(1)

Uudistettu unionin talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024. Unionin talouden uudistetun ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263 (1) yhdessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta annetun muutetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) ja jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksistä annetun muutetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (3) kanssa. Ohjausjärjestelmällä pyritään edistämään tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua ja resilienssiä uudistuksilla ja investoinneilla ja ehkäisemään liialliset julkisen talouden alijäämät. Sillä myös edistetään jäsenvaltioiden sitoutumista ja painotetaan enemmän keskipitkää aikaväliä, mihin yhdistyy vaikuttavampi ja johdonmukaisempi sääntöjen noudattamisen valvonta.

(2)

Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat, jotka jäsenvaltiot toimittavat neuvostolle ja komissiolle, ovat uuden talouden ohjausjärjestelmän keskiössä. Suunnitelmilla on määrä saavuttaa seuraavat kaksi tavoitetta: on i) varmistettava muun muassa, että julkinen velka on sopeutuskauden loppuun mennessä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja pidettyä sen alapuolella keskipitkällä aikavälillä, ja ii) varmistettava sellaisten uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään EU:n yhteisiä painopisteitä. Tätä varten kussakin suunnitelmassa on määrä esittää nettomenopolkua (4) koskeva keskipitkän aikavälin sitoumus, joka käytännössä asettaa budjettirajoitteen neljän tai viiden vuoden pituiseksi suunnitelman voimassaoloajaksi (jäsenvaltion vaalikauden säännönmukaisesta kestosta riippuen). Lisäksi suunnitelmassa on määrä selostaa, miten jäsenvaltio varmistaa sellaisten uudistusten ja investointien toteuttamisen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä (mahdolliseen makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien) yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja miten kyseinen jäsenvaltio aikoo edistää unionin yhteisiä painopisteitä. Julkisen talouden sopeutuskausi kestää neljä vuotta, ja sitä voidaan pidentää enintään kolmella vuodella, jos jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden, joka täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit.

(3)

Suunnitelman toimittamisen jälkeen komission on määrä arvioida, täyttääkö se asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(4)

Neuvoston on määrä antaa komission suosituksesta suositus, jolla asetetaan kyseisen jäsenvaltion nettomenopolku ja tarvittaessa hyväksytään julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus.

(5)

Ranska toimitti kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelmansa neuvostolle ja komissiolle 31 päivänä lokakuuta 2024. Suunnitelma toimitettiin asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklassa säädetyn määräajan pidennystä noudattaen, kuten komission kanssa oli sovittu, jotta Ranska voisi esittää suunnitelman, joka perustuu vasta nimitetyn hallituksen vankkaan poliittiseen sitoumukseen. Parlamentti äänesti kuitenkin epäluottamuksesta 5 päivänä joulukuuta, minkä jälkeen uusi hallitus nimitettiin 23 päivänä joulukuuta 2024. Pääministeri ilmoitti 14 päivänä tammikuuta 2025 kansalliskokoukselle uudesta alijäämätavoitteesta, joka on 5,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2025 eli korkeampi kuin aiempi tavoite, joka oli 5,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hän myös toisti sitoumuksensa supistaa alijäämä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2029 mennessä. Ranska pyysi 16 päivänä tammikuuta 2025 valtiovarainministeriön pääjohtajan kirjeellä mukautusta Ranskan keskipitkän aikavälin suunnitelman ja SEUT 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen perustana olevaan nettomenouraan uuden alijäämätavoitteen huomioon ottamiseksi. Kirjeessä ei ole päivitettyjä arvoja muille julkisen talouden muuttujille.

(6)

Jotta ennen kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien toimittamista käytävää vuoropuhelua voitaisiin rajata, komissio lähetti Ranskalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/1263 9 artiklan mukaisesti viiteuran (5). Komissio julkaisi viiteuran 31 päivänä lokakuuta 2024 (6). Viiteura on riskiperusteinen ja sillä varmistetaan, että viimeistään julkisen talouden sopeutuskauden päättyessä ja ilman muita sopeutuskauden jälkeen toteutettavia julkisen talouden toimenpiteitä julkinen velka on uskottavasti lasku-uralla tai pysyy keskipitkällä aikavälillä maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan sopeutuskauden aikana laskettua alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja keskipitkällä aikavälillä pidettyä kyseisen viitearvon alapuolella. Keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan sopeutuskauden päättymistä seuraavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa. Viiteura on asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan d alakohdan ja 7 ja 8 artiklan mukaisesti myös alijäämän vertailuarvon, velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen ja alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen mukainen.

Ranskan viiteuran mukaan nettomenot eivät saisi kesäkuussa 2024 ennakolta toimitetun ohjauksen perustana olevien komission oletusten perusteella ja olettaen, että sopeutuskausi on seitsemän vuotta, kasvaa taulukossa 1 esitettyjä lukemia enempää. Tämä vastaa sekä sopeutuskaudella (2025–2031) että suunnitelman kattamalla ajanjaksolla (2025–2029) 1,6 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua.

Taulukko 1: Komission Ranskalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 esittämä viiteura

(7)

Ranska ja komissio kävivät lokakuussa 2024 teknisen vuoropuhelun asetuksen (EU) 2024/1263 12 artiklaa noudattaen. Vuoropuhelun keskiössä olivat Ranskan kaavailema nettomenopolku ja sen taustaoletukset (erityisesti potentiaalisen kasvun, reaalisen BKT:n ja BKT-deflaattorin kaavailtu kehityspolku sekä finanssipolitiikan kerroin), kaavailtu sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus, erityisesti uudistukset ja investoinnit, kuten sitoumukset, joilla täydennetään viimeaikaisia työmarkkinauudistuksia täystyöllisyyttä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, vahvistetaan uudelleenteollistamista ja kilpailukykyä tukemalla tutkimusta ja innovointia ja yksinkertaistamalla liiketoimintaympäristöä, nopeutetaan vihreää siirtymää ja vahvistetaan julkisen talouden hallintaa, millä pyritään myös vastaamaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistämään unionin yhteisiä painopisteitä eli oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteiskunnan ja talouden resilienssiä, energiaturvallisuutta ja puolustusvoimavarojen kehittämistä.

(8)

Suunnitelmassa ei raportoida, että ennen suunnitelman toimittamista olisi toteutettu asiaankuuluvien kansallisten sidosryhmien (työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina) kuuleminen.

(9)

Julkisen talouden korkea neuvosto (Ranskan itsenäinen finanssipolitiikan instituutio) on antanut lausuntonsa nettomenopolun perustana olevasta makrotalouden ennusteesta ja makrotaloudellisista oletuksista. Korkea neuvosto katsoi, että hallituksen lausunnon laatimista varten toimittamat tiedot olivat riittämättömät, jotta niiden perusteella olisi voitu arvioida keskipitkän aikavälin suunnitelmassa esitetyn monivuotisen kehityspolun realistisuutta, erityisesti vuoden 2025 jälkeisen kasvun koostumuksen, julkisen talouden kehityspolun tai niiden uudistusten ja investointien osalta, joiden perusteella sopeutuskautta voitaisiin pidentää neljästä vuodesta seitsemään vuoteen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella korkea neuvosto katsoi kuitenkin, että potentiaalisen BKT:n skenaario ja tuotantokuilu, jotka ovat edelleen melko optimistisia, olivat kohtuullisia aiempiin arvioihin verrattuna, kun taas todellinen kasvuskenaario pysyi optimistisena. Korkea neuvosto toisti, että Ranskan on tärkeää noudattaa keskipitkän aikavälin suunnitelmassa esitettyä kehityspolkua ja jatkaa samalla ensisijaisten investointien rahoittamista ja kasvupotentiaalin turvaamista.

(10)

Suunnitelma esitettiin kansalliselle parlamentille 21 päivänä lokakuuta 2024.

(11)

Neuvosto totesi 26 päivänä heinäkuuta 2024, että Ranskalla on liiallinen alijäämä, sillä alijäämäkriteeriä ei ollut noudatettu (7).

Tämä suositus annetaan samaan aikaan kuin SEUT 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettu neuvoston suositus Ranskalle julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. Näiden suositusten samanaikaisella hyväksymisellä, joka vastaa uuden talouden ohjausjärjestelmän tarpeita ja on siihen siirtymisen myötä perusteltua, varmistetaan suositeltujen sopeutusurien johdonmukaisuus.

(12)

Ranska toimitti vuotta 2025 koskevan alustavan talousarviosuunnitelmansa 23 päivänä lokakuuta 2024. Komissio antoi tästä alustavasta talousarviosuunnitelmasta lausunnon 26 päivänä marraskuuta 2024 (8). Parlamentin epäluottamusäänestyksen jälkeen vuoden 2025 talousarvioesityksen hyväksymisprosessi keskeytettiin. Ennen kuin uusi talousarvio vuodeksi 2025 hyväksytään, parlamentin joulukuussa 2024 hyväksymässä erityislaissa annetaan valtiolle mahdollisuus kantaa veroja ja laskea liikkeeseen valtion ja sosiaaliturvalaitosten velkaa vuonna 2025. Samaan aikaan hallituksen 30 päivänä joulukuuta 2024 hyväksymä asetus mahdollistaa vuoden 2024 talousarvion siirtämisen vuodelle 2025.

(13)

Neuvosto antoi 21 päivänä lokakuuta 2024 Ranskalle eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä useita maakohtaisia suosituksia (9).

(14)

Komissio on arvioinut suunnitelman asetuksen (EU) 2024/1263 16 artiklaa noudattaen seuraavasti:

(15)

Talouden toimeliaisuus lisääntyi vuonna 2023 Ranskassa 0,9 prosenttia, mikä johtui yksityisestä kulutuksesta ja nettoviennin positiivisesta vaikutuksesta. Komission syksyn 2024 talousennusteessa talouden odotetaan vuonna 2024 kasvavan 1,1 prosenttia edelleen vilkkaan nettoviennin vaikutuksesta, mikä tukee julkista kulutusta ja investointeja. Reaalisen BKT:n odotetaan vuonna 2025 kasvavan 0,8 prosenttia, sillä kiristävän finanssipolitiikan virityksen odotetaan heikentävän talouden toimeliaisuutta. Vaikka inflaation hidastuminen ja reaalipalkkojen nousu tukevat yksityistä kulutusta, sen odotetaan pysyvän vaimeana, kun taas elvyttävämmän rahapolitiikan viivästyneet vaikutukset sekä talouden ja politiikan epävarmuus vähentävät edelleen yksityisiä investointeja. Reaalisen BKT:n odotetaan vuonna 2026 kasvavan 1,4 prosenttia, sillä pienemmän julkisen talouden sopeutuksen ja luottokustannusten edelleen jatkuvan alenemisen ennustetaan lisäävän yksityistä kotimaista kysyntää ja yksityisiä investointeja. Ennustejaksolla (eli vuosina 2024–2026) Ranskan potentiaalisen BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan hieman työvoiman heikkenevän vaikutuksen vuoksi. Työttömyysaste oli 7,3 prosenttia vuonna 2023, ja komissio ennakoi sen olevan 7,4 prosenttia vuonna 2024, 7,5 prosenttia vuonna 2025 ja 7,6 prosenttia vuonna 2026. Inflaation (BKT-deflaattorin), joka vuonna 2023 oli 5,3 prosenttia, ennakoidaan hidastuvan 2,2 prosenttiin vuonna 2024, kiihtyvän 1,6 prosenttiin vuonna 2025 ja hidastuvan 1,7 prosenttiin vuonna 2026.

(16)

Julkisen talouden kehityksestä voidaan todeta, että vuonna 2023 Ranskan julkisen talouden alijäämä oli 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan se kasvaa 6,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024, supistuu 5,3 prosenttiin vuonna 2025 ja politiikan säilyessä muuttumattomana 5,4 prosenttiin vuonna 2026. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa on otettu huomioon vuodeksi 2025 laadittu Ranskan talousarvioesitys, jonka hallitus esitti kansalliselle parlamentille lokakuussa. Julkinen velka oli vuoden 2023 lopussa 109,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan velkasuhde kasvaa vuoden 2024 loppuun mennessä 112,7 prosenttiin. Sen ennakoidaan kasvavan vuoden 2025 loppuun mennessä 115,3 prosenttiin ja vuoden 2026 loppuun mennessä 117,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission julkisen talouden ennusteessa ei sellaisenaan oteta huomioon keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyviä politiikkasitoumuksia ennen kuin niiden tukena on uskottavasti ilmoitettuja ja riittävän tarkasti määritettyjä konkreettisia politiikkatoimenpiteitä.

(17)

Ranskan kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma kattaa vuodet 2025–2029, ja siinä esitetään julkisen talouden sopeutus seitsemäksi vuodeksi.

(18)

Suunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklassa edellytetyt tiedot lukuun ottamatta mainitun asetuksen 13 artiklan g alakohdassa edellytettyä tietoa kansallisten parlamenttien kuulemisesta ja 11 artiklassa tarkoitetusta kuulemisesta.

(19)

Suunnitelmassa, sellaisena kuin se on täydennettynä 16 päivänä tammikuuta 2025 päivätyllä viranomaisten kirjeellä, sitoudutaan taulukossa 2 esitettyyn nettomenopolkuun, joka vastaa 1,1 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua vuosina 2025–2029. Jäljempänä olevassa arvioinnissa otetaan huomioon tämä mukautettu nettomenoura. Lisäksi Ranska sitoutuu uudistusten ja investointien kokonaisuuteen, jotta sopeutuskausi voidaan pidentää seitsemään vuoteen (2025–2031), joiden aikana nettomenojen kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin 1,1 prosenttia.

Suunnitelmassa ilmoitettu keskimääräinen nettomenojen kasvu sopeutuskaudella (2025–2031) on pienempi kuin komission 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamalla viiteuralla.

Suunnitelmassa oletetaan, että potentiaalisen BKT:n kasvu pysyy vakaana 1,2 prosentissa vuoteen 2028 asti (muuttumattomana vuodesta 2024), kunnes se laskee 1,0 prosenttiin vuonna 2029. Lisäksi suunnitelmassa odotetaan, että BKT-deflaattorin kasvuvauhti (2,3 % vuonna 2024) hidastuu 1,7 prosenttiin vuonna 2025 ja edelleen 1,6 prosenttiin vuosina 2026–2029.

Taulukko 2: Nettomenopolku ja tärkeimmät Ranskan suunnitelmaan sisältyvät oletukset

(20)

Jos nettomenopolku, johon suunnitelmassa on sitouduttu, ja sen perustana olevat oletukset toteutuvat, julkinen velka, joka vuonna 2024 oli 112,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, kasvaisi suunnitelman mukaan vähitellen 116,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2027 ja supistuisi sitten vähitellen niin, että se olisi vuonna 2031 sopeutuskauden päättyessä 113,5 prosenttia, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Keskipitkällä aikavälillä eli kymmenen vuoden ajan sopeutuskauden päättymisestä julkisen talouden velkasuhde laskisi tasaisesti ja saavuttaisi 100,9 prosentin tason vuonna 2041.

Taulukko 3: Julkisen velan ja julkisen talouden rahoitusaseman kehittyminen Ranskan suunnitelmassa

Näin ollen julkisen talouden velkasuhde kääntyisi suunnitelman mukaan sopeutuskauden loppuun mennessä (2031) lasku-uralle. Tämä on uskottavaa, sillä suunnitelman oletusten perusteella velan arvioidaan kaikissa komission velkakestävyysanalyysin deterministisissä stressitesteissä supistuvan sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana ja stokastiset ennusteet viittaavat siihen, että velka supistuisi riittävän suurella todennäköisyydellä.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan a alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä velkavaatimusta. Ranskan viranomaisten ja komission omien laskelmien mukaan mukautettuun nettomenouraan perustuva keskipitkän aikavälin velkakehitys ei poikkea merkittävästi alkuperäisestä suunnitelmasta.

(21)

Suunnitelmaan sisältyvien nettomenopolun ja oletusten perusteella julkisen talouden alijäämä, joka on 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024, pienenisi vähitellen 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2029 ja 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen sopeutuskauden lopussa (2031). Näin ollen suunnitelman mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi sopeutuskauden lopussa (2031) 3 prosentin viitearvoa. Myöskään sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana (eli vuoteen 2041) julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi 3 prosentin viitearvoa. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä alijäämävaatimusta. Ranskan viranomaisten ja komission omien laskelmien mukaan viranomaisten kirjeessä esitettyyn mukautettuun nettomenouraan perustuva keskipitkän aikavälin alijäämäkehitys ei poikkea merkittävästi alkuperäisestä suunnitelmasta.

(22)

Suunnitelmassa kuvattu rakenteellisen perusjäämän muutoksena mitattu julkisen talouden sopeutuksen aikaprofiili on etupainotteinen verrattuna asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun pääsääntöisesti lineaariseen polkuun. Tämä johtuu mittavasta vakauttamisesta vuonna 2025. Lisäksi julkisen talouden sopeutus on suunnitelman neljän ensimmäisen vuoden aikana suuri suhteessa kokonaissopeutukseen.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa säädetyn, lykkäämisen kieltävän turvalausekkeen mukainen. Ranskan viranomaisten ja komission omien laskelmien mukaan mukautettuun nettomenouraan perustuva julkisen talouden sopeutus toteutetaan etupainotteisesti.

Taulukko 4: Rakenteellisen perusjäämän kehittyminen Ranskan suunnitelmassa

(23)

Suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vaatimuksia (muun muassa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa vahvistettua rakenteellisen rahoitusaseman vuotuista vähimmäissopeutusta koskevaa vaatimusta). Ranskan viranomaisten ja komission omien laskelmien mukaan mukautetusta nettomenourasta johtuva julkisen talouden sopeutus on edelleen liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisen rakenteellisen rahoitusaseman vuotuisen vähimmäissopeutuksen mukainen.

(24)

Asetuksen (EU) 2024/1263 8 artiklassa säädettyä ennaltaehkäisevän osion mukaista vaatimusta alijäämän resilienssiä koskevasta turvalausekkeesta – jonka tavoitteena on tarjota yhteinen marginaali verrattuna alijäämän viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen – sovelletaan Ranskaan vuodesta 2030 alkaen, koska alijäämän on määrä olla alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2029 alkaen. Jotta voidaan saavuttaa yhteinen resilienssimarginaali, joka on rakenteellisin luvuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, rakenteellisen perusjäämän vuotuisen sopeutuksen olisi vuosina 2030 ja 2031 oltava vähintään 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos rakenteellinen alijäämä oli edellisinä vuosina suurempi kuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunnitelman politiikkasitoumuksiin ja makrotaloudellisiin oletuksiin perustuva julkisen talouden sopeutus ylittää 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen molempina vuosina. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen kanssa. Ranskan viranomaisten ja komission omien laskelmien mukaan mukautetusta nettomenourasta johtuva julkisen talouden sopeutus täyttää edelleen alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen.

(25)

Koska julkinen velka on sopeutuskaudella suunnitelman mukaan yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen, julkisen talouden velkasuhteen on asetuksen (EU) 2024/1263 7 artiklan mukaisesti pienennyttävä keskimäärin vähintään 1 prosenttiyksikkö vuodessa, kunnes se laskee alle 90 prosentin, minkä jälkeen sen olisi pienennyttävä keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Koska alijäämän ennakoidaan olevan suunnitelman mukaan alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2029 alkaen, pienentyminen lasketaan vuodelle 2031 (verrattuna vuoden 2030 tasoon), ja se on 1,4 prosenttiyksikköä (ks. taulukko 3). Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen kanssa. Ranskan viranomaisten ja komission omien laskelmien mukaan mukautetusta nettomenourasta johtuva velkakehitys täyttää edelleen velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen.

(26)

Suunnitelma perustuu oletuksiin, jotka eroavat Ranskalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimitetuista komission oletuksista. Suunnitelmassa käytetyt oletukset eroavat seuraavien kymmenen muuttujan kohdalla: lähtötaso (rakenteellinen perusjäämä vuonna 2024), potentiaalisen BKT:n kasvu, BKT-deflaattorin kasvu, toteutunut (reaalisen) BKT:n kasvu, tuotantokuilu, implisiittinen nimelliskorko, julkisen talouden kerroin, virta-varanto-korjauserät, kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet sekä julkisen talouden rahoitusaseman puolijousto. Lisäksi sopeutus on etupainotteinen, ja Ranskassa käytetään eri kaavaa nettomenojen kasvun laskemiseen. Seuraavassa esitetään arvio näistä oletuksiin liittyvistä eroista.

Oletuksiin liittyvät erot, joiden vaikutus keskimääräiseen nettomenojen kasvuun on merkittävin, luetellaan jäljempänä, ja kutakin eroa arvioidaan erikseen.

Suunnitelmassa oletetaan, että rakenteellinen perusjäämä on vuonna 2024 pienempi – rakenteellinen perusalijäämä 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen –, kun komissio odotti keväällä 2024 ennakolta toimitetussa ohjauksessa rakenteellisen perusalijäämän olevan 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä julkisen talouden rahoitusaseman epäsuotuisampi lähtötaso näkyy myös korkeampana julkisen talouden alijäämänä (suunnitelman mukaan 6,1 % suhteessa BKT:hen) vuonna 2024, kun komission kevään oletuksissa alijäämä on 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä tarkistus ja siihen liittyvät vuotta 2024 koskevat päivitetyt makrotaloudelliset olosuhteet kuvastavat kevään jälkeen saatavilla olleita tuoreempia tietoja. Tämä on myös linjassa Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen kanssa. Näin ollen tätä oletuksiin liittyvää eroa pidetään asianmukaisesti perusteltuna. Erikseen tarkasteltuna tämä oletuksiin liittyvä ero tekee keskimääräisestä nettomenojen kasvusta sopeutuskaudella komission oletuksiin perustuvaa kasvua pienemmän.

Kaiken kaikkiaan varovaisempien oletusten ja oletuksiin liittyvien asianmukaisesti perusteltujen erojen yhteinen vaikutus on suurempi kuin oletuksen vaikutus potentiaalisen BKT:n kasvuun. Lisäksi oletuksiin – jotka eivät aina ole johdonmukaisia velkakestävyyden analysointikehyksen kanssa – liittyvillä jäljelle jäävillä eroilla ei ole merkittävää vaikutusta keskimääräiseen nettomenojen kasvuun komission oletuksiin verrattuna. Kaikki oletuksiin liittyvät erot yhdessä johtavat siihen, että keskimääräinen nettomenojen kasvu on suunnitelmassa viiteuraa hitaampaa.

Komissio ottaa edellä esitetyn arvion suunnitelmaan liittyvistä oletuksista huomioon nettomenopolun noudattamista koskevissa tulevissa arvioissa.

(27)

Suunnitelman ohjeellisen finanssipoliittisen strategian mukaan nettomenoja koskevat sitoumukset toteutetaan sekä menoja hillitsemällä että harkinnanvaraisia tuloja lisäämällä. Suunnitelmassa esitetään etupainotteista vakauttamista, ja noin neljäsosa alijäämän supistamisesta alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen on määrä saavuttaa pelkästään vuonna 2025. Tämä saavutettaisiin pääasiassa niin, että lähinnä keskushallinnon tasolla mutta kaikkien julkishallinnon alasektorien myötävaikutuksella, menoja hillitään verrattuna skenaarioon, jossa politiikka säilyy muuttumattomana. Suunnitelman voimassaoloaikana toimia menojen hillitsemiseksi ja samalla suunnitelman laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi tuettaisiin menojen uudelleenarviointiin liittyvillä uudistetuilla sitoumuksilla ja julkisten toimien yksinkertaistamisella. Tulopuolella toteutettavilla tärkeimmillä täydentävillä toimenpiteillä pyritään lisäämään sosiaalista ja verotuksellista oikeudenmukaisuutta ja edistämään energiatehokkuutta. Ne koskevat korkeimpien tulojen ja suurimpien yritysten voittojen poikkeuksellisia veroja, tiettyjen verotukien alentamista ja verotuksen viherryttämistä.

Käyttöön otettavien toimenpiteiden määrällisesti ilmaistu erittely on määrä vahvistaa tai mukauttaa vuotuisissa talousarvioissa. Samaan aikaan suunnitelman ohjeellisen finanssipoliittisen strategian toteuttamiseen liittyy riskejä, jotka johtuvat suunnitelman perustana olevista makrotaloudellisista oletuksista, joiden mukaan BKT:n kasvu on sopeutusskenaariossa optimistinen, sekä mahdollisuudesta saada menojen uudelleenarvioinneista odotettua pienempiä säästöjä.

Lisäksi vuoden 2025 talousarviossa, jonka hallitus esitti kansalliselle parlamentille lokakuussa 2024, täsmennetään toimenpiteet, joilla vuoden nettomenoja koskeva sitoumus täytetään (10).

(28)

Suunnitelmassa Ranska sitoutuu uudistusten ja investointien kokonaisuuteen, jolla pyritään parantamaan potentiaalista kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä ja johon julkisen talouden sopeutuskauden pidentäminen neljästä vuodesta seitsemään vuoteen perustuu.

Sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus koostuu kolmesta elpymis- ja palautumissuunnitelman voimassa olevasta sitoumuksesta, kahdesta elpymis- ja palautumissuunnitelman täydennetystä sitoumuksesta sekä kuudesta uudesta uudistuksesta ja investoinnista (ks. myös liite II):

Työttömyysvakuutuksen uudistus, joka sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (komponentti 8 – Työsuhdeturva, nuoriso, vammaisuus, ammatillinen koulutus) ja jonka tavoitteena on vahvistaa kannustimia palata vakituiseen työhön ja vähentää lyhytaikaisten työsopimusten ja työttömyysjaksojen vaihtelua. Uudistus on olemassa oleva elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumus. Se koostui vuonna 2019 hyväksytystä lainsäädäntöpaketista, joka tuli voimaan vuonna 2021 elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti. Siihen sisältyi toimenpiteitä, jotka koskevat korvausten laskentaa, sekä bonus-malus-toimenpide, jolla määritetään työnantajien maksuosuudet järjestelmään.

Tutkimusohjelmalakiin perustuvat uudistukset. Tämä toimenpide on elpymis- ja palautumissuunnitelman (komponentti 6 – Teknologinen riippumattomuus ja häiriönsietokyky) mukainen voimassa oleva sitoumus toimenpiteen ”Tutkimusohjelmalain rakenteelliset näkökohdat” kautta, jossa vaaditaan osoittamaan julkisten tutkimusmenojen kasvu vuoteen 2020 verrattuna viimeistään vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Eri säännökset liittyvät tutkimukseen ja korkea-asteen koulutukseen, ja niillä pyritään vahvistamaan tutkimuksen rahoitusta ja organisointia, edistämään tieteellistä huippuosaamista, parantamaan tieteellisten työpaikkojen ja työurien houkuttelevuutta sekä levittämään paremmin julkisen tutkimuksen tuloksia yksityiselle sektorille parantamalla julkisen tutkimuksen ja yksityisen innovoinnin, talouden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Tutkimusohjelmalain täytäntöönpano ulottuu vuosille 2021–2030, mikä ylittää elpymis- ja palautumissuunnitelman keston.

Uusiutuvan energian tuotannon nopeuttamisesta annettuun lakiin perustuvat uudistukset. Lain täytäntöönpanotoimenpiteet, jotka hyväksyttiin ja jotka tulivat voimaan vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, muodostavat elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (komponentti 10 – REPowerEU) kuuluvan voimassa olevan sitoumuksen toimenpiteen ”Laki uusiutuvan energian tuotannon nopeuttamisesta” kautta. Vuosina 2023–2030 on tarkoitus toteuttaa useita toimia aiempien ja tulevien täytäntöönpanoasetusten hyväksymisen perusteella. Niillä pyritään yleisesti nopeuttamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa Ranskassa, saavuttamaan Ranskan energiasiirtymää koskevat tavoitteet ja varmistamaan energian toimitusvarmuus. Toimenpiteeseen sisältyy useita toimintakanavia, kuten menettelyjen yksinkertaistaminen ja aluesuunnittelun nopeuttaminen, keskittyminen aurinkoenergiaan (lämpö, aurinkosähkö ja maatalousaurinkosähkö) ja merellä tuotettava uusiutuva energia sekä laaja-alainen rahoitus.

Ranskan monivuotiseen France 2030 -suunnitelmaan kuuluvat investoinnit. Investointisuunnitelma sisältää PIA4-ohjelman (Programme d’Investissements d’Avenir), ja tämä sitoumus täydentää elpymis- ja palautumissuunnitelman (erityisesti komponentin 6 – Teknologinen riippumattomuus ja häiriönsietokyky) voimassa olevia toimenpiteitä, joita ovat ”Innovointi liiketoimintamalliemme häiriönsietokyvyn varmistamiseksi”, jonka tavoitteena on tukea investointeja keskeisten digitaaliteknologioiden kehittämiseen, ja ”Innovatiivisten yritysten tukeminen”, jonka tavoitteena on rahoittaa innovatiivisiin yrityksiin tehtäviä tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Molemmat toimenpiteet on tarkoitus saada päätökseen viimeistään vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. France 2030 -suunnitelmalla tuetaan tuotantoprosessien pitkän aikavälin muutosta strategisilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, energia-alalla ja ilmailualalla, koko arvoketjussa aina perustutkimuksesta innovointiin ja teollistamiseen saakka, ja sen soveltamisala on elpymis- ja palautumissuunnitelmaa laajempi. Suunnitelma edistää myös tutkimus- ja kehitysmenojen investointivajeen kuromista umpeen tietyillä aloilla, mikä nopeuttaa talouden viherryttämistä ja digitalisaatiota. Se koskee vuosia 2022–2026.

Uudistukset, jotka johtuvat julkisten menojen laadun arvioinnista tehostetun menojen uudelleenarvioinnin avulla verrattuna elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumuksiin. Suunnitelmassa sitoudutaan tehostamaan vuotuisia menojen uudelleenarviointeja kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla. Näin ollen sitoumus täydentää elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä (komponentti 7 – Valtion, alueiden, yritysten ja kulttuurin digitalisaatio) toimenpiteen ”Julkisten menojen laadun arviointi” kautta. Vuosiksi 2025–2027 esitetään julkisten menojen pysyville säästöille sekä vero- ja sosiaalimenojen vähennyksille menojen uudelleenarviointeihin perustuvaa määrällistä kumulatiivista tavoitetta (toimenpiteen ”Vähimmäispalkkaan (SMIC) liittyvien sosiaaliturvamaksujen yleisten alennusten uudistaminen” lisäksi). Täytäntöönpanon odotetaan jakautuvan koko sopeutuskaudelle, ja se edellyttää menojen uudelleenarviointien tulosten vaikuttavaa ja säännöllistä sisällyttämistä vuotuisiin talousarvioesityksiin sekä sellaisten vuotuisten seurantaraporttien julkaisemista, joista käyvät ilmi sekä vuosittaiset että kumulatiiviset yksilöidyt ja toteutuneet säästöt.

Työttömyysvakuutuksen uudistus työmarkkinaosapuolten välisten neuvottelujen perusteella. Toimenpide on elpymis- ja palautumissuunnitelmaan verrattuna uusi, ja sillä on tarkoitus jatkaa työttömyysvakuutussääntöjen uudistamista seuraavien kolmen vuoden aikana, erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden osalta, säilyttäen samalla vuosien 2019, 2021 ja 2023 uudistusten saavutukset ja vahvistaen niiden myönteisiä talousarviovaikutuksia. Suunnitelman mukaan työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena aikaansaadut uudet säännöt pannaan täytäntöön vuoden 2025 puolivälistä alkaen, ja kaikkien työttömyysvakuutusuudistusten kumulatiivisista vaikutuksista laaditaan arviointiraportti vuoden 2027 loppuun mennessä.

Caisse Nationale de Retraites des Agents des Collectivités Locales -eläkerahaston (CNRACL) maksuosuuksien uudistus. Uudistus on elpymis- ja palautumissuunnitelmaan verrattuna uusi, ja siinä korotetaan pysyvästi työnantajien sosiaaliturvamaksuja paikallishallinnon ja sairaaloiden virkamiesten vakuutuksesta vastaavaan eläkejärjestelmään. Tuloksena on myönteinen talousarviovaikutus, jonka avulla pyritään edistämään järjestelmän rahoitustasapainoa, ja tätä varten suunnitelmaan sisältyy sitoumus toteuttaa mahdollisia pysyviä lisäkorotuksia sopeutuskauden aikana. Näin ollen uudistuksen esitetään myös edistävän eläkejärjestelmän kestävyyttä yleensä yhdessä vuoden 2023 suuren eläkeuudistuksen kanssa. Sen pääpiirteitä olivat lakisääteisen eläkeiän nostaminen ja valmistautuminen täyden eläkkeen saamiseksi vaadittavan vähimmäismaksuajan pidentämiseen, ja suunnitelmassa sitoudutaan säilyttämään sen kestävyysvaikutukset. Suunnitelman mukaan CNRCAL-järjestelmään suoritettavia maksuja korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä vuosien 2025 ja 2026 sosiaaliturvan talousarviota koskevissa laeissa, minkä jälkeen se pannaan täytäntöön vuonna 2024 jo säädetyn korotuksen lisäksi.

Vähimmäispalkkaan (SMIC) liittyvien sosiaaliturvamaksujen yleisten alennusten uudistaminen. Uudistus on elpymis- ja palautumissuunnitelmaan verrattuna uusi, ja sillä pyritään yksinkertaistamaan ja järkeistämään nykyisiä työvoimakustannusten vähentämiseen tähtääviä järjestelmiä, jotta voidaan kannustaa palkkaliikkuvuuteen ja vähentää matalapalkkaloukkujen riskiä pääasiassa vähimmäispalkan tasolla. Uudistuksella pyritään erityisesti tasoittamaan yleisten alennusten käyrää, jotta siitä tulisi asteittain loivempi, ja vähentämään tiettyjä sairausvakuutus- ja perhe-etuusmaksuista myönnettyjä vapautuksia. Suunnitelman mukaan uudistus on tarkoitus hyväksyä vuoden 2025 sosiaaliturvan talousarviota koskevassa laissa, joka on hyväksyttävä viimeistään joulukuussa 2024, ja toteuttaa asteittain kahdessa vaiheessa vuosien 2025 ja 2026 loppuun mennessä.

Liiketoimintaympäristön yksinkertaistamista koskevaan uuteen lakiin perustuvat uudistukset. Uudistus on elpymis- ja palautumissuunnitelmaan verrattuna uusi, ja sillä on kolme päätavoitetta: vähentää merkittävästi yritysten hallinnollista rasitusta esimerkiksi muuttamalla tietyt lupamenettelyt pelkiksi ilmoituksiksi tai parantamalla yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin, tarkistaa hallinnon ja yritysten, erityisesti hyvin pienten yritysten, välistä suhdetta mukauttamalla niiden oikeudet itsenäisten ammatinharjoittajien oikeuksiin, ja yksinkertaistaa nykyisiä standardeja poikkeustoimenpiteillä, jotta voidaan tukea teollisuus- ja energiasiirtymähankkeiden käynnistämistä. Uusi laki, joka on määrä hyväksyä vuoden 2025 loppuun mennessä, pannaan täytäntöön vaiheittain antamalla täytäntöönpanoasetuksia ja seuraamalla niiden noudattamista vuoteen 2028 asti.

Vihreää teollisuutta koskevaan lakiin perustuvat uudistukset. Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä hyväksytyn lain mukaiset uudet sitoumukset, jotka ovat elpymis- ja palautumissuunnitelmaan verrattuna uusia, koskevat täytäntöönpanoa ja tulosten säännöllistä seurantaa vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella. Tärkeimmät tavoitteet ovat vihreän teknologian kehittämisen nopeuttaminen ja teollisuuden tukeminen hiilestä irtautumisessa. Täsmällisempiä mutta silti laajoja toimintalinjoja ovat uusien teollisuuslaitosten perustamisen helpottaminen, vihreiden teollisuushankkeiden rahoitusehtojen parantaminen, julkisten hankintojen viherryttäminen ja vihreän siirtymän tavoitteisiin liittyvän julkisen tuen ehtojen vahvistaminen.

Vero- ja sosiaalimenojen uudistus. Uudistus on elpymis- ja palautumissuunnitelmaan verrattuna uusi, ja sillä pyritään järkeistämään vero- ja sosiaalimenoja vähentämällä ja poistamalla vähiten tehokkaita menoja. Vuosiksi 2025–2027 esitetään määrällistä kumulatiivista tavoitetta vero- ja sosiaalimenojen pysyvälle vähentämiselle ja julkisten menojen säästöille (toimenpiteen ”Vähimmäispalkkaan (SMIC) liittyvien sosiaaliturvamaksujen yleisten alennusten uudistaminen” lisäksi). Täytäntöönpanon odotetaan jakautuvan koko sopeutuskaudelle, ja se edellyttää vero- ja sosiaalimenojen vähennysten tuloksellista ja säännöllistä sisällyttämistä talousarvioesityksiin sekä sellaisten vuotuisten seurantaraporttien julkaisemista, joista käyvät ilmi sekä vuosittaiset että kumulatiiviset yksilöidyt ja toteutuneet säästöt.

(29)

Jokainen uudistus ja investointi, johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, on asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 3 kohtaa noudattaen riittävän yksityiskohtainen, etupainotteinen ja aikasidonnainen sekä riittävän hyvin todennettavissa.

(30)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevat elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumukset sisältävät merkittäviä uudistuksia ja investointeja julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi ja talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Lisäksi Ranska sitoutuu jatkamaan uudistustoimia keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman voimassaolon ajan ja säilyttämään kansallisesti rahoitettujen investointien tason elpymis- ja palautumissuunnitelman voimassaolon ajan (ks. jäljempänä taulukko 5). Sitoumuksia seurataan koko sen ajan, kun keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellista suunnitelmaa toteutetaan. Näin ollen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia sitoumuksia voidaan ottaa huomioon sopeutuskauden pidentämisedellytyksenä, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään.

(31)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan parantavan Ranskan talouden kasvu- ja kestävyyspotentiaalia kestävällä tavalla, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään. Ranskan suunnitelmassa ei esitetä arviota esitetyn uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetuista kokonaisvaikutuksista. Joidenkin uudistusten osalta tällaisista vaikutuksista kuitenkin raportoidaan aiempien analyysien ja saatavilla olevan kirjallisuuden perusteella. Suunnitelman mukaan joidenkin uudistusten kumulatiivinen vaikutus BKT:hen olisi yli 0,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä, ja pitkällä aikavälillä se olisi hieman suurempi. Erityisesti työttömyysvakuutuksen uudistuksen arvioidaan vaikuttavan BKT:n kasvuun 0,5 prosenttiyksikköä ja luovan pitkällä aikavälillä yli 40 000 työpaikkaa. Lisäksi komission kehittämän makrotaloudellisen QUEST-III R&D -mallin simulaatioiden perusteella tutkimusohjelmalain täytäntöönpanon vaikutus BKT:n kasvuun olisi 0,2 prosenttiyksikköä 15 vuodessa ja 0,3 prosenttiyksikköä pitkällä aikavälillä. Muiden uudistusten osalta on ilmoitettu, että tapauskohtainen arviointi on jo käynnissä tai että sitä tehdään koko suunnitelman täytäntöönpanon ajan, mikä tukee niihin liittyviä indikaattoreita. Näillä uudistuksilla on myös toimintaan myönteinen vaikutus, jota ei ole tässä vaiheessa täsmennetty määrällisesti. Kaiken kaikkiaan toimitettujen tietojen perusteella uudistusten ja investointien kokonaisuuden perustana oleva talousstrategia, mukaan lukien elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumukset, vaikuttaa hyvin jäsennellyltä, ja sen odotetaan korjaavan tuloksellisesti Ranskan kasvu- ja kestävyyspotentiaalissa aiemmin (esimerkiksi maaraporteissa) havaittuja heikkouksia. Keskeiset toiminta-alat koskevat työmarkkinoita ja edistymistä kohti täystyöllisyyttä, tarvetta tukea uudelleenteollistamista ja kilpailukyvyn vahvistamista, oikeudenmukaisen vihreän siirtymän ja energiasiirtymän haasteita sekä julkisen talouden hallinnointia.

(32)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan tukevan Suomen julkisen talouden kestävyyttä, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään. Suunnitelman arvioiden mukaan sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus vähentäisi alijäämää suoraan noin 20 miljardilla eurolla vuodessa (0,6 % suhteessa BKT:hen) vuodesta 2027 alkaen, mikä johtuu pääasiassa vuonna 2021 toteutetun työttömyysvakuutusjärjestelmän uudistusten talousarviovaikutuksista ja vuonna 2023 hyväksytystä täydentävästä uudistuksesta, jolla muutettiin työttömyysetuuksien kestoa työmarkkinatilanteen mukaan, jotta voidaan tarjota paremmat kannustimet työhön paluuseen suotuisina aikoina ja enemmän suojaa epäsuotuisissa vaiheissa (0,1 % suhteessa BKT:hen), sekä vähimmäispalkkaan liittyvien sosiaaliturvamaksujen alennusten tarkistamisesta (0,2 % suhteessa BKT:hen) ja menojen uudelleenarvioinneista ja vero- ja sosiaalimenojen vähentämisestä saatavista pysyvistä säästöistä (0,3 % suhteessa BKT:hen). France 2030 -investointisuunnitelman täytäntöönpanoon sekä tutkimusohjelmaa, yksinkertaistamista ja vihreää teollisuutta koskeviin lakeihin perustuvien uudistusten ja investointien odotetaan myös johtavan julkiseen talouteen kohdistuvaan välilliseen myönteiseen vaikutukseen verotulojen lisääntymisen kautta, sillä näillä uudistuksilla katsotaan olevan myönteinen vaikutus työllisyyteen, investointeihin ja kasvuun. Kaiken kaikkiaan sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus merkitsee, että julkisen talouden kestävyys paranee hieman, vaikkakin tämä vaikutus saattaa olla hieman suurempi, kun otetaan huomioon kaavailtujen menojen uudelleenarviointien mahdollinen vaikutus, veromenojen järkeistäminen sekä BKT:n ja työllisyyden kasvusta pitkällä aikavälillä johtuvat välilliset vaikutukset.

(33)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus on EU:n yhteisten painopisteiden mukainen, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytetään. Yhteiskunnan ja talouden resilienssiä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevia yhteisiä painopisteitä on tarkoitus edistää erityisesti työttömyysvakuutusjärjestelmän uudistuksilla, korottamalla paikallishallinnon ja sairaaloiden virkamiesten eläkejärjestelmän maksuja ja säilyttämällä vuoden 2023 eläkeuudistus, uudistamalla vähimmäispalkkaan liittyvien sosiaaliturvamaksujen yleisiä alennuksia suhteessa vähimmäispalkkaan sekä lailla liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisesta. Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja energiaturvallisuuden varmistamiseen liittyviä painopisteitä on tarkoitus edistää France 2030 -investointisuunnitelman, tutkimusohjelmalain, vihreää teollisuutta koskevan lain ja uusiutuvan energian tuotannon nopeuttamista koskevan lain mukaisilla uudistuksilla ja investoinneilla.

(34)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevalla uudistusten ja investointien kokonaisuudella vastataan asiaankuuluviin (11) eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytetään. Erityisesti julkisen talouden kehyksen ja julkisen talouden ohjausjärjestelmän, eläkejärjestelmien ja aktiivisen ikääntymisen osalta toteutettavat uudistukset ja toimenpiteet liittyvät vuosien 2019, 2021, 2022 ja 2024 finanssipoliittis-rakenteellisiin maakohtaisiin suosituksiin, joissa Ranskaa kehotettiin kohdentamaan veromenoja paremmin, jatkamaan pyrkimyksiä parantaa julkisen talouden toimenpiteiden laatua muun muassa asettamalla menosäästöille määrällisiä tavoitteita, saavuttamaan menosäästöjä ja tehokkuushyötyjä kaikilla julkisen talouden alasektoreilla, uudistamaan eläkejärjestelmää ja samalla tukemaan sen kestävyyttä sekä parantamaan investointeja ja innovointia helpottavia toimintaedellytyksiä. Muut vihreää siirtymää, älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat uudistukset ja toimenpiteet liittyvät vuosien 2019–2024 asiaankuuluviin maakohtaisiin suosituksiin, joissa kehotettiin parantamaan liiketoimintaympäristöä, edistämään yritysten t&k-intensiteettiä, vauhdittamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja vähentämään yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

(35)

Suunnitelmalla varmistetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen kattamalla ajanjaksolla kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien suunniteltu kokonaistaso pysyy keskimäärin toteutuneella tasolla, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

Taulukko 5: Suunnitelmaan sisältyvät kansallisesti rahoitetut julkiset investoinnit (% suhteessa BKT:hen)

(36)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden voidaan katsoa olevan johdonmukainen elpymis- ja palautumissuunnitelman ja monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa sovitun kumppanuussopimuksen sitoumusten kanssa, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 4 kohdan d alakohdassa edellytetään. Vaatimusten mukaisesti odotuksena on, että kullakin sitoumuksella jatketaan ja täydennetään Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa tai kumppanuussopimusta sekä vastataan maakohtaisiin suosituksiin ja edistetään yhtä tai useampaa EU:n yhteistä painopistettä.

(37)

Yhteenvetona voidaan todeta, että sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden arvioidaan kokonaisuutena täyttävän asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit. Tämän vuoksi sopeutuskausi voidaan pidentää neljästä vuodesta seitsemään, kuten suunnitelmassa esitetään.

(38)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden lisäksi suunnitelmassa kuvataan aikomuksia, jotka liittyvät muihin uudistuksiin ja investointeihin, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä. Suunnitelma sisältää 28 uudistusta ja investointia, joista seitsemän saa taloudellista tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä.

(39)

Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän yhteisen painopisteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastotavoitteiden osalta suunnitelma sisältää useita toimenpiteitä. Ne koskevat liikennealaa, myös saastumisen ehkäisemistä, kehittämällä julkista liikennettä (elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti), viherryttämällä Ranskan satamia (elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti), laatimalla kävely- ja pyöräilysuunnitelma sekä tukemalla vähäpäästöisten kevyiden ajoneuvojen ostamista ja vuokraamista. Suunnitelmassa keskitytään myös (elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin) vihreää siirtymää koskeviin innovointihankkeisiin neljännen tulevaisuuteen suuntautuvan investointiohjelman (”Programme d’Investissements d’Avenir”, PIA4) yhteydessä. Suunnitelma liittyy vuosina 2022 ja 2023 annettuihin energiatehokkuutta koskeviin maakohtaisiin suosituksiin, ja siihen sisältyviä toimenpiteitä ovat muun muassa kaasukattiloiden arvonlisäverokannan yhdenmukaistaminen sekä sairaalarakennusten kunnostaminen ja nykyaikaistaminen. Digitaalista siirtymää koskevaan painopisteeseen liittyvät suunnitelman toimenpiteet perustuvat digitaalinen vuosikymmen -ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, jotka koskevat yhteysinfrastruktuuria ja julkisten palvelujen digitalisointia. Esimerkkejä suunnitelman toimenpiteistä ovat nopeita laajakaistayhteyksiä koskeva suunnitelma, jonka odotetaan edistävän Ranskan talouden digitalisaatiota, sekä avaruusalaa, digitaalista terveydenhuoltoa ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamista ja digitalisointia koskevat toimenpiteet.

(40)

Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelma sisältää useita uudistuksia ja investointeja. Osaamista, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskeviin vuosien 2019, 2022 ja 2023 maakohtaisiin suosituksiin sekä aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, työnteon kannustimia ja työmarkkinoille osallistumista koskeviin vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisiin suosituksiin liittyvät asiaankuuluvat toimenpiteet koskevat seuraavia: paikallistason julkisen varhaiskasvatuspalvelun perustaminen vanhempien, erityisesti naisten, ja pienituloisten kotitalouksien tukemiseksi työmarkkinoille pääsyssä ja työmarkkinoilla pysymisessä, julkisten työvoimapalvelujen uudistaminen ja vähimmäistoimeentulon (revenu de solidarité active, RSA) saajien ja yritysten tehostettu tukeminen, ilman työtä tai koulutusta olevien nuorten tukeminen kestävän ammatillisen integroitumisen edistämiseksi, France 2030 -suunnitelman koulutusosion toteuttaminen, osaamiseen tehtäviä investointeja koskeva suunnitelma (PIC), jonka tavoitteena on työmarkkinoilta kauimpana olevien työllistettävyyden parantaminen, oppisopimuskoulutuksen tukiohjelma sekä ammattilukioiden uudistaminen. Koulutusta koskeviin vuosien 2022–2024 maakohtaisiin suosituksiin liittyen lisätoimenpiteillä pyritään parantamaan toisen asteen perustaitojen opetusta ja edistämään opettajan ammatin houkuttelevuutta erityisesti vahvistamalla perus- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy muita politiikkatoimia terveydenhuollon saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi ja huollettavina oleville vanhuksille tarkoitettujen hoitolaitosten kunnostamiseksi ja mukauttamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja ottamaan tekoäly käyttöön lääketieteellisten diagnoosien ja lääkemääräysten parantamiseksi terveydenhuoltopalveluissa.

(41)

Energiaturvallisuuteen liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää useita toimenpiteitä, kuten pienten ydinreaktoreiden kehittäminen ja olemassa olevien ydinlaitosten kunnostaminen. Vuosina 2019, 2020, 2022 ja 2023 annettujen uusiutuvaa energiaa sekä energiainfrastruktuuria ja -verkkoja koskevien maakohtaisten suositusten osalta suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, kuten Savoien (Ranska) ja Piemonten (Italia) välinen toinen sähköverkkojen yhteenliitäntä ja energiankulutuksen hillitsemistä koskevan suunnitelman täytäntöönpano.

(42)

Puolustusvoimavarojen kehittämiseen liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää sotilasalan ohjelmasuunnittelua koskevan lain, jossa vahvistetaan puolustuspolitiikan tavoitteet ja sen rahoitussuunnitelma vuosiksi 2024–2030, jotta voidaan vahvistaa puolustusvoimavaroja geopoliittisessa tilanteessa, jossa jännitteet kasvavat muun muassa Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Toimenpiteen tarkoituksena on investoida puolustusteollisuuteen ja puolustusalan murrokselliseen innovointiin.

(43)

Suunnitelmassa esitetään tietoa toimenpiteiden johdonmukaisuudesta ja tarvittaessa täydentävyydestä koheesiopolitiikan rahastojen ja Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa. Suunnitelmassa korostetaan, että päällekkäisen rahoituksen ja varojen vajaakäytön riskin välttämiseksi näiden varojen käyttäminen Ranskassa edellyttää tiivistä koordinointia. Suunnitelman mukaan siihen sisältyvät muut kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistukset ja investoinnit ovat kansallisesti rahoitettuja toimenpiteitä, joihin ei liity EU:n yhteisrahoitusta. Osa suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä on hyväksytty jatkona elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyville toimenpiteille. Lisäksi suunnitelmassa selitetään useiden toimenpiteiden osalta, millä tavoin ne jatkavat ja laajentavat elpymis- ja palautumissuunnitelmassa hyväksyttyjä toimia (työttömyysvakuutuksen, julkisten työvoimapalvelujen ja vihreän teollisuuden uudistusten osalta).

(44)

Suunnitelmassa esitetään yleiskatsaus EU:n yhteisiin painopisteisiin liittyvistä julkisten investointien tarpeista Ranskassa.

Oikeudenmukaisen digitaalisen siirtymän osalta suunnitelmassa mainitaan, että kansainvälisten vertailujen perusteella Ranskan talouden on jatkettava digitalisaatiotaan ja lisättävä tutkimus- ja kehitysinvestointejaan. Vaikka viimeaikaiset tulokset ovat rohkaisevia, on esimerkiksi toteutettava toimia sen tukemiseksi, että ranskalaiset yritykset, erityisesti pk-yritykset, vahvistavat tuottavuuttaan ottamalla käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikoita ja digitaalisia perustyökaluja. Muiden ensisijaisten toimien ohella yrityksiä on kannustettava lisäämään investointeja kilpailukyvyn parantamiseksi erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta keskeisillä aloilla.

Oikeudenmukaisen vihreän siirtymän ja energiaturvallisuuden varmistamisen osalta suunnitelmassa viitataan vuotuisiin arvioituihin investointitarpeisiin, jotta kansalliset hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, sekä talouspoliittisiin ohjauskeinoihin, joilla tuetaan näitä sekä julkisten että yksityisten toimijoiden lisätoimia ja kannustetaan niihin, kuten lokakuussa 2024 julkaistussa Ranskan vihreän siirtymän ja energiapolitiikan monivuotisessa rahoitusstrategiassa (SPAFTE) esitetään.

Yhteiskunnan ja talouden resilienssin ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelmassa viitataan täystyöllisyyden saavuttamista koskevaan keskeiseen tavoitteeseen ja tätä varten suunniteltuihin investointeihin, joilla edistetään aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja työmarkkinoille osallistumisen lisäämistä ja tuetaan samalla nuorten ja naisten työllisyyttä ja kaikkien työntekijöiden osallisuutta. Toinen mainittu toiminta-alue koskee osaamisen ja koulutuksen vahvistamista, myös paikallistasolla, jotta voidaan ennakoida Ranskan talouden tulevia tarpeita ja tukea vihreää ja digitaalista siirtymää sekä strategisten alojen innovointia.

Puolustusvoimavarojen kehittämisen osalta suunnitelmassa viitataan tarpeeseen vahvistaa Ranskan riippumattomuutta geopoliittisessa tilanteessa, jossa jännitteet kasvavat, ja tukea neuvoston 27 päivänä kesäkuuta 2024 hyväksymässä strategisessa ohjelmassa 2024–2029 asetettuja tavoitteita eli EU:n puolustusvalmiuksien ja -voimavarojen vahvistamista muun muassa lisäämällä puolustusmenoja.

(45)

Kaiken kaikkiaan komission näkemys on, että Ranskan suunnitelma, sellaisena kuin se on täydennettynä 16 päivänä tammikuuta 2025 päivätyllä viranomaisten kirjeellä, täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(46)

Neuvosto suhtautuu myönteisesti Ranskan keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliseen suunnitelmaan ja katsoo, että panemalla se täysimääräisesti täytäntöön voitaisiin edistää tervettä julkista taloutta ja tukea julkisen velan kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua.

(47)

Neuvosto panee merkille komission arvion suunnitelmasta. Neuvosto kuitenkin pyytää, että komissio esittää tulevia suunnitelmia koskevan arvionsa erillisenä asiakirjana eikä komission suosituksissa neuvoston suosituksiksi.

(48)

Neuvosto panee merkille komission arvion nettomenopolusta ja tärkeimmistä suunnitelmaan sisältyvistä makrotaloudellisista oletuksista, myös suhteessa komission ennakolta toimittamaan ohjaukseen, sekä suunnitelmaan sisältyvän nettomenopolun vaikutukset julkisen talouden alijäämään ja velkaan. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat oletukset eroavat joissakin tapauksissa komission oletuksista, myös siksi, että niissä on otettu huomioon päivitetyt makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat tiedot, mutta ovat yleisesti ottaen asianmukaisesti perusteltuja ja perustuvat päteviin taloudellisiin perusteluihin. Neuvosto panee merkille suunnitelman laajan finanssipoliittisen strategian ja näkymiin kohdistuvat riskit, jotka voisivat vaikuttaa makrotalouden skenaarion ja taustaoletusten toteutumiseen sekä suunnitelman nettomenopolun toteuttamiseen. Neuvosto on tyytyväinen myös siihen, että asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultiin ennen suunnitelman toimittamista, vaikka tätä ei raportoitu suunnitelmassa. Neuvosto panee merkille myös, että geopoliittiset riskit voivat luoda painetta puolustusmenoihin.

(49)

Neuvosto odottaa Ranskan olevan valmis mukauttamaan finanssipoliittista strategiaansa tarpeen mukaan sen nettomenopolun toteuttamisen varmistamiseksi. Neuvosto päättää seurata tiiviisti talouden ja julkisen talouden kehitystä, mukaan lukien suunnitelman skenaarion perusteena oleva kehitys.

(50)

Neuvosto katsoo, että on perusteltua jatkaa keskustelua, jotta kumulatiivisten nettomenojen kasvuvauhdin vaikutuksista vuotuiseen valvontaan päästään yhteisymmärrykseen hyvissä ajoin ennen seuraavaa julkisen talouden valvontakierrosta.

(51)

Neuvosto hyväksyy uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden, jonka Ranska on esittänyt keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan ja johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, ja suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin kvantifioida vaikutukset kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen. Neuvosto yhtyy komission näkemykseen siitä, että Ranskan esittämä uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus huomioon ottaen on perusteltua pidentää sopeutuskautta neljästä vuodesta seitsemään vuoteen. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit, näin myös kun otetaan huomioon sen 36 artiklan 1 d kohdan siirtymäsäännös. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan uudistus- ja investointisitoumusten odotetaan parantavan talouden kasvupotentiaalia ja resilienssiä kestävällä tavalla ja tukevan julkisen talouden kestävyyttä. Neuvosto suosittaa, että Ranska panee täysimääräisesti täytäntöön uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden, jotta sopeutuskauden pidentäminen olisi edelleen perusteltua.

(52)

Neuvosto panee sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuutta koskevan arvion lisäksi merkille komission kuvauksen uudistuksista ja investointitarpeista ja -aikomuksista, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tällaiset uudistukset ja investoinnit toteutetaan. Neuvosto arvioi komission toimittamien raporttien perusteella näitä uudistuksia ja investointeja ja seuraa niiden täytäntöönpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(53)

Neuvosto odottaa Ranskan antavan vuotuisissa edistymisraporteissa tietoja erityisesti edistymisestä neuvoston asettaman nettomenopolun toteuttamisessa ja laajempien uudistusten ja investointien toteuttamisessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sekä sopeutuskauden pidentämisen perustana olleen uudistusten ja investointien kokonaisuuden toteuttamisessa.

(54)

Neuvoston olisi asetuksen (EU) 2024/1263 17 artiklan mukaisesti suositettava Ranskalle suunnitelmassa esitettyä nettomenopolkua ja hyväksyttävä uudistusten ja investointien kokonaisuus, johon sopeutuskauden pidentäminen seitsemään vuoteen perustuu.

1.

2.