(1)

Kansallisten makrovakauspoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää täydentää unionin lainsäädännön edellyttämää tunnustamista vapaaehtoisella vastavuoroisuudella.

(2)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2015/2 (5) vahvistetun makrovakauspoliittisten toimenpiteiden vapaaehtoista vastavuoroisuutta koskevan kehyksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki yhdessä jäsenvaltiossa käyttöön otettavat riskiperusteiset makrovakauspoliittiset toimenpiteet toteutetaan vastavuoroisesti muissa jäsenvaltioissa.

(3)

Euroopan talousalueen (ETA) sekakomitean päätöksellä nro 79/2019 (6) sisällytettiin direktiivi 2013/36/EU ja asetus (EU) N:o 575/2013 osaksi Euroopan talousalueesta tehtyä sopimusta (jäljempänä ’ETA-sopimus’) 1 päivästä tammikuuta 2020 alkavin vaikutuksin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/338 (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/558 (8), joilla tehtiin merkittäviä muutoksia direktiiviin 2013/36/EU ja asetukseen (EU) N:o 575/2013, on otettu osaksi ETA-sopimusta ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 213/2021 (9) ja ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 145/2021 (10). Direktiiviä (EU) 2021/338 ja asetusta (EU) 2021/558 sovelletaan nykyisin Norjassa.

(4)

Finansdepartementet (Norjan valtiovarainministeriö), joka on direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu nimetty viranomainen, ilmoitti 29 päivänä elokuuta 2024 Euroopan järjestelmäriskikomitealle (EJRK) aikomuksestaan vahvistaa aiemmin käyttöön otetun järjestelmäriskipuskurikannan samalle tasolle 4,5 prosenttiin kaikkien Norjassa sijaitsevien vastuiden osalta. Tätä toimenpidettä on sovellettu 31 päivästä joulukuuta 2020, ja sen vastavuoroista toteuttamista suositellaan tällä hetkellä suosituksen Euroopan järjestelmäriskikomitean lausunnon EJRK/2023/1 (11) nojalla. Finansdepartementet ilmoitti samana päivänä EJRK:lle aikomuksestaan edellyttää, että tietyt laitokset säilyttävät muilta järjestelmän kannalta merkittäviltä laitoksilta (O-SII) edellytetyn ydinpääomaa (CET1) koskevan puskurin direktiivin 2013/36/EY 131 artiklan mukaisesti.

(5)

Finansdepartementet esitti tämän jälkeen 26 päivänä syyskuuta 2024 EJRK:lle pyynnön suositella järjestelmäriskipuskurikannan vastavuoroista toteuttamista konsolidoidusti, alakonsolidoinnin tasolla ja yksilöllisesti direktiivin 2013/36/EU 134 artiklan 5 kohdan nojalla. Itse makrovakauspoliittinen toimenpide pysyy ennallaan.

(6)

EJRK hyväksyi 7 päivänä lokakuuta 2024 Euroopan järjestelmäriskikomitean lausunnon EJRK/2024/6 (12), jossa se totesi pitävänsä järjestelmäriskipuskurikantaa ja O-SII-puskurikantaa kumulatiivisesti asianmukaisina ja tehokkaina näiden kahden toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvien luottolaitosten osalta havaittujen riskien torjumiseksi.

(7)

Suosituksessa EJRK/2015/2, sellaisena kuin se on muutettuna EJRK:n suosituksella Euroopan järjestelmäriskikomitean lausunnon EJRK/2017/4 (13), suositetaan, että makrovakauspoliittisen toimenpiteen käyttöönotosta vastaavan viranomaisen olisi toimittaessaan EJRK:lle vastavuoroisuuspyynnön tehtävä ehdotus olennaisuuden enimmäiskynnyksestä, jonka alittavalla tasolla katsotaan, että havaitut makrovakausriskit eivät vaikuta yksittäiseen rahoituspalvelujen tarjoajaan olennaisella tavalla sillä lainkäyttöalueella, jolla asianomainen makrovakauspoliittisen toimenpiteen käyttöönotosta vastaava viranomainen soveltaa kyseistä toimenpidettä. EJRK voi tarvittaessa ehdottaa tästä poikkeavaa kynnystä. Järjestelmäriskipuskurin vastavuoroisen soveltamisen osalta olennaisuuskynnykseksi asetetaan 5 miljardin Norjan kruunun suuruinen riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, joka vastaa noin 0,16:ta prosenttia Norjassa raportoivien luottolaitosten riskipainotettujen vastuiden kokonaismäärästä (14).

(8)

Muiden jäsenvaltioiden viranomaisten konsolidoidusti, alakonsolidoinnin tasolla ja yksilöllisesti käyttöön ottamien makrovakauteen liittyvien pääomavaatimusten vastavuoroisuudella, riippumatta siitä, pidetäänkö kyseisiä vastuita tytäryritysten tai sivuliikkeiden kautta vai johtuvatko ne suorasta rajatylittävästä luotonannosta, rajoitetaan toiminnan siirtämistä suosiollisimmille alueille ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöä, torjutaan järjestelmäriskejä ja edistetään siten makrovakauspolitiikan yleistä tehokkuutta varmistamalla, että kasvaneisiin riskeihin puututaan paitsi siinä jäsenvaltiossa, joka on ottanut järjestelmäriskipuskurikannan käyttöön, myös muissa jäsenvaltioissa, joissa pankkiryhmittymät altistuvat näille kasvaneille riskeille. Tunnustamisella olisi sen vuoksi pyrittävä myös varmistamaan, että kyseisille järjestelmäriskeille altistuvat pankkiryhmät ovat riittävän kestäviä. Sen vuoksi makrovakauteen liittyviä pääomavaatimuksia, jotka johtuvat päätöksestä tunnustaa muiden jäsenvaltioiden makrovakaustoimenpiteet, olisi yleensä sovellettava konsolidoidusti, alakonsolidoinnin tasolla ja yksilöllisesti.

(9)

Norjan järjestelmäriskipuskurikannan hyväksymiseksi Finansdepartementetin pyytämällä tavalla jonkin toisen jäsenvaltion asianomaiset toimivaltaiset ja/tai nimetyt viranomaiset voivat vahvistaa järjestelmäriskipuskurikannan direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan 4 kohdan ja 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(10)

Tämä suosituksen EJRK/2015/2 muutos ei vaikuta siihen, että Norjan viranomaisten 31 päivänä joulukuuta 2022 aktivoimien kansallisten makrovakaustoimenpiteiden vastavuoroista toteuttamista suositetaan edelleen suosituksen EJRK/2023/1 mukaisesti. Tässä yhteydessä tehtävät muutokset suositukseen EJRK/2015/2 ovat tekstin sanamuotoon liittyviä, lukuun ottamatta järjestelmäriskipuskurin vastavuoroista soveltamista konsolidoidusti, alakonsolidoinnin tasolla ja yksilöllisesti. Tästä syystä tavanomaista kolmen kuukauden siirtymäaikaa, joka seuraa tämän suosituksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sovelletaan vain toimenpiteisiin, joita kansallisten viranomaisten on toteutettava järjestelmäriskipuskurin vastavuoroiseksi soveltamiseksi konsolidoidusti, alakonsolidoinnin tasolla ja yksilöllisesti, tai niihin tehtäviin muutoksiin.

(11)

Tästä syystä suositusta EJRK/2015/2 olisi muutettava vastaavasti,