European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/325

19.2.2025

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/325,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2025,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1776 muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, perusteella neuvosto otti neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 457/2011 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, nojalla käyttöön lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan melamiinin tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin kiinteänä tullina, joka on suuruudeltaan 415 euroa tonnilta ja koskee kaikkea Kiinasta tulevaa tuontia lukuun ottamatta kolmea yhteistyössä toiminutta kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, Sichuan Golden-Elephant Sincerity Chemical Co. Ltd:tä, jäljempänä ’Sichuan’, Shandong Holitech Chemical Industry Co. Ltd:tä, jäljempänä ’Shandong’, ja Henan Junhua Development Company Ltd:tä, jäljempänä ’Henan’, joiden vientiin sovelletaan 1 153 euron vähimmäistuontihintaa tonnilta.

(2)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’ensimmäinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, jälkeen komissio otti toimenpiteet uudelleen käyttöön komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1171 (3). Uuden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’toinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, jälkeen komissio otti jälleen toimenpiteet uudelleen käyttöön komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1776 (4).

(3)

Komissio muutti johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitettuja toimenpiteitä komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/2653 (5) perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelun jälkeen ottamalla Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, Xinjiang Xinlianxin Energy Chemical Co. Ltd:n, jäljempänä ’Xinjiang’, valmistaman melamiinin tuonnissa käyttöön vähimmäistuontihinnan, jonka suuruus on 1 346 euroa tonnilta.

1.2   Osittaista välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö

(4)

LAT Nitrogen Linz GmbH ja LAT Nitrogen Piesteritz GmbH, jäljempänä yhdessä ’LAT Nitrogen’ (6), OCI Nitrogen BV ja Grupa Azoty Zaklady Azotowe Pulawy SA, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, esittivät 13 päivänä marraskuuta 2023 perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin melamiinin tuotannonalan puolesta pyynnön, joka koski Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanoa siten, että tarkastelu rajoitettaisiin toimenpiteiden muotoon.

(5)

Pyynnön esittäjät pyysivät, että nykyiset toimenpiteet muutettaisiin muodoltaan kiinteästä tullista ja vähimmäistuontihinnasta arvotulliksi, perustellen pyyntöään seuraavasti: olosuhteet, joiden perusteella alkuperäisten tullien muoto valittiin, ovat muuttuneet merkittävästi ja pysyvästi, muiden olosuhteissa tapahtuneiden pysyvien muutosten vuoksi kiinteä tulli ja vähimmäistuontihinta eivät ole enää tarkoituksenmukaisia, ja kiinteän tullin ja vähimmäistuontihinnan soveltaminen aiheuttaa pyynnön esittäjille vakavaa vahinkoa.

1.3   Välivaiheen tarkastelun vireillepano

(6)

Komissio ilmoitti 20 päivänä joulukuuta 2023Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (7), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla.

(7)

Osittainen välivaiheen tarkastelu rajoittui toimenpiteiden muotoon ja erityisesti siihen, onko unionin edun mukaista pitää voimassa tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet eli vähimmäistuontihinta ja kiinteät tullit.

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(8)

Tarkastelua koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2022 ja 30 päivän syyskuuta 2023 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’ tai ’tutkimusajanjakso’. Tarkastelujakso kattoi kauden, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(9)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti vireillepanosta nimenomaisesti pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan.

(10)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(11)

Useat osapuolet pyysivät kuulemista ja esittivät huomautuksia vireillepanon yhteydessä. Komissio järjesti kuulemiset European Panel Federation -järjestön, jäljempänä ’EPF’, European Producers of Laminate Flooring -järjestön, jäljempänä ’EPLF’, sekä metallien, mineraalien ja kemikaalien kiinalaisten tuojien ja viejien kauppakamarin (China Chamber of Commerce for Metals, Minerals and Chemicals Importers & Exporters), jäljempänä ’CCCMC’, kanssa. Kuulemisissa esitetyt huomautukset vastasivat kirjallisia huomautuksia, joita kyseiset osapuolet esittivät vireillepanon jälkeen, ja niitä käsitellään tämän asetuksen 3 jaksossa.

1.6   Otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa unionin tuottajiin ja etuyhteydettömiin tuojiin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.6.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa valinneensa alustavasti kolmesta unionin tuottajasta koostuvan otoksen, johon valittiin tuottajia kolmesta eri jäsenvaltiosta. Komissio valitsi otoksen käyttämällä perusteena suurinta unionin tuotantomäärää, jonka unionin tuottajat olivat ilmoittaneet vireillepanoa edeltävässä vaiheessa edustavuutta koskevan arvioinnin yhteydessä lokakuun 1 päivän 2022 ja syyskuun 30 päivän 2023 väliseltä ajalta. Otoksen osuus oli 83 prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta tuotannosta unionissa. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään alustavasta otoksesta huomautuksia. Huomautuksia ei saatu, ja otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

1.6.2   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(14)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Vain yksi etuyhteydetön tuoja, Borghi SpA (Grandate, Italia), ilmoittautui. Näin ollen komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen, ja se pyysi Borghi SpA:ta täyttämään etuyhteydettömille tuojille tarkoitetun kyselyn.

1.7   Kyselylomakevastaukset

(15)

Komissio lähetti otokseen valituille unionin tuottajille, ainoalle etuyhteydettömälle tuojalle, joka ilmoittautui otannan valintamenettelyn aikana, sekä kaikille tiedossa oleville melamiinin käyttäjille kyselylomakkeet. Kaikki käytetyt kyselyt asetettiin saataville myös kauppapolitiikan pääosaston verkkosivulle (8) menettelyn vireillepanopäivänä. Lisäksi komissio lähetti tutkimuksen aikana pyynnön esittäjille kyselylomakkeen, jossa se pyysi makrotaloudellisia tietoja unionin tuotannonalasta.

(16)

Kyselylomakkeisiin saatiin vastaus otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta, ainoalta etuyhteydettömältä tuojalta ja viideltä käyttäjältä, joista kaksi on etuyhteydessä toisiinsa.

1.8   Tietojen tarkistaminen

(17)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, olisiko voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden muodon muuttaminen unionin edun mukaista.

(18)

Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä:

 

Unionin tuottajat:

—

LAT Nitrogen Linz GmbH, Linz, Itävalta

—

Grupa Azoty Zaklady Azotowe, Pulawy, Puola

—

OCI Nitrogen B.V., Sittard, Alankomaat

 

Käyttäjät:

—

Unilin B.V. ja Unilin Resins B.V., jäljempänä ’Unilin Group’, Wielsbeke, Belgia.

1.9   Myöhempi menettely

(19)

Komissio ilmoitti 19 päivänä joulukuuta 2024 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi muuttaa voimassa olevien polkumyyntitullien muotoa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä ja pyytää kuulemista.

(20)

Huomautuksia esittivät pyynnön esittäjät, Sichuan Golden-Elephant Sincerity Chemical Co., Ltd., jäljempänä ’SGE’, Kronospan Polska Sp.z.o.o., jäljempänä ’KRP’, Unilin Group, CCCMC ja EPF. Kuulemista pyysivät SGE, Unilin Group ja EPF.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(21)

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on melamiini, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, jonka tämänhetkinen CN-koodi on 2933 61 00 .

(22)

Melamiini on valkoista kiteistä jauhetta, jota valmistetaan pääasiassa ureasta. Sitä käytetään enimmäkseen laminaattien, hartsien, puuliimojen, puristusmassojen ja paperin-/tekstiilinkäsittelyaineiden tuotannossa.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(23)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

2.3   Samankaltainen tuote

(24)

Kuten tällä hetkellä voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa alkuperäisessä tutkimuksessa (9) osoitettiin, seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

—

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote

—

asianomaisen maan (Kiina) kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tarkastelun kohteena oleva tuote ja

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tarkastelun kohteena oleva tuote.

(25)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   UNIONIN ETU

3.1   Johdanto

(26)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko toimenpiteiden muodon muuttaminen kaiken kaikkiaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien edut.

(27)

Komissio tutki erityisesti, ovatko olosuhteet, joiden perusteella kiinteää tullia ja vähimmäistuontihintaa sovelletaan, muuttuneet merkittävästi ja pysyvästi ja aiheuttavatko kiinteä tulli ja vähimmäistuontihinta vakavaa ja jatkuvaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(28)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.2   Olosuhteiden muutos ja niiden pysyvyys

3.2.1   Tausta

(29)

Kuten edellä johdanto-osan 1 ja 3 kappaleessa mainitaan, tämän tarkastelun kohteena olevat polkumyyntitoimenpiteet ovat kolmeen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan sovellettava vähimmäistuontihinta, joka on suuruudeltaan 1 153 euroa tonnilta, yhteen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan sovellettava vähimmäistuontihinta, joka on suuruudeltaan 1 346 euroa tonnilta, ja kaikkiin muihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava kiinteä tulli, joka on suuruudeltaan 415 euroa tonnilta. Nämä tullit määritettiin normaaliarvoa koskevien tietojen perusteella, jotka olivat peräisin tuolloin käytetyltä tutkimusajanjaksolta (1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseltä ajalta) ja koskivat tuolloin vertailumaana käytettyä Indonesiaa (ks. alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 78 ja 79 kappale).

(30)

Syyt, joiden perusteella toimenpiteet otettiin käyttöön edellä kuvatun muotoisina, selitettiin alkuperäisen asetuksen 3.3 jaksossa. Tältä osin todettiin erityisesti, että melamiinin myyntihinnat vaihtelivat tutkimusajanjakson jälkeen 1 200 eurosta 1 500 euroon tonnilta, mikä on 300–600 euroa enemmän kuin keskimääräinen myyntihinta kyseisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Melamiinin hintojen nousua pyrittiin rajoittamaan ottamalla käyttöön paljoustulli, joka perustui kyseisen tutkimusajanjakson aikaisiin hintoihin. Tämä oli tarpeen sen vuoksi, että hintojen lisänousu olisi vaikuttanut vakavalla tavalla kaikkien käyttäjien yritystoimintaan (10).

(31)

Näin ollen komissio tutki vireillepanoilmoituksen 4 kohdassa mainittujen tarkastelun perusteiden mukaisesti, ovatko olosuhteet, jotka olivat perusteena polkumyynnin vastaisen toimenpiteen käyttöön ottamiselle sen nykyisessä muodossa (vähimmäistuontihinta ja paljoustulli), edelleen olemassa. Komissio tutki myös, onko polkumyyntitoimenpide nykyisessä muodossaan edelleen omiaan kumoamaan aiemmissa tutkimuksissa havaitun polkumyynnin vaikutukset ja estämään siten vahingon aiheutumisen unionin tuotannonalalle.

3.2.2   Olosuhteiden muutos

3.2.2.1   Tuotantokustannusten merkittävä nousu

3.2.2.1.1   Kaasun hintojen jyrkkä nousu

(32)

Melamiinin hinta määräytyy pitkälti kaasun hinnan mukaan. Melamiinia voidaan tuottaa joko ureasta tai ammoniakista. Alkuperäisessä tutkimuksessa, johon nykyiset toimenpiteet perustuvat, kaasun osuuden melamiinin tuotantokustannuksista todettiin olevan lähes 50 prosenttia (11).

(33)

Komissio totesi käsillä olevassa tutkimuksessa, että Euroopan kaasumarkkinoilla on tapahtunut alkuperäisen asetuksen antamisen jälkeen rakenteellisia muutoksia. Kun otetaan huomioon kaasun osuus melamiinin tuotantokustannuksista, näillä muutoksilla oli erittäin suuri vaikutus melamiinin tuotantokustannuksiin.

(34)

Venäjä toimitti vuoteen 2021 asti merkittävän osan unionissa käytetystä kaasusta. Vuosien 2021 ja 2023 välillä venäläisen putkikaasun osuus EU:n tuonnista supistui yli 40 prosentista noin 8 prosenttiin (12). Tätä edelsi pitkä kausi (2010–2021), jolloin EU:hun tuodusta kaasusta 30–45,5 prosenttia oli venäläistä kaasua (13), mikä takasi suhteellisen vakaat hinnat EU:n kaasunkäyttäjille. Komissio totesi, että huhtikuun 2010 ja joulukuun 2010 välisenä yhdeksän kuukauden ajanjaksona ennen alkuperäisen tutkimuksen päättymistä kaasun hinta oli Alankomaiden TTF-pörssissä, jäljempänä ’TTF’, keskimäärin 19,08 euroa megawattitunnilta (14). Vuosina 2011–2020 kaasun hinnat vaihtelivat 6 eurosta 28 euroon megawattitunnilta. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla kaasun hinnat EU:ssa alkoivat kohota huomattavasti ja nousivat ennätystasoille. Tämä kehitys kiihtyi entisestään Venäjän federaation aloitettua provosoimattoman sotilaallisen hyökkäyksensä Ukrainaan maaliskuussa 2022. Maakaasun tuonti Venäjältä putkien kautta on sittemmin suurelta osin korvattu muista alkuperämaista tuodulla nestemäisellä fossiilisella kaasulla eli LNG:llä tai maakaasulla, jota on tuotu erityisesti Norjasta (15). Tämä kaasuntoimitusinfrastruktuurin muuttuminen on toinen tekijä, joka osaltaan nopeutti kaasun hintojen nousua. Kaasun myyntihinnat TTF-pörssissä nousivat 22 päivänä elokuuta 2022 ennätyskorkealle tasolle, 339,20 euroon megawattitunnilta (16). Lisäksi LNG-infrastruktuuriin tehtyjen investointien katsotaan kokonsa vuoksi olevan peruuttamattomia. Näin ollen voidaan kohtuullisesti pitää epätodennäköisenä, että useimmat jäsenvaltiot voisivat Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen päätyttyäkään jälleen ostaa kaasua yhtä alhaisilla hinnoilla kuin alkuperäisen tutkimuksen aikaan. Vähimmäistuontihinta määritettiin kuitenkin vuoden 2020 loppuun ulottuvan ajanjakson perusteella.

(35)

Lisäksi senkin jälkeen, kun kaasun hinnat alkoivat vakiintua vuoden 2023 alussa, kaasun keskihinta pysyi korkeampana kuin se oli ollut kertaakaan ennen vuotta 2021. Kaasun myyntihinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimäärin 50–60 euroa (17) megawattitunnilta eli noin kolme kertaa korkeampi kuin huhti-joulukuun 2010 keskihinta. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson viimeisenä kaupankäyntipäivänä 29 päivänä syyskuuta 2023 maakaasun myyntihinta oli TTF-pörssissä 41,86 euroa megawattitunnilta (18). Tämä on huomattavasti alle elokuun 2022 huipputason mutta edelleen huomattavasti enemmän kuin kaasusta oli maksettu vuoden 2021 alkupuoliskolle asti.

(36)

Alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyllä tarkastelujaksolla eli 1 päivän tammikuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana unionin tuotannonalan tuotantokustannukset vaihtelivat 1 054 eurosta 1 229 euroon tonnilta (19). Ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetyllä tarkastelujaksolla eli 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän maaliskuuta 2016 välisenä aikana tuotantokustannukset olivat 1 036–1 144 euroa tonnilta (20). Vuonna 2019 unionin tuotannonalan tuotantokustannukset olivat 980 euroa tonnilta (21). Kaikkina komission tutkimina ajanjaksoina vuosien 2006 ja 2019 välillä unionin tuotannonalan tuotantokustannukset melamiinitonnia kohti pysyivät siis huomattavan vakaina – ero alhaisimman (980 euroa) ja korkeimman (1 229 euroa) hinnan välillä oli vain 25,4 prosenttia.

(37)

Sen sijaan tarkastelujakson useimpina vuosina, 1 päivän tammikuuta 2021 ja 30 päivän syyskuuta 2023 välisenä aikana, unionin tuotannonalan tuotantokustannukset vaihtelivat 1 611 eurosta 3 132 euroon tonnilta. Tässä ei huomioida tarkastelujakson ensimmäistä vuotta eli vuotta 2020, koska kyseisenä vuonna kustannukset pysyivät melko alhaisina covid-19-pandemiaan liittyvän talouden taantuman vuoksi. Tämä osoittaa, kuinka merkittävästi nopeasti kasvaneet kaasun kustannukset (ks. johdanto-osan 34 kappale) vaikuttivat unionin tuotannonalan kokonaistuotantokustannuksiin.

(38)

Pyynnön esittäjien mukaan nykyisillä kaasunhinnoilla maakaasun, maakaasusta riippuvaisten keskeisten tuotantopanosten ja höyryn yhteenlaskettu osuus unionin tuottajien arvioiduista kokonaistuotantokustannuksista on 80–90 prosenttia. CCCMC ei kiistänyt tätä (22).

(39)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kaasukustannukset ovat nousseet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen absoluuttisesti ja siten myös suhteellisesti merkittävästi, minkä katsotaan olevan perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukainen olosuhteiden muutos.

3.2.2.1.2   Muut tuotantokustannuksia merkittävästi nostavat tekijät

(40)

Pyynnön esittäjät väittivät, että Euroopan ympäristölainsäädäntökehyksen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Tärkein yksittäinen unionin tuotannonalaan sovellettava ympäristöön liittyvä järjestelmä on EU:n päästökauppajärjestelmä. Päästökauppajärjestelmä perustettiin vuonna 2005, eli se oli olemassa jo alkuperäisen tutkimuksen aikaan. Päästökauppajärjestelmään on kuitenkin sen jälkeen tehty merkittäviä muutoksia, joiden välittömänä seurauksena unionin tuottajien tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi.

(41)

CCCMC huomautti, että tällaisten ympäristövaatimusten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten osuus kokonaistuotantokustannuksista ei käynyt ilmi pyynnöstä, ja kyseenalaisti yleisesti ottaen tällaisten kustannusten merkityksen. CCCMC myös viittasi tässä yhteydessä päästökauppajärjestelmän maksuttomiin päästöoikeuksiin. Lisäksi CCCMC väitti, että hiljattain käyttöön otettu hiilirajamekanismi (23) (CBAM) tasannee päästökauppajärjestelmän noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.

(42)

Pyynnön esittäjien toimittaman näytön ja niiden esittämien ennusteiden mukaan melamiinin tuottamiseen tarvittavien tuotantopanosten valmistuksessa syntyvien päästöjen päästöoikeuksien kustannukset ovat vuoteen 2026 asti suuremmat kuin saatavilla olevat ilmaiset päästöoikeudet. Pyynnössä ilmoitettujen tietojen mukaan yritysten kokonaispäästöjen hinnan ennustetaan nousevan 55–135 prosenttia (24) vuosina 2021–2026.

(43)

Ympäristökustannusten osalta CCCMC piti merkityksettömänä, että komissio antoi tiedot ainoastaan prosentuaalisesta muutoksesta eikä esittänyt muutokselle perusarvoa tai kuvausta kustannustilanteesta.

(44)

Komissio toisti, että ilmoitettu vaihteluväli käsitti otokseen valituille unionin tuottajille koituneiden ympäristökustannusten pienimmän ja suurimman arvioidun kasvun. Ei ole epätavallista, että kustannusten kasvu vaihtelee huomattavasti sen mukaan, miten yritykset hankkivat päästöoikeuksia. Lisäksi yrityskohtaisia tarkkoja lukuja pidettiin liikesalaisuuksina.

(45)

Väitteestä, jonka mukaan hiilirajamekanismi tasaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvia kustannuksia, komissio totesi olevansa samaa mieltä pyynnön esittäjien kanssa ja vahvisti, että hiilirajamekanismin tarjoama suoja ei kata melamiinia.

(46)

Pyynnön esittäjät huomauttivat myös, että alkuperäisen tutkimuksen jälkeen hinnoissa on havaittu yleistä nousua inflaation seurauksena. Inflaation taustalla ovat ennen kaikkea johdanto-osan 34 kappaleessa selitetyt kaasumarkkinoiden rakenteelliset muutokset mutta myös toimitusketjujen pullonkaulat ja kysynnän kasvu. Jos alkuperäisessä tutkimuksessa käyttöön otettua vähimmäistuontihintaa, joka on 1 153 euroa tonnilta, olisi oikaistu vuosittain Eurostatin julkaisemalla inflaatioasteella, vuoden 2022 vähimmäistuontihinta olisi ollut vähintään 1 474 euroa. Komissio totesi, että unionin tuotannonalan melamiinin myyntihinnat nousivat enimmillään 3 196 euroon tonnilta (vuoden 2022 keskihinta; ks. taulukko 7) ja Kiinasta tulevan tuonnin hinnat enimmillään 1 990 euroon tonnilta (vuoden 2022 keskihinta; ks. taulukko 3). Vaikka hinnat myöhemmin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla laskivat, on syytä huomata, että unionin tuotannonalan tuotantokustannukset olivat silti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3 069 euroa (ks. taulukko 7).

(47)

CCCMC totesi, että unionin inflaatioaste saavutti huippunsa vuonna 2022 mutta laski myöhemmin, koska inflaation taustalla olevat tekijät, kuten kaasunhintojen nousu ja melamiinin kysynnän kasvu covid-19-pandemian jälkeen, eivät enää vaikuttaneet taloudessa. Komissio oli samaa mieltä siitä, että yleinen inflaatioaste saavutti huippunsa vuonna 2022 ja että inflaatio on sen jälkeen hidastunut. Hinnat ja siten myös kustannukset ovat kuitenkin edelleen merkittävästi korkeammalla tasolla kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla eli vuonna 2009. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että inflaation yleinen vaikutus hintoihin vuoden 2009 jälkeen kääntyisi todennäköisesti päinvastaiseksi.

3.2.2.2   Tarjontatilanne unionin markkinoilla

(48)

Alkuperäisessä tutkimuksessa käyttäjät ilmaisivat huolensa melamiinin riittävästä saatavuudesta kohtuullisin hinnoin (25).

3.2.2.2.1   Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti

(49)

Pyynnön esittäjät totesivat pyynnössä, että unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti on noin 60 prosenttia suurempi kuin unionin kulutus ja että tuotantokapasiteetti on kasvanut merkittävästi vuodesta 2009. Ne myös väittivät, että ne asettavat unionin markkinoille suuntautuvan myynnin vientimarkkinoiden edelle ja että siten ne pystyisivät tarvittaessa kattamaan koko EU:n markkinoiden kysynnän.

(50)

Tutkimuksessa todettiin, että unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti todella kasvoi yli 20 prosenttia vuoden 2009 eli alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson ja tässä tutkimuksessa käytetyn tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kuten taulukosta 5 käy ilmi, unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 476 874 tonnia, kun taas kulutus oli 339 676 tonnia (ks. taulukko 1). Näin ollen unionin tuotannonala pystyy tarvittaessa kattamaan koko unionin markkinoiden kysynnän.

(51)

CCCMC väitti, että unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti on vuodesta 2006 lähtien jatkuvasti ylittänyt unionin kulutuksen, minkä perusteella se katsoi, etteivät olosuhteet ole muuttuneet siltä osin kuin on kyse unionin tuotannonalan kyvystä vastata unionin markkinoiden kysyntään (26).

(52)

Komissio hylkäsi CCCMC:n väitteen ja sen käyttämän lähestymistavan, jossa unionin tuotannonalan käyttämätöntä kapasiteettia vuodesta 2009 lähtien tarkastellaan irrallaan muista merkityksellisistä tekijöistä. Kuten johdanto-osan 57 kappaleessa todetaan, tarjontatilanne unionin markkinoilla on yleisesti ottaen parantunut unionin tuotannonalan kapasiteetin kasvun sekä kolmansista maista tulevan kohtuuhintaisen tuonnin kasvun ansiosta.

3.2.2.2.2   Unionin tuotannonalan markkinaosuus

(53)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus oli vuosina 2006–2009 eli alkuperäisen tutkimuksen tarkastelujaksolla keskimäärin 80 prosenttia eikä pudonnut kertaakaan alle 74 prosentin. Vastaavasti 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän maaliskuuta 2016 välisenä aikana markkinaosuus oli keskimäärin 77 prosenttia (ks. asetuksessa 2017/1171 oleva taulukko 6) ja vuonna 2019 eli tämän tutkimuksen tarkastelujaksoa edeltäneenä vuonna 73 prosenttia (ks. täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/2653 oleva taulukko 7).

(54)

Pyynnön esittäjät totesivat pyynnössä, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien aggressiivisen hinnoittelun seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus on romahtanut. Kuten johdanto-osan 53 kappaleessa selitetään, unionin tuotannonalan markkinaosuus oli pitkään 73–80 prosenttia, kun taas tämän tutkimuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se oli vain 48,6 prosenttia (ks. taulukko 6), eli kyseessä on olosuhteiden merkittävä muutos. Komissio totesi, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus on sitä vastoin kasvanut: vuonna 2009 se oli vain 6,5 prosenttia, kun tämän tutkimuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se oli 29,2 prosenttia. Kuten johdanto-osan 56 kappaleessa todetaan, myös tuonti muista kolmansista maista on kasvanut ja siten osaltaan vaikuttanut unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetykseen, mutta vähemmän kuin kiinalainen tuonti.

3.2.2.2.3   Tuonti kolmansista maista

(55)

Pyynnön esittäjät esittivät pyynnössään, että toimitusvajeen tapauksessa kolmansista maista tuleva tuonti voisi kattaa mahdolliset vajeet, joita voisi syntyä kulutuksen kasvaessa.

(56)

Komissio totesi, että muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus oli 6,2 prosenttia vuonna 2009 (ks. asetuksessa (EU) N:o 1035/2010 oleva taulukko 12) ja että tämän markkinaosuuden taso yhdessä unionin tuotannonalan silloisen 85 prosentin markkinaosuuden kanssa oli yksi tärkeimmistä syistä sille, että tulli muutettiin muodoltaan kiinteäksi tulliksi (27). Kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus on sittemmin kasvanut merkittävästi, ja se oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 22,3 prosenttia. Tämä osoittaa, että kolmansien maiden tuottajat ovat lisänneet kapasiteettiaan, mikä voi auttaa unionin markkinoiden kulutuksen kattamisessa ja osaltaan varmistaa terveen kilpailutilanteen tasapuolisin toimintaedellytyksin.

3.2.2.2.4   Tarjontatilannetta koskevat päätelmät

(57)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tarjontatilanne unionin markkinoilla on muuttunut merkittävästi alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Siinä missä vuonna 2009 ainoa merkittävä tuonnin lähde oli Kiina ja väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen unionin markkinoilla oli puutetta melamiinista, mikä saattoi nostaa hintoja huomattavasti (ks. alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 63 kappale), tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tilanne oli selvästi erilainen, sillä käytettävissä oli useita merkittäviä tuontilähteitä (jotka loivat reilua kilpailupainetta) ja lisäksi unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti oli paljon suurempi.

3.2.2.3   Päätelmät

(58)

Komissio totesi tässä tutkimuksessa, että olosuhteet ovat muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen monin tavoin, erityisesti unionin tuotannonalan tuotantokustannusten mutta myös tarjontapuolen osalta. Tuotantokustannukset ovat nousseet unionissa jyrkästi vuodesta 2021 lähtien, minkä seurauksena Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin unionin tuotannonalalle aiheuttamaa vahinkoa ei voida enää estää tehokkaasti vähimmäistuontihinnoilla ja kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavalla paljoustullilla, jotka perustuvat vuoden 2009 kustannuksiin ja hintoihin. Tämän seurauksena unionin tuotannonalalle on aiheutunut vahinkoa, kuten johdanto-osan 134 kappaleessa todetaan. Huoli melamiinin riittävästä saatavuudesta käyttäjien kannalta oli tärkein syy sille, että toimenpiteet toteutettiin alkuperäisessä tutkimuksessa nykyisessä muodossaan, mutta melamiinin toimitusvarmuus käyttäjäteollisuuden kannalta on parantunut merkittävästi vuodesta 2009.

3.2.3   Muutoksen pysyvyys

3.2.3.1   Johdanto

(59)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti myös, voidaanko 3.5.2 jaksossa kuvattuja muuttuneita olosuhteita pitää perustellusti pysyvinä.

(60)

Useat osapuolet kyseenalaistivat huomautuksissaan, voidaanko olosuhteiden muuttumisen katsoa olevan luonteeltaan pysyvää. Osa näistä huomautuksista toimitettiin ennen olennaisten tosiasioiden ilmoittamista. Tässä jaksossa esitetään yhteenveto kaikista esitetyistä väitteistä.

3.2.3.2   Muutoksen pysyvyyden arviointi

3.2.3.2.1   Tuotantokustannusten merkittävä nousu

(61)

CCCMC väitti kaasun hintojen jyrkän nousun osalta, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä maakaasun hinnat olivat laskeneet merkittävästi aiemmilta huipputasoiltaan. CCCMC:n mukaan tämä kehitys osoittaa, että olosuhteiden muuttuminen – tässä tapauksessa huomattavasti kohonneet kaasun hinnat – on luonteeltaan vain väliaikaista. Lisäksi CCCMC totesi, että tärkeimmän melamiinin valmistuksessa käytettävän tuotantopanoksen eli maakaasun hinnat olivat laskeneet lähes samalle tasolle kuin ennen vuoden 2021 puoliväliä.

(62)

Myös European Panel Federation -järjestö, jäljempänä ’EPF’, muistutti, että tärkein melamiinin tuottajien tuotantokustannuksiin vaikuttava tekijä ovat maakaasun kustannukset. EPF:n mukaan maakaasun hinnat ovat vuodesta 2023 lähtien laskeneet nopeasti ja merkittävästi. Järjestö totesi, että tammikuussa 2024 maakaasun spot-hinnat olivat Euroopassa 28–32 euroa megawattitunnilta, kun vuonna 2018 maakaasun keskimääräiset spot-hinnat olivat Euroopassa noin 22–23 euroa megawattitunnilta. EPF:n mukaan rahoitusmarkkinat ennustavat kaasun hintojen olevan vuosina 2024–2026 hyvin lähellä aiempaa tasoaan. EPF väitti, että kaasun hinnat ovat palanneet aiemmalle normaalitasolleen ja että pyynnön esittäjät voivat jälleen kilpailla normaalisti, vaikka toimenpiteet pysyisivät nykyisessä muodossaan.

(63)

European Producers of Laminate Flooring -järjestö, jäljempänä ’EPLF’, esitti samanlaisen ennusteen kaasunhinnan kehityksestä. EPLF lisäsi, että kun kaasun hinnat vakiintuvat odotetulla tavalla, inflaatioaste laskee. Inflaatioasteen laskiessa tärkeimpien keskuspankkien odotetaan puolestaan alkavan laskea korkoja, ja matalampien korkojen myötä kiinnelainoja on tarjolla edullisemmin. Tämän seurauksena kiinteistöjen hankinnasta tulee kohtuuhintaisempaa, minkä perusteella rakennusalan, joka on keskeinen melamiinituotteiden käyttäjä, voidaan ennakoida elpyvän.

(64)

Komissio oli eri mieltä kaikista edellä esitetyistä väitteistä. Komissio pitää erittäin epätodennäköisenä, että maakaasun hinnat laskisivat jälleen niille tasoille, joilla ne olivat vuoteen 2020 saakka.

(65)

Edellä johdanto-osan 62 kappaleessa esitetyn väitteen osalta komissio totesi, että EPF:n tammikuulta 2024 poimimat kaasun hinnat (28–32 euroa megawattitunnilta) ylittävät edelleen selkeästi EPF:n esittämät vuoden 2019 hinnat (22–23 euroa megawattitunnilta). Komissio huomautti, että kaasun keskihinta TTF-pörssissä oli vuoden 2024 alkupuoliskolla 29,82 euroa megawattitunnilta (28), mikä on 56 prosenttia enemmän kuin kaasun keskihinta TTF-pörssissä huhti-joulukuussa 2010 (19,08 euroa megawattitunnilta) (ks. tämän asetuksen alaviite 16) ja myös selvästi enemmän kuin kaasun keskihinta TTF-pörssissä vuosina 2011–2020. Näin ollen vaikka kaasun hintatilannetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pidettäisiin poikkeuksellisena, kaasun hinnat ovat edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin kaasun keskihinta vuoteen 2020 asti.

(66)

EPF ei perustellut esittämiään vuoteen 2026 ulottuvia ennusteita kaasun todennäköisistä hinnoista tarkemmin. Lisäksi johdanto-osan 61–63 kappaleessa lyhyesti esitettyjen väitteiden osalta komissio katsoi, että geopoliittisen tilanteen muuttuminen huomioon ottaen on epätodennäköistä, että kaasun hinnat vakiintuisivat pysyvästi tasolle, jolla ne olivat kesäkuuhun 2021 asti. Useimmat jäsenvaltiot, jotka aiemmin hankkivat maakaasua suoraan Venäjältä putkien kautta, ovat vuodesta 2021 lähtien vähentäneet kyseisen kaasun tuontia. Venäjän Ukrainaan kohdistaman perusteettoman ja provosoimattoman hyökkäyksen seurauksena Euroopan unioni ja jäsenvaltiot vahvistivat ja nopeuttivat toimenpiteitä, joilla vähennetään riippuvuutta venäläisestä kaasusta. Osana näitä toimia suunnitteilla tai rakenteilla on ainakin 17 LNG-terminaalia (29). Kun otetaan huomioon LNG-terminaalien ja koko toimitusinfrastruktuurin rakentamiseen tarvittavat äärimmäisen tärkeät investoinnit ja unionin sitoumus katkaista riippuvuus venäläisestä kaasusta (30), on erittäin epätodennäköistä, että unioni palaa ostamaan venäläistä putkikaasua samanlaisina määrinä ja samoilla hinnoilla kuin ennen vuotta 2021, minkä vuoksi markkinoilla nähdään todennäköisesti jatkossakin hintoja, jotka ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin ne olivat vuoden 2021 alkupuoliskolle asti.

(67)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC arvosteli sitä, että komissio oli vertailussa käyttänyt tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson viimeisen päivän kaasunhintaa, joka oli TTF-pörssissä 41,86 euroa/MWh, ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson keskihintaa. Hinnat eivät CCCMC:n mukaan olleet edustavia, kun otetaan huomioon kyseisen ajanjakson poikkeuksellisen korkeat hinnat, jotka nousivat 22 päivänä elokuuta 2022 huippuunsa eli 339,20 euroon/MWh (ks. johdanto-osan 34 ja 35 kappale). CCCMC lisäsi, että maakaasun hintojen ja unionin tuotannonalan tuotantokustannusten välisen korrelaation vuoksi nämä tuotantokustannukset ovat jo palanneet tai niiden odotetaan pian palaavan kriisiä edeltäneelle tasolle.

(68)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Se muistutti, että olosuhteiden muutoksen pysyvyyden arvioimiseksi se oli viitannut myös kaasun keskimääräiseen TTF-hintaan vuoden 2024 alkupuoliskolla (ks. johdanto-osan 65 kappale), jolloin hinnat olivat selvästi laskeneet aiemmista ja poikkeuksellisista huippuhinnoista mutta vakiintuneet huomattavasti korkeammalle tasolle kuin ennen vuoden 2021 alkupuoliskoa. Komissio huomautti, että kaasun keskihinta TTF-pörssissä oli vuoden 2024 jälkipuoliskolla 29,82 euroa/MWh eli selvästi enemmän kuin vuosina 2011–2020 keskimäärin (ks. johdanto-osan 65 kappale). Näin ollen ei ole merkkejä siitä, että unionin tuotannonalalle aiheutuvien tuotantokustannusten odotettaisiin vakaantuvan tasolle, joka vastaisi toimenpiteiden käyttöönoton ja vuoden 2021 alkupuoliskon välisenä aikana vallinnutta tasoa.

(69)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EPF toisti, että vuoden 2026 jälkipuoliskolle ennustetut maakaasun hinnat olisivat lähellä heinäkuussa 2023 todettuja todellisia kaasun hintoja (23–25 euroa/MWh). Tämä ei olisi kaukana vuoden 2021 tasosta. Tässä yhteydessä EPF viittasi viimeisimpään, 15 päivänä marraskuuta 2024 julkaistuun Euroopan talousennusteeseen (31).

(70)

Komissio totesi, että maakaasun ennustetut hinnat vuoden 2025 toisesta neljänneksestä vuoden 2026 ensimmäiseen neljännekseen vaihtelivat välillä 43,5–47,25 euroa/MWh (32). Nämä hinnat ovat vähintään 46 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2024 alkupuoliskolla todettu kaasun keskimääräinen TTF-hinta (ks. johdanto-osan 65 kappale).

(71)

Edellisen perusteella komissio vahvisti, että hankinta- ja toimituskäytännöissä tapahtuneen muutoksen ja siitä unionin tuottajille aiheutuvien korkeampien maakaasukustannusten katsotaan olevan luonteeltaan pysyviä.

(72)

Ympäristövaatimusten noudattamisesta unionin tuotannonalalle aiheutuvien kustannusten (ks. johdanto-osan 40 kappale) osalta ei ole viitteitä siitä, että näitä ympäristölainsäädäntöön liittyviä sääntelyllisiä velvoitteita kumottaisiin lähitulevaisuudessa. Itse asiassa ympäristökestävyyteen panostetaan yhä enemmän – erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman myötä –, minkä seurauksena vaatimusten noudattamisesta unionin teollisille tuottajille aiheutuvat kustannukset todennäköisesti nousevat entisestään. Unionin tuottajien tähän mennessä toimittamat ennusteet (ks. johdanto-osan 42 kappale) vahvistavat tämän väitteen. Tältä osin havaitun olosuhteiden muuttumisen odotetaan näin ollen olevan luonteeltaan pysyvää.

(73)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC pyysi saada tietää sääntöjen noudattamisesta väitetysti aiheutuvien kustannusten suhteellisesta merkityksestä suhteessa melamiinin yksikkökohtaisiin kokonaistuotantokustannuksiin, jotka olivat edelleen ratkaisevia arvioitaessa prosenttimääräisen korotuksen todellista merkitystä.

(74)

Komissio totesi, että unionin tuotannonalalle aiheutuneet ympäristökustannukset muodostivat pienemmän osuuden melamiinin kokonaistuotantokustannuksista kuin kaasukustannukset. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että havaitut muutokset olivat edelleen merkittäviä ja pysyviä.

(75)

Inflaation (ks. johdanto-osan 46 kappale) osalta komissio totesi, että kustannuserien (kaasu- ja ympäristökustannusten) nousun pysyvän luonteen vuoksi on väistämätöntä, että tuotoksen eli melamiinin hinta nousee. Lisäksi unionin tuotannonala pyrkii ottamaan tuotantokustannustensa nousun huomioon myyntihinnoissaan, kunhan tasapuoliset toimintaedellytykset palautuvat, koska se ei kestä pitkällä aikavälillä samanlaisia tappioita, joita sille kertyi vuonna 2022 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen voidaan odottaa, että melamiinin hintataso jää pysyvästi alkuperäisessä tutkimuksessa havaittua hintatasoa korkeammaksi.

(76)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC kiisti sen, että unionin tuotannonalan tuotantokustannukset olisivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olleet korkeammat kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla ja että korkeamman kustannustason odotettaisiin olevan luonteeltaan pysyvä.

(77)

Komissio viittasi vastaväitteeseen, joka koski kohonneiden kaasukustannusten pysyvyyttä (ks. johdanto-osan 70 kappale), jonka odotetaan johtavan siihen, että myös kokonaiskustannukset ovat pysyviä, kun otetaan huomioon kaasukustannusten painoarvo melamiinin kokonaistuotantokustannuksissa.

3.2.3.2.2   Tarjontatilanne unionin markkinoilla

(78)

Unionin tuotannonalan kasvaneen tuotantokapasiteetin osalta todetaan, että tutkimuksessa ei havaittu viitteitä siitä, että unionin tuottajat aikoisivat supistaa kapasiteettiaan lähitulevaisuudessa. Näin ollen kokonaiskapasiteetin kasvua pidetään luonteeltaan pysyvänä.

(79)

CCCMC kuitenkin väitti, ettei unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti tai kyky toimittaa tuotteita EU:n markkinoille ole muuttunut merkittävästi (tai pysyvästi).

(80)

Komissio selvensi, että unionin tuotannonalan kapasiteetti on riittävä unionin kulutuksen kattamiseksi. Komissio viittasi tältä osin tässä tutkimuksessa kerättyihin tietoihin (ks. taulukot 1 ja 5). Kulutus on ollut enimmillään 427 309 tonnia vuodessa (vuonna 2021), kun taas kapasiteetti on ollut vähintään 476 874 tonnia vuodessa (tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla).

(81)

CCCMC lisäsi, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden supistuminen alle 30 prosenttiin 1 päivän heinäkuuta 2022 ja 30 päivän kesäkuuta 2023 välisenä aikana ei ollut pysyvä muutos, koska se johtui poikkeuksellisista olosuhteista, kuten unionin tuottajien tuotannollisista vaikeuksista ja samanaikaisesta kysynnän kasvusta käyttäjien keskuudessa. Toimitusvaikeuksien takia käyttäjien oli turvauduttava aiempaa enempää tuontiin, josta suurin osa oli peräisin Kiinasta.

(82)

Komissio totesi, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden merkittävä pieneneminen on tosiasia, jota CCCMC ei kiistä. Komissio katsoi, että markkinaosuuden pieneneminen johtui suurelta osin Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin eksponentiaalisesta kasvusta unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla (ks. johdanto-osan 102 kappale).

(83)

Edellä esitetyn vuoksi CCCMC:n huomautukset hylättiin.

(84)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen SGE väitti, että kiinteän tullin ja vähimmäistuontihinnan muodossa voimassa olevien toimenpiteiden taustalla olevat olosuhteet eivät ole muuttuneet merkittävästi ja pysyvästi. Mitä tulee melamiinin saatavuuteen tuontina kolmansista maista, SGE huomautti, että kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat tiettyinä aikoina matalammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ja että tarjonta kolmansista maista ei ollut vakaata eikä voinut korvata Kiinasta tulevaa tuontia.

(85)

Komissio totesi, että kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat noudattivat yleisesti ottaen markkinasuuntauksia tarkastelujaksolla. On tärkeää huomata, että kuten taulukosta 4 käy ilmi, kolmansista maista tulevan yhteenlasketun tuonnin markkinaosuus pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana 19,2–22,3 prosentissa, joten hinnat eivät vahingoittaneet unionin tuotannonalan markkinaosuutta samassa määrin kuin Kiinan hinnat (ks. taulukko 2). Tällainen 19,2–22,3 prosentin markkinaosuus oli selvästi Kiinan markkinaosuutta suurempi tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneen tutkimuksen koko tarkastelujakson ajan, minkä vuoksi komissio oli eri mieltä SGE:n kanssa. Komissio totesi, että kolmansista maista tuleva yhteenlaskettu tuonti oli näin ollen vakaa vaihtoehtoinen toimituslähde unionin markkinoilla.

(86)

SGE toisti käyttäjä KRP:n 30 päivänä lokakuuta 2024 esittämän väitteen (33), jonka mukaan Euroopan tuotantokapasiteetti ei yksin riitä tyydyttämään kysyntää. Päätelmistä esittämissään huomautuksissa myös EPF kyseenalaisti komission arvioimat ja jäljempänä taulukossa 5 esitetyt kapasiteettiluvut. EPF:n mukaan kaksi BASF:n melamiinilaitosta Ludwigshafenissa suljettiin pysyvästi huhtikuun 2023 lopussa (34). Lisäksi EPF viittasi jäseniltään saamiinsa markkinatietoihin, joiden mukaan vuonna 2024 melamiinia tuottivat ainoastaan OCI ja LAT Nitrogen ja nekin supistetulla kapasiteetilla. Näiden valmistajien koko tuotantokapasiteetti oli EPF:n mukaan yhteensä 290 000 tonnia vuodessa.

(87)

Liikesalaisuuksina pidettyjen tietojen suojaamiseksi komissio ei voinut paljastaa yksittäisten unionin tuottajien tuotantokapasiteettilukuja. Se kuitenkin vahvisti, että taulukossa 5 esitetyt tuotantokapasiteettiluvut oli tarkastettu asianmukaisesti. Komissio totesi myös, että asianomaisia BASF:n tuotantolaitoksia ei ollut suljettu pysyvästi, kuten EPF väitti, vaan ne olivat myytävänä (35). Lisäksi EPF:n malli, jossa tilapäisesti käyttämättömänä pidetty tai myytävänä oleva kapasiteetti jätetään huomiotta, on ristiriidassa komission vakiintuneen tapauskäytännön kanssa. Sitä, että unionin tuottajat vähensivät tuotantoaan, koska ne eivät pystyneet kilpailemaan Kiinasta tulevan epäreilusti hinnoitellun tuonnin kanssa, jota vyöryi unionin markkinoille ennennäkemättömiä määriä, ei pitäisi erehtyä pitämään tuotantokapasiteetin pysyvänä vähentämisenä. Tämän vuoksi EPF:n väite hylättiin. KRP:n väitteelle ei esitetty lisätodisteita, ja siksi myös se hylättiin.

3.2.4   Päätelmät

(88)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että 3.2.2 jaksossa kuvatut olosuhteet ovat perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen ja että kyseiset muutokset ovat pysyviä.

3.3   Vahinko

3.3.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(89)

Pyynnössä olleiden tietojen perusteella kolme pyynnön esittäjää ja kaksi muuta tuottajaa valmisti samankaltaista tuotetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Pyynnössä yksilöidyt kaksi tuottajaa, jotka eivät kuulu otokseen, ovat BASF AG (Ludwigshafen, Saksa) ja S.C. Azomures (Targu Mures, Romania). Näistä vain BASF ilmoittautui asianomaiseksi osapuoleksi. Kumpikaan kyseisistä kahdesta tuottajasta ei toimittanut huomautuksia tutkimuksen aikana.

(90)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 175 786 tonnia. Luku laskettiin otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta saatujen kyselyvastausten sekä pyynnön esittäjien makroindikaattoreita koskevaan kyselylomakkeeseen antamien vastausten perusteella.

(91)

Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa mainitaan, komission lopulliseen otokseen valitsemien unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa on noin 83 prosenttia. Otokseen valitut kolme unionin tuottajaa ovat pyynnön esittäjät.

3.3.2   Unionin kulutus

(92)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: a) pyynnön esittäjien tiedot unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynnistä (osittain ristiintarkistettu otokseen valittujen unionin tuottajien ilmoittamiin myyntimääriin vertaamalla) ja b) tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin kaikista kolmansista maista Comext-tietokannan (Eurostat) mukaan.

(93)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kulutus

364 168

427 309

377 704

339 676

Indeksi (2020 = 100)

100

117

104

93

Lähde:

Eurostat

(94)

Tarkastelu osoitti, että unionin kulutus kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä covid-19-pandemian jälkeisessä elpymisvaiheessa 18 prosenttia. Kaiken kaikkiaan unionin kulutus väheni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 7 prosenttia.

3.3.3   Tuonti asianomaisesta maasta

3.3.3.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(95)

Komissio määritti asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tilastojen perusteella. Kiinan markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontia unionin kulutukseen (ks. taulukko 2).

(96)

Tuonti Kiinasta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

1 222

27 270

107 506

99 112

Indeksi (2020 = 100)

100

2 232

8 800

8 113

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus

0,3  %

6,4  %

28,5  %

29,2  %

Indeksi (2020 = 100)

100

1 902

8 484

8 698

Lähde:

Eurostat

(97)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi yli 80-kertaiseksi vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Vaikka vuotta 2020 ei voida pitää edustavana covid-19-pandemiaa seuranneen talouden laskusuhdanteen vuoksi, Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi pelkästään vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä lähes nelinkertaiseksi.

(98)

Suhteellisesti tarkasteltuna (ks. edellä olevassa taulukossa 2 esitetyt indeksit) Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vieläkin voimakkaammin kuin kyseisen tuonnin määrä ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes 30 prosenttia. Vuoteen 2021 verrattuna markkinaosuus kasvoi yli nelinkertaiseksi.

3.3.3.2   Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

3.3.3.2.1   Hinnat

(99)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat Eurostatin tilastojen perusteella.

(100)

Kiinasta tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

958

1 627

1 990

1 361

Indeksi (2020 = 100)

100

170

208

142

Lähde:

Eurostat

(101)

Kiinalaisen melamiinin keskimääräiset tuontihinnat nousivat 108 prosenttia vuosien 2020 ja 2022 välillä. Vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä hinnat laskivat jyrkästi, 32 prosenttia.

3.3.3.2.2   Hinnan alittavuus

(102)

Komissio arvioi hinnan alittavuuden vertaamalla a) tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Kiinasta tulleen tuonnin painotettuja keskimääräisiä tilastollisia hintoja, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tavanomaisten tullien, polkumyyntitullien (36) ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi, ja b) kolmen unionin tuottajan painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli veloitettu etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla. Näin laskettu hinnan alittavuuden marginaali oli 8,5 prosenttia.

(103)

Komissio tarkasteli myös muita hintavaikutuksia, erityisesti merkittävää hinnankorotusten estymistä. Komissio havaitsi hinnankorotusten estyneen siltä osin kuin unionin tuotannonalan oli laskettava myyntihintojaan noin 53 prosenttia vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (ks. taulukko 7), jolloin hinnat alittivat merkittävästi tuotannonalan tuotantokustannukset ja johtivat 100,1 prosentin tappioon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. taulukko 10).

3.3.4   Kolmansista maista tulevan tuonnin määrät ja hinnat

(104)

Komissio määritti kolmansista maista tulevan tuonnin määrät ja hinnat käyttämällä samaa menetelmää kuin Kiinasta tulevan tuonnin yhteydessä (ks. 3.3.3.1 jakso).

(105)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Qatar

Tuontimäärä (tonnia)

26 256

35 622

37 809

40 360

 

Indeksi (2020 = 100)

100

136

144

154

 

Markkinaosuus (%)

7,2

8,3

10,0

11,9

 

Indeksi (2020 = 100)

100

115

139

165

 

Keskihinta (euroa/tonni)

824

1 548

2 459

1 644

 

Indeksi (2020 = 100)

100

188

298

200

Trinidad ja Tobago

Tuontimäärä (tonnia)

8 370

14 112

11 400

16 320

 

Indeksi (2020 = 100)

100

169

136

195

 

Markkinaosuus (%)

2,3

3,3

3,0

4,8

 

Indeksi (2020 = 100)

100

144

131

209

 

Keskihinta (euroa/tonni)

850

1 572

2 504

1 379

 

Indeksi (2019 = 100)

100

185

295

162

Intia

Tuontimäärä (tonnia)

2 122

5 520

12 848

9 768

 

Indeksi (2020 = 100)

100

260

605

460

 

Markkinaosuus (%)

0,6

1,3

3,4

2,9

 

Indeksi (2020 = 100)

100

222

584

493

 

Keskihinta (euroa/tonni)

677

1 446

2 219

1 450

 

Indeksi (2020 = 100)

100

214

328

214

Muut kolmannet maat

Tuontimäärä (tonnia)

35 311

26 652

15 110

9 180

 

Indeksi (2020 = 100)

100

75

43

26

 

Markkinaosuus (%)

9,7

6,2

4,0

2,7

 

Indeksi (2020 = 100)

100

64

41

28

 

Keskihinta (euroa/tonni)

800

1 570

2 262

1 502

 

Indeksi (2020 = 100)

100

196

283

188

Tuonti yhteensä Kiinaa lukuun ottamatta

Tuontimäärä (tonnia)

72 059

81 907

77 167

75 629

 

Indeksi (2020 = 100)

100

114

107

105

 

Markkinaosuus (%)

19,8

19,2

20,4

22,3

 

Indeksi (2020 = 100)

100

97

103

113

 

Keskihinta (euroa/tonni)

835

1 557

2 387

1 544

 

Indeksi (2020 = 100)

100

186

286

185

Lähde:

Eurostat

(106)

Tärkeimmät tuontilähteet Kiinan ulkopuolella olivat Qatar, Trinidad ja Tobago sekä Intia. Tuonti kaikista näistä maista kasvoi tarkastelujaksolla. Vähiten kasvoi Qatarista (54 %) ja eniten Intiasta tuleva tuonti (360 %), joskin Intiasta oli vuonna 2020 tullut huomattavasti vähemmän tuontia kuin kahdesta muusta maasta. Kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus Kiinan markkinaosuus pois lukien kasvoi tarkastelujaksolla vain 5 prosenttia.

(107)

Kiinan jälkeen tärkeimpien kolmen tuontilähteen keskimääräiset tuontihinnat olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaikki korkeampia kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat. Vain Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin hinnat (1 379 euroa/tonni) olivat suhteellisen lähellä Kiinasta tulevan tuonnin hintoja (1 361 euroa/tonni), mutta nekin ylittivät kiinalaisen tuonnin hinnat. Trinidad ja Tobagosta tulevan tuonnin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin vain alle 20 prosenttia Kiinasta tulevan tuonnin määrästä.

(108)

Kolmansien maiden markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 2,5 prosenttiyksikköä eli huomattavasti vähemmän kuin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus, joka kasvoi 28,9 prosenttiyksikköä. Kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ylitti selvästi sekä unionin tuotannonalan myyntihinnan (ks. taulukko 7) että Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisen hinnan (ks. taulukko 3).

3.3.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

3.3.5.1   Yleiset huomautukset

(109)

Mahdollisen vahingon arvioimiseksi komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjien kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen pohjalta ja tarkasti ne asianmukaisesti pyynnössä esitettyjen tietojen ja otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastausten sekä Eurostatin tilastojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella.

(110)

Tässä tapauksessa tarkasteltavat makrotaloudelliset indikaattorit ovat seuraavat: tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys ja tuottavuus.

(111)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikkömyyntihinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

3.3.5.2   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(112)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

401 780

396 575

268 034

175 786

Indeksi (2020 = 100)

100

99

67

44

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

480 578

477 621

477 379

476 874

Indeksi (2020 = 100)

100

99

99

99

Kapasiteetin käyttöaste (%)

83,6

83,0

56,1

36,9

Indeksi (2020 = 100)

100

99

67

44

Lähde:

Pyynnön esittäjät

(113)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä supistui 56 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti puolestaan pysyi tarkastelujaksolla melko vakaana, sillä se supistui vain 1 prosentin. Näin ollen kapasiteetin käyttöaste laski 56 prosenttia.

3.3.5.3   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(114)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla – etuyhteydettömät asiakkaat

290 888

318 133

193 031

164 935

Indeksi (2020 = 100)

100

109

66

57

Markkinaosuus (%)

79,9

74,5

51,1

48,6

Indeksi (2020 = 100)

100

93

64

61

Lähde:

Eurostat, pyynnön esittäjät

(115)

Unionin tuotannonalan myyntimäärät etuyhteydettömille asiakkaille kasvoivat 9 prosenttia vuosien 2020 ja 2021 välillä, mutta vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ne pienenivät 52 prosenttiyksikköä eli tasolle, joka oli 43 prosenttia alle vuoden 2020 tason.

(116)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus noudatti samaa suuntausta ja supistui 79,9 prosentista 48,6 prosenttiin.

3.3.5.4   Kasvu

(117)

Tarkastelujaksolla unionin kulutus väheni 7 prosenttia (ks. taulukko 1), ja unionin tuotannonalan myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa väheni 43 prosenttia (ks. taulukko 6). Näin ollen unionin tuotannonala menetti merkittävän osan markkinaosuudestaan (ks. taulukko 6) Kiinasta tulevalle tuonnille (ks. taulukko 2).

3.3.5.5   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(118)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntihinnat unionissa ja tuotantokustannukset

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Painotettu keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa (euroa/tonni)

928

1 863

3 196

1 498

Indeksi (2020 = 100)

100

201

344

161

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

906

1 611

3 173

3 069

Indeksi (2020 = 100)

100

178

350

339

Lähde:

Otokseen valitut unionin tuottajat

(119)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvoivat eksponentiaalisesti: vuonna 2022 ne olivat 250 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen 239 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2020. Tämä tuotantokustannusten jyrkkä kasvu johtui ennen kaikkea siitä, että kaasun hinnat alkoivat nousta hyvin voimakkaasti vuonna 2021.

(120)

Myyntihinnat noudattivat samaa suuntausta vuoteen 2022 asti, jolloin ne nousivat 244 prosenttia vuoden 2020 tasoa korkeammiksi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myyntihinnat laskivat yli 50 prosenttia vuoden 2022 hinnoista. Pyynnön esittäjät painottivat 23 päivänä elokuuta 2024 toimittamissaan huomautuksissa (37), että unionin tuotannonalan myyntimäärä oli laskenut kestämättömälle tasolle tuotantokustannuksiin nähden, jotka olivat nousseet merkittävästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.3.5.6   Työllisyys ja tuottavuus

(121)

Työllisyys, tuottavuus ja keskimääräiset työvoimakustannukset unionin tuottajien osalta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä

632

642

613

582

Indeksi (2020 = 100)

100

102

97

92

Työvoiman tuottavuus (tonnia/työntekijä)

524

508

347

231

Indeksi (2020 = 100)

100

97

66

44

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

73 491

77 431

86 835

90 642

Indeksi (2020 = 100)

100

105

118

123

Lähde:

Pyynnön esittäjät, otokseen valitut unionin tuottajat

(122)

Työntekijöiden määrä väheni yli 9 prosenttia vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, kun unionin tuotannonala alkoi vähentää työvoimaa vaikeassa markkinatilanteessa.

(123)

Työvoiman tuottavuus heikkeni tarkastelujaksolla 56 prosenttia tuotannon vähentyessä jyrkästi (ks. taulukko 5).

(124)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 23 prosenttia, kun palkkoja mukautettiin inflaation ja aiemman kasvun mukaisesti.

3.3.5.7   Varastot

(125)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot

12 151

5 372

32 163

13 336

Indeksi (2020 = 100)

100

44

265

110

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

3,1

1,4

15,1

9,9

Indeksi (2020 = 100)

100

45

488

320

Lähde:

Otokseen valitut unionin tuottajat

(126)

Varastojen määrä vaihteli huomattavasti tarkastelujakson aikana. Vuonna 2021 varastojen määrä oli 56 prosenttia alle vuoden 2020 tason. Vuonna 2022 niiden määrä oli 165 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020. Loppuvarastot prosentteina tuotannosta kasvoivat vuosien 2020 ja 2022 välillä lähes viisinkertaisesti ja vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä yli kolminkertaisesti. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että unionin tuotannonalalla oli tarkastelujakson loppupuolella yhä enemmän vaikeuksia myydä tuotantoaan, koska Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi tuntuvasti.

3.3.5.8   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(127)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (%)

–4,1

12,3

–5,6

– 100,1

Indeksi (2020 = 100)

– 100

298

– 136

–2 427

Kassavirta

12 158 042

95 868 270

–10 678 921

– 118 092 691

Indeksi (2020 = 100)

100

789

–88

– 971

Investoinnit

25 704 881

32 880 347

46 905 512

75 538 271

Indeksi (2020 = 100)

100

128

182

294

Investointien tuotto

–10,2  %

46,2  %

–7,4  %

–94,6  %

Indeksi (2020 = 100)

– 100

455

–73

– 930

Lähde:

Otokseen valitut unionin tuottajat

(128)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien voiton ilmaisemalla melamiinin myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonala teki voittoa vain vuonna 2021, jolloin sen tulos oli +12,3 prosenttia. Vuosina 2020 ja 2022 myynti oli tappiollista: vuonna 2020 tappiota kertyi 4,1 prosenttia, vuonna 2022 puolestaan 5,6 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tappiota kertyi 100,1 prosenttia.

(129)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Kassavirta kehittyi positiivisesti vuonna 2021. Vuonna 2022 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan kassavirta oli negatiivinen, mikä oli seurausta negatiivisesta kannattavuuden kehityksestä.

(130)

Unionin tuotannonalan investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla 194 prosenttia. Tutkimuksen tulosten mukaan investoinneissa oli kyse lähes yksinomaan kokonaan poistettujen ja kuluneiden omaisuuserien korvaamisesta. Se, että nämä investoinnit keskittyivät tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle, oli sattumaa. Investoinnit olivat myös suhteellisen vähäisiä suhteessa muihin indikaattoreihin, kuten kokonaismyynnin arvoihin. Sen vuoksi komissio ei pidä investointeihin liittyvää indikaattoria tässä tapauksessa kovin merkityksellisenä.

(131)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, ja suuntaus noudattelee analysoitua kannattavuusasteen kehitystä.

3.3.5.9   Päätelmät unionin tuotannonalan tilanteesta

(132)

Tuotantokustannusten noustessa ja hintojen epävakauden lisääntyessä unionin tuotannonala menetti tarkastelujakson aikana merkittävän osan markkinaosuudestaan Kiinalle. Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi eksponentiaalisesti ja tuli unionin markkinoille hinnoilla, jotka alittivat selvästi unionin tuotannonalan hinnat. Unionin tuotannonala ei tällaisessa paineessa pystynyt siirtämään tuotantokustannusten nousua myyntihintoihinsa, minkä seurauksena se kärsi ennennäkemättömän suuria tappioita, jotka olivat kestämättömällä tasolla.

(133)

Käytännössä kaikki vahinkoindikaattorit, muun muassa tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärät, yksikkömyyntihinnat, markkinaosuudet, kannattavuus ja kassavirta, osoittivat tarkastelujaksolla erittäin negatiivista suuntausta.

(134)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutui tarkastelujaksolla perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

3.3.6   Syy-yhteys

(135)

Pääteltyään, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa, komissio tutki johdanto-osan 27 kappaleen mukaisesti, ovatko sovellettavat vähimmäistuontihinnat ja sovellettava kiinteä tulli aiheuttaneet vakavaa ja jatkuvaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(136)

Ensinnäkin komissio muistutti, että vähimmäistuontihinta on suunniteltu siten, että kun hinnat nousevat selkeästi vähimmäistuontihinnan yläpuolelle, vientiä harjoittavat tuottajat voivat viedä tarkasteltavana olevaa tuotetta käytännössä rajoittamattomina määrinä ilman, että hintoihin lisätään polkumyyntitulleja unionissa. Näin toimittiin vuonna 2022 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin markkinahinnat nousivat kyseiselle tasolle (ks. taulukko 2 ja johdanto-osan 97 ja 98 kappale).

(137)

Toiseksi komissio totesi, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Kyseinen tuonti kasvoi tarkastelujaksolla eksponentiaalisesti, 8013 prosenttia (ks. taulukko 2), minkä seurauksena Kiinan markkinaosuus kasvoi merkittävästi, 0,3 prosentista vuonna 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 29,2 prosenttiin. Tämä tapahtui unionin tuotannonalan kustannuksella, sillä unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni samalla kaudella 79,9 prosentista 48,6 prosenttiin. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (ks. taulukko 3) ja alittivat unionin tuotannonalan hinnat (ks. johdanto-osan 102 kappale), mikä aiheutti unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa. Lisäksi ne aiheuttivat merkittävää hintapainetta unionin tuotannonalalle: Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ovat vuodesta 2021 lähtien alittaneet selkeästi unionin tuotannonalan hinnat ja ennen kaikkea vuodesta 2022 lähtien myös unionin tuotannonalan tuotantokustannukset. Havaitun hinnankorotusten estymisen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nostamaan hintojaan kustannustensa nousun edellyttämällä tavalla, mikä johti huomattaviin tappioihin. Kaasun hinnat olivat suurin syy siihen, että tuotantokustannukset nousivat myyntihintoja korkeammiksi (ks. vuotta 2022 ja tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa koskevat tiedot taulukossa 7), joten myös muut tekijät vaikuttivat syntyneeseen vahinkoon, mutta ne eivät kuitenkaan heikennä havaittua syy-yhteyttä. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 13 prosenttia (ks. taulukko 4) eli huomattavasti vähemmän kuin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus, joka puolestaan kasvoi samalla kaudella yli 80-kertaiseksi (ks. taulukko 2). Myös muista kolmansista maista tulevan kokonaistuonnin keskihinta ylitti Kiinasta tulevan tuonnin hinnan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes 200 eurolla tonnilta. Näin ollen tuonti muista kolmansista maista ei heikentänyt syy-yhteyttä Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

(138)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC väitti, että tärkein syy siihen, etteivät unionin tuottajat voineet nostaa hintojaan tuotantokustannustensa kattamiseksi ja kannattavuuden säilyttämiseksi, olivat EU:n sisämarkkinoilla vuoden 2022 jälkipuoliskolla ja vuonna 2023 vallinneet poikkeukselliset olosuhteet eikä Kiinasta tuleva tuonti.

(139)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vuonna 2021 ja jossain määrin edelleen vuonna 2022 unionin tuotannonala pystyi nostamaan hintojaan kasvaneiden tuotantokustannusten mukaisesti, kun Kiinasta tulevan tuonnin tuontihinnat olivat ensin 1 627 euroa ja sitten 1 990 euroa tonnilta. Tilanne muuttui unionin tuotannonalan kannalta sellaiseksi, ettei se enää pystynyt myymään tuotteitaan kustannukset kattavilla hinnoilla, vasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun tuontihinnat laskivat 1 361 euroon tonnilta. Tämä osoitti selvästi, että toimenpiteillä ei saavutettu tavoiteltua vaikutusta, koska suurin syy unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon oli määrältään kasvava Kiinasta matalin hinnoin tuleva tuonti.

(140)

Näin ollen komissio päätteli, että vähimmäistuontihinnan toimintaperiaatteen ansiosta kiinalaiset tuottajat pystyivät käytännössä lisäämään vientimääriään matalin hinnoin, mikä puolestaan aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

3.4   Etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien etu

(141)

Kaikille tiedossa oleville etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille ilmoitettiin tarkastelun vireillepanosta.

(142)

Etuyhteydettömistä tuojista yksi vastasi komission kyselylomakkeeseen mutta kieltäytyi toimittamasta ei-luottamuksellista versiota vastauksestaan. Näin ollen kyseisen osapuolen toimittamia tietoja ei voitu analysoida.

(143)

Myös kolmelta käyttäjältä ja Unilin Groupilta (joka koostuu kahdesta käyttäjästä) saatiin vastaus kyselylomakkeeseen. Kyseiset kolme käyttäjää eivät toimittaneet mielekkäitä avoimia versioita kyselylomakevastauksistaan, joten näitä huomautuksia ei voitu analysoida. Ainoastaan Unilin Group teki koko tutkimuksen ajan yhteistyötä muun muassa sallimalla tarkastuskäynnin tiloihinsa (ks. johdanto-osan 18 kappale edellä).

(144)

Unilin Group kuitenkin väitti, ettei se pystynyt toimittamaan täydellistä ei-luottamuksellista versiota huomautuksistaan, koska kilpailun vuoksi se ei halunnut julkistaa tiettyjä tietoja laajemmalle yleisölle. Tästä syystä Unilin Group vetosi perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisiin ”poikkeuksellisiin olosuhteisiin”. Komissio pani Unilin Groupin väitteen merkille. Toimitettujen tietojen perusteella komissio voi ainoastaan todeta, etteivät Unilin Groupin ostot unionin tuotannonalalta ja sen tuonti Kiinasta ole edustavia koko käyttäjäsektori huomioon ottaen ja että toimenpiteiden muodon muuttaminen ei vahingoittaisi asianomaista osapuolta kohtuuttomasti.

(145)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EPF ilmaisi huolensa käyttäjien etua koskevasta komission arvioinnista, koska arviointi näytti tukeutuvan ainoastaan Unilin Groupin toimittamiin kahteen kyselylomakevastaukseen. EPF lisäsi, että melamiiniin liittyvien kustannusten nousu marraskuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana kasvatti raakalevyjen ja pinnoitettujen levyjen välistä hintaeroa todella paljon eli keskimäärin 30–50 prosentista 60–124 prosenttiin.

(146)

Komissio selvensi, että se voi käyttää arvioinnissaan ainoastaan yhteistyössä toimineiden asianomaisten osapuolten toimittamia todennettavissa olevia tietoja. Tarkastelun vireillepanon tiimoilta otettiin yhteyttä noin 80 käyttäjään. Ainoat komission käyttäjiltä saamat todennettavissa olevat tiedot toimitti Unilin Group. Komissio ei ulottanut Unilinin osalta tekemäänsä päätelmää koskemaan kaikkia käyttäjiä, mutta koska muita yhteistyössä toimivia käyttäjiä ei ollut, sen käytettävissä ei ollut analyysia varten muita tietoja.

(147)

Lisäksi EPF:n käyttämää mallia, jossa melamiinin tuotantopanoskustannukset johdetaan valmistettujen tuotteiden hintaerosta, pidetään virheellisenä. Hintaerojen voidaan katsoa johtuvan useista muista syistä, esimerkiksi asiakkaiden mieltymyksistä, eikä siis välttämättä tai pelkästään yhden kustannustekijän kasvusta.

(148)

Menettelyn aloittamiseen liittyen EPF totesi, että Euroopan puunjalostusteollisuuden vuotuinen liikevaihto on yli 500 miljardia euroa ja että se työllistää suoraan neljä miljoonaa henkeä unionissa. Paneeliteollisuuden osuus tästä liikevaihdosta on 9 prosenttia. Paneeliteollisuudella on keskeisen tärkeä rooli, sillä se luo arvoa puunkorjuun ja -jalostuksen sivutuotteista ja tarjoaa laadukkaita, kevyitä ja kohtuuhintaisia tuotteita huonekalu- ja rakennusalalle. Näin ollen niitä työntekijöitä, joihin toimenpiteiden muodon muuttaminen vaikuttaisi kielteisesti (EU:n puupaneelien tuottajien ja alempana arvoketjussa olevien puupaneelien käyttäjien työntekijät), on monin kerroin enemmän kuin niitä, joita se hyödyttäisi (unionin melamiinin tuottajien työntekijät).

(149)

Komissio totesi, ettei EPF osoittanut, mikä osa väitetystä vuotuisesta liikevaihdosta on peräisin melamiinia sisältävien tuotteiden myynnistä, kuinka merkittävä melamiinin osuus kyseisten tuotteiden kustannuksista on ja kuinka monta henkeä työskentelee tällaisten tuotteiden tuotannon ja myynnin parissa. Näin ollen toimenpiteen muodon muuttamisen vaikutuksia ei voitu määrittää, joten komissio hylkäsi väitteen.

(150)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EPF kertoi laskeneensa, että noin 650 000 työpaikkaa puupaneeliteollisuudessa ja siihen liittyvillä aloilla koko toimitusketjussa liittyi melamiinin käyttöön ja että kaikki nämä työpaikat olisivat merkittävästi uhattuina, jos toimenpiteiden muotoa muutettaisiin. Komissio hylkäsi väitteen, koska EPF ei esittänyt perusteita sille, että yhdestä tietystä maasta tuotavalle raaka-aineelle asetettavat arvotullit aiheuttaisivat näille talouden aloille haittaa verrattuna siihen, että sovellettaisiin kiinteää tullia ja vähimmäistuontihintaa.

(151)

EPLF väitti, että ne kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joihin sovelletaan kiinteää tullia (415 euroa tonnilta), eivät voineet viedä tuotteitaan unioniin, koska tulli on rajoittava, ja että niiden kolmen kiinalaisen tuottajan kokonaiskapasiteetti, joihin sovelletaan vähimmäistuontihintaa, oli enintään 300 000 tonnia, mikä ei kata koko Euroopan markkinoiden kulutusta. Lisäksi EPLF väitti, ettei eurooppalainen melamiinin tuotanto ole yksistään riittävä kattamaan unionin käyttäjien kysyntää etenkään markkinoiden elpyessä.

(152)

Komissio hylkäsi nämä EPLF:n esittämät väitteet. Kulutus on aina ollut enimmillään noin 430 000 tonnia vuodessa, ja esimerkiksi vuonna 2021 se oli 427 185 tonnia. Unionin tuotannonalan kapasiteetti puolestaan on yli 476 000 tonnia (kapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla; ks. taulukko 5), eli se pystyisi itsekin helposti kattamaan unionin koko kulutuksen.

(153)

EPLF lisäsi, että sen jäsenet joutuvat kilpailemaan yhä enemmän Turkin kanssa, koska turkkilaiset laminaatin tuottajat voivat edelleen tuoda melamiinia Kiinasta maksamatta polkumyyntitulleja, jolloin niiden kustannukset ovat alhaisemmat kuin unionissa toimivien laminaatin tuottajien.

(154)

EPLF ei toimittanut mitään näyttöä, joka olisi tukenut sen väitteitä kilpailutilanteen kiristymisestä Turkin kanssa. Ei myöskään ollut viitteitä siitä, että toimenpiteiden muodon muuttaminen aiheuttaisi yleisesti kohtuutonta vahinkoa käyttäjille (ks. myös johdanto-osan 144 kappale). Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(155)

SGE väitti, että jos polkumyyntitoimenpiteen muoto muutetaan arvotulliksi, tuloksena olevat tullit nostaisivat merkittävästi tarkastelun kohteena olevan tuotteen Kiinasta tulevan tuonnin kustannuksia. Sitä paitsi näin korkeat hinnat voisivat jopa viedä kiinalaisilta viejiltä kilpailukyvyn, jolloin ne saattaisivat joutua vetäytymään unionin markkinoilta. Silloin unionin tuojille ja käyttäjille olisi tarjolla vähemmän hankintalähteitä, kun jäljelle jäisivät lähinnä pyynnön esittäjät. Tämä vähentäisi kilpailua EU:n markkinoilla. Toimitusketjun tasapaino järkkyisi, ja melamiinin ostohinnat nousisivat todennäköisesti merkittävästi.

(156)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Komissio myönsi, että melamiinin markkinahinnat todennäköisesti nousevat, koska tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaitut hinnat eivät olleet unionin tuotannonalan kannalta kestävällä tasolla eivätkä vähimmäistuontihinnan ja kiinteän tullin muodossa olevat toimenpiteet riittävästi suojelleet unionin tuotannonalaa vientiä harjoittavien tuottajien epäterveiltä kaupan käytännöiltä, mikä painoi tuotannonalan myyntihintoja voimakkaasti alas (ks. taulukko 7). Komissio katsoi kuitenkin myös, että kun voimassa olevat arvotullit vaihtelevat 12–65,2 prosentin välillä vahvistetusta polkumyynnin tasosta riippuen, käyttäjät voivat kaiken kaikkiaan ostaa kiinalaista melamiinia hinnoilla, jotka niihin sisältyvien tullien jälkeen ovat tasapuolisessa kilpailuasemassa unionin tuottajien myyntihintojen kanssa. Lisäksi käyttäjät voivat hankkia tuotteita myös muista unionin ulkopuolisista maista, kuten ne ovat tehneet tarkastelujaksolla (ks. taulukko 4).

(157)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EPF nosti esiin Kiinan tuotantokapasiteetin rajallisuuden. EPF:n mukaan Kiinan vienti unioniin saavutti huippunsa vuonna 2022 ja että sen vuoksi on epätodennäköistä, että sen määrä nousisi tuona vuonna todettua suuremmaksi.

(158)

Komissio totesi, että EPF ei toimittanut perusteltuja tietoja todellisesta ja käyttämättömästä kapasiteetista Kiinassa. Joka tapauksessa Kiinasta unioniin suuntautuneen viennin määrä vuonna 2022 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli jo erittäin haitallista unionin tuotannonalalle, kuten taulukossa 10 esitetyt kannattavuusluvut sangen hyvin osoittavat.

(159)

Komissio sai päätelmien ilmoittamisen jälkeen huomautuksia KRP:ltä, melamiinin käyttäjältä, joka rekisteröityi asianomaiseksi osapuoleksi mutta ei vastannut kyselylomakkeeseen.

(160)

KRP väitti, että pohjahintana vähimmäistuontihinta varmisti reilun kilpailun. Sen ansiosta unionin tuottajat pystyivät tekemään voittoa ja käyttäjät saivat varmuuden vakaista ja kohtuuhintaisista toimituksista. Vähimmäistuontihinnan säilyttäminen oli KRP:n mukaan siksi unionin edun mukaista. KRP väitti lisäksi, että jos nykyinen toimenpide korvattaisiin arvotulleilla, sen melamiinikustannukset ja sitä myötä tuotantokustannukset kasvaisivat selvästi. Tämä heikentäisi KRP:n kilpailukykyä paitsi kotimarkkinoilla myös kansainvälisillä markkinoilla, mikä vaarantaisi sen liiketoiminnan.

(161)

KRP ei perustellut esittämiään väitteitä, minkä vuoksi ne molemmat hylättiin.

(162)

Koska muut käyttäjät tai käyttäjäjärjestöt eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, ettei toimenpiteiden muodon muuttaminen aiheuttaisi käyttäjille kohtuutonta vahinkoa.

(163)

Näin ollen komissio katsoi, ettei ollut mitään viitteitä siitä, että toimenpiteiden muodon muuttaminen ehdotetulla tavalla vaikuttaisi kielteisesti käyttäjiin ja/tai tuojiin siten, että kielteiset vaikutukset olisivat toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia suuremmat.

3.5   Unionin etua koskevat päätelmät

(164)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, ettei ole olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista muuttaa toimenpiteiden muotoa Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa.

(165)

Kuten johdanto-osan 134 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tästä syystä toimenpiteet eivät enää nykyisessä muodossaan riitä suojaamaan unionin tuotannonalaa kiinalaiselta tuonnilta, jota on tullut unionin markkinoille ennennäkemättömän suurina määrinä ja hinnoilla, jotka alittavat unionin tuotannonalan hinnat.

4.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

4.1   Vahingon ja muuttuneiden olosuhteiden välinen yhteys

(166)

Toimenpiteet koostuvat nykyisessä muodossaan vähimmäistuontihintaan (1 153 euroa tonnilta) perustuvasta tullista, joka koski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 80:tä prosenttia kaikesta Kiinasta tulevasta tuonnista eli jota ei kannettu kyseisestä tuonnista, sekä jäljellä olevaan tuontiin sovelletusta kiinteästä tullista, jonka suuruus on 415 euroa tonnilta. Arvioinnin mukaisen olosuhteiden muuttumisen vuoksi nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan enää riitä korjaamaan unionin tuotannonalalle kiinalaisesta tuonnista aiheutuvaa merkittävää vahinkoa. Etenkään vähimmäistuontihinta ei ole enää riittävä korjaamaan hinnan merkittävää alittavuutta (ks. johdanto-osan 102 kappale) ja hintojen alenemista, jotka havaittiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta.

(167)

Molemmissa aiemmissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa todettiin, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut enää vahinkoa voimassa olevien toimenpiteiden tarjoaman tehokkaan suojan ansiosta (ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1171 johdanto-osan 128 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1776 johdanto-osan 277 kappale). Tässä osittaisessa välivaiheen tarkastelussa komissio sen sijaan päätteli, että toimenpiteet eivät nykyisessä muodossaan ole enää riittävät torjumaan vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntiä.

(168)

Melamiinin hintojen epävakaus on vuodesta 2020 lähtien lisääntynyt huomattavasti tärkeimmän melamiinin valmistuksessa käytettävän tuotantopanoksen eli kaasun hintavaihtelun myötä. Melamiinin hinnat ovat tiettyinä aikoina nousseet ennennäkemättömille tasoille, joita ei sittemmin ole enää saavutettu ainakaan alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Noustuaan ensin ennennäkemättömän korkeiksi hinnat putosivat nopeasti, kun Kiinasta alhaisemmilla hinnoilla tulleet tuontimäärät kasvoivat voimakkaasti. Tämä pakotti unionin tuotannonalan myymään hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi sen tuotantokustannukset.

(169)

Tästä syystä toimenpiteet eivät nykyisessä muodossaan enää tarjonneet samanlaista suojaa kuin kausina, joita aiemmissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa tutkittiin, jolloin niiden tarjoama suoja osoittautui riittäväksi suojaamaan unionin tuotannonalaa vahingolta. Kiinalaiset tuottajat myivät tuotteitaan unioniin hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat mutta ylittivät sovellettavan vähimmäistuontihinnan, jolloin kyseiseen tuontiin ei sovellettu polkumyyntitulleja.

(170)

Näiden muuttuneiden olosuhteiden seurauksena vahinko toistui eikä toimenpiteiden muoto enää riittänyt suojaamaan unionin tuotannonalaa tuonnilta, jonka hinnat alittivat sen omat hinnat.

4.2   Toimenpiteen muodon muuttaminen

(171)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella, ottaen huomioon erityisesti päätelmät unionin tuotannonalalle aiheutuneesta merkittävästä vahingosta, olosuhteiden muuttumisesta alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna ja näiden muutosten pysyvyydestä sekä unionin edusta komissio katsoi, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa melamiinia koskevat polkumyyntitoimenpiteet eivät ole nykyisessä muodossaan enää riittävät poistamaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaa vahinkoa.

(172)

Sen vuoksi komissio on päättänyt ottaa uudelleen käyttöön arvotullit kaikkien yritysten osalta.

(173)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen SGE ja KRP väittivät, että yli kymmenen vuotta sitten käyttöön otettujen arvotullien ottaminen uudelleen käyttöön oli epäoikeudenmukaista. Ne katsoivat, että jos olosuhteet, joissa vähimmäistuontihinta alun perin otettiin käyttöön, olivat muuttuneet, samat alkuperäiset olosuhteet olivat vanhentuneet myös arvotullien asettamisen kannalta. Lisäksi jotkin uudelleen käyttöön otettavat arvotullit on laskettu vuoden 2009 ja vain yksi vuoden 2022 tietojen perusteella. Sen vuoksi arvotullien ottaminen uudelleen käyttöön olisi epäoikeudenmukaista niiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta, joille määrättyjen tullien määrä perustui alkuperäisen tutkimuksen tietoihin, jotka ovat vanhentuneita eivätkä vastanneet nykyisiä markkinaolosuhteita.

(174)

Komissio piti väitteitä perusteettomina. Arvotullit ovat se polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden muoto, jota komissio tavanomaisesti käyttää ottaessaan käyttöön toimenpiteitä tutkimuksen jälkeen. Muiden toimenpidemuotojen käyttöönotto edellyttää yleensä erityistä perustelua asianomaisessa täytäntöönpanoasetuksessa, arvotullien käyttöönotto ei. Komissio on tässä asetuksessa perustellut riittävällä tavalla, että ne olosuhteet, jotka johtivat vähimmäishintoihin perustuvien tullien poikkeukselliseen käyttöönottoon alkuperäisellä asetuksella, ovat lakanneet.

(175)

Komissio on lisäksi muistuttanut, että voimassa olevia toimenpiteitä muutettiin täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/2653, jolla Xinjiangille määrättiin 12 prosentin arvotulli. Tämän välivaiheen tarkastelun yhteydessä komissiolla on oikeudellinen velvoite tarkastella kaikkia voimassa olevia toimenpiteitä, mukaan luettuina mahdolliset muutokset, kuten täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/2653 nojalla tehty muutos. Siksi se ei voi kohdella täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/2653 nojalla käyttöön otettua muutettua toimenpidettä eri tavalla kuin alkuperäisiä toimenpiteitä.

(176)

SGE ja KRP ehdottivat vähimmäistuontihinnan nostamista 1 153 eurosta tonnilta 1 300–1 400 euroon tonnilta ICIS:n (Independent Commodity Intelligence Services (38)) keräämien ja julkaisemien viimeisimpien spot-hintatietojen perusteella. Ehdotettu hintahaarukka on johdettu ICIS:n ilmoittamasta melamiinin keskimääräisestä hinnasta heinäkuun 2024 ja joulukuun 2024 välisenä aikana. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen järjestetyssä kuulemisessa SGE täsmensi, että ehdotetussa vähimmäistuontihintajärjestelmässä hintoja mukautettaisiin jatkuvasti ICIS:n tietojen perusteella. Tähän liittyvästi SGE piti komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2015/82 (39) tämän tutkimuksen kannalta merkityksellisenä ennakkotapauksena.

(177)

Komissio muistutti, että tämä välivaiheen tarkastelu rajoittui toimenpiteiden muodon tarkasteluun. SGE:n ja KRP:n ehdotuksessa olisi kuitenkin muutettu toimenpiteiden tasoa ja erityisesti nostettu vähimmäistuontihintaa 1 153 eurosta tonnilta vähintään 1 300 euroon tonnilta. Lisäksi komissio katsoi, että SGE:n viittaus täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2015/82 oli siinä suhteessa virheellinen, että kyseisessä asetuksessa kyse oli paitsi toimenpiteiden muodon tarkasteluun rajoittuvasta osittaisesta välivaiheen tarkastelusta (ks. asetuksen johdanto-osan 8 kappaleen kolmas luetelmakohta) myös vahinkoa koskevasta osittaisesta välivaiheen tarkastelusta (ks. asetuksen johdanto-osan 8 kappaleen neljäs luetelmakohta). Kuten mainitun asetuksen johdanto-osan 181 kappaleessa todetaan, komissio vahvisti vahinkoon rajoittuvassa osittaisessa välivaiheen tarkastelussa unionin tuotannonalan osalta uuden vahinkoa aiheuttamattoman hinnan ja sen perusteella uuden vähimmäistuontihinnan (koska toimenpiteet perustuivat vahinkoon). Koska tämä osittainen välivaiheen tarkastelu rajoittuu toimenpiteiden muodon tarkasteluun, toimenpiteiden tasoa ei voida muuttaa. Näin ollen SGE:n ja KRP:n ehdotukset oli hylättävä.

(178)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa yksilöllisten tullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllisiä tulleja, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(179)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä tulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että yksilöllisten tullien soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(180)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos tai perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu olosuhteiden muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus tai välivaiheen tarkastelua koskeva tutkimus. Näissä tutkimuksissa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(181)

Tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa määritettyjä yksilöllisiä tulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(182)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten tullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (40). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka osoittavat, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(183)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että toimenpiteiden muotoa muutetaan. Kaikille osapuolille asetettiin määräaika, jonka kuluessa niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia esitettyjen tietojen johdosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(184)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (41) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(185)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdan nojalla perustettu komitea on antanut asiasta myönteisen lausunnon,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, joka kannetaan tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa, tällä hetkellä CN-koodiin 2933 61 00 kuuluvaa melamiinia.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys

Lopullinen polkumyyntitulli (%)

Taric-lisäkoodi

Xinjiang Xinlianxin Energy Chemical Co., Ltd

12,0

8 99B

Sichuan Golden-Elephant Sincerity Chemical Co., Ltd

44,9

A 986

Shandong Holitech Chemical Industry Co., Ltd

47,6

A 987

Henan Junhua Development Company Ltd

49,0

A 988

Kaikki muu Kiinasta peräisin oleva tuonti

65,2

A 999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen tullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote), (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

2 artikla

Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.

(2)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 457/2011, annettu 10 päivänä toukokuuta 2011, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 124, 13.5.2011, s. 2, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2011/457/oj).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1171, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa (EUVL L 170, 1.7.2017, s. 62, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2017/1171/oj).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1776, annettu 14 päivänä syyskuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa (EUVL L 228, 15.9.2023, s. 199, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1776/oj).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/2653, annettu 27 päivänä marraskuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1776 muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L, 2023/2653, 28.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/2653/oj).

(6)  AGROFERT osti Borealisin lannoitteita, teknistä typpeä ja melamiinia valmistavat liiketoimintayksiköt vuonna 2023 ja muutti nimekseen LAT Nitrogen. Lähde: LAT Nitrogenin verkkosivu (lat-nitrogen.com).

(7)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta (EUVL C, C/2023/1595, 20.12.2023).

(8)   https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2609.

(9)  Ks. alaviite 2.

(10)  Alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 63 ja 65 kappale.

(11)  Komission asetus (EU) N:o 1035/2010, annettu 15 päivänä marraskuuta 2010, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa, johdanto-osan 22 kappale (EUVL L 298, 16.11.2010, s. 10, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/1035/oj).

(12)   https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/eu-gas-supply/.

(13)   https://www.statista.com/statistics/1021735/share-russian-gas-imports-eu/.

(14)  Ks. https://tradingeconomics.com/commodity/eu-natural-gas. Komissio käytti vertailujaksona huhti-joulukuuta 2010, koska se on varhaisin kyseisellä verkkosivustolla julkaistussa kaaviossa esitetty ajanjakso.

(15)   https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/eu-gas-supply/.

(16)   https://tradingeconomics.com/commodity/eu-natural-gas.

(17)  Tiedot esitetty vaihteluväleinä tekijänoikeussuojan alaisten tietojen suojaamiseksi.

(18)   https://tradingeconomics.com/commodity/eu-natural-gas.

(19)  Ks. täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1035/2010 oleva taulukko 7.

(20)  Ks. täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/1171 oleva taulukko 11.

(21)  Ks. täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1776 oleva taulukko 8.

(22)  t24.001030, s. 9, kohdat 22 ja 23.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/956, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle (EUVL L 130, 16.5.2023, s. 52, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/956/oj).

(24)  Arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi lukujen vaihteluväli on todellista suurempi.

(25)  Alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 62–67 kappale.

(26)  t24.001039, 10 kohta.

(27)  Ks. alaviite 25.

(28)  Kunkin kuukauden ensimmäisten kaupankäyntipäivien keskiarvo tammi- ja kesäkuun 2024 väliseltä ajalta.

(29)  Financial Times, 29.4.2024, https://www.ft.com/content/16031b21-cb2f-40c7-a77d-1ac061196264.

(30)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle (COM(2022) 360 final, 20.7.2022).

(31)   https://economy-finance.ec.europa.eu/document/download/3b537fad-ad74-419f-8b54-d73553ca7f7f_en?filename=AF2024%20PPT_final.pdf.

(32)   https://www.ice.com/products/27996665/Dutch-TTF-Natural-Gas-Futures/data?marketId=5786628&span=1, hinnat tarkistettu 8.1.2025.

(33)  t24.009914.

(34)   https://mcgroup.co.uk/news/20230426/melamine-market-challenges-dynamics.html.

(35)   BASF Sells Ammonia, Methanol and Melamine Plants - ChemistryViews.

(36)  Lisätyn polkumyyntitullin osalta todetaan, että toimenpiteet koostuivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kolmen vientiä harjoittavan tuottajan osalta vähimmäistuontihinnoista ja kaikkien muiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta kiinteästä paljoustullista. Niiltä kolmelta osapuolelta tulevasta tuonnista, joihin sovellettiin vähimmäistuontihintaa, ei peritty polkumyyntitullia, jos hinta oli vähimmäishintaa korkeampi, mutta jos hinta oli vähimmäistuontihintaa alhaisempi, kyseisten osapuolten tuontiin sovellettiin polkumyyntitullia, jonka suuruus vaihteli sen mukaan, mikä oli laskun nettoarvo ennen tuontia. Lisäksi unioniin tuli tuontia muilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, joihin sovellettiin paljoustullia (415 euroa/tonni). Koska tullien soveltaminen vaihteli, lisättyjen polkumyyntitullien määrä laskettiin niiden melamiinin tuontia koskevien tietojen mukaan, jotka jäsenvaltiot olivat ilmoittaneet perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti, koska näistä tiedoista kävivät ilmi maksetut määrät.

(37)  t24.007253.

(38)  SGE:n mukaan ICIS on riippumaton taho, joka tarjoaa hyödykkeiden maailmanmarkkinoihin liittyviä tietoja. ICIS:n tietoja käytetään maailman melamiiniteollisuudessa laajalti, ja ne antavat reaaliaikaisen ja täyden kuvan melamiinimarkkinoista hintojen ja tavarakuljetusten jne. kehityssuuntia myöten. ICIS:n verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.icis.com.

(39)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/82, annettu 21 päivänä tammikuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan sitruunahapon tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun sekä asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 3 kohdan mukaisten osittaisten välivaiheen tarkastelujen perusteella (EUVL L 15, 22.1.2015, s. 8, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2015/82/oj).

(40)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170/Wetstraat 170, 1040 Bruxelles/Brussel, BELGIQUE/BELGIË.

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/325/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)