(1)

Direktiivin 2006/112/EY 168 ja 168 a artiklassa säännellään verovelvollisen oikeutta vähentää arvonlisävero, joka on peritty verovelvollisen verollisia liiketoimiaan varten käyttämien tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista. Mainitun direktiivin 26 artiklan 1 kohdan a alakohta sisältää vaatimuksen, jonka mukaan arvonlisävero on suoritettava, kun liikeomaisuutta otetaan verovelvollisen omaan tai tämän henkilöstön yksityiseen käyttöön tai yleisesti ottaen muuhun kuin yrityksen varsinaisiin tarkoituksiin.

(2)

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2015/2429 (2), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston täytäntöönpanopäätöksillä (EU) 2018/1921 (3) ja (EU) 2021/1968 (4), annetaan Latvialle lupa rajoittaa 31 päivään joulukuuta 2024 saakka arvonlisäveron vähennysoikeus 50 prosenttiin sellaisista henkilöautoista aiheutuvista kustannuksista, jotka eivät ole yksinomaan yrityskäytössä, ja annetaan lupa siihen, että Latvia ei rinnasta vastikkeellisiin palveluihin sellaisten henkilöautojen yksityiskäyttöä, jotka kuuluvat verovelvollisen yrityksen liikeomaisuuteen, jos kyseiseen autoon sovelletaan kyseisen päätöksen 1 artiklan mukaista rajoitusta, jäljempänä ’erityistoimenpide’.

(3)

Latvia pyysi 15 päivänä toukokuuta 2024 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti lupaa kyseisen erityistoimenpiteen soveltamisen jatkamiseen, jäljempänä ’pyyntö’.

(4)

Komissio toimitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti pyynnön muille jäsenvaltioille 10 päivänä syyskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Latvialle 11 päivänä syyskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä, että sillä oli kaikki pyynnön arviointia varten tarvittavat tiedot.

(5)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/2429 6 artiklan toisen kohdan mukaisesti Latvia toimitti komissiolle pyynnön yhteydessä kertomuksen, johon sisältyi mainitun täytäntöönpanopäätöksen 1 artiklassa tarkoitetun alv-vähennysoikeuden rajoittamiseksi määritetyn prosenttiosuuden uudelleentarkastelu. Latvia katsoo, että 50 prosentin rajoitus on nykyisin saatavilla olevien tietojen eli verotarkastuksista saatujen kokemusten ja henkilöautojen yksityiskäyttöä koskevien tilastotietojen perusteella edelleen perusteltu ja asianmukainen.

(6)

Koska erityistoimenpide on vaikuttanut myönteisesti veronmaksajien ja veroviranomaisten hallinnollisen rasituksen keventämiseen yksinkertaistamalla arvonlisäveron kantamista ja ehkäisemällä virheelliseen kirjanpitoon perustuvia veropetoksia, komissio katsoo, että erityistoimenpiteen soveltamista on aiheellista jatkaa. Latvialle olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa erityistoimenpiteen soveltamista 31 päivään joulukuuta 2027 saakka.

(7)

Erityistoimenpiteen kesto olisi rajattava aikaan, joka tarvitaan, jotta voidaan arvioida sen tehokkuutta ja sovelletun prosenttiosuuden asianmukaisuutta.

(8)

Erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteisiin eli arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseen ja tietyntyyppisten veropetosten tai veronkierron estämiseen nähden, koska se on ajallisesti ja soveltamisalaltaan rajoitettu. Erityistoimenpide ei myöskään aiheuta sellaista vaaraa, että veropetokset siirtyisivät muille aloille tai muihin jäsenvaltioihin.

(9)

Jos Latvia katsoo, että erityistoimenpidettä on tarpeen jatkaa vielä vuoden 2027 jälkeen, sen olisi toimitettava tällaista jatkamista koskeva pyyntö komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2027. Kyseiseen pyyntöön olisi liitettävä erityistoimenpiteen soveltamista koskeva kertomus, johon olisi sisällyttävä sovelletun prosenttiosuuden uudelleentarkastelu.

(10)

Latvian toimittamien tietojen mukaan erityistoimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus Latvian lopullisessa kulutusvaiheessa kantamien verotulojen kokonaismäärään, eikä se vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin.

(11)

Täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/2429 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,