European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/1723

7.8.2025

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/1723,

annettu 6 päivänä elokuuta 2025,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut jäsenvaltioita,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 9 päivänä joulukuuta 2024 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevan sokerimaissin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun Européenne des Transformateurs de Maïs Doux (AETMD) -niminen yhdistys, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen 25 päivänä lokakuuta 2024. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tiettyä valmistettua tai säilöttyä jyvämaissia valmistavan unionin tuotannonalan puolesta. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi.

1.2   Kirjaaminen

(3)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 14 päivänä helmikuuta 2025 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2025/309 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

1.3   Asianomaiset osapuolet

(4)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja kauppiaille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Vireillepanon jälkeen järjestettiin kuulemistilaisuus Eurooppalaisen säilyke- ja kuivatavarakaupan järjestön, jäljempänä ’FRUCOM’, ja sen kansallisten jäsenyhdistysten Waren-Verein der Hamburger Börse e.V.:n, jäljempänä ’Waren-Verein’, ja Nederlandse Vereniging voor de Handel in Gedroogde Zuidvruchten, Specerijen en Aanverwante Artikelen, jäljempänä ’NZV’, sekä useiden tuojajäsenten edustajien kanssa.

1.4   Vireillepanoa koskevat huomautukset

(6)

Komissio vastaanotti huomautuksia vireillepanosta Kiinan elintarvikkeiden, alkuperäistuotannon ja eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonti- ja vientikauppakamarilta, jäljempänä ’CFNA’, sekä Waren-Vereinilta.

(7)

CFNA arvosteli sitä, ettei valituksen tutkimusajanjaksoa päivitetty lähelle toimituspäivää. CFNA väitti, että kyseinen jakso saattaa tällöin antaa erilaisen kuvan vahingoista kuin tutkimuksen tutkimusajanjakso, koska EU:n markkinoilla tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2024 toisesta neljänneksestä vuoden 2024 loppuun. CFNA katsoi lisäksi, että Thaimaa ja Kiina ovat ainoat suuret sokerimaissin tuottajat ja viejät ja että Kiinasta tuleva tuonti voisi vallata Thaimaan markkinaosuuksia, jos Thaimaasta tulevaa tuontia rajoitetaan polkumyyntitoimenpiteillä. Lisäksi CFNA väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin kasvu vuonna 2022 johtui mahdollisesti ennakoimattomasta kehityksestä, kuten 1) Thaimaan luonnonkatastrofeista ja tulvista, jotka vähensivät maissin tuotantoa ja tarjonnan riittävyyttä; 2) huonosta sadosta Euroopassa, erityisesti Ranskassa, kuivien ilmasto-olosuhteiden vuoksi; ja 3) Ukrainan sodasta, joka on saattanut lisätä sokerimaissin tuottajien energiakustannuksia ja vähentää sokerimaissin tarjontaa. CFNA katsoi lisäksi, että vuonna 2022 Kiinan vientimyynnin rakenne muuttui Lidlin tekemän suuren tilauksen vuoksi. Se katsoi, että huono sato Euroopassa on saattanut vaikuttaa sokerimaissin tarjontaan Euroopassa ja että Lidlin kaltaiset ostajat ovat saattaneet hankkia sitä varastoon välttääkseen tarjonnan puutteen.

(8)

Komissio muistuttaa CFNA:ta siitä, että tutkimusajanjakso määriteltiin perusasetuksen 6 artiklan mukaisesti siten, että se kattoi vähintään kuuden kuukauden jakson välittömästi ennen menettelyn aloittamista. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(9)

Väitteestä, jonka mukaan Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu johtui polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta Thaimaasta peräisin olevassa tuonnissa, komissio muistuttaa CFNA:ta siitä, että kyseiset toimenpiteet ovat olleet voimassa vuodesta 2009. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(10)

CFNA ei toimittanut näyttöä tukeakseen väitettä, jonka mukaan viennin muutos johtuisi ainoastaan vähittäismyyjä Lidlin merkittävästä tilauksesta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(11)

CFNA väitti myös, että valituksessa ei osoitettu unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävää vahinkoa, ja katsoi, että Kiinasta tulevan tuonnin kasvu ei vaikuttanut kielteisesti valituksen tekijän kehitykseen tuotannon, kapasiteetin, kapasiteetin käyttöasteen, varastojen ja myyntihintojen osalta.

(12)

Valituksessa esitettyjä tietoja koskevan komission arvion mukaan tutkimuksen vireillepanon perusteena oli riittävä näyttö merkittävästä vahingosta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(13)

CFNA väitti lisäksi, että Kiinasta tuleva tuonti ei ole ainoa syy valituksen tekijälle aiheutuneeseen vahinkoon, ja viittasi johdanto-osan 6 kappaleessa kuvattuihin tekijöihin. Se muistutti Kiinasta peräisin olevan soijavalkuaisen tuontia koskevasta polkumyyntitutkimuksesta (4), jossa komissio havaitsi, että hintojen nousun ja unionin tuotannonalan heikon taloudellisen tuloksen ajallinen yhteys viittasi raaka-ainemarkkinoiden epävakauteen ja oli merkittävä syy unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, mikä poisti Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välisen syy-yhteyden. CFNA väitti, että tilanne olisi tässä tutkimuksessa samankaltainen.

(14)

Komission näkemyksen mukaan mikään muu edellä mainittu mahdollinen selitys ei kumoa sitä päätelmää, että valituksessa oli riittävästi näyttöä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta, minkä vuoksi polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittaminen oli perusteltua.

(15)

Waren-Verein pyysi pidentämään tarkastelujaksoa vuoden 2020 huonojen satojen vaikutusten arvioimiseksi. Se pyysi tarkastelemaan myös muita kertaluonteisia vaikutuksia, kuten ostopäätösten kannalta suotuisia rahti- ja valuuttaehtoja.

(16)

Valituksessa analysoitiin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välistä positiivista syy-yhteyttä analysoimalla tuontimäärien suuntauksia, unionin myyntihintoja tarkastelujaksolla ja tärkeimpiä vahinkoindikaattoreita tarkastelujaksolla. Positiivinen yhteys voitiin näyttää todeksi osoittamalla, että mikään muu tekijä ei heikentänyt syy-yhteyttä. Tässä vaiheessa komissio piti valituksessa esitettyä syy-yhteyttä koskevaa näyttöä perusteltuna ja viittasi syy-yhteyttä koskevaan 5 jaksoon. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(17)

Lisäksi CFNA pyysi komissiota soveltamaan alhaisemman tullin sääntöä perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Se väitti, ettei valituksessa esitetty yksilöityä näyttöä raaka-aineisiin liittyvien vääristymien olemassaolosta.

(18)

Valituksen tekijä toimitti uskottavia ja merkityksellisiä todisteita siitä, että vireillepanon yhteydessä täytettiin kaikki oikeudelliset vaatimukset alhaisemman tullin säännön noudattamisesta luopumiseksi, mukaan lukien näyttö Kiinan teräsmarkkinoiden vääristymistä, jotka voisivat vaikuttaa terästölkkien hintaan. Tässä vaiheessa komissio piti valituksessa esitettyä näyttöä raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä perusteltuna. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(19)

Waren-Verein arvosteli menettelyn aloittamiselle valittua päivämäärää, joka rajoitti asianomaisten osapuolten mahdollisuutta osallistua tutkimukseen.

(20)

Komission yksiköt eivät voi vaikuttaa unionin tuotannonalan päätökseen siitä, milloin ne jättävät valituksen. Kun valitus on jätetty, komissio on oikeudellisesti velvollinen tekemään asiaa koskevan päätöksen ja ilmoittamaan asiasta asianomaisille osapuolille 45 päivän kuluessa perusasetuksen 5 artiklan 9 kohdan mukaisesti joko julkaisemalla tutkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai ilmoittamalla unionin tuotannonalalle valituksen hylkäämisestä.

(21)

Vientiä harjoittavien tuottajien otoksen valinnan osalta Waren-Verein pyysi valitsemaan viejät edustavalta pohjalta.

(22)

Komissio korosti, että perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen valinnan olisi oltava tilastollisesti edustava valinnan tekemisen ajankohtana käytettävissä olevien tietojen perusteella tai sen olisi perustuttava tuotannon, myynnin ja viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voi kohtuullisesti olla tutkimuksen kohteena, ottaen huomioon käytettävissä oleva aika.

(23)

Waren-Verein pyysi rajoittamaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valinnan Taric-koodiin 2005 80 00 ja jättämään Taric-koodin 2001 90 30 10 valinnan ulkopuolelle.

(24)

Komissio totesi, että mitään lisänäyttöä ei toimitettu tuotteen poissulkemista koskevan pyynnön perustelemiseksi. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(25)

Waren-Verein väitti, että rahtimaksuilla ja valuuttakursseilla oli kielteinen vaikutus tuotteiden hintoihin, ja pyysi ottamaan ne huomioon normaaliarvoa laskettaessa. Lisäksi Waren-Verein kyseenalaisti sellaisten tuotteiden hintojen vertailukelpoisuuden, jotka kuuluvat tuotteen kuvaukseen mutta jotka eroavat toisistaan koon, loppukuluttajien, pakkauksen tai toimitusehtojen osalta.

(26)

Hintojen vertailukelpoisuutta koskevien kysymysten osalta komissio vakuutti Waren-Vereinille, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti vientihintoja ja normaaliarvoa verrataan kaupan samassa portaassa ja mahdollisimman samanaikaisten myyntien osalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon muut mahdolliset hintojen vertailuun vaikuttavat erot. Tarvittaessa voidaan tehdä oikaisuja fyysisiä ominaisuuksia, kuljetus- ja rahtiehtoja, pakkausta, valuutan muuntamista ja muita tekijöitä koskevien erojen huomioon ottamiseksi.

(27)

Waren-Verein pyysi ottamaan tutkimuksessa huomioon kuluttajien ja kauppiaiden edut. Yhdistys väitti, että sokerimaissin hinnat todennäköisesti nousevat, mikä on vastoin kuluttajien etuja, jos polkumyyntitullit otetaan käyttöön. Järjestö katsoi, että toimenpiteitä ei pitäisi ottaa käyttöön, kun otetaan huomioon tulevat huonot sadot ja muut tuontiin vaikuttavat odottamattomat tapahtumat EU:ssa. Se väitti myös, että EU:n sokerimaissin tuottajat ovat taloudellisesti riittävän vahvoja eikä niitä tarvitse suojella polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä.

(28)

Komissio muistuttaa Waren-Vereinia siitä, että unionin etua arvioidaan osana tutkimusta eikä valitusvaiheessa. Näin ollen kaikkien osapuolten näkemyksiä arvioidaan tämän asetuksen 7 jaksossa.

1.5   Otanta

(29)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Unionin tuottajia koskeva otanta

(30)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Se valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän perusteella EU:ssa tutkimusajanjaksolla. Tähän otokseen valittiin kaksi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus arvioidusta kokonaistuotannosta oli yli [29–38] prosenttia ja arvioidusta kokonaismyyntimäärästä unionissa yli [39–48] prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Otoksesta ei saatu huomautuksia. Sen vuoksi unionin tuotannonalan otos vahvistettiin.

Etuyhteydettömien tuojien otanta

(31)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(32)

Kuusi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahden etuyhteydettömän tuojan otoksen käyttäen valintaperusteena tarkasteltavana olevan tuotteen suurinta tuontimäärää unionissa. Kaikkia tiedossa olevia tuojia, joita asian tiedettiin koskevan, kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Toinen otokseen valituista tuojista ilmoitti komissiolle, että se ei enää halunnut toimia yhteistyössä, eikä toimittanut kyselylomakevastausta. Sen vuoksi komissio päätti korvata tämän tuojan toisella tuojalla. Muutoksesta ilmoitettiin tämän mukaisesti asianomaisille osapuolille. Muutetusta otoksesta ei esitetty huomautuksia.

Vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(33)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa nimeämään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(34)

Kaksikymmentäkolme asianomaisen maan yritystä toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kaksi näistä yrityksistä oli etuyhteydessä toisiinsa, ja yksi ei ollut vientiä harjoittava tuottaja. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Otoksen valinnasta ei esitetty huomautuksia, ja komissio vahvisti otoksen.

1.6   Kyselylomakevastaukset ja tarkastuskäynnit

(35)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(36)

Lisäksi valituksen tekijä toimitti valituksessaan riittävää alustavaa näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinassa. Kuten vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin, tutkimus kattoi kyseiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät sen määrittämiseksi, tulisiko perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä soveltaa Kiinaan. Tästä syystä komissio lähetti Kiinan viranomaisille täydentäviä kyselylomakkeita.

(37)

Komissio lähetti kyselylomakkeet valituksen tekijälle, unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille sekä tiedossa oleville tuojille. Samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (5) vireillepanopäivänä.

(38)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

—

Bonduelle Europe Long Life, Ranska ja Bonduelle Central Europe, Unkari

—

Dawtona Sp z o.o., Puola

Tuojat

—

Otto Franck Import GmbH & Co. KG, Augsburg, Saksa

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa

Sunflower Group

—

Sun Flower Food Industry (Xinfeng) Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

—

Sunny Food Industry Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

Tongfa Group

—

Zhangzhou Tongfa Foods Industry Co., Ltd, Zhangzhou, Kiina

—

Fujian Tongfa Foods Group Co., Ltd, Xiamen City, Kiina.

(39)

Lisäksi komissio tarkisti valituksen tekijän, Ranskan Pariisissa toimivan AETMD:n, toimittaman makrokyselyn.

1.7   Perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen

(40)

Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se määrittäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä, jäljempänä 3.2.1 jaksossa kuvatulla tavalla.

(41)

Sunflower Groupiin sovellettiin osittain 18 artiklaa sellaisten tietojen osalta, jotka koskivat jäljempänä 3.3 jaksossa kuvattujen vientihintoja koskevien päätelmien kannalta merkityksellisten CIF-hintojen ja luottokustannusten laskentaa.

(42)

Tongfa Groupiin sovellettiin osittain 18 artiklaa myös sellaisten tietojen osalta, jotka koskivat jäljempänä 3.4 jaksossa kuvattujen vientihintoja koskevien päätelmien kannalta merkityksellisten CIF-hintojen laskentaa. Lisäksi 18 artiklaa sovellettiin myös työvoiman laskentaan käytettyjen työtuntien määrittämiseen tuotannontekijänä jäljempänä 3.2.3.1 jaksossa kuvatulla tavalla.

1.8   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(43)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2023 ja 30 päivän syyskuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2021 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2.   TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tutkimuksen kohteena oleva tuote

(44)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on jyvinä tuotava etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty jäädyttämätön sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) ja jyvinä tuotava, muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty jäädyttämätön sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), joka ei kuulu nimikkeeseen 2006 ja joka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin ex 2001 90 30 (Taric-koodi 2001 90 30 10) ja ex 2005 80 00 (Taric-koodi 2005 80 00 10).

(45)

Sokerimaissia käytetään ihmisravinnoksi. Tuote pannaan yleensä esille säilyketölkeissä, mutta se voidaan panna esille myös lasitölkeissä, tetrapakkauksissa tai pusseissa.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(46)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

2.3   Samankaltainen tuote

(47)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

—

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote

—

asianomaisen maan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tutkimuksen kohteena oleva tuote sekä

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tutkimuksen kohteena oleva tuote.

(48)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(49)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa oli saatavilla riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio katsoi aiheelliseksi panna vireille kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskevan tutkimuksen ottaen huomioon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan.

(50)

Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja tietyn valmistetun tai säilötyn jyvämaissin (sokerimaissin) tuotantoon käytetyistä tuotantopanoksista. Neljätoista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tarvittavat tiedot.

(51)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(52)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Komissio totesi lisäksi tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(53)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 12 päivänä maaliskuuta 2025 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi mahdolliset edustavat maat vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella (nämä maat olivat Kolumbia, Malesia, Meksiko, Serbia, Thaimaa ja Turkki).

(54)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 6 päivänä kesäkuuta 2025 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’toinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan edustavaksi maaksi Malesian. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton Fraser and Neave Holdings BHD -yrityksestä (edustavassa maassa toimiva tuottaja) saatavilla olevien tietojen perusteella.

(55)

Komissio päätteli, että Kolumbiaa, Serbiaa ja Turkkia ei pitäisi pitää edustavina maina etenkään siksi, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja/tai vastaavia tuotteita tuottavia yrityksiä koskevia olennaisia, julkisesti saatavilla olevia taloudellisia tietoja ei ole. Lisäksi Thaimaa ei vaikuta olevan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettu asianmukainen edustava maa, koska tuoreen sokerimaissin tuontihintoihin vaikuttavat vääristymät Kiinasta tulevan tuonnin määrän vuoksi.

(56)

Komissio ei ehdottanut Meksikoa edustavaksi maaksi, koska tuoreen sokerimaissin tuontitietoja ei ollut saatavilla. Tuoreen sokerimaissin tuotanto on tärkein tuotannontekijä, jonka osuus kokonaisvalmistuskustannuksista on noin 50 prosenttia.

(57)

Komissio totesi, että Malesia soveltuisi vertailukohdaksi tärkeimmille tuotannontekijöille (tuore sokerimaissi ja tölkit). Komissio totesi, että tuoreelle sokerimaissille on saatavilla sopiva tuontihinta Kiinasta tulevan tuonnin vähäisyyden vuoksi. Vaikka tölkkien määristä 78 prosenttia hankittiin Kiinasta, komissio totesi, että Kiinasta hankittujen tölkkien ja muista lähteistä hankittujen tölkkien hinnoissa oli suuri ero (ensin mainitut noin 14 CNY/kg ja jälkimmäiset 28 CNY/kg). Koska ei ole näyttöä siitä, että muista lähteistä peräisin olevien tölkkien hinta olisi vääristynyt, komissio ehdotti, että kyseistä hintaa käytettäisiin vertailuarvona. Kiinan hinnat eivät vaikuttaneet muista lähteistä peräisin olevien tölkkien tuontiin, ja muun tuonnin määrät ja hinnat pysyivät edustavina. Lisäksi Fraser and Neave Holdings BHD:n tiedot soveltuivat erityisen hyvin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa koskevien tietojen lähteeksi, koska vuoden 2024 vuosikertomus koski tutkimusajanjaksoa (lokakuun 30 päivästä 2023 syyskuuhun 2024).

(58)

Sen vuoksi komissio päätti alustavasti valita Malesian sopivimmaksi edustavaksi maaksi. Asianomaisten osapuolten huomautukset ensimmäisestä ja toisesta muistiosta ja erityisesti edustavan maan valinnasta, käsitellään jäljempänä 3.2.2 jaksossa.

3.2   Normaaliarvo

(59)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(60)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(61)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

3.2.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

(62)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

—

kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

—

valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin;

—

syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin;

—

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

—

palkkakustannusten vääristyminen;

—

mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia. ”

(63)

Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa oleva luettelo ei ole kumulatiivinen, sen kaikkien kohtien ei tarvitse toteutua, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Lisäksi samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen.

(64)

Mahdollinen päätelmä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä on kuitenkin tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät ole markkinavoimien vapaan kehityksen tulosta.

(65)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(66)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin, jäljempänä ”maaraportti” (6), joka sisältää näyttöä valtion merkittävästä puuttumisesta toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityisistä vääristymistä monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja valikoiduilla sektoreilla (kuten kemikaalisektorilla). Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin todistamaan vääräksi tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanon yhteydessä.

(67)

Valituksen tekijä väitti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole markkinavoimien vapaan kehityksen tulosta, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi normaaliarvon määrittämiseen ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia.

(68)

Valituksen tekijä viittasi kantansa tueksi raporttiin sisältyvään näyttöön erityisesti vääristymistä keskeisissä tuotannontekijöissä, joita ovat maa, energia, pääoma, raaka-aineet ja työvoima, sekä säilötyn sokerimaissin tuotannon keskeisissä raaka-aineissa, kuten teräksessä ja alumiinissa. Valituksen tekijä väitti, että merkittäviä vääristymiä esiintyi kaikissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa luetelluissa seikoissa.

(69)

Valituksen tekijä väitti erityisesti, että Kiinan viranomaiset harjoittavat määräysvaltaa, valvontavaltaa ja ohjausvaltaa Kiinan säilötyn sokerimaissin alalla, joka on olennainen osa säilyketeollisuutta. Kantelija luetteli useita poliittisia toimenpiteitä, joiden vuoksi kiinalaiset tuottajat noudattavat Kiinan kommunistisen puolueen ideologiaa; pyritään vientiin suuntautuneeseen toimintatapaan erityisesti uusi silkkitie -aloitteen avulla; ala keskittyy vahvasti, minkä vuoksi markkinatoimijoita on vain kourallinen; kiinalaiset tuottajat saavat valtiontukea.

(70)

Tärkeimmistä kansallisista poliittisista toimenpiteistä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kantelija totesi seuraavaa:

—

kansallinen 14. viisivuotissuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea, lujittaa ja vahvistaa maataloustuotteita ja tuotantovalmiuksia (7);

—

Kiinan säilyketeollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jossa korostetaan vakaan vientipolitiikan merkitystä ja tarvetta parantaa alan kansainvälistä kilpailukykyä ja joka sisältää säilyketeollisuuden kannustimia lueteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi (8);

—

Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston maatalous- ja maaseutualueiden nykyaikaistamista koskevat lausunnot keskeisten maaseudun elvyttämistoimien kokonaisvaltaisesta edistämisestä vuonna 2023 (9);

—

Kiinan säilyketeollisuusliiton, jäljempänä ’CCFIA’, kolmen vuoden erityistoimintasuunnitelma (2021–2023), jonka tavoitteena on parantaa säilyketeollisuuden tuottajien välistä yhteistyötä (10).

(71)

Maakunta- ja kuntapoliittisista toimenpiteistä säilyketeollisuuden tukemiseksi kantelija totesi seuraavaa:

—

Guandongissa maataloustuotteiden jalostusteollisuuden kehittämissuunnitelma (2018–2025), jolla pyritään rakentamaan ja optimoimaan alkujalostuslaitoksia ja takaamaan tuki useille hankkeille (11);

—

Heilongjiangissa maataloustuotteiden jalostusteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamista koskeva kolmivuotinen toimintasuunnitelma (2023–2025) (12), jonka tavoitteena on myös parantaa maataloustuotteiden jalostuksen teollista järjestelmää, sekä siihen liittyvä ilmoitus kolmivuotisen toimintasuunnitelman (2023–2025) käynnistämisestä maataloustuotteiden jalostusteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamiseksi (kansanhallituksen ilmoitus) (13) ja ilmoitus useiden toimintapolitiikkojen käyttöön ottamisesta maataloustuotteiden intensiivisen jalostusteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen tukemiseksi (14);

—

Suihan kunnassa (Heilongjiang) maataloustuotteiden jalostusteollisuuden laadukkaan kehittämisen vauhdittamista koskevissa täytäntöönpanolausunnot (2023–2025), joissa todetaan, että maataloustuotteiden prosessointiyritysten, kuten maissinjalostusteollisuuden, olisi saatava lisää poliittista tukea muun muassa innovatiivisten rahoituspalvelujen avulla (15).

(72)

Lisäksi valituksen tekijä huomautti, että Kiinan viranomaiset valvovat taloutta myös toimimalla valtion omistamissa yrityksissä ja yksityisissä yrityksissä kommunistisen puolueen komiteoiden kautta ja nimittämällä keskeisiä johtohenkilöitä, jotka ovat yleensä paitsi puolueen jäseniä myös puolueen hierarkian ylemmissä viroissa (16). Valituksen tekijä havainnollisti tätä alan tuottajia koskevilla yksityiskohtaisilla esimerkeillä, muun muassa seuraavilla:

—

Hangzhou Wahaha Group Co Ltd, jonka perustaja ja puheenjohtaja oli kommunistisen puolueen edustaja Zhejiangin kongressissa (17);

—

Huanlejia Food Group: puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, joihin yrityksen sääntelyasiakirjoissa viitataan johdonmukaisesti nimellä ” kommunistinen poliitikko ”  (18);

—

Hebei Yaxiong Modern Agriculture Co. Ltd.: yrityksen määräysvaltainen osakkeenomistaja on kuulunut Kiinan kansan poliittisen neuvoa-antavan konferenssin Hebein maakuntakomiteaan ja Hebein teollisuus- ja kauppaliittoon ja toiminut vihannessektorin kauppakamarin puheenjohtajana (19).

(73)

Valituksen tekijä totesi myös, että vääristymät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen alalla johtuvat Kiinan viranomaisten puuttumisesta tuotantoketjun alkupään sektoreihin, erityisesti raakamaissiin ja teräkseen.

(74)

Raakamaissiteollisuuden osalta valituksen tekijä huomautti, että valtaosa maissin viejistä on valtio-omisteisia yrityksiä, jotka ovat valituksen tekijän mukaan Kiinan viranomaisten välineitä, joilla ne pyrkivät saavuttamaan poliittiset tavoitteensa ja hyötymään asiaan liittyvästä valtiontuesta.

(75)

Valituksen tekijä huomautti teräsalan osalta, että suurin osa kiinalaisista teräksentuottajista on valtion omistamia yrityksiä, ja viittasi aiempiin tutkimuksiin, joissa komissio totesi, että alalla esiintyy vääristymiä (20).

(76)

Näiden tekijöiden vuoksi valituksen tekijä katsoi, että sokerimaissisektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä.

3.2.1.1   Kiinan kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävät vääristymät

(77)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu niin kutsuttuun sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus” (21).

(78)

Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (22). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on sen nimenomainen tehtävä. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä.

(79)

Kiinan varallisuuslainsäädäntö on tästä oiva esimerkki: Siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (23).

(80)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtamana. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot ja henkilöt). Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan.

(81)

Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä.

(82)

Säännöksen ensimmäisen virkkeen ”[s]osialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin virke ”[k]iinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema (24)”. Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä.

(83)

Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(84)

Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (25). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(85)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla.

(86)

Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen ja sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa asetetaan edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita.

(87)

Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen).

(88)

Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (26).

(89)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit ja poliittiset pankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (27).

(90)

Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä rahoitussektorin osat on institutionaalisesti ja operatiivisesti järjestetty niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (28).

(91)

Kolmanneksi valtion puuttuminen talouden toimintaan saa monenlaisia muotoja sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja näin heikennetään markkinatalouden periaatteita niiden alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (29).

(92)

Myös investoinneissa Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Investointien seuranta sekä investointeihin liittyvät erilaiset kannustimet, rajoitukset ja kiellot ovat merkittäviä välineitä, joilla viranomaiset pyrkivät tukemaan teollisuuspolitiikan tavoitteita, kuten valtion määräysvallan säilyttämistä keskeisillä sektoreilla tai kotimaisen teollisuuden pönkittämistä (30).

(93)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat perustana valtion puuttumiselle toimintaan ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien tehokas jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (31).

3.2.1.2   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai määräysvallassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(94)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloudesta.

(95)

Sokerimaissia tuottavat pääasiassa yksityiset yritykset, kuten Sunflower Food Industry Xinfeng Co. Ltd. (32), Zhangzhou Tongfa Food Industry Co. Ltd. (33) ja Runfeng Food Co. Ltd. (34) Säilörehualalla toimivat myös osittain valtion omistamat yritykset, kuten Hangzhou Wahaha -konserni (35), jossa valtion omistusosuus on 46 prosenttia (36).

(96)

Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on kuitenkin tullut normaali käytäntö paitsi valtion omistamissa yrityksissä myös yksityisissä yrityksissä (37), ja Kiinan kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita. Valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion määräysvallassa ja poliittisessa valvonnassa, sillä Kiinan valtio ja puoluerakenteet ovat tiukasti toisiinsa kietoutuneita.

(97)

Sokerimaissisektoriin sovelletaan lisäksi useita valtion politiikkoja, kuten valtiovarainministeriön ja maatalous- ja maaseutuministeriön vuoden 2022 poliittisia painopisteitä: ”[m]aataloustoimialan yhdennetty kehittäminen. Koordinoidaan useiden kansallisten nykyaikaisten maatalousteollisuuspuistojen, etua tuottavien ja tunnusomaisten toimialaklustereiden sekä maatalouden vahvojen teollisuuskuntien suunnittelua ja rakentamista. Keskitytään kansallisen elintarviketurvan varmistamiseen ja tärkeiden maataloustuotteiden tehokkaaseen tarjontaan keskittyen riisiin, vehnään, maissiin, – – rakennetaan nykyaikainen maaseudun teollisuusjärjestelmä, joka perustuu vahvoihin teollisuuskaupunkeihin, joissa teollisuuspuistot toimivat moottoreina ja teollisuusklusterit runkona, maakunta-, lääni- ja kaupunkirakenteisiin ja kohteiden, linjojen ja alueiden koordinoituun edistämiseen yleisen teollisen kehityksen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi” (38).

(98)

Vastaavasti maatalouden ja maaseutualueiden nykyaikaistamisen edistämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa asetetaan seuraavat tavoitteet: ”[k]ansallisen elintarviketurvateollisuuden vyöhykkeen rakentaminen: [k]oordinoidaan riisin, vehnän, maissin, soijapapujen jne. tuotannon ja tarjonnan perusteella tuotanto-, jalostus-, varastointi- ja liikkumisvalmiuksien kehittämistä ja rakennetaan elintarviketurvateollisuuden vyöhykkeitä – –.” (39).

(99)

Valtion määräysvalta ja poliittinen valvonta näkyvät myös sektorin toimialajärjestöjen tasolla (40).

(100)

Esimerkiksi säilykeala kuuluu Kiinan kansallisen kevyen teollisuuden neuvoston, jäljempänä ’CNLIC (41)’, piiriin. CNLIC:n yhtiöjärjestyksen (42) 2 artiklassa kuvataan, että neuvoston tarkoituksena on ”tutkia perusteellisesti pääsihteeri Xi Jinpingin tärkeiden puheiden sarjan henkeä ja panna se täytäntöön”. Lisäksi 3 artiklassa määrätään, että neuvosto noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleisen johdon määräyksiä ja perustaa kommunistisen puolueen perustamisasiakirjan määräysten mukaisesti Kiinan kommunistisen puolueen yksikön, toteuttaa puolueen toimet sekä tarjoaa tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle (43).

(101)

CNLIC antaa ohjeita alalle (44) sekä CCFIA:lle (45) erityisesti osapuolten toiminnan ja päätöksenteon osalta. Vuonna 2022 neuvosto suositteli, että CCFIA:n ”pitäisi noudattaa puolueen rakentamisen ohjeita, ohjata alaa kuuntelemaan vankkumatta puoluetta ja seurata sitä vankkumatta sekä kannustaa yrityksiä kehittämään uusia vihannessäilykkeisiin – – perustuvia lajikkeita ja kehittää, vahvistaa ja tukea yrityksiä säilyketeollisuuden klustereiden kehittämisessä.” (46).

(102)

Näin ollen CCFIA:n yhteisösääntöjen (47) 4 artiklan mukaan yhdistys ”ottaa huomioon [kommunistisen puolueen] yleisen johdon, perustaa [kommunistisen puolueen] organisaation [kommunistisen puolueen] sääntöjen [– –] määräysten mukaisesti, harjoittaa puolueen toimintaa ja tarjoaa puolueorganisaatioiden toimintaa koskevat tarvittavat edellytykset. Kyseisen liiton rekisteri- ja hallintoasioista vastaava viranomainen on Kiinan kansantasavallan yhteiskunnallisista ja hallinnollisista asioista vastaava ministeriö, ja puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtava viranomainen on valtioneuvoston valtion omaisuuden valvonta- ja hallinnointitoimikunnan puoluekomitea.” Lisäksi yhdistys hyväksyy yhteiskunnallisista ja hallinnollisista asioista vastaavan ministeriön sekä valtion omaisuuden valvonta- ja hallinnointitoimikunnan puoluekomitean toteuttaman liiketoiminnan ohjauksen, valvonnan ja johtamisen (48). Lisäksi CCFIA:n yhteisösääntöjen 24 artiklan mukaan yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin on noudatettava puolueen linjaa, periaatteita ja politiikkoja ja heillä on oltava hyvät poliittiset ominaisuudet (49). Sunflower Food Industry Xinfeng Co. Ltd (50)., Zhangzhou Tongfa Food Industry Co. Ltd. ja Runfeng Food Co. Ltd (51). ovat kaikki CCFIA:n jäseniä (52).

(103)

Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimivat tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta.

3.2.1.3   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(104)

Kiinan valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska se on edustettuna yrityksissä. Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat merkittävä kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin.

(105)

Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä (53)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle.

(106)

Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä (54) muun muassa kohdistamalla painetta yksityisiin yrityksiin, jotta nämä asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (55).

(107)

Vuonna 2018 raportoitiin, että puoluesoluja oli 73 prosentissa noin 2,57 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä, ja kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (56). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat.

(108)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”), jäljempänä ’suuntaviivat’ (57), joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä.

(109)

Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä sekä annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yksiköissä (58).

(110)

Vaikka johtotehtävien ja kommunistisen puolueen jäsenyyden/toimintojen välillä ei ole voitu osoittaa järjestelmällisiä päällekkäisyyksiä tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajissa, tutkimuksessa vahvistettiin puolueen puuttuvan suoraan niiden hallinnointiin. Esimerkiksi puoluekomitea ja Nanjingin Jiangbein alueella sijaitsevan Panchengin katupiirin kauppakamarin puolueosasto (59) (alueella sijaitsee Runfeng Food Co:n tytäryhtiö) kuvailevat työtään siten, että siinä ”seurataan tiiviisti puolueen kehittämisen päälinjaa, jolla johdetaan kauppakamarin työtä [– –] toteuttaen monia toimenpiteitä puolueen kehittämisen ja kauppakamarin työn syvemmän yhdentymisen edistämiseksi. [– –] Kauppakamarin yleinen puolueosasto palvelee yrityksiä järjestämällä säännöllisesti ”palveluyrityksiä, kasvotusten” -seminaareja ja vierailuja auttaakseen yrityksiä kasvamaan ja vahvistumaan. Palvellessaan yrityksiä se on onnistuneesti esitellyt monia projekteja ja edistänyt Jiangsu Runfeng Food Co., Ltd.:n investointia kattavan esittelypuiston maataloustuotteiden lajittelukeskuksen rakentamiseen.” (60).

(111)

Lisäksi yksityisen talouden edistämisestä annetussa laissa, jäljempänä ”yksityistä taloutta koskeva laki”, määrätään, että ”yksityiset talousjärjestöt ja niiden toimijat tukevat [kommunistisen puolueen] johtoa [– –], noudattavat Kiinan sosialistista järjestelmää ja osallistuvat aktiivisesti nykyaikaisen sosialistisen vallan rakentamiseen” (61).

(112)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita entisestään (62). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä sokerimaissisektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektoreilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

3.2.1.4   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(113)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus-, alue- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on tällaisia suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön.

(114)

Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (63).

(115)

Lisäksi yksityistä taloutta koskevassa laissa säädetään, että ”valtion on vahvistettava yksityisten taloudellisten organisaatioiden toimijoiden muodostaman ryhmän rakentamista, vahvistettava ideologista ja poliittista ohjausta ja annettava näille toimijoille merkittävä rooli taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä; [– –] ohjata yksityisten taloudellisten organisaatioiden toimijoita harjoittamaan sosialismin ydinarvoja, olemaan isänmaallisia ja omistautuneita [– –] ja rakentamaan vahvasti kiinalaista sosialismia ja edistämään kiinalaista modernisaatiota; lisäksi säädetään, että yksityisten taloudellisten organisaatioiden ja niiden toimijoiden tulee [– –] hyväksyä valtiollinen ja yhteiskunnallinen valvonta harjoittaessaan tuotantoa ja operatiivista toimintaa.” (64).

(116)

Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet useita politiikkatoimia, joilla ohjataan tarkasteltavana olevan tuotteen alan toimintaa.

(117)

Edellä mainitut valtiovarainministeriön ja maatalous- ja maaseutuministeriön vuoden 2022 keskeiset politiikat (ks. johdanto-osan 97 kappale) sisältävät myös seuraavan säännöksen, joka vaikuttaa alan toimintaan: ”valtio jatkaa maissin ja soijan tuottajien tukipolitiikan, riisin tukipolitiikan ja suurien viljaa tuottavien maakuntien kannustinpolitiikkojen ja muiden samankaltaisten politiikkojen täytäntöönpanoa, jotta voidaan vahvistaa maatalouden tarjontapuolen rakenneuudistusten vaikutuksia ja varmistaa kansallinen elintarviketurva.” Lisäksi asiakirjassa säädetään palkkioista tärkeimmille viljaa tuottaville maakunnille ja edelleen seuraavaa: Laajennetaan tuen soveltamisalaa suuriin riisin, vehnän ja maissin siemeniä tuottaviin maakuntiin ja edistetään siementeollisuuden muutosta ja uudenaikaistamista (65).

(118)

Maatalouden ja maaseutualueiden nykyaikaistamisen edistämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (66) määritetään seuraavat tavoitteet: ”Parannetaan viljantuotannon tukipolitiikkoja. Vakiinnutetaan viljanviljelijöiden tuet, parannetaan riisin ja vehnän vähimmäisostohintapolitiikkaa sekä maissin ja soijan tuottajien tukipolitiikkaa. Parannetaan tärkeimmille viljantuotantoalueille suunnattua korvausmekanismia ja parannetaan tärkeimpien viljantuotantoalueiden tukipolitiikkajärjestelmää” (67). Istutusalan kehittämistä kansallisella tasolla koskevan 14. viisivuotissuunnitelman (68) mukaan ”14. viisivuotissuunnitelman aikana tutkimme laajentumismahdollisuuksia, lisäämme tuotantokapasiteettia, optimoimme rakenteita, edistämme monipuolista kehitystä ja parannamme huoltovarmuusvalmiuksia.” (69)

(119)

Lisäksi ”puolueen ja hallituksen päätösten ja suuntaviivojen (70)” toteuttamiseksi CCFIA antoi Kiinan säilykealan kehittämistä kokevan 14. viisivuotissuunnitelman (71), jossa asetettiin määrällisiä tavoitteita, kuten ”rakennetaan kolme esittelypaikkaa laadukkaille säilykkeiden raaka-aineille, luodaan viisi innovaation esittely-yksikköä, kehitetään uusi yhtenäinen kansallinen säilykealan klusteri, kehitetään kymmenen vaikutusvaltaista ja maineikasta brändiä”, sekä laadullisia tavoitteita kuten ”kehitetään aktiivisesti säilykevalikoimaa kuten vihanneksia [ja] ohjataan maatalousalueita kehittämään vihreitä ja laadukkaita kasveja ja lajikkeita – – ja luodaan vastaavia teollisuusklustereita” (72).

(120)

Maakuntatasolla Jiangxi antoi 14. viisivuotissuunnitelman korkealaatuisen valmistusteollisuuden kehittämisestä tavoitteenaan ”laajentaa ja kasvattaa elintarviketeollisuuden arvoketjua edelleen, lisätä tuotteiden arvonlisäystä [niin, että] vuoteen 2025 mennessä maakunnan elintarvikkeiden jalostusteollisuuden koko saavuttaa 850 miljardia juan renminbiä. [– –] Säilöttyjen hedelmien ja vihannesten alalla [meidän tulee] rakentaa vihannesten ja hedelmien jalostamoja [– –] ja laajentaa sekä vahvistaa hedelmä- ja vihannesjalostusklusteria Kaakkois-Fujianissa.” (73)

(121)

Sunflower Food Industry Xinfeng Co. Ltd on sijoittunut Jiangxiin ja Zhangzhou Tongfa Food Industry Co. Ltd on sijoittunut Fujianiin.

(122)

Lisäksi Heilongjiangin taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä vuoden 2035 näkymiä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa pyritään ”laajentamaan maltillisesti suurisatoisten viljelyskasvien, kuten maissin, tuotantoa [– –] ja rakentamaan kansallinen korkeatasoinen maissin ja soijapapujen tuotantoperusta” (74).

(123)

Tarkasteltavana olevan tuotteen alalla Heilongjiang julkaisi maissinjalostusteollisuuden kehityssuunnitelman (2021–2025) (75), jonka mukaan maakunta aikoo ”kehittää ja perustaa joukon johtavia ja alan perustana toimivia yrityksiä, joiden kärjessä ovat 10 miljardin [juan renmibin] arvoiset yritykset, keskeisen tuen tarjoamiseksi modernin maissinjalostusteollisuuden järjestelmän rakentamiselle” ja ”edistää yritysten muutosta ja vahvistumista, [– –] kannustaa maissinjalostusyrityksiä kiihdyttämään teknologista muutosta, ottamaan käyttöön edistyneitä ja soveltuvia teknologioita ja prosesseja, poistamaan vanhat laitteet käytöstä, ottamaan käyttöön ja hankkimaan edistyneitä laitteita ja tuotantolinjoja sekä parantamaan keskeistä kilpailukykyä.” (76)

(124)

Lisäksi Shandongin maakunta käynnisti vuonna 2024 pilottihankkeen (77), jolla edistetään, nykyaikaistetaan ja kehitetään maissiteollisuutta ja tarjotaan merkittävää verotukea tutkimukselle ja kehitykselle.

(125)

Myös Jilinissä on julkaistu erityisiä etuuskohteluun perustuvia politiikkoja, jotka hyödyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannonalaa. Jilinin maakunnan veroviraston verkkosivustollaan julkaiseman raportin mukaan Jilinin maakunnan verovirasto ”laatii luettelon politiikan avulla tarjottavista eduista sekä osa-alueista, joilla tarvitaan pikaisia toimia, ja mukauttaa luetteloa. Yrityksillä on tarpeita, ja veroviranomainen vastaa näihin tarpeisiin. Käytettävissä on riittävästi poliittisia välineitä teollisuuden parantamiseksi.” (78)

(126)

Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja kontrolloivat lähes kaikkia alan kehittämisen ja toiminnan osatekijöitä ja tuotantoketjun alkupään tuotantopanoksia.

(127)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen toimijat noudattamaan sektorille asetettuja julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

3.2.1.5   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(128)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän toteuttamaan riittävästi omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja eikä turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano.

(129)

Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka käytännössä estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (79).

(130)

Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maanomistukseen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (80). Valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla), ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeuksia avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyillä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja tietyt ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (81). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (82).

(131)

Kiinan talouden muiden sektorien tapaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavat koskevan täysin myös kemiansektoria ja siten myös sokerimaissin tuotannonalaa. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi.

(132)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla.

3.2.1.6   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(133)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi täysin kehittyä Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (83).

(134)

Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen kollektiivisiin neuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (84). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin.

(135)

Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja pienempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (85). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(136)

Siitä, että sokerimaissialalla ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten sektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun tuotannonala saa pääomaa tai hankkii tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

3.2.1.7   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(137)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(138)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (86), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita perusteita kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien suurten rahoituslaitosten johtajat) (87), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön viranomaisten suunnittelemaa julkista politiikkaa.

(139)

Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (88). Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus. Muun muassa kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö kuitenkin osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(140)

Kiinan viranomaiset ovat esimerkiksi selventäneet, että Kiinan kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisessä kaupallisessa pankkitoiminnassa tehtäviä päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta onkin puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisessa toiminnassa ja johtamiseen liittyvissä asioissa (89). Kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on myös otettava nyt huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (90).

(141)

Esimerkiksi Sunflower Food Industry Xinfeng Co. Ltd. allekirjoitti Ganzhoun kunnan rahoitusviraston valvonnassa yhteistyösopimuksen valtion omistaman Jiujiang Bankin Ganzhoun tytäryhtiön kanssa ”tukeakseen yritystä liiketoiminnan laajentamisessa, sen markkinaosuuden kasvattamisessa ja yrityksen kehittämisen tukemisessa” (91).

(142)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja mahdollisen epäsuoran valtiontakauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin (92). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi (93). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole kaikille markkinatoimijoille samat.

(143)

Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Osoituksena tästä on yritysten velkaantumisasteen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä heikentymisestä huolimatta. Tämä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei toimi normaalien kaupallisten reaktioiden mukaisesti.

(144)

Kolmanneksi vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus oli vuoden 2018 lopussa edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta (94). Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue vaati ”lainamarkkinoiden korkotason laskemista” (95). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(145)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt nopeasti ja Kiinan viranomaiset ovat useaan otteeseen valinneet toimintalinjakseen joko maksukyvyttömyystapahtumien välttämisen, mikä on johtanut niin kutsuttujen zombie-yritysten syntymiseen, tai velan siirtämisen (esimerkiksi sulautumien kautta tai muuntamalla velan osakkeiksi), jolloin ei välttämättä poisteta velkaongelmaa tai puututa sen juurisyihin.

(146)

Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(147)

Tässä tutkimuksessa ei esitetty näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

3.2.1.8   Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(148)

Komissio totesi, että maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä ja maaraportin I osiossa kuvatut tosiseikat sekä Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään edellä ja maaraportin II osiossa.

(149)

Komissio muistutti myös, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan tiettyjä tuotantopanoksia. Kun tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan hallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla. Nämä vääristymät on kuvattu yksityiskohtaisesti edellä, erityisesti 3.2.1.1 jaksossa. Komissio huomautti, että näiden vääristymien taustalla olevaa sääntelykehystä sovelletaan yleisesti ja että kyseisiä sääntöjä sovelletaan sokerimaissin tuottajiin siinä missä muihinkin talouden toimijoihin Kiinassa. Sen vuoksi vääristymät vaikuttavat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kustannusrakenteeseen.

(150)

Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osio).

(151)

Pääoman, maan, työvoiman, energian ja raaka-aineiden jakamiseen liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(152)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

3.2.2   Edustava maa

Yleiset huomautukset

(153)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

—

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on Maailmanpankin tietokannan perusteella samanlainen kuin Kiinalla (96);

—

tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottaminen kyseisessä maassa;

—

asiaa koskevien tietojen helppo saatavuus edustavassa maassa.

—

Jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetettiin tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(154)

Kuten johdanto-osan 53 ja 54 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä: Muistioissa kuvataan edellä lueteltujen kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö sekä käsitellään osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia. Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Malesiaa tässä tapauksessa asianmukaisena edustavana maana, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(155)

Ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi Kolumbian, Malesian, Meksikon ja Serbian, Thaimaan ja Turkin maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa (eli Maailmanpankki on luokitellut ne Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella), ja niissä tiedettiin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(156)

AETMD väitti, että Kolumbian, Malesian, Serbian, Thaimaan tai Turkin osalta komission ensimmäisessä muistiossa todettiin, että kaikkia tuotanto- ja myyntitekijöihin liittyviä tietoja ei ollut saatavilla. Se katsoi myös, että tuotanto- ja myyntitekijöiden hinnat ja kustannukset olivat vääristyneet. Tämän vuoksi se kannatti Meksikon käyttämistä edustavana maana.

(157)

CFNA väitti, että Malesia oli sopiva edustava maa, koska saatavilla oli tietoja yrityksestä, joka kuuluu samaan yleiseen luokkaan kuin tarkasteltavana oleva tuote eli pakattujen elintarvikkeiden, kuten säilykkeiden ja juomien, tuotantoon ja myyntiin. CFNA väitti myös, että Thaimaa, Kolumbia ja Turkki olisi suljettava pois ehdotettujen edustavien maiden joukosta, koska niihin tuodaan runsaasti tuoretta sokerimaissia Kiinasta. Lisäksi CFNA katsoi, että Meksiko olisi suljettava pois, koska sinne ei tuoda suuria määriä tölkkejä.

Asiaa koskevien tietojen helppo saatavuus edustavassa maassa

(158)

Komissio totesi ensimmäisessä muistiossa, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottaviksi maiksi yksilöidyissä maissa, eli Kolumbiassa, Malesiassa, Meksikossa, Serbiassa, Thaimaassa ja Turkissa, tietojen saatavuus oli tarkistettava erityisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajilta helposti saatavien rahoitustietojen osalta.

(159)

Kolumbian, Serbian ja Turkin osalta ei havaittu helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja.

(160)

Malesian osalta todettiin, että yhdellä yrityksellä (Fraser and Neave Holdings BHD) oli helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot koko tutkimusajanjakson ajalta.

(161)

Meksikon osalta todettiin, että yhdellä yrityksellä (Grupo Herdez) oli helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot vuodelta 2023.

(162)

Thaimaan osalta todettiin, että kahdella yrityksellä (Chin Huay PCL ja Sunsweet PCL) oli helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot vuodelta 2023.

(163)

Ensimmäiseen muistioon saatiin huomautuksia CFNA:lta ja AETMD:ltä.

(164)

CFNA väitti, että Malesia oli sopiva edustava maa, koska saatavilla oli tietoja yrityksestä, joka kuuluu samaan yleiseen luokkaan kuin tarkasteltavana oleva tuote eli pakattujen elintarvikkeiden, kuten säilykkeiden ja juomien, tuotantoon ja myyntiin.

(165)

Toisessa muistiossaan komissio oli yhtä mieltä asianomaisten osapuolten kanssa siitä, että Kolumbiaa, Serbiaa ja Turkkia ei pitäisi enää pitää edustavina maina alustavassa vaiheessa, koska helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja ei ole.

(166)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille toisen muistion yhteydessä aikovansa käyttää Malesiaa asianmukaisena edustavana maana ja yritystä Fraser and Neave Holdings BHD perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(167)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Malesian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Fraser and Neave Holdings BHD -yrityksen soveltuvuudesta edustavassa maassa toimivaksi tuottajaksi.

(168)

Tongfa Group vastusti ehdotetun yrityksen (Fraser and Neave Holdings BHD) käyttämistä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voittotietojen osalta, koska se ei tuota tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Tongfa Group ehdotti sen sijaan Thaimaassa toimivaa sokerimaissin tuottajaa. Komissio totesi, että tämä oli vastoin Tongfa Groupin ensimmäisessä muistiossa esittämiä näkemyksiä, jolloin se ehdotti Fraser and Neave Holdings BHD:tä sopivaksi yritykseksi edustavassa maassa.

(169)

Komissio ei voinut hyväksyä tätä väitettä, koska Thaimaa on jo hylätty sopivana edustavana maana. Lisäksi Fraser and Neave Holdings BHD valmistaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan kuuluvia tuotteita eli elintarvike- ja juomatuotteita, myös säilyketuotteita.

(170)

Malesian osalta todettiin, että yli 70 prosenttia tölkkien tuonnista ja alle 21 prosenttia tuoreen sokerimaissin tuonnista oli peräisin Kiinasta.

(171)

Meksikon osalta todettiin, että GTA:han ei ollut kirjattu tuoreen sokerimaissin tuontia. Tölkeistä alle 20 prosenttia tuli Kiinasta.

(172)

Thaimaan osalta todettiin, että lähes kaikki tuoreen sokerimaissin tuonti ja yli puolet tölkkien tuonnista oli peräisin Kiinasta.

(173)

AETMD väitti, että Malesian ja Thaimaan osalta komission ensimmäisessä muistiossa todettiin, että kaikkia tuotanto- ja myyntitekijöihin liittyviä tietoja ei ollut saatavilla. Se katsoi myös, että tuotanto- ja myyntitekijöiden hinnat ja kustannukset olivat vääristyneet Kiinasta tulevan tuonnin vuoksi. Tämän vuoksi se kannatti Meksikon käyttämistä edustavana maana.

(174)

CFNA väitti, että Thaimaa, Kolumbia ja Turkki olisi suljettava pois ehdotettujen edustavien maiden joukosta, koska niihin tuodaan runsaasti tuoretta sokerimaissia Kiinasta. Lisäksi CFNA katsoi, että Meksiko olisi suljettava pois, koska sinne ei tuoda suuria määriä tölkkejä.

(175)

Toisessa muistiossaan komissio totesi, että Thaimaata ei pitäisi katsoa alustavassa vaiheessa edustavaksi maaksi, koska Kiinasta tuodaan runsaasti tuoretta sokerimaissia ja tölkkejä, joiden osuus valmistuskustannuksista on noin 75 prosenttia.

(176)

Komissio totesi myös, että Meksikoa ei pitäisi enää pitää edustavana maana, koska pääraaka-ainetta (tuoretta sokerimaissia) ei tuoda Meksikoon.

(177)

Komissio huomautti toisessa muistiossa myös, ettei ollut näyttöä siitä, että Kiinasta Malesiaan tuotujen tölkkien hinnat olisivat vaikuttaneet muun tuonnin hintoihin. Lisäksi alle 15 prosenttia tuoreen sokerimaissin tuonnista oli peräisin Kiinasta.

(178)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Malesiaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti asianmukaisena edustavana maana vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen muodostamiseksi normaaliarvon laskemista varten.

(179)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Malesian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi.

(180)

Toisen muistion julkaisemisen jälkeen AETMD toimitti tietoja tuoreen sokerimaissin viennistä Yhdysvalloista Meksikoon. Se väitti, että näiden tietojen perusteella komission olisi käytettävä edustavana maana pikemminkin Meksikoa kuin Malesiaa. Vastauksessaan CFNA huomautti, että nämä tiedot olivat vientitietoja, mikä tarkoittaa, että niihin oli lisättävä kustannuksia hintojen saattamiseksi CIF Meksiko -tasolle tullin maksamisen jälkeen. CFNA myös kiisti näiden tietojen arvon, koska se huomautti, että kyseiset määrät olivat vähäisiä, minkä vuoksi hinnat eivät olleet edustavia.

(181)

Komissio totesi, että kyseisen viennin hinta oli niin korkea, ettei ollut selvää, vaikuttiko näihin hintoihin vääristävä tekijä tai oliko viety tuote edes verrattavissa tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen.

(182)

CFNA huomautti, että toisessa muistiossa oli ristiriita tölkkien lähteen suhteen, koska muistiossa ehdotetaan Meksikon käyttämistä lähteenä, kun taas Malesia oli edustava maa. CFNA oletti, että tässä oli tapahtunut virhe. Tämä huomautus hyväksyttiin, koska viittaus Meksikoon todella oli virhe.

(183)

CFNA esitti lisähuomautuksen Malesian käyttämisestä tölkkien lähteenä, koska se ehdotti koodien 7310 21 91 ja 7310 21 99 keskihinnan käyttämistä. Tämä huomautus kuitenkin hylättiin, koska koodi 7310 21 91 koskee tinattuja tölkkejä ja koodi 7310 21 99 muita kuin tinattuja tölkkejä. Sen vuoksi komissio päätti käyttää yksinomaan koodia 7310 21 91 , kuten edellä olevassa taulukossa 1 esitetään.

(184)

CFNA ja Tongfa Group väittivät myös, että Meksikon tölkkien tuontimäärä oli absoluuttisesti mitattuna liian pieni, minkä vuoksi sen tuontihinta ei ollut edustava. Mainitut osapuolet eivät kuitenkaan täsmentäneet, mihin koodeihin ne viittasivat huomautuksellaan. Komissio totesi, että koodiin 7310 21 91 kuuluvia tölkkejä ei tuotu Meksikoon.

(185)

Toisen muistion julkaisemisen ja asianomaisten osapuolten huomautusten tarkastelun jälkeen komissio päätteli, että Malesia oli edelleen sopivin lähde vääristymättömien kustannusten määrittämiseksi. Tämä johtui suurelta osin vääristymättömien vertailuarvojen saatavuudesta tärkeimmille tuotantotekijöille (tuore sokerimaissi ja tölkit). Lisäksi Meksikoon tuodusta tuoreesta sokerimaisseista ja tölkeistä ei ole edelleenkään saatavilla asianmukaisia vääristymättömiä ja edustavia tietoja.

Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(186)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Malesia on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.2.2.1   Päätelmät

(187)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Malesia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

3.2.3   Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet

(188)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijät (kuten ainekset, energia ja työvoima), joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(189)

Myöhemmin komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen joidenkin tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Turkin tilastotietoja määrittääkseen työvoiman (97) (98) (99) ja energian (100) (101) vääristymättömät kustannukset.

(190)

Lisäksi komissio ilmoitti toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille, että koska täydelliset tiedot toimittaneiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijöitä oli niin suuri määrä ja koska joidenkin raaka-aineiden painoarvo kaikista tuotantokustannuksista oli mitätön, nämä vähäpätöiset erät ryhmiteltiin ”kulutushyödykkeiksi”. Lisäksi komissio ilmoitti, että se laskee kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja soveltaa tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

3.2.3.1   Tuotannontekijät

(191)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot, yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannontekijät

Tuotannontekijä

Tavaran koodi

Vääristymätön arvo (CNY)

Mittayksikkö

Raaka-aineet

Tuore sokerimaissi

0709 99 10

1,68

kg

Tölkit

7310 21 91

28,13

kg

 

 

 

 

Kulutushyödykkeet

Työvoima

Työvoima

Ei sovelleta

39

Tehdyt työtunnit

Energia

Maakaasu

Ei sovelleta

1,79

m3

Sähkö

Ei sovelleta

0,548

kWh

Biomassa

4401 39

3,65

kg

(192)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Tämän määrän määrittämiseksi komissio käytti otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneita kustannuksia prosenttiosuutena tuotantokustannuksista. Menetelmä selitetään täsmällisesti johdanto-osan 202 kappaleessa.

Raaka-aineet

(193)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (102) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 3.2.1 jaksossa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin.

(194)

Useiden tuotannontekijöiden osalta yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osan kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska näiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut merkittävää vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin käytetystä lähteestä riippumatta, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin, kuten 190 kappaleessa esitetään.

(195)

Tuotannontekijöiden tuontiin Malesiaan lisättiin tarvittaessa sovellettavat tullit.

(196)

Komissio lisäsi tuontihintoihin prosenttiosuuden tuotannontekijöiden tai tuotannon kuljetuksen kattamiseksi rajalta yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle vääristymättömien kuljetuskustannusten saamiseksi. Tämä lisäys vastasi kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden toimituskustannusten tosiasiallista prosenttiosuutta. Komissio katsoi, että tätä menetelmää voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista yrityksen tehtaalle toimitettuna.

Työvoima

(197)

Thaimaan tilastokeskus (103) julkaisee tarkat palkkatiedot talouden eri sektoreilta Thaimaassa. Sen raporteista ilmenevät valmistusteollisuuden kuukausipalkat. Tutkimusajanjakson keskimääräistä kuukausittaista arvoa on oikaistu asianmukaisesti muiden rahoitusosuuksien osalta lisäämällä siihen työntekijöiden eläkerahaston (EPF) maksut, (13 prosenttia), sosiaaliturvaorganisaation (SOCSO) maksut (1,75 prosenttia), työttömyysvakuutusjärjestelmän maksut (0,2 prosenttia) ja henkilöstöhallinnon kehittämisrahaston maksut (1 prosentti) (104) (105).

Sähkö

(198)

Komissio on käyttänyt Tenaga Nasional Berhadin julkaisemia sähkön hintatilastoja (106). Komissio käytti TNB:ltä saatavia teollisuussähkön tietoja kulutusluokassa Tariff E2 – teollisuuden keskijännitetariffit huippukuormitusaikana ja sen ulkopuolella kilowattitunteina, 0,355 RM/kWh (0,548 CNY/kWh).

Maakaasu

(199)

Teollisten käyttäjien maakaasun hinnat Malesiassa julkaisee Malesian energiavirasto (Suruhanjaya Tenaga) (107). Komissio käytti viimeisimpiä saatavilla olevia tietoja ja indeksoi ne inflaation perusteella, jotta ne vastaisivat tutkimusajanjakson hintaa.

(200)

Sen vuoksi komissio käytti tietoa tutkimusajanjakson kattavista teollisuuskaasun keskimääräisistä hinnoista eli 1,79 CNY/m3.

Tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitto

(201)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(202)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(203)

Vääristymättömän ja kohtuullisen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrän sekä voiton vahvistamiseksi komissio tukeutui Fraser and Neave Holdings BHD:tä koskeviin taloudellisiin tietoihin, jotka saatiin sen vuosikertomuksesta 2024 (lukuun ottamatta kuljetuksia) tutkimusajanjakson ajalta.

Laskelmat

(204)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(205)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Kulutusmäärät tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Komissio kertoi nämä tekijät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.2.3 jakso).

(206)

Sunflower Groupin osalta saatiin tarkastuskäynnin aikana tarkistettu versio tuotelajikohtaisista kulutusmääristä.

(207)

Tongfa Groupin osalta tarkastuskäynnillä keskusteltiin menetelmästä, jolla tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen käytetyt työtunnit jaettiin. Tongfa Group tuotti tutkimusajanjaksolla useita säilyketuotteita. Komissio kyseenalaisti tarkastuskäynnillä menetelmän, jota käytettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotannon työtuntien kulutuksen jakamiseen verrattuna muihin tuotteisiin, koska käytettyä menetelmää tukivat vain sellaiset laskentataulukoiden tiedot, jotka eivät muodostaneet todennettavissa olevaa järjestelmää, koska niitä ei voitu vertailla yrityksen muihin tietoihin. Tutkintaryhmä tiedusteli myös, miksi Tongfa Group ei käyttänyt työvoiman osalta samaa jakoperustetta, jota käytettiin muiden tuotannontekijöiden (esimerkiksi energian) osalta, eli tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osuutta yrityksen koko tuotannon määrästä. Sen vuoksi komissio lähetti perusasetuksen 18 artiklan mukaisen kirjeen, jossa se ilmoitti Tongfa Groupille ehdotuksestaan perustaa työtuntien kulutus käytettävissä oleviin tietoihin.

(208)

Tongfa Group vastasi toteamalla tehneensä tutkimuksessa parhaan kykynsä mukaan yhteistyötä työvoimakysymyksen ja tutkimuksen kaikkien näkökohtien osalta. Se toivoi, että se katsottaisiin täysin yhteistyössä toimineeksi osapuoleksi.

(209)

Vaikka komissio pitää Tongfaa edelleen tutkimuksessa yhteistyössä toimineena osapuolena, komissio katsoo, että olisi sovellettava 18 artiklaa, koska Tongfa ei toimittanut tarvittavia tietoja työajan laskemisesta. Sen mukaisesti työtunnit olisi laskettava käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näin ollen kulutetut työtunnit laskettiin tässä vaiheessa käyttämällä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantomäärän ja kaikkien tuotteiden kokonaistuotantomäärän jakosuhdetta.

(210)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio sovelsi tuotannollisia yleiskuluja, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia, voittoa sekä poistoja, kuten johdanto-osan 203 kappaleessa todetaan. Ne määritettiin Fraser and Neave Holdings BHD:n tilinpäätöksen perusteella, kuten 3.2.2 jaksossa selitetään.

(211)

Tämän jälkeen komissio lisäsi tuotannon yleiskustannukset ja poistot vääristymättömiin valmistuskustannuksiin vääristymättömien tuotantokustannusten saamiseksi. Kuten johdanto-osan 192 kappaleessa selitetään, näiden osuus oli yhteensä noin 6 prosenttia kunkin otokseen valitun yrityksen suorista valmistuskustannuksista. Käytettyjen yleiskustannusprosenttien laskennasta ilmoitettiin jokaiselle otokseen valitulle yritykselle.

(212)

Edellisessä kappaleessa kuvattuihin määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi Fraser and Neave Holdings BHD:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa. Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 17 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 19 prosenttia.

(213)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.3   Vientihinta

(214)

Sunflower Groupin osalta vientiä harjoittava tuottaja vei tuotetta unioniin joko suoraan unionissa toimiville riippumattomille asiakkaille tai unionin ulkopuolisten etuyhteydettömien kauppiaiden kautta.

(215)

Tongfa Groupin osalta tuottaja (Zhangzhou Tongfa Foods Industry Co., Ltd, jäljempänä ’ZT’) myi tarkasteltavana olevan tuotteen ensin etuyhteydessä olevalle kauppiaalle (Fujian Tongfa Foods Group Co., Ltd, jäljempänä ’FT’). FT myi sen jälkeen tuotetta unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa tai unionin ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydettömien kauppiaiden välityksellä.

(216)

Perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti molempien ryhmien vientihinta oli tarkasteltavana olevasta, unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

3.4   Vertailu

(217)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä tarkemmin selitetään, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

3.4.1   Normaaliarvoon tehdyt oikaisut

(218)

Kuten johdanto-osan 210 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia (kuljetusta lukuun ottamatta) ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

3.4.2   Vientihintaan tehdyt oikaisut

(219)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja maan sisäisten rahtikustannusten sekä käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(220)

Oikaisuja tehtiin seuraavien hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden osalta: luottokulut, pankkikulut ja pakkaus.

(221)

Tongfa Groupin osalta vientihintaa oikaistiin kattamaan etuyhteydessä olevan kauppiaan myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti, koska kaikki unionin myynti tapahtui etuyhteydessä olevan kiinalaisen kauppiaan (FT) kautta. Näiden hintojen lähde ja taso ilmoitettiin asianomaiselle osapuolelle.

(222)

Sunflower Groupin osalta tarkasteltiin luottokustannusten laskentamenetelmää. Yritys käytti Kiinan valuuttakauppajärjestelmän korkoja (108). Tutkintaryhmä korosti tarkastuksessa, että nämä korot eivät olleet asianmukaisia, koska ne eivät olleet liikepankkien kaupallisista lainoista veloittamia korkoja. Näin ollen tutkimusryhmä pyysi yritystä tarkistamaan luottokustannusten laskennassa käytettävän korkotason. Sunflower Group ei kuitenkaan toimittanut tarvittavia tarkistettuja tietoja korkojen osalta.

(223)

Sen vuoksi komissio lähetti perusasetuksen 18 artiklan mukaisen kirjeen, jossa se ilmoitti Sunflower Groupille ehdotuksestaan perustaa luottokustannukset käytettävissä oleviin tietoihin.

(224)

Sunflower Group vastasi todeten, että se käytti kyseisenä ajankohtana käytettävissään olevia hintoja ja että jos komissio käytti vaihtoehtoisia hintoja, niiden olisi heijastettava asianmukaisesti kansainvälisiä kauppatapahtumia koskevaa tilannetta.

(225)

Näin ollen komissio katsoi, että luottokustannusten laskemiseen olisi sovellettava 18 artiklaa, mikä tarkoittaa, että luottokustannukset olisi laskettava käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näin ollen luottokustannukset laskettiin Kiinan keskuspankin korkojen perusteella. Nämä korot vastasivat asianmukaisemmin kaupallisiin lainoihin sovellettavia korkoja.

(226)

Molempien otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vienti unioniin tapahtui FOB-perusteisesti. Sen vuoksi tarkastuksessa keskusteltiin CIF-hintojen laskemiseen käytetystä menetelmästä, jossa hintoihin lisätään merirahti ja vakuutus. Todettiin, että molemmat yritykset olivat merkittävästi aliarvioineet näitä merirahtimaksuja. Näin ollen tutkimusryhmä pyysi yritystä tarkistamaan CIF-hintojen laskennassa käytettävän rahtikustannusten tason. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät kuitenkaan toimittaneet tarvittavia tietoja merirahtimaksuista eivätkä arvioituja CIF-hintoja.

(227)

Sen vuoksi komissio lähetti perusasetuksen 18 artiklan mukaisen kirjeen, jossa se ilmoitti molemmille konserneille ehdotuksestaan perustaa merirahtimaksut käytettävissä oleviin tietoihin, koska toimitetut tiedot olivat olleet vääriä tai harhaanjohtavia ja koska yritys ei joka tapauksessa ollut toimittanut tarvittavia tietoja komission asettamassa määräajassa.

(228)

Sunflower Group vastasi todeten, että he hankkivat käytettävät hinnat asiakkaalta ja ne kattoivat 15 päivän jakson heinäkuussa 2024. Sunflower Group kiisti näin ollen, että tiedot olivat vääriä tai harhaanjohtavia. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että rahtimaksut tutkimusajanjaksolla vaihtelivat huomattavasti ja merirahtimaksut olivat erittäin korkeat kyseisellä 15 päivän jaksolla heinäkuussa 2024. Komissio katsoi, että oli epäasianmukaista soveltaa näitä merirahtimaksuja koko tutkimusajanjaksoon, ja totesi, että oli harhaanjohtavaa, että Sunflower Group oli toimittanut tällaisia tietoja ja esittänyt, että kyseisiä maksuja olisi sovellettava koko tutkimusajanjaksoon.

(229)

Tongfa Group vastasi 18 artiklan mukaiseen kirjeeseen todeten toimineensa yhteistyössä parhaan kykynsä mukaisesti eikä pitänyt toimittamiaan tietoja väärinä tai harhaanjohtavina. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että toimitetut tiedot olivat tarkkoja vain noin 70 prosentissa unioniin suuntautuvasta myynnistä nettopainon mukaan laskettuna. Komissio huomautti tutkimuksen aikana, että noudatetussa menettelytavassa ei otettu huomioon lähetyspäivää loppujen 30 prosentin myynnin osalta, minkä vuoksi tällaiseen myyntiin sovellettu menettelytapa oli selvästi epätarkka. Sen vuoksi oli aiheellista laskea uudelleen rahtimaksut 30 prosentille unioniin suuntautuvasta myynnistä.

(230)

Sunflower Group väitti, että komissio käytti muissa polkumyyntitutkimuksissa vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneita todellisia merirahtikustannuksia. Väite kuitenkin hylättiin, koska komission käyttämät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvät merirahtihinnat olivat tarkempia.

(231)

Näin ollen komissio katsoi, että CIF-hintojen laskemiseen olisi sovellettava 18 artiklaa, mikä tarkoittaa, että merirahtimaksut olisi laskettava käytettävissä olevien tietojen perusteella. Merirahtihinnat laskettiin käyttämällä otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien neljän asiakkaan kuukausittaisia keskimääräisiä tietoja. Tällaisia merirahtihintoja pidettiin asianmukaisina, koska ne liittyivät tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla.

(232)

Asianomaiset hinnat ilmoitettiin otokseen valituille tuottajille.

3.5   Polkumyyntimarginaalit

(233)

Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(234)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Sunflower Group:

—

Sun Flower Food Industry (Xinfeng) Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

—

Sunny Food Industry Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

42,4  %

Zhangzhou Tongfa Foods Industry Co., Ltd, Zhangzhou, Kiina

54,3  %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

48,1  %

Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

54,3  %

(235)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Näin ollen marginaali määritettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella (jättäen huomiotta huomioon niiden vientiä harjoittavien tuottajien marginaalit, joiden polkumyyntimarginaali oli nolla tai vastasi vähimmäistasoa). Kuten edellä johdanto-osan 40–42 kappaleessa selitettiin, komissio on soveltanut 18 artiklaa pieneen määrään kysymyksiä, jotka koskevat kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia tietoja, ja pääosin tarkastellut yritysten tietoja sen sijaan, että ne korvattaisiin muilla tiedoilla. Asetuksen 18 artiklan soveltaminen ei vaikuttanut merkittävästi normaaliarvon laskemiseen. Tämän vuoksi komissio katsoi aiheelliseksi vahvistaa polkumyyntimarginaalin muille yhteistyössä toimineille yrityksille niiden polkumyyntimarginaalien perusteella, jotka oli vahvistettu otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille.

(236)

Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 48,1 prosenttia.

(237)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta kokonaistuonnista, joka määritettiin Eurostatin tietojen perusteella.

(238)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla oli yli 90 prosenttia. Tämän perusteella komissio päätti vahvistaa yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samaksi kuin sen yhteistyössä toimineen otokseen valitun yrityksen, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

4.   VAHINKO

4.1   Mittayksikkö

(239)

Tuontitilastot ilmoitetaan Eurostatissa (Comext) nettopainona, joka edustaa sokerimaissin jyvien ja nesteen painoa. Näin ollen tässä tutkimuksessa käytetään mittayksikkönä nettopainoa.

4.2   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(240)

Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tutkimusajanjaksolla 11 tuottajaa ja tuottajaryhmää. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”.

(241)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 259 400 tonnia. Komissio vahvisti määrän unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten otokseen valituilta unionin tuottajilta ja valitusta tukevilta unionin tuottajilta saatujen suorien tietojen, perusteella. Kuten johdanto-osan 30 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen kahden unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli [29–38] prosenttia.

4.3   Unionin kulutus

(242)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän tuotemäärän ja Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(243)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (nettopaino tonnia)

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Unionin kokonaiskulutus (nettopaino tonnia)

299 021

307 619

295 208

272 245

Indeksi

100

103

99

91

Lähde:

Unionin tuotannonalalta ja Eurostatilta (Comext) saadut tiedot.

(244)

Unionin kokonaiskulutus kasvoi 3 prosenttia vuosina 2021–2022 noin 299 020 tonnista vuonna 2021 noin 327 620 tonniin vuonna 2022. Vuosina 2022–2023 kulutus laski 4 prosenttia, noin 295 208 tonniin. Tutkimusajanjakson loppuun mennessä kulutus laski edelleen 8 prosenttia 272 245 tonniin.

4.4   Tuonti asianomaisesta maasta

4.4.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(245)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin (Comext-tietokannan) tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin saatavilla olevien Eurostatin tietojen perusteella.

(246)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

tuontimäärä (nettopaino tonnia) ja markkinaosuus

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Tuonti asianomaisesta maasta (nettopaino tonnia)

6 484

17 712

46 631

40 052

Indeksi

100

273

719

618

Markkinaosuus (%)

2

6

16

15

Lähde:

Unionin tuotannonalalta ja Eurostatilta (Comext) saadut tiedot.

(247)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi voimakkaasti tarkastelujaksolla. Vuosina 2021–2022 tuonti kasvoi 173 prosenttia noin 6 500 tonnista 17 710 tonniin, ja vuosina 2022–2023 kasvua tapahtui peräti 446 prosenttia 46 631 tonniin. Tutkimusajanjakson loppuun mennessä tuonti väheni hieman noin 40 050 tonniin mutta pysyi hyvin merkittävällä tasolla.

(248)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kehittyi samalla tavalla kuin tuonnin määrä, eli se kasvoi voimakkaasti, 2 prosentista vuonna 2021 tutkimusajanjakson 15 prosenttiin.

4.5   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(249)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tilastoissa (Comext) euroina tonnilta (nettopaino) ilmoitettujen hintojen perusteella. Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien CIF-hintojen ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettujen kyselylomakevastausten perusteella.

(250)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

tuontihinnat (nettopaino tonnia)

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen hinta asianomaisesta maasta

1 164

1 570

1 285

1 192

Indeksi

100

135

110

102

Lähde:

Eurostat (Comext).

(251)

Vuosina 2021–2022 Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi 35 prosenttia 1 164 eurosta tonnilta 1 570 euroon tonnilta. Hinnat kuitenkin laskivat 25 prosenttia vuonna 2023. Tutkimusjakson aikana hinnat olivat vain 2 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2021. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät kaiken kaikkiaan huomattavasti alempina kuin unionin hinnat, kuten taulukosta 8 käy ilmi.

(252)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(1)

otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna-tasolle; sekä

(2)

otokseen valituilta yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitetut tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka oli määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) ja oikaistu asianmukaisesti tullien, sopimustullin ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(253)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan merkittävä: 7,2–28,6 prosenttia.

(254)

Edellä 3.4.2 jaksossa kuvattuja vientihintaan tehtyjä oikaisuja sovelletaan myös hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa käytettäviin CIF-hintoihin.

(255)

Komissio totesi, että Kiinasta tuleva tuonti painoi hinnan alittavuutta koskevista havainnoista riippumatta joka tapauksessa unionin tuotannonalan hintoja alaspäin erityisesti tarjouskilpailumekanismin kautta, kuten jäljempänä 4.6.4 jaksossa selitetään, ja aiheutti unionin tuottajien myyntimäärän ja markkinaosuuden merkittävää laskua.

4.6   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.6.1   Yleiset huomautukset

(256)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(257)

Unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantaa, kuten johdanto-osan 30 kappaleessa mainitaan.

(258)

Sokerimaissin markkinoille on ominaista, että niillä käytetään kahta myyntikanavaa: myyntiä tuottajan omalla tuotemerkillä ja myyntiä vähittäismyyjän tuotemerkillä. Vähittäismyyjän tuotemerkin myynnin määräämät alhaisemmat myyntihinnat kilpailevat Kiinasta tulevan tuonnin kanssa, niihin kohdistuu merkittävää hintapainetta, ja niiden osuus myynnistä unionissa tutkimusajanjaksolla oli noin 70 prosenttia ja otokseen valittujen unionin tuottajien osuus [35–55] prosenttia. Omiin tuotemerkkeihin liittyvät myynnit aiheuttavat usein korkeammat myyntikulut erityisesti markkinoinnin ja mainonnan osalta, mikä aiheuttaa myös korkeammat myyntihinnat. Komission keräämä näyttö viittaa siihen, että tuonti aiheuttaa hintapaineita myös tämän toisen myyntikanavan osalta. Pohjimmiltaan komission keräämä näyttö viittasi tarkasteltavana olevan tuotteen aiheuttamaan vahinkoon kokonaisuudessaan myyntikanavasta riippumatta.

(259)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valituksen tekijän toimittamiin kyselyvastauksiin sisältyvien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(260)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(261)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.6.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.6.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(262)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

368 786

319 410

375 541

333 973

Indeksi

100

87

102

91

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

436 428

449 694

463 575

471 406

Indeksi

100

103

106

108

Kapasiteetin käyttöaste (%)

85

71

81

71

Indeksi

100

84

96

84

Lähde:

Tarkistetut makrokyselyvastaukset.

(263)

Vuosina 2021–2022 tuotantomäärä laski 13 prosenttia noin 368 790 tonnista 319 410 tonniin. Tämä kehitys voi liittyä sokerimaissin huonoon satoon, jota kuvataan johdanto-osan 313 kappaleessa ja joka pienensi tuotantomääriä. Vuonna 2023 tuotantomäärä kasvoi 15 prosenttia noin 375 540 tonniin, mikä kuvastaa elpymistä huonosta sadosta unionissa. Tutkimusajanjakson aikana tuotantomäärä kuitenkin laski jälleen 11 prosenttia noin 333 970 tonniin samaan aikaan Kiinasta tulevan tuonnin kasvun kanssa. Tuotantomäärä pieneni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 9 prosenttia.

(264)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla tasaisesti 8 prosenttia, mikä johtui ennen Kiinasta tulevan tuonnin kasvua päätetyistä investoinneista. Kapasiteetti kasvoi 3 prosenttia vuosina 2021–2022, sen jälkeen edelleen 3 prosenttia vuonna 2022 ja vielä 2 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(265)

Kapasiteetin käyttöaste seurasi tuotantomäärän kehitystä. Vuosina 2021–2022 se laski 85 prosentista 71 prosenttiin ja nousi sen jälkeen 81 prosenttiin. Tutkimusajanjakson aikana kapasiteetin käyttöaste laski jälleen 71 prosenttiin.

4.6.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(266)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa (tonnia)

284 883

279 277

241 039

225 854

Indeksi

100

98

85

79

Unionin tuotannonalan markkinaosuus (%)

95

91

82

83

Indeksi

100

96

86

88

Lähde:

Tarkistetut makrokyselyvastaukset.

(267)

Unionin myyntimäärä laski koko tarkastelujakson ajan merkittävästi, 21 prosenttia. Vuosina 2021–2022 myyntimäärä laski 2 prosenttia noin 284 880 tonnista noin 279 280 tonniin. Vuonna 2023 myynti laski merkittävästi 13 prosenttia noin 241 040 tonniin. Tutkimusjakson aikana myynti laski vielä 6 prosenttia noin 225 850 tonniin.

(268)

Markkinaosuuksina mitattuna unionin myynti oli 95 prosenttia vuonna 2021 ja laski 4 prosenttiyksikköä 91 prosenttiin vuonna 2022. Vuonna 2023 markkinaosuus laski merkittävästi 82 prosenttiin eli 14 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Tutkimusajanjakson aikana markkinaosuus kasvoi hieman eli 1 prosenttiyksikön 83 prosenttiin.

(269)

Myyntimäärän lasku vuonna 2022 voidaan yhdistää johdanto-osan 313 kappaleessa mainittuun huonoon satoon ja taulukossa 5 esitettyyn tuotannon vähenemiseen. Unionin tuotannonalan unionin myyntimäärien väheneminen vuonna 2023 ja tutkimusjaksolla johtui kuitenkin pääosin Kiinasta tulevan tuonnin markkinapenetraatiosta unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla (ks. johdanto-osan 253 kappale).

(270)

Markkinaosuuden kehitykseen tarkastelujaksolla vaikuttivat samat tekijät, ja suurin markkinaosuuden menetys vuonna 2023 osui ajallisesti yhteen kiinalaisen tuonnin markkinaosuuden kasvun kanssa.

4.6.2.3   Kasvu

(271)

Unionin tuotannonala menetti 12 prosenttiyksikköä markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla Kiinasta tulevan tuonnin vuoksi. Myyntimäärä supistui merkittävästi, 21 prosenttia. Markkinaosuuden menetyksen voidaan katsoa johtuvan pääosin Kiinasta tulevasta tuonnista, koska markkinaosuus laski enemmän kuin unionin kulutus (9 prosenttia) ja samaan aikaan Kiinan markkinaosuus kasvoi merkittävästi 2 prosentista 15 prosenttiin tarkastelujaksolla. Sen vuoksi unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät eivät kasvaneet tuotantokapasiteetin kasvusta huolimatta.

4.6.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(272)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä

3 648

3 449

3 658

3 456

Indeksi

100

95

100

95

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

101

93

103

97

Indeksi

100

92

102

96

Lähde:

Tarkistetut makrokyselyvastaukset.

(273)

Unionin tuotannonalan työllisyys laski 5 prosenttia vuoden 2021 noin 3 460 kokoaikaisesta työntekijästä 3 456 kokoaikaiseen työntekijään tutkimusajanjaksolla. Tämä kehitys noudattelee suurelta osin taulukossa 5 esitettyä kapasiteetin suuntausta.

(274)

Koska tuotantoa ja työllisyyttä koskevat luvut ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, tuottavuus työntekijää kohti tonneina on linjassa taulukossa 5 esitetyn tuotantomäärän kehityksen kanssa.

4.6.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(275)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(276)

Sokerimaissista oli tehty aiempi polkumyyntitutkimus. Thaimaasta peräisin olevaa tuontia koskevat lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2007 (109), ja niitä jatkettiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen jälkeen vuosina 2013 (110) ja 2019 (111). Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen unionin tuotannonalan kannattavuus ja markkinaosuus elpyivät ainakin osittain.

4.6.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.6.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(277)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkökohtainen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa (euroa/tonni)

[1 302 –2 028 ]

[1 473 –2 294 ]

[1 754 –2 732 ]

[1 843 –2 870 ]

Indeksi

100

113

135

142

Myytyjen tuotteiden keskimääräiset yksikkökustannukset (euroa/tonni)

[1 146 – 1 784 ]

[1 323 – 2 059 ]

[1 590 – 2 476 ]

[1 655 – 2 577 ]

Indeksi

100

115

139

144

Lähde:

Otokseen valitut unionin tuottajat.

(278)

Keskimääräinen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa nousi koko tarkastelujakson aikana 42 prosenttia. Vuosina 2021–2022 keskimääräinen myyntihinta nousi 13 prosenttia [1 302–2 028] eurosta tonnilta [1 473–2 294] euroon tonnilta. Vuonna 2023 keskimääräinen myyntihinta nousi vielä 22 prosenttia [1 754–2 732] euroon tonnilta. Tutkimusajanjaksolla keskimääräinen myyntihinta nousi 7 prosenttia lisää [1 843–2 870] euroon tonnilta.

(279)

Keskimääräisten myyntihintojen selvä positiivinen suuntaus olisi nähtävä kustannusten, erityisesti sokerimaissiin, tölkkeihin ja energiaan liittyvien raaka-ainekustannusten, merkittävän nousun yhteydessä. Myyntihintojen noususta huolimatta otokseen valitut unionin tuottajat eivät kyenneet nostamaan hintoja riittävälle, kustannusten nousua vastaavalle tasolle.

(280)

Myytyjen tavaroiden keskimääräiset yksikkökustannukset nousivat 15 prosenttia [1 146–1 784] eurosta/tonni [1 323–2 059] euroon/tonni vuosina 2021–2022. Vuonna 2023 kustannukset nousivat edelleen [1 590–2 476] euroon/tonni, mikä merkitsee 24 prosentin nousua vuoteen 2022 verrattuna. Tutkimusajanjaksolla yksikkökustannukset tonnia kohti nousivat 5 prosenttia lisää [1 655–2 577] euroon tonnilta. Tämän vuoksi johdanto-osan 250 kappaleessa kuvatun tarkastelujakson keskimääräiset tuontihinnat pysyivät jatkuvasti myytyjen tavaroiden keskimääräisiä yksikkökustannuksia alempina.

4.6.3.2   Työvoimakustannukset

(281)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

[29 702 –46 250 ]

[34 296 –53 404 ]

[30 203 –47 030 ]

[33 281 –51 823 ]

Indeksi

100

115

102

112

Lähde:

Otokseen valitut unionin tuottajat.

(282)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat 15 prosenttia vuonna 2022 ja laskivat sitten 13 prosenttia vuonna 2023. Tutkimusajanjaksolla keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat jälleen 12 prosenttia. Keskimääräisten työvoimakustannusten nousu liittyi inflaatiosta johtuviin vähimmäispalkkojen korotuksiin.

4.6.3.3   Varastot

(283)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

[72 917 –113 542 ]

[70 300 – 109 467 ]

[89 648 – 139 596 ]

[112 712 – 175 509 ]

Indeksi

100

96

123

155

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)

[143 – 222 ]

[150 – 234 ]

[274 – 427 ]

[355 – 553 ]

Indeksi

100

105

192

249

Lähde:

Otokseen valitut unionin tuottajat.

(284)

Otokseen valittujen unionin tuottajien loppuvarastot pienenivät vuosina 2021–2022 4 prosenttia [72 917–113 542] tonnista [70 300–109 467] tonniin. Vuonna 2023 loppuvarastot kuitenkin kasvoivat merkittävästi, 27 prosenttia [89 648–139 596] tonniin, ja vuoteen 2021 verrattuna lisäys oli vielä suurempi, 32 prosenttia [112 712–175 509] tonnia.

(285)

Vuoden 2022 varastojen lasku voidaan yhdistää unionin huonoon satoon. Vaikka varastojen kasvun voidaan katsoa liittyvän kausivaikutukseen kalenterivuoden lopussa, niiden huomattava kasvu vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla oli selvästi Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin kasvun vaikutusta ja kertoo siitä, että unionin tuottajat eivät pystyneet myymään tuotteitaan.

4.6.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(286)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

[8 – 13 ]

[7 – 11 ]

[7 – 10 ]

[7 – 11 ]

Indeksi

100

85

78

85

Kassavirta (euroa)

[8 548 316 – 13 310 950 ]

[-7 179 488 – -11 179 489 ]

[-26 396 595 – -41 103 270 ]

[- 299 781 – - 466 801 ]

Indeksi

100

–84

– 309

–4

Nettoinvestoinnit (euroa)

[5 084 019 – 7 916 544 ]

[9 363 438 – 14 580 211 ]

[14 746 664 – 22 962 663 ]

[12 310 955 – 19 169 915 ]

Indeksi

100

184

290

242

Investointien tuotto (%)

[17 – 27 ]

[15 – 23 ]

[14 – 21 ]

[13 – 20 ]

Indeksi

100

88

79

76

Lähde:

Otokseen valitut unionin tuottajat.

(287)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(288)

Kannattavuus aleni 15 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(289)

Vaikka unionin tuotannonala oli edelleen kannattava, sen kannattavuus pysyi tarkastelujaksolla jatkuvasti 14 prosentin tavoitevoiton alapuolella. Kannattavuuden kehitystä olisi tarkasteltava ottaen huomioon myyntimäärien merkittävä lasku, tuotannon, kapasiteetin käyttöasteen ja työllisyyden lasku sekä varastojen merkittävä kasvu ja tarjouskilpailujen viivästynyt vaikutus ja sopimusten vuoden mittainen kesto. Tiivistettynä: unionin tuotannonala pystyi säilyttämään positiivisen kannattavuustason, mutta se tapahtui myyntimäärien kustannuksella.

(290)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Vuosina 2021–2022 kassavirta laski jyrkästi 184 prosenttia. Vuonna 2023 kassavirta laski edelleen 225 prosenttiyksikköä. Tutkimusajanjakson aikana kassavirta elpyi lähes vuoden 2021 tasolle.

(291)

Otokseen kuuluvat unionin tuottajat jatkoivat investointeja tarkastelujaksolla, kuten edellä esitetyt investointiluvut osoittavat. Investoinnit kasvoivat vuosien 2021 ja 2022 välillä 84 prosenttia eli [5 084 019–7 916 544] eurosta [9 363 438–14 580 211] euroon. Vuonna 2023 investoinnit kasvoivat 96 prosenttia [14 746 664–22 962 663] euroon. Tutkimusajanjakson aikana investoinnit kasvoivat 38 prosenttia [12 310 955–19 169 915] euroon. Investointeja tehtiin tuotantokapasiteetin laajentamiseen taulukossa 5 kuvatulla tavalla ja laitteiden uusimiseen. Kaiken kaikkiaan tuotannonala on hyvin pääomavaltainen, ja tuotantolaitoksiin on tehtävä suuria investointeja. Unionin tuotannonala pystyi hankkimaan tarvittavan pääoman. Sekä tulevat investoinnit että nykyisten tuotantosuunnitelmien tulevaisuus kuitenkin vaarantuvat, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön.

(292)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Vuosina 2021–2022 tuotto laski 12 prosenttia [17–27] prosentista [15–23] prosenttiin. Vuonna 2023 investointien tuotto laski edelleen 9 prosenttia [14–21] prosenttiin. Tutkimusajanjakson aikana sijoitetun pääoman tuotto laski vielä 3 prosenttia lisää [13–20] prosenttiin.

4.6.4   Tarjouskilpailujen analyysi

(293)

Vähittäismyyjien tuotemerkkien osuus sokerimaissin kokonaismyynnistä unionissa tarkastelujaksolla oli noin 70 prosenttia ja otokseen valittujen unionin tuottajien myynnistä noin [35–55] prosenttia. Kaikki vähittäismyyjien tuotemerkkien sokerimaissi myydään unionissa tarjouskilpailumenettelyillä. Tarjouskilpailumyyntien aikana unionin tuottajat kilpailevat epäsuorasti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kanssa, jotka myyvät tuotteitaan maahantuojien kautta. Saadakseen tarvittavat tiedot sokerimaissin markkinoista komissio pyysi otokseen valituilta unionin tuottajilta ja tuojilta yksityiskohtaisia tietoja tarjouskilpailuista. Komissio pyysi tietoja tarjouskilpailujen ominaisuuksista, kuten prosessista, aikataulusta ja muista merkityksellisistä seikoista.

(294)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarjouskilpaluja voidaan järjestää eri muodoissa, kuten verkkoalustoilla tai sähköpostitse, puhelimitse tai henkilökohtaisesti neuvotteluosapuolten liiketoiminta- ja myyntimallin mukaan. Tarjouskilpailuja koskevat neuvottelut käydään kunkin vuoden touko-elokuussa neuvotteluja seuraavan vuoden myynnistä.

(295)

Tarjouskilpailumenettely toteutetaan eri vaiheissa. Ensiksi unionin sokerimaissin tuottajat pyytävät vähittäismyyjiltä tietoja omien tuotemerkkiensä ja vähittäismyyjien tuotemerkkien tarpeesta. Vähittäismyyjät vastaavat ilmoittamalla volyymitarpeensa. Vähittäismyyjä voi myös aloittaa tarjouskeskustelut pyytämällä tietoja käytettävissä olevista määristä, joita tuottajat voivat myydä vähittäismyyjille. Vähittäismyyjät aloittavat yleensä keskustelut samanaikaisesti useiden sekä unionin tuottajien että unionin ulkopuolisten tuottajien kanssa. Toisessa vaiheessa sokerimaissin tuottajat vastaavat vähittäismyyjän tarjouspyyntöön volyymitarjouksilla ja vastaavilla hinnoilla. Kolmannessa vaiheessa vähittäismyyjä ja unionin sokerimaissin tuottajat tai EU:n tuojat aloittavat neuvottelut, joissa keskitytään tyypillisesti sokerimaissin hintaan. Oman sokerimaissin tuotemerkin osalta vähittäismyyjät neuvottelevat yleensä hinnasta eivätkä määrästä. Neljänneksi vähittäismyyjä päättää määrien jakamisesta eri sokerimaissin tuottajille ja toimittajille, ja osapuolet viimeistelevät seuraavan vuoden myyntisopimuksen. Viidenneksi, kun neuvottelut on saatu päätökseen, unionin sokerimaissin tuottajat ja unionin ulkopuoliset tuottajat toimittavat sovitun määrän neuvotelluin hinnoin koko syyskuusta elokuuhun ulottuvan jakson ajan.

(296)

Kiinasta tuleva tuonti vaikuttaa tarjouskilpailuja koskeviin neuvotteluihin, koska se heikentää mahdollisuuksia neuvotella kohtuullisia hintoja ja sen vuoksi voitettujen tarjousten määrä on pienempi. Tämän vuoksi unionin tuottajien tuotantomääriä oli supistettava, ja koska tuotannonalan suuret kiinteät kustannukset pysyivät muuttumattomina, yksikkökohtaiset kiinteät kustannukset nousivat. Kiinasta tuleva tuonti vaikutti myös epäsuorasti omien tuotemerkkien tuotteiden myyntiin, koska kuluttajat ovat yleensä hintaherkkiä ja ostavat mieluummin halvempaa vähittäismyyjän tuotemerkkiä, jos hintaero omiin tuotemerkkeihin on merkittävä. Unionin tuottajan toimittamat tiedot vahvistivat myös, että omien tuotemerkkien voittamien tarjousten osuus pieneni merkittävästi.

(297)

Tarjousten sekä sokerimaissin tuotanto- ja myyntisyklin luonteen vuoksi on otettava huomioon myös tuonnin viivästynyt vaikutus. Kun otetaan huomioon, että seuraavan vuoden tarjouskilpailuista neuvotellaan syyskuusta alkaen, vaikutus määriin ja myyntihintoihin näkyy vasta seuraavana vuonna. Sen vuoksi Kiinan hintojen tutkimusajanjakson aikana aiheuttaman hintapaineen vaikutus ei ole vieläkään täysin nähtävissä, koska se jatkaa kehittymistään tarkastelujakson jälkeen. Kuten johdanto-osan 289 kappaleessa kuvataan, varastot kasvoivat merkittävästi myyntimäärien kustannuksella.

4.7   Vahinkoa koskevat päätelmät

(298)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen tapahtui markkinoilla, joilla kysyntä väheni hieman. Tarkastelujaksolla kulutus väheni 9 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui enemmän, 95 prosentista vuonna 2021 tarkastelujakson 83 prosenttiin. Tämä liittyi Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamaan hintapaineeseen, johon liittyi merkittävää hinnan alittavuutta ja joka tapauksessa hinnankorotusten estymistä, kun otetaan huomioon, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät jatkuvasti alempina kuin myytyjen tavaroiden keskimääräiset yksikkökustannukset. Tällainen hinnankorotusten estyminen esti unionin tuotannonalaa mukauttamasta myyntihintojaan täysin raaka-aineisiin liittyvien hinnannousujen mukaisesti, minkä vuoksi voitto laski jatkuvasti alle tavoitevoiton tarkastelujaksolla ja myyntimäärä laski merkittävästi.

(299)

Myyntihintojen kehitys oli tosin tarkastelujaksolla positiivinen, ja ne nousivat 42 prosenttia, mutta tämä liittyi tärkeimpien raaka-aineiden hintojen huomattavaan nousuun. Myyntihintojen nousu ei kuitenkaan riittänyt kattamaan kokonaan raaka-aineiden hinnannousua, joka näkyi myytyjen tavaroiden keskimääräisten yksikkökustannusten 44 prosentin nousuna ja jonka vuoksi myyntimäärät laskivat 21 prosenttia.

(300)

Useimmat indikaattorit osoittivat negatiivista suuntausta, ja voitto laski 21 prosenttiin ja kassavirta –104 prosenttiin. Myynti- ja tuotantomäärät sekä kapasiteetin käyttöaste laskivat merkittävästi tutkimusajanjaksolla ja osoittivat määriin kohdistunutta vahinkoa. Kiinasta tuleva tuonti vaikutti loppuvarastoihin, jotka kasvoivat merkittävästi, mikä vaikutti kielteisesti myös kassavirtaan ja lisäsi merkittävästi kiinteitä kustannuksia. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan keskimääräisten myyntihintojen ja myytyjen tavaroiden kustannusten keskimääräisen yksikkökustannusten tason. Kiinasta tulevan tuonnin hintojen kehitys osoitti selvää hintapainetta kasvavien määrien ja negatiivisten vahinkoindikaattoreiden perusteella.

(301)

Unionin tuotannonala onnistui tekemään tarkastelujaksolla investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Päätökset investointien toteuttamisesta tehtiin ennen kiinasta tulevan tuonnin kasvua, ja tulevat investoinnit saattavat olla vaarassa, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön.

(302)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

(303)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tiedossa olevien tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tiedossa olevat tekijät ovat seuraavat: tuonti kolmansista maista, vientitoiminta, kulutuksen väheneminen ja muut tekijät, kuten huono sokerimaissin sato EU:ssa vuonna 2022, Thaimaan tulvat ja Ukrainan sodan vaikutus raaka-aine- ja energiakustannuksiin.

5.1   Polkumyyntituonnin vaikutukset

(304)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi merkittävästi noin 6 480 tonnista vuonna 2021 noin 40 050 tonniin tutkimusajanjaksolla. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi 2 prosentista vuonna 2021 tutkimusajanjakson 15 prosenttiin.

(305)

Kiinasta tulevan tuonnin keskihinta alitti aina merkittävästi unionin tuotannonalan myytyjen tavaroiden keskihinnan ja kustannusten keskimääräiset yksikkökustannukset. Kiinan keskimääräiset tuontihinnat laskivat merkittävästi eli 33 prosenttia vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä, ja hinnan alittavuus vahvistettiin johdanto-osan 253 kappaleessa.

(306)

Nämä havainnot koskivat samaa aikaa, jona unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 12 prosenttia tarkastelujaksolla vuoden 2021 95 prosentista 83 prosenttiin. Lasku ylitti kulutuksen 9 prosentin laskun tarkastelujaksolla.

(307)

Kiinasta tulevalla tuonnilla oli huomattava kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan myyntimääriin, jotka laskivat merkittävästi vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla (ks. johdanto-osan 266 kappale). Tuotantomäärä laski tutkimusajanjakson aikana 9 prosenttia. Samaan aikaan unionin tuotannonalan voitettujen tarjouskilpailujen osuus pieneni huomattavasti, kun taas varastot kasvoivat merkittävästi (absoluuttisesti ja sekä tuotannon että myynnin osalta). Tällainen kehitys, erityisesti myyntimäärissä ja markkinaosuuksissa, voi liittyä Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamaan määriin kohdistuvaan vahinkoon.

(308)

Kuten johdanto-osan 255 kappaleessa selitetään, Kiinasta tuleva tuonti oli syynä siihen, että unionin tuotannonalan hinnankorotukset estyivät vuonna 2023. Hinnankorotusten estyminen merkitsi, että unionin tuottajien yksikkökustannusten noustessa yli 30 prosenttia vuonna 2022 ja 13 prosenttia vuonna 2023 kasvaneiden raaka-aine- ja energiakustannusten vuoksi unionin tuottajat eivät pystyneet siirtämään raaka-aineisiin liittyvää hinnannousua kokonaan myyntihintoihinsa. Hinnankorotusten estymisen vuoksi kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla. Vaikka voitto pysyi positiivisena, se jäi alle tavoitevoiton tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen merkittävän tuonnin, joka alitti unionin tuotannonalan hinnat ja esti EU:n markkinahintojen korotukset, välinen ajallinen yhteys vahvistaa, että näiden kahden tekijän välillä on syy-yhteys.

(309)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Tuonti kolmansista maista

(310)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Thaimaa

Määrä (tonnia)

4 345

4 863

3 293

3 638

 

Indeksi

100

112

76

84

 

Markkinaosuus (%)

1,4

1,5

1,1

1,3

 

Keskihinta (euroa/tonni)

1 115

1 392

1 186

1 264

 

Indeksi

100

125

106

113

Kaikki kolmannet maat yhteensä asianomaista maata lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

7 654

10 630

7 538

6 339

 

Indeksi

100

139

98

83

 

Markkinaosuus (%)

2,4

3,2

2,4

2,2

 

Keskihinta (euroa/tonni)

1 206

1 952

1 874

1 498

 

Indeksi

100

162

155

124

Lähde:

Eurostat (Comext).

(311)

Thaimaasta tulevaan tuontiin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, kuten johdanto-osan 276 kappaleessa mainitaan. Tarkastelujaksolla tuonti väheni hieman 4 345 tonnista vuonna 2021 3 640 tonniin tutkimusajanjaksolla. Näin ollen markkinaosuus pieneni 1,4 prosentista 1,3 prosenttiin ja pysyi kaiken kaikkiaan alhaisella tasolla. Vaikka Thaimaasta tulevan tuonnin hintataso alitti unionin tuotannonalan hinnat, tuonti Thaimaasta ei onnistunut kasvattamaan markkinaosuuttaan. Sen vuoksi vaikutusta pidettiin vähäisenä tai jopa merkityksettömänä, minkä vuoksi komissio päätteli, että kyseiset tekijät eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

(312)

Komissio katsoi, että tuonti muista kolmansista maista oli hyvin vähäistä koko tarkastelujakson ajan. Tarkastelujaksolla kaikkien muiden kolmansien maiden markkinaosuus pieneni vuoden 2021 2,4 prosentista tutkimusajanjakson 2,2 prosenttiin. Keskimääräinen hintataso pysyi unionin tuotannonalan hintatason alapuolella, vaikka se nousi 24 prosenttia tarkastelujaksolla. Vaikka komissio ei voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kyseinen tuonti vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, vaikutusta pidettiin kuitenkin pienen ja vakaana pysyvän määrän vuoksi vähäisenä, minkä vuoksi komissio päätteli, ettei tuonti heikentänyt syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

5.2.2   Heikko sokerimaissisato EU:ssa vuonna 2022

(313)

Tutkimusta koskevissa huomautuksissaan CFNA ja etuyhteydetön tuoja Otto Frank katsoivat, että EU:n kuivuuden pienentämä sokerimaissisato vuonna 2022 vaikuttivat unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(314)

Otto Frank katsoi, että EU:n pieni sokerimaissisato vuonna 2022 laaja-alaisen kuivuuden vuoksi oli tärkein unionin tuotannonalan vahinkoon vaikuttava tekijä. Tuoja selitti, että EU:n maissin, myös sokerimaissin, tuotanto väheni huonon sadon vuoksi 28,9 prosenttia vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 24,3 prosenttia alle viiden vuoden keskiarvon (112). Näin ollen raaka-aineiden hinnat kohosivat jyrkästi (113). Otto Frank katsoi, että nousseiden hinta-arvioiden ja unionin tuotannonalan tarjonnan riittävyyteen liittyvän riskin vuoksi jotkin EU:n vähittäismyyjät päättivät muuttaa hankintastrategiaansa ostamalla sokerimaissia Kiinasta unionin tuottajien sijaan. Tuoja väitti, että huono satovuosi vaikuttaa myös seuraavaan tuotantovuoteen, koska tuottajien on täytettävä edellisen kauden sopimukset niin, että sadosta ei ole ylijäämää jäljellä. Tämän vuoksi vähittäismyyjät epäröivät palata unionin tuottajien toimituksiin tehtäessä vuosien 2023 ja 2024 sopimuksia. Syynä olivat vuoden 2023 satoa koskeva epävarmuus, raaka-aineiden edelleen korkeat hinnat ja Kiinan aiemmat toimitukset, joiden vuoksi tarjonnasta ei ollut pulaa. Kun raaka-aineiden hinnat kuitenkin laskivat vuoden 2023 loppua kohti ja sadot paranivat vuosina 2023 ja 2024, asiakkaat ostivat tuojan mukaan jälleen EU:ssa tuotettua sokerimaissia ja tuoja piti Kiinasta tulevan tuonnin kasvua tilapäisenä vaiheena.

(315)

CFNA väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin äkillinen muutos vuonna 2022 johtui Lidlin tekemästä suuresta tilauksesta; Lidlin osuus Kiinan kokonaisviennistä oli noin 60 prosenttia.

(316)

Komissio totesi, että CFNA ei täsmentänyt tätä väitettä eikä toimittanut todisteita sen tueksi. Sen vuoksi väite hylättiin.

(317)

Johdanto-osan 262 kappaleessa esitetty tuotantomäärän analyysi osoitti, että otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantomäärä laski vuonna 2022. Seuraavana vuonna tuotantomäärä kuitenkin elpyi normaalille tasolle, kun taas Kiinasta tuleva tuonti jatkui unioniin polkumyyntihinnoin. Vaikka ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että sokerimaissisadon pienuus vaikutti unionin tuotannonalan vahinkoon, katsottiin, että se ei heikennä syy-yhteyttä siinä määrin, että se ei olisi edelleen aito ja merkittävä, koska kyseinen tekijä rajoittui vain tarkastelujakson yhteen vuoteen.

5.2.3   Thaimaan tulvat

(318)

CFNA väitti, että myös Thaimaassa sattuneiden tulvien aiheuttama tarjonnan puute oli syynä vahinkoon.

(319)

Komissio totesi, että CFNA ei täsmentänyt tätä väitettä eikä toimittanut lisätodisteita sen tueksi.

(320)

Thaimaassa koettiin kyllä vuonna 2022 vakavia tulvia, joilla oli kielteinen vaikutus maatalousalaan ja erityisesti riisin tuotantoon (114). Taulukossa 12 kuvatut tuontitilastot kolmansista maista peräisin olevan sokerimaissin tuonnin määrineen osoittivat, että tämä ei vaikuttanut kielteisesti Thaimaasta peräisin olevan sokerimaissin tuontiin. Tuonti Thaimaasta päinvastoin kasvoi vuosina 4 345 tonnista 4 863 tonniin 2021–2022, mikä merkitsee 12 prosentin kasvua. Sen vuoksi komissio ei pitänyt Thaimaan tulvia unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syynä.

5.2.4   Kulutuksen väheneminen

(321)

Kuten johdanto-osan 243 kappaleessa kuvataan, unionin kulutus kasvoi 3 prosenttia vuosina 2021–2022, minkä jälkeen se laski merkittävästi eli 9 prosenttia tutkimusajanjaksolla vuoteen 2021 verrattuna. Samaan aikaan Kiinasta tuleva tuonti kasvoi merkittävästi 6 prosentista vuonna 2022 16 prosenttiin vuonna 2023, ja samaan aikaan unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 91 prosentista 82 prosenttiin.

(322)

Vaikka kulutuksen lasku olisi voinut osaltaan vähentää tuotantoa ja myyntiä kysynnän vähenemisen vuoksi, komissio totesi, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden pieneneminen tapahtui samaan aikaan Kiinan viennin markkinaosuuden kasvun kanssa. Näin ollen kulutuksen väheneminen ei komission näkemyksen mukaan heikentänyt syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja merkittävän vahingon välillä siinä määrin, että se ei olisi edelleen aito ja merkittävä.

5.2.5   Raaka-aine- ja energiakustannukset

(323)

CFNA katsoi, että Ukrainan sota on saattanut aiheuttaa haasteita unionin tuottajille energiakustannusten nousun ja toimitusvarmuuteen liittyvien vaikeuksien muodossa.

(324)

Kuten johdanto-osan 280 kappaleessa mainitaan, myytyjen tavaroiden keskimääräiset yksikkökustannukset nousivat yli 30 prosenttia vuonna 2022 ja edelleen 5 prosenttia vuonna 2023, mikä johtui pääasiassa tärkeimpien raaka-aineiden, kuten energian, tölkkien ja sokerimaissin, hintojen noususta. Kiinalaisen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt nostamaan hintojaan kustannusten nousun mukaisesti ja pysymään elinkelpoisena.

(325)

Vaikka ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että raaka-aineiden hintojen nousu vaikutti unionin tuotannonalan vahinkoon, komissio katsoi, että tämä ei heikentänyt syy-yhteyttä siinä määrin, ettei se olisi edelleen aito ja merkittävä.

5.3   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(326)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

 

2021

2022

2023

Tutkimusajanjakso

Vientimäärä (tonnia)

[51 698 –80 502 ]

[46 673 –72 677 ]

[36 129 –56 260 ]

[35 794 –55 738 ]

Indeksi

100

90

70

69

Keskihinta (euroa/tonni)

[1 285 –2 003 ]

[1 466 –2 285 ]

[1 671 –2 603 ]

[1 786 –2 782 ]

Indeksi

100

114

130

139

Lähde:

Otokseen valitut unionin tuottajat.

(327)

Unionin tuotannonalan viennin määrä väheni 31 prosenttia tarkastelujakson aikana. Viennin myyntihinnat nousivat 39 prosenttia samalla ajanjaksolla.

(328)

Kun otetaan huomioon, että vientimäärien osuus unionin myynnistä on vain noin 10 prosenttia ja että myyntimäärien ja hintojen kehitys oli samanlaista kuin unionin tuotannonalan unionissa tapahtuvassa myynnissä havaittu kehitys, on selvää, että unionin tuotannonalan vientitoiminta ei ole keskeinen tekijä unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen kokonaisarvioinnissa.

(329)

Sen vuoksi komissio päätteli, että unionin tuotannonalan vientitoiminta ei aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle eikä kyennyt heikentämään syy-yhteyttä Kiinasta tulevan tuonnin osalta.

5.4   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(330)

Komissio vahvisti syy-yhteyden unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä. Kiinasta tulevan tuonnin kasvu vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla tapahtui samaan aikaan unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen kanssa. Kiinan markkinaosuuden jyrkkä kasvu johti unionin tuottajien myynnin merkittävään laskuun vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla sekä tuotantomäärien laskuun tutkimusajanjaksolla. Samaan aikaan varastot kasvoivat jyrkästi ja hyväksyttyjen tarjousten osuus pieneni. Näiden volyymi-indikaattorien suuntaus osoitti selvän määrään kohdistuvan vahingon. Kiinasta tuleva tuonti tapahtui hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat. Kannattavuus pysyi positiivisena mutta alitti tavoitevoiton.

(331)

Lisäksi tarkasteltiin tuontia muista kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoimintaa, Thaimaan tulvia, unionin kulutuksen laskua ja sokerimaissin vuoden 2022 huonoa satoa.

(332)

Komissio erotti siten polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Yhdenkään näistä tekijöistä ei yksin tai yhdessä havaittu vaikuttaneen unionin tuotannonalan tilanteeseen riittävästi, jotta ne olisivat kyseenalaistaneet päätelmän, jonka mukaan Kiinasta tapahtuva tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa.

(333)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä. Vahinko koostuu pääasiassa menetetyistä määristä, jotka liittyvät myynti- ja tuotantomääriin, kapasiteetin käyttöasteeseen ja varastojen kasvuun. Samaan aikaan unionin tuotannonala kärsi alhaisista tuontihinnoista, jotka alittivat unionin myyntihinnat ja laskivat kannattavuustasoa, joka pysyi jatkuvasti tavoitevoiton alapuolella.

6.   TOIMENPITEIDEN TASO

(334)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(335)

Valituksen tekijät väittivät, että tässä tapauksessa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Tutkimuksen tässä vaiheessa komissio ei ole tehnyt päätöstä raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä, vaan tämä päätös tehdään tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

6.1   Viitehinnan alittavuuden marginaali

(336)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdassa tarkoitetun tavoitehinnan.

(337)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle kuusi prosenttia.

(338)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Perusvoitto määritettiin sellaisen unionin tuotannonalan kannattavuuden perusteella, joka sen katsottiin saavuttavan ilman polkumyynnillä tapahtuvaa Kiinasta tulevaa tuontia. Voittomarginaaliksi vahvistettiin 14 prosenttia. Tämä kannattavuus vahvistettiin jo aiemmassa Thaimaasta peräisin olevaa tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa (115).

(339)

Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia otokseen kuuluneiden unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana.

(340)

Sen jälkeen komissio määritti viitehinnan alittavuuden marginaalin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden asianomaisen maan vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(341)

Edellä 3.4.2 jaksossa kuvattuja vientihintaan tehtyjä oikaisuja sovelletaan myös viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa käytettäviin CIF-hintoihin.

(342)

Muiden yhteistyössä toimineiden yritysten ja kaiken muun Kiinasta peräisin olevan tuonnin viitehinnan alittavuuden taso määritellään samalla tavalla kuin näiden yritysten ja tuonnin polkumyyntimarginaali (ks. johdanto-osan 234 kappale).

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Vahinkomarginaali (%)

Kiina

Sunflower Group:

—

Sun Flower Food Industry (Xinfeng) Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

—

Sunny Food Industry Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

42,4

37,5

 

Zhangzhou Tongfa Foods Industry Co., Ltd, Zhangzhou, Kiina

54,3

81,8

 

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

48,1

61,2

 

Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

54,3

81,8

6.2   Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu

(343)

Kuten vireillepanoilmoituksessa selitettiin, valituksen tekijä esitti valituksessa riittävästi näyttöä, jonka mukaan asianomaisessa maassa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Valituksessa esitetyn näytön mukaan terästölkkeihin, joiden osuus tarkasteltavan olevan tuotteen tuotantokustannuksista on vähintään 17 prosenttia, sovelletaan viennin arvolisäveroa asianomaisessa maassa.

(344)

Komissio jatkaa väitettyjen vääristymien tutkimista tehdäkseen tutkimuksen lopullisessa vaiheessa arvioinnin toimenpiteiden asianmukaisesta tasosta perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Sen vuoksi komissio päätti määrittää tässä vaiheessa väliaikaisten tullien määrän perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(345)

Sunflower Groupin osalta väliaikainen polkumyyntitulli vahvistetaan näin ollen viitehinnan alittavuuden marginaalin tasolle.

(346)

Tongfa Groupin osalta väliaikainen polkumyyntitulli vahvistetaan näin ollen polkumyyntimarginaalin tasolle.

6.3   Toimenpiteiden tasoa koskevat päätelmät

(347)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Maa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli

Kiina

Sunflower Group:

—

Sun Flower Food Industry (Xinfeng) Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

—

Sunny Food Industry Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

37,5  %

 

Zhangzhou Tongfa Foods Industry Co., Ltd, Zhangzhou, Kiina

54,3  %

 

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

48,1  %

 

Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

54,3  %

7.   UNIONIN ETU

(348)

Päätettyään soveltaa tässä vaiheessa perusasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä selvästi, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, mukaan lukien unionin tuotannonalan, tuojien, tukkumyyjien, vähittäismyyjien, käyttäjien, kuluttajien ja viljelijöiden edut.

7.1   Unionin tuotannonalan etu

(349)

Unionin tuotannonalaan kuuluu 11 tuottajaa tai tuottajaryhmää, jotka työllistävät noin 3 460 henkeä (kokoaikavastaavana). Tuottajia on kaikkialla unionissa, ja monia tuottajia on sijoittautuneena Unkariin ja Ranskaan.

(350)

Kun otetaan huomioon todettu unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko, toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden nostaa myyntihintojaan ja parantaa kannattavuuttaan kustannusten nousua vastaavasti ja säilyttää siten kilpailukykyisen tason markkinoillaan. Unionin tuotannonala pystyisi myös saamaan takaisin menettämänsä markkinaosuuden lisäämällä tuotanto- ja myyntimääriä unionin markkinoilla. Kiinasta tulevan tuonnin lisääntymisen vuoksi unionin tuottajat eivät kyenneet myymään tuotantomääräänsä, ja heille kertyi suuria varastoja vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla. Toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden myydä nykyisiä varastojaan kiinteiden kustannusten alentamiseksi.

(351)

Jos toimenpiteitä ei toteuteta, sillä on todennäköisesti muita merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin tuotannonalaan myynti- ja tuotantomäärien alenemisen sekä varastojen kasvun muodossa. Hinnankorotusten estymisen jatkuminen johtaa sen taloudellisen tilanteen heikkenemiseen entisestään kannattavuuden ja tulevien investointien osalta, mikä vaarantaa sen tulevaisuuden ja työllisyyden.

(352)

Tämän vuoksi päätellään, että väliaikaiset toimenpiteet ovat unionin tuotannonalan edun mukaisia.

7.2   Etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden etu

(353)

Vireillepanopäivänä otettiin yhteyttä 20 etuyhteydettömään tuojaan, kauppiaaseen ja vähittäismyyjään. Kuten johdanto-osan 32 kappaleessa todettiin, kuusi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot. Otokseen valittiin kaksi etuyhteydetöntä tuojaa, joista toinen etuyhteydetön tuoja toimitti kyselylomakevastauksen, ja se tarkastettiin. Yhteistyössä toimineen tuojan osuus sokerimaissin tuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin [17–27] prosenttia. Tuojajärjestöt FRUCOM ja Waren-Verein järjestivät kuulemisen.

(354)

Yhteistyössä toiminut tuoja katsoi, että Kiinasta peräisin olevat sokerimaissin vähittäismyyntituotteet katoavat markkinoilta, jos toimenpiteet otetaan käyttöön. Tuoja väitti, että lyhyellä aikavälillä tuojat menettävät EU:n kilpailukykyään EU:n ulkopuolisen sokerimaissin myynnin vuoksi ja koska muilla kolmansien maiden markkinoilla ei ole vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Tämän vuoksi liikevaihto ja voitot pienenevät, mikä voi vaikuttaa työllisyysasteeseen.

(355)

Koska sokerimaissin osuus yhteistyössä toimineen tuojan liikevaihdosta oli suhteellisen pieni ja koska sokerimaissiin suoraan yhteydessä olevien kokoaikavastaavien määrä on suhteellisen pieni, katsotaan, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi tuojiin suhteettomasti. Lisäksi komissio katsoi, että tulevissa myyntisopimuksissa tuoja voi siirtää hinnankorotukset asiakkailleen ainakin osittain.

(356)

Yhteistyössä toiminut tuoja korosti polkumyyntitullien taannehtivan kantamisen mahdollista uhkaa yritysten olemassaololle.

(357)

Kuten johdanto-osan 387 kappaleessa kuvataan, tutkimuksen tässä vaiheessa ei voida tehdä päätöstä tullien taannehtivasta kantamisesta.

(358)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, tuojat jatkavat sokerimaissin tuontia Kiinasta ja myyvät sen vähittäismyyjille, ateriapalvelualalle tai muille käyttäjille.

7.3   Vähittäismyyjien ja kuluttajien etu

(359)

Komissio otti tutkimuksen ajankohtana yhteyttä useisiin sokerimaissin vähittäismyyjiin. Yhteistyötä ei syntynyt. Kun otetaan huomioon sokerimaissin markkinoiden ominaisuudet, toimenpiteet vaikuttavat myös yksityisiin kuluttajiin ja muihin sokerimaissin käyttäjiin, kuten ateriapalveluyrityksiin.

(360)

Jos toimenpiteitä otetaan käyttöön, vähittäismyyjät ja muut käyttäjät joutuvat toimenpiteiden vuoksi maksamaan suurempia sokerimaissin hankintakustannuksia.

(361)

Yhteistyössä toiminut tuoja arvosteli sitä, että vähittäismyyjien veloittamat keskimääräiset ostohinnat johtavat yksityisten kuluttajien hintojen nousuun. Lisäksi tuoja katsoi, että ateriapalvelualaan vaikuttavat kielteisesti myös hinnankorotukset, jotka johtuvat kustannusten nousun ja elintarvikkeiden hintojen nousun aiheuttamasta hintapaineesta, sekä asiakkaiden vähäisempi halukkuus käyttää rahaa kodin ulkopuolisiin ateriapalveluihin. Kun otetaan huomioon, että EU:ssa tuotetaan vain pieniä määriä säilöttyä sokerimaissia ateriapalveluille sopivan kokoisissa yksiköissä, pääasiallinen tarjonta tulee edelleen Kiinasta korkeammilla hinnoilla.

(362)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, vähittäismyyjät, yksityiset kuluttajat ja muut käyttäjät hyötyvät todennäköisesti alhaisemmista hinnoista.

(363)

Komissio katsoi, että sokerimaissin osuus kuluttajien ostoskorista oli erittäin pieni. Polkumyyntitullien käyttöönoton mahdollinen vaikutus on todennäköisesti keskivertokuluttajan taloudellisen tilanteen kannalta merkityksetön.

(364)

Kun otetaan huomioon vähittäismyyjien ja muiden käyttäjien yhteistyöstä kieltäytyminen sekä se, että sokerimaissin osuus niiden myynnistä on marginaalinen ja sen osuus vähittäismyymälöiden myyntialasta vähäinen, päätellään alustavasti, että ehdotetut toimenpiteet eivät merkittävästi vaikuta vähittäismyyjiin.

7.4   Tavarantoimittajien etu

(365)

Kuten johdanto-osan 280 kappaleessa mainitaan, sokerimaissin tärkeimmät raaka-aineet ovat raaka sokerimaissi ja tölkit. Tutkimuksen vireillepanon jälkeen yksi tölkkien tuottajayhdistys ilmoittautui. Lisäksi viljelijäjärjestöt tukivat valitusta.

(366)

Jos toimenpiteitä otetaan käyttöön, sokerimaissin toimittajat voivat jatkaa liiketoimintaansa.

(367)

Jos toimenpiteitä ei toteuteta, se vaikuttaa todennäköisesti toimittajiin, jos unionin sokerimaissin tuottajien on vähennettävä tuotantomääräänsä. Kun otetaan huomioon, että viljelijät ja tuottajat ovat tiiviisti sidoksissa sokerimaissiin liittyvään liiketoimintaan, sokerimaissin tuotannon väheneminen unionissa vaikuttaa hyvin todennäköisesti myös toimittajien liiketoimintaan.

(368)

Yhteistyössä toiminut tuoja arvosteli, että jos toimenpiteitä otetaan käyttöön, ei ole takeita siitä, että erityisesti suurimmat markkinatoimijat siirtävät lisävoittonsa eteenpäin.

(369)

Komissio katsoi, että toimittajiin kohdistuu merkittävämpiä vaikutuksia, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, koska ne menettäisivät tietyn osan liiketoiminnastaan. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(370)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti vaikuta toimittajiin kielteisesti.

7.5   Kilpailun vähentyminen unionin markkinoilla ja toimitusvaikeuksien uhka

(371)

Yhteistyössä toiminut tuoja Otto Frank arvosteli kyselylomakevastauksessaan vähäistä kilpailua siinä tapauksessa, että toimenpiteitä otetaan käyttöön, EU:n tuottajien vähäisen määrän vuoksi, ja varoitti oligopolimaisesta markkinatilanteesta. Tuoja varoitti myös, ettei sokerimaissin saatavuutta unionissa voida taata, jos tulevaisuudessa saadaan heikkoja satoja.

(372)

Yhteistyössä toiminut tuoja katsoi lisäksi, että Kiinan lisäksi mikään muu kolmas maa ei pysty täyttämään laatuvaatimuksia ja tarjoamaan hintakilpailukykyä, joita Euroopan markkinat edellyttävät.

(373)

Komissio katsoi, että toimenpiteiden käyttöönotto ei estä sellaisen tuonnin pääsyä unioniin, jota vastaan toimenpiteet otettaisiin käyttöön, vaan toimenpiteiden tarkoituksena on pikemminkin poistaa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamat vääristyneet markkinaolosuhteet.

(374)

Tutkimusajanjakson aikana unionin tuotannonalaan kuului 11 tuottajaa tai tuottajaryhmää. Kuten johdanto-osan 262 kappaleessa osoitetaan, unionin tuotannonala toimi tutkimusajanjaksolla selvästi vajaalla kapasiteetilla. Sen vuoksi katsotaan, että unionin tuotannonala pystyy kasvattamaan tuotantomääräänsä ennen kuin kapasiteetin rajat tulevat vastaan. Lisäksi unionin tuottajat hankkivat Kiinasta tulevan tuonnin vuoksi huomattavan määrän sokerimaissia, joka on myös myytävissä.

(375)

Yhteistyössä toiminut tuoja katsoi, että Kiinan lisäksi mikään muu kolmas maa ei pysty täyttämään laatuvaatimuksia ja tarjoamaan hintakilpailukykyä, joita Euroopan markkinat edellyttävät.

(376)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt näkökohdat, markkinaosuudet ja tarkasteltavana olevan tuotteen riippumattomien toimittajien määrä, edellä esitetyt kilpailuseikkoja koskevat väitteet hylätään.

7.6   Unionin etua koskevat päätelmät

(377)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan sokerimaissin tuonnissa.

8.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(378)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(379)

Kiinasta peräisin olevan sokerimaissin tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaalia ja polkumyyntimarginaaleja edellä olevassa johdanto-osan 342 kappaleessa. Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(380)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Maa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli

Kiina

Sunflower Group:

—

Sun Flower Food Industry (Xinfeng) Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

—

Sunny Food Industry Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

37,5  %

 

Zhangzhou Tongfa Foods Industry Co., Ltd, Zhangzhou, Kiina

54,3  %

 

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

48,1  %

 

Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

54,3  %

(381)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun [asianomaisesta maasta] peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(382)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(383)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(384)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

9.   KIRJAAMINEN

(385)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(386)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

(387)

Menettelyn tässä vaiheessa ei voida tehdä päätöstä mahdollisesta polkumyyntitoimenpiteiden taannehtivasta soveltamisesta.

10.   ALUSTAVAN VAIHEEN TIEDOT

(388)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(389)

Sekä Sunflower Group että Tongfa Group esittivät huomautuksia. Sunflower Groupin esitettyä huomautuksia kulutushyödykkeitä ja kotimaan kuljetuskustannuksia koskevien laskelmien paikkansapitävyydestä normaaliarvon määrittämistä varten komissio tarkisti polkumyyntilaskelmiaan kummankin ryhmän osalta. Muut kummankin ryhmän huomautukset koskivat polkumyyntilaskelmissa käytettyä menetelmää, minkä vuoksi niitä käsitellään tarvittaessa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

11.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(390)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(391)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli sellaisen jyvinä tuotava etikan tai etikkahapon avulla valmistetun tai säilötyn jäädyttämättömän sokerimaissin (Zea mays var. saccharata) ja jyvinä tuotavan, muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetun tai säilötyn jäädyttämättömän sokerimaissin (Zea mays var. saccharata) tuonnissa, joka ei kuulu nimikkeeseen 2006 ja joka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin ex 2001 90 30 (Taric-koodi 2001 90 30 10) ja ex 2005 80 00 (Taric-koodi 2005 80 00 10) ja joka on peräisin Kiinan kansantasavallasta.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat väliaikaiset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Alkuperämaa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Kiinan kansantasavalta

Sunflower Group:

—

Sun Flower Food Industry (Xinfeng) Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

—

Sunny Food Industry Co., Ltd, Ganzhou City, Kiina

37,5  %

89SJ

 

Zhangzhou Tongfa Foods Industry Co., Ltd, Zhangzhou, Kiina

54,3  %

89SK

 

Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

48,1  %

 

 

Muu Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti

54,3  %

2600,00 6200,00 3000,00 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta 214739,72 212126,62 Transaktiot kolmansien maiden kanssa 1. Euratom 2007 39,00 39,00 2008 15,80 15,80 2009 6,90 6,90 2017 50,00 50,00 50,00 50,00 0,38 0,38 0,38 0,38 0,38 50,00 50,00 2018 50,00 50,00 50,00 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 50,00 50,00 2020 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 2021 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Yhteensä 361,70 361,70 300,00 - - - - 50,00 0,82 0,82 0,82 0,82 0,82 300,00 300,00 2. Makrotaloudellinen rahoitusapu kolmansille maille ja elintarvikeapu entiselle Neuvostoliitolle 1990–2009 5960,00 5960,00 2011 126,00 126,00 8999 26,00 0,96 0,96 0,96 0,96 - 26,00 26,00

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote) (määrä käytettävässä yksikössä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä sovelletaan ”kaikkeen muuhun Kiinasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

5.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa komissiolle 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2.   Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.   Asianomaisia osapuolia, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, kehotetaan tekemään sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemisesta vastaava neuvonantaja voi tutkia tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja tarvittaessa päättää hyväksyä ne.

3 artikla

1   Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/309 1 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.

2.   Kerätyt tiedot tuotteista, jotka tulivat EU:hun kulutettaviksi enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon asti tai tämän menettelyn päättämiseen asti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä elokuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C, C/2024/7407, 9.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/7407/oj).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/309, annettu 14 päivänä helmikuuta 2025, tietyn Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnin kirjaamisvelvoitteesta (EUVL L, 2025/309, 17.2.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/309/oj).

(4)  Komission päätös 2012/343/EU, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2012, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiivistettyjen soijaproteiinituotteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä (EUVL L 168, 28.6.2012, s. 38, 28.6.2012, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2012/343/oj), johdanto-osan 161–167 kappale.

(5)   https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2762.

(6)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, 10. huhtikuuta 2024, SWD(2024) 91 final.

(7)  Georgetown University Center for Security and Emerging Technology, käännös: Yleiskatsaus Kiinan talouden ja yhteiskunnan kehityksen kansalliseen 14. viisivuotissuunnitelmaan ja pitkän aikavälin tavoitteisiin vuodeksi 2035, 13. toukokuuta 2021.

(8)  Kiinan säilyketeollisuusliitto CCFIA: ”Outline of FYP14 for the Development of China’s Canned Food Industry”.

(9)  Kiinan viranomaiset, Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston lausunnot maaseudun elvyttämisen keskeisten toimien kokonaisvaltaisesta edistämisestä vuonna 2023, 13. helmikuuta 2023.

(10)  Kiinan säilyketeollisuusliitto: Kolmivuotinen erityistoimintasuunnitelma (2021–2023), 7. syyskuuta 2021.

(11)  Kiinan viranomaiset: Guangdongin maakunnan maataloustuotteiden jalostusteollisuuden kehityssuunnitelma (2018–2025), Yue Nong [2018] No. 195, 30. elokuuta 2018.

(12)  Kiinan viranomaiset: Heilongjiangin maakunnan kansanhallitus maataloustuotteiden jalostusteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamista koskevasta Heilongjiangin maakunnan ilmoituksesta; tiedonanto kolmivuotisesta kehityssuunnitelmasta (2023–2025).

(13)  Kiinan viranomaiset: Kansantasavallan Heilongjiangin maakunnan keskusviraston tiedonanto maataloustuotteiden jalostusteollisuuden laadukkaan kehityksen vauhdittamista koskevan kolmivuotisen toimintasuunnitelman (2023–2025) julkaisemisesta, 25. kesäkuuta 2023 annettu asetus [2023] nro 3.

(14)  Kiinan viranomaiset: Kansantasavallan Heilongjiangin maakunnan keskusviraston tiedonanto useiden intensiivisen jalostusteollisuuden laadukkaan kehityksen tukemiseen tähtäävien politiikkojen ja toimenpiteiden julkaisemisesta, Government Regulations [2023] nro 4, 25. kesäkuuta 2023.

(15)  Kiinan viranomaiset: Suihuan kunnallishallinnon maataloustuotteiden jalostusteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamista koskevat täytäntöönpanolausunnot (2023–2025), Suizheng Banfa [2023] nro 24, 31. elokuuta 2023.

(16)  Maaraportti, 3 luku, s. 55.

(17)  36 Krypton, ”Reviewing Zong Qinghou’s ten major life nodes”, 25. helmikuuta 2024.

(18)  Huanlejia, vuosikertomus 2022, huhtikuu 2023, s. 8.

(19)  Hebei Yaxiong Modern Agriculture Co. Ltd., ”Public Transfer Instructions (draft declaration)”, kesäkuu 2017, s. 30, 43.

(20)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/802, annettu 20 päivänä toukokuuta 2022, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Brasiliasta peräisin olevien kromilla elektrolyyttisesti pinnoitettujen teräsvalmisteiden tuonnissa, johdanto-osan 75 kappale, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/802/oj; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, annettu 11 päivänä tammikuuta 2023, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen uudelleen täytettävien oluttynnyreiden tuonnissa, johdanto-osan 58 kappale, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/100/oj.

(21)  Maaraportti, 2 luku, s. 7.

(22)  Maaraportti, 2 luku, s. 7–8.

(23)  Maaraportti – 2 luku, s. 10, 18.

(24)  Ks. http://www.npc.gov.cn/zgrdw/englishnpc/Constitution/node_2825.html (sivustolla käyty 10.6.2025).

(25)  Maaraportti – 2 luku, s. 29–30.

(26)  Maaraportti – 4 luku, s. 57, 92.

(27)  Maaraportti – 6 luku, s. 149–150.

(28)  Maaraportti – 6 luku, s. 153–171.

(29)  Maaraportti – 7 luku, s. 204–205.

(30)  Maaraportti, 8 luku, s. 207–208, 242–243.

(31)  Maaraportti – 2 luku, s. 19–24; 4 luku, s. 69 ja 99–100; 5 luku, s. 130–131.

(32)  Ks. http://en.tyhsp.cn/ (sivustolla käyty 10.6.2025).

(33)  Ks. http://www.tfacan.com/page-10500.html (sivustolla käyty 10.6.2025).

(34)  Ks. http://www.jsrunfeng.cn/ (sivustolla käyty 10.6.2025).

(35)  Ks. https://www.wahaha.com.cn/#/Introduce (sivustolla käyty 10.6.2025).

(36)  Ks. http://www.21jingji.com/article/20240718/herald/8041aff7549aaa03487bacb1128aa14f.html (sivustolla käyty 10.6.2025).

(37)  Ks. Kiinan kommunistisen puolueen peruskirjan 33 § ja Kiinan yhtiölain 19 §. Ks. maaraportti, 3 luku, s. 47–50.

(38)  Ks. http://www.moa.gov.cn/gk/cwgk_1/nybt/202206/t20220610_6402146.htm, 20 kohta (sivustolla käyty 10.6.2025).

(39)  Ks. https://www.gov.cn/zhengce/content/2022-02/11/content_5673082.htm, II.6 kohta, laatikko 2 (sivustolla käyty 10.6.2025).

(40)  Maaraportti – 2 luku, s. 24–27.

(41)  Ks. http://www.cnlic.org.cn/index.html (sivustolla käyty 11.6.2025).

(42)  Ks. http://www.cnlic.org.cn/footers/footer-zc.html (sivustolla käyty 11.6.2025).

(43)  Ks. edellinen alaviite.

(44)  Ks. http://www.cnlic.org.cn/LingDaoHuoDong/202206/t20220630_64680.html (sivustolla käyty 11.6.2025).

(45)  Ks. http://www.topcanchina.com (sivustolla käyty 10.6.2025).

(46)  Ks. http://www.cnlic.org.cn/LingDaoHuoDong/202206/t20220630_64680.html (sivustolla käyty 11.6.2025).

(47)  Ks. http://www.topcanchina.com/xhjj/4095 (sivustolla käyty 10.6.2025).

(48)  Ks. edellinen alaviite.

(49)  Ks. edellinen alaviite.

(50)  Ks. http://www.topcanchina.com/myxrhqy/16113 (sivustolla käyty 10.6.2025).

(51)  Ks. http://www.topcanchina.com/myxrhqy/16123 (sivustolla käyty 10.6.2025).

(52)  Ks. http://www.topcanchina.com/xhhydw/11568 (sivustolla käyty 10.6.2025).

(53)  Maaraportti, 3 luku, s. 40.

(54)  Ks. esimerkiksi Blanchette, J., ”Xi’s Gamble: The Race to Consolidate Power and Stave off Disaster”, Foreign Affairs, vol. 100, nro 4, heinä-/elokuu 2021, s. 10–19.

(55)  Maaraportti, 3 luku, s. 41.

(56)  Ks. https://merics.org/en/comment/who-ccp-chinas-communist-party-infographics (sivustolla käyty 10.6.2025).

(57)  General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era, ks. www.gov.cn/zhengce/2020-09/15/content_5543685.htm (sivustolla käyty 10.6.2025).

(58)  Financial Times (2020) – Chinese Communist Party asserts greater control over private enterprise, saatavilla osoitteessa https://on.ft.com/3mYxP4j (sivustolla käyty 10.6.2025).

(59)  Ks. https://njna.nanjing.gov.cn/jd/pcjd/jdgk/201807/t20180724_502337.html (sivustolla käyty 19.6.2025).

(60)  Ks. http://js.news.cn/20250108/60bd844f35d747b3917cfe5131c0a677/c.html (sivustolla käyty 11.6.2025).

(61)  Ks. yksityistä taloutta koskevan lain 5 §, saatavilla osoitteessa https://www.gov.cn/yaowen/liebiao/202504/content_7022018.htm (sivustolla käyty 12.6.2025).

(62)  Maaraportti, 14 luku, 14.1–14.3 jakso.

(63)  Maaraportti, 4 luku, s. 56, 57, 99 ja 100.

(64)  Ks. yksityistä taloutta koskevan lain 5 ja 6 §.

(65)  Ks. http://www.moa.gov.cn/gk/cwgk_1/nybt/202206/t20220610_6402146.htm, 6 ja 15 kohta (sivustolla käyty 10.6.2025).

(66)  Ks. https://www.gov.cn/zhengce/content/2022-02/11/content_5673082.htm (sivustolla käyty 10.6.2025).

(67)  Ks. edellinen alaviite, II.1 jakso.

(68)  Ks. http://www.moa.gov.cn/govpublic/ZZYGLS/202201/t20220113_6386808.htm (sivustolla käyty 18.10.2024).

(69)  Ks. edellinen alaviite, III.1.3 jakso.

(70)  Ks. https://dsynews.com.cn/shipin/2023/03/31/17765.shtml (sivustolla käyty 10.6.2025).

(71)  Ks. edellinen alaviite.

(72)  Ks. edellinen alaviite.

(73)  Ks. https://gxt.fujian.gov.cn/jdhy/zxzcfg/sjzcfg/202107/t20210707_5641856.htm (sivustolla käyty 12.6.2025).

(74)  Ks. III.2 jakso, saatavilla osoitteessa https://www.ndrc.gov.cn/fggz/fzzlgh/dffzgh/202106/P020210628416237004949.pdf (sivustolla käyty 12.6.2025).

(75)  Ks. Heilongjiangin maissinjalostusteollisuuden kehittämissuunnitelma (2021–2025), julkaistu kesäkuussa 2021.

(76)  Ks. edellinen alaviite, III.1 jakso.

(77)  Ks. https://www.sohu.com/a/756699103_121769698 (sivustolla käyty 12.6.2025).

(78)  Ks. http://jilin.chinatax.gov.cn/art/2023/11/6/art_334_710476.html (sivustolla käyty 12.6.2025).

(79)  Maaraportti – 6 luku, s. 171–179.

(80)  Maaraportti – 9 luku, s. 260–261.

(81)  Maaraportti, 9 luku, s. 257–260.

(82)  Maaraportti, 9 luku, s. 252–254.

(83)  Maaraportti, 13 luku, s. 360, 361, 364 ja 370.

(84)  Maaraportti, 13 luku, s. 366.

(85)  Maaraportti, 13 luku, s. 370–373.

(86)  Maaraportti – 6 luku, s. 137–140.

(87)  Maaraportti, 6 luku, s. 146–149.

(88)  Maaraportti, 6 luku, s. 149.

(89)  Ks. Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomission, jäljempänä ’CBIRC’, 28. elokuuta 2020 julkaisema asiakirja ”Three-year action plan for improving corporate governance of the banking and insurance sectors (2020–2022)”, saatavilla osoitteessa http://www.cbirc.gov.cn/cn/view/pages/ItemDetail.html?docId=925393&itemId=928 (sivustolla käyty 21.10.2024). Suunnitelmassa kehotetaan ”toteuttamaan edelleen henkeä, jota pääsihteeri Xi Jinpingin finanssisektorin yritysten hallinnointia ja ohjausta koskevan uudistuksen edistämistä käsittelevä puhe ilmentää”. Suunnitelman II jaksossa pyritään lisäksi tukemaan puolueen johtoaseman luonnollista yhdentymistä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen seuraavasti: ”puolueen johtoaseman yhdentymisestä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen tehdään järjestelmällisempää ja vakiintuneempaa, ja se perustuu aiempaa enempää menettelyihin […] Merkittävistä operatiivisista ja johtamiseen liittyvistä kysymyksistä on keskusteltava puoluekomiteassa ennen kuin yrityksen hallitus tai ylempi johto päättää niistä.”

(90)  Ks. CBIRC:n 15. joulukuuta 2020 julkaisema ilmoitus ”Notice on the Commercial banks performance evaluation method”, saatavilla osoitteessa http://jrs.mof.gov.cn/gongzuotongzhi/202101/t20210104_3638904.htm (sivustolla käyty 12.6.2025).

(91)  Ks. http://www.gzjrw.com.cn/Item/396372.aspx (sivustolla käyty 12.6.2025).

(92)  Maaraportti – 6 luku, s. 157–158.

(93)  Maaraportti, 6 luku, s. 150, 152, 156–160 ja 165–171.

(94)  OECD (2019), OECD Economic Surveys: China 2019, OECD Publishing, Pariisi, s. 29, saatavilla osoitteessa

https://doi.org/10.1787/eco_surveys-chn-2019-en (sivustolla käyty 12.6.2025).

(95)  Ks. http://www.gov.cn/xinwen/2020-04/20/content_5504241.htm (sivustolla käyty 12.6.2025).

(96)  World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.

(97)   http://www.dosm.gov.my/uploads/release-content/file_20241108110530.pdf.

(98)   https://www.rippling.com/country-hiring/malaysia-employees.

(99)   https://www.mida.gov.my/setting-up-content/human-resources-development-fund/.

(100)   https://www.tnb.com.my/commercial-industrial/pricing-tariffs1.

(101)   https://www.st.gov.my/.

(102)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/755/oj). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(103)   http://www.dosm.gov.my/uploads/release-content/file_20241108110530.pdf.

(104)   https://www.rippling.com/country-hiring/malaysia-employees.

(105)   https://www.mida.gov.my/setting-up-content/human-resources-development-fund/.

(106)   https://www.tnb.com.my/commercial-industrial/pricing-tariffs1.

(107)   https://www.st.gov.my/.

(108)  Lähde: www.chinamoney.com.cn/.

(109)  Neuvoston asetus (EY) N:o 682/2007, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2007, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Thaimaasta peräisin olevien jyvinä tuotavien valmistettujen tai säilöttyjen sokerimaissien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 159, 20.6.2007, s. 14, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/682/oj).

(110)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 875/2013, annettu 2 päivänä syyskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Thaimaasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 244, 13.9.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/875/oj).

(111)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1996, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Thaimaan kuningaskunnasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 310, 2.12.2019, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/1996/oj).

(112)   https://agriculture.ec.europa.eu/system/files/2023-03/cmo-16-3-2023-summary_en.pdf.

(113)   https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:F4_Developments_of_output_price_indices_for_cereals_(2015_%3D_100,_EU,_2015-2023).png.

(114)   https://www.world-grain.com/articles/17685-thailands-rice-crop-hurt-by-flooding.

(115)  Neuvoston asetus (EY) N:o 682/2007, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2007, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Thaimaasta peräisin olevien jyvinä tuotavien valmistettujen tai säilöttyjen sokerimaissien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 159, 20.6.2007, s. 14, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/682/oj).


LIITE

Yhteistyössä toimineet otokseen kuulumattomat vientiä harjoittavat tuottajat Kiinan kansantasavallassa

Maa

Nimi

Taric-lisäkoodi

Kiina

Anshan N&M Foods Co., Ltd.

 

Fujian Golden Promise Food Technology Co., Ltd.

89SM

Fujian Haishan Foods Co., Ltd.

89SN

Fujian Lucheng Food Co., Ltd.

89SO

Fujian Xingguang Foods Co., Ltd.

89SP

Fujian Yuxing Fruit & Vegetable Foodstuff Development Co., Ltd.

89SQ

Guangdong Zhicheng Food Co., Ltd

89SR

Guilin Risheng Foods Co., Ltd

89SS

HEBEI PENGDA FOOD CO., LTD

89ST

Hebei Shuangsheng Agricultural Technology Co., Ltd.

89SU

HEZE SANQING FOOD CO., LTD.

89SV

Jieyang Chengfeng Industrial Co., Ltd.

89SW

Jieyang Yuxiu Industrial Co., Ltd.

89SX

Nanjing County Xingguang Canned Food Co., Ltd.

89SY

SHANDONG SANGONGJU FOOD CO., LTD.

89SZ

XINFENG RUNFENG FOODS CO., LTD.

89TA

Zhangzhou Gangchang Canned Foods Co., Ltd.

89TB

Zhangzhou Jiawei Foods Co., Ltd.

89TC

Zhangzhou Tianbaolong Food Co., Ltd.

89TD

Zhangzhou Xiangcheng Shunxing Canned Food Co., Ltd.

89TE


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/1723/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)