T-5/9961999B00050009.0001237124913TMÄÄRÄYS 10.2.2000 — ASIA T-5/99ANDRIOTIS V. KOMISSIO JA CEDEFOP<TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen</HT></P><P><HT TYPE="UC">määräys</HT> (toinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20000210">10 päivänä helmikuuta 2000</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeuilenkaymikielt: kreikka.</P></NOTE></P></TI>

Asiassa T-5/99,

Pantelis Andriotis, Thessaloniki (Kreikka), edustajanaan asianajaja S. Ioannidou, Thessaloniki, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto E. Korn, 21 rue de Nassau,

kantajana,vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellisen yksikön virkamies D. Triantafyllou, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies C. Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

ja

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehityskeskus (Cedefop), asiamiehinään asianajaja H. Kallipolitis, Thessaloniki, sekä asianajaja B. Wägenbaur, Hampuri, prosessiosoite Luxemburgissa c/o komission oikeudellisen yksikön virkamies C. Gomez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajina,

jossa kantaja vaatii niiden vastaajien tekemien implisiittisten hylkäyspäätösten kumoamista, joissa vastaajat ovat kieltäytyneet ilmoittamasta kantajalle kirjallisesti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistusta tiedonannosta, joka koskee sen tarjouskilpailun ratkaisemista, josta on annettu ilmoitus APO/97/005 (EYVL 1997, S 139, s. 44),

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. Pirrung sekä tuomarit A. Potocki ja A. W. H. Meij,

kirjaaja: H. Jung,

on antanut seuraavan

<TI><P>määräyksen</P></TI><TI><P>Riidan perustana olevat tosiseikat</P></TI>1Heinäkuussa 1997 Euroopan ammatillisen koulutuksen kehityskeskus (Cedefob) julkaisi 19.7.1997 päivätyssä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (S 139, s. 44) ilmoituksen tarjouskilpailusta APO/97/005, joka koski seuraavia palveluita: Arkkitehti tai insinööriarkkitehtikonsultti — — vastuualueenaan Cedefopin uuden rakennuksen rakennustöiden seuranta ja tarkastus.2Kantaja teki tarjouksen palveluntarjoajana.3Asiassa on riidatonta, että marraskuun 1997 aikana kantajalle ilmoitettiin epävirallisesti, että kyseessä oleva sopimus oli tehty toisen palveluntarjoajan kanssa.4Pyydettyään Cedefopilta, että hänelle ilmoitettaisiin virallisesti kilpailun tulos sekä hänen tarjouksensa hylkäämisen perusteet, kantaja sai 4.12.1997 Cedefopilta kirjeen, jossa vahvistettiin hänen tarjouksensa hylkääminen ja jonka pääasiallisina perusteluina oli kokemuksen puuttuminen toimistorakentamisesta sekä kantajan arkkitehtitoimiston rajallinen infrastruktuuri.5Kantaja teki 8.1.1998 komissiolle valituksen, joka koski julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY (EYVL L 201, s. 1) rikkomista, ja valituksessaan kantaja vaati, että hänelle ilmoitettaisiin valittu palveluntarjoaja sekä annettaisiin jäljennös tarjouskilpailua koskevasta selvityksestä ja Cedefopin hallintoneuvoston asiaa koskeva päätös.6Kantaja on sittemmin saattanut vireille asian toisaalta Symvoulio tis Epikrateiassa (Kreikan ylin hallintotuomioistuin) saadakseen kumottua sopimuksen valintapäätöksen ja toisaalta Thessalonikin alioikeudessa, tarkoituksenaan ensiksikin saada lykättyä tarjouskilpailumenettelyä ja toiseksi saadakseen tiettyjä asiakirjoja, joita Cedefop ei hänen mukaansa vielä ollut hänelle toimittanut.7Kantaja myöntää saaneensa Thessalonikin alioikeudessa käydyssä oikeudenkäynnissä tietoonsa pyytämiensä asiakirjojen sisällön.8Thessalonikin alioikeus totesi 30.3.1998 annetussa päätöksessään, josta Cedefopin vastineessa on jäljennös ja jonka oikeellisuutta kantaja ei ole kiistänyt, seuraavaa: Mitä tulee kantajan viimeiseen vaatimukseen nimenomaisesti mainittujen asiakirjojen esittämisestä, tämä vaatimus on myös perusteeton ja se täytyy hylätä ottaen huomioon, että keskus ei ole kieltäytynyt esittämästä näitä asiakirjoja, vaan on päinvastoin esittänyt a) tarjouskilpailun voittaneen arkkitehtitoimiston Georges ja Anne Zoïdisen heinäkuulta 1997 olevan tarjouksen ja myös Heupelin ja Nanoun toimistojen tarjoukset, b) ranskasta tehdyn käännöksen Cedefopin hallintoneuvoston 14.11.1997 tekemästä päätöksestä, c) Cedefopin ja arkkitehtitoimisto Zoïdisen välisen 16.12.1997 päivätyn sopimuksen sekä d) Cedefopin johtajan Johan van Rensin 14.11.1997 päivätyn selostuksen arkkitehtikonsultin valintapäätöksestä — —.9Kantaja teki 6.10.1998 uuden valituksen, joka osoitettiin tällä kertaa Euroopan yhteisöjen komission puheenjohtajalle Santerille.10Koska minkäänlaista ilmoitusta riidanalaisen tarjouksen ratkaisemisesta ei ollut julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, kantaja kirjoitti 17.11.1998 uudelleen komission puheenjohtajalle pyytääkseen tätä vahvistamaan, että kyseinen ilmoitus oli todella julkaistu.11Cedefop lähetti 8.1.1999 kantajalle kirjeen, jossa se totesi seuraavaa: Sopimuksen kokonaisarvo on arkkitehtitoimisto G. ja A. Zoïdisen tekemän tarjouksen mukaisesti 140000 ecua-------Korostamme kuitenkin, kuten olette voineet itsekin todeta lukiessanne Cedefopin kirjelmän ja muut asiakirjat, jotka on esitetty Thessalonikin alioikeudessa vireille saattamassanne turvaamistoimimenettelyssä, jossa vaatimuksianne ei ole hyväksytty, että kreikankielinen käännös hallintoneuvoston koko päätöksestä sekä selvitys yksityiskohtaisista perusteluista ovat esillä tarjouskilpailun järjestämispaikkana olleiden Cedefopin toimistotilojen ulkopuolella olevalla ilmoitustaululla, josta jokainen palveluntarjoaja pystyi hakemaan tietoja ja ottamaan niistä jäljennöksiä. Tiedot ilmenevät lisäksi myös edellä mainitun 9.3.1998 pidetyn turvaamistoimimenettelyn asiakirjakansiosta, ja ne on annettu tuomioistuimen (ja teidän) käytettäväksi, kuten nimenomaisesti käy ilmi 30.3.1998 tehdyn päätöksen nro 7715 perusteluista ja erityisesti kohdasta, jossa perustellaan teidän pyyntönne hylkäämisen perusteet.<TI><P>Asian käsittelyn vaiheet</P></TI>12Näissä olosuhteissa kantaja on nostanut kanteen, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 4.1.1999.13Euroopan yhteisöjen komissio on 15.2.1999 esittänyt Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan nojalla oikeudenkäyntiväitteen.14Cedefop väittää 1.3.1999 jättämässään vastineessa lähinnä, että kanne tulisi jättää tutkimatta, tekemättä kuitenkaan edellä mainitun 114 artiklan 1 kohdan nojalla nimenomaista oikeudenkäyntiväitettä.15Kantaja esitti 20.4.1999 näkemyksensä komission oikeudenkäyntiväitteestä.16Kantaja jätti 3.6.1999 vastauskirjelmänsä, joka sisälsi hänen huomautuksensa Cedefopin argumentointiin kanteen tutkimatta jättämisestä.<TI><P>Asianosaisten vaatimukset</P></TI>17Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

ottaa kanteen tutkittavaksi

velvoittaa vastaajat toimittamaan kantajalle kirjallisesti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä olleen ilmoituksen tarjouskilpailun APO/97/005 ratkaisemisesta tai ilmoittamaan tällaisen ilmoituksen puuttumisesta

velvoittaa vastaajat korvaamaan tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

18Cedefop vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

hylkää kanteen

velvoittaa kantajan korvaamaan tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

19Euroopan yhteisöjen komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

jättää kanteen tutkimatta, sen vuoksi, että tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi tai että kanne on aiheeton, ottamatta kantaa itse pääasiaan

velvoittaa kantajan korvaamaan tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

<TI><P>Kantajan puolustautumisoikeudet</P></TI><TI><P>Kantajan väitteet ja niiden perustelut</P></TI>20Kantaja esittää vastatessaan komission oikeudenkäyntiväitteeseen, että hänen puolustautumisoikeuksiaan on loukattu, koska hän on joutunut ottamaan kantaa oikeudenkäyntiväitteeseen saamatta tietoa Cedefopin vastineesta.<TI><P>Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta</P></TI>21On todettava, että kantajaa on pyydetty 21.4.1999 päivätyllä kirjeellä esittämään lausuntonsa Cedefopin vastineesta. Kantaja onkin 3.6.1999 jättänyt vastinetta käsittelevän vastauskirjelmän. Näin ollen kantajan puolustautumisoikeuksia ei ole loukattu.<TI><P>Tutkittavaksi ottaminen</P></TI><TI><P>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</P></TI>22Kantaja väittää, että direktiivin 92/50/ETY 16 artiklan ja 17 artiklan 2 kohdan mukaan julkisia hankintoja koskevasta tarjouspyynnöstä täytyy julkaista ilmoitus Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Tarjouskilpailun ratkaisemisesta tehdyn päätöksen julkaisematta jättäminen johtaisi tarjouskilpailun ja sen seurauksena syntyneen sopimuksen pätemättömyyteen.23Kantaja toteaa, että hänellä on tarjouskilpailumenettelyn osallisena ja siinä taloudellisesti kaikkein edullisimman tarjouksen tehneenä selvästikin oikeudellinen intressi valvoa 16 ja 17 artiklan noudattamista nyt esillä olevassa tapauksessa. Kantaja sai tiedon riidanalaisista asiakirjoista vain sen takia, että ne olivat oikeaksi todistamattomina liitteinä Cedefopin kirjelmässä, jonka tämä esitti Thessalonikin alioikeudessa käydyssä turvaamistoimimenettelyssä.24Kantajan mukaan tämän muodollisen oikeudellisen intressin lisäksi hänellä on kahdestakin syystä aineellisoikeudellinen intressi siihen, että ilmoituksen julkaisematta jättäminen vahvistetaan lainvastaiseksi. Ensinnäkin julkaisematta jättäminen vaikuttaa tarjouskilpailun ratkaisemisen pätevyyteen, jonka kantaja on valmistautunut riitauttamaan toimivaltaisissa kansallisissa siviiliasiain tuomioistuimissa. Toiseksi pätemättömyyden toteaminen on tarpeellista, jotta yhteisö saataisiin sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen EY:n perustamissopimuksen 215 artiklan (josta on tullut EY 288 artikla) toisen kohdan nojalla erillisellä vahingonkorvauskanteella.25Tässä yhteydessä kantaja vetoaa vielä siihen, että julkaiseminen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä on ainoa varma keino antaa niille kolmansille, joita asia koskee, tiedot, joiden perusteella riidanalaisen ratkaisun pätevyyden valvominen on mahdollista. Tätä vaatimusta ei täytetä sillä, että tiedot ovat esillä tarjouskilpailun järjestäneen viranomaisen toimitiloissa, eikä esittämällä oikeaksi todistamattomia kopioita.26Mitä tulee komission kantaan asiassa, kantaja toteaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksesta 10 päivänä helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 (EYVL L 39, s. 1) 17 ja 18 artiklan mukaan komissiolla oli velvollisuus antaa vahvistus tarjouskilpailusta tehdyn päätöksen julkaisemisen osalta kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen pyyntö oli sille tehty. Sitä, ettei komissio antanut vastausta tässä määräajassa, on kantajan mukaan pidettävä epäsuorana hylkäyspäätöksenä.27Cedefop vetoaa ensiksikin siihen, että kantaja myöntää tulleensa informoiduksi tarjouksensa hylkäämisestä marraskuussa 1997, minkä lisäksi hänelle on mainittu tästä 4.12.1997 päivätyssä kirjeessä. Kantaja ei riitauttanut päätöstä säädetyssä määräajassa, koska hänen kirjelmänsä on päivätty 8.1.1998. Näin ollen kanne on Cedefopin mukaan jätettävä tutkimatta kanteen nostamista edeltävän menettelyn määräaikojen noudattamatta jättämisen takia.28Cedefop vetoaa toiseksi siihen, että kantaja myöntää joka tapauksessa saaneensa tiedon niistä asiakirjoista, joita hän yrittää saada haltuunsa tässä oikeusasteessa Hän käyttää kanneoikeuttaan kuten hän ei olisi lainkaan saanut tietoa näistä asiakirjoista. Kanteen menestyminenkään ei parantaisi kantajan asemaa, koska hänellä ei enää ole oikeussuojan tarvetta.29Cedefop vetoaa siihen, että se on noudattanut direktiivin 92/50/ETY säännöksiä vapaaehtoisesti, vaikkei direktiivi olekaan sovellettavissa tapaukseen, koska tarjouspyynnön esittäjän kanssa tehdyn sopimuksen arvo on alle 200000 ecua ilman arvonlisäveroa.30Komissio puolestaan vetoaa ensimmäiseksi siihen, että valitukset, jotka koskevat Cedefopin toimia tai laiminlyöntejä tulisi kohdistaa ainoastaan siihen eikä toisiin yhteisöjen toimielimiin. Näin ollen niiltä osin kuin nyt käsiteltävänä oleva kanne koskee komissiota, se tulisi jättää tutkittavaksi ottamatta.31Toiseksi, niiltä osin kuin kanne koskee komission implisiittistä päätöstä olla käyttämättä neuvoston asetuksessa N:o 337/75 säädettyä toimivaltaansa valvoa Cedefopin toimien laillisuutta, komissio esittää toissijaisesti, että kantaja ei ole valittanut komission implisiittisestä päätöksestä kanteen nostamista edeltävän menettelyn mukaisessa määräajassa.32Komissio esittää kolmanneksi, että Cedefop on ilmoittanut 8.1.1999 tarjouskilpailumenettelyn tuloksen kantajalle. Näin ollen tällä ei ole enää oikeussuojan tarvetta.<TI><P>Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta</P></TI>33Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklassa määrätään, että mikäli asianosainen sitä pyytää, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi ratkaista kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset käsittelemättä itse pääasiaa. Saman artiklan 3 kohdan mukaan hakemuksen jatkokäsittely on tämän jälkeen suullinen, ellei toisin päätetä. Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi siten päättää, ettei suullista käsittelyä pidetä, ja ratkaista hakemuksen perustellulla määräyksellä.34Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 111 artiklassa säädetään, että jos kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset jäävät selvästi täyttymättä, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi jatkamatta asian käsittelyä ratkaista asian perustellulla määräyksellä.35Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo tapauksen tulleen riittävästi selvitetyksi esitetyillä asiakirjoilla ja päättää, siltä osin kuin kanne koskee komissiota, ettei ole tarpeen pitää suullista käsittelyä ja, niiltä osin kuin kanne koskee Cedefopia, ettei ole tarpeen jatkaa asian käsittelyä.36Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tekemä kanne otetaan tutkittavaksi, mikäli tällä on oikeussuojan tarve (ks. asia T-117/95, Corman v. komissio, tuomio 30.1.1997, Kok. 1997, s. II-95, 83 kohta).37Asiakirjoista ilmenee, että kantaja on pyytänyt Cedefopia toimittamaan hänelle riidanalaisen tarjouskilpailun ratkaisun sekä perustelut hänen tarjouksensa hylkäämiselle, ja että hän on saanut Cedefopilta 4.12.1997 päivätyn perustellun kirjeen, jossa vahvistetaan, ettei hänen tarjoustaan ollut hyväksytty.38Kantaja myöntää kirjelmissään muun muassa, että kanteen nostamista edeltävissä kansallisissa menettelyissä eli ennen 30.3.1998 hän on saanut tiedon kaikista kyseessä olevan tarjouskilpailun ratkaisemista koskevista tiedoista, jotka olisivat voineet olla Euroopan yhteisöjen virallisen lehden ilmoituksessa, joka koskee kilpailun ratkaisemista.39Koska kantaja on jo saanut kaikki ne tiedot, jotka olisivat saattaneet ilmetä Euroopan yhteisöjen virallisen lehden ilmoituksesta ja koska hän siis on jo ennen kanteen nostamista saavuttanut tavoittelemansa lopputuloksen eli saanut sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta hän voisi saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi tarjouskilpailun ratkaisemisen ja hänen tarjouksensa hylkäämisen, on syytä todeta, ettei hänellä ole tässä asiassa oikeussuojan tarvetta.40Näin ollen kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset jäävät selvästi täyttymättä.41Joka tapauksessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu määräysten antaminen yhteisön toimielimille (ks. asia T-106/99, Meyer v. komissio, määräys 27.10.1999, Kok. 1999, s. II-3273, 21 kohta). Näin ollen kantajan vaatimus, jonka mukaan vastaajat on velvoitettava antamaan kantajalle kirjallisesti tiedoksi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistu ilmoitus, joka koskee tarjouskilpailun APO/97/005 ratkaisemista tai ilmoittamaan hänelle tällaisen ilmoituksen puuttumisesta, on samasta syystä sellainen, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset jäävät selvästi täyttymättä.<TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI>42Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan hävinnyt asianosainen velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian ja vastaajat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

1)Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset jäävät selvästi täyttymättä.2)Kantaja velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan komission ja Cedefopin oikeudenkäyntikulut.

Annettiin Luxemburgissa 10 päivänä helmikuuta 2000.

H. Jung

kirjaaja

J. Pirrung

toisen jaoston puheenjohtaja