1996D0228 — FI — 01.01.2003 — 004.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä helmikuuta 1996,

pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle

(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(96/228/EY)

(EYV L 076, 26.3.1996, p.29)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

Komission päätös, tehty 17 päivänä heinäkuuta 1997 (97/557/EY) 

  L 230

13

21.8.1997

►M2

Komission päätös, tehty 9 päivänä kesäkuuta 2000,

  L 155

60

28.6.2000

►M3

Komission päätös, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004,

  L 94

61

31.3.2004



Huom. Tämä konsolidoitu versio viittaa Euroopan laskentayksikköön ja/tai ecuun. Nämä viittaukset tulee ymmärtää 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien viittauksena euroon — neuvoston asetus (ETY) N:o 3308/80 (EYVL L 345, 20.12.1980, s. 1) ja neuvoston asetus (EY) N:o 1103/97 (EYVL L 162, 19.6.1997, s. 1).




▼B

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä helmikuuta 1996,

pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle

(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(96/228/EY)



EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 142 artiklan,

sekä katsoo, että

luvan myöntämiseksi Ruotsille pitkäaikaisten kansallisten tukien antamiseen sen varmistamiseksi, että maataloutta voidaan pitää yllä pohjoisilla alueilla, on nämä alueet määriteltävä,

määrätyn järjestelmän hallinnon helpottamiseksi tässä määrittelyssä on aiheellista pitää kuntatasoa sekä Ruotsissa ennen liittymistä voimassa olleen pohjoisen maatalouden tukien järjestelmän mukaisesti määriteltyä neljää osa-aluetta määrittelyperusteiden noudattamisen valvomiseen tarvittavina asianmukaisina hallinnollisina yksikköinä,

huomioon otettavien alueiden on käsitettävä 62. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevat maatalousalueet ja eräät kyseisen leveyspiirin eteläpuolella sijaitsevat lähialueet, joilla vallitsevat vastaavanlaiset maatalouden harjoittamisen erityisen vaikeaksi tekevät ilmasto-olosuhteet; tässä määrittelyssä olisi otettava huomioon erityisesti alhainen väestötiheys, maatalousmaan osuus kokonaispinta-alasta sekä sen osuus käytetystä maatalousmaasta (KMM), jota käytetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyksessä,

edellä mainitut tekijät johtavat Ruotsin osalta luettelon määrittämiseen tässä päätöksessä määrättyjen osa-alueiden 1, 2 A, 2 B ja 3 hallinnollisista yksiköistä; nämä hallinnolliset yksiköt ovat joko 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai sitä lähellä olevia alueita, joilla vallitsevat vastaavat maatalouden harjoittamisen erityisen vaikeaksi tekevät ilmasto-olosuhteet, väestötiheys on enintään 10 asukasta neliökilometrillä, käytetyn maatalousmaan osuus kyseisen alueen kokonaispinta-alasta alle 10 prosenttia ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyyn käytetyn maatalousmaan osuus on enintään 20 prosenttia; on aiheellista, että näiden alueiden ympäröimiä kuntia merkitään luetteloon, vaikka niiden ominaisuudet eivät olisikaan samanlaiset, enintään kuitenkin kaksi kuntaa aluetta kohden,

näin määritelty pohjoinen alue on laajuudeltaan 509 442 hehtaaria, mikä vastaa 14:ää prosenttia käytetyn maatalousmaan kokonaismäärästä kyseisessä jäsenvaltiossa,

käytettävissä olevien kansallisten tilastojen perusteella olisi vertailuajaksi vahvistettva vuosi 1994 lehmänmaidon tuotannon sekä marjojen ja vihannesten tuotannon osalta ja vuosi 1993 muiden tuotteiden osalta, avoimuuden vuoksi on aiheellista ilmoittaa jokaisen tuotteen tuotannon määrä mainituilta vuosilta,

Ruotsi on 11 päivänä toukokuuta 1995 esittänyt komissiolle suunnittelemansa tukijärjestelmän; sen jälkeen se on toimittanut lisätietoja; tässä järjestelmässä määrätään tuista lehmänmaidolle, vuohille, sioille, muniville kanoille sekä marjoille ja vihanneksille; ennakoitava tukitaso aiheuttaa sen, ettei kokonaistuki nouse vertailuajanjaksona sovellettuun tasoon,

suunnitellut toimenpiteet voidaan sallia, koska ne täyttävät liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset; näissä toimenpiteissä otetaan myös huomioon korvaustuet ennen liittymistä, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 ( 1 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2387/95 ( 2 ), mukaisesti ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2078/92 ( 3 ), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2772/95 ( 4 ), mukaisten maatalouden ympäristötukien taso; avoimuuden vuoksi nämä tasot on aiheellista mainita; jos niihin liitetään tarpeelliset toimenpiteet, ei ole syytä odottaa niiden johtavan kokonaistuen tai tuotannon kasvuun suhteessa edellä mainittuun vertailuaikaan; tämän vuoksi seuraavana vuonna on aiheellista vähentää tukea suhteessa vertailuajan tuotannon ylittymiseen,

viimeksi mainitun johdosta ei myönnetä tuotettujen määrien perusteella, lukuun ottamatta lehmänmaitoa, jonka tuotantoa säädellään yhteisessä markkinajärjestelyssä säädetyllä kiintiöjärjestelmällä, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3950/92 ( 5 ), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1552/95 ( 6 ), mukaisesti, vaan tuotantoyksiköiden (päätä tai hehtaaria) mukaisesti määrätyissä alueellisissa rajoissa, jotka on selkeyden vuoksi esitetty liitteessä IV,

tukijärjestelmässä määrätyt lehmänmaidon kuljetustuet voidaan sallia liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan nojalla; kun kuljetustukia hyväksytään alueellisia tukia koskevien kansallisten tukijärjestelmien mukaisesti, olisi varmistuttava siitä, että eri tukijärjestelmiin ei sisälly kaksinkertaista korvausta samasta toiminnasta,

nämä tuet vastaavat liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita, sillä niiden tarkoituksena on ylläpitää perinteistä alkutuotantoa ja jalostusta, joka erityisesti soveltuu luontaisella tavalla kyseisten alueiden ilmasto-olosuhteisiin, parantaa tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen rakenteita, helpottaa tuotteiden markkinoille saattamista ja varmistaa ympäristön ja maaseudun säilyttäminen; erityisesti lehmänmaidon kuljetustuet vastaavat 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa mainittua tavoitetta ja ne voidaan hyväksyä, koska niihin ei liity päällekkäisyyttä alueellisen tukijärjestelmän mukaisesti hyväksyttyjen tukien kanssa, ja

näiden tekijöiden perusteella kyseiset tuet voidaan hyväksyä sillä edellytyksellä, että niissä noudatetaan yhteisessä markkinajärjestelyssä tietyille tuotteille vahvistettuja rajoja,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:



1 artikla

1.  (SIC!)Ruotsin pohjoinen alue käsittää osa-alueittain paikalliset hallintoyksiköt (seurakunnat) ja kunnalliset yksiköt (kunnat), jotka luetellaan liitteessä I.

2 artikla

1.  Liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vertailuaika käsittää sekä määrien että noudatettavan kokonaistuen osalta vuoden 1994 lehmänmaidon, marjojen ja vihannesten tuotannolle ja vuoden 1993 muille tuotteille.

▼M3 —————

▼B

3 artikla

1.  Liitteessä III mainitut tuet sallitaan 1 päivästä tammikuuta 1995. Tässä liitteessä esitetään sallittujen tukien määrät osa-alueittain, tuotannontekijöittäin (hehtaaria, päätä) tai tuotettujen määrien mukaisesti sekä hyväksytty kansallisten tukien kokonaismäärä.

Liitteessä IV esitetään ne enimmäismäärät hehtaareittain, tonneittain tai eläimittäin, joita nämä tuet koskevat.

▼M3

Tuki sallitaan ottaen huomioon yhteisön tuki, eikä sitä missään tapauksessa saa myöntää tuotetun määrän perusteella, lukuun ottamatta lehmänmaitoalan tukia.

▼M1

2.  Lehmänmaitoalalla 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätty tuki rajoitetaan kunkin tuottajan osalta asetuksen (ETY) N:o 3950/92 4 artiklan mukaisesti myönnettyyn viitemäärään sen jälkeen, kun käyttämättä jääneet viitemäärät on kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti mahdollisesti jaettu uudelleen kyseisenä kalenterivuonna päättyvän maidon markkinointivuoden aikana.

▼B

4 artikla

▼M2

Ruotsin on toimitettava komissiolle joka vuosi ennen 1 päivää kesäkuuta niiden tietojen yhteydessä, jotka sen on toimitettava liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tiedot myönnettyjen tukien vaikutuksista ja erityisesti tuotannon kehityksestä, tukea saavien tuotantotapojen ja kyseisten alueiden talouden kehityksestä ja vaikutuksesta liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettuun ympäristönsuojeluun ja maaseudun säilyttämiseen.

▼B

Ruotsin on toteutettava tämän päätöksen noudattamiseksi kaikki tarpeelliset toimenpiteet, myös asianmukaiset toimenpiteet edunsaajien valvomiseksi.

▼M3 —————

▼B

5 artikla

Ruotsi voi vahvistaa eri edunsaajia koskevat edellytykset tukien myöntämiselle tai mukauttaa, komission luvan saatuaan, tuotteittain tuen tasoa tai muita tässä päätöksessä määritettyjä ehtoja, jos tässä päätöksessä määrättyjä määriä ja muita edellytyksiä noudatetaan.

▼M3

6 artikla

Jos komissio tarkistaa tätä päätöstä erityisesti kansallisen valuutan arvon kehityksen tai yhteisön tukien kehittymisen mukaan, muutoksia tällä päätöksellä sallittuun tukeen sovelletaan vasta muutoksen hyväksymisvuotta seuraavasta vuodesta.

▼B

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.




LIITE I

OSA-ALUE 1



Lääni

Kunta

Seurakunta

KMM

(ha)

NORRBOTTEN

Kiruna

Karesuando, Vittangi, Jukkasjärvi

 

Boden

Edefors, Gunnarsbyn

 

Gällivare

Malmberget, Niilivaara, Hakkas, Gällivares s. del, Gällivares n. del

 

Pajala

Junosuando, Tärendö, Korpilombolo, Muonionalusta, Pajala

 

Övertorneå

Hietaniemi, Svanstein, Övertorneå

 

Överkalix

Överkalix

 

Jokkmokk

Vuollerim, Porjus, Jokkmokk

 

Arjeplog

Arjeplog

 

Arvidsjaur

Arvidsjaur

 

VÄSTERBOTTEN

Skellefteå

Kalvträsk, Jörn

 

Lycksele

Örträsk, Björksele, Lycksele

 

Åsele

Fredrika, Åsele

 

Vilhelmina

Vilhelminas ö. del, Vilhelminas v. del

 

Dorotea

Risbäck, Dorotea

 

Sorsele

Gargnäs, Sorseles ö. del, Sorseles v. del

 

Storuman

Tärna, Stenseles ö. del, Stenseles v. del

 

Malå

Malå

 

Norsjö

Norsjö

 

Vindeln

Åmsele

 

JÄMTLAND

Härjedalen

Lillhärdal, Ängersjö, Ytterhogdal, Överhögdal, Tännäs, Ljusnedal, Hede, Vemdalen, Älvros, Linsell, Sveg

 

Berg

Rätan, Klövsjö, Åsarne, Storsjö

 

Åre

Undersåker, Kalls ö. del, Kalls v. del, Mörsil, Åre

 

Strömsund

Tåsjö, Bodum, Fjällsjö, Frostviken, Gåxsjö, Alanäs, Ström

 

Krokom

Offerdal Siluromr., Offerdal Fjällbygden, Hotagen, Föllinges s. del, Föllinges n. del, Laxsjös s. del, Laxsjös n. del

 

VÄSTERNORRLAND

Sollefteå

Ramsele, Junsele

 

Ånge

Haverö

 

KOPPARBERG

Älvdalen

Idre, Särna

 

GÄVLEBORG

Ljusdal

Kårbölen ja Färilan osa, jonka pohjois- ja itärajana on Ljusna-joki, etelärajana Ängraån ja länsirajana Jämtlandin lääninraja.

 

Osa-alueen 1 KMM yhteensä

79128

OSA-ALUE 2 A



Lääni

Kunta

Seurakunta

KMM

(ha)

NORRBOTTEN

Haparanda

Karl Gustav, Nedertorneå-Haparanda

 

Boden

Överluleå

 

Piteå

Norrfjärden, Piteås landsförsamling, Hortlax, Piteås stadsförsamling

 

Luleå

Råneå, Nederluleås s. del, Nederluleås n. del, Örnäset, Luleås domkyrkoförsamling

 

Älvsbyn

Älvsby

 

Kalix

Töre, Nederkalix

 

VÄSTERBOTTEN

Skellefteå

Burträsk, Lövånger, Fällfors, Byskes s. del, Byskes n. del, Kågedalens s. del, Kågedalens n. del, Boliden, Skellefteås landsförsamlings ö. del, Skellefteås landsförsamlings v. del, Bureå, Sankt Örjan, Sankt Olov

 

Umeå

Sävars s. del, Sävars n. del, Holmön, Hörnefors, Holmsund, Ålidhem, Teg, Tavelsjö, Umeås landsförsamling, Umeås stadsförsamling

 

Vännäs

Vännäs ö. del, Vännäs v. del

 

Robertsfors

Nysätra, Robertsfors, Bygdeå

 

Vindeln

Vindeln

 

Bjurholm

Bjurholm

 

Nordmaling

Nordmaling

 

JÄMTLAND

Östersund

Häggenås, Lit, Kyrkås, Lockne, Näs, Sunne

 

Berg

Myssjö, Oviken, Hackås, Berg

 

Åre

Marby, Hallen, Mattmar

 

Strömsund

Hammerdal

 

Krokom

Alsen, Aspås, Näskott

 

Bräcke

Bodsjö, Revsund, Sundsjö, Håsjö, Hällesjö, Nyhem, Bräcke

 

Ragunda

Borgvattnet

 

VÄSTERNORRLAND

Örnsköldsvik

Trehörningsjö, Björna, Skorped, Anundsjö

 

Sollefteå

Edsele, Ådals-Liden

 

KOPPARBERG

Mora

Venjan, Våmhus, Moran suurin alue, joka on erillään muusta

 

Älvdalen

Älvdalen

 

Malung

Transtrand, Lima, Malung

 

VÄRMLAND

Arvika

Bogen

 

Torsby

Norra Ny, Dalby, Södra Finnskoga, Norra Finnskoga, Östmark, Nyskoga, Vitsand, Lekvattnet

 

Osa-alueen 2 A KMM yhteensä

189190

OSA-ALUE 2 B



Lääni

Kunta

Seurakunta

KMM

(ha)

JÄMTLAND

Östersund

Norderö, Brunflo, Marieby, Frösö, Östersund

 

Krokom

Ås, Rödön

 

Ragunda

Stugun, Fors, Ragunda

 

VÄSTERNORRLAND

Örnsköldsvik

Gideå, Grundsunda, Mo, Själevad, Nätra, Sidensjö, Arnäs, Örnsköldsvik

 

Sollefteå

Sånga, Överlännäs, Boteå, Helgum, Resele, Ed, Långsele, Graninge, Multrå, Sollefteå

 

Kramfors

Ytterlännäs, Torsåker, Dal, Styrnäs, Bjärträ, Ullånger, Vibyggerå, Nordingrå, Skog, Nora, Gudmundrå

 

Sundsvall

Liden, Holm, Indal, Njurunda, Attmar, Tuna, Stöde, Selånger, Sättna, Alnö, Skön, Skönsmon, Sundsvall Gustav Adolf

 

Härnösand

Hemsö, Säbrå, Viksjö, Stigsjö, Häggdånger, Högsjö, Härnösand domkyrkoförsamling

 

Timrå

Tynderö, Hässjö, Ljustorp, Timrå

 

Ånge

Torp, Borgsjö

 

GÄVLEBORG

Hudiksvall

Hög, Forsa, Norrbo, Bjuråkers s. del, Bjuråkers n. del, Delsbo, Enånger, Njutånger, Rogsta, Hälsingtuna, Idenor, Hudiksvall

 

Ljusdal

Järvsö, Ramsjö, Kårböle, Färilas ö. del, Färilas v. del, Los, Hamra, Ljusdals s. del, Ljusdals n. del

 

Nordanstig

Hassela, Bergsjö, Gnarp, Jättendal, Harmånger, Ilsbo

 

Osa-alueen 2 B KMM yhteensä

122671

OSA-ALUE 3



Lääni

Kunta

Seurakunta

KMM

(ha)

GÄVLEBORG

Bollnäs

Arbrå, Undersvik, Hanebo, Segersta, Rengsjö, Bollnäs

 

Söderhamn

Norrala, Trönö, Mo, Bergvik, Söderala, Ljusne, Skog, Sandarne, Söderhamn

 

Gävle

Hamrånge

 

Ovanåker

Alfta, Voxna, Ovanåker

 

Ockelbo

Lingbo, Ockelbo, Åmot

 

KOPPARBERG

Ludvika

Säfsnäs

 

Falun

Bjursås, Enviken, Svärdsjö

 

Mora

Sollerön, Mora

 

Orsa

Orsa

 

Rättvik

Ore, Boda, Rättvik

 

Leksand

Siljansnäs, Ål, Djura, Leksand

 

Gagnef

Floda, Gagnef, Mockfjärd

 

Vansbro

Äppelbo, Nås, Järna

 

VÄRMLAND

Säffle

Långserud, Svanskog

 

Arvika

Brunskog, Mangskog, Älgå, Ny, Gunnarskog, Glava, Högerud, Stavnäs, Arvika Västra, Arvika Östra

 

Hagfors

Sunnemo, Norra Råda, Gustav Adolf, Ekshärad, Hagfors

 

Filipstad

Rämmen, Gåsborn

 

Sunne

Lysvik, Gräsmark

 

Årjäng

Östervallskog, Töcksmark, Västra Fågelvik, Trankil, Blomskog, Holmedal, Karlanda, Sillerud, Silbodal

 

Grums

Värmskog

 

Torsby

Fryksände

 

Eda

Köla, Skillingmark, Järnskog, Eda

 

Kil

Boda

 

Osa-alueen 3 KMM yhteensä

118453

Osa-alueiden 1-3 KMM yhteensä

509442

▼M3 —————

▼M3




LIITE III



Päätöksen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

 

Sallittu yksikkötuki SEK/yksikkö

Sallittu kansallinen tuki osa-aluetta kohden milj. SEK/vuosi

Yht.

Osa-alue

Osa-alue

1

2A

2B

3

1

2A

2B

3

Lehmänmaito (SEK/kg)

1,07

0,71

0,47

0,09

54,00

158,00

56,37

7,50

275,87

Vuohet (SEK/eläin) (1)

508

430

430

430

0,60

0,40

0,20

1,20

Siat (SEK/eläin)

—  teurassiat

222

143

143

23

0,46

13,05

0,66

14,17

—  emakot

1 043

637

637

300

0,22

3,79

0,39

4,40

Munivat kanat (SEK/eläin)

13,45

13,45

13,45

4,90

0,67

1,69

0,048

2,40

Marjat ja vihannekset (SEK/ha) (2)

2 850

2 850

2 850

1 850

1,84

0,19

2,03

Lehmänmaidon kuljetustuki (SEK/kg) (3)

0,043

0,039

0,039

0,030

2,20

8,70

4,90

2,80

18,60

Yhteensä

318,67

(1)   Ainoastaan maidontuotantoon tarkoitetut vuohet.

(2)   Lukuun ottamatta perunoita.

(3)   Maatilan ja keräilykeskuksen tai ensimmäisen käsittelylaitoksen välillä.

▼M2




LIITE IV



Päätöksen 3 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

(Tuotantotekijöinä ilmaistut määrät)

 

Tukikelpoisten tuotantotekijöiden lukumäärä

(eläintä, nautayksikköä tai hehtaaria)

Pohjoinen osa-alue

Yhteensä

1

2A

2B

3

Lypsylehmät (eläintä)

8 919

34 057

19 465

14 559

77000

Vuohet (eläintä)

1 173

936

468

2577

Munivat kanat ja siat (NY)  (1)

778

12 349

3 405

16532

Marjat ja vihannekset  (2)

646

104

750

(1)   Yksi muniva kana on 0,01 nautayksikköä, yksi emakko on 0,33 nautayksikköä ja yksi teurassika on 0,10 nautayksikköä.

(2)   Lukuun ottamatta perunoita.



( 1 ) EYVL N:o L 218, 6.8.1991, s. 1

( 2 ) EYVL N:o L 244, 12.10.1995, s. 50

( 3 ) EYVL N:o L 215, 30.7.1992, s. 85

( 4 ) EYVL N:o L 288, 1.12.1995, s. 35

( 5 ) EYVL N:o L 405, 31.12.1992, s. 1

( 6 ) EYVL N:o L 148, 30.6.1995, s. 43