<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ2005FIB.1000908901.case.xml"><NO.CASE>C-247/04</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62004J0247</NO.CELEX><NO.SEQ>0004.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>9104</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>9114</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>11</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20051020">20.10.2005</DATE> — ASIA C-247/04</LEFT><RIGHT>TRANSPORT MAATSCHAPPIJ TRAFFIC</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (toinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20051020">20 päivänä lokakuuta 2005</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: hollanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-247/04,</P><P>jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka College van Beroep voor het bedrijfsleven (Alankomaat) on esittänyt <DATE ISO="20040528">28.5.2004</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen <DATE ISO="20040611">11.6.2004</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P>Transport Maatschappij Traffic BV</P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan <HT TYPE="BOLD">Staatssecretaris van Economische Zaken,</HT></AGAINST><DEFENDANTS><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),</P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans sekä tuomarit J. Makarczyk (esittelevä tuomari), C. Gulmann, R. Schintgen ja J. Klucka,</P><?PAGE NO="I-9105"?><P>julkisasiamies: C. Stix-Hackl,</P><P>kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,</P><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20050406">6.4.2005</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA></PREAMBLE.INIT><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>Transport Maatschappij Traffic BV, edustajinaan advocaat A. Wolkers ja advocaat E. H. Mennes,</P></ITEM><ITEM><P>Alankomaiden hallitus, asiamiehinään H. G. Sevenster ja C. M. Wissels,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään X. Lewis, avustajanaan advocaat F. Tuytschaever,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20050510">10.5.2005</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisön tullikoodeksista <DATE ISO="19921012">12 päivänä lokakuuta 1992</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="302" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="1">EYVL L 302, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä tullikoodeksi) 236 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tulkintaa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-9106"?><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa kantajana on Transport Maatschappij Traffic BV (jäljempänä Traffic) ja vastaajana Staatssecretaris van Economische Zaken (talousasioista vastaava valtiosihteeri; jäljempänä Staatssecretaris) ja jossa on kyse siitä, että viimeksi mainittu on hylännyt Traffichi maksamien polkumyyntitullien palauttamista koskevan hakemuksen.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Tullikoodeksin 4 artiklassa on seuraavat määritelmät:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>— —</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>9)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="2019"/>tullivelalla<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="2019"/> henkilön velvollisuutta maksaa sellaiset tuontitullit (tuontitullivelka) tai vientitullit (vientitullivelka), joita sovelletaan yhteisön voimassa olevien säännösten mukaan määritettyihin tavaroihin;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>— —</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>23)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="2019"/>voimassa olevilla säännöksillä<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="2019"/> yhteisön säännöksiä tai kansallisia säännöksiä;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>— — <QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-9107"?><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Tullikoodeksin 20 artiklan 1 kohdassa, joka kuuluu kyseisen koodeksin II osastoon, jonka otsikko on <QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>Tuonti- tai vientitullien ja muiden tavaroiden kauppaa koskevien toimenpiteiden soveltamisen perusteet<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Tullien, jotka lain mukaan kannetaan tullivelan syntyessä, on perustuttava Euroopan yhteisöjen tullitariffiin.<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>VII osaston 2 luvussa on säännökset, jotka koskevat tullivelan syntymistä. Kyseisissä säännöksissä säädetään muun muassa tapahtumista, joiden perusteella tällainen velka syntyy, sekä velan syntymisajankohdasta ja syntymispaikasta.</TXT></NP><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Saman osaston 3 luvun, joka koskee tullivelan kantamista, tarkoituksessa tullikoodeksin 221 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Tullien määrä on aiheellisella tavalla annettava velalliselle tiedoksi heti, kun se on kirjattu tileihin.</TXT></NP><P>[...]</P><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Tiedoksiantoa ei voida toimittaa velalliselle enää, kun kolmen vuoden määräaika on kulunut siitä päivästä, jona tullivelka on syntynyt. — —<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-9108"?><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Tullikoodeksin VII osaston 4 luvussa on säännökset, jotka koskevat tullivelan lakkaamista.</TXT></NP><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Tullikoodeksin mainitun VII osaston 5 luvussa, jonka otsikko on <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>Tullien palauttaminen ja peruuttaminen<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/>, olevan 236 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>Tuonti- tai vientitullit on palautettava, jos todetaan, että niiden määrä niitä maksettaessa ei ole ollut lain mukainen tai että niiden määrä on kirjattu tileihin 220 artiklan 2 kohdan vastaisesti.<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Verohallinnon Roosendaalin tullialueen osalta toimivaltainen tarkastaja (jäljempänä tarkastaja) antoi <DATE ISO="19971218">18.12.1997</DATE> päivätyllä maksuunpanopäätöksellä Trafficille tiedoksi 62 045,20 Alankomaiden guldenin (NLG) (28 154,88 euron) suuruisen polkumyyntitullin.</TXT></NP><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Maksettuaan kyseisen summan Traffic vaati <DATE ISO="19980219">19.2.1998</DATE> maksuunpanopäätöksen oikaisua.</TXT></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Traffic yhtäältä peruutti <DATE ISO="19980518">18.5.1998</DATE> tämän oikaisuvaatimuksen ja toisaalta pyysi tarkastajaa tullikoodeksin 236 artiklan perusteella palauttamaan maksetut polkumyyntitullit sillä perusteella, että kyseiset tullit eivät olleet lain mukaisia. Traffic väitti muun muassa, ettei tarkastajalla ollut toimivaltaa määrätä tällaisia tulleja. Kyseisen pyynnön hylkäämisen jälkeen Traffic teki Staatssecretarisille oikaisuvaatimuksen,<?PAGE NO="I-9109"?> joka hylättiin <DATE ISO="20001009">9.10.2000</DATE> tehdyllä päätöksellä. Traffic nosti tästä päätöksestä kanteen College van Beroep voor het bedrijfslevenissä.</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Kyseinen tuomioistuin kumosi <DATE ISO="20020213">13.2.2002</DATE> Staatssecretarisin päätöksen sillä perusteella, ettei Staatssecretaris ollut ottanut tullikoodeksin 236 artiklan perusteella kantaa siihen, oliko kyseisten tullien määrä niitä maksettaessa ollut <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>lain mukainen<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/>, tai siihen, oliko niiden määrä kirjattu tileihin tullikoodeksin 220 artiklan 2 kohdan vastaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Staatssecretaris teki <DATE ISO="20021119">19.11.2002</DATE> päätöksen, jolla hylättiin uudelleen Trafficin esittämä palauttamisvaatimus.</TXT></NP><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Traffic nosti näin ollen mainitusta päätöksestä kumoamiskanteen College van Beroep voor het bedrijfslevenissä. Se väittää etenkin, että tullien määrä on tullikoodeksin 236 artiklan perusteella lain mukainen ainoastaan, jos se on kyseisen koodeksin 221 artiklan mukaisesti annettu aiheellisella tavalla velalliselle tiedoksi. Näin ei ole kuitenkaan sen mukaan silloin kun tullien määrän antaa tiedoksi viranomainen, jolla ei ole toimivaltaa.</TXT></NP><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>College van Beroep voor het bedrijfsleven huomauttaa ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdyssä päätöksessä, että tullikoodeksin VII osaston 5 luvussa luetellaan tiettyjä perusteita, joiden nojalla tuonti- tai vientitullit voidaan palauttaa tai peruuttaa. Se pohtii näin ollen sitä, voidaanko hallintoviranomaisen toimivallan puuttumista kansallisen oikeuden perusteella pitää yhtenä tällaisena perusteena, ja erityisesti, voidaanko tällaisen toimivallan puuttumisen perusteella päätellä, että tullin määrä ei niitä maksettaessa ollut tullikoodeksin 236 artiklan tarkoituksessa <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>lain mukainen<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/>.</TXT></NP><?PAGE NO="I-9110"?><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa tältä osin sitä, että Alankomaiden julkisoikeuden mukaan Trafflcille <DATE ISO="19971218">18.12.1997</DATE> osoitettu maksuunpanopäätös on luonteeltaan päätös, joka synnyttää velvollisuuden maksaa. Tällä perusteella kyseiseen maksuunpanopäätökseen oli mahdollista vaatia oikaisua Alankomaiden lainsäädännön mukaan kuuden viikon kuluessa siitä, kun se annettiin asianomaiselle tiedoksi.</TXT></NP><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>College van Beroep voor het bedrijfsleven korostaa myös sitä, että <DATE ISO="19971218">18.12.1997</DATE> tarkastaja ei ollut toimivaltainen osoittamaan tällaista maksuunpanopäätöstä ja että se sai kyseisen toimivallan vasta <DATE ISO="19980101">1.1.1998</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo kuitenkin, että vaikka tähän toimivallan puuttumiseen voidaan hyödyllisesti vedota maksuunpanopäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen tai siitä nostetun kanteen tueksi, tämä sama toimivallan puuttuminen ei kuitenkaan voi olla perusta vienti- tai tuontitullien palauttamista tai peruuttamista koskevalle hakemukselle.</TXT></NP><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>College van Beroep voor het bedrijfsleven on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>Onko tullikoodeksin 236 artiklassa olevaa käsitettä <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="2019"/>lain mukainen<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="2019"/> tulkittava siten, että se koskee pelkästään sitä kysymystä, täyttyvätkö tullivelan syntymistä koskevat edellytykset, sellaisina kuin ne on otettu tullikoodeksin VII osaston 2 lukuun, vai voiko lain mukainen velka olla kysymyksessä ainoastaan silloin, kun ei ole olemassa<?PAGE NO="I-9111"?> mitään sellaista perustetta, tullikoodeksin 4 artiklan 23 alakohdassa tarkoitetut voimassa olevat kansalliset säännökset mukaan lukien, jonka nojalla ilmoitus, jossa henkilölle on ilmoitettu maksettavista tulleista, voidaan riitauttaa?<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Ennakkoratkaisukysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Esitettyyn kysymykseen vastaamiseksi on selvitettävä, voiko se, ettei kyseisten tullien määrää ole annettu tiedoksi tullikoodeksin 221 artiklan 1 kohdan mukaisesti, johtaa siihen, että tullien määrä ei niitä maksettaessa ollut tullikoodeksin 236 artiklan perusteella lain mukainen.</TXT></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Tältä osin on huomautettava, että tullikoodeksin 236 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että tuonti- tai vientitullit on palautettava muun muassa, jos todetaan, että <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>niiden määrä niitä maksettaessa ei ole ollut lain mukainen<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Kuten Alankomaiden hallitus ja Euroopan yhteisöjen komissio ovat kirjallisissa ja suullisissa huomautuksissaan perustellusti korostaneet, tullikoodeksin 20 artiklan 1 kohdassa, joka on sen II osastossa, säädetään, että <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>tullien, jotka lain mukaan kannetaan tullivelan syntyessä, on perustuttava Euroopan yhteisöjen tullitariffiin<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/>. Lisäksi tullivelan syntymistä koskevista säännöistä on säädetty tullikoodeksin VII osaston 2 luvussa. Tullivelka syntyy erityisesti tullikoodeksin 201 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella silloin, kun tuontitullien alainen tavara luovutetaan vapaaseen liikkeeseen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-9112"?><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Euroopan yhteisöjen tullitariffin (jäljempänä yhteinen tullitariffi) soveltamisen osalta riittää, kun todetaan, että esillä olevassa asiassa kyseessä olevat tullit eli polkumyyntitullit kuuluvat tullikoodeksin 20 artiklan 3 kohdan g alakohdan perusteella mainitun tullitariffin piiriin <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>muina tariffitoimenpiteinä, joista säädetään muussa yhteisön lainsäädännössä<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Tullivelan osalta on huomautettava, että sillä tarkoitetaan tullikoodeksin 4 artiklan 9 kohdan mukaan <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>henkilön velvollisuutta maksaa sellaiset tuontitullit— — tai vientitullit — —, joita sovelletaan yhteisön voimassa olevien säännösten mukaan määritettyihin tavaroihin<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Tullivelan määrän kantamiseen sinällään sovelletaan tullikoodeksin VII osaston 3 luvussa olevia erillisiä säännöksiä, joissa säädetään etenkin siitä, että kyseisen velan määrä on annettava tiedoksi ennen kuin se voidaan kantaa.</TXT></NP><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Näistä säännöksistä sekä siitä erosta, jonka yhteisön lainsäätäjä on tehnyt tullivelan olemassaolon sinänsä ja sen kantamisen välillä, seuraa, että tullivelan syntyminen edeltää sen määrän tiedoksi antamista, ja se on näin ollen pakostakin kyseisestä tiedoksiannosta riippumaton. Tiedoksianto ei näin ollen voi, kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 31 kohdassa huomauttanut, vaikuttaa tullivelan olemassaoloon.</TXT></NP><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Lisäksi on vielä todettava, että Trafficin esittämä vastakkainen tulkinta, jonka mukaan tullit ovat tullikoodeksin mukaan <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>lain mukaisia<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/> ainoastaan sillä edellytyksellä, että ne on annettu pätevästi velalliselle tiedoksi, johtaa siihen, että tullikoodeksin 236 artiklan soveltaminen riippuisi eri jäsenvaltioissa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön noudattamisesta ja sillä voitaisiin näin ollen kyseenalaistaa tullikoodeksin yhdenmukainen soveltaminen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-9113"?><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että vaikka on totta, että se, että jäsenvaltion tulliviranomaiset eivät ole noudattaneet tullikoodeksin 221 artiklan 1 kohtaa, voi estää kantamasta lain mukaan kannettavien tullien määrää tai perimästä viivästyskorkoa, tällaisella noudattamatta jättämisellä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta kyseisten tullien olemassaoloon.</TXT></NP><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>Kaikki nämä seikat huomioon ottaen esitettyyn kysymykseen on vastattava, että tuonti- tai vientitullit ovat tullikoodeksin 236 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tarkoituksessa lain mukaisia silloin kun tullivelka on syntynyt tullikoodeksin VII osaston 2 luvussa vahvistetuin edellytyksin ja kun näiden tullien määrä on voitu määrittää yhteistä tullitariffia soveltamalla tullikoodeksin II osaston säännösten mukaisesti.</TXT><P>Tuonti- tai vientitullien määrä on edelleen tullikoodeksin 236 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tarkoituksessa lain mukainen, vaikka kyseistä määrää ei ole annettu velalliselle tiedoksi tullikoodeksin 221 artiklan 1 kohdan mukaisesti.</P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-9114"?><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><P>Tuonti- tai vientitullit ovat yhteisön tullikoodeksista <DATE ISO="19921012">12 päivänä lokakuuta 1992</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 236 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tarkoituksessa lain mukaisia silloin kun tullivelka on syntynyt mainitun asetuksen VII osaston 2 luvussa vahvistetuin edellytyksin ja kun näiden tullien määrä on voitu määrittää Euroopan yhteisöjen tullitariffia soveltamalla mainitun asetuksen II osaston säännösten mukaisesti.</P><P>Tuonti- tai vientitullien määrä on edelleen asetuksen N:o 2913/92 236 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tarkoituksessa lain mukainen, vaikka kyseistä määrää ei ole annettu velalliselle tiedoksi tämän saman asetuksen 221 artiklan 1 kohdan mukaisesti.</P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>