<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.10-->
  <head>
    <title>2023-06-202306C108202107470-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0747-21-202304186-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="7/09/2023 11:54:12" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="bUwacK3olaJBvQe+wzC7tdT5xu+UAHEQ+cpRtTRhMdiYdwlAM0Tdn64IkMU7wA/Rb92lt9p0yPgYCkdZGrB2Xmvzix3P8bHyRLDufE/9vMJL755z4gB5C+p1iitu70+GJDelEhmhBmYiv3JOCBj5t/986kgs8HDJ7loh0B2vlD8=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="jman" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0747" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2021" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="jman" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 08/05/2023 10:38:24" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="c9f9152e3d8d43c4a3d7a9a78c47e867" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0747" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="PV" name="NatureAff"/>
    <meta content="PV" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 8.6.2023 – Yhdistetyt asiat C‑747/21 P ja C‑748/21 P</div>
      <div id="rId21" style="default">Severstal ja NLMK v. komissio</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      8 päivänä kesäkuuta 2023  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Muutoksenhaku – Polkumyynti – Täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1328 – Tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonti – Lopullinen polkumyyntitulli – Asetus (EY) N:o 1225/2009 – 18 artiklan 1 kohta – Tarvittavien tietojen puuttuminen – 9 artiklan 4 kohta – Alemman tullin sääntö – Viitehinta – Euroopan unionin tuotannonalan voittomarginaali – Määrittäminen – Viimeisimmän edustavan vuoden valinta – 2 artiklan 9 kohta – Vientihinnan muodostaminen laskennallisesti – Unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko – Analoginen soveltaminen – Alihinnoittelumarginaalin laskeminen – Perustelut
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Yhdistetyissä asioissa C‑747/21 P ja C‑748/21 P,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      joissa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille 3.12.2021,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-6" title="page-1">
      PAO Severstal, kotipaikka Tšerepovets (Venäjä) (C‑747/21 P) ja 
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-7" title="page-1">
      Novolipetsk Steel PJSC (NLMK), kotipaikka Lipetsk (Venäjä) (C‑748/21 P),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      edustajinaan M. Krestiyanova, avocate, ja N. Tuominen, avocată,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-9" title="page-1">
      valittajina,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      ja joissa muina osapuolina ovat
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi K. Blanck ja J.-F. Brakeland, sittemmin J.-F. Brakeland,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-12" title="page-1">
      vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      Eurofer, Association européenne de l’acier, ASBL, kotipaikka Luxemburg (Luxemburg), 
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-14" title="page-1">
      väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-15" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-16" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. L. Arastey Sahún, toisen jaoston puheenjohtaja A. Prechal (esittelevä tuomari) ja tuomari N. Wahl,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-17" title="page-1">
      julkisasiamies: N. Emiliou,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-18" title="page-1">
      kirjaaja: A. Calot Escobar,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-19" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-20" title="page-1">
      kuultuaan julkisasiamiehen 12.1.2023 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen, 
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-21" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-22" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">PAO Severstal (C‑747/21 P) ja Novolipetsk Steel PJSC (NLMK) (C‑748/21 P) vaativat valituksillaan kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 22.9.2021 antaman tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16, ei julkaistu, EU:T:2021:612) ja sen 22.9.2021 antaman tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16, ei julkaistu, EU:T:2021:611) (jäljempänä yhdessä valituksenalaiset tuomiot), joilla kyseinen tuomioistuin hylkäsi Severstalin ja NLMK:n kanteet, joilla vaadittiin kumoamaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 29.7.2016 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1328 (EUVL 2016, L 210, s. 1; jäljempänä riidanalainen asetus) siltä osin kuin kyseinen asetus koski niitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Huolimatta siitä, että polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21), jolla kumottiin ja korvattiin polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 (EUVL 2009, L 343, s. 51), sellaisena kuin se oli muutettuna 15.1.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 37/2014 (EUVL 2014, L 18, s. 1) (jäljempänä perusasetus), tuli voimaan ennen riidanalaisen asetuksen antamista, perusasetuksessa säädettyjä aineellisia oikeussääntöjä sovellettiin edelleen polkumyynnin ja aiheutuneen vahingon määrittämiseen nyt käsiteltävissä yhdistetyissä asioissa, koska riidanalaisen asetuksen antamisen taustalla ollut polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koski ajanjaksoa 1.4.2014–31.3.2015. Koska perusasetuksen säännöksillä on sama sisältö kuin asetuksessa 2016/1036 säädetyillä vastaavilla oikeussäännöillä, viimeksi mainittujen soveltamisesta tai niihin vetoamisesta nyt käsiteltäviin valituksiin johtaneissa menettelyissä ei kuitenkaan aiheudu seurauksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-27" title="page-2">
      ”Jos vientihintaa ei ole tai jos näyttää siltä, että vientihinta ei ole luotettava, koska viejän ja tuojan tai kolmannen osapuolen välillä on etuyhteys tai hyvitysjärjestely, vientihinta voidaan muodostaa sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyydään ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, tai jos tuotteita ei jälleenmyydä riippumattomalle ostajalle tai niitä ei jälleenmyydä samanlaisessa kunnossa, jossa ne olivat tuotaessa, millä tahansa muulla hyväksyttävällä perusteella.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-2">
      Kyseisissä tapauksissa tehdään oikaisuja tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten, myös verojen ja tullien, ja voittomarginaalin huomioon ottamiseksi luotettavan vientihinnan laskemiseksi unionin rajalla.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-29" title="page-2">
      Oikaistaviin kustannuksiin kuuluvat tuojan vastuulla tavallisesti olevat kustannukset, jotka kuitenkin maksaa sellainen osapuoli joko unionissa tai sen ulkopuolella, jolla näyttää olevan etuyhteys tai hyvitysjärjestely tuojan tai viejän kanssa, ja erityisesti seuraavat tekijät: tavanomainen kuljetus, vakuutus, käsittely, lastaus sekä liitännäiskustannukset, tullit, polkumyyntitullit sekä muut tuojamaassa tavaroiden tuonnin tai myynnin vuoksi maksettavat maksut sekä kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman asetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-31" title="page-2">
      ”Jos lopullisesti vahvistetut seikat osoittavat, että on kyse polkumyynnistä sekä sen aiheuttamasta vahingosta ja [Euroopan] unionin etu edellyttää toimia 21 artiklan mukaisesti, [Euroopan] komissio ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jos väliaikaiset tullit ovat voimassa, komissio aloittaa menettelyn viimeistään kuukausi ennen näiden tullien voimassaolon päättymistä. Polkumyyntitullin suuruus ei saa ylittää vahvistettua polkumyyntimarginaalia, ja sen olisi oltava kyseistä marginaalia alhaisempi, jos tämä alhaisempi määrä on riittävä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-3">
      ”Jos osapuoli, jota asia koskee, kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä tässä asetuksessa säädetyssä määräajassa tai merkittävällä tavalla vaikeuttaa tutkimuksia, alustavat tai lopulliset päätelmät, riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos todetaan, että kyseinen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja tällaisten tietojen sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asioiden tausta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asioiden taustat, sellaisina kuin ne on esitetty valituksenalaisissa tuomioissa, voidaan tiivistää tätä tuomiota varten seuraavasti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal ja NLMK ovat Venäjän oikeuden mukaisesti perustettuja yhtiöitä, jotka valmistavat ja myyvät terästuotteita, muun muassa kylmävalssattuja teräslevytuotteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio julkaisi 14.5.2015 Eurofer, Association européenne de l’acier, ASBL:n tekemän valituksen johdosta ilmoituksen tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL 2015, C 161, s. 9).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koski ajanjaksoa 1.4.2014–31.3.2015. Vahingon arviointiin vaikuttavien seikkojen tarkastelu kattoi ajanjakson 1.1.2011–31.3.2015 (jäljempänä tarkastelujakso).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstalin ja NLMK:n toimitettua vastauksensa polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen ja komission tehtyä tarkastuskäyntejä kyseisten yritysten ja niihin etuyhteydessä olevien tukkukauppiaiden toimitiloihin komissio ilmoitti kyseisille yrityksille 30.10.2015 päivätyillä kirjeillä aikomuksestaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa sillä perusteella, että kyseiset yritykset eivät olleet vastauksissaan antaneet tarvittavia tietoja asetetussa määräajassa ja että ne olivat haitanneet tutkimuksen moitteetonta kulkua jättämällä pyydetyt asiakirjat esittämättä tarkastuskäynnin alussa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal ja NLMK vastustivat 13.11.2015 päivätyillä erillisillä kirjeillä kyseisen artiklan soveltamista ja ilmaisivat halunsa jatkaa yhteistyötä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio antoi 29.7.2016 riidanalaisen asetuksen, jonka 1 artiklassa todettiin yhtäältä, että otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevia raudasta tai seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, valmistettuja kaikenlevyisiä kylmävalssattuja pleteroimattomia ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomia, ei enempää valmistettuja kuin kylmävalssattuja levyvalmisteita, jotka luokitellaan tiettyihin CN-koodeihin (jäljempänä tarkasteltavana oleva tuote), ja toisaalta, että tullin määrä oli Severstalin tuonnin osalta 34 prosenttia ja NLMK:n tuonnin osalta 36,1 prosenttia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Menettelyt unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalaiset tuomiot</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal ja NLMK vaativat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 28.10.2016 toimittamillaan kannekirjelmillä riidanalaisen asetuksen kumoamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen jaoston puheenjohtaja hyväksyi kahdella 31.5.2017 antamallaan määräyksellä Euroferin väliintulijaksi tukemaan komission vaatimuksia Severstalin ja NLMK:n vireille panemissa menettelyissä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal esitti kanteensa tueksi kuusi kanneperustetta ja NLMK oman kanteensa tueksi viisi kanneperustetta. Nyt käsiteltävien valitusten kannalta merkityksellisiä ovat ainoastaan unionin yleisen tuomioistuimen arvioinnit Severstalin tuomioon Severstal v. komissio (T‑753/16) johtaneessa asiassa esittämistä ensimmäisestä ja kuudennesta kanneperusteesta ja NLMK:n tuomioon NLMK v. komissio (T‑752/16) johtaneessa asiassa esittämistä toisesta ja viidennestä kanneperusteesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal väitti mainitulla ensimmäisellä kanneperusteellaan ja NLMK mainitulla toisella kanneperusteellaan, että komissio oli rikkonut perusasetuksen 18 artiklaa, tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT) VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen (EYVL 1994, L 336, s. 103) 6.8 artiklaa ja kyseisen sopimuksen liitettä II sekä loukannut suhteellisuusperiaatetta ja tehnyt vielä ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, etteivät kyseiset yritykset olleet toimineet täydessä yhteistyössä, minkä vuoksi huomioon oli otettava käytettävissä olleet tiedot. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisilla tuomioilla kyseiset kanneperusteet ja vahvisti olennaisilta osin, että Severstal ja NLMK eivät olleet toimittaneet kaikkia luotettavia ja komission tutkimuksen kannalta tarpeellisia tietoja, joten komissio saattoi virhettä tekemättä soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä 15 kohdassa tarkoitetuissa Severstalin kuudennessa ja NLMK:n viidennessä kanneperusteessa komissiota moitittiin lähinnä siitä, että se oli rikkonut perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa ja 9 artiklan 4 kohtaa ja tehnyt ilmeisiä arviointivirheitä vahingon poistamisen edellyttämän tason määrittämisessä. Ne väittivät erityisesti, että komissio oli vahvistanut unionin tuotannonalalle kohtuuttoman ja liiallisen voittomarginaalin ja tehnyt virheen soveltaessaan analogisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa vahinkomarginaalin laskemiseksi. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisissa tuomioissa kyseiset kanneperusteet ja katsoi, että komissio oli määrittänyt vahingon poistamiseksi tarvittavan tason virhettä tekemättä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten vaatimukset ja menettely unionin tuomioistuimessa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal vaatii asiassa C‑747/21 P tekemässään valituksessa, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa asiassa Severstal v. komissio (T‑753/16) annetun tuomion</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ratkaisee asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toissijaisesti palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa komission korvaamaan unionin tuomioistuimessa ja yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">NLMK vaatii asiassa C‑748/21 P tekemässään valituksessa, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa asiassa NLMK v. komissio (T‑752/16) annetun tuomion</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ratkaisee asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toissijaisesti palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa komission korvaamaan unionin tuomioistuimessa ja yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin hylkää molemmat valitukset perusteettomina ja velvoittaa Severstalin ja NLMK:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen presidentti kehotti 21.9.2022 asianosaisia ottamaan kantaa asioiden C‑747/21 P ja C‑748/21 P mahdolliseen yhdistämiseen jatkokäsittelyä ja tuomion antamista varten.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio ilmoitti 22.9.2022 päivätyillä kirjeillä unionin tuomioistuimelle, ettei se vastusta asioiden yhdistämistä. Severstal ilmoitti 28.9.2022 päivätyllä kirjeellä unionin tuomioistuimelle hyväksyvänsä asioiden yhdistämisen. Samana päivänä päivätyllä kirjeellä NLMK vastusti asioiden yhdistämistä jatkokäsittelyä varten esittämättä tältä osin perusteluja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiat C‑747/21 P ja C‑748/21 P yhdistettiin unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 54 artiklan nojalla 18.10.2022 annetulla unionin tuomioistuimen päätöksellä jatkokäsittelyä ja tuomion antamista varten.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisia kehotettiin 24.10.2022 päivätyllä kirjeellä vastaamaan tiettyihin unionin tuomioistuimen prosessinjohtotoimena esittämiin kysymyksiin. Komissio vastasi kysymyksiin 24.11.2022. Severstal ja NLMK vastasivat niihin 1.12.2022.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valitukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal ja NLMK vetoavat valitustensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen, joista ensimmäinen koskee oikeudellisia virheitä perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan tulkinnassa, selvitysaineiston ottamista huomioon vääristyneellä tavalla ja aineellisesti paikkansapitämättömiä toteamuksia tosiseikoista, toinen oikeudellisia virheitä kyseisen asetuksen 9 artiklan 4 kohdan soveltamisessa ja tulkinnassa ja kolmas oikeudellisia virheitä mainitun asetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltamisessa ja tulkinnassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska sekä Severstalin että NLMK:n esittämät valitusperusteet ovat suurelta osin samansisältöisiä, ne tutkitaan yhdessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäiset valitusperusteet</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat väittävät ensinnäkin, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa virheellisesti, kun se arvioi sitä, miten komissio sovelsi kyseistä säännöstä riidanalaisessa asetuksessa, ottamatta ensin kantaa siihen, oliko tarkasteltavana oleva tuote lopputuote vai puolivalmis tuote. Perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltamisen valvonnassa noudatettavat kriteerit riippuvat niiden mukaan tähän kysymykseen annettavasta vastauksesta. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään perustellut päätöstään luokitella kyseessä olevat tuotteet puolivalmiiksi tuotteiksi, ja se rajoitti virheellisesti komission tutkimuksia koskevaa valvontaansa. Näillä perusteilla Severstal ja NLMK riitauttavat tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 32, 56, 58 ja 68 kohdan sekä tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 33, 50, 56, 79, 80 ja 163 kohdan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin otti selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla ja teki valituksenalaisissa tuomioissa aineellisesti paikkansapitämättömiä toteamuksia tosiseikoista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal riitauttaa erityisesti tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 70, 72, 80, 81, 83, 84, 90–94, 97 ja 102 kohdan ja esittää seuraavat väitteet:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kyseisen tuomion 70 ja 81 kohdassa esitetty arviointi, jonka mukaan komissio ei ollut voinut tarkistaa, oliko raaka-aineiden kokonaishankintakustannukset otettu tarkasti huomioon Severstalin kirjanpidossa, on aineellisesti virheellinen, kun otetaan huomioon sen polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen antaman vastauksen liitteen F‑14b ja tarkastusasiakirjan nro 11 sisältö</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">mainitun tuomion 72 kohdassa esitetty arviointi, jonka mukaan Severstal ei ollut ilmoittanut kyseisen vastauksen liitteessä F‑14 A valmistuskustannuksiaan komission käyttöön ottaman eri tuotevalvontakoodeihin perustuvan kustannusluokituksen mukaisesti, on aineellisesti virheellinen, koska kyseisessä kohdassa mainitaan, että Severstal oli paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin aikana yhtenäistänyt omaa luokitustaan sen tuotevalvontakoodeihin perustuvan kustannusluokituksen kanssa, jota komissio oli pyytänyt käyttämään</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">saman tuomion 80 ja 89 kohdassa esitetty arviointi, jonka mukaan Severstal ei ollut osoittanut, ettei sillä ollut hallussaan tarvittavia tietoja, on virheellinen, koska Severstal oli osoittanut, että sen sisäinen tietokonepohjainen SAP ERP ‑kirjanpitojärjestelmä (jäljempänä SAP-järjestelmä) ei ”kohdistanut” raaka-ainekustannuksia tarkasteltavana olevalle tuotteelle vaan ne esitettiin jokaisessa tuotantovaiheessa ”kumulatiivisena” tuotantokoodikohtaisesti</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 90–93 kohdassa esitetty arviointi, jonka mukaan Severstal oli hyväksynyt kaksi erilaista jakoperustetta raaka-ainekustannusten jakamiseksi, on aineellisesti virheellinen, kun otetaan huomioon Severstalin vastaus komission 10.9.2015 päivättyyn kirjeeseen, jossa sitä kehotettiin korjaamaan tietyt puutteet, ja asiakirja nro 16, jonka Severstal toimitti paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">NLMK riitauttaa tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 54–57, 68 ja 77–79 kohdan sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin otti niissä selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla tai teki aineellisesti paikkansapitämättömiä toteamuksia tosiseikoista asiakirjojen nro 23, nro 25, nro 28 ja nro 34 osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Erityisesti NLMK väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen kyseisen tuomion 55, 68 ja 123 kohdassa esittämässä arvioinnissa otetaan asiakirjassa nro 34 ilmaistut seikat huomioon vääristyneellä tavalla. Toisin kuin kyseisistä kohdista ilmenee, asiakirjalla nro 34 oli siten sama sisältö kuin asiakirjalla nro 23, joka otettiin vastaan ja tutkittiin paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin aikana ja jossa ilmaistaan siirrettyjen puolivalmiiden tuotteiden määrät ja kokonaiskustannukset. Niinpä tältä osin ei olisi voitu katsoa, että kyseinen asiakirja nro 34 sisälsi uusia tietoja tai että se olisi esitetty myöhässä. Lisäksi komissio käytti kyseistä asiakirjaa nro 34 ainoastaan kokonaismäärien ja ‑summien määrittämiseen eikä siihen tarkoitukseen, jota varten sitä oli pyydetty, eli tietojen erittelemiseen koodikohtaisesti. Tällainen käyttö johti komissio virheeseen laskelmien keskinäistä suhdetta koskevassa arvioinnissa ja absurdiin päätelmään, jonka mukaan NLMK oli myynyt enemmän kuin tuottanut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">NLMK riitauttaa myös kyseisen tuomion 81 ja 116 kohdan sillä perusteella, että vastoin unionin yleisen tuomioistuimen kyseisissä kohdissa esittämää arviointia se oli toimittanut asianmukaisia, kattavia ja todennettavissa olevia tietoja. NLMK:n mukaan asiakirjoissa nro 23 ja nro 34 annettujen tietojen tarkastelun perusteella voitiin todeta, että sen suorittamaa laskelmien yhtenäistämistä tuki SAP-järjestelmästä peräisin oleva selvitysaineisto, joka oli tarkastettu paikan päällä tehtyjen tarkastuskäyntien aikana, että sen antamat selitykset olivat loogisia eivätkä ristiriitaisia ja että ne ilmensivät integroidun terästehtaan monimutkaista kirjanpitorakennetta. Komissio ei ollut sen mukaan ymmärtänyt, että määrittämättömien kustannusten (jotka oli jo aikaisemmin vähennetty) perusteella tehtävä lisävähennys oli välttämätön uudelleenkäytettävän jätteen eli metalliromun valmistuskustannusten mukauttamiseksi niiden markkina-arvoon, johon kyseinen metalliromu arvostettiin tuotannossa. Tällainen ymmärtämättömyys oli sen mukaan syynä virheelliseen päätelmään, jonka mukaan ensinnäkin se oli myynyt enemmän kuin tuottanut ja jonka mukaan toiseksi kaikki tiedot olivat epäluotettavia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoo, että ensimmäiset valitusperusteet on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin niillä pyritään siihen, että unionin tuomioistuin tutkii tosiseikat uudelleen, ja että ne ovat muilta osin perusteettomia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin siltä osin kuin valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa virheellisesti, koska se ei tutkinut eikä perustellut sitä, onko tarkasteltavana oleva tuote luokiteltava lopputuotteeksi vai puolivalmiiksi tuotteeksi, ennen kuin se arvioi, miten komissio oli soveltanut kyseistä säännöstä riidanalaisessa asetuksessa, vaikka kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen tarpeellisten tietojen tutkimisessa sovellettavat kriteerit ovat erilaiset riippuen kyseisestä luonnehdinnasta, on hylättävä komission kyseisen väitteen tutkittavaksi ottamista vastaan esittämät perustelut. Toisin kuin komissio väittää, mainittu väite sisältää oikeudellisen eikä tosiseikkoja koskevan kysymyksen, koska se koskee perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltamisessa noudatettavia kriteerejä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Väitteen asiasisällön osalta on muistutettava, että kyseisessä säännöksessä annetaan komissiolle mahdollisuus tehdä polkumyyntiä ja vahinkoa koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos asianomainen osapuoli ei tee yhteistyötä polkumyyntitutkimuksessa kieltäytymällä antamasta tarvittavia tietoja, jättämällä ne toimittamatta kyseisessä asetuksessa säädetyssä määräajassa tai vaikeuttamalla merkittävällä tavalla tutkimusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että mainitussa säännöksessä tarkoitettu käsite ”tarvittavat tiedot” vastaa asianomaisten osapuolten hallussa olevia tietoja, joiden perusteella komissio voi saattaa polkumyyntitutkimuksensa päätökseen tekemällä alustavia tai lopullisia päätelmiä, olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä (ks. vastaavasti tuomio 14.12.2017, EBMA v. Giant (China), C‑61/16 P, EU:C:2017:968, 47–49 ja 57 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on lisäksi täsmentänyt, arviointi, jonka perusteella voidaan määrittää, onko tietty tieto perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ”tarvittava tieto”, on tehtävä ottamalla huomioon kunkin tutkimuksen erityiset olosuhteet eikä abstraktisti (tuomio 14.12.2017, EBMA v. Giant (China), C‑61/16 P, EU:C:2017:968, 49 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kyseinen arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti ottaen huomioon se, että komission on voitava tällaisten tietojen perusteella saattaa polkumyyntitutkimuksensa päätökseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niinpä merkityksellinen arviointiperuste sen ratkaisemiseksi, onko asianomaisen osapuolen hallussa oleva tieto tarpeen perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on sama kunkin tutkimuksen erityisistä olosuhteista riippumatta. Kaikissa tapauksissa on nimittäin ratkaistava, voiko komissio kyseisten tietojen perusteella tehdä päätelmät, jotka sen on tehtävä kyseessä olevassa polkumyyntitutkimuksessa. Se, onko tarkasteltavana oleva tuote lopputuote vai puolivalmis tuote, ei siis voi vaikuttaa kyseisen säännöksen soveltamista koskevaan kriteeriin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi siltä osin kuin valittajat vetoavat siihen, että unionin yleinen tuomioistuin laiminlöi perusteluvelvollisuutensa, on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuomion perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä unionin yleisen tuomioistuimen päättely siten, että niille, joita ratkaisu koskee, selviävät sen syyt ja että unionin tuomioistuin voi tutkia ratkaisun laillisuuden (tuomio 13.12.2018, Euroopan unioni v. Kendrion, C‑150/17 P, EU:C:2018:1014, 80 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisin kuin valittajat väittävät, tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 46–102 kohdasta ja tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 38–91 kohdasta ilmenee, että unionin yleinen tuomioistuin esitti riittävällä tavalla syyt, joiden vuoksi se katsoi, että komissio oli soveltanut oikein perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa Severstaliin ja NLMK:hon menettelyssä, joka johti riidanalaisen asetuksen antamiseen. Valittajat saattoivat esitettyjen seikkojen ansiosta saada selville unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun perustelut ja unionin tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niinpä on hylättävä perusteettomana valittajien väite, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa virheellisesti siksi, ettei se tutkinut eikä perustellut sitä, oliko tarkasteltavana oleva tuote luokiteltava puolivalmiiksi tuotteeksi, ennen kuin se arvioi sitä, miten komissio oli soveltanut kyseistä säännöstä valittajiin riidanalaisessa asetuksessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi siltä osin kuin Severstal nostaa esiin komission harkintavaltaan kohdistuvan tuomioistuinvalvonnan ja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin ei nyt käsiteltävässä asiassa tulkinnut ja soveltanut oikein perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa, koska se rajoitti liikaa komission tutkimuksen kohdistuvaa valvontaansa, on todettava, että Severstal ei yksilöi riittävällä tavalla sitä oikeudellista virhettä, jonka se väittää unionin yleisen tuomioistuimen tehneen. Väite on siten jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi siltä osin kuin valittajat väittävät unionin yleisen tuomioistuimen ottaneen tietyn selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla ja tehneen aineellisesti paikkansapitämättömiä toteamuksia tosiseikoista, on muistutettava, että SEUT 256 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan muutosta voidaan hakea vain oikeuskysymysten osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimella ei siten ole valitusasioissa toimivaltaa määrittää asian tosiseikastoa eikä lähtökohtaisesti myöskään arvioida sitä selvitystä, johon unionin yleinen tuomioistuin on asian tosiseikastoa määrittäessään tukeutunut. Silloin, kun tämä selvitys on saatu asianmukaisesti ja todistustaakkaa sekä asian selvittämistä koskevia menettelysääntöjä ja yleisiä oikeusperiaatteita on noudatettu, ainoastaan unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida sille esitetyn selvityksen näyttöarvoa (tuomio 11.5.2017, Dyson v. komissio, C‑44/16 P, EU:C:2017:357, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisellä tuomioistuimella on tällainen yksinomainen toimivalta, ellei kysymys ole määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyydestä tai siitä, että sille esitetty selvitys on otettu huomioon vääristyneellä tavalla. Unionin tuomioistuimen valvontavalta muutoksenhaun yhteydessä ulottuu nimittäin tosiseikkojen määrittämisen osalta siihen, käykö määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys ilmi asiakirja-aineistosta, ja siihen, onko unionin yleinen tuomioistuin tosiseikastoa arvioidessaan ottanut selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla (ks. vastaavasti tuomio 6.1.2004, BAI ja komissio v. Bayer, C‑2/01 P ja C‑3/01 P, EU:C:2004:2, 47 kohta ja tuomio 11.5.2017, Dyson v. komissio, C‑44/16 P, EU:C:2017:357, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On myös muistutettava, että jos valittaja väittää unionin yleisen tuomioistuimen ottaneen selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla, sen on SEUT 256 artiklan, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäisen kohdan ja työjärjestyksen 168 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti ilmoitettava täsmällisesti ne seikat, jotka se katsoo unionin yleisen tuomioistuimen ottaneen huomioon vääristyneellä tavalla, ja näytettävä toteen ne arviointivirheet, joiden takia unionin yleinen tuomioistuin on sen mukaan päätynyt tähän. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen on ilmettävä asiakirja-aineistosta selvästi ilman, että tosiseikastoa ja selvitystä on tarpeen ryhtyä arvioimaan uudelleen (tuomio 10.11.2022, komissio v. Valencia Club de Fútbol, C‑211/20 P, EU:C:2022:862, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Sama koskee valittajan mainitsemaa tosiseikkoja koskevien toteamusten aineellista virheellisyyttä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal väittää asiassa C‑747/21 P ensinnäkin, että unionin yleinen tuomioistuin teki aineellisesti virheellisen tosiseikkoja koskevan toteamuksen tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 70 ja 81 kohdassa esittämällä, ettei komissio ollut voinut tarkistaa, oliko raaka-aineiden kokonaishankintakustannukset otettu tarkasti huomioon Severstalin kirjanpidossa ja oliko ne todella sisällytetty tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuskustannuksiin, koska Severstalin polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen antaman vastauksen liitteessä F‑14b, jonka otsikko on ”Alkuperäinen kustannusselvitys”, ja tarkastusasiakirja nro 11, joka mainitaan komission asiakirjaluettelossa otsikolla ”Tavanomaisten kustannusten yhtenäistäminen SAP-järjestelmän kanssa”, osoitettiin kyseisten raaka-aineiden kokonaiskustannukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomautettava, että tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 70 ja 81 kohdasta ilmenee, että unionin yleisen tuomioistuimen arviointi perustui siihen, että oli kiistatonta, että ilmoitettuihin kustannuksiin kuuluivat ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen ”myyntikustannukset” eikä lisäksi myös kytkösmarkkinoille tarkoitettujen tuotteiden kustannuksia. Liitteestä F‑14b ei kuitenkaan ilmene selvästi, että kytköstuotteiden kustannukset olisi otettu mukaan ja että ne olisi siten voitu tarkastaa. Mitä tulee tarkastusasiakirjaan nro 11, joka väitetään mainittavan komission asiakirjaluettelossa otsikolla ”Tavanomaisten kustannusten yhtenäistäminen SAP-järjestelmän kanssa”, Severstal ei ole esittänyt sitä eikä antanut siitä täsmennyksiä. Lisäksi kyseinen asiakirja ei sisälly kuvaukseen asianosaisten asiassa T‑753/16 jättämien kirjelmien liitteistä. Niinpä Severstal ei ole osoittanut olevan ilmeistä, että mainitussa asiakirjassa esitetyt kustannukset sisältäisivät kytköstuotteiden kustannukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi siltä osin kuin Severstal väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 72 kohdassa esittämä toteamus, jonka mukaan Severstal ei ollut ilmoittanut valmistuskustannuksiaan polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen annetun vastauksen liitteessä F‑14 A komission käyttöön ottamaan eri tuotevalvontakoodeihin perustuvan kustannusluokituksen mukaisesti, on aineellisesti virheellinen siitä syystä, että kyseisessä kohdassa mainitaan, että Severstal oli paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin aikana yhtenäistänyt omaa luokitustaan komission pyytämän tuotevalvontakoodeihin perustuvan kustannusluokittelun kanssa, on huomattava, että Severstal lainaa mainittua kohtaa typistetysti. Siinä nimittäin täsmennetään, että tarkastuskäynnin aikana annetut tiedot ”rajoittuivat kuitenkin – kuten [valittaja] vahvisti suullisessa käsittelyssä – ’myytyjen’ tuotteiden valmistuskustannuksiin eikä sisältänyt yrityksessä jalostettuihin tuotteisiin liittyviä valmistuskustannuksia”. Tästä seuraa, että Severstal ei ollut tosiasiallisesti ilmoittanut kaikkia valmistuskustannuksiaan komission käyttöön ottaman eri tuotevalvontakoodeihin perustuvan kustannusluokituksen mukaisesti, eikä asiassa ole osoitettu, että tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 72 kohdassa esitetyt toteamukset olisivat aineellisesti virheellisiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi siltä osin kuin Severstal riitauttaa kyseisen tuomion 80 ja 89 kohdassa esitetyn arvioinnin, jonka mukaan se ei ollut osoittanut, ettei sillä ollut hallussaan tarvittavia tietoja, on mainittava, että riitauttaminen on hylättävä, koska Severstal ei esitä riittävällä tavalla kyseessä olevia aineellisia epätarkkuuksia eikä sitä selvitysaineistoa, jonka unionin yleinen tuomioistuin olisi tältä osin ottanut huomioon vääristyneellä tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi siltä osin kuin Severstal riitauttaa mainitun tuomion 90–93 kohdassa esitetyt arvioinnit sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että Severstal oli käyttänyt raaka-ainekustannusten osalta kahta erilaista jakoperustetta, ja hyväksynyt lainvastaisesti oikaisut tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuskustannuksiin, on todettava, että Severstal vaatii todellisuudessa tosiseikkojen ja selvitysaineiston arviointia uudelleen ilmoittamatta riittävän täsmällisesti niitä aineellisia epätarkkuuksia tai vääristyneellä tavalla huomioon ottamisia, joista se moittii unionin yleistä tuomioistuinta, tai näyttämättä toteen arviointivirheitä, joiden takia unionin yleinen tuomioistuin valittajan mukaan päätyi niihin. Tällainen riitauttaminen on siten jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidenneksi on todettava siltä osin kuin Severstal riitauttaa saman tuomion 94, 97 ja 102 kohdan, ettei se esitä syitä, joiden vuoksi kyseisiin kohtiin sisältyvät arvioinnit olisivat oikeudellisesti virheellisiä, joten myös tämä riitauttaminen on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">NLMK katsoo asiassa C‑748/21 P, että unionin yleinen tuomioistuin otti tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 55, 68 ja 123 kohdassa selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla, kun se katsoi olennaisilta osin, ettei NLMK ollut toimittanut tietoja tarkasteltavana olevan lopputuotteen ja puolivalmiin tuotteen kokonaistuotantomääristä ja ‑kustannuksista, vaikka kyseiset tiedot sisältyvät asiakirjoihin nro 23 ja nro 34, jotka toimitettiin komissiolle paikan päällä suoritetun tarkastuskäynnin yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomautettava, että – kuten tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 54 kohdasta ilmenee – NLMK ei ole kiistänyt sitä, ettei se ollut ilmoittanut tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon kokonaismäärää polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa. Kuten komissio on esittänyt ilman, että tätä olisi kiistetty, se totesi näin sen jälkeen, kun asiakirja nro 23 oli esitetty paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä, pyrkiessään varmistamaan, että valmistusvaiheessa olevien tuotteiden varastojen vaihteluun, jonka se katsoi koskevan puolivalmiita tuotteita, joiden määrää ei ollut ilmoitettu kyseisessä vastauksessa, liittyvät kustannukset olivat oikeat. Kyseisen toteamuksen jälkeen komissio pyysi NLMK:ta toimittamaan sille tiedot tutkimuksen kohteena olevan puolivalmiin tuotteen kustannuksista tuotelajeittain. Vastauksena kyseiseen pyyntöön NLMK toimitti tarkastuskäynnin päätteeksi asiakirjan nro 34. Asiakirjojen nro 23 ja nro 34 sisältö on päällekkäinen siltä osin kuin molempiin sisältyy tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon kokonaismääristä ja niihin liittyvistä kokonaiskustannuksista sekä lopputuotteen että puolivalmiin tuotteen osalta. Ne eroavat kuitenkin toisistaan siinä, että asiakirja nro 34 sisältää myös puolivalmiiden tuotteiden tuotelajikohtaisia kustannus- ja määrätietoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan ottanut kyseisiä asiakirjoja huomioon vääristyneellä tavalla, kun se katsoi ensinnäkin tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 68 kohdassa, että asiakirja nro 34 oli esitetty myöhässä, että sitä ei ole voitu tarkastaa paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen ja että se ei ole pelkkä asiakirjassa nro 23 annettujen tietojen erittely tuotantokoodeihin jaoteltuna vaan se esitettiin eri asiayhteydessä, jotta voitaisiin sovittaa yhteen tuotantovaiheessa olevien tuotteiden varaston vaihtelujen perusteella vähennettävät kustannukset. sellaisina kuin ne ilmoitettiin polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa, ja toiseksi kyseisen tuomion 55 kohdassa, että asiakirjaan nro 34 sisältyvillä tiedoilla ei korjattu NLMK:n, joka ei ollut ilmoittanut tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotantomäärää ja ‑kapasiteettia, laiminlyönnistä aiheutuneita puutteita mutta komissio saattoi niiden perusteella todeta epäjohdonmukaisuuden NLMK:n ilmoittamissa tuotantotiedoissa, koska ne osoittivat NLMK:n ilmoittaneen myymänsä määrän kokonaisuudessaan suuremmaksi kuin se, mihin tuotanto antoi mahdollisuuden, kun otetaan huomioon varastojen vaihtelut, hävikki ja jätteet, sellaisina kuin se oli ne ilmoittanut, sekä kolmanneksi mainitun tuomion 123 kohdassa, että NLMK ei ollut kyennyt tukemaan väitteitään, joiden mukaan huomioon oli otettava ne sen myyntimääriä koskevat tiedot, jotka sisältyivät jo kyseiseen vastaukseen tai paikan päällä kerättyihin asiakirjoihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällaiset unionin yleisen tuomioistuimen arvioinnit koskevat nimittäin asiakirjojen nro 23 ja nro 34 todistusarvoa, kun otetaan huomioon se, että komissio oli tarkastanut niihin sisältyvät tiedot sen jälkeen, kun ne oli esitetty riidanalaisen asetuksen antamiseen johtaneessa hallinnollisessa menettelyssä. Kyseiset arvioinnit ovat kuitenkin tosiseikkoja koskevia arviointeja, jotka eivät kuulu unionin tuomioistuimen muutoksenhakuasiassa harjoittaman valvonnan piiriin lukuun ottamatta niiden huomioon ottamista vääristyneellä tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samoin NLMK väittää virheellisesti, että unionin yleinen tuomioistuin otti tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 81 ja 116 kohdassa vääristyneellä tavalla huomioon tiedot, jotka NLMK oli toimittanut jätteiden ja hävikin kaksinkertaisen vähentämisen osalta, katsomalla, etteivät kyseiset tiedot olleet luotettavia. NLMK:n esittämissä väitteissä nimittäin tyydytään kyseenalaistamaan unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikoista tekemä arviointi osoittamatta, että tosiseikat olisi otettu huomioon vääristyneellä tavalla tai että tosiseikkoja koskevat toteamukset olisivat aineellisesti virheellisiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin NLMK vetoaa väitteidensä tueksi asiakirjoihin nro 25 ja nro 28, on vielä todettava, ettei se esitä, mistä syistä kyseisten asiakirjojen sisältö olisi otettu huomioon vääristyneellä tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella valittajien väitteet siitä, että unionin yleinen tuomioistuin otti selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla ja teki aineellisesti virheellisiä toteamuksia tosiseikoista, on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niinpä ensimmäiset valitusperusteet on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiset valitusperusteet</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Severstal ja NLMK väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin teki tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 243–257 kohdassa ja tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 209–223 kohdassa virheitä tulkitessaan ja valvoessaan sitä, miten komissio oli soveltanut perusasetuksen 9 artiklan 4 kohtaa, sekä jättäessään vastaamatta valittajien väitteisiin. Lisäksi valittajat katsovat, että unionin yleinen tuomioistuin laiminlöi perusteluvelvollisuutensa, kun otetaan huomioon niiden tältä osin esittämät väitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat arvostelevat unionin yleistä tuomioistuinta erityisesti siitä, että se vahvisti, että komissio saattoi maailmanlaajuisen finanssikriisin vuoksi katsoa, että vuosi 2008 oli viimeisin edustava vuosi, jonka perusteella voitiin määrittää unionin tuotannonalan tavoitevoittomarginaali kyseisen 9 artiklan 4 kohdan soveltamista varten, vaikka kyseinen vuosi ei kuulunut tarkastelujaksoon. Nyt käsiteltävässä asiassa mainittu vuosi on niiden mukaan liian kaukainen, jotta sitä voitaisiin pitää tällaisena, ja ne katsovat sen valinnan olevan seuraus mainitun 9 artiklan 4 kohdan virheellisestä soveltamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat katsovat lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin loukkasi luottamuksensuojan periaatetta katsomalla, että tarkastelujakso ei sitonut komissiota siltä osin kuin sen piti valita kyseessä olevan voittomarginaalin määrittämisessä käytettävä viimeisin edustava vuosi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi vuoden 2008 valitseminen viitevuodeksi kyseisen voittomarginaalin määrittämistä varten oli niiden mukaan finanssikriisin vuoksi ristiriidassa tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 151 ja 152 kohdassa sekä tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 185 ja 186 kohdassa esitetyn arvioinnin kanssa. Niiden mukaan unionin yleinen kieltäytyi kyseisissä kohdissa vastaamasta valittajien väitteisiin, jotka koskivat finanssikriisin huomioon ottamista unionin tuotannonalan tuotantokustannusten arvioinnin, joka liittyi unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon määrittämiseen, yhteydessä. Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi siten niiden mielestä mielivaltaisesti komission lähestymistavan, jonka mukaan finanssikriisi oli otettava huomioon siinä yhteydessä, kun unionin tuotannonalan tavoitevoittomarginaali vahvistetaan perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi, mutta ei siinä yhteydessä, kun arvioidaan kyseistä vahinkoa. Tällainen voittomarginaali ei kuitenkaan valittajien mielestä vastaa sitä voittomarginaalia, joka olisi toivottavaa unionin tuotannonalan selviytymisen ja/tai pääoman riittävän tuoton varmistamiseksi maailmanlaajuisen finanssikriisin kaltaisen ulkoisen tapahtuman ilmaantumisen jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat väittävät ensisijaisesti, että finanssikriisi voi olla mainittua vahinkoa laskettaessa huomioon otettava seikka, joten asianomaisista maista peräisin oleva tuonti ei voi olla ainoa unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon taustalla oleva merkityksellinen tekijä. Koska unionin yleinen tuomioistuin ei vastannut kyseisiin väitteisiin, se teki valittajien mukaan ilmeisen arviointivirheen ja laiminlöi perusteluvelvollisuutensa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ne väittävät toissijaisesti, että vaikka finanssikriisi ei olisi huomioon otettava merkityksellinen tekijä, kun arvioidaan kyseessä olevan vahingon ja kyseessä olevan tuonnin välistä syy-yhteyttä, unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt todeta, ettei komissio voinut valita vuotta 2008 viitevuodeksi unionin tuotannonalan voittomarginaalin laskemista varten.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoo, että toiset valitusperusteet ovat tehottomia siltä osin kuin ne koskevat tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 151 ja 152 kohtaa sekä tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 185 ja 186 kohtaa ja että ne ovat muilta osin perusteettomia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat väittävät toisilla valitusperusteillaan lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin yhtäältä teki oikeudellisia virheitä perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan tulkinnassa ja soveltamisessa sekä toisaalta loukkasi luottamuksensuojan periaatetta ja laiminlöi perusteluvelvollisuutensa, koska se ei valinnut unionin tuotannonalan tavoitevoittomarginaalin määrittämisessä käytettäväksi viimeisimmäksi edustavaksi vuodeksi jotakin tarkastelujaksoon kuuluvaa vuotta vaan vuoden 2008.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuin on valitusasioissa lähtökohtaisesti toimivaltainen arvioimaan ainoastaan sitä oikeudellista ratkaisua, jonka unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt sille esitetyistä perusteista (tuomio 12.9.2017, Anagnostakis v. komissio, C‑589/15 P, EU:C:2017:663, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Valittajien väite, jonka mukaan se, että vuosi 2008 valittiin viimeisimmäksi edustavaksi vuodeksi unionin tuotannonalan tavoitevoittomarginaalin määrittämistä varten, oli luottamuksensuojan periaatteen vastaista, esitettiin ensimmäisen kerran vasta muutoksenhakuvaiheessa. Niinpä kyseinen väite on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi valittajien väitteet siitä, että unionin yleinen tuomioistuin kieltäytyi ottamasta finanssikriisin vaikutuksia huomioon unionin tuotannonalan kärsimän vahingon sekä kyseisen vahingon ja kyseessä olevan tuonnin välisen syy-yhteyden arvioinnissa, sellaisena kuin se käy ilmi tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 151 ja 152 kohdasta sekä tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 185 ja 186 kohdasta, on hylättävä tehottomina. Unionin yleinen tuomioistuin nimittäin arvioi vahingon ja syy-yhteyden siinä yhteydessä, kun se tutki NLMK:n tuomioon NLMK v. komissio (T‑752/16) johtaneessa menettelyssä esittämän kolmannen ja neljännen kanneperusteen ja Severstalin tuomioon Severstal v. komissio (T‑753/16) johtaneessa menettelyssä esittämän neljännen ja viidennen kanneperusteen. Unionin yleisen tuomioistuimen kyseisiä kanneperusteita koskeva tutkinta ei kuitenkaan ole nyt käsiteltävien valitusten kohteena. Niinpä valittajien kyseisiin valituksenalaisten tuomioiden kohtiin kohdistuvat väitteet eivät niiden mahdollisesta paikkansapitävyydestä riippumatta voi missään tapauksessa johtaa kyseisten tuomioiden kumoamiseen. Samoista syistä ne valittajien väitteet, joiden mukaan unionin yleinen tuomioistuin ei perustellut sitä, miksi se hylkäsi niiden väitteet, jotka koskivat finanssikriisin vaikutuksia kyseisen vahingon ja kyseisen syy-yhteyden arviointiin, on myös todettava tehottomiksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi valittajien niiden väitteiden osalta, joiden mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisia virheitä perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan tulkinnassa ja soveltamisessa, on muistutettava, että kyseisen säännöksen viimeisessä virkkeessä ilmaistaan ”alemman tullin sääntö”, jonka mukaan polkumyyntitullin määrän on oltava vahvistettua polkumyyntimarginaalia alhaisempi, jos tämä alhaisempi määrä on riittävä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies on esittänyt ratkaisuehdotuksensa 52 kohdassa, kyseisen säännön tavoitteena on välttää se, että asetettava polkumyyntitulli ylittää sen, mikä on tarpeen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kyseiselle tuotannonalalle aiheuttaman vahingon poistamiseksi. Tällainen sääntö on perusteltu, kun otetaan huomioon polkumyyntitullien luonne ja tarkoitus, sillä ne eivät ole rangaistusseuraamuksia eivätkä kompensaatiotoimenpiteitä, joilla korvattaisiin kärsitty vahinko, vaan puolustautumistoimenpiteitä polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin perustuvaa vilpillistä kilpailua vastaan (ks. vastaavasti tuomio 3.10.2000, Industrie des poudres sphériques v. neuvosto, C‑458/98 P, EU:C:2000:531, 91 kohta). Polkumyyntitullien tarkoituksena on ainoastaan estää polkumyynnillä tapahtuva tuonti tai tehdä se taloudellisesti kiinnostamattomaksi ja siten korjata tällaisen polkumyynnin kansallisilla markkinoilla aiheuttamaa epätasapainoa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen asetuksen 175 perustelukappaleesta ja 1 artiklasta ilmenee, että komissio sovelsi kyseistä sääntöä vahvistaakseen lopullisen polkumyyntitullin Severstalin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta 34 prosentiksi ja NLMK:n tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta 36,1 prosentiksi. Kyseisten prosenttimäärien laskemiseksi komissio käytti niin sanottua ”viitehintojen alittavuuden” menetelmää. Kyseisessä menetelmässä vahinkomarginaali lasketaan vertaamalla polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintaa unionin tuotannonalan viitemyyntihintaan. Viimeksi mainittu hinta vastaa hintaa, jota kyseinen tuotannonala saattoi kohtuudella odottaa käyttävänsä unionin markkinoilla ilman tällaista tuontia. Tällaisen hypoteettisen hinnan vahvistamiseksi unionin tuotannonalan tuotantokustannuksiin lisätään tavoitevoitto. Tavoitevoitto vastaa sitä voittomarginaalia, jonka unionin tuotannonala saattoi kohtuudella odottaa saavansa tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen menetelmän mukaisesti komissio otti huomioon unionin tuotannonalan voittomarginaalin vuonna 2008. Komission mukaan nyt käsiteltävässä asiassa kyseinen vuosi oli viimeisin edustava vuosi, jota voitiin käyttää unionin tuotannonalan tavoitevoiton määrittämisessä, koska sen tutkimuksesta ilmeni ensinnäkin, että alhaiseen hintaan tapahtuvaa tuontia oli ilmennyt merkittävässä määrin koko tarkastelujakson ajan, millä oli ollut kielteisiä vaikutuksia unionin tuotannonalan kannattavuuteen, ja toiseksi, että vuosien 2009 ja 2010 ei finanssikriisin vuoksi voitu katsoa heijastavan normaaleja kilpailuolosuhteita (ks. vastaavasti riidanalaisen asetuksen 154–157 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi komission lähestymistavan tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 217–223 kohdassa ja tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 251–257 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajien väitteiden osalta on aluksi mainittava, että koska perusasetuksessa ei säädetä menetelmästä alemman tullin säännössä tarkoitetun vahinkomarginaalin laskemiseksi, komissiolla on laaja harkintavalta tällaisen laskentamenetelmän valinnassa. Komission on kuitenkin käytettävä kyseistä harkintavaltaa unionin oikeusjärjestyksessä annettuja hallinnollisia menettelyjä koskevia takeita noudattaen ja varmistettava, että sen tekemä valinta johtaa todennäköisesti oikeisiin tuloksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valitessaan nyt käsiteltävässä tapauksessa viitehintoihin perustuvan menetelmän komissio ei ylittänyt mainittua harkintavaltaansa. Kuten unionin yleinen tuomioistuin perustellusti totesi tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 214 kohdassa ja tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 248 kohdassa, se, että vahinkomarginaalin määrittämisessä käytetään unionin tuotannonalan todellisen myyntihinnan sijasta viitehintaa, mahdollistaa sen, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin synnyttämä paine unionin tuotannonalan myyntihintojen alentamiseen otetaan huomion. Hintapaineen huomioon ottaminen vaikuttaa siihen, ovatko kyseisellä menetelmällä saavutetut tulokset todennäköisesti oikeita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin valittajat katsovat, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi perusasetuksen 9 artiklan 4 kohtaa virheellisesti, koska se valitsi unionin tuotannonalan tavoitevoiton määrittämisessä käytettäväksi viimeisimmäksi edustavaksi vuodeksi tarkastelujaksoon kuulumattoman vuoden, on mainittava, että kuten unionin yleinen tuomioistuin totesi olennaisilta osin tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 218 kohdassa ja tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 252 kohdassa, komissiolla on myös harkintavaltaa tavoitemarginaalin määrittämissä, koska perusasetuksessa ei säädetä sen määrittämisessä sovellettavasta menetelmästä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava, että unionin tuotannonalan tavoitevoiton määrittämisellä pyritään ilmentämään mahdollisimman uskottavasti sitä voittoa, jonka kyseinen tuotannonala olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, jotta voidaan määrittää polkumyyntitullit, jotka on asetettava siten, että huomioon otetaan edellä 73 kohdassa mainittu kyseisten tullien luonne ja tarkoitus eikä ylitetä sitä, mikä on tarpeen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin unionin markkinoilla aiheuttaman epätasapainon korjaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies on esittänyt ratkaisuehdotuksensa 55 kohdassa, viitevoiton määrittämisessä käytettävän viimeisimmän edustavan vuoden tietojen ei siten tarvitse olla peräisin tarkastelujaksolta, jos tarkastelujaksolta peräisin olevat tiedot eivät anna riittävää kuvaa siitä, mitä vilpittömän kilpailun palauttaminen tutkimuksen jälkeisellä ajanjaksolla edellyttää. Kuten unionin yleinen tuomioistuin totesi 28.10.1999 antamassaan tuomiossa EFMA v. neuvosto (T‑210/95, EU:T:1999:273, 60 kohta), johon se perustellusti viittasi tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 215 ja 218 kohdassa sekä tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 249 ja 252 kohdassa, viitehinnan määrittämisessä käytettävän voittomarginaalin on vastattava sitä voittomarginaalia, jonka unionin tuotannonala saattoi kohtuudella odottaa saavansa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, koska tällaisen voittomarginaalin valitseminen myötävaikuttaa osaltaan siihen, että polkumyyntitullien asettamisella voidaan palauttaa vilpitön kilpailu tutkimuksen jälkeisellä ajanjaksolla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niinpä unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeudellista virhettä, kun se tulkitsi perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa ilmaistua alemman tullin sääntöä siten, että sen ansiosta komissio voi niin sanottua viitehinnan alittavuuden menetelmää soveltaen ottaa huomioon unionin tuotannonalan tavoitevoiton määrittämisessä käytettävänä viimeisimpänä edustavana vuonna tarkastelujaksoon kuulumattoman vuoden varmistaakseen, että tällainen voitto vastaa sitä voittoa, jonka unionin tuotannonala saattoi kohtuudella odottaa saavansa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava, että koska tosiseikkoja koskevia arviointeja, joista ensimmäinen koskee sitä, että alhaiseen hintaan tapahtuva tuonti asianomaisista maista oli ollut koko tarkastelujakson ajan määrältään merkittävää, toinen sitä, että maailmanlaajuinen talouskriisi oli koetellut alaa voimakkaasti vuodesta 2009 lähtien, ja kolmas sitä, että vuosille 2005–2008 oli leimallista voimakas kilpailu ilman, että markkinaolosuhteet olisivat olleet poikkeuksellisen suotuisat, ei riitautettu, unionin yleinen tuomioistuin saattoi tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 219–222 kohdassa ja tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 253–256 kohdassa pitää vuotta 2008 edellä mainittujen arviointien perusteella viimeisimpänä edustavana vuonna tekemättä oikeudellista virhettä perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan soveltamisessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin valittajat arvostelevat unionin yleistä tuomioistuinta siitä, ettei se perustellut valituksenalaisia tuomioita asianmukaisesti niiden syiden osalta, joiden vuoksi se hylkäsi valittajien väitteet perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan virheellisestä tulkinnasta tai soveltamisesta, on muistutettava, että kuten edellä 40 kohdassa todettiin, perusteluvelvollisuus edellyttää, että kyseessä olevasta tuomiosta ilmenee selkeästi ja yksiselitteisesti unionin yleisen tuomioistuimen päättely siten, että niille, joita ratkaisu koskee, selviävät sen syyt ja että unionin tuomioistuin voi valvoa päätöksen laillisuutta. Tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 217–223 kohdassa ja tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 251–257 kohdassa esitetään riittävästi syyt, joiden vuoksi unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valittajien väitteet, jotka koskivat sitä, miten komissio valitsi perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi määritettävän tavoitevoiton laskennassa käytettävän viimeisimmän edustavan vuoden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaikista edellä esitetyistä syistä toiset valitusperusteet on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannet valitusperusteet</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen hyväksymällä komission riidanalaisessa asetuksessa omaksuman lähestymistavan, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa voitiin soveltaa analogisesti vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevien jälleenmyyjien vientihinnan määrittämiseksi siinä yhteydessä, kun arvioidaan unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Severstal nostaa tältä osin esiin unionin yleisen tuomioistuimen tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 260–272 kohdassa ja NLMK:n sen tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 226–239 kohdassa esittämän arvioinnin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajien mukaan vientihinta, joka on otettava huomioon arvioitaessa vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevien yhtiöiden hintojen alittavuutta, on CIF-vientihinta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina), sellaisena kuin se laskutetaan tosiasiallisesti unionin rajalla ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta, eikä tätä hintaa oikaista perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan analogisen soveltamisen perusteella myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten (jäljempänä yleiskustannukset) sekä kohtuullisen voiton huomioon ottamiseksi. Niiden mukaan mainittu hinta nimittäin heijastaa hintakilpailua kyseessä olevan tuonnin ja unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen välillä. Tällainen oikaisu sitä vastoin johtaisi keinotekoisen vahinkomarginaalin vahvistamiseen ja edellyttäisi sellaisten tuontihintojen ja unionin hintojen vertailua, jotka eivät sijoitu samalle vaihdannan tasolle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Väitteensä tueksi valittajat vetoavat unionin yleisen tuomioistuimen 30.11.2011 antamaan tuomioon Transnational Company ”Kazchrome” ja ENRC Marketing v. neuvosto ja komissio (T‑107/08, EU:T:2011:704), sen 10.4.2019 antamaan tuomioon Jindal Saw ja Jindal Saw Italia v. komissio (T‑301/16, EU:T:2019:234) ja sen 2.4.2020 antamaan tuomioon Hansol Paper v. komissio (T‑383/17, ei julkaistu, EU:T:2020:139) sekä julkisasiamies Pikamäen ratkaisuehdotukseen komissio v. Hansol Paper (C‑260/20 P, EU:C:2022:13).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat väittävät lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin laiminlöi perusteluvelvollisuutensa, koska se ei ottanut huomioon 2.4.2020 annettua tuomiota Hansol Paper v. komissio (T‑383/17, ei julkaistu, EU:T:2020:139), johon ne olivat vedonneet unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoo, että kolmannet valitusperusteet on hylättävä perusteettomina.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin siltä osin kuin valittajat katsovat, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen hyväksymällä sen, että komissio sovelsi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa analogisesti vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevien jälleenmyyjien vientihinnan määrittämiseksi siinä yhteydessä, kun arvioidaan unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa, on todettava, että unionin tuomioistuin totesi 12.5.2022 antamassaan tuomiossa komissio v. Hansol Paper (C‑260/20 P, EU:C:2022:370), ettei tällainen analoginen soveltaminen ollut oikeudellinen virhe.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin katsoi nimittäin, että koska alihinnoittelun esiintymisen tutkiminen on taloudellisesti monitahoinen kysymys, jota varten perusasetuksessa ei edellytetä minkään erityisen menetelmän soveltamista, komissiolla on tältä osin laaja harkintavalta, joten perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun hinnanmuodostusmenetelmän analogista soveltamista alihinnoittelun tutkimiseksi voidaan harkita, edellyttäen, että tämä menetelmä sisältyy perusasetuksessa säädettyyn oikeudelliseen kehykseen eikä johda ilmeisen virheelliseen tulokseen (ks. vastaavasti tuomio 12.5.2022, komissio v. Hansol Paper, C‑260/20 P, EU:C:2022:370, 99 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niinpä unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeudellista virhettä, kun se katsoi tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 233 ja 234 kohdassa sekä tuomion Severstal v. komissio (T‑753/16) 266 ja 267 kohdassa, että komissio saattoi kyseisen laajan harkintavallan puitteissa katsoa, että viitehintojen alihinnoittelumarginaalin laskemiseksi vientihinta voitiin etuyhteydessä olevien tuojien välityksellä toteutettujen tuontien osalta määrittää soveltamalla analogisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa, koska se oli perustellusti todennut yhtäältä, että kyseinen säännös oli ainoa, joka antoi ohjeistusta luotettavan vientihinnan laskemiseksi silloin, kun vientiin suuntautuva myynti toteutetaan etuyhteydessä olevien tuojien välityksellä, ja toisaalta, että mainittu säännös heijastaa siirtohintojen epäluotettavuuden periaatetta, jota voidaan soveltaa sekä vahinkomarginaalin määrittämiseen että polkumyyntimarginaalin laskemiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on lisäksi täsmentänyt, että perusasetuksen 1 artiklan 1 kohdasta ja 3 artiklan 2 kohdasta yhdessä luettuina seuraa, että vahinkoa on arvioitava siinä vaiheessa, kun polkumyynnillä tuotu tuote ”luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa”, joten alihinnoittelu on lähtökohtaisesti laskettava polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin tasolla. Se on päätellyt tästä, että hintojen puolueettoman vertailun takaamiseksi luovutettaessa tarkasteltava tuote ensimmäisen kerran vapaaseen liikkeeseen unionissa komission oli perusteltua muodostaa CIF-hinta ”unionin rajalla” vähentämällä yleiskustannukset ja voittomarginaali hinnasta, jolla tarkasteltavana olevaa tuotetta jälleenmyytiin riippumattomille asiakkaille (ks. vastaavasti tuomio 12.5.2022, komissio v. Hansol Paper, C‑260/20 P, EU:C:2022:370, 102 ja 105 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin ei siten tehnyt oikeudellista virhettä, kun se katsoi tuomion NLMK v. komissio (T‑752/16) 236 ja 237 kohdassa sekä tuomion Severstal v. komissio (T‑273/16) 269 ja 270 kohdassa ensinnäkin, että nyt käsiteltävässä tapauksessa oli perusteltua tukeutua sitä koskevassa arvioinnissa, oliko alempi tulli riittävä tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseksi, vientihintaan ”unionin rajalla”, jonka katsotaan vastaavan tasoltaan unionin ”lähettäjältä noudettuna” ‑hintaa eli viitteellistä myyntihintaa, jolla unionin tuotannonala luovuttaa tuotteen ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle, vähennettynä eri kustannuksilla, jotka aiheutuvat lähettäjältä noutamisen jälkeen, kuten kuljetus- tai vakuutuskustannukset, jotta saadaan tarkasteltavana olevan tuotteen lähettäjältä noudettuna ‑hinta, ja toiseksi, että vaihdannan portaan ”unionin rajalla” käyttäminen viitekohtana vahingonmarginaalin laskennassa sen portaan, jossa tuote jälleenmyydään ensimmäiselle riippumattomalle ostajalle, sijasta oli nyt käsiteltävässä tapauksessa perusteltua sekä perusasetuksen 1 artiklan 1 kohdan että kyseisen asetuksen 3 artiklan 3 kohdan kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">95</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajien unionin tuomioistuimen prosessinjohtotoimena esittämään kysymykseen antamalla vastauksella, joka koskee 12.5.2022 annetun tuomion komissio v. Hansol Paper (C‑260/20 P, EU:C:2022:370) vaikutuksia niiden kolmansien valitusperusteiden arvioimisen kannalta, ei voida kyseenalaistaa edellä esitettyjä arviointeja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">96</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat nimittäin katsoivat vastauksessaan olennaisilta osin, että nyt käsiteltävissä yhdistetyissä asioissa kyseessä olevien oikeusriitojen taustalla olevat tosiseikat eroavat edellä mainittuun tuomioon johtaneessa asiassa kyseessä olleen oikeusriidan taustalla olleista tosiseikoista, mikä oikeuttaa sen, ettei kyseisessä tuomiossa omaksuttua ratkaisua sovelleta nyt käsiteltävässä asiassa. Niiden mukaan komissio oli katsonut virheellisesti, että valittajiin etuyhteydessä olevat kauppiaat toimivat tuojina, joten unionin yleinen tuomioistuin teki ilmeisen arviointivirheen hyväksyessään perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan analogisen soveltamisen nyt käsiteltävässä tapauksessa. Tällaisella väitteellä kuitenkin kyseenalaistetaan unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskeva arviointi. Kuten edellä 44–46 kohdasta ilmenee, tällainen arviointi ei kuulu unionin tuomioistuimen muutoksenhaun yhteydessä harjoittaman valvonnan piiriin lukuun ottamatta sitä tilannetta, että selvitysaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla. Koska ei ole väitetty, että selvitysaineisto olisi otettu huomioon vääristyneellä tavalla, kyseinen väite on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">97</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi siltä osin kuin valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin laiminlöi perusteluvelvollisuuttaan, koska se ei ottanut huomioon 2.4.2020 annettuun tuomioon Hansol Paper v. komissio (T‑383/17, ei julkaistu, EU:T:2020:139) sisältyviä arviointeja, on muistutettava, että unionin tuomioistuin on toistuvasti todennut, että unionin yleisen tuomioistuimen velvollisuuden perustella päätöksensä ei voida tulkita edellyttävän sitä, että sen olisi vastattava yksityiskohtaisesti kaikkiin kantajan esittämiin väitteisiin (tuomio 15.4.2010, Gualtieri v. komissio, C‑485/08 P, EU:C:2010:188, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tällaista arviointia ei myöskään saata kyseenalaiseksi se, että unionin yleinen tuomioistuin itse esitti asianosaisille tiedustelun 2.4.2020 annetun tuomion Hansol Paper v. komissio (T‑383/17, ei julkaistu, EU:T:2020:139) mahdollisesta vaikutuksesta. Niinpä myös perustelujen puutteellisuutta koskeva valittajien väite on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">98</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaiken edellä esitetyn perusteella myös kolmannet valitusperusteet ja siten valitukset kokonaisuudessaan on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">99</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdan mukaan on niin, että jos valitus on perusteeton, unionin tuomioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista. Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan, jota saman työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan valituksen käsittelyyn, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">100</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska komissio on vaatinut valittajien velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska valittajat ovat hävinneet asian, ne on velvoitettava korvaamaan niiden valitukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-155" title="page-22">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (seitsemäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valitukset hylätään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">PAO Severstal velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa C‑747/21 P.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Novolipetsk Steel PJSC (NLMK) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa C‑748/21 P.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-159" title="page-22">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: englanti.</p>
</body>
</html>
