(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 16 päivänä helmikuuta 2024 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien lasikuitulankojen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’ (2).

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan valituksen, jonka oli 3 päivänä tammikuuta 2024 tehnyt Glass Fibre Europe, jäljempänä ’valituksen tekijä’. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti lasikuitulankoja valmistavan unionin tuotannonalan puolesta. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävän vahingon uhasta unionin tuotannonalalle tutkimuksen vireille panemiseksi.

(3)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti komissio kirjaa polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan tuonnin ennakkoilmoituskaudella, paitsi jos sillä on 5 artiklassa tarkoitettu riittävä näyttö siitä, että 10 artiklan 4 kohdan c tai d alakohdan vaatimukset eivät täyty.

(4)

Komissio ei kirjannut tuontia ennakkoilmoituskaudelta, koska tuontimäärät eivät olleet kasvaneet tutkimuksen vireillepanon jälkeen eivätkä 10 artiklan 4 kohdan edellytykset siten täyttyneet.

(5)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, toimittajille ja käyttäjille sekä kauppiaille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(8)

Komissio totesi 16 päivänä helmikuuta 2024 päivätyssä asiakirja-aineistoon liitetyssä muistiossa, että käytettävissä olevien tietojen perusteella kaksi yritystä eli Saint-Gobain Vertex s.r.o ja Valmiera Stikla Skieddra AS edustavat unionin koko tuotannonalaa. Otanta ei siten ollut tarpeen. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia tästä alustavasta päätöksestä. Asiasta ei esitetty huomautuksia. Sen vuoksi komissio vahvisti 12 päivänä maaliskuuta 2024 päivätyssä asiakirja-aineistoon liitetyssä muistiossa päätöksensä olla tekemättä otantaa.

(9)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut eikä toimittanut tietoja otoksen valintaa varten.

(10)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. Viisi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen.

(11)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta eli Shandong Fiberglass Group Corpista, jäljempänä ’Shandong Fiberglass’, ja Henan Guangyuan New Material Co. Ltd:stä, jäljempänä ’Henan Guangyuan’, koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Alustavaan otokseen valittujen kahden vientiä harjoittavan tuottajan osuus Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä oli yhteensä [11–15 prosenttia].

(12)

Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(13)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja eli Jiangsu Jiuding Special Fiber Co., Ltd väitti, että sen olisi pitänyt kuulua otokseen. Se kuitenkin ilmoitti otantalomakkeessaan sellaisten silvottujen säikeiden viennistä, jotka eivät kuulu tuotteen määritelmään sen jälkeen, kun tuotteen määritelmää oli selvennetty, kuten johdanto-osan 26 ja 28 kappaleessa selitetään. Kyseistä vientiä harjoittavaa tuottajaa ei voitu hyväksyä otokseen sen tarkasteltavana olevan tuotteen viennin jäljelle jäävän määrän perusteella.

(14)

Otokseen kuuluva suurin unioniin kohdistuvaa vientiä harjoittava yritys eli Shandong Fiberglass ilmoitti 26 päivänä maaliskuuta 2024 (seitsemän päivää ennen vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen vastaamisen määräaikaa), että se ei tekisi tutkimuksessa yhteistyötä.

(15)

Kolmen muun otantalomakkeeseen vastanneen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Kiinan vientimäärästä oli yhteensä [2–5,5 prosenttia]. Ne ilmoittivat aikomuksestaan pyytää yksilöllistä tarkastelua, mutta yksikään niistä ei toimittanut vastausta vientiä harjoittavia tuottajia koskevaan kyselylomakkeeseen eikä siis myöskään asianmukaista pyyntöä. Kun otetaan huomioon otantaa koskevaan pyyntöön vastanneiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin kohdistuvan viennin vähäinen määrä, otokseen tehdyillä lisäyksillä ei olisi saatu edustavaa otosta, vaikka polkumyyntiä koskevaan kyselyyn olisikin toimitettu vastauksia. (3)

(16)

Kaiken kaikkiaan yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa alhainen, koska otantaa koskevaan kyselyyn vastanneiden tuottajien tuonnin osuus – Shandong Fiberglassin päätettyä lopettaa yhteistyön tekeminen – oli Kiinasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä [4,5–9 prosenttia] ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta kokonaistuonnista, joka määritettiin johdanto-osan 159 kappaleessa selitetyllä menetelmällä Eurostatin tietojen perusteella.

(17)

Koska yhteistyö oli vähäistä eikä edustavaa otosta näin ollen voitu valita, komissio päätti perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti luopua otannasta kokonaan ja soveltaa 18 artiklaa polkumyynnin määrittämiseen.

(18)

Komissio julkaisi 5 päivänä elokuuta 2024 asiakirja-aineistoon liitetyn muistion ja ilmoitti Kiinan viranomaisille päätöksestään luopua otannasta (ks. edellä johdanto-osan 17 kappale). Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia, mutta niitä ei saatu.

(19)

Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa selitetään, kolme muuta kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoitti otantalomakkeissaan olevansa kiinnostuneita perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesta yksilöllisestä tarkastelusta. Nämä vientiä harjoittavat tuottajat eivät kuitenkaan toimittaneet asianmukaisia pyyntöjä, sillä ne eivät toimittaneet vastauksia vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Sen vuoksi komissio katsoo, että näiltä yrityksiltä ei saatu yksilöllistä tarkastelua koskevia pyyntöjä.

(20)

Henan Guangyuan oli ainoa alkuperäiseen otokseen kuuluva yritys, joka toimitti asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti kyselylomakevastauksen, joka voitiin todentaa perusasetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti, joten komissio päätti laskea sille yksilöllisen marginaalin.

(21)

Komissio lähetti myös Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä Kiinan viranomaiset, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(22)

Komissio asetti kyselylomakkeet saataville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille verkossa (4) vireillepanopäivänä.

(23)

Komissio sai vastauksia kyselylomakkeeseen kahdelta unionin tuottajalta, yhdeltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta ja kolmelta käyttäjältä. Komissio ei saanut Kiinan viranomaisilta vastausta kyselylomakkeeseen.

(24)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäynnit tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti seuraavien yritysten toimitiloihin:

(25)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2020 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(26)

Tutkimuksen kohteena ovat lasikuitulangat, myös kierretyt tai kiertämättömät, pois lukien lasikuituraakalangat (slivers), lasikuitupunokset ja silvotut säikeet, ja tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 13 00 ja ex 7019 19 00 (Taric-koodit 7019 13 00 10, 7019 13 00 15, 7019 13 00 20, 7019 13 00 25, 7019 13 00 30, 7019 13 00 50, 7019 13 00 87, 7019 13 00 94, 7019 19 00 30, 7019 19 00 85).

(27)

Lasikuitulangalle on monenlaisia käyttötarkoituksia, esimerkiksi kudotut, neulotut, punotut tai kihartamattomasta langasta valmistetut kankaat, joita käytetään komposiittiteollisuudessa sementtimäisen materiaalin, kuten laastin tai elastomeeristen, termoplastisten ja lämpökovettuvien hartsien, vahvistamisessa. Esimerkkejä käyttötavoista ovat muun muassa autot, sähköajoneuvojen akut, kuorma-autot, linja-autot, junat, tuulivoimalan siivet, ilma-alukset, rakennusten eristys, savun- ja palontorjunta, akustinen eristys, suodatus (ilma, metalli, pöly ja neste) ja sähköneristys.

(28)

Komissio julkaisi 25 päivänä maaliskuuta 2024 vastaukseksi erään kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kyselyyn asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jossa selvennetään tuotteen määritelmää. Muistiossa selvennettiin, että paljon piidioksidia sisältävät jatkuvakuituiset langat kuuluivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään, kun taas silvotut säikeet, lasikuidun tyypistä ja pituudesta riippumatta, jätettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia, mutta niitä ei saatu.

(29)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote.

(30)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(31)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(32)

Koska tutkimuksen vireillepanohetkellä oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin merkittäviin vääristymiin Kiinan osalta, komissio katsoi aiheelliseksi panna vireille kyseisen maan vientiä harjoittavia tuottajia koskevan tutkimuksen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(33)

Näin ollen tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja lasikuitulankojen valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa eli Jiangsu Jiuding Special Fiber Co., Ltd ja Chongqing Tianze New Material Corp toimitti asiaa koskevat tiedot.

(34)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(35)

Kiinan viranomaisilta ei saatu määräajassa vastausta kyselylomakkeeseen eikä huomautuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(36)

Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(37)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 19 päivänä huhtikuuta 2024 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita lasikuitulangan tuotannossa käytetään. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi lisäksi Brasilian, Malesian, Meksikon, Thaimaan ja Turkin mahdollisiksi asianmukaisiksi edustaviksi maiksi.

(38)

Komissio sai huomautuksia ensimmäisestä muistiosta valituksen tekijältä ja Henan Guangyuanilta. Näitä huomautuksia käsitellään 3.2 jaksossa.

(39)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 27 päivänä kesäkuuta 2024 päivätyllä toisella muistiolla, jäljempänä ’toinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Turkin edustavaksi maaksi. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton edustavassa maassa toimivan lasikuitulankojen tuottajan eli turkkilaisen konsernin Türkiye Şişe ve Cam Fabrikaları A.Ş:n, jäljempänä ’Sisecam-konserni’, käytettävissä olevien vuoden 2023 taloudellisten tietojen perusteella.

(40)

Komissio sai toista muistiota koskevia huomautuksia pyynnön esittäjältä. Näitä huomautuksia käsitellään yksityiskohtaisesti 3.2 jaksossa.

(41)

Analysoituaan toimitetut huomautukset ja tiedot komissio päätteli, että Turkki olisi asianmukainen valinta edustavaksi maaksi, jonka vääristymättömiä hintoja ja kustannuksia käytettäisiin normaaliarvon määrittämiseen. Valinnan perusteita kuvataan tarkemmin jäljempänä 3.2.2 jaksossa.

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos – – päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien vähäinen yhteistyö, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista.

(44)

Komissio havaitsi Kiinan lasikuitusektoria koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissa (5) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(45)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttui merkittävästi toimintaan, mikä vääristi markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (6). Komissio teki erityisesti sen päätelmän, että lasikuidun sektorilla Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa (7) tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa (8) tarkoitetulla tavalla. Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen kasvattaa markkinoihin kohdistuvaa vääristävää vaikutusta. Yleisesti ottaen Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi sen sijaan, että niitä jaettaisiin markkinavoimien perusteella (9). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (10). Komissio myös totesi, että lasikuitusektorilla esiintyy palkkakustannusten vääristymistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa (11) tarkoitetulla tavalla. Myös rahoitusmarkkinoilla on vääristymiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa (12) tarkoitetulla tavalla, erityisesti yritystoimijoiden pääomansaannin osalta Kiinassa.

(46)

Kuten aiemmassa Kiinan lasikuitusektoria koskevassa tutkimuksessa, komissio tarkasteli tässäkin tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan ja komission asiakirja-aineistoon sisällyttämän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (13), jäljempänä ’raportti’, sisältämään näyttöön. Tässä yhteydessä tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tutkimuksen kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi vielä tätä näyttöä ja teki omaa tutkimusta eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten on todettu myös sen aiemmissa tutkimuksissa.

(47)

Valituksen tekijän mukaan on runsaasti kiistatonta näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset puuttuvat Kiinan lasikuitulankojen tuotannonalan toimintaan, mikä on johtanut merkittäviin vääristymiin sektorilla, mikä puolestaan oikeuttaa normaaliarvon määrittämisen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(48)

Valituksen tekijä toi väitteensä tueksi esiin seuraavat seikat, jotka aiheuttavat merkittäviä vääristymiä Kiinan lasikuitulankasektorille.

(49)

Ensinnäkin sektori on yleisesti valtion omistuksessa tai hallinnassa tai valtio valvoo sen politiikkoja:

(50)

Toiseksi lasikuitulankasektoriin sovelletaan Kiinassa syrjiviä politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin:

(51)

Kolmanneksi lasikuitulankojen käytännössä kaikkien tuotannontekijöiden kustannukset ovat vääristyneitä Kiinassa:

(52)

Neljänneksi lasikuitualan rahoitusta ja pääomaa myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia:

(53)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä tai näyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(54)

Kiinan viranomaisten omistusosuus lasikuitulankojen sektorilla on huomattava perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Koska tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät tekivät vain vähän yhteistyötä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että lasikuitusektorin kolme suurinta tuottajaa, Jushi, Taishan Fiberglass ja CPIC, ovat joko kokonaan valtion omistuksessa tai valtiolla on niissä määräysvalta. Näiden kolmen tuottajan osuus kiinalaisista lasikuidun tuottajista on noin 60 prosenttia, ja Jushin osuus Kiinan markkinoista, 33 prosenttia, on suurin (14).

(55)

Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin lasikuitulankasektorilla kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. Viimeisimmät lasikuitulankasektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan tämän sektorin materiaaleihin, erityisesti erityiskäyttöön tarkoitettuihin lasikuituihin, liittyvää teknologista innovointia tuetaan suunnitelman mukaisilla toimintapolitiikoilla (15). Lasikuidut mainitaan myös yhtenä edistettävistä sektoreista teollisuuden rakennesopeutusta koskevan ohjeistavan luettelon vuoden 2024 versiossa (16) ja ensimmäistä käyttöä tai demonstrointia koskeviin ohjelmiin valintakelpoisia keskeisiä uusia materiaaleja koskevassa vuoden 2024 ohjeistavassa luettelossa (17).

(56)

Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Shandongissa erityisesti lasikuidun ja komposiittimateriaalien tuotannonala aikoo ”edistää aktiivisesti johtavia yrityksiä ja runkoyrityksiä, joilla on vahva brändivaikutus ja vetovoima markkinoilla, hyvät integrointivalmiudet ja edistävä vaikutus tuotannonalan ketjuihin ja klustereihin, sekä tukea monialaista, alueiden rajat ylittäviä ja moniomisteisia yritysfuusioita ja uudelleenjärjestelyjä”. Se aikoo myös ”kehittää suorituskykyisiä lasikuituja ja tuotteita sekä kannustaa kehittämään erittäin hienojakoisia, lujia, suurimoduulisia, alkalinkestäviä, permittiivisyydeltään pieniä, vähän laajenevia, paljon piidioksidia sisältäviä, hajoavia, katkaisupinnaltaan erityisen muotoisia ja muita korkean suorituskyvyn lasikuituja ja lasikuitutuotteita. Lisäksi tuotannonala aikoo keskittyä sähköisten tietojen, avaruusalan, uuden energian, laajamittaisten eläintuotantotilojen, maatalouden kasvihuoneiden ja muiden alojen tarpeisiin ja sen perusteella tutkia, kehittää ja edistää lasikuituvahvisteisia termoplastisia ja lämpökovettuvia komposiittituotteita ja lasikuitukomposiittiverkkoja infrastruktuurihankkeita varten” (18). Vastaavasti strategisten ja uusien tuotannonalojen kehittämistä koskevassa Chongqingin 14. viisivuotissuunnitelmassa aiotaan ”laajentaa korkean suorituskyvyn kuitu- ja komposiittimateriaalien teollisuusketjuja sekä vauhdittaa hankkeiden rakentamista, kuten – – korkean suorituskyvyn lasikuitutuotantolinjaa, jonka vuotuinen tuotos on 150 000 tonnia, ja erittäin hienojakoisten lasikuitu- ja komposiittimateriaalien tuotantopohjaa, jotta voidaan lisätä korkean suorituskyvyn lasikuitu- ja komposiittimateriaalien tuotantokapasiteettia” (19). Myös muiden maakuntien, kuten Guangxin (20), Hubein (21) ja Zhejiangin (22), suunnitteluasiakirjoista käy ilmi lasikuitujen painotus.

(57)

Seuraavaksi tarkasteltiin, ovatko Kiinan viranomaiset sellaisessa asemassa, että ne voivat puuttua hintoihin ja kustannuksiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun yrityksissä tapahtuvan valtion läsnäolon kautta. Tältä osin voidaan todeta, että useat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajat korostavat nimenomaisesti puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia verkkosivustoillaan tai niiden yritysjohdossa on puolueen jäseniä ja ne korostavat yritysjohtajien kuuluvan kommunistiseen puolueeseen.

(58)

Esimerkiksi Jushi Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii samanaikaisesti puoluekomitean varasihteerinä CNMB:ssä (23). Vastaavasti Taishan Fiberglassin holdingyhtiön Sinoma Science and Technologyn puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä ja toimitusjohtaja puoluekomitean varasihteerinä (24). CPIC:n hallituksen varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja toimii samanaikaisesti puoluekomitean varasihteerinä, CPIC:n emoyhtiön konsernin puheenjohtaja toimii myös puoluekomitean sihteerinä ja konsernin varapuheenjohtaja toimii puoluekomitean varasihteerinä (25).

(59)

Lisäksi Jushin yhtiöjärjestyksen 195 artiklassa määrätään nimenomaisesti, että puolue valvoo suoraan olennaisia yritysasioita. Artiklan mukaan ”yrityksen puoluekomitea keskustelee ja päättää tärkeistä yrityksen asioista säädösten mukaisesti”, ja puoluekomitean tärkeimpiä vastuutehtäviä ovat ”tutustua yrityksen tärkeisiin liikkeenjohtoon liittyviin asioihin ja keskustella niistä sekä tukea yhtiökokousta, hallitusta, hallintoneuvostoa ja johtoa niiden lakisääteisten tehtävien hoitamisessa” sekä ”vahvistaa johtajuutta ja yrityksen työntekijöiden valintaan ja työskentelyyn sovellettavaa valvontaa ja rakentaa menestyksekkäästi yrityksen johtoryhmä, erityisryhmä ja osaamisryhmä” (26).

(60)

Lisäksi Taishan Fiberglass järjesti kommunistisen puolueen perustamisen 100-vuotisjuhlan ja yrityksen puoluekomitean sihteeri piti puheen: ”Taishan Fiberglassilla on takanaan 30 vuotta uudistuksia, innovaatiota ja kehitystä, ja 30 vuoden ajan on myös noudatettu puolueen johdon tahtoa ja lujitettu sitä, 30 vuoden ajan on saatu perintönä puolueen jalo henki ja viety sitä eteenpäin, ja 30 vuoden ajan on saatu hedelmällisiä tuloksia puolueen vahvistamisesta, uudistamisesta ja kehittämisestä, tuotannosta ja toiminnasta” (27). Lisäksi Jushi-konsernin yhtiöjärjestyksessä todetaan, että yhtiön yksi tärkeimmistä tehtävistä on, että se ”toteuttaa Xi Jinpingin aatteen uudesta sosialistisesta aikakaudesta kiinalaisessa hengessä, tutustuu puolueen teoriaan ja julkistaa sitä, toteuttaa puolueen linjaa, periaatteita ja politiikkaa, valvoo ja varmistaa puolueen keskuskomitean tärkeimpien päätösten ja järjestelyjen sekä korkean tason puolueyksikköjen päätöslauselmien toteuttamisen yrityksessä.” Tämän lisäksi se ”tutustuu yrityksen tärkeisiin liikkeenjohtoon liittyviin asioihin ja keskustelee niistä sekä tukee yhtiökokousta, hallitusta, hallintoneuvostoa ja johtoa niiden lakisääteisten tehtävien hoitamisessa” (28).

(61)

Lisäksi lasikuitulankasektorilla on käytössä syrjiviä politiikkoja, joilla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti. Teollisuuspolitiikat liittyvät tavallisesti useisiin sektoreihin. Lasikuitulankasektoriin sovelletaan kuitenkin useita kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla laadittuja suunnitelmia, suuntaviivoja, ohjeita ja muita poliittisia asiakirjoja (ks. myös johdanto-osan 56 ja 57 kappale edellä). Nämä politiikat eivät toisinaan sovi lainkaan yhteen markkinavoimien kanssa. Yksi esimerkki tästä on strategisia ja uusia tuotannonaloja koskeva Guangxin kolmivuotinen toimintasuunnitelma, jossa määritetään hallinnollisella tasolla tulevat tavoitellut tuotosmäärät ja kasvuluvut: ”Vuoteen 2023 mennessä uusien materiaalien tuotannonalan tuotoksen arvo on 133 miljardia juania ja lisäarvo on 44 miljardia juania” (29).

(62)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien keskeisten tuotantopanosten tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(63)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että edellä johdanto-osan 45 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä tai riittämätön täytäntöönpano lasikuitulankasektorilla ei vaikuttaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(64)

Lasikuitulankasektoriin vaikuttavat myös johdanto-osan 45 kappaleessa tarkoitetut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(65)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että lasikuitulankasektoriin ei vaikuttaisi johdanto-osan 45 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukainen valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(66)

Komissio muistuttaa vielä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkeinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä, tai ne saattavat lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla sektoreilla.

(67)

Näin ollen sen lisäksi, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(68)

Henan Guangyuan esitti 29 päivänä huhtikuuta 2024 toimittamissaan huomautuksissa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa vaaditaan, että merkittäviä vääristymiä koskeva arviointi tehdään erikseen kullekin viejälle ja tuottajalle. Tämän osalta Henan Guangyuan väitti, että sen tuotantokustannuksiin ei pitäisi liittyä merkittäviä vääristymiä.

(69)

Komissio totesi, että Henan Guangyuan ei esittänyt väitteitä, jotka kyseenalaistaisivat merkittäviä vääristymiä koskevan analyysin muuten kuin viittaamalla kyselyvastaukseensa (joka puolestaan ei sisällä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä koskevia väitteitä, lukuun ottamatta väitettä, jonka mukaan yritys ostaa erilaisia raaka-aineita kansainvälisillä hinnoilla). Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamiseen johtavien merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan koko maan tasolla. Jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännöksiä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinassa ja kaikkiin niiden tuotannontekijöihin liittyviin kustannuksiin. Sama perusasetuksen säännös mahdollistaa kotimarkkinoiden kustannusten käyttämisen, jos on vahvistettu, että merkittävät vääristymät eivät vaikuta niihin. Vaikka Henan Guangyuan ei toimittanut tarkkaa ja asianmukaista näyttöä vääristymättömistä hinnoista ja kustannuksista, Henan Guangyuania koskevat laskelmat heijastavat kuitenkin joka tapauksessa yrityksen itsensä toimittamia tietoja, myös yrityksen kyselyvastauksessa ilmoittamia tuotannontekijöitä ja määriä, mutta ottaen asianmukaisesti huomioon merkittävien vääristymien esiintymisen ja vaikutuksen Kiinassa perusasetuksen säännösten ja erityisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(70)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa Henan Guangyuanin normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

(71)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(72)

Kuten johdanto-osan 37–41 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä. Ensimmäinen muistio (31) julkaistiin 19 päivänä huhtikuuta 2024, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, ja toinen (32)27 päivänä kesäkuuta 2024, jäljempänä ’toinen muistio’.

(73)

Muistioissa kuvattiin asiaan liittyvien kriteereiden perustana olevat tosiseikat ja näyttö ja käsiteltiin myös osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia.

(74)

Tuotannontekijöitä koskevassa toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

(75)

Komissio yksilöi ensimmäisessä muistiossa Brasilian, Malesian, Meksikon, Thaimaan ja Turkin maiksi, joiden talouden kehitystaso vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli ne on luokiteltu bruttokansantulon perusteella ”ylemmän keskitulotason” maiksi, ja joissa tiedettiin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(76)

Henan Guangyuan väitti ensimmäistä muistiota koskevissa huomautuksissaan, että yksikään viidestä maasta ei tuottanut tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta, mutta ei kumonnut komission tietoja oleellisilta osin. Henan Guangyuan ehdotti lisäksi Taiwania ja Hongkongia vaihtoehtoisiksi edustaviksi maiksi.

(77)

Ensimmäisessä muistiossa esitetään näyttöä lasikuitulankatuotannosta tai ainakin sellaisen tuotteen tuotannosta, joka kuuluu samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuin tutkimuksen kohteena oleva tuote, kaikissa viidessä ehdotetussa mahdollisessa edustavassa maassa. Näin ollen ei ollut perusteita jättää mitään maata johdanto-osan 75 kappaleessa esitetyn luettelon ulkopuolelle.

(78)

Taiwan ja Hongkong eivät myöskään kuulu ”ylemmän keskitulotason” luokkaan Maailmanpankin luokituksen mukaan. Sen vuoksi hylättiin ehdotus, jonka mukaan Taiwania ja Hongkongia olisi pidettävä edustavina maina.

(79)

Komissio totesi ensimmäisessä muistiossa, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottaviksi maiksi yksilöidyissä maissa, eli Brasiliassa, Malesiassa, Meksikossa, Thaimaassa ja Turkissa, helposti saatavilla olevien tietojen saatavuus oli tarkistettava erityisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajilta saatujen julkisten rahoitustietojen osalta.

(80)

Brasilian osalta kahden lasikuitulankoja tai lasikuitulangan kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvaa tuotetta valmistavan yrityksen eli CPCI Brasil Fibras de Vidro Ltda:n ja Owens Corning Fiberglass A.S. Ltda:n yksityiskohtaisia, tarkastajien varmentamia tilinpäätöksiä ei ollut helposti saatavilla. Sen vuoksi komissio päätteli, että Brasiliaa ei voitu pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(81)

Malesian osalta ainoasta lasikuitulankoja tai samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvaa tuotetta tuottavasta yrityksestä, Nippon Electric Glass (Malaysia) SDN BHD:stä, helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot olivat peräisin vuodelta 2022, minkä vuoksi niiden ei voitu katsoa soveltuvan tutkimusajanjaksolle, koska turkkilaisesta tuottajasta oli saatavilla tuoreempia tietoja, kuten jäljempänä selitetään. Nippon Electric Glass Co., Ltd -konsernista oli saatavilla vuoden 2023 taloudelliset tiedot, mutta niissä ei ole yksityiskohtaisia tietoja lasikuitulangoista tai samankaltaisesta samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvasta tuotteesta. Lisäksi Nippon Electric Glass Co., Ltd on maailmanlaajuinen konserni, jonka taloudelliset tiedot eivät edusta Malesian tilannetta. Sitä vastoin johdanto-osan 84–86 ja 119–124 kappaleessa esitetyn mukaisesti Turkki toimittaa yksityiskohtaisempia taloudellisia tietoja, koska Turkin teollisen lasin sektorista on saatavilla myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia koskevia tietoja ja pelkästään lasikuitulankoja ja samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvia tuotteita Turkissa tuottavasta alasektorista on saatavilla voittoa koskevia tietoja. Tämän perusteella komissio päätteli, että Malesiaa ei voitu pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(82)

Meksikon osalta kahden lasikuitulankoja tai lasikuitulankojen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvaa tuotetta tuottavan yrityksen eli Ferguson Fibers de Mexico SA DE CF:n ja Saint-Gobain Mexicon tilinpäätökset eivät olleet helposti saatavilla. Sen vuoksi komissio päätteli, että Meksikoa ei voitu pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(83)

Thaimaan osalta ainoasta lasikuitulankoja tai samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvaa tuotetta ilmeisesti tuottavasta yrityksestä eli Asia Composite Material (Thailand) Co Ltd:stä helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot olivat peräisin vuodelta 2022, minkä vuoksi niiden ei voitu katsoa soveltuvan tutkimusajanjaksolle, koska Turkista oli saatavilla tuoreempia taloudellisia tietoja, kuten jäljempänä selitetään. Lisäksi vuoden 2022 tiedot kattavat yrityksen kaikki toiminnot, joten niissä ei ole yksityiskohtaisia taloudellisia tietoja lasikuitulangoista tai samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvasta samankaltaisesta tuotteesta. Turkki sitä vastoin toimittaa yksityiskohtaisempia taloudellisia tietoja. Toisen thaimaalaisen yrityksen eli Thai United Glass Fiber Co Ltd:n, joka tuottaa lasikuitumattoja, joita voidaan pitää lasikuitulankojen kanssa samaan yleiseen luokkaan tai sektoriin kuuluvina tuotteina, julkisesti saatavilla olevat tiedot olivat myös peräisin vuodelta 2022, eivätkä tiedot olleet myöskään yhtä yksityiskohtaisia kuin Turkin tiedot. Sen vuoksi komissio päätteli, että Thaimaata ei voitu pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(84)

Turkin osalta saatavilla on tutkimusajanjaksoa koskevat konsernitilinpäätökset Türkiye Şişe ve Cam Fabrikaları A.Ş -konsernista, jäljempänä ’Sisecam-konserni’ (33). Sisecam-konserni toimii useilla lasiin liittyvillä aloilla: rakennusmateriaalina käytettävä lasi, teollinen lasi, lasitavarat, lasipakkaukset. Konsernin mukaan sen lasikuidun tuotantokapasiteetti oli 70 000 tonnia ja tuotanto 62 000 tonnia vuonna 2022 (34).

(85)

Sisecam-konsernilla on lasikuituun erikoistunut tytäryhtiö Şişecam Balıkesir Cam Elyaf Fabrikası, jäljempänä ’Sisecam Elyaf’ (35). Sisecam Elyaf valmistaa jatkuvakuituista kiertämätöntä E-lasikuitulankaa, silvottuja säikeitä ja katkokuitumattoja. Jatkuvakuituinen kiertämätön lanka, silvotut säikeet ja katkokuitumatot eivät ole tutkimuksen kohteena oleva tuote, mutta niiden tuotantoprosessin olennaiset vaiheet ovat samat kuin jatkuvakuituisessa kiertämättömässä langassa: raaka-aineiden valmistus, sulatus uunissa, sulan lasin suulakepuristus holkkien (36) reikien läpi lasikuitufilamenttien muodostamiseksi, filamenttien pohjustus (37), kokoaminen ja puolaaminen keloille. Näin ollen ne kuuluvat samaan yleiseen luokkaan kuin tutkimuksen kohteena oleva tuote. Sen vuoksi komissio päättelee, että Sisecam Elyaf tuottaa joko tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tai sen kanssa samaan yleiseen luokkaan kuuluvia tuotteita. Sisecam Elyaf kuuluu Sisecam-konsernin teollisen lasin segmenttiin, ja liikevaihdoltaan se edustaa tässä 13 prosentin osuutta.

(86)

Sisecam Elyafin voitto sekä teollisen lasin segmentin myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmenevät Sisecam-konsernin konsernitilinpäätöksistä.

(87)

Komissio tarkasteli myös tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontia Turkkiin. Tärkeimpien tuotannontekijöiden tuonnin analyysi osoitti, että Turkki toi useimpia keskeisiä raaka-aineita kokonaisuutena katsoen merkittäviä ja edustavia määriä vääristymättömillä hinnoilla. Turkki on maailman suurin yhden raaka-aineen eli jauhetun kolemaniitin tuottaja, joten se ei tuo kyseistä raaka-ainetta. Myös toisen raaka-aineen eli piidioksidijauheen tuonnin Turkkiin todettiin olevan vähäistä, mikä kyseenalaisti tuontihintojen luotettavuuden. Näiden kahden raaka-aineen osalta komissio käytti Malesian tuontitietoja, koska se oli ainoa mahdollinen edustava maa, joka tuo suuria määriä molempia tuotteita, ja sitä ei hyväksytty edustavaksi maaksi vain siksi, että sen tuottajasta ei ollut saatavilla tuoreita ja riittävän yksityiskohtaisia taloudellisia tietoja. Toisessa muistiossa osoitettiin myös, että Kiinasta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (38) liitteessä I luetelluista maista peräisin olevan ja Malesiaan (jauhettu kolemaniitti ja piidioksidijauhe) ja Turkkiin (muut raaka-aineet) kohdistuvan tuonnin määrä ei estänyt näiden maiden käyttämistä vääristymättömien hintojen lähteenä.

(88)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille toisessa muistiossa, että se aikoi käyttää Turkkia asianmukaisena edustavana maana, Sisecam-konsernia edustavan maan tuottajana ja jauhetun kolemaniitin ja piidioksidijauheen tuontia Malesiaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(89)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Turkin soveltuvuudesta edustavaksi maaksi, Sisecam-konsernin soveltuvuudesta edustavan maan tuottajaksi ja Malesian soveltuvuudesta jauhetun kolemaniitin ja piidioksidijauheen tuonnin osalta. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(90)

Mahdollisten edustavien maiden ja soveltuvien yritysten, joilla on julkisesti saatavilla olevia tietoja, alustava valinta ei estä komissiota täydentämästä tai tarkentamasta tällaista valintaa tai tekemästä tutkimuksia myöhemmin taikka esittämästä uusia ehdotuksia mahdollisista edustavista maista ja samankaltaisista tuotteista. Tuotannontekijöitä koskevien muistioiden tarkoituksena on nimenomaan kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia komission yksiköiden alustavasta tutkimuksesta ja hankkia vaihtoehtoja komission yksiköiden harkittavaksi, jos se on perusteltua. Muistioissa on jopa erityinen liite, jossa ohjeistetaan osapuolia toimittamaan tietoja mahdollisista muista edustavista maista ja/tai yrityksistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan soveltamista varten.

(91)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(92)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(93)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijöitä, kuten raaka-aineet, energia ja työvoima, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja muistiossa mainittujen tuotannontekijöiden vääristymättömistä arvoista.

(94)

Myöhemmin komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokannan (39), jäljempänä ’GTA’, tietoja määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, erityisesti raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Turkin tilastolaitoksen (40) toimittamia tilastoja määrittääkseen työvoiman, maakaasun, nesteytetyn maakaasun ja höyryn vääristymättömät kustannukset, energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisen (41) toimittamia tilastoja määrittääkseen sähkön vääristymättömät kustannukset ja Turkin tasavallan presidentin kanslian investointiviraston (42) toimittamia tilastoja määrittääkseen veden vääristymättömät kustannukset.

(95)

Lisäksi komissio ilmoitti toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille, että koska täydelliset tiedot toimittaneiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijöitä oli niin suuri määrä ja koska joidenkin raaka-aineiden painoarvo kaikista tuotantokustannuksista oli mitätön, nämä vähäpätöiset erät ryhmiteltiin ”kulutushyödykkeiksi”. Lisäksi komissio ilmoitti, että se laskee kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja soveltaa tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(96)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Lasikuitulankojen tuotannontekijät

(97)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. Menetelmää selitetään tarkemmin 3.2.4.9 kohdassa.

(98)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä GTA:ssa ilmoitettua hintaa, johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset.

(99)

Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 (45) liitteessä 1.

(100)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 3.2.2 jaksossa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin. Jäljelle jääviä määriä pidettiin edustavina.

(101)

Yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat useiden tuotannontekijöiden osalta mitättömän pienen osan kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin, kuten johdanto-osan 95 kappaleessa todetaan.

(102)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio sovelsi edustavan maan tuontitullia tai Malesian tuontitullia jauhetun kolemaniitin ja piidioksidijauheen osalta.

(103)

Komissio ilmoitti yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(104)

Valituksen tekijä väitti toiseen muistioon toimittamassaan vastauksessa, että komission olisi luettava boori mukaan raaka-aineisiin. Komissio selvensi, että booria saadaan jauhetusta kolemaniitista, joka on lueteltu tuotannontekijäksi toisessa muistiossa ja edellä taulukossa 1. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(105)

Valituksen tekijä väitti toiseen muistioon toimittamassaan vastauksessa, että happi olisi lisättävä energiapanokseksi ja sisällytettävä normaaliarvoa koskevaan laskelmaan. Tältä osin valituksen tekijä viittasi tiettyjä jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita koskevaan tutkimukseen, jossa happea pidettiin nimenomaisesti tuotannontekijänä. Komissio tarkastelee tässä tutkimuksessa, samoin kuin jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita koskevassa tutkimuksessa, kuitenkin ainoastaan kaikkia todennettuja tuotannontekijöitä joko yksilöimällä ne tai kokoamalla ne yhteen kulutushyödykkeisiin. Sen vuoksi väite hylättiin.

(106)

Valituksen tekijä väitti toiseen muistioon toimittamassaan vastauksessa, että komission olisi ilmoitettava ainakin tuotannontekijöiden kulutusasteet, mukaan lukien prosenttiosuus, jonka komissio aikoo ottaa huomioon kulutushyödykkeiden osalta. Komissio selventää, että ensimmäisessä muistiossa yksilöityjen, kulutushyödykkeisiin ryhmiteltyjen tuotannontekijöiden osuus kaikista valmistuskustannuksista on noin seitsemän prosenttia.

(107)

Valituksen tekijä huomautti lisäksi, että toisen muistion liitteessä I yksilöidyt tuotannontekijät (samat kuin edellä olevassa taulukossa 1) eroavat merkittävästi unionin tuotannonalan valituksessaan esittämistä tuotannontekijöistä. Ensinnäkään valituksen tekijä ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että nämä väitetyt eroavuudet olisivat epätavallisia. Toiseksi ensimmäisessä ja toisessa muistiossa lueteltujen raaka-aineiden vertailu valituksessa mainittuihin raaka-aineisiin (esimerkiksi valituksen liitteessä 32 esitetyssä normaaliarvon laskennassa) osoittaa, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja käyttää kaikkia unionin tuotannonalan käyttämiä raaka-aineita eli kolemaniittia, kaoliinia, piidioksidia, kalkkikiveä, maissitärkkelystä, rodiumia ja platinaa. Toisessa muistiossa selvennettiin myös, että vientiä harjoittava tuottaja käyttää maissiöljyä, jonka osuus valmistuskustannuksista on mitätön. Tästä voidaan siis päätellä, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja kuluttaa kaikkia valituksessa lueteltuja raaka-aineita. Tämän vuoksi huomautus hylättiin.

(108)

Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa (46). Komissio määritti vertailuarvon viimeisimpien saatavilla olevien vuoden 2022 tilastojen perusteella toimialan ”Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus” (NACE-koodi C.23 NACE Rev. 2 -luokituksessa) mukaan ja yli 1 000 työntekijän luokan mukaan. Arvoja oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi Turkin tilastolaitoksen julkaiseman työvoimakustannusindeksin (47) mukaan, jotta ne vastaisivat tutkimusajanjakson aikaisia kustannuksia.

(109)

Yritysten (teollisten käyttäjien) sähkön hinnat Turkissa julkaisee Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen (EMRA) (48). Komissio käytti tietoja teollisuussähkön hinnoista, joita on sovellettu EMRAn määräyksen mukaan 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen (ilman arvonlisäveroa).

(110)

Turkin tilastolaitos julkaisee teollisten käyttäjien maakaasun hinnan Turkissa. Komissio käytti vuoden 2021 jälkipuoliskolle ja vuoden 2022 alkupuoliskolle käytettävissä ollutta hintaa, joka vastasi kulutusluokkaa 2 610 000–26 100 000 m3 (49). Tätä hintaa oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi Turkin tilastolaitoksen julkaiseman tuottajahintaindeksin (50) mukaan, ja julkaistusta hinnasta vähennettiin siihen sisältyvä arvonlisävero.

(111)

Henan Guangyuan käyttää nesteytetyn maakaasun kulutuksen yksikkönä kilogrammaa.

(112)

Nesteytetyn maakaasun viitehinnan (CNY/kg) määrittämiseksi muunnettiin edellä olevassa taulukossa 1 yksikössä CNY/m3 esitetty maakaasun hinta yksiköksi CNY / miljoona Btu:ta (brittiläinen lämpömäärän yksikkö) (CNY/MMBtu). Tämä edellytti kaasun energiasisällön määrittämistä ja sen ilmaisemista MMBtu-yksikkönä käyttäen yleisesti hyväksyttyä muuntokerrointa (51).

(113)

Tämän jälkeen tätä yksikössä CNY/MMBtu ilmaistua muunnettua hintaa sovellettiin yleisesti hyväksyttyyn nesteytetyn maakaasun yhden kilogramman energiasisältöön yksikössä MMBtu (52), jotta voitiin määrittää nesteytetyn maakaasun hinta yksikössä CNY/kg.

(114)

Henan Guangyuan käyttää höyrynkulutuksen yksikkönä gigajoulea (GJ).

(115)

Yksikössä CNY/GJ ilmaistun höyryn vertailuarvon saamiseksi komissio muunsi ensin maakaasun hinnan edellä taulukossa 1 esitetyn mukaisesti yksiköstä CNY/m3 yksiköksi CNY/MMBtu käyttäen yleisesti hyväksyttyä muuntokerrointa (53), jolla saatiin energiasisältö yhdelle kuutiometrille kaasua (MMBtu). Sen jälkeen se otti huomioon palamistehokkuuden määrittääkseen kaasun energiasisällön osuuden, joka voidaan ottaa talteen höyryn energiasisältönä. Tässä noudatettiin Yhdysvaltojen energiaministeriön ehdottamaa menetelmää (54). Sitten energian yksikkö muunnettiin yksiköstä MMBtu yksiköksi GJ fyysisen vakiomuuntokertoimen avulla.

(116)

Turkin tasavallan presidentin kanslian investointivirasto (55) julkaisi teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden kustannukset. Komissio käytti Sisecam Elyafin sijaintipaikalle eli Balikesirin alueelle vuonna 2023 voimassa ollutta hintaa (ilman arvonlisäveroa).

(117)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(118)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(119)

Komissio käytti vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton määrittämiseksi Sisecam-konsernin vuoden 2023 taloudellisia tietoja, jotka ovat julkisesti saatavilla ja jotka kuvataan johdanto-osan 84–86 kappaleessa.

(120)

Sisecam Elyaf tuottaa ainoastaan lasikuitulankoja ja sen kanssa samaan yleiseen luokkaan tai sektoriin kuuluvia tuotteita, ja yrityksestä on saatavilla julkisesti vuoden 2023 tilinpäätöksissä nettomyynti ja voitto, mutta niissä ei ole tietoja myytyjen hyödykkeiden kustannuksista eikä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista.

(121)

Myytyjen hyödykkeiden kustannuksista on saatavilla tietoja Sisecam-konsernin teollisen lasin segmentin tasolla.

(122)

Kaikista myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista, nettorahoituskustannuksia lukuun ottamatta, on saatavilla tietoja suoraan teollisen lasin segmentin tasolla. Selvittääkseen teollisen lasin segmentin myynti-, yleis- ja hallintokustannukset komissio kohdensi Sisecam-konsernin nettorahoituskustannukset segmentille käyttäen liikevaihtoa jakoperusteena.

(123)

Komissio käytti johdanto-osan 122 kappaleen mukaisesti laskettuja teollisen lasin segmentin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja teollisuussegmentin myytyjen hyödykkeiden kustannuksia ja sai myynti-, yleis- ja hallintokustannusten osuudeksi myytyjen hyödykkeiden kustannuksista 22,67 prosenttia. Komissio katsoi, että kun tätä osuutta sovelletaan vääristymättömiin tuotantokustannuksiin, saataisiin myynti-, yleis- ja hallintokustannusten määrä, jota voitaisiin pitää kohtuullisena perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla.

(124)

Laskeakseen prosenttiosuutena myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ilmaistun voiton komissio jakoi Sisecam Elyafin voiton Sisecam Elyafille osoitetun teollisen segmentin myytyjen hyödykkeiden kustannuksilla käyttäen jakoperusteena liikevaihtoa. Osuudeksi saatiin 22,44 prosenttia. Komissio katsoi, että kun tätä osuutta sovelletaan vääristymättömiin tuotantokustannuksiin, saataisiin voiton määrä, jota voitaisiin pitää kohtuullisena perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla.

(125)

Valituksen tekijä pyysi toiseen muistioon toimittamassaan vastauksessa, että komissio sisällyttäisi yleiskulut normaaliarvon laskemiseen. Komissio vahvistaa, että yleiskulut otetaan huomioon normaaliarvon laskemisessa, kuten 3.2.4.9 jaksossa selitetään.

(126)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(127)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Nämä kulutusluvut tarkistettiin tarkastuskäynnin aikana. Komissio kertoi nämä tekijät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.2.4.1 jakso).

(128)

Tämän jälkeen komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut (ks. johdanto-osan 118 kappale) vääristymättömiin valmistuskustannuksiin, ja näin saatiin vääristymättömät tuotantokustannukset.

(129)

Edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi johdanto-osan 123–124 kappaleessa laskettuja myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voitto-osuuksia.

(130)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(131)

Kuten johdanto-osan 17 kappaleessa selitetään, komissio päätti soveltaa 18 artiklaa polkumyynnin määrittämiseen parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(132)

Komissio käytti kaikkien muiden vientiä harjoittavien tuottajien vientihintojen arvioinnin perustana Eurostatin tietojen mukaista keskimääräistä vientihintaa ja Henan Guangyuanilta saatuja myyntitietoja (ks. johdanto-osan 145 kappale).

(133)

Henan Guangyuan myi noin puolet vientimäärästään suoraan unionin markkinoille ja puolet etuyhteydettömän Hongkongiin sijoittautuneen kauppiaan kautta. Komissio tarkisti, että kauppiaalle myydyt hyödykkeet lähetettiin suoraan Kiinasta unionin satamaan, ja tämän vuoksi komissio piti tällaista myyntiä vientinä unioniin.

(134)

Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksetuksi tai maksettavaksi hinnaksi.

(135)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti vertailla normaaliarvoa ja Henan Guangyuanin vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(136)

Kuten johdanto-osan 135 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisena kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

(137)

Komissio totesi, ettei normaaliarvoon ollut syytä tehdä oikaisuja, eikä Henan Guangyuan myöskään vaatinut tällaisia oikaisuja.

(138)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja kuljetuskustannusten, vakuutusmaksujen sekä käsittely-, lastaus- ja pakkauskustannusten huomioon ottamiseksi.

(139)

Oikaisuja tehtiin tiettyjen hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden, tässä tapauksessa vakuus- ja takuukustannusten, luottokustannusten ja pankkimaksujen, huomioon ottamiseksi.

(140)

(141)

Kuten johdanto-osan 17 kappaleessa selitetään, komissio päätti soveltaa 18 artiklaa polkumyynnin määrittämiseen lukuun ottamatta yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa Henan Guangyuania, jolle laskettiin yksilöllinen marginaali.

(142)

Komissio vertasi Henan Guangyuanin samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(143)

Tällä perusteella väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – on seuraava:

(144)

Kaikkien muiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Kuten johdanto-osan 16 kappaleessa selitetään, yhteistyössä toimimisen aste ilmaistuna osuutena Kiinasta unioniin tulevasta kokonaistuonnista oli [4,5–9 prosenttia], mitä pidetään erittäin vähäisenä.

(145)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli vähäinen, komissio määritti kaikkien muiden yritysten polkumyyntimarginaalin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Määrittääkseen parhaat saatavilla olevat tiedot komissio käytti yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia tietoja, joiden perusteella voitiin tehdä laskelma tuotelajin tasolla. Komissio valitsi kyseisestä tietojoukosta tuotelajin, jota sekä yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja että unionin tuotannonala myi eniten unionin markkinoilla (56). Komissio totesi, että Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (taulukko 4) CIF-tasolla oli pienempi kuin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan keskimääräinen vientihinta kyseisessä kaupan portaassa. Tämän ottamiseksi huomioon komissio valitsi edustavan määrän valittuun tuotelajiin liittyviä liiketoimia (määrä vastasi [15–25] prosentin osuutta vientiä harjoittavan tuottajan viennistä unioniin), joissa vientihinta oli keskimääräistä alhaisempi vientiä harjoittavan tuottajan myymän tuotelajin osalta. Komission näkemyksen mukaan tuontitilastoista saatujen rajallisten tietojen ja ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tietojen analyysin perusteella kyseiset liiketoimet ovat kohtuullisen hyvä kuvaaja muiden kuin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyynnin harjoittamiselle.

(146)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(147)

Tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti kaksi tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”.

(148)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin [85 000–95 000] tonnia. Komissio määritti luvun niiden kahden sellaisen otokseen valitun unionin tuottajan tarkistettujen tietojen perusteella, joiden osuus tuotannosta on 100 prosenttia.

(149)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja erilaisten unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(150)

Komissio totesi, että huomattava osa unionin tuottajien tuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

(151)

Kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välinen ero on olennainen vahinkoanalyysin kannalta, sillä kytkösmarkkinoilla käytettäviksi tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuotujen tuotteiden kanssa. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa.

(152)

Komissio on hankkinut ja tarkastanut tiedot unionin tuotannonalan koko lasikuitulankoihin liittyvästä toiminnasta ja määrittänyt, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Komissio sai tilanteesta kattavan kuvan tarkastamalla tiedot niistä kahdesta tuottajasta, jotka edustavat sataa prosenttia unionin lasikuitulankojen tuotannosta.

(153)

Komissio tarkasteli tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Nämä indikaattorit ovat myyntimäärä ja myyntihinnat unionin markkinoilla, markkinaosuus, kasvu, vientimäärä ja -hinnat, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta. Mikäli mahdollista ja perusteltua, tämän tarkastelun tuloksia verrattiin kytkösmarkkinoita koskeviin tietoihin, jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saatiin kattava kuva.

(154)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan lukien unionin tuotannonalan kytköskäyttö. Tällaisia indikaattoreita ovat tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat sekä pääoman saanti. Nämä indikaattorit riippuvat koko tuotantotoiminnasta riippumatta siitä, onko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

(155)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella:

(156)

Komissio totesi myös, että unionin tuottajien kokonaistuotannosta noin [55–65 prosenttia] oli tarkoitettu tarkastelujaksolla kytkösmarkkinoille (tämä määrä ei sisälly unionin kulutukseen eikä muihin tässä asetuksessa esitettyihin taloudellisiin indikaattoreihin).

(157)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(158)

Unionin kulutus kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä merkittävästi, 62 prosenttia, mutta laski tutkimusajanjaksolla, mikä merkitsee kulutuksen kokonaislaskua tarkastelujaksolla.

(159)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella ja oikaisi sitä yhteistyössä useiden kansallisten tulliviranomaisten kanssa, kuten johdanto-osan 155 kappaleessa selitetään. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertailemalla tuontimääriä unionin markkinoiden kulutukseen (ks. taulukko 2).

(160)

Kiinasta unioniin tuleva tuonti kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(161)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, absoluuttisina lukuina tuonti Kiinasta kasvoi tarkastelujaksolla 42 prosenttia. Absoluuttisina lukuina kokonaiskasvun huippu osui vuoteen 2022, jolloin tuonti yli kaksinkertaistui. Unioniin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla yhteensä 68 prosenttia.

(162)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tarkastettujen tietojen ja kansallisten tulliviranomaisten toimittamien lisätietojen perusteella.

(163)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(164)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla 26 prosenttia. Absoluuttisina lukuina kokonaiskasvun huippu osui vuoteen 2022, jolloin hinnat olivat 59 prosenttia korkeammat kuin tarkastelujakson alussa.

(165)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla

(166)

Hintoja, joista oli vähennetty alennukset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 0–34,4 prosenttia. Tuontimäärästä noin 99,9 prosentin havaittiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat. Komissio myös vertasi Kiinasta EU:hun suuntautuvan tuonnin hintaa Eurostatin tietojen perusteella unionin tuottajien etuyhteydettömille asiakkaille myymien kaikkien tuotelajien keskimääräiseen hintaan. Tämä laskelma osoitti, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittavat unionin tuotannonalan hinnat 15,4 prosentilla, mikä vahvistaa päätelmän johdanto-osan 165 kappaleessa esitetyn mukaisesti lasketusta alihinnoittelusta.

(167)

Todetun hinnan alittavuuden lisäksi komissio totesi myös, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti alensi unionin tuotannonalan hintoja. Unionin tuotannonalan myyntihintoja tosiaan alennettiin tutkimusajanjaksolla jopa tuotantokustannuksia pienemmiksi, jotta tuotannonala kykeni myymään tuotteitaan, mikä käy ilmi taulukosta 8.

(168)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(169)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Koska komissio on tarkistanut niiden kahden unionin tuottajan tiedot, joiden osuus unionin tuotannosta on 100 prosenttia, komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit ja mikrotaloudelliset indikaattorit näiden tietojen perusteella.

(170)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(171)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(172)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(173)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi ensin neljä prosenttia vuonna 2021, pysyi vakaana vuonna 2022 ja laski sitten jyrkästi 22 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2020.

(174)

Ilmoitettu kapasiteetti koskee asennettua kapasiteettia, joka lisääntyi seitsemän prosenttia tarkastelujaksolla. Lasikuitulankojen tuotantolaitoksia huolletaan säännöllisesti viiden vuoden välein. Tämä käsittää tietyn teknologian säännöllisen päivittämisen, mikä on johtanut kapasiteetin kasvuun.

(175)

Kapasiteetin käyttöaste oli korkea [80–90 prosenttia] vuosina 2020, 2021 ja 2022, ja se laski merkittävästi tutkimusajanjaksolla [60–70 prosenttiin]. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi ensin kolme prosenttia vuonna 2021, mutta laski hieman vuonna 2022. Tutkimusajanjaksolla se laski merkittävästi ja oli tällöin 27 prosenttia alle vuoden 2020 arvon.

(176)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(177)

Unionin tuotannonalan myynti kasvoi hitaasti vuodesta 2020 vuoteen 2022, mutta tutkimusajanjaksolla se väheni merkittävästi. Silloin myynti laski 29 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna tasolle, joka oli 26 prosenttia pienempi kuin tarkastelujakson alussa.

(178)

Markkinaosuus kehittyi toisin. Vaikka määrät kasvoivat vuodesta 2020 vuoteen 2022, unionin tuotannonala menetti 36 prosenttia alkuperäisestä markkinaosuudestaan. Se onnistui saamaan takaisin vain osan tästä markkinaosuudesta tutkimusajanjaksolla ja menetti markkinaosuudestaan vielä 22 prosenttia tarkastelujaksolla.

(179)

Unionin kulutus kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2022 ja laski sitten merkittävästi tutkimusajanjaksolla, mikä johti kokonaislaskuun tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan kulutuksen kasvaessa ja onnistui saamaan takaisin vain osan markkinaosuudesta kulutuksen laskiessa tutkimusajanjaksolla.

(180)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(181)

Tarkastelujaksolla työllisyys kasvoi hieman eli kolme prosenttia vuonna 2021, pysyi vakaana vuonna 2022 ja laski tutkimusajanjaksolla tasolle, joka oli viisi prosenttia pienempi kuin tarkastelujakson alussa. Tarkastelujaksolla tuottavuus kasvoi hieman eli yhden prosentin vuonna 2021, pysyi vakaana vuonna 2022 ja laski tutkimusajanjaksolla tasolle, joka oli 18 prosenttia pienempi kuin tarkastelujakson alussa.

(182)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(183)

Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen ei ollut käytettävissä tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida.

(184)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

(185)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi yksikkökohtaisten myyntihintojen kehitys unionin markkinoilla verrattuna vastaaviin tuotantokustannuksiin. Myyntihinnat ovat olleet keskimäärin korkeammat kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset vuosina 2020–2022. Keskimääräinen myyntihinta laski tutkimusajanjaksolla yksikkökohtaisten tuotantokustannusten alle.

(186)

Hintaan vuosina 2020–2022 eniten vaikuttanut tekijä oli raaka-aine- ja energiakustannusten nousu. Unionin tuotannonalan myyntihinta laski tutkimusajanjaksolla edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas tuotannonalan tuotantokustannukset nousivat jyrkästi.

(187)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(188)

Keskimääräinen palkka työntekijää kohti nousi tarkastelujaksolla tasaisesti, koko tarkastelujakson aikana 30 prosenttia.

(189)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(190)

Varastojen määrä kasvoi tarkastelujaksolla 13 prosenttia. Vaikka varastot kasvoivat vuonna 2021 vain hieman suhteessa tuotannon kasvuun, vuonna 2022 ne kasvoivat merkittävästi. Varastot supistuivat merkittävästi tutkimusajanjaksolla.

(191)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(192)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus oli positiivinen koko tarkastelujakson ajan vuodesta 2020 vuoteen 2022, ja suurimmat voitot kirjattiin vuonna 2022. Tutkimusajanjaksolla voitto kääntyi kuitenkin merkittäväksi tappioksi.

(193)

Nettokassavirta kuvastaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintansa itse. Nettokassavirta kehittyi suhteellisen vakaasti vuosina 2020–2022, pieneni hieman vuonna 2021 ja kehittyi positiivisesti vuonna 2022. Kassavirta kuitenkin pieneni huomattavasti vuonna 2023.

(194)

Vaikka investoinnit olivat kauden alussa suhteellisen vähäisiä, ne kasvoivat 45 prosenttia vuonna 2021 ja vähenivät vain hieman vuonna 2022. Investoinnit vähenivät kuitenkin merkittävästi tutkimusajanjaksolla. Suurin osa investoinneista koski tuotantolinjojen kunnossapitoa ja nykyaikaistamista, joilla pyrittiin lisäämään laitosten käyttöikää ja pitämään tuotanto ajan tasalla. Unionin tuottajat eivät investoineet uuteen lasikuitulankakapasiteettiin tarkastelujaksolla nykyaikaistamisen myötä saavutetun kapasiteetin lisäyksen lisäksi. Investointien väheneminen tutkimusajanjaksolla liittyy kunnossapidon viivästyksiin.

(195)

Investointien tuotto tarkoittaa voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto oli positiivinen vuosina 2020–2022, kuten kannattavuuskin, mutta muuttui negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla.

(196)

Unionin tuottajien pääoman saanti ei ole muuttunut tarkastelujaksolla, koska ne tuottavat kannattavia johdannaistuotteita, joissa lasikuitulankoja käytetään tuotantopanoksena.

(197)

Useimmat vahinkoindikaattorit osoittivat vuosien 2020 ja 2022 välillä myönteistä suuntausta, mutta samalla ajanjaksolla unionin tuotannonala menetti merkittävästi markkinaosuuttaan. Sen markkinaosuus pieneni 34 prosenttia vuoteen 2022 mennessä. Kehitys tutkimusajanjaksolla johti kaikkien vahinkoindikaattoreiden negatiiviseen suuntaukseen tarkastelujaksolla. Tuotantomäärä väheni 22 prosenttia ja myyntimäärä 26 prosenttia. Myyntimäärän lasku oli niin merkittävää, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 12 prosenttia tarkastelujaksolla, vaikka se saikin takaisin markkinaosuuttaan jonkin verran tutkimusajanjaksolla.

(198)

Myös pääasialliset taloudelliset indikaattorit, yksikkömyyntihinta, kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto, kehittyivät positiivisesti vuosina 2020–2022, mutta tutkimusajanjaksolla tapahtuneen huomattavan laskun vuoksi suuntaus oli negatiivinen, mikä näkyi merkittävänä hinnankorotusten estymisenä unionin markkinoilla, kuten taulukosta 8 käy ilmi. Yksikkömyyntihinnat nousivat merkittävästi vuosien 2020 ja 2022 välillä, mikä heijastelee tuotantokustannusten merkittävää nousua kyseisellä kaudella ja mikä myös tarjosi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa voittojaan. Tutkimusajanjaksolla tuotannonalan myyntihinta kuitenkin laski tuotantokustannuksia alemmalle tasolle. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan kannattavuus kääntyi vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä [13–17 prosentin] voitosta [(–22)–(–18) prosentin] tappioon. Samanlaisia negatiivisia vaikutuksia on nähtävissä kassavirrassa ja investointien tuotossa.

(199)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa määriin kohdistuvan vahingon, hinnankorotusten estymisen ja taloudellisten tappioiden muodossa.

(200)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat käyttö kytkösmarkkinoilla, tuotantokustannusten nousu, tuonti muista kolmansista maista ja kulutuksen väheneminen tutkimusajanjaksolla.

(201)

Vuosina 2020–2022 Kiinasta tuleva tuonti kasvoi absoluuttisesti tarkasteltuna merkittävästi, 290 prosenttia. Pelkästään vuonna 2022 eli tutkimusajanjaksoa edeltävänä vuonna Kiinan vienti yli kaksinkertaistui 14 000 tonnista vuonna 2021 ennätyksellisen korkeaan 31 000 tonniin vuonna 2022 hinnoilla, jotka olivat unionin tuotannonalan hintoja alhaisempia. Kiinalaiset tuojat kasvattivat markkinaosuuttaan merkittävästi [15–25] prosentista vuonna 2020 [30–40] prosenttiin vuonna 2022.

(202)

Samaan aikaan kulutus kasvoi vuoden 2021 [60 000–70 000] tonnista ennätyksellisen suureen [85 000–95 000] tonniin vuonna 2022. Tämän suuren kulutuksen seurauksena unionin tuottajat pystyivät vuonna 2022 edelleen myymään tuotteitaan kannattavilla hinnoilla, minkä vuoksi vahinkoa ei aiheutunut vuonna 2022 huolimatta tuonnin suuresta määrästä ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetyksestä.

(203)

Kulutus kuitenkin laski merkittävästi tutkimusajanjaksolla vain [40 000–50 000] tonniin, mikä merkitsi 47,7 prosentin laskua vuoteen 2022 verrattuna. Samaan aikaan kiinalaisten viejien markkinaosuus pysyi suurena ja oli tutkimusajanjaksolla [30–40] prosenttia. Vaikka Kiinan markkinaosuus laski hieman eli kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2022 tutkimusajanjaksolle verrattuna Kiinan [15–25] prosentin markkinaosuuteen tarkastelujakson alussa, tämä merkitsee kuitenkin 68 prosentin tai 14 prosenttiyksikön kasvua tarkastelujaksolla. Tämän seurauksena unionin tuotannonala ei voinut myydä tutkimusajanjaksolla enää määriä, joita se myi edeltävinä vuosina, ja sen oli jopa laskettava myyntihintojaan saadakseen myytyä nämä vähäiset myyntimäärät. Vaikka unionin tuotannonalan myyntimäärä oli kasvanut hitaasti vuodesta 2020 vuoteen 2022, se laski merkittävästi tutkimusajanjaksolla [20 000–40 000] tonnista vuonna 2022 [10 000–30 000] tonniin tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonala selitti, että kulutuksen lasku tutkimusajanjaksolla johtui siitä, että käyttäjät täyttivät varastonsa kiinalaisilla lasikuitulangoilla vuonna 2022, joten kysyntä oli vähäisempää tutkimusajanjaksolla. Valituksen esittäjät toimittivat sisäisiä raportteja ja kokouspöytäkirjoja, joilla osoitettiin, miten useat EU:n sisä- ja ulkopuolella sijaitsevat asiakkaat kerryttivät suuria varastoja vuonna 2022, minkä jälkeen vuonna 2023 ne eivät olleet enää halukkaita hankkimaan tuotteita EU:n tuotannonalalta, jolloin kysyntä laski. Yksikään osapuoli ei ole kommentoinut tätä lausumaa eikä kyseenalaistanut tätä varastojen kerryttämistä. Varastojen kerryttämiseen liittyvää kysymystä ei voitu käsitellä tarkemmin myöskään siksi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat tekivät yhteistyötä vain vähän ja käyttäjät vain suhteellisen vähän. Komissio katsoi, että vuosien 2022 ja 2023 myyntiä ei voida analysoida erikseen. Keskimääräinen kulutus vuonna 2022 ja tutkimusajanjaksolla oli [62 000–73 000] tonnia, mikä on suoraa jatkoa vuosien 2020 ja 2021 suuntaukselle.

(204)

Tutkimusajanjakson aikaisen kulutuksen vähetessä Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski merkittävästi tutkimusajanjaksolla, mistä aiheutui hintapainetta markkinoille. Koska unionin tuotannonalan tuotantokustannukset nousivat edelleen tutkimusajanjaksolla, Kiinan hinnoittelukäytännöt osoittautuivat erityisen vahingollisiksi kyseisenä vuonna, koska ne estivät unionin tuotannonalaa kattamasta kasvavia kustannuksiaan. Sen sijaan tuotannonalan oli laskettava hintojaan kustannuksiaan alhaisemmiksi. Lisäksi unionin tuotannonalan suuret kiinteät kustannukset jakautuivat vähäisempiin myyntimääriin, minkä seurauksena tutkimusajanjaksolla aiheutui merkittäviä taloudellisia menetyksiä, kuten jäljempänä johdanto-osan 220 kappaleessa todetaan.

(205)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

(206)

Tuonti Taiwanista kasvoi merkittävästi 11 000 tonnista vuonna 2021 18 000 tonniin vuonna 2022. Kiinasta tulevan tuonnin hinta (2 163 euroa tonnilta vuonna 2022 ja 1 720 euroa tonnilta tutkimusajanjaksolla) oli merkittävästi alhaisempi kuin unionin tuotannonalan hinta (2 443 euroa tonnilta vuonna 2022 ja 2 226 euroa tonnilta tutkimusajanjaksolla), mutta Taiwanista tulevan tuonnin hinta (2 421 euroa tonnilta vuonna 2022 ja 1 954 euroa tonnilta) oli kuitenkin vain hieman unionin tuotannonalan hintaa alhaisempi ja huomattavasti Kiinasta tulevan tuonnin hintaa korkeampi. Lisäksi Taiwanista peräisin oleva vienti oli kahden vuoden kaudella vuosina 2022–2023 vain noin puolet Kiinasta peräisin olevan viennin kokonaismäärästä.

(207)

Tämän vuoksi komissio ei pitänyt Taiwanista tulevaa tuontia tekijänä, joka voisi heikentää syy-yhteyttä Kiinasta peräisin olevan viennin ja vahingon välillä.

(208)

Meksikosta ja muista kolmansista maista tuleva tuonti väheni merkittävästi tarkastelujaksolla ja erityisesti tutkimusajanjaksolla.

(209)

Tämän vuoksi komissio ei pitänyt Meksikosta tai muista kolmansista maista tulevaa tuontia tekijänä, joka voisi heikentää syy-yhteyttä Kiinasta peräisin olevan viennin ja vahingon välillä. Lisäksi kaikista kolmansista maista, myös Taiwanista, kaikkiaan tuleva tuonti väheni tarkastelujaksolla, eikä se ole vaikuttanut vahinkoon.

(210)

Unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitulos

(211)

Vientimäärä väheni tarkastelujaksolla 48 prosenttia. Keskimääräinen vientihinta pysyi tuotantokustannuksia korkeampana koko tarkastelujakson ajan. Sen vuoksi pääteltiin, että vienti ei ole vaikuttanut vahinkoon.

(212)

Kulutus laski merkittävästi tutkimusajanjaksolla [85 000–95 000] tonnista vuonna 2022 [40 000–50 000] tonniin tutkimusajanjaksolla. Vertailu vuoteen 2020, jolloin myös kulutus oli huomattavasti vähäisempää eli [50 000–60 000] tonnia, osoittaa kuitenkin, että niin kauan kuin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli vain 19 prosenttia, unionin tuotannonala pystyi myymään riittävän suuria määriä riittävän korkealla hintatasolla pysyäkseen kannattavana. Vähentynyt kulutus ei sen vuoksi ole yksittäinen tekijä, joka olisi heikentänyt syy-yhteyttä Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä. Asia on pikemminkin päinvastoin eli suuri kulutus vuonna 2022 on viivästyttänyt Kiinasta tulevasta tuonnista aiheutuvaa vahingollista vaikutusta, sillä sen markkinaosuus oli jo kyseisenä vuonna suuri.

(213)

Sen vuoksi vähentynyt kulutus ei heikentänyt syy-yhteyttä Kiinasta tulevan tuonnin ja vahingon välillä.

(214)

Unionin tuotannonalalla lasikuitulankoja käytetään merkittävän paljon kytkösmarkkinoilla: osuus kokonaistuotannosta on noin kaksi kolmasosaa. Kytkösmarkkinoilla käytettyjen lasikuitulankojen tuottaminen on kuitenkin halvempaa, ja siitä on saatu voittoa tuotantoketjun loppupään markkinoilla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuottajat eivät myöskään vähentäneet lasikuitulankojen myyntiään tutkimusajanjaksolla kytkösmarkkinakäytön hyväksi, mistä on osoituksena se, että myös kytkösmarkkinoilla käytettyjen lasikuitulankojen määrä väheni tutkimusajanjaksolla. Näin ollen tämä ei vaikuttanut vahinkoon.

(215)

Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla merkittävästi [1 190–1 240] eurosta tonnilta vuonna 2020 [2 280–2 330] euroon tonnilta tutkimusajanjaksolla, mikä merkitsee 91 prosentin kokonaiskasvua. Kasvu johtuu energian ja raaka-aineiden hintojen noususta sekä kiinteiden kustannusten kasvusta tuotettua tonnia kohti tutkimusajanjaksolla tuotettujen pienempien määrien vuoksi.

(216)

Yleensä tuotantokustannusten hinnankorotuksia tapahtuu säännöllisesti, ja oikeudenmukaisissa markkinaolosuhteissa ne otetaan huomioon myyntihintoja määritettäessä. Komissio analysoi, onko olemassa tekijöitä, joita ei voida katsoa korvattavan lasikuitulankojen myyntihinnan korotuksilla oikeudenmukaisissa markkinaolosuhteissa.

(217)

Tuotantokustannukset olivat nousseet vuosina 2021–2022 jo merkittävästi [1 300–1 350] eurosta tonnilta vuonna 2020 [1 800–1 850] euroon tonnilta, mikä merkitsee 37 prosentin kasvua. Unionin tuotannonala pystyi kuitenkin myymään vuoden 2022 suuren kysynnän vuoksi määrän, joka ei muuttunut merkittävästi edellisestä vuodesta, ja asettamaan hinnat sellaiselle tasolle, että tuotannonala pystyi pysymään kannattavana. Tämä osoittaa, että asiakkaat pystyivät selviytymään jopa suurista hinnankorotuksista niin kauan kuin kysyntää on.

(218)

Tuotantokustannukset kasvoivat 27 prosenttia vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä. Tutkimusajanjaksolla kysyntä kuitenkin väheni merkittävästi. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat, jotka kasvoivat tarkastelujakson kolmen ensimmäisen vuoden ajan, laskivat merkittävästi eli 20 prosenttia tutkimusajanjaksolla, mikä osoitetaan taulukossa 4. Näin ollen unionin tuotannonala ei pystynyt neuvottelemaan hinnankorotuksista, vaan sen oli alennettava myyntihintojaan kustannuksiaan alhaisemmiksi.

(219)

Unionin tuotannonalan tuotantokustannusten kasvu voidaan jakaa kolmeen luokkaan.

(220)

Ensinnäkin tutkimusajanjaksolla myytyjen lasikuitulankojen määrän pienenemisen vuoksi kiinteät kustannukset, jotka jakautuivat pienemmälle pohjalle, nostivat kiinteitä kustannuksia tuotettua tonnia kohti. Tällainen kasvu on suoraa seurausta Kiinan haltuun ottamasta markkinaosuudesta ja siitä johtuvasta unionin tuotannonalan myymän määrän pienenemisestä. Jos näiden tuotantokustannusten kasvun katsottaisiin olevan erillinen vahinkoa aiheuttava tekijä, se olisi ristiriidassa sen kanssa, että se on suora seuraus kiinalaisten viejien alhaisin hinnoin harjoittamasta epäreilusta kilpailusta. Siksi tätä ei pitäisi käsitellä erillisenä vahinkoa aiheuttavana tekijänä.

(221)

Toiseksi useiden raaka-aineiden hinnat nousivat merkittävästi tutkimusajanjaksolla. Tärkeiden raaka-aineiden, kuten kolemaniitin ja kalkkikiven, sekä muiden raaka-aineiden, joiden osuus raaka-ainekustannuksista on vain pienempi, hinnat ovat nousseet huomattavasti. Näitä raaka-aineita tuodaan kuitenkin enimmäkseen kansainvälisiltä markkinoilta, ja nämä hinnankorotukset kohdistuvat kaikkiin vääristymättömillä markkinoilla toimiviin tuottajiin, joiden on siirrettävä tämä hintojen kasvu asiakkailleen. Esimerkiksi vuonna 2022 kalkkikiven suurimmat viejät olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Japani, Malesia, Vietnam ja Oman. Raaka-aineiden hintojen nousu ei sen vuoksi ole tapahtuma, joka olisi vaikuttanut vahinkoon tavalla, jota lasikuitulankojen hintojen korotukset eivät tasaisi oikeudenmukaisissa markkinaolosuhteissa.

(222)

Kolmanneksi energian hinnat ovat osaltaan lisänneet tuotantokustannuksia. Tämä ei kuitenkaan ollut yksittäinen tapahtuma tutkimusajanjaksolla. Energian hinnat olivat nousseet merkittävästi jo vuonna 2022. Latviassa sähkön keskimääräinen hinta tutkimusajanjaksolla jopa laski vuoteen 2022 verrattuna (57). Energian hintojen nousu ei sen vuoksi ole tapahtuma, joka olisi vaikuttanut vahinkoon tavalla, jota lasikuitulankojen hintojen korotukset eivät tasaisi oikeudenmukaisissa markkinaolosuhteissa.

(223)

Tuotantokustannusten kasvu ei ole yksittäinen vahinkoa aiheuttava tekijä. Tuotantokustannusten kasvu johtaa vahinkoon vain, jos tätä kasvua ei voida ottaa huomioon lasikuitulankojen myyntihinnoissa. Myyntihintoihin kohdistuva paine liittyy kuitenkin suoraan kiinalaiseen polkumyyntituontiin tutkimusajanjaksolla.

(224)

Lisäksi vuoden 2022 tilanne osoittaa, että oikeudenmukaisissa markkinaolosuhteissa, joissa Kiinasta tuleva vienti alhaisemmilla hinnoilla ei johda unionin tuotannonalan myynnin määrän alenemiseen, unionin tuotannonala pystyi siirtämään kustannusten nousun asiakkailleen, vaikka tämä kasvu oli jopa 37 prosenttia. Jos kyse ei siis olisi ollut Kiinasta tutkimusajanjaksolla alhaisin hinnoin ja polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista, unionin tuotannonala olisi kyennyt nostamaan hintojaan niin, että ne vastaisivat nousseita kustannuksia, kuten havaittiin tapahtuneen tarkastelujaksoa edeltävinä vuosina. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat kuitenkin tutkimusajanjaksolla jopa unionin tuotannonalan tuotantokustannuksia pienemmät.

(225)

Tämä osoittaa, että tuotantokustannusten kasvu tutkimusajanjaksolla ei heikentänyt syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja vahingon välillä.

(226)

Kiinasta tulevan tuonnin merkittävän kasvun ja unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen välillä oli ajallinen yhteys. Vaikka vahinko ei näkynyt ennen tutkimusajanjaksoa suuren kysynnän vuoksi, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi suurena tutkimusajanjaksolla ja aiheutti määrällistä vahinkoa ja hintapainetta.

(227)

Komissio tutki myös muita vahinkotekijöitä, muttei löytänyt mitään muita tekijöitä, jotka olisivat vaikuttaneet unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Mikään muista tekijöistä – erikseen tai yhdessä tarkasteltuna – ei kyseenalaistanut sitä seikkaa, että Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on aito merkittävä yhteys.

(228)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(229)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(230)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Tällainen voittomarginaali ei saa olla matalampi kuin kuusi prosenttia.

(231)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa.

(232)

Valituksen tekijä totesi valituksessa, että vähintään 20 prosentin voittotaso vastaisi unionin tuotannonalan voittotasoa normaaleissa markkinaolosuhteissa tuotannonalan aiemman tuloksen perusteella. Valituksen tekijä korosti myös, että lasikuitulankojen tuotannonala on erittäin pääomavaltainen ja että korkeaa voittotasoa tarvitaan uunien säännöllisen kunnossapidon ja päivittämisen sekä tutkimus- ja kehitysinvestointien varmistamiseksi.

(233)

Komissio katsoi, ettei yhtäkään tutkimusajanjakson vuosista voida pitää edustavana perusvoiton määrittämiseen perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti.

(234)

Vuosina 2020 ja 2021 eli Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden jyrkkää kasvua edeltävinä vuosina unionin tuotannonalan kannattavuus oli [13–17 prosenttia]. Covid-19-sulkutoimien aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet ja kansainvälisten kauppavirtojen väheneminen vaikuttivat kuitenkin molempiin vuosiin. Sen vuoksi komissio päätteli, että näinä vuosina saavutetun kannattavuustason ei voitu katsoa edustavan normaaleja kilpailuolosuhteita.

(235)

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen vuosi, jolloin lasikuitulankojen kulutus unionin markkinoilla kasvoi jyrkästi, mikä johti sekä Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvuun että unionin tuottajien myyntimäärien kasvuun, ja unionin tuottajat pystyivät tällöin säilyttämään kannattavuutensa ja jopa parantamaan sitä.

(236)

Komissio päätteli tämän perusteella, että vuotta 2022 ei voitaisi pitää edustavana vuonna perusvoiton määrittämiseen perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti.

(237)

Pyrkiessään määrittämään ajanjakson, jolloin kilpailuolosuhteet olisivat olleet normaalit, komissio tarkasteli tarkastelujaksoa edeltäneiden viiden vuoden aikana saavutettua kannattavuutta ja laski kahden unionin tuottajan keskimääräisen kannattavuuden vuosina 2015 ja 2019.

(238)

Voittomarginaaliksi vahvistettiin 20,7 prosenttia.

(239)

Unionin tuotannonala väitti, että sen investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi ollut korkeampi normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Näitä väitteitä ei kuitenkaan perusteltu riittävästi, minkä vuoksi niitä ei otettu huomioon tavoitevoittoa laskettaessa.

(240)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti tulevat kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista, 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Komissio katsoi, että unionin tuottajat eivät toimittaneet riittävää näyttöä näistä kustannuksista, minkä vuoksi se ei ottanut niitä huomioon laskettaessa vahinkoa aiheuttamatonta hintaa.

(241)

Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaiselle tuotteelle vahinkoa aiheuttamattomaksi hinnaksi [3 600–4 600] euroa soveltamalla tavoitevoittomarginaalia (ks. johdanto-osan 238 kappale) unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana. 7 artiklan 2 d kohdan mukaisia mukautuksia ei tehty.

(242)

Sen jälkeen komissio määritti vahinkomarginaalin tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä kiinalaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan, Henan Guangyuanin, painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tämän vertailun tuloksena saatu hintaero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(243)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti seuraavasti:

(244)

Päätettyään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(245)

Edellä esitetyn analyysin perusteella väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto on unionin lasikuitulankojen tuotannonalan edun mukaista. Ilman toimenpiteitä kiinalaiset tuottajat jatkavat lasikuitulankojen vientiä alhaisilla hinnoilla unionin markkinoilla ja aiheuttavat hintapainetta, mikä estää unionin tuotannonalaa myymästä lasikuitulankoja riittävällä voitolla ja saamasta takaisin menetettyjä markkinaosuuksia.

(246)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus yhdeltä tuojalta, joka ostaa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta Kiinasta. Komissio ymmärtää toimitettujen tietojen perusteella, että tuojalla näyttää olevan kiinteä voittomarginaali. Tuoja ei ole toistaiseksi esittänyt asiasta mitään. Näin ollen komissio päätteli, ettei ollut pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä.

(247)

Käyttäjät valmistavat kankaita monenlaisiin teollisuustuotteisiin, kuten tuuliturbiineihin, rakennus-, eristys- tai ilmailumateriaaleihin.

(248)

Kyselyvastauksia saatiin kolmelta käyttäjältä, jotka ostivat yhdessä noin 10 prosenttia Kiinasta tutkimusajanjaksolla tuoduista lasikuitulangoista. Niiden tiedot osoittavat, että kahden käyttäjän osalta toimenpiteiden vaikutuksen ei pitäisi olla merkittävä, koska joko ne käyttävät vain pienen osuuden Kiinasta peräisin olevasta tutkimuksen kohteena olevasta tuotteesta tai tutkimuksen kohteena oleva tuote muodostaa vain pienen osuuden niiden tuotantokustannuksista eikä tullin pitäisi vaarantaa yrityksen kannattavuutta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vaikka tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat nousivat merkittävästi tutkimusajanjaksoa edeltävinä vuosina, käyttäjät pystyivät säilyttämään kannattavuutensa tutkimusajanjaksolla. Yhden käyttäjän osalta, joka osti suurimman osan lasikuitulangoistaan Kiinasta ja jonka kannattavuus on tällä hetkellä alhainen, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tullit vaikuttaisivat käyttäjän kannattavuuteen. Käyttäjien osallistuminen tutkimukseen oli vähäistä, mistä komissio päätteli, että viimeksi esitelty tilanne ei ole käyttäjille tyypillinen.

(249)

Näin ollen komissio päätteli, ettei ollut pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä.

(250)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien lasikuitulankojen tuonnissa.

(251)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(252)

Kiinasta peräisin olevien lasikuitulankojen tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(253)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(254)

Tässä asetuksessa yhdelle yritykselle vahvistettu yksilöllinen polkumyyntitulli määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen se kuvastaa kyseisen yrityksen tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseistä tullia voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimetyn oikeushenkilön tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(255)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava polkumyyntitullia, jota sovelletaan ”kaikkeen muuhun Kiinasta peräisin olevaan tuontiin”.

(256)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(257)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(258)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(259)

Laskelmien tarkkuudesta ei esitetty huomautuksia.

(260)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa.

(261)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,