|
15.9.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 371/134 |
P9_TA(2020)0194
Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. heinäkuuta 2020 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2020)0070 – C9-0079/2020 – 2020/0030(NLE))
(Kuuleminen)
(2021/C 371/26)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2020)0070), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0079/2020), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0124/2020), |
|
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
|
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
|
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
|
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
|
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
Tarkistus 1
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 1 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 2
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 2 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 3
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 3 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 4
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 4 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 5
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 6
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 37
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 7 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 8
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 8 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 9
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 9 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 10
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 10 kappale
|
Komission teksti |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 11
Ehdotus päätökseksi
2 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Liitteessä esitettyjä suuntaviivoja tarkistetaan viimeistään vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä, jotta voidaan ottaa huomioon covid-19-kriisi ja sen sosiaaliset ja työllisyysvaikutukset sekä vastata paremmin vastaavanlaisiin tuleviin kriiseihin. Demokraattisen päätöksenteon vahvistamiseksi Euroopan parlamentti osallistuu kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen määrittelyyn tasavertaisena toimijana neuvoston kanssa. |
Tarkistus 12
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 1 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kestävää sosiaalista markkinataloutta ja helpotettava ja tuettava investointeja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi. Tätä varten niiden olisi vähennettävä työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä yritysten esteitä , edistettävä vastuullista yrittäjyyttä ja aitoa itsenäistä ammatinharjoittamista ja tuettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua, myös helpottamalla rahoituksen saantia. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti yhteisötalouden kehittämistä, edistettävä sosiaalista innovointia ja sosiaalisia yrityksiä sekä kannustettava innovatiivisia työmuotoja, joilla luodaan korkealaatuisia työmahdollisuuksia ja sosiaalisia etuuksia paikallistasolla. |
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti vahvaan talouteen ja laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvaa täystyöllisyyttä. Koska valtion investoinneilla on olennainen merkitys uusien työpaikkojen syntymisen kannalta, jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä huomattavia julkisia investointeja ja järkeviä ja kunnianhimoisia työllisyyspoliittisia toimia työpaikkojen luomiseksi. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava työllisyyspolitiikkaansa ja koordinoitava unionin tasolla parhaiden käytäntöjen soveltamista, kun toteutetaan tilapäisiä toimenpiteitä, joilla suojellaan kaikkia työntekijöitä ja työmarkkinoita. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi sisällytettävä palkkatuet, toimeentulotuki ja työttömyyskorvausjärjestelmien kattavuuden laajentaminen, palkallisen sairausloman ja hoitovapaan pidentäminen sekä etätyöjärjestelyt. Jäsenvaltioiden olisi tuettava eurooppalaisten yritysten muutoksia, joiden tarkoituksena on varmistaa omavaraisuus erityisesti suojavarusteiden ja lääkinnällisten laitteiden osalta. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä tukeaan kriisin vuoksi vaikeuksissa oleville yrityksille edellyttäen, että nämä yritykset säilyttävät koko henkilöstönsä. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava irtisanomisten keskeyttämistä kriisiaikana. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava työmarkkinaosapuolten osallistuminen tällaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Näitä toimenpiteitä olisi jatkettava niin kauan kunnes talous on täysin elpynyt , minkä jälkeen niistä olisi luovuttava vaiheittain. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rajojen sulkemisesta erityisesti kärsineiden liikkuvien työntekijöiden ja rajatyöntekijöiden oikeuksien ja työpaikkojen takaamiseen. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vastuullista yrittäjyyttä , myös naisten ja nuorten keskuudessa, ja aitoa itsenäistä ammatinharjoittamista ja tuettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua, myös helpottamalla rahoituksen saantia. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kiertotalouden ja yhteisötalouden kehittämistä, edistettävä sosiaalista innovointia ja sosiaalisia yrityksiä ja parannettava niiden kestävyyttä sekä kannustettava sellaisia työmuotoja, jotka tarjoavat korkealaatuisia työmahdollisuuksia ja tuottavat sosiaalista hyötyä paikallistasolla , erityisesti vahvan kasvupotentiaalin omaavilla sektoreilla, kuten digitaalitalouden ja vihreän talouden aloilla. Tässä yhteydessä olisi pantava täytäntöön myös toimia, joilla tuetaan uusien työpaikkojen luomista erityisesti yleishyödyllisten julkisten tai yksityisten palvelujen puitteissa ja varsinkin lastenhoidon, terveydenhoidon ja asumisen aloilla. |
Tarkistus 13
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 2 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Verotusta olisi siirrettävä työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, jotka tukevat paremmin työllisyyttä ja osallistavaa kasvua ja jotka on samalla linjattu ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti niin, että otetaan huomioon verotusjärjestelmän uudelleenjakovaikutukset mutta suojellaan samalla verotulot riittävää sosiaalista suojelua ja kasvua edistäviä julkisia menoja varten. |
Verotuksen painopistettä olisi siirrettävä työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, joihin kohdistettuna se haittaa vähemmän osallistavaa kasvua , samalla kun varmistetaan täysi johdonmukaisuus Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa niin, että verotusjärjestelmän uudelleenjakovaikutuksia lisätään ja suojellaan samalla verotuloja riittävää sosiaalista suojelua ja julkisia investointeja varten. |
Tarkistus 14
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 3 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioissa, joissa on kansalliset mekanismit lakisääteisen vähimmäispalkan asettamista varten , olisi varmistettava työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla , jotta mahdollistetaan palkkojen asianmukainen reagoivuus tuottavuuden kehitykseen ja tarjotaan oikeudenmukaiset palkat, jotka takaavat kohtuullisen elintason niin , että kiinnitetään erityistä huomiota pieni- ja keskituloisiin ryhmiin ja tähdätään ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen. Näissä mekanismeissa olisi otettava huomioon talouden suorituskyky eri alueilla ja toimialoilla. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä palkanmuodostukseen tähtäävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja . Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi kansallisia käytäntöjä noudattaen varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeus riittävään ja oikeudenmukaiseen palkkaan työehtosopimusten nojalla tai riittävään lakisääteiseen vähimmäispalkkaan, ottaen huomioon niiden vaikutus kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen. |
Politiikat, joilla varmistetaan, että oikeudenmukaiset palkat riittävät kohtuulliseen elintasoon, ovat edelleen tärkeitä sekä työpaikkojen luomiseksi että köyhyyden vähentämiseksi unionissa, samoin kuin politiikat, joilla varmistetaan, että palkkatyön kanssa on mahdollista sovittaa yhteen oikeus kansallisiin etuuksiin, joilla kompensoidaan marginalisoituneiden ryhmien kohtaamia esteitä. Jäsenvaltioissa, joissa on kansalliset lakisääteistä vähimmäispalkkaa koskevat mekanismit , olisi varmistettava työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen tämän palkan asettamista koskevaan menettelyyn läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla . Vähimmäispalkkojen kehityksessä olisi otettava huomioon tuottavuuden kehitys, jotta torjutaan epävarmoja työsuhteita ja työssäkäyvien köyhyyttä , samalla kun kiinnitetään erityistä huomiota pieni- ja keskituloisiin ryhmiin ja tähdätään ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen. Näissä mekanismeissa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion omat köyhyysindikaattorit sekä talouden suorituskyky eri alueilla ja toimialoilla. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja toteutettava toimia, joilla laajennetaan työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta . Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi kansallisia käytäntöjä noudattaen sekä työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta kunnioittaen kitkettävä ikään tai sukupuoleen perustuva palkkasyrjintä ja varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeus riittävään ja oikeudenmukaiseen palkkaan työehtosopimusten nojalla tai riittävään lakisääteiseen vähimmäispalkkaan, ottaen huomioon niiden positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen. |
Tarkistus 15
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 5 – 3 a kohta (uusi)
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Jäsenvaltiot voivat pyytää tukea SURE-solidaarisuusvälineestä (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline). Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tähän liittyvää taloudellista tukea myönnetään ainoastaan yrityksille, jotka noudattavat sovellettavia työehtosopimuksia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukea vastaanottavat yritykset eivät toteuta osakkeiden takaisinostoja eivätkä maksa osinkoja osakkeenomistajille tai bonuksia johtajille ja että näitä yrityksiä ei ole rekisteröity veroparatiiseihin. |
Tarkistus 16
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 1 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Teknologisen ja ympäristöön liittyvän siirtymän sekä väestörakenteen muutosten huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi edistettävä kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja inhimillistä pääomaa sekä osaamista, pätevyyttä ja taitoja läpi elämän ja vastattava siten työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi myös mukautettava koulutusjärjestelmiään ja investoitava niihin , jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin ja parantaa niiden laatua ja työmarkkinarelevanssia myös siten , että mahdollistetaan ympäristöön liittyvä siirtymä. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä opetusammatin haasteisiin. Koulutusjärjestelmien olisi varustettava kaikki oppijat avaintaidoilla, mukaan luettuna perus- ja digitaalitaidot, sekä monialaisilla taidoilla, joilla luodaan perusta sopeutumiskyvylle myöhemmin elämässä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan koulutusta koskevien etuuksien siirtyminen työuran muutosten aikana, myös tarvittaessa yksilöllisten oppimistilien kautta. Niiden olisi annettava kaikille mahdollisuus ennakoida työmarkkinoiden tarpeita ja mukautua niihin paremmin jatkuvan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta, jotta tuetaan tasapuolista ja oikeudenmukaista siirtymää, vahvistetaan sosiaalisia tuloksia , puututaan työvoimapulaan ja parannetaan talouden yleistä häiriönsietokykyä. |
Jatkuvan teknologisen ja ympäristöön liittyvän siirtymän, väestörakenteen muutosten sekä nykyisten haasteiden huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalisia oikeuksia, kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja ihmisten valmiuksia niin, että osaamista, pätevyyttä ja taitoja tuetaan läpi elämän sekä vastataan nykyiseen työttömyyskriisiin ja työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Vastatakseen kriisiin jäsenvaltioiden on tarjottava työvoimalleen uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta, ja tätä tehtävää olisi tuettava investoinneilla niiden julkisiin koulutusjärjestelmiin , jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä elinikäistä oppimista muodollisen koulutuksen ja arkioppimisen kautta . Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien, yritysten , sosiaalialan kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin ja uusiin heikkouksiin ja parantaa niiden laatua ja työmarkkinarelevanssia . Jäsenvaltioiden olisi vastattava sellaisten alojen tarpeisiin, joilla on kroonista osaamisvajetta , myös jotta mahdollistetaan ympäristöön liittyvä siirtymä sekä sen kanssa samanaikaiset teknologiset ja digitaaliset muutokset, jotka suuntaavat tekoälyyn perustuviin ratkaisuihin . Erityishuomiota olisi kiinnitettävä opetusammatin haasteisiin. Koulutusjärjestelmien olisi varustettava kaikki oppijat avaintaidoilla, mukaan luettuna perus- ja digitaalitaidot, sekä monialaisilla taidoilla, joilla luodaan perusta sopeutumiskyvylle myöhemmin elämässä , ja vastaavasti valmistettava opettajia niin, että he pystyvät tarjoamaan nämä taidot oppilailleen . Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan koulutusta koskevien etuuksien siirtyminen työuran muutosten aikana, myös yksilöllisten oppimistilien kautta. Samalla niiden olisi taattava, että tämä lähestymistapa ei vaaranna koulutuksen humanistista luonnetta eikä yksilöiden omia pyrkimyksiä. Jäsenvaltioiden on äärimmäisen tärkeää toteuttaa varhaisia toimia, joilla ehkäistään työmarkkinoiden tarpeiden ulkopuolelle jäämisestä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia yksilöille ja yhteisöille erityisesti jatkuvan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta, jotta tuetaan tasapuolista ja oikeudenmukaista siirtymää, johon kuuluvat kattavuudeltaan ja tasoltaan riittävät työttömyysetuudet. Lisäksi jäsenvaltioiden on tärkeää vahvistaa sosiaalisia tuloksia puuttumalla työvoimapulaan ja parantamalla talouden yleistä häiriönsietokykyä. |
Tarkistus 17
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 2 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia puuttumalla eriarvoisuuksiin koulutusjärjestelmissä , muun muassa tarjoamalla pääsy korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen. Niiden olisi kohotettava yleistä koulutustasoa, vähennettävä koulunkäynnin keskeyttävien nuorten määrää, parannettava korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja lisättävä korkea-asteen tutkintojen suorittamista sekä lisättävä aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien ja vähiten koulutettujen . Kun otetaan huomioon digitaalisten, vihreiden ja ikääntyvien yhteiskuntien uudet vaatimukset, jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissä (muun muassa laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla) ja lisättävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittaneiden määrää sekä keskitason ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa. Jäsenvaltioiden olisi myös parannettava korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen työmarkkinarelevanssia, parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja tutkintojen vertailtavuutta, myös ulkomailla hankittujen tutkintojen, sekä parannettava mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot ja osaaminen tunnustettua ja validoitua. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavan ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi rohkaistava vähän koulutettuja aikuisia ylläpitämään ja parantamaan työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista panemalla täytäntöön taitojen parantamisen polkuja, joihin sisältyy taitojen arviointi, työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sopivan koulutuksen tarjoaminen ja jo hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen . |
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia poistamalla eriarvoisuudet koulutusjärjestelmistä , muun muassa tarjoamalla pääsy korkealaatuiseen ja osallistavaan yleiseen varhaiskasvatukseen. Niiden olisi kohotettava yleistä koulutustasoa, vähennettävä koulunkäynnin lopettavien nuorten määrää, parannettava korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja lisättävä korkea-asteen tutkintojen suorittamista sekä lisättävä aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien , jotka ovat usein vähiten koulutettuja . Kun otetaan huomioon digitaalisten, vihreiden ja ikääntyvien yhteiskuntien uudet vaatimukset sekä vallalla olevat sukupuolistereotypiat , jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissä (muun muassa laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla) ja lisättävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittaneiden määrää sekä keskitason ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa niin, että pyritään sukupuolten tasapainoiseen edustukseen, ja ilman että aliarvioidaan jatkuvien ihmistieteisiin tehtävien investointien merkitystä . Jäsenvaltioiden olisi myös tarvittaessa parannettava korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen työmarkkinarelevanssia , vahvistettava duaalikoulutusta ja yhteistoimintaan perustuvaa koulutusta , parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja tutkintojen vertailtavuutta, myös ulkomailla hankittujen tutkintojen, sekä parannettava mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa ja sen ulkopuolella hankitut taidot ja osaaminen tunnustettua ja muodollisesti validoitua. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavamman ja osallistavamman ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi investoitava työpaikkoihin ja sosiaalisen suojelun järjestelmiin niitä ihmisiä varten, jotka eivät kykene kouluttautumaan uudelleen, sekä tuettava julkisten palvelujen kautta vähän koulutettuja aikuisia , jotta he pystyvät ylläpitämään ja parantamaan työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä , auttamalla heitä työllistymään pysyviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin sekä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista panemalla täytäntöön taitojen parantamisen polkuja, joihin sisältyy taitojen arviointi ja työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sopivan koulutuksen tarjoaminen. Oikeutta palkalliseen opintovapaaseen ammatillisia tarkoituksia varten olisi tuettava noudattaen asiaa koskevia Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuden osallistua koulutusohjelmiin työaikana. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavia toimia edistääkseen etäopiskelun ja -koulutuksen yleistä saatavuutta ottaen täysin huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet. |
Tarkistus 18
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 3 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua, joka perustuu työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä mahdollistavien palvelujen saatavuuteen. Olisi toteutettava kattavia strategioita, joihin sisältyy työttömyyden perusteellinen yksilöllinen arviointi mahdollisimman nopeasti, jotta voitaisiin merkittävästi vähentää ja estää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä . Nuorisotyöttömyyteen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria koskevaan ongelmaan olisi kiinnitettävä edelleen huomiota ehkäisemällä koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantamalla rakenteellisesti koulusta työelämään siirtymistä , muun muassa panemalla nuorisotakuu (15) kokonaisuudessaan täytäntöön . |
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua, joka perustuu työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä erityisesti terveydenhuoltoon ja asumiseen liittyvien mahdollistavien palvelujen saatavuuteen. Olisi toteutettava kattavia strategioita, joihin sisältyy työttömien henkilöiden perusteellinen yksilöllinen arviointi mahdollisimman nopeasti, jotta voitaisiin merkittävästi vähentää ja estää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden lisääntymisen riskiä, mukaan lukien strategiat, joilla vähennetään vammaisten henkilöiden sekä muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien työttömyyttä. Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa perustettava tai tehostettava työelämän siirtymää koskevia tukimekanismeja ja -järjestelmiä Euroopan sosiaalirahaston tuella . Nuorisotyöttömyyteen , nuorten epävarmoihin työoloihin sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria (NEET) koskevaan ongelmaan olisi kiinnitettävä edelleen huomiota ensisijaisena kysymyksenä ehkäisemällä koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantamalla koulutuksen saatavuutta vihreän ja digitaalisen talouden kaltaisia tulevaisuuteen suuntautuvia aloja varten osana koulusta työelämään siirtymisen rakenteellista kehittämistä sekä parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta ja puuttumalla näin nuorten työsuhteiden lisääntyvään epävarmuuteen. Näihin ongelmiin olisi puututtava myös uudistetulla ja tehokkaalla nuorisotakuulla , jonka kautta voidaan tarjota laadukkaita työ- tai koulutustarjouksia ja jossa kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ovat mielekkäällä tavalla edustettuina . |
Tarkistus 19
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 4 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinaosallistumisen esteitä ja pidäkkeitä sekä tarjoamaan kannustimia, etenkin pienituloisille, kotitalouksien toissijaisille ansaitsijoille sekä työmarkkinoista kauimpana oleville. Jäsenvaltioiden olisi tuettava vammaisille henkilöille soveltuvia työympäristöjä muun muassa kohdennetulla rahoitustuella ja palveluilla, joiden avulla he voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan. |
Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinoille pääsyn esteitä ja pidäkkeitä sekä tarjoamaan kannustimia, etenkin heikommassa asemassa oleville ryhmille sekä työmarkkinoista kauimpana oleville. Jäsenvaltioiden olisi tuettava vammaisille henkilöille soveltuvia työympäristöjä muun muassa kohdennetulla rahoitustuella ja palveluilla, joiden avulla he voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan. |
Tarkistus 20
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 6 – 5 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja lisättävä naisten osallistumista työmarkkinoille muun muassa takaamalla yhtäläiset mahdollisuudet ja urakehitys sekä poistamalla johtotehtäviin osallistumisen esteitä kaikilla päätöksentekotasoilla. Sukupuolten väliseen palkkaeroon olisi puututtava . Sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä sekä palkkojen läpinäkyvyys olisi varmistettava. Sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista olisi edistettävä etenkin tarjoamalla kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja pitkäaikaishoidon ja varhaiskasvatuksen alalla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin, jotta voidaan tasapainottaa työ-, perhe- ja yksityiselämää ja edistää näiden oikeuksien jakamista tasapuolisesti naisten ja miesten välillä. |
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja lisättävä naisten osallistumista työmarkkinoille muun muassa takaamalla yhtäläiset mahdollisuudet ja urakehitys sekä poistamalla johtotehtäviin osallistumisen esteitä kaikilla päätöksentekotasoilla. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä parhaansa mukaan hyväksymään ja panemaan täytäntöön vähimmäisosuus, joka on vahvistettu ehdotetussa direktiivissä sukupuolijakauman tasapainottamisesta yritysten johtokunnissa (1a) . Sukupuolten väliset palkka-, eläke- ja työllisyyserot olisi poistettava. Äitiysloma- ja vanhempainvapaajaksoja olisi arvostettava asianmukaisesti sekä avustusten että eläkeoikeuksien muodossa ja otettava näin huomioon tulevien sukupolvien kasvatuksen merkitys erityisesti ikääntyvässä yhteiskunnassa . Sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä sekä palkkojen läpinäkyvyys olisi varmistettava muun muassa ottamalla käyttöön miehiä ja naisia vertaileva palkkatasa-arvoindeksi . Sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista olisi edistettävä etenkin tarjoamalla kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja pitkäaikaishoidon , varhaiskasvatuksen sekä elinikäisen koulutuksen ja hoivan alalla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin, jotta voidaan tasapainottaa työ-, perhe- ja yksityiselämää ja edistää näiden oikeuksien jakamista tasapuolisesti naisten ja miesten välillä. Niiden olisi siirryttävä kohti kokonaan palkallista äitiys- ja isyysvapaata. |
Tarkistus 21
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 1 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Hyötyäkseen dynaamisesta ja tuottavasta työvoimasta ja uusista työskentely- ja liiketoimintamalleista jäsenvaltioiden olisi tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä oikeudenmukaisten, avointen ja ennakoitavien työolojen alalla niin, että tasapainotetaan oikeudet ja velvollisuudet. Niiden olisi vähennettävä ja ehkäistävä työmarkkinoiden segmentoitumista, torjuttava pimeää työtä ja edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin. Työsuhdeturvasääntöjen sekä työlainsäädännön ja työmarkkinalaitosten olisi kaikkien taattava sekä asianmukainen rekrytointiympäristö että riittävä joustavuus työnantajille, jotta ne voivat mukautua nopeasti taloustilanteen muutoksiin , ja samalla olisi säilytettävä asianmukainen työturvallisuus sekä terveellinen, turvallinen ja asianmukainen työympäristö työntekijöille siten, että suojellaan työvoiman oikeuksia ja varmistetaan sosiaalinen suojelu. Epävarmoihin työoloihin johtavat työsuhteet olisi estettävä muun muassa alustatyöntekijöiden tapauksessa ja torjumalla epätyypillisten työsopimusten väärinkäyttöä . Olisi varmistettava, että perusteettomien irtisanomisten yhteydessä käytettävissä on tehokas ja puolueeton riitojenratkaisu ja oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus. |
Hyötyäkseen dynaamisesta ja tuottavasta työvoimasta ja uusista työskentely- ja liiketoimintamalleista jäsenvaltioiden olisi tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä oikeudenmukaisten, avointen ja ennakoitavien työolojen alalla niin, että tasapainotetaan oikeudet ja velvollisuudet. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi ja vahvistamiseksi kaikilla tasoilla, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY (1a) . Niiden olisi vähennettävä ja ehkäistävä työmarkkinoiden segmentoitumista, torjuttava pimeää työtä ja näennäisyrittäjyyttä ja edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin. Työsuhdeturvasääntöjen sekä työlainsäädännön ja työmarkkinalaitosten olisi kaikkien taattava asianmukainen ympäristö pysyvien ja laadukkaiden työpaikkojen syntymiselle , ja samalla olisi säilytettävä asianmukainen työturvallisuus sekä terveellinen, turvallinen ja asianmukainen työympäristö työntekijöille siten, että varmistetaan työntekijöiden oikeudet sekä kohtuullinen sosiaalinen suojelu. Jäsenvaltioiden olisi myös tehtävä yhteistyötä ammattijärjestöjen edustajien kanssa terveellisen ja turvallisen työympäristön varmistamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ehkäisemiseen. Epävarmoihin työoloihin ja palkkakilpailuun johtavat työsuhteet olisi estettävä muun muassa alustatyöntekijöiden tapauksessa . Epätyypillisten työsopimusten väärinkäyttöä ei saisi esiintyä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla näillä työntekijöillä on aidosti oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot, sosiaaliset oikeudet, mahdollisuus riittävään sosiaaliseen suojeluun ja parempi edustus. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön ILOn vuoden 1947 ammattientarkastusta koskeva yleissopimus, investoitava tehokkaisiin työsuojelutarkastuksiin, joita suorittavat toimivaltaiset viranomaiset, joilla on riittävät valtuudet, sekä koordinoitava toimiaan ja tehtävä yhteistyötä Euroopan työviranomaisen puitteissa rajat ylittävien väärinkäytösten torjumiseksi . Olisi varmistettava, että perusteettomien irtisanomisten yhteydessä käytettävissä on tehokas ja puolueeton riitojenratkaisu ja oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus. Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä eurooppalaista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa ja EU:n virastoja näyttöön perustuvien parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi, vastavuoroisen oppimisen kannustamiseksi ja työllisyyspolitiikan paremman koordinoinnin edistämiseksi. |
Tarkistus 22
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 2 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan ja tukemaan työmarkkinaosallistumista sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja muutostilanteita työmarkkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti aktivoitava henkilöitä , jotka voivat osallistua työmarkkinoille, ja annettava heille mahdollisuuksia . Jäsenvaltioiden olisi tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta ja yhdistämällä se paremmin työttömien toimeentulotukeen , kun he hakevat työtä , ottaen huomioon heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. . Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehokkaampiin ja toimivampiin julkisiin työnvälityspalveluihin varmistamalla työnhakijoille oikea-aikainen ja räätälöity apu, tukemalla työmarkkinoiden kysyntää ja ottamalla käyttöön suoritusperusteinen hallinnointi |
Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan ja tukemaan työmarkkinaosallistumista sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja muutostilanteita työmarkkinoilla , erityisesti digitaalista ja ekologista siirtymää, sekä parantamaan työllisyyttä myös heikommassa asemassa olevilla alueilla . Jäsenvaltioiden olisi tarjottava tehokkaasti kannustimia henkilöille , jotka voivat osallistua työmarkkinoille, jotta he löytäisivät laadukasta työtä . Jäsenvaltioiden olisi tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta sekä varmistamalla kohtuullinen toimeentulotuki työttömille , kun he hakevat työtä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehokkaampiin ja toimivampiin julkisiin työnvälityspalveluihin , myös rajatyöntekijöille, varmistamalla työnhakijoille oikea-aikainen ja räätälöity apu ja tukemalla työmarkkinoiden kysyntää . Tällaisten palvelujen tavoitteena olisi oltava laadukkaat työpaikat. |
Tarkistus 23
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 3 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Tällaiset etuudet eivät saisi heikentää kannustimia työttömien nopeaan paluuseen työmarkkinoille , ja etuuksiin olisi liitettävä aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimia . |
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille riittäväksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Tähän olisi liitettävä aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimia , ja tässä olisi tukeuduttava keskinäisen oppimisen mekanismeihin jäsenvaltioiden välillä . |
Tarkistus 24
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 4 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava asianmukaisesti, jotta voitaisiin parantaa työllistyvyyttä ja taitoja ja hyödyntää Euroopan työmarkkinoiden potentiaali täysimittaisesti niin, että samalla varmistetaan tasapuoliset edellytykset kaikille, jotka harjoittavat toimintaa valtioiden rajojen yli, ja tiivistetään hallinnollista yhteistyötä kansallisten hallintojen välillä liikkuviin työntekijöiden nähden . Olisi poistettava koulutukseen, työ- ja yksilöllisiin eläkkeisiin ja pätevyyden tunnustamiseen liittyviä liikkuvuuden esteitä, ja olisi helpotettava pätevyyden tunnustamista. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että hallinnolliset menettelyt eivät muodosta tarpeettomia esteitä muista jäsenvaltioista tulevien työntekijöiden, myös rajatyöntekijöiden, työskentelylle. Jäsenvaltioiden olisi myös estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset ja puututtava tietyiltä alueilta tapahtuvan aivovuodon taustalla oleviin syihin, myös asianmukaisilla aluekehitystoimenpiteillä. |
Jäsenvaltioiden on tuettava työvoiman liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa keinona tarjota uusia työmahdollisuuksia työntekijöille. Oppijoiden liikkuvuutta olisi tuettava asianmukaisesti koulutuksen aikana erityisesti vahvistamalla Erasmus+-liikkuvuusohjelmaa, jonka avulla oppijat voivat lisätä tietotaitoaan ja osaamistaan. Työntekijöitä olisi myös kannustettava hyödyntämään täysimittaisesti Euroopan työmarkkinoiden potentiaalia työllistyvyyden ja taitojen kehittämiseksi. Samalla kun varmistetaan oikeudet ja oikeudenmukaiset työolot kaikille, jotka harjoittavat toimintaa valtioiden rajojen yli, oikeuksien ja etuuksien siirrettävyyttä olisi parannettava kansallisten hallintojen välisen liikkuvia työntekijöitä koskevan hallinnollisen yhteistyön avulla . Olisi poistettava koulutukseen, työ- ja yksilöllisiin eläkkeisiin ja pätevyyden tunnustamiseen liittyviä liikkuvuuden esteitä, ja olisi helpotettava pätevyyden tunnustamista. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että hallinnolliset menettelyt eivät muodosta tarpeettomia esteitä muista jäsenvaltioista tulevien työntekijöiden, myös rajatyöntekijöiden, työskentelylle. Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava julkisten palvelujen digitalisointiin työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden helpottamiseksi erityisesti sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen osalta. Jäsenvaltioiden on tärkeää ottaa huomioon liikkuvat työntekijät ja rajatyöntekijät esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden, verotuksen ja sosiaaliturvan sekä koordinoinnin kannalta, kun ne panevat täytäntöön sellaisia toimenpiteitä kuten rajojen sulkeminen covid-19-epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi sallittava liikkuvien työntekijöiden ja rajatyöntekijöiden siirtyä edelleen rajojen yli, kun se katsotaan turvalliseksi EU-OSHAn terveyttä ja turvallisuutta koskevien suuntaviivojen perusteella. Jäsenvaltioiden olisi myös estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset ja puututtava tietyiltä alueilta tapahtuvan ja näiden alueiden kehitystä ja vetovoimaa vahingoittavan aivovuodon taustalla oleviin syihin, myös asianmukaisilla aluekehitystoimenpiteillä. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä ja käytettävä asiaan liittyviä eurooppalaisia välineitä, kuten EURES-työnvälitysverkostoa, ja lisättävä rajatylittäviä kumppanuuksia, joilla autetaan liikkuvia työntekijöitä raja-alueilla. |
Tarkistus 25
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 5 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tehostamiseksi ja sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi varmistettava nykyisten kansallisten käytäntöjensä pohjalta, että työmarkkinaosapuolet otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja riittävän ajoissa mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talousuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen, muun muassa tukemalla työmarkkinaosapuolten valmiuksien parantamista. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa kunnioittaen täysimääräisesti niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta. |
Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten tiiviimmän vuoropuhelun edistämiseksi ja tehostamiseksi sekä sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi varmistettava nykyisten kansallisten käytäntöjensä pohjalta, että työmarkkinaosapuolet otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja riittävän ajoissa mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talousuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen, muun muassa tukemalla työmarkkinaosapuolten valmiuksien parantamista. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ja edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa kunnioittaen täysimääräisesti niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta. |
Tarkistus 26
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 6 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta otettava huomioon asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kokemukset työllisyys- ja sosiaalialan kysymyksistä. |
Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta otettava huomioon asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kokemukset työllisyys- ja sosiaalialan kysymyksistä , mukaan lukien järjestöt, jotka edustavat ryhmiä, jotka kohtaavat esteitä työllistymisessä laadukkaisiin työsuhteisiin . |
Tarkistus 27
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 6 a kohta (uusi)
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Terveellinen ja turvallinen työpaikka on välttämätön infektioriskin sekä virusten ja muiden sairauksien leviämisen torjumisen kannalta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työnantajat kantavat vastuunsa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta ja antavat työntekijöille ja heidän edustajilleen riittävästi tietoa, arvioivat riskejä ja toteuttavat ehkäiseviä toimenpiteitä. Tähän sisältyy kuolemaan johtavien työtapaturmien ja työperäisten syöpätapausten määrän vähentäminen nollaan vahvistamalla sitovat työperäisen altistuksen raja-arvot sekä työperäisten psykososiaalisten riskien ja ammattitautien huomioon ottaminen. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä varmistettava, että työsuojeluviranomaisilla ja ammattiliittojen työsuojeluedustajilla on riittävät resurssit ja että ne ovat asianmukaisen sääntelyn piirissä. |
Tarkistus 38
Ehdotus päätökseksi
Liite I – Suuntaviiva 7 – 6 b kohta (uusi)
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä sosiaalisen suojelun tarjoamiseksi liikkuville työntekijöille, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka työskentelevät toisessa jäsenvaltioissa. Sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamisen olisi edistettävä Euroopan työmarkkinoiden periaatteita, joilla taataan kestävä, kaikkia koskeva ja rajat ylittävä sosiaalinen suojelu, vältetään suojelussa esiintyviä puutteita ja viime kädessä varmistetaan tuottava työvoima. |
Tarkistus 29
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 7 – 6 c kohta (uusi)
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Jäsenvaltioiden olisi puututtava covid-19-kriisin aiheuttamiin työmarkkinavaikutuksiin tukemalla työntekijöitä, jotka ovat tilapäisesti ”teknisesti työttömiä”, koska työnantajat joutuivat sulkemaan palvelunsa, sekä tukemalla itsenäisiä ammatinharjoittajia ja pienyrityksiä, jotta ne voivat säilyttää henkilöstönsä ja jatkaa toimintaansa. |
Tarkistus 30
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 1 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia kiinnittämällä asianmukaista huomiota alueelliseen ulottuvuuteen. Niiden olisi varmistettava yhdenvertainen kohtelu työllisyyden, sosiaalisen suojelun, terveyden- ja pitkäaikaishoidon, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. |
Jäsenvaltioiden olisi osana kokonaisvaltaista aktiivisen osallisuuden strategiaa edistettävä sosiaalisia oikeuksia ja kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia kiinnittämällä asianmukaista huomiota alueelliseen ulottuvuuteen. Niiden olisi varmistettava sama korvaus ja samat oikeudet samassa paikassa tehtävästä samasta työstä sekä yhdenvertainen kohtelu työllisyyden, sosiaalisen suojelun, terveyden- ja pitkäaikaishoidon, asumisen, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä , kansallisuudesta , uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. |
Tarkistus 31
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 2 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä, jotta niillä voidaan tarjota kaikissa elämänvaiheissa riittävää, tehokasta, toimivaa ja kestävää sosiaalista suojelua, jolla edistetään sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisen aseman kohentamista , kannustetaan työmarkkinoille osallistumista sekä puututaan eriarvoisuuteen myös verotus- ja etuusjärjestelmien rakenteen kautta. Yleiskattavien toimintamallien täydentäminen valikoivilla toimintamalleilla parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmien vaikuttavuutta . Sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamisella olisi parannettava niiden saatavuutta, laatua, riittävyyttä ja kestävyyttä. |
Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja investoitava niihin , jotta niillä voidaan tarjota jokaiselle kaikissa elämänvaiheissa riittävää, tehokasta, toimivaa ja kestävää sosiaalista suojelua, jolla torjutaan köyhyyttä ja edistetään sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista lähentymistä ylöspäin , tuetaan työmarkkinoille osallistumista ja laadukkaita työllistymismahdollisuuksia sekä puututaan eriarvoisuuteen myös verotus- ja etuusjärjestelmien progressiivisen rakenteen kautta. Yleiskattavien toimintamallien täydentäminen valikoivilla toimintamalleilla parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmien vaikuttavuutta ja sitä kautta niiden saatavuutta, laatua, riittävyyttä ja kestävyyttä. |
Tarkistus 32
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 3 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolme osa-aluetta, jotka ovat riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat mahdollistavat palvelut, jotka vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava riittävä vähimmäistoimeentulotuki kaikille, joilla ei ole riittävästi varoja, ja edistettävä sosiaalista osallisuutta rohkaisemalla ihmisiä osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan, myös kohdennetuilla sosiaalipalveluilla. |
Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolme osa-aluetta, jotka ovat riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat palvelut, jotka vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava riittävä vähimmäistoimeentulotuki kaikille, joilla ei ole riittävästi varoja, ja edistettävä sosiaalista osallisuutta tukemalla ihmisten aktiivista osallistumista työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan, myös kohdennetuilla sosiaalipalveluilla. |
Tarkistus 33
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 4 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Kohtuuhintaisten , käytettävissä olevien ja laadukkaiden palvelujen , kuten varhaiskasvatuksen , iltapäivähoidon , yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen , asumisen sekä terveyden- ja pitkäaikaishoidon, saatavuus on välttämätöntä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi . Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan , myös työssäkäyvien köyhyyden ja lapsiköyhyyden torjuntaan . Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että peruspalvelut ovat kaikkien , myös lasten, saatavilla. Apua tarvitseville tai muita heikommassa asemassa oleville jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä sosiaalinen asuntotarjonta tai asumistuki. Vammaisten henkilöiden erityistarpeet, myös esteettömyys, olisi otettava huomioon näiden palvelujen yhteydessä. Erityisesti olisi puututtava asunnottomuuteen . |
Kun otetaan huomioon jatkuvasti hälyttävällä tasolla olevat köyhyysluvut , jotka ovat huomattavasti korkeammalla kuin Eurooppa 2020 -strategiassa vuonna 2010 asetettu köyhyyttä koskeva tavoite, sekä covid-19-kriisin vaikutukset, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan olisi panostettava enemmän niin , että keskitytään varsinkin työssäkäyviin köyhiin , lapsiin, ikääntyneisiin , yksinhuoltajiin ja erityisesti yksinhuoltajaäiteihin, etnisiin vähemmistöihin , maahanmuuttajiin, vammaisiin henkilöihin ja kodittomiin sekä otetaan käyttöön näitä koskevia horisontaalisia strategioita . Samalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten covid-19-kriisi mahdollisesti vaikuttaa muihin ryhmiin, kuten epävarmoissa työsuhteissa oleviin tai äskettäin työttömiksi jääneisiin. Lapsiin tehtävien investointien osalta jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön lapsitakuu, jolla torjutaan lapsiköyhyyttä ja tuetaan lasten hyvinvointia , ja edistettävä näin lasten tasavertaisia mahdollisuuksia maksuttomaan terveydenhuoltoon, maksuttomaan koulutukseen, maksuttomaan päivähoitoon, kunnollisiin asuinoloihin ja riittävään ravitsemukseen . Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että laadukkaat palvelut ovat kaikkien saatavilla. Apua tarvitsevien tai muita heikommassa asemassa olevien osalta jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä sosiaalinen asuntotarjonta tai asumistuki , investoitava esteettömään asuntokantaan liikuntarajoitteisia henkilöitä varten, toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä olemassa olevien asuntojen energiatehokkuuden parantamisen osalta ja puututaan energiaköyhyyden ongelmaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa, sekä tarjottava asianmukaiset palvelut asunnottomille. Jäsenvaltioiden olisi puututtava jatkuvasti lisääntyvien häätöjen ongelmaan . Vammaisten henkilöiden erityistarpeet, myös esteettömyys, olisi otettava huomioon näiden palvelujen yhteydessä. Asunnottomuuteen olisi puututtava päättäväisesti asunto ensin -lähestymistavan pohjalta . |
Tarkistus 34
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 5 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava nopea pääsy kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin ennaltaehkäiseviin ja parantaviin terveyden -ja pitkäaikaishoidon palveluihin niin, että varmistetaan kestävyys pitkällä aikavälillä . |
Covid-19-kriisi osoittaa tarpeen lisätä julkisia investointeja, jotta voidaan varmistaa hyvin koulutetun henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon saatavuus kaikille, myös haavoittuville ryhmille. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi taattava kaikille oikeus saada kohtuuhintaisia, korkealaatuisia ja kestäviä ennaltaehkäiseviä ja hoitavia julkisia terveydenhoitopalveluja ja pitkäaikaishoidon palveluja . |
Tarkistus 35
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 5 a kohta (uusi)
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Jäsenvaltioiden on suojeltava vanhusten terveyttä, tarjottava heille tarvittavaa sairaalahoitoa ja terveydenhuoltoa ja vältettävä kaikenlaista ikään perustuvaa syrjintää. |
Tarkistus 36
Ehdotus päätökseksi
Liite I – suuntaviiva 8 – 6 kohta
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmien riittävyys ja kestävyys ja tarjottava naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen muun muassa täydentävillä järjestelyillä , jotta taataan riittävä toimeentulo . Eläkeuudistuksia olisi tuettava toimenpiteillä, joilla pidennetään työelämän kestoa , esimerkiksi nostamalla eläkeikää , ja niiden tueksi olisi laadittava aktiivisen ikääntymisen strategioita . Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja annettavaa riittävästi aikaa uudistusten toteuttamiselle. |
Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmien riittävyys ja kestävyys ja tarjottava naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen julkisten tai ammatillisten eläkejärjestelmien kautta niin , että varmistetaan kohtuullinen eläketulo, joka ylittää köyhyysrajan . Eläkeuudistuksia olisi tuettava toimenpiteillä, jotka perustuvat aktiiviseen ikääntymiseen ja joilla optimoidaan kaikenikäisten työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä laadukkaissa , tuottavuutta edistävissä ja terveellisissä työolosuhteissa lakisääteiseen eläkeikään asti , samalla kun kunnioitetaan ikäihmisten päätöksiä joko jatkaa pidempään taloudellisesti aktiivista toimintaa tai poistua työmarkkinoilta. Erityisiä toimenpiteitä olisi tarkasteltava seuraavilla osa-alueilla: työvoiman ikärakenne, työterveys ja -turvallisuus, osaamisen ja pätevyyden hallinta sekä työn organisointi terveyden ja tuottavuuden varmistamiseksi työurien aikana, ja näihin olisi sovellettava eri sukupolvet huomioivaa lähestymistapaa. Tämä edistäisi sekä nuorten työllistymistä että valmistautumista eläkkeelle siirtymiseen samoin kuin osaamisen ja kokemusten siirtoa sukupolvelta toiselle . Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten , kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa , mukaan lukien suora vuoropuhelu vanhuusiän köyhyydestä ja syrjäytymisestä kärsivien ihmisten kanssa, ja annettava riittävästi aikaa mahdollisten uudistusten toteuttamiselle. |
(5) Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).
(5) Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).
(6) EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.
(7) EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.
(8) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
(9) EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1.
(10) EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.
(11) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4.
(12) EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1.
(6) EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.
(7) EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.
(8) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
(9) EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1.
(10) EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.
(11) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4.
(12) EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1.
(13) YK:n päätöslauselma A/RES/70/1.
(13) YK:n päätöslauselma A/RES/70/1.
(14) EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.
(14) EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.
(15) EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.
(1a) COM(2012)0614.
(1a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).