vähenevät direktiivin 2009/28 tavoitteen mukaisesti. Sitä vastoin ainetasemenetelmän soveltamatta jättäminen kaasuputkien kautta tapahtuvaan yhteisön sisäiseen kauppaan lisää biokaasun kuljetuskustannuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Viron hallitus ja energiaviranomainen puoltavat vastakkaista näkemystä. Ne väittävät, että direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdan tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa biokaasukauppaa unionissa ja että näin ollen sitä ei voida tulkita siten, että se velvoittaa jäsenvaltiot hyväksymään ainetasemenetelmän soveltamisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta maahan tuodun biokaasun osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Energiaviranomaisen mukaan ainetasemenetelmä edellyttää biokaasun jäljitettävyyden valvontaa aina tuotannosta kulutukseen, ja sen on tapahduttava <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>selkeästi rajatussa paikassa<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>, jossa valvontaviranomainen voi todentaa seokseen lisättyjen ja siitä poistettujen biokaasuerien kestävyyden. Koska Euroopassa ei ole viranomaista, joka harjoittaisi tällaista valvontaa, se ei ole mahdollista kansallisessa yhteenliitetyssä kaasuverkossa. Ainetasemenetelmän soveltamisen hyväksyminen tässä tilanteessa tarkoittaisi tosiasiallisesti luovutuskelpoisten sertifikaattien järjestelmän (<HT TYPE="ITALIC">book and claim</HT> ‑järjestelmä) hyväksymistä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toinen ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Parlamentti ja neuvosto toteavat direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdan pätevyydestä, ettei sillä rajoiteta yhteisön sisäistä biokaasukauppaa ja että näin ollen se ei ole ristiriidassa tuonnin rajoituksia vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden kiellon kanssa (SEUT 34 artikla). Ne lisäävät, että jos se aiheuttaisi mainittuja rajoituksia, niitä voitaisiin perustella ympäristönsuojelua koskevalla pakottavalla vaatimuksella ja ne olisivat suhteellisuusperiaatteen mukaisia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Komissio ja Viron hallitus katsovat, että ainetasemenetelmän käyttö muodostaa yhteisön sisäisen biokaasukaupan esteen, joka on lähtökohtaisesti SEUT 34 artiklan vastainen mutta jota voidaan kuitenkin perustella ympäristön suojelemisella. Unionin lainsäätäjä ei ole niiden mukaan käyttänyt harkintavaltaansa suhteettomasti valitessaan ainetasemenetelmän biokaasun kestävyyden valvontamenetelmäksi. Energiaviranomainen, joka myös tukee tätä väitettä, vetoaa lisäperusteena energiatoimitusten turvaamisen tarpeeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>E.ON Bioforin mukaan direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohta on kuitenkin ristiriidassa SEUT 34 artiklan kanssa, jos sitä tulkittaisiin siten, että siinä säädetään tyhjentävästä yhdenmukaistamisesta ja ettei sillä taata biokaasun vapaata liikkuvuutta yhteisön sisällä kaasuputkistojen kautta. Se lisää vielä, että Ruotsin toimenpide, jolla sallitaan ainetasemenetelmän soveltaminen Ruotsissa tuotetun biokaasun osalta kansallisessa kaasuverkossa mutta evätään se kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta tuodun biokaasun osalta, rikkoo SEUT 34 artiklaa. Sen mielestä tämä rajoitus on syrjivä eikä sitä voida perustella ympäristön suojelemisella eikä energian toimitusvarmuudella, koska se ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="10"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Koska ennakkoratkaisupyynnössä pyydetään unionin tuomioistuinta tulkitsemaan direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja käsitteitä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>ainetase<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>seos<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/> sekä lausumaan siitä, onko mainittu säännös SEUT 34 artiklan mukainen, on mielestäni tarpeen esittää aluksi joitakin huomioita mainituista käsitteistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa edellytetään ainetasemenetelmän käyttöä sen varmistamiseksi, täyttyvätkö sen 17 artiklan 2–6 kohdassa säädetyt kestävyyskriteerit, joiden mukaista biokaasun on oltava, jotta se voidaan luokitella kestäväksi biopolttoaineeksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Tämä luokitus eli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>ympäristömerkki<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/> on välttämätön edellytys sille, että biopolttoaineen kulutus voidaan ottaa huomioon a) sen määrittämiseksi, täyttävätkö valtiot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteensa; b) sen arvioimiseksi, täyttyvätkö uusiutuvan energian käyttövelvoitteet, ja c) jotta jäsenvaltiot voivat myöntää biopolttoaineille erityyppisiä tukia uusiutuvan energian kulutuksen tukemiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Direktiivin 2009/28 17 artiklan 2–6 kohdassa säädettyjen kestävyyskriteerien johdonmukaisena tarkoituksena on estää ekologisesti merkittävien alueiden<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Esimerkiksi biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaat maat (aarniometsä tai muu puustoinen maa, luonnonsuojelualueet tai harvinaisten, uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten ekosysteemien tai lajien suojelualueet, erittäin monimuotoiset ruohoalueet) tai maa, johon on sitoutunut paljon hiiltä (kosteikot ja metsämaa tai maa, jolla kasvaa hyvin korkeita puita) ja turvemaa.</P></NOTE> käyttö biomassan tuotantoon biopolttoaineiden valmistusta varten. Biokaasun valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden on lisäksi täytettävä maataloutta koskevassa unionin lainsäädännössä säädetyt ympäristövaatimukset.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta <DATE ISO="20090119">19.1.2009</DATE> annettu neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="030" PAGE.FIRST="16" DATE.PUB="2009">EUVL 2009, L 30, s. 16</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> Biokaasun kestävyyskriteereissä otetaan tosiasiallisesti huomioon molemmat tavoitteet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Direktiivillä 2009/28 yhdenmukaistetaan tyhjentävästi biokaasun kestävyyskriteerit siten, että jäsenvaltiot eivät voi direktiivin 2009/28 17 artiklan 8 kohdan mukaan ottaa käyttöön muita lisäkriteerejä eivätkä myöskään lakata soveltamasta mitään sen 17 artiklassa säädetyistä kriteereistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Komissio esitti tämän näkemyksen EU:n biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmän täytäntöönpanosta käytännössä sekä biopolttoaineiden laskentasäännöistä antamassaan tiedonannossa (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="160" PAGE.FIRST="8" DATE.PUB="2010">EUVL 2010, C 160, s. 8</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Loogisesti on varmistettava, täyttääkö kaupan pidetty biokaasu kestävyyskriteerit, ja tätä varten on olemassa erilaisia tekniikoita ja menettelyjä, joista direktiivissä 2009/28 on valittu ainetasemenetelmä. Tämä valinta sulkee pois seuraavien menetelmien käytön:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Tunnistetietojen säilyttämiseen perustuva menetelmä, joka estää biopolttoaineiden sekoittamisen keskenään tai muunlaisten polttoaineiden kanssa, koska se edellyttää biopolttoaineen pitämistä tiukasti erillään ja sen tunnistettavuutta tuotantovaiheesta kulutukseen saakka. Unionin lainsäätäjä ei hyväksynyt tätä menetelmää sen korkeiden hallinto- ja kuljetuskustannusten takia.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Näiden kolmen menetelmän etuja ja haittoja koskevaan vertailevaan tutkimukseen voi tutustua asiakirjassa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>Final report for Task 1 in the context of the project ENER/C1/2010-431<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>, Van de Staaij, J., Van den Bos, A., Toop, G., Alberici, S. ja Yildiz, I., <HT TYPE="ITALIC">Analysis of the operation of the mass balance system and alternatives</HT>, 2012.</P></NOTE></P></ITEM><ITEM><P>Luovutuskelpoisiin sertifikaatteihin perustuva menetelmä (<HT TYPE="ITALIC">book and claim</HT> ‑menetelmä),<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Ks. <DATE ISO="20080123">23.1.2008</DATE> päivätty asiakirja SEC/2008/0085 final, Commission staff working document – Impact assessment – Document accompanying the package of implementation measures for the EU’s objectives on climate change and renewable energy for 2020, s. 148.</P></NOTE> jonka avulla polttoaineen toimittajat voivat osoittaa, että niiden kaupan pitämä erä on tuotettu uusiutuvista lähteistä. Tässä menetelmässä myytävällä biopolttoaineella ja sen tuotannolla kestävyyskriteerit täyttävästä biomassasta ei ole suoraa yhteyttä toisiinsa, joten talouden toimijoiden ei tarvitse millään tavalla osoittaa jäljitettävyyttä, ja sen hallintokustannukset ovat erittäin pienet.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Toistan, että unionin lainsäätäjä päätti ottaa käyttöön ainetasemenetelmän keskitien vaihtoehtona kahden edellä mainitun menetelmän välillä, sillä se paitsi mahdollistaa eri biopolttoaineiden sekoittamisen niiden myyntiä varten myös takaa niiden jäljitettävyyden tuotannosta kulutukseen saakka. Ainetasemenetelmä velvoittaa myyjän pitämään hallussaan asiakirjat, joilla se voi todistaa, että poistettaessa biopolttoainetta jakeluverkosta sinne on syötetty sama määrä direktiivin 2009/28 17 artiklan 2–6 kohdassa säädettyjen kestävyyskriteerien mukaisesti tuotettua biopolttoainetta. Tämän menetelmän soveltamisesta aiheutuvat hallintokustannukset ovat suuremmat kuin luovutuskelpoisiin sertifikaatteihin perustuvan menetelmän, mutta sillä kannustetaan tehokkaammin biopolttoaineiden tuotantoon.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Tässä yhteydessä direktiivin 2009/28 johdanto-osan 76 perustelukappaleessa todetaan, että muutoksia markkinatoimijoiden käyttäytymisessä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>tapahtuu vain, jos kriteerit täyttävistä biopolttoaineista ja bionesteistä saa paremman hinnan kuin kriteerit täyttämättömistä. Kriteerien täyttymisen arvioinnissa käytettävässä ainetasemenetelmässä kestävyyskriteerien mukaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotannon sekä biopolttoaineiden ja bionesteiden kulutuksen välillä yhteisössä on fyysinen yhteys, joka mahdollistaa asianmukaisen tasapainon kysynnän ja tarjonnan välillä sekä varmistaa hinnanlisän, joka on suurempi kuin ilman tällaista yhteyttä toimivissa järjestelmissä. Jotta kestävyyskriteerien mukaisia biopolttoaineita ja bionesteitä voitaisiin myydä korkeampaan hintaan, kriteerien täyttymistä arvioitaessa olisi tämän vuoksi käytettävä ainetasemenetelmää. Näin järjestelmä voitaisiin saada pidettyä yhtenäisenä aiheuttamatta kuitenkaan teollisuudelle kohtuutonta rasitetta<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Direktiivin 2009/28 johdanto-osan 76 perustelukappaleen mukaan komission oli harkittava muita biopolttoaineiden todentamismenetelmiä ja annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosina 2010 ja 2012 kertomus (18 artiklan 2 kohta) ainetasemenetelmän toiminnasta ja mahdollisuuksista sallia muita todentamismenetelmiä. Sen kertomuksessa todettiin, että ainetasemenetelmä oli edelleen kaikkein tarkoituksenmukaisin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Ks. <DATE ISO="20110131">31.1.2011</DATE> päivätty asiakirja SEC/2010/129, Commission Staff Working Document Report on the operation of the mass balance verification method for the biofuels and bioliquids sustainability scheme in accordance with Article 18(2) of Directive 2009/28/EC.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa yhdenmukaistetaan mielestäni osittain ainetasemenetelmän soveltamistapa<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Komission tiedonannossa vapaaehtoisista järjestelmistä ja oletusarvoista EU:n biopolttoaineiden ja bionesteiden EU:n kestävyysjärjestelmässä (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="160" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2010">EUVL 2010, C 160, s. 1</REF.DOC.OJ>) esitetään lisätäsmennyksiä ainetasemenetelmän soveltamisesta biopolttoaineiden alkuperäketjun varmistamismenetelmänä, jolla pystytään varmistamaan kestävyyskriteerien noudattamisen jäljitettävyys tuotantovaiheesta loppukulutukseen saakka. Komissio korosti, että ainetasejärjestelmässä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>erille<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/> on osoitettu <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>kestävyysominaisuuksia<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/> ja että jos eri kestävyysominaisuudet omaavia eriä yhdistetään, kunkin erän koko ja kestävyysominaisuudet ovat liitettävissä seokseen. Jos seos jaetaan, kuhunkin siitä erotettuun erään voidaan liittää mikä tahansa kestävyysominaisuusyhdistelmä (koot ilmoitettava), kunhan seoksesta erotettujen erien joukon kestävyysominaisuusyhdistelmien koot ovat samat kuin seoksessa.</P></NOTE> säätämällä kaikissa tapauksissa sovellettavat kolme edellytystä, jotka ovat seuraavat:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>On sallittava kestävyysominaisuuksiltaan erilaisten raaka-aineiden tai biopolttoaineiden erien yhdistäminen.</P></ITEM><ITEM><P>On edellytettävä, että biopolttoaineiden erien kestävyysominaisuuksia ja kokoa koskevat tiedot ovat jatkuvasti liitettävissä seokseen.</P></ITEM><ITEM><P>On edellytettävä kaikkien seoksesta poistettujen erien kokonaisuuden kuvaamista siten, että sillä on samat kestävyysominaisuudet ja sitä on sama määrä kuin kaikkien seokseen lisättyjen erien kokonaisuudella.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Tämän osittaisen yhdenmukaistamisen perusteella direktiivissä 2009/28 sallitaan ainetasemenetelmän soveltaminen vaihtoehtoisesti seuraavien järjestelmien kautta:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>kunkin jäsenvaltion kansallisen viranomaisen direktiivin 2009/28 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistama kansallisesti sovellettava järjestelmä</P></ITEM><ITEM><P>komission hyväksymät, direktiivin 2009/28 18 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaiset vapaaehtoiset kansalliset ja kansainväliset järjestelmät</P></ITEM><?PAGE NO="12"?><ITEM><P>unionin kolmansien maiden kanssa tekemissä kahden- tai monenvälisessä sopimuksessa määrätyt kansainväliset järjestelmät, jotka komissio on tunnustanut tarkoitukseen sopivaksi.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Tällä hetkellä unionilla ei ole kolmansien maiden kanssa voimassa olevia sopimuksia, ja ainetasemenetelmää sovelletaan joko kansallisten järjestelmien (kuten käsiteltävässä asiassa tarkoitettu Ruotsin järjestelmä) tai komission tähän mennessä hyväksymien 19 vapaaehtoisen järjestelmän kautta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Järjestelmiin voi tutustua osoitteessa https://ec.europa.eu/energy/en/topics/renewable-energy/biofuels/voluntary-schemes.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys: direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdan tulkinta</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessään, velvoitetaanko direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa, siltä osin kuin siinä säädetään ainetasemenetelmän käytöstä, hyväksymään yhteenliitetyn kaasuverkon kautta tapahtuva jäsenvaltioiden välinen biokaasukauppa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Kuten edellä totesin, pääasian taustalla on vaatimus ainetasemenetelmän käytöstä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>selkeästi rajatussa paikassa<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> Ruotsissa, ja tästä syystä energiavirasto ilmoitti E.ON Bioforille, ettei kansallinen yhteenliitetty kaasuverkko täytä kyseistä vaatimusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Tosiasiallisesti direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa säädettyihin ainetasemenetelmää koskeviin edellytyksiin ei kuulu sen käyttö selkeästi rajatussa paikassa. Viittaus <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>paikkaan<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/> on esitetty komission vuonna 2010 antamassa tiedonannossa, jossa tarkasteltaessa biopolttoaineseoksen erilaisia muotoja todetaan, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>erät – – ovat kosketuksessa keskenään, kuten kontissa, prosessointiin tai logistiikkaan liittyvässä laitoksessa tai paikassa (joka määritellään maantieteelliseksi sijaintipaikaksi, jolla on selkeät rajat, joiden sisällä tuotteet voivat sekoittua)<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Edellä alaviitteessä 19 mainitun komission tiedonannon 2.2.3 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Tässä komission täsmennyksessä ei siis viitata mihinkään muuhun ainetasemenetelmän käyttöedellytykseen direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi. Näin ollen toisiinsa voidaan sekoittaa kestävyystasoltaan erilaisia biokaasuja sekä biokaasuja ja fossiilisia kaasuja, ja sekoittaminen on tehtävä sellaisessa maantieteellisessä sijaintipaikassa, jossa se on mahdollista (kontissa, logistiikkaan liittyvässä tai käsittelylaitoksessa, kaasuputkissa jne.).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Koska direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa mainitaan vain ainetasemenetelmän soveltamista koskevat tekniset perusvaatimukset, joihin edellä viittasin,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 47 kohta.</P></NOTE> sillä ei ole vaikutusta kaasuputkistojen kautta tapahtuvaan yhteisön sisäiseen biokaasukauppaan. Yhdyn komission, neuvoston ja parlamentin näkemykseen siitä, että säännöksessä ei velvoiteta soveltamaan eikä kielletä soveltamasta kyseistä menetelmää rajat ylittävään biokaasukauppaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden tehtävänä on vahvistaa ainetasemenetelmää koskevat säännöt sen soveltamiseksi käytännössä siten, että taataan direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten noudattaminen. Ne voivat siis säätää, että ainetasemenetelmää sovelletaan joko tuotantolaitoksissa tai kansallisessa kaasuverkossa (kuten Ruotsi, Saksa ja Alankomaat ovat päättäneet) taikka kansallisessa yhteenliitetyssä kaasuverkossa sillä edellytyksellä, että on mahdollista varmistaa biokaasun alkuperäketju ja jäljitettävyys.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Kestävyyskriteerien kattava yhdenmukaistaminen, ainetasemenetelmän käyttöönotto sen todentamiseksi, että biokaasu on niiden mukaista, ja ainetasemenetelmän käytön teknisten edellytysten osittainen yhdenmukaistaminen edistävät epäilemättä tämän biopolttoaineen yhteisön sisäistä kauppaa. Direktiivin 2009/28 johdanto-osan 94 perustelukappaleessa viitataan nimenomaisesti sen 17 ja 18 artiklassa asetettuun yhdenmukaistamistavoitteeseen ja täsmennetään, että niiden antaminen perustuu SEU 95 artiklaan (SEUT 114 artikla) ja että yhdenmukaistamistoimenpiteillä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>helpotetaan – – biopolttoaineilla ja bionesteillä käytävää kauppaa jäsenvaltioiden välillä – –<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Kuten komissio kuitenkin on huomautuksissaan todennut, direktiiviin 2009/28 ei sisälly lauseketta biokaasun liikkuvuudesta ehdoitta jäsenvaltioiden välillä, ja ne voivat ottaa käyttöön erilaisia ainetasemenetelmän soveltamisjärjestelyjä, jotka rajoittavat kestävän biokaasun yhteisön sisäistä kauppaa. Ainetasemenetelmän käyttöedellytykset olisi ollut tarpeen yhdenmukaistaa kattavasti, jotta kaikki kansalliset järjestelmät olisivat samanlaisia ja siten taattaisiin niiden puitteissa laillisesti myytävän biokaasun vapaa liikkuvuus.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Koska yhdenmukaistaminen ei ole täysimääräistä, toimijat voivat saavuttaa biokaasun rajat ylittävän vapaan liikkuvuuden ainoastaan turvautumalla komission hyväksymiin, direktiivin 2009/28 18 artiklan 4 kohdan mukaisiin vapaaehtoisiin todentamisjärjestelmiin. Energiaviranomainen myöntää tässä yhteydessä, ettei se näe estettä jonkin tällaisen sertifikaatin perusteella maahantuodun kestävän biokaasun hyväksymiselle<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Energiaviranomaisen kirjallisten huomautusten 30–32 kohta.</P></NOTE> edellyttäen, että sertifikaatti käsittää rajat ylittävän kaupan, kuten International Sustainability and Carbon Certification (ISCC), REDcert EU ja NTA 8080 ‑järjestelmien tapauksessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>International Sustainability &amp; Carbon Certification ‑järjestelmän hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistettujen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen <DATE ISO="20160809">9.8.2016</DATE> annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1361 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="215" PAGE.FIRST="33" DATE.PUB="2016">EUVL 2016, L 215, s. 33</REF.DOC.OJ>); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistettujen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen käytettävän REDcert-järjestelmän hyväksymisestä <DATE ISO="20120724">24.7.2012</DATE> annettu komission täytäntöönpanopäätös 2012/432/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="199" PAGE.FIRST="24" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 199, s. 24</REF.DOC.OJ>) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY vahvistettujen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen käytettävän NTA 8080 ‑järjestelmän hyväksymisestä <DATE ISO="20120731">31.7.2012</DATE> annettu komission täytäntöönpanopäätös 2012/452/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="205" PAGE.FIRST="17" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 205, s. 17</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Näin ollen ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen siten, että direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohtaan sisältyviä käsitteitä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>ainetase<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>seos<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> on tulkittava siten, että niillä ei estetä jäsenvaltioita sallimasta eikä velvoiteta niitä sallimaan ehdoitta kestävän biokaasun kauppaa kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toinen ennakkoratkaisukysymys: direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdan yhteensopivuus SEUT 34 artiklan kanssa</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Siltä varalta, että ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, onko direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohta mahdollisesti yhteensopimaton tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden kiellosta määräävän SEUT 34 artiklan kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 34 artiklaan sisältyvä kielto <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>koskee paitsi kansallisia myös unionin toimielinten toimenpiteitä<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>, joten myös johdetun oikeuden säännösten on oltava sen mukaisia.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19840517">17.5.1984</DATE>, <NAME.CASE>Denkavit Nederland</NAME.CASE> (<NO.CASE>15/83</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1984:183">EU:C:1984:183</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0015">15</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050712">12.7.2005</DATE>, <NAME.CASE>Alliance for Natural Health ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑154/04 ja C‑155/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:449">EU:C:2005:449</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120712">12.7.2012</DATE>, <NAME.CASE>Association Kokopelli</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑59/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:447">EU:C:2012:447</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0080">80</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös julkisasiamies Botin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ålands Vindkraft</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑573/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:37">EU:C:2014:37</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), jossa ehdotettiin direktiivin 2009/28 3 artiklan 3 kohdan toteamista pätemättömäksi, koska sillä rikottiin SEUT 34 ja SEUT 36 artiklaa myöntämällä jäsenvaltioille valta kieltää pääsy niiden tukijärjestelmiin sellaisilta tuottajilta, joiden uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön tuotantolaitokset sijaitsevat toisessa jäsenvaltiossa, tai rajoittaa tätä pääsyä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Tämä kielto ei kuitenkaan velvoita unionin toimielimiä yhtä tiukasti kuin jäsenvaltioita,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Esim. tuomion <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20041214">14.12.2004</DATE>, <NAME.CASE>Arnold André</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑434/02</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:800">EU:C:2004:800</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 59 kohdassa todettiin seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>Vaikka direktiivin 2001/37 8 artiklassa säädetty suussa käytettäväksi tarkoitettujen tupakkatuotteiden kaupan pitämistä koskeva kielto merkitsee EY 28 artiklassa [nykyinen SEUT 34 artikla] tarkoitettua rajoitusta, se on kuitenkin perusteltu, kuten tämän tuomion 56 kohdassa on todettu, ihmisten terveyden suojeluun liittyvistä syistä. Näin ollen ei missään tapauksessa voida katsoa, että kyseinen kielto olisi otettu käyttöön EY 28 artiklan [nykyinen SEUT 34 artikla] vastaisesti<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>.</P></NOTE> sillä unionin tuomioistuin antaa niille laajan harkintavallan niiden käyttäessä yhdenmukaistamista koskevaa toimivaltaansa tavaroiden valmistuksen ja kaupan pitämisen alalla. Näin ollen ne voivat antaa lainsäädäntöä yhteisön sisäisen kaupan esteiden pitämiseksi tilapäisesti voimassa ennen niiden lopullista poistamista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>unionin lainsäätäjällä on laaja harkintavalta pääasiassa kyseessä olevan kaltaisella alalla, jolla siltä edellytetään poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten valintojen tekemistä ja jolla sen on suoritettava monitahoisia arviointeja. Näin ollen tähän alaan kuuluva toimenpide voidaan katsoa lainvastaiseksi ainoastaan, jos kyseinen toimenpide on ilmeisen soveltumaton toimivaltaisten toimielimien tavoitteleman päämäärän saavuttamiseen<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>. Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160504">4.5.2016</DATE>, <NAME.CASE>Philip Morris Brand ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑547/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:325">EU:C:2016:325</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0166">166</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20021210">10.12.2002</DATE>, <NAME.CASE>British American Tobacco (Investments) ja Imperial Tobacco</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑491/01</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:741">EU:C:2002:741</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0123">123</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Ainetasemenetelmän käyttövelvoite direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti sen todentamiseksi, että biokaasun kestävyyskriteerit täyttyvät, muodostaa tämän tuotteen osalta eräänlaisen yhteisön sisäisen kaupan esteen, koska se aiheuttaa talouden toimijoille ylimääräistä hallinnollista ja taloudellista rasitusta, jota ei aiheutuisi, jos sen sijasta olisi käytetty luovutuskelpoisiin sertifikaatteihin perustuvaa menetelmää (tai jopa sääntelyn täydellistä purkamista, jolloin talouden toimijat olisivat voineet valita täysin vapaasti jonkin muun tavan osoittaa biokaasunsa kestävyys).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Kuten jo edellä totesin, ainetasemenetelmää koskeva osittainen yhdenmukaistaminen direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa antaa lisäksi jäsenvaltioille mahdollisuuden perustaa erilaisia kansallisia järjestelmiä sen käyttöä varten, jolloin kansallisen järjestelmän mukaisesti kestävänä pidettyä biokaasua ei välttämättä luokitella sellaiseksi jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Kattavalla yhdenmukaistamisella olisi vältetty nämä tekniset esteet ja varmistettu, että jossakin jäsenvaltiossa alun perin laillisesti valmistettua ja kaupan pidettyä kestävää biokaasua voidaan viedä samalla tavalla luokiteltuna muihin unionin jäsenvaltioihin niissä jaeltavaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Ainetasemenetelmän käytöstä johtuvia yhteisön sisäisen kaupan rajoituksia (jotka ovat mahdollisesti SEUT 34 artiklassa määrätyn kiellon vastaisia) voidaan kuitenkin perustella ympäristönsuojelua koskevalla pakottavalla vaatimuksella, ja niiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Jäljempänä esittämäni toteamukset kansallisesta lainsäädännöstä, joka velvoittaa käyttämään ainetasemenetelmää selkeästi rajatussa paikassa Ruotsissa, ovat sovellettavissa tässä tapauksessa sillä erotuksella, että direktiivin 2009/28 18 artiklaan sisältyvä sääntely koskee yleisesti kaikkia valtioita syrjimättä tai suojaamatta mitään niistä suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Vaikka direktiivin 18 artiklan 1 kohta merkitsee yhteisön sisäisen biokaasukaupan määräaikaista rajoittamista, se kuitenkin edistää samalla tämän kaupan kehitystä pitkällä aikavälillä, eikä sitä näin ollen voida pitää edellä mainitun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan SEUT 34 artiklan vastaisena tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaavana toimenpiteenä. Useat syyt puoltavat tätä toteamusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Ensinnäkin ainetasemenetelmä vaikeuttaa yhteisön sisäistä kauppaa vähemmän kuin tunnistetietojen säilyttämiseen perustuva menetelmä, kuten edempänä totesin,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 43 ja 44 kohta.</P></NOTE> ja mahdollistaa samalla kestävän biokaasun jäljitettävyyden valvonnan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Toiseksi direktiivin 2009/28 18 artiklan 4 kohdassa hyväksytään se, että toimijat hyödyntävät komission jo tunnustamia vapaaehtoisia kansallisia ja kansainvälisiä järjestelmiä ainetasemenetelmän soveltamiseen. Näitä vapaaehtoisia järjestelmiä voidaan käyttää sekä kansallisessa että yhteisön sisäisessä kaupassa. Käyttämällä tällaista järjestelmää toimija saa edellä mainitun direktiivin<?PAGE NO="15"?> 18 artiklan 7 kohdan<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Muistutan, että tässä säännöksessä säädetään seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0040" REF.END="QE0040"/>Jos talouden toimija esittää 4 kohdan nojalla tehdyn päätöksen kohteena olevan sopimuksen tai järjestelmän mukaisesti saadut todisteet tai tiedot siltä osin kuin kyseinen päätös kattaa ne, jäsenvaltio ei saa vaatia toimittajalta lisänäyttöä 17 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen kestävyyskriteerien täyttymisestä eikä tietoja tämän artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/></P></NOTE> mukaiset takeet siitä, että biokaasua, jonka kestävyys on osoitettu jossakin vapaaehtoisessa järjestelmässä sovellettavalla ainetasemenetelmällä, voidaan myydä toisessa jäsenvaltiossa samoin edellytyksin kuin kotimaassa tuotettua biokaasua, jonka kestävyys on todennettu kansallisen järjestelmän mukaisella ainetasemenetelmällä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Kolmanneksi direktiivin 2009/28 18 artiklan 9 kohdassa käsitellään mahdollisuutta korvata ainetasemenetelmä tulevaisuudessa jollakin toisella yhteisön sisäistä kauppaa vähemmän rajoittavalla menetelmällä, kuten luovutuskelpoisiin sertifikaatteihin perustuvalla menetelmällä. Tämä säännös osoittaa, että ainetasemenetelmä on ensimmäinen askel yhteisön sisäisen biokaasukaupan tukemisessa, vaikka siinä pidetäänkin tilapäisesti voimassa tiettyjä esteitä, jotka voidaan poistaa tuonnempana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Koska ainetasemenetelmän valinta perustuu sitä koskevien edellytysten mukaisesti erilaisten ilmeisen monimutkaisten (taloudellisten ja teknisten) tekijöiden arviointiin, eikä se havaintojeni mukaan ole selvästi epäasianmukainen menetelmä asetettuun tavoitteeseen nähden, direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohtaa ei ole syytä pitää SEUT 34 artiklan vastaisena.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">C</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ruotsin lainsäädännön yhteensopivuus SEUT 34 artiklan kanssa</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on todennut, että kun ala on unionin tasolla yhdenmukaistettu tyhjentävästi, kaikkia siihen liittyviä kansallisia toimia on arvioitava suhteessa kyseiseen yhdenmukaistamistoimeen eikä suhteessa primaarioikeuden määräyksiin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140701">1.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Ålands Vindkraft</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑573/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2037">EU:C:2014:2037</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Kansallisen lainsäädännön, jolla pannaan osittaista yhdenmukaistamista koskeva direktiivi täytäntöön kansallisessa oikeudessa, on oltava primäärioikeuden mukaista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20001012">12.10.2000</DATE>, <NAME.CASE>Ruwet</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑3/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:560">EU:C:2000:560</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20030918">18.9.2003</DATE>, <NAME.CASE>Bosal</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑168/01</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:479">EU:C:2003:479</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Jos kattava yhdenmukaistaminen tehdään direktiiveillä, joissa sallitaan tiukemmat kansalliset suojatoimenpiteet, unionin tuomioistuin katsoo myös, että niiden on oltava SEUT 34–SEUT 36 artiklassa määrätyn kiellon mukaisia (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081216">16.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Gysbrechts ja Santurel Inter</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑205/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:730">EU:C:2008:730</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Koska direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdassa yhdenmukaistetaan biokaasun kestävyyden todentamiseen käytetyn ainetasemenetelmän käyttö vain osittain eikä tyhjentävästi, Ruotsin kansallista järjestelmää on tutkittava SEUT 34 artiklan valossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Tarkemmin sanoen on määritettävä, onko edellytys, jonka mukaan ainetasemenetelmää käytetään selkeästi rajatussa paikassa, kuten Ruotsin kaasuverkossa, mutta ei kansallisessa yhteenliitetyssä kaasuverkossa, SEUT 34 artiklassa kielletty tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaava toimenpide. Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei esitä tätä kysymystä suoraan, sitä on mielestäni tarpeen käsitellä, jotta unionin tuomioistuin voisi antaa pääasian ratkaisemisen kannalta hyödyllisen vastauksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että kun SEUT 34 artiklassa kielletään jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet, tarkoitetaan kaikkia jäsenvaltioiden toimenpiteitä, jotka voivat tosiasiallisesti tai mahdollisesti rajoittaa unionin sisäistä kauppaa suoraan tai välillisesti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Ks. erityisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19740711">11.7.1974</DATE>, <NAME.CASE>Dassonville</NAME.CASE> (<NO.CASE>8/74</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1974:82">EU:C:1974:82</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0005">5</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140701">1.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Ålands Vindkraft</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑573/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2037">EU:C:2014:2037</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0066">66</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140911">11.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>Essent Belgium</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/12–C‑208/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2192">EU:C:2014:2192</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0077">77</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160929">29.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Essent Belgium</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑492/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:732">EU:C:2016:732</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0096">96</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="16"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>Koska energiaviranomaisen toimenpidettä sovelletaan erotuksetta kaikkeen Ruotsissa myytävään kestävään biokaasuun sen alkuperästä riippumatta, se estää soveltamasta maahan tuodun maakaasun ainetasemenetelmää kansallisessa yhteenliitetyssä kaasuverkossa ja vaikeuttaa siten muista jäsenvaltioista peräisin olevan biokaasun maahantuontia tai estää sen maahantuonnin mainitun verkon kautta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>Jos Saksassa laillisesti tuotettua ja kaupan pidettävää biokaasua, joka lähtökohtaisesti täyttää direktiivin 2009/28 17 artiklassa säädetyt kestävyysvaatimukset, ei voida tuoda Ruotsiin kestävänä biokaasuna silloin, kun se kulkee kaasuputken kautta, kansallinen toimenpide rajoittaa maahantuontia ja on näin ollen SEUT 34 artiklan vastainen. Vaikka se voitaisiin energiaviranomaisen väitteen mukaan jaella muuna kuin kestävänä biokaasuna, se vähentää talouden toimijan saamaa tuottoa, koska vain kestävään biokaasuun sovelletaan edullista verosääntelyä, joka lisää sen kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin nähden.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Energiaviranomaisen mukaan Ruotsin lainsäädäntö ei ole esteenä sellaisen kestävän biokaasun rajat ylittävälle kaupalle, jota toimijat voivat tuoda maahan muista jäsenvaltioista kaasuverkon kautta hyödyntäen komission direktiivin 2009/28 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymiä vapaaehtoisia järjestelmiä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 68 kohta.</P></NOTE> Se lisää, että ne voivat myös turvautua maantie-, rautatie- tai merikuljetuksiin ja sen jälkeen syöttää tämän maahantuodun biokaasun Ruotsin kaasuverkkoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>Mikään näistä väitteistä ei mielestäni riitä sulkemaan pois toimenpiteen rajoittavaa vaikutusta. Biokaasu voidaan toki nesteyttää ja viedä Ruotsiin maanteitse, meritse tai rautateitse siten, että sen ominaisuudet säilyvät, ja soveltaa siihen tunnistetietojen säilyttämiseen perustuvaa menetelmää sen kestävyyden valvomiseksi, mutta kuten E.ON Biofor totesi, kaasun kuljettaminen muutoin kuin kaasuverkon kautta nostaa huomattavasti tuotteen lopullista hintaa ja estää tosiasiallisesti sen tuonnin Ruotsiin, koska se ei pysty kilpailemaan Ruotsissa tuotetun kaasun kanssa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>E.ON Bioforin laskelmien mukaan kestävän biokaasun maantiekuljetus Saksasta Ruotsiin tulee 25–50 kertaa kalliimmaksi kuin sen kuljettaminen kaasuputkistojen kautta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Muiden valtioiden talouden toimijat voivat tuoda kestävää biokaasua Ruotsiin vain ainetasemenetelmän soveltamiseen perustuvan vapaaehtoisen järjestelmän avulla, kun taas ruotsalaiset biokaasun tuottajat voivat turvautua johonkin vapaaehtoisista järjestelmistä tai Ruotsin kansalliseen järjestelmään, joka voi olla niiden kannalta edullisempi. E.ON Biofor on käyttänyt biokaasunsa kestävyyden todentamiseen Saksan kansallista REDCert DE ‑järjestelmää ja, kuten se istunnossa totesi, REDCert EU:n kaltaisen komission tunnustaman vapaaehtoisen ainetasemenetelmän valvontajärjestelmän käyttö aiheuttaisi sille lisäkustannuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>Este muista jäsenvaltioista peräisin olevan biokaasun tuonnille kaasuverkon kautta voi kuitenkin olla perusteltu SEUT 36 artiklassa luetelluista yleistä etua koskevista syistä tai pakottavien vaatimusten takia. Unionin tuomioistuin on myöntänyt, että kansallista lainsäädäntöä tai käytäntöä, jossa on kyse tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavasta toimenpiteestä, voidaan perustella näillä syillä tai vaatimuksilla. Kummassakin tapauksessa kansallisen toimenpiteen on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti sellainen, että sillä on voitava taata tavoiteltavan päämäärän toteutuminen, eikä sillä saada ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Ks. erityisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140701">1.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Ålands Vindkraft</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑573/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2037">EU:C:2014:2037</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0076">76</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081211">11.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Itävalta</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑524/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:717">EU:C:2008:717</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Energiaviranomaisen toimenpide helpottaa ainetasemenetelmän käyttöä Ruotsin biokaasun tuottajien kannalta, koska niiden on mahdollista sekoittaa biokaasu kansallisessa kaasuverkossa soveltamalla ainetasemenetelmää, mikä rajoittaa niiden toimintaa vähemmän kuin se, että ne olisi velvoitettu käyttämään tätä menetelmää jokaisessa tuotantolaitoksessa. Näin ollen toimenpiteellä edistetään tämän uusiutuvan energiamuodon käyttöä, ja tästä näkökulmasta sitä voidaan perustella<?PAGE NO="17"?> ympäristönsuojelulla<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Asianosaisten antamien tietojen mukaan liikenteen polttoaineena käytetty biokaasu saastuttaa paljon vähemmän kuin bensiini tai dieselöljy, koska siitä aiheutuu jopa 93 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä energiayksikköä kohti.</P></NOTE> ja erityisesti biokaasun käytön edistämisellä uusiutuvana energialähteenä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20010313">13.3.2001</DATE>, <NAME.CASE>PreussenElektra</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑379/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:160">EU:C:2001:160</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0073">73</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140911">11.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>Essent Belgium</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/12–C‑208/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2192">EU:C:2014:2192</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0091">91</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160929">29.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Essent Belgium</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑492/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:732">EU:C:2016:732</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0084">84</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> koska sen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat yksi pääasiallisista syistä ilmastonmuutokseen, jota vastaan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet taistelemaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Kuten direktiivin 2009/28 johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa nimenomaisesti todetaan, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on tärkeä osa toimenpidekokonaisuutta näiden päästöjen vähentämiseksi, Kioton pöytäkirjan sitoumusten noudattamiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi nopeammin. Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130926">26.9.2013</DATE>, <NAME.CASE>IBV &amp; Cie</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑195/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:598">EU:C:2013:598</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140911">11.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>Essent Belgium</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/12–C‑208/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2192">EU:C:2014:2192</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0092">92</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Ruotsin toimenpide on suotuisa myös energiahuollon varmistamisen kannalta, koske se auttaa vastaamaan liikenteessä käytetyn biokaasun kysyntään Ruotsin verokannustinjärjestelmän tavoitteen mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>Edistämällä ympäristönsuojelua sekä tukemalla uusiutuvan energian ja erityisesti biokaasun käyttöä mainitulla toimenpiteellä pyritään myös välillisesti suojelemaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja elämää, mikä kuuluu SEUT 36 artiklassa lueteltuihin yleistä etua koskeviin syihin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20010313">13.3.2001</DATE>, <NAME.CASE>PreussenElektra</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑379/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:160">EU:C:2001:160</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0075">75</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140701">1.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Ålands Vindkraft</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑573/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2037">EU:C:2014:2037</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0080">80</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>Energiaviranomaisen päätöksen on kuitenkin oltava suhteellisuusperiaatteen mukainen eli sillä on voitava taata tavoiteltavan päämäärän toteutuminen, eikä sillä saada ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Mielestäni ainetasemenetelmän soveltaminen pelkästään Ruotsin kaasuverkkoon ja EU:n jäsenvaltioiden kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon jättäminen sen ulkopuolelle ei ole ehdottoman välttämätöntä kestävän biokaasun käytön edistämiseksi Ruotsissa. Se tarkoittaa pikemminkin päinvastoin, että on tosiasiallisesti mahdotonta tuoda Ruotsiin muista jäsenvaltioista peräisin olevaa biokaasua, vaikka tämä tuonti lisäisi biokaasun tarjontaa ja edistäisi tämän biopolttoaineen käytön lisäämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>En löydä riittäviä perusteita sille, että Ruotsi estäisi halukkaita toimijoita tuomasta maahan ainetasemenetelmällä kestäväksi todettua biokaasua muiden unionin maiden kanssa yhteenliitetyn kaasuverkon kautta, edellyttäen, että ne pystyvät ruotsalaisten tuottajien tavoin osoittamaan, että ne ovat varmistaneet biokaasunsa kestävyyden direktiivin 2009/28 18 artiklan ja ainetasemenetelmän soveltamista koskevan kansallisen järjestelmänsä mukaisesti. Tämä väite pitää erityisesti paikkansa, kun komissio voi antaa päätöksen, jossa se määrittää, että ainetasemenetelmän kansallinen soveltamisjärjestelmä (josta sille on ilmoitettu) tarkoittaa automaattisesti vastavuoroista tunnustamista samoin kuin vapaaehtoiset järjestelmät.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>Austrian Agricultural Certification Scheme ‑sertifiointijärjestelmän toteamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY säädettyjen edellytysten mukaiseksi <DATE ISO="20160511">11.5.2016</DATE> annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/708 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="122" PAGE.FIRST="60" DATE.PUB="2016">EUVL 2016, L 122, s. 60</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>Ruotsin energiaviranomainen yrittää perustella menettelyään sillä, että Euroopassa ei ole kansallisten kaasuverkkojen valvontaviranomaista, jolla olisi valmiudet valvoa ainetasemenetelmän soveltamista, taata yhteisön sisäisen kaupan piiriin kuuluvien kestävien biokaasuerien jäljitettävyys ja samalla estää useamman kuin yhden tuotanto- tai myyntituen myöntäminen toimijoille. Istunnossa se korosti sitä, että on mahdotonta todentaa Saksasta Ruotsiin tuodun biokaasun alkuperäketjua, koska se ei itse pysty valvomaan biokaasun tuottajia Saksassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>Mielestäni tätä väitettä ei voida hyväksyä, sillä direktiivin 2009/28 18 artiklan 4 kohdassa sallitaan kestävän biokaasun vapaa liikkuvuus kaasuputkistojen kautta, kunhan sen jäljitettävyys varmistetaan komission tunnustamilla vapaaehtoisilla järjestelmillä. Jos toimija osoittaa kaasun tuotantomaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, että jostakin jäsenvaltiosta kaasuputkiston kautta maahan tuodun kestävän biokaasuerän osalta on noudatettu ainetasemenetelmää, Ruotsin viranomaisten on sallittava sen maahantuonti, eivätkä ne saa estää sen siirtämistä Ruotsin kaasuverkossa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="18"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetyn ainetasemenetelmän käytön osittaisen yhdenmukaistamisen on mahdollistettava jäsenvaltioissa tuotetun kestävän biokaasun vastavuoroinen tunnustaminen, elleivät jäsenvaltiot pysty osoittamaan, että sen epäämistä voidaan perustella pakottavalla vaatimuksella. Ruotsin energiaviranomainen ei ole esittänyt riittäviä perusteluja kumotakseen tämän olettaman vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisesta Saksassa kestäväksi luokiteltuun, laillisesti tuotettuun ja kaupan pidettyyn biokaasuun, joka viedään Ruotsiin kaasuputkistojen kautta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Ruotsi olisi voinut sallia sen, että talouden toimijat osoittavat biokaasunsa kestävyyden kaasun alkuperämaan ainetasemenetelmän soveltamisjärjestelmän tietojen avulla. Tämä on yhteisön sisäisessä kaupassa vähemmän rajoittava vaihtoehto kuin kaasuputkistojen kautta tapahtuvan maahantuonnin tosiasiallinen kielto. Kuten energiaviranomainen istunnossa totesi, se valvoo biokaasun kestävyyttä tutkimalla kansallisten toimijoiden sille esittämiä asiakirjoja. En ymmärrä, miksi se ei voisi soveltaa tätä samaa ratkaisua niihin biokaasun maahantuojiin, jotka esittävät luotettavia kansallisia sertifikaatteja, joista ilmenee biokaasun kestävyys.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Kyseessä oleva toimenpide ei siis mielestäni ole suhteellisuusperiaatteen mukainen. On joka tapauksessa energiaviranomaisen (ja mahdollisesti tuomioistuimen, joka antaa ratkaisun sen päätöksistä muutoksenhakuvaiheessa) asia ratkaista, riittävätkö E.ON Bioforin esittämät todisteet osoittamaan, että maahan tuodut biokaasuerät täyttävät direktiivissä 2009/28 säädetyt kestävyyskriteerit, että ainetasemenetelmän vaatimuksia on noudatettu ja ettei ole vaaraa mainittujen erien kirjaamisesta sekä Saksassa että Ruotsissa, vaikka ne kuljetetaankin kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">D</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Energiaviranomaisen toimenpide kansallisena tukijärjestelmänä</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>Haluan korostaa lopuksi toissijaisesti ja ainoastaan siltä varalta, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiä kysymyksiä käsitellään direktiivin 2009/28 2 artiklan toisen kohdan k alakohdassa tarkoitettujen, biokaasun tuotannon <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0041" REF.END="QE0041"/>kansallisissa tukijärjestelmissä<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/> sallittujen rajoitusten näkökulmasta, ettei missään näistä järjestelmistä rajoiteta ainetasemenetelmän soveltamista Ruotsin kaasuverkossa kuljetettavaan biokaasuun siten, ettei sitä sovelleta kansallisesta yhteenliitetystä kaasuverkosta peräisin olevaan biokaasuun. Se ei myöskään ole verrattavissa kansallisiin vihreän sähkön tuotantotukijärjestelmiin, joita unionin tuomioistuin tarkasteli tuomiossa Ålands Vindkraft.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0042"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140701">1.7.2014</DATE> (<NO.CASE>C‑573/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2037">EU:C:2014:2037</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>Vaikka ennakkoratkaisupyynnössä ei nimenomaisesti oteta kantaa tähän,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0043"><P>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole esittänyt ennakkoratkaisupyynnössään kysymystä sen unionin oikeuden tulkinnasta, jota mahdollisesti sovelletaan kestävän biokaasun edullista verokohtelua koskevaan Ruotsin lainsäädäntöön, jonka tavoitteena on lisätä kestävän biokaasun kulutuksen kilpailukykyä fossiilisen kaasun kulutukseen nähden.</P></NOTE> siitä voidaan päätellä (ja energiaviranomainen vahvisti tämän istunnossa), että edullista verokohtelua sovelletaan Ruotsista peräisin olevan biokaasun lisäksi kaikkeen kestävään biokaasuun, ja tästä syystä edullinen kohtelu koskee myös ainetasemenetelmän soveltamista koskevien vapaaehtoisten järjestelmien piiriin kuuluvaa maahan tuotua biokaasua.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0044"><P>Asiakirjassa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0042" REF.END="QE0042"/>Sweden’s third progress report on the development of renewable energy pursuant to Article 22 of Directive 2009/28/EC<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>, <DATE ISO="20151222">22.12.2015</DATE>, s. 77, todetaan seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0043" REF.END="QE0043"/>Of the proportion of biofuels sold in Sweden in 2014, more than 90 % were certified as coming from one of the voluntary certification schemes that have been approved by the Commission. The biofuels that are not covered by certification include nationally produced biogas, for example<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="19"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on hyväksynyt sen, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa vihreään sähköön sovellettavia syrjiviä tukitoimenpiteitä ja rajoittaa ne alueellaan tuotettuun vihreään sähköön.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0045"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140701">1.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Ålands Vindkraft</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑573/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2037">EU:C:2014:2037</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0094">94</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0104">104</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Nähdäkseni tätä oikeuskäytäntöä, jonka tiettyjä osia on arvosteltu,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0046"><P>Ks. julkisasiamies Botin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Essent Belgium</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑492/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:257">EU:C:2016:257</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0004">4</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) sekä kommentit teoksessa Michel, V., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0044" REF.END="QE0044"/>Marché intérieur et politiques de l’Union: brèves réflexions sur une quête d’unité<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/>, <HT TYPE="ITALIC">L’identité du droit de l’Union européenne</HT> – <HT TYPE="ITALIC">Mélanges en l’honneur de Claude Blumann</HT>, Bruylant, Bryssel, 2015, s. 229.</P></NOTE> ei voida soveltaa käsiteltävään asiaan. Ensinnäkin siitä syystä, ettei – toistan – kyse ole kansallisesta biokaasun tuotantotukijärjestelmästä. Toiseksi siitä syystä, että vihreän sähkön tuotannon ja myynnin yhteydessä jäljitettävyyttä on hyvin vaikea ylläpitää (mikä selittää luovutuskelpoisten sertifikaattien käytön), kun taas biokaasun osalta jäljitettävyys on mahdollista, ja se varmistetaan juuri direktiivissä 2009/28 säädetyn ainetasemenetelmän avulla. Unionin tuomioistuin on lopuksi katsonut, että tietyt syrjivät kansalliset toimenpiteet (kuten edullisten kuljetustariffien soveltaminen vain alueellisesti tuotettuun vihreään sähköön) ovat SEUT 34 artiklan vastaisia, eivätkä ne ole perusteltuja.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0047"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160929">29.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Essent Belgium</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑492/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:732">EU:C:2016:732</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>Olen loppujen lopuksi sitä mieltä, että kansallinen toimenpide, joka velvoittaa soveltamaan ainetasemenetelmää selkeästi rajatussa paikassa, kuten kansallisessa kaasuverkossa, siten, ettei sitä sovelleta tällä menetelmällä kestäväksi todennettuun, kansallisesta yhteenliitetystä kaasuverkosta peräisin olevaan biokaasuun, on SEUT 34 artiklan vastainen tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaava toimenpide.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Förvaltningsrätten i Linköpingin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta <DATE ISO="20090423">23.4.2009</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 1 kohtaan sisältyviä käsitteitä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0045" REF.END="QE0045"/>ainetase<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0046" REF.END="QE0046"/>seos<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/> on tulkittava siten, että niillä ei estetä jäsenvaltioita sallimasta eikä velvoiteta niitä sallimaan ehdoitta biokaasun rajat ylittävää kauppaa kansallisen yhteenliitetyn kaasuverkon kautta.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Ei ole syytä katsoa, että direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 kohdalla rikotaan SEUT 34 artiklaa.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Kansallinen toimenpide, joka velvoittaa soveltamaan ainetasemenetelmää selkeästi rajatussa paikassa, kuten kansallisessa kaasuverkossa, siten, ettei sitä sovelleta tällä menetelmällä kestäväksi todennettuun biokaasuun, jota kuljetetaan kansallisessa yhteenliitetyssä kaasuverkossa, on SEUT 34 artiklan vastainen tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaava toimenpide.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>