2010R0265 — FI — 12.04.2016 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 265/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, (EUVL L 085 31.3.2010, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, |
L 77 |
1 |
23.3.2016 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 265/2010,
annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010,
Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta sellaisten henkilöiden liikkumisen osalta, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi
1 artikla
Muutetaan Schengenin yleissopimus seuraavasti:
1) Korvataan 18 artikla seuraavasti:
”18 artikla
1. Viisumi pidempää kuin kolmen kuukauden oleskelua varten, jäljempänä ’pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi’, on kansallinen viisumi, jonka jokin jäsenvaltioista myöntää oman lainsäädäntönsä tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaiset viisumit myönnetään käyttäen yhtenäistä viisumin kaavaa, joka on vahvistettu neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1683/95 ( 18 ), ja viisumissa on ilmoitettava viisumin tyyppi kirjaimella D. Ne on täytettävä yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 ( 19 ) liitteen VII asian kannalta merkityksellisten säännösten mukaisesti.
2. Pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin voimassaoloaika on korkeintaan yksi vuosi. Jos jäsenvaltio sallii ulkomaalaisen oleskelevan yli vuoden, pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi on korvattava oleskeluluvalla ennen sen voimassaolon päättymistä.
2) Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Ulkomaalainen voi sen perusteella, että hänellä on jonkin jäsenvaltion myöntämä oleskelulupa ja voimassa oleva matkustusasiakirja, liikkua vapaasti enintään kolmen kuukauden ajan minkä tahansa kuuden kuukauden jakson aikana muiden jäsenvaltioiden alueella, jos hän täyttää henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 ( 20 ) 5 artiklan 1 kohdan a, c ja e alakohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset eikä ole kyseisen jäsenvaltion kansallisessa maahantulokieltoluettelossa.
b) Lisätään 2 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”2 a. Edellä 1 kohdassa säädettyä oikeutta vapaaseen liikkumiseen sovelletaan myös ulkomaalaiseen, jolla on voimassa oleva jonkin jäsenvaltion myöntämä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu 18 artiklan mukainen viisumi.”.
3) Muutetaan 25 artikla seuraavasti:
a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Kun jäsenvaltio aikoo myöntää oleskeluluvan, se tekee järjestelmällisesti haun Schengenin tietojärjestelmästä. Kun jäsenvaltio aikoo myöntää oleskeluluvan ulkomaalaiselle, joka on määrätty maahantulokieltoon, sen on ensin neuvoteltava määräyksen antaneen jäsenvaltion kanssa ja otettava huomioon sen edut; oleskelulupa voidaan myöntää ainoastaan painavista syistä, erityisesti humanitaarisista syistä tai kansainvälisten velvoitteiden takia.
Jos oleskelulupa myönnetään, maahantulokiellon määränneen jäsenvaltion on peruutettava kielto. Sen sijaan se voi merkitä kyseisen ulkomaalaisen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon.”;
b) Lisätään 1 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”1 a. Ennen 96 artiklassa tarkoitetun, maahantulokiellon määräämistä koskevan ilmoituksen tekemistä jäsenvaltioiden on tarkistettava pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja viisumeja tai oleskelulupia koskevat kansalliset rekisterinsä.”;
c) Lisätään kohta seuraavasti:
”3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuihin viisumeihin.”.
▼M1 —————
3 artikla
Tämä asetus ei vaikuta muissa unionin säädöksissä vahvistettuun jäsenvaltioiden velvollisuuteen myöntää oleskelulupia kolmansien maiden kansalaisille.
4 artikla
Komissio ja jäsenvaltiot ilmoittavat kyseessä oleville kolmansien maiden kansalaisille täysimääräisesti ja täsmällisesti tästä asetuksesta.
5 artikla
Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 5 päivänä huhtikuuta 2012 kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi.
6 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
( 1 ) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9 päivänä maaliskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2010.
( 2 ) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.
( 3 ) EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.
( 4 ) EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1.
( 5 ) Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15).
( 6 ) Neuvoston direktiivi 2004/114/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12).
( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77, oikaisu EUVL L 229, 29.6.2004, s. 35).
( 8 ) Neuvoston direktiivi 2003/109/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44).
( 9 ) Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).
( 10 ) EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98.
( 11 ) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
( 12 ) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.
( 13 ) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
( 14 ) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.
( 15 ) EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.
( 16 ) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.
( 17 ) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
( 18 ) EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1.
( 19 ) EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.”.
( 20 ) EYVL L 105, 13.4.2006, s. 1.”;