<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-391/20</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62020CJ0391</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:638">EU:C:2022:638</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>15</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>15</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20220907">7.9.2022</DATE> – Asia C‑391/20</HT></P><P><HT TYPE="SC">Cilevičs ym.</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (suuri jaosto)</P><P><DATE ISO="20220907">7 päivänä syyskuuta 2022</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: latvia.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>SEUT 49 artikla</KEYWORD><KEYWORD>Sijoittautumisvapaus</KEYWORD><KEYWORD>Rajoitus</KEYWORD><KEYWORD>Oikeuttaminen</KEYWORD><KEYWORD>Koulutusjärjestelmän järjestäminen</KEYWORD><KEYWORD>Korkeakoulut</KEYWORD><KEYWORD>Velvollisuus tarjota koulutusohjelmia kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä</KEYWORD><KEYWORD>SEU 4 artiklan 2 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Jäsenvaltion kansallinen identiteetti</KEYWORD><KEYWORD>Jäsenvaltion virallisen kielen puolustaminen ja edistäminen</KEYWORD><KEYWORD>Suhteellisuusperiaate</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C‑391/20,</P><P>jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Latvijas Republikas Satversmes tiesa (perustuslakituomioistuin, Latvia) on esittänyt <DATE ISO="20200714">14.7.2020</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20200729">29.7.2020</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa, jonka ovat panneet vireille</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><P><HT TYPE="BOLD">Boriss Cilevičs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Valērijs Agešins,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Vjačeslavs Dombrovskis,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Vladimirs Nikonovs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Artūrs Rubiks,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Ivans Ribakovs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Nikolajs Kabanovs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Igors Pimenovs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Vitālijs Orlovs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Edgars Kucins,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Ivans Klementjevs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Inga Goldberga,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Evija Papule,</HT></P><?PAGE NO="2"?><P><HT TYPE="BOLD">Jānis Krišāns,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Jānis Urbanovičs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Ļubova Švecova,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Sergejs Dolgopolovs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Andrejs Klementjevs,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Regīna Ločmele‑Luņova</HT> ja</P><P><HT TYPE="BOLD">Ivars Zariņš</HT></P><P>ja jossa asian käsittelyyn osallistuu</P><P><HT TYPE="BOLD">Latvijas Republikas Saeima,</HT></P></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: presidentti K. Lenaerts, varapresidentti L. Bay Larsen (esittelevä tuomari), jaostojen puheenjohtajat A. Prechal, K. Jürimäe, C. Lycourgos, E. Regan, S. Rodin ja J. Passer sekä tuomarit M. Ilešič, J.‑C. Bonichot, F. Biltgen, P. G. Xuereb, N. Piçarra, L. S. Rossi ja N. Wahl,</P><P>julkisasiamies: N. Emiliou,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Cilevičs, Agešins, Dombrovskis, Nikonovs, Rubiks, Ribakovs, Kabanovs, Pimenovs, Orlovs, Kucins, Klementjevs, Goldberga, Papule, Krišāns, Urbanovičs, Švecova, Dolgopolovs, Klementjevs, Ločmele‑Luņova ja Zariņš, edustajanaan B. Cilevičs,</P></ITEM><ITEM><P>Latvian hallitus, asiamiehinään K. Pommere ja V. Soņeca,</P></ITEM><ITEM><P>Ranskan hallitus, asiamiehinään E. de Moustier ja N. Vincent,</P></ITEM><ITEM><P>Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. K. Bulterman ja M. H. S. Gijzen,</P></ITEM><ITEM><P>Itävallan hallitus, asiamiehinään A. Posch, E. Samoilova ja J. Schmoll,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään L. Armati, I. Rubene ja L. Malferrari,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20220308">8.3.2022</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><?PAGE NO="3"?><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 16 artiklan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty korkeakouluista annetun lain (Augstskolu likums) perustuslainmukaisuuden valvontaa koskevassa menettelyssä, joka on aloitettu kanteen johdosta, jonka nostivat Boriss Cilevičs, Valērijs Agešins, Vjačeslavs Dombrovskis, Vladimirs Nikonovs, Artūrs Rubiks, Ivans Ribakovs, Nikolajs Kabanovs, Igors Pimenovs, Vitālijs Orlovs, Edgars Kucins, Ivans Klementjevs, Inga Goldberga, Evija Papule, Jānis Krišāns, Jānis Urbanovičs, Ļubova Švecova, Sergejs Dolgopolovs, Andrejs Klementjevs, Regīna Ločmele‑Luņova ja Ivars Zariņš, jotka ovat Latvijas Republikas Saeiman (Latvian tasavallan parlamentti, jäljempänä Latvian parlamentti) jäseniä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Latvian perustuslaki</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Latvian tasavallan perustuslain (Latvijas Republikas Satversme) 1 §:n mukaan Latvia on riippumaton demokraattinen tasavalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Latvian perustuslain 4 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>Latvian tasavallan virallinen kieli on latvian kieli. – –<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Perustuslain 105 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>Jokaisella on oikeus omaisuuteen. Omistusoikeuden kohteena olevaa omaisuutta ei saa käyttää yleisen edun vastaisella tavalla. Omistusoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan lailla. Omaisuus voidaan pakkolunastaa ainoastaan poikkeustapauksessa yleisen edun vuoksi erityislain perusteella ja oikeudenmukaista korvausta vastaan.<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Perustuslain 112 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>Jokaisella on oikeus koulutukseen. Valtio takaa pääsyn maksuttomaan perusopetukseen ja sen jatkona olevaan toisen asteen koulutukseen. Perusopetukseen osallistuminen on pakollista.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Saman perustuslain 113 §:ssä määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Valtio tunnustaa tieteen, taiteen ja muun luomisen vapauden ja takaa tekijänoikeuden ja patenttioikeuden suojan.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="4"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Korkeakouluista annettu laki</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Korkeakouluista <DATE ISO="19951102">2.11.1995</DATE> annetun lain (Augstskolu likums; Latvijas Vēstnesis, 1995, nro 179)) 5 §:ssä säädettiin, että korkeakoulujen tehtävänä on tieteiden ja taiteiden vaaliminen ja harjoittaminen. Korkeakouluista annetun lain muuttamisesta <DATE ISO="20180621">21.6.2018</DATE> annetulla lailla (Grozījumi Augstskolu likumā; Latvijas Vēstnesis, 2018, nro 132) muutettiin korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmatta virkettä seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>Toiminnassaan [korkeakoulut] vaalivat ja harjoittavat tiedettä, taidetta ja virallista kieltä<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>.</ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Valtio tai muut oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, myös ulkomaalaiset oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, voivat perustaa korkeakouluista annetun lain 8 §:n 1 momentin nojalla tällaisia oppilaitoksia Latviaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Korkeakouluista annetun lain muuttamisesta annetulla lailla muutettiin myös kyseisen lain 56 §:ää. Näin korkeakouluista annetun lain 56 §:n 3 momentin sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Korkeakouluissa sekä alemman korkea‑asteen oppilaitoksissa ja teknillisissä oppilaitoksissa koulutusohjelmien opetuskielenä on virallinen kieli. Koulutusohjelmien opetuskielenä voi olla vieras kieli vain seuraavissa tapauksissa:</P><P>1) Latviassa tarjottavissa koulutusohjelmissa, joihin osallistuu ulkomaisia opiskelijoita, sekä koulutusohjelmissa, joita tarjotaan Euroopan unionin ohjelmiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan yhteistyön puitteissa, opetuskielenä voi olla Euroopan unionin virallinen kieli. Jos Latviassa suoritettavien opintojen arvioitu kesto on yli kuusi kuukautta tai niiden laajuus on yli 20 opintopistettä, tulee pakolliseen opetukseen sisältyä ulkomaisille opiskelijoille tarkoitettua virallisen kielen opetusta.</P><P>2) Euroopan unionin virallista kieltä voidaan käyttää opetuskielenä enintään osuudella, joka vastaa viidesosaa koulutusohjelman opintopisteistä, ottaen kuitenkin huomioon, ettei tähän lasketa loppukokeita eikä valtakunnallisia kokeita eikä lopputyön laatimista alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi.</P><P>3) Koulutusohjelmissa voi olla opetuskielenä vieras kieli, jos tämä on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi – –; näihin kuuluvat kielen ja kulttuurin opinnot sekä kieliopintoihin liittyvät koulutusohjelmat. – –</P><P>4) Yhteisissä koulutusohjelmissa voivat opetuskielinä olla Euroopan unionin viralliset kielet.<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Korkeakouluista annetun lain muuttamisesta annetulla lailla kyseisen lain siirtymäsäännöksiin lisättiin 49 kohta, jonka sanamuoto on seuraava:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>Tämän lain 56 §:n 3 momenttiin tehdyt muutokset, jotka koskevat koulutusohjelmien opetuskieltä, tulevat voimaan <DATE ISO="20190101">1.1.2019</DATE>. Ne korkeakoulut sekä alemman korkea‑asteen oppilaitokset ja teknilliset oppilaitokset, joissa koulutusohjelmien opetuskieli ei ole tämän lain 56 §:n 3 momentissa säädetyn mukainen, voivat jatkaa tällaisten ohjelmien tarjoamista niissä käytetyllä opetuskielellä <DATE ISO="20221231">31.12.2022</DATE> asti. Niihin koulutusohjelmiin, joissa opetuskieli ei ole tämän lain 56 §:n 3 momentissa säädetyn mukainen, ei voida ottaa enää uusia opiskelijoita <DATE ISO="20190101">1.1.2019</DATE> alkaen.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="5"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Riian taloustieteellisestä korkeakoulusta annettu laki</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Riian taloustieteellisestä korkeakoulusta <DATE ISO="19951005">5.10.1995</DATE> annetun lain (Likums <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>Par Rīgas Ekonomikas augstskolu<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>; Latvijas Vēstnesis, 1995, nro 164)) 19 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>[Riian taloustieteellisessä korkeakoulussa] opetusta annetaan englanniksi. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon sekä jatkotutkinnon suorittamiseksi laadittavissa lopputöissä, väitöstilaisuuksissa ja ammattipätevyyttä koskevissa kokeissa kielenä on englanti.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Riian oikeustieteellisestä korkeakoulusta annettu laki</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Riian oikeustieteellisestä korkeakoulusta <DATE ISO="20181101">1.11.2018</DATE> annetun lain (Rīgas Juridiskās augstskolas likums; Latvijas Vēstnesis, 2018, nro 220) 21 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>[Riian oikeustieteellinen korkeakoulu] tarjoaa koulutusohjelmia, jotka ovat saaneet vaadittavan luvan sovellettavan säännöstön mukaisesti. Opetusta annetaan englannin kielellä tai jollakin muulla unionin virallisella kielellä.<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Latvian parlamentin 20 jäsentä nosti kanteen Latvijas Republikas Satversmes tiesassa (perustuslakituomioistuin, Latvia). Kanteen tarkoituksena on saada tutkittua, ovatko korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmas virke ja 56 §:n 3 momentti sekä lain siirtymäsäännösten 49 kohta sopusoinnussa Latvian perustuslain ja erityisesti sen 1, 105 ja 112 §:n kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Pääasian kantajat väittävät tältä osin, että näillä korkeakouluista annetun lain säännöksillä loukataan oikeutta koulutukseen. Siltä osin kuin mainituissa säännöksissä velvoitetaan yksityiset korkeakoulut vaalimaan ja harjoittamaan Latvian tasavallan virallista kieltä ja rajoitetaan siten niiden mahdollisuuksia tarjota koulutusohjelmia vierailla kielillä, niillä rajoitetaan näiden oppilaitosten itsenäisyyttä sekä niiden opetushenkilöstön ja opiskelijoiden akateemista vapautta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Lisäksi kantajien mukaan rajoitetaan myös yksityisten korkeakoulujen oikeutta harjoittaa kaupallista toimintaa ja tarjota korvausta vastaan korkeakouluopetuksen palveluja saadun toimiluvan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Samoilla säännöksillä loukataan lisäksi Latvian perustuslain 1 §:ssä vahvistettua laillisuusperiaatetta, koska yksityisten korkeakoulujen perustajat ovat voineet perustellusti luottaa siihen, että he voisivat hyötyä omistamiensa oppilaitosten toiminnasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Kantajat väittävät myös, että koska korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmas virke, 56 §:n 3 momentti ja tämän lain siirtymäsäännösten 49 kohta muodostavat esteen korkeakoulumarkkinoille pääsylle ja estävät muiden jäsenvaltioiden kansalaisia ja yrityksiä tarjoamasta korkeakouluopetuksen palveluja vierailla kielillä, niillä loukataan SEUT 49 artiklassa vahvistettua sijoittautumisvapautta ja SEUT 56 artiklassa vahvistettua palvelujen tarjoamisen vapautta sekä perusoikeuskirjan 16 artiklassa vahvistettua elinkeinovapautta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Latvian parlamentti väittää, että nämä säännökset ovat Latvian perustuslain 1, 105 ja 112 §:n mukaisia, koska niillä ei rajoiteta näitä perusoikeuksia. Kyseisillä säännöksillä ei rajoiteta yksityisten korkeakoulujen oikeuksia, sillä oikeus koulutukseen käsittää vain opiskelijoiden oikeuksien suojelemisen. Niillä ei myöskään rajoiteta oikeutta omaisuuteen, koska se ei takaa yksityisille oikeutta saada voittoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Vaikka näitä oikeuksia katsottaisiin rajoitetun, tämä rajoitus on säädetty lailla, sillä on hyväksyttävä päämäärä ja se on oikeasuhteinen kyseiseen päämäärään nähden.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Latvian parlamentti katsoo lisäksi, ettei unionin oikeudessa rajoiteta jäsenvaltioiden toimivaltaa antaa opetusalalla tarvittavia sääntöjä näiden valtioiden perustuslaillisten arvojen suojaamiseksi. Latvian tasavalta ei siis ole velvollinen takaamaan, että korkeakouluopetusta voidaan antaa muulla kuin kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Lopuksi se toteaa, että korkeakouluista annetun lain 56 §:n 3 momentissa säädetään erityissäännöksiä koulutusohjelmien toteuttamisesta unionin kielillä eikä tämä laki poikkea eurooppalaisen koulutusalueen perustamista koskevasta tavoitteesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Latvijas Republikas Satversmes tiesa antoi <DATE ISO="20200611">11.6.2020</DATE> tuomion, jolla se päätti jakaa käsittelemänsä pääasian kahteen osaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Yhtäältä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoi, että korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmannella virkkeellä ja 56 §:n 3 momentilla sekä kyseisen lain siirtymäsäännösten 49 kohdalla säännellään alaa, joka kuuluu SEUT 165 artiklan nojalla jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja ettei lisäksi ole toivottavaa, että mahdollinen ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle jättäisi avoimeksi kysymyksen siitä, ovatko nämä Latvian lainsäädännön säännökset yhteensopivia Latvian perustuslain säännösten kanssa, joten se lausui mainittujen säännösten yhteensoveltuvuudesta tämän perustuslain 112 ja 113 §:n kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totesi näin ollen, että korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmas virke on Latvian perustuslain mukainen. Sitä vastoin se totesi, että kyseisen lain 56 §:n 3 momentti ja sen siirtymäsäännösten 49 kohta eivät ole perustuslain 112 ja 113 §:n mukaisia siltä osin kuin niitä sovelletaan yksityisiin korkeakouluihin, niiden opetushenkilöstöön ja opiskelijoihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Toisaalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätti jatkaa pääasian käsittelyä siltä osin kuin on kyse korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmannen virkkeen ja 56 §:n 3 momentin sekä kyseisen lain siirtymäsäännösten 49 kohdan yhteensopivuudesta Latvian perustuslain 1 ja 105 §:n kanssa. Se katsoo tältä osin, että kyseisessä 105 artiklassa vahvistettua oikeutta omaisuuteen on tulkittava SEUT 49 artiklassa vahvistetun sijoittautumisvapauden valossa ja että on tarpeen täsmentää tämän perusvapauden sisältöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Kyseinen tuomioistuin katsoo, että vaikka yhtäältä SEU 4 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, jonka yksi ilmaisu on virallinen kieli, ja toisaalta SEUT 165 artiklasta ilmenee, että korkeakouluopetuksen sisältö ja järjestäminen kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, unionin tuomioistuin on todennut, että sijoittautumisvapautta sovelletaan myös aloilla, joilla mainitut jäsenvaltiot ovat edelleen toimivaltaisia.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on epäilyksiä siitä, merkitseekö jäsenvaltion säännöstö, jossa säädetään tämän jäsenvaltion kielen käyttämisestä korkeakoulutuksen alalla, mukaan lukien yksityiset korkeakoulut, ja jossa asetetaan tälle velvollisuudelle tiettyjä rajoja, SEUT 49 artiklassa taatun sijoittautumisvapauden rajoitusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Kyseinen tuomioistuin muistuttaa lisäksi, että pääasiassa kyseessä olevia säännöksiä ei sovelleta kahteen korkeakouluun eli Riian taloustieteelliseen korkeakouluun ja Riian oikeustieteelliseen korkeakouluun, joita säännellään erityislaeilla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa Latvijas Republikas Satversmes tiesa päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>1)</NO.P><TXT>Onko pääasiassa riitautetun kaltaisen säännöstön katsottava rajoittavan [SEUT] 49 artiklassa vahvistettua sijoittautumisvapautta tai toissijaisesti [SEUT] 56 artiklassa vahvistettua palvelujen tarjoamisen vapautta sekä perusoikeuskirjan 16 artiklassa vahvistettua elinkeinovapautta?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Mitä seikkoja on otettava huomioon arvioitaessa kyseisen säännöstön osalta oikeuttamisperusteita, sen soveltuvuutta tarkoitukseensa ja oikeasuhteisuutta, kun tällä säännöstöllä pyritään hyväksyttävään päämäärään, joka on virallisen kielen suojeleminen kansallisen identiteetin ilmentymänä?<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Tutkittavaksi ottaminen ja pääasian kohteen säilyminen</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Ensinnäkin nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisesta on muistutettava, ettei EUT‑sopimuksen sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevia määräyksiä ole sovellettava tilanteeseen, jonka kaikki osatekijät rajoittuvat yhden ainoan jäsenvaltion sisälle (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut, että kun ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kääntyy sen puoleen sellaisten säännösten, joita sovelletaan kyseisen valtion kansalaisten lisäksi myös muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, kumoamista koskevan menettelyn yhteydessä, ratkaisu, jonka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin antaa unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisutuomion jälkeen, vaikuttaa myös viimeksi mainittuihin kansalaisiin, mikä oikeuttaa sen, että unionin tuomioistuin vastaa sille esitettyihin kysymyksiin, jotka liittyvät perusvapauksia koskeviin EUT‑sopimuksen määräyksiin, huolimatta siitä, että pääasian oikeusriidan kaikki osatekijät rajoittuvat yhden ainoan jäsenvaltion sisälle (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130508">8.5.2013</DATE>, <NAME.CASE>Libert ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑197/11 ja C‑203/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:288">EU:C:2013:288</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Näin on korkeakouluista annetun lain perustuslainmukaisuuden valvontaa koskevan menettelyn osalta, mistä on kyse nyt käsiteltävässä asiassa. Ennakkoratkaisupyynnöstä nimittäin ilmenee yhtäältä, että kyseisen lain tiettyjä säännöksiä valvotaan abstraktisti, millä pyritään varmistamaan, että nämä säännökset ovat ylemmän tasoisten oikeusnormien mukaisia, kun otetaan huomioon<?PAGE NO="8"?> kaikki henkilöt, joihin kyseisiä säännöksiä sovelletaan. Toisaalta mainitun lain 8 §:n 1 momentin mukaan valtio ja muut oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, mukaan lukien ulkomaalaiset oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, voivat perustaa korkeakouluja Latviaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt edellisessä kohdassa mainitut konkreettiset seikat, joiden perusteella voidaan todeta, että pääasian, jonka kaikki osatekijät rajoittuvat asianomaisen jäsenvaltion sisälle, kohteen ja SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan välillä on yhteys, joten näiden perusvapauksien tulkitseminen on tarpeen kyseisen oikeusriidan ratkaisemiseksi (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Toiseksi siltä osin kuin on kyse pääasian vireilläolosta, Euroopan komissio on esittänyt epäilyjä siitä, onko unionin tuomioistuimen vastaus esitettyihin kysymyksiin hyödyllinen siltä osin kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on katsonut, että korkeakouluista annetun lain 56 §:n 3 momentti ja kyseisen lain siirtymäsäännösten 49 kohta eivät ole Latvian perustuslain mukaisia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on muistutettava – kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ja edellä 23 kohdasta ilmenee –, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on <DATE ISO="20200611">11.6.2020</DATE> antamallaan tuomiolla jakanut käsittelemänsä pääasian kahteen osaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Yhtäältä se on katsonut, kuten edellä 25 kohdasta ilmenee, että korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmas virke on Latvian perustuslain 112 §:n ja 113 §:n mukainen. Sitä vastoin korkeakouluista annetun lain 56 §:n 3 momentti ja kyseisen lain siirtymäsäännösten 49 kohta – siltä osin kuin niitä sovelletaan yksityisiin korkeakouluihin, niiden opetushenkilöstöön ja opiskelijoihin – eivät ole mainittujen 112 ja 113 §:n mukaisia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Toisaalta kyseinen tuomioistuin päätti jatkaa pääasian käsittelyä siltä osin kuin on kyse korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmannen virkkeen ja 56 §:n 3 momentin sekä kyseisen lain siirtymäsäännösten 49 kohdan yhteensopivuudesta Latvian perustuslain 1 ja 105 §:n kanssa, ja se katsoi, että 105 §:ssä vahvistettua oikeutta omaisuuteen on tulkittava SEUT 49 artiklassa vahvistetun sijoittautumisvapauden, jonka sisältöä on täsmennettävä, valossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Jotta kansallisella lainsäätäjällä olisi kohtuullinen aika uuden säännöstön antamiseksi, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on lisäksi päättänyt pitää voimassa säännökset, joita pidetään perustuslain vastaisina, ja lykätä näiden säännösten pätemättömyyden voimaantuloa <DATE ISO="20210501">1.5.2021</DATE> asti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 24 kohdassa, ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten on täytyttävä paitsi silloin, kun asia saatetaan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, myös koko menettelyn ajan. Unionin tuomioistuin ei nimittäin lähtökohtaisesti voi enää ratkaista sille esitettyjä kysymyksiä, jos asianomaisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuimen toteama asian kannalta merkityksellisten kansallisen oikeuden säännösten ristiriitaisuus kansallisen perustuslain kanssa johtaa siihen, etteivät ne kuulu kansalliseen oikeusjärjestykseen. Kun otetaan huomioon pääasiassa kyseessä olevaan asiaan sovellettavan kansallisen oikeuden kehittyminen ja kun ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole selventänyt esitettyjen kysymysten merkitystä tämän riidan ratkaisemisen kannalta, näitä kysymyksiä on pidettävä hypoteettisina (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130627">27.6.2013</DATE>, <NAME.CASE>Di Donna</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑492/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:428">EU:C:2013:428</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>On kuitenkin muistutettava, että yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on pääasian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämällä kysymyksellä merkitystä asian kannalta (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210902">2.9.2021</DATE>, <NAME.CASE>INPS (Yhdistelmäluvan haltijoille myönnettävät synnytysavustus ja äitiysraha)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑350/20</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:659">EU:C:2021:659</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Jos esitetty kysymys koskee unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkintaa tai pätevyyttä, unionin tuomioistuimen on siten lähtökohtaisesti ratkaistava se. Tästä seuraa, että olettamana on, että unionin oikeuteen liittyvällä ennakkoratkaisukysymyksellä on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä ratkaisemasta tällaista kysymystä ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, että pyydetyllä unionin säännön tulkitsemisella tai pätevyyden arvioinnilla ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180529">29.5.2018</DATE>, <NAME.CASE>Liga van Moskeeën en Islamitische Organisaties Provincie Antwerpen ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑426/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:335">EU:C:2018:335</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa on niin, että vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut, että korkeakouluista annetun lain 5 §:n 1 momentin kolmas virke on Latvian perustuslain 112 ja 113 §:n mukainen, kyseinen tuomioistuin voisi unionin tuomioistuimen sen esittämiin kysymyksiin antamien vastausten perusteella päätyä vastakkaiseen päätelmään siltä osin kuin kyse on tämän säännöksen yhteensopivuudesta kyseisen perustuslain 1 ja 105 §:n kanssa, kun niitä tulkitaan sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien EUT‑sopimuksen määräysten ja perusoikeuskirjan 16 artiklan valossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Vastauksena unionin tuomioistuimen esittämään selvennyspyyntöön tarpeesta pitää ennakkoratkaisupyyntö vireillä, kun otetaan huomioon kansallisten säännösten, joita esitetyt ennakkoratkaisukysymykset koskevat, toteaminen pätemättömiksi Latvian perustuslain kannalta <DATE ISO="20210501">1.5.2021</DATE> alkaen, ja kun otetaan huomioon muun muassa korkeakouluista annetun lain muuttamisesta annetun lain, joka tuli voimaan kyseisenä ajankohtana, antaminen, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tarkentaa, että se on edelleen toimivaltainen arvioimaan näiden säännösten perustuslainmukaisuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Kyseinen tuomioistuin korostaa tältä osin, että vaikka mainitut säännökset on todettu perustuslain vastaisiksi, ne ovat olleet voimassa tietyn ajan ja ovat siten voineet aiheuttaa oikeushenkilöille, joihin niitä sovellettiin, epäedullisia oikeusvaikutuksia ja johtaa oikeusriitoihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Koska mainitun tuomioistuimen on muun muassa ratkaistava, onko pääasiassa kyseessä olevat säännökset jätettävä Latvian oikeusjärjestyksen ulkopuolelle myös niiden pätemättömyyden voimaantuloa edeltävältä ajalta, on katsottava, että unionin tuomioistuimen vastaus esitettyihin kysymyksiin on edelleen hyödyllinen pääasian ratkaisun kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Niinpä ennakkoratkaisupyynnöstä on tarpeen lausua.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asiakysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksillään, jotka on tutkittava yhdessä, pääasiallisesti, onko SEUT 49 ja SEUT 56 artiklaa sekä perusoikeuskirjan 16 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa asetetaan korkeakouluille lähtökohtainen velvollisuus antaa opetusta yksinomaan kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Alustavat toteamukset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Näihin kysymyksiin vastaamiseksi on aluksi todettava, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskeviin EUT‑sopimuksen määräyksiin ja perusoikeuskirjan määräyksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Ensiksi perusvapauksista unionin tuomioistuin on katsonut, että kun kansallinen toimenpide liittyy samanaikaisesti useisiin perusvapauksiin, unionin tuomioistuin tutkii kyseistä toimenpidettä pääsääntöisesti suhteessa yhteen näistä perusvapauksista, jos muut näistä perusvapauksista ovat kyseisissä olosuhteissa täysin toissijaisia ensimmäiseen perusvapauteen nähden ja ne voidaan liittää siihen (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090908">8.9.2009</DATE>, <NAME.CASE>Liga Portuguesa de Futebol Profissional ja Bwin International</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑42/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:519">EU:C:2009:519</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että pääasiallisesti kyseessä olevan perusvapauden määrittämiseksi huomioon on otettava kyseisen säännöstön tarkoitus (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200303">3.3.2020</DATE>, <NAME.CASE>Tesco‑Global Áruházak</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑323/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:140">EU:C:2020:140</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Lisäksi unionin tuomioistuin on katsonut, että korkea‑asteen opetuksen järjestäminen korvausta vastaan on taloudellista toimintaa, joka kuuluu EUT‑sopimuksen kolmannen osan IV osaston 2 luvun soveltamisalaan, kun jäsenvaltion kansalainen järjestää sitä pysyvästi ja jatkuvasti toisessa jäsenvaltiossa tässä viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa olevasta pääasiallisesta toimipaikastaan tai sivutoimipaikastaan käsin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20201006">6.10.2020</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Unkari (Korkeakouluopetus)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑66/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:792">EU:C:2020:792</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0160">160</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20031113">13.11.2003</DATE>, <NAME.CASE>Neri</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑153/02</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:614">EU:C:2003:614</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>SEUT 56 artiklassa tarkoitettua <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>palvelujen tarjoamista<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/> ovat sitä vastoin kaikki suoritukset, joita ei tarjota pysyvästi ja jatkuvasti määränpääjäsenvaltiossa sijaitsevasta toimipaikasta käsin, ja on täsmennettävä, ettei yhdenkään EUT‑sopimuksen määräyksen perusteella voida määrittää abstraktisti sitä kestoa tai toistuvuutta, jonka perusteella palvelujen tai tietynkaltaisten palvelujen suorittamista ei voida enää pitää palvelujen tarjoamisena (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120510">10.5.2012</DATE>, <NAME.CASE>Duomo Gpa ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑357/10–C‑359/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:283">EU:C:2012:283</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että – kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee – valtio ja muut oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, myös ulkomaalaiset oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, voivat perustaa korkeakouluista annetun lain 8 §:n 1 momentin nojalla korkeakouluja Latviaan. Lisäksi kyseessä olevien palvelujen erityinen luonne eli korkeakoulutoiminta edellyttää yleensä, että tätä toimintaa harjoitetaan pysyvästi ja jatkuvasti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Näin ollen on katsottava, että pääasiassa kyseessä oleva säännöstö kuuluu pääasiallisesti sijoittautumisvapauden alaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Tämän säännöstön mahdollisesta tutkimisesta perusoikeuskirjan 16 artiklan kannalta on muistutettava – kuten unionin tuomioistuin on todennut –, että kansallisen sääntelyn aiheuttaman rajoituksen tarkastelu SEUT 49 artiklan kannalta kattaa myös perusoikeuskirjan 15–17 artiklassa taattujen oikeuksien ja vapauksien käytön mahdolliset rajoitukset, joten perusoikeuskirjan 16 artiklassa tarkoitetun elinkeinovapauden erillinen tarkastelu ei ole tarpeen (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171220">20.12.2017</DATE>, <NAME.CASE>Global Starnet</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑322/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:985">EU:C:2017:985</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Näin ollen kansallisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin on vastattava ainoastaan SEUT 49 artiklan kannalta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="11"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">SEUT 49 artiklassa taatun vapauden rajoitus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>SEUT 6 artiklan mukaan unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toiminnan tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi erityisesti koulutuksen alalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Vaikka unionin oikeudella ei loukata jäsenvaltioiden toimivaltaa yhtäältä opetuksen sisällön ja koulutusjärjestelmän järjestämisen sekä niiden sivistyksellisen ja kielellisen monimuotoisuuden osalta eikä toisaalta ammatillisen koulutuksen sisällön ja järjestämisen osalta, kuten SEUT 165 artiklan 1 kohdasta ja SEUT 166 artiklan 1 kohdasta johtuu, jäsenvaltioiden on kuitenkin tätä toimivaltaansa käyttäessään noudatettava unionin oikeutta, erityisesti niitä säännöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat sijoittautumisvapautta (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20070911">11.9.2007</DATE>, <NAME.CASE>Schwarz ja Gootjes‑Schwarz</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑76/05</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:492">EU:C:2007:492</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0070">70</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>SEUT 49 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että EUT‑sopimuksen kolmannen osan IV osaston 2 luvussa olevien määräysten mukaisesti kielletään rajoitukset, jotka koskevat jäsenvaltion kansalaisen vapautta sijoittautua toisen jäsenvaltion alueelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Sijoittautumisvapauteen kohdistuvina rajoituksina on pidettävä kaikkia toimenpiteitä, joilla estetään SEUT 49 artiklassa taattujen vapauksien käyttäminen, haitataan sitä tai tehdään siitä vähemmän houkuttelevaa (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150122">22.1.2015</DATE>, <NAME.CASE>Stanley International Betting ja Stanleybet Malta</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑463/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:25">EU:C:2015:25</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa on niin, että vaikka muiden jäsenvaltioiden kansalaiset voivat sijoittautua Latviaan ja tarjota korkeakouluohjelmia, tällaisen mahdollisuuden edellytyksenä on lähtökohtainen velvollisuus tarjota näitä ohjelmia kyseisen jäsenvaltion ainoalla virallisella kielellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Tällainen velvollisuus voi tehdä kyseisten kansalaisten sijoittautumisesta tämän velvollisuuden asettamaan jäsenvaltioon vähemmän houkuttelevaa, joten velvollisuus merkitsee SEUT 49 artiklassa taatun vapauden rajoitusta. Etenkin kuten julkisasiamies on olennaisin osin todennut ratkaisuehdotuksensa 75 kohdassa, tällaiset kansalaiset eivät pysty, kun heillä on toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa, käyttämään merkittävää osaa palveluksessaan olevasta hallinto‑ ja opetushenkilöstöstään tässä toimipaikassa, mistä aiheutuu huomattavia kustannuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Tällainen rajoitus koskee myös muiden jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka ovat käyttäneet tätä vapautta ennen korkeakouluista annetun lain antamista avaamalla Latviassa toimipaikkoja, jotka tarjoavat opetusohjelmaa muulla kuin latvian kielellä. Siirtymäkauden päätyttyä näiden kansalaisten on nimittäin mukautettava opetusohjelmansa tämän lain vaatimuksiin, mikä voi aiheuttaa huomattavia kustannuksia erityisesti hallinto‑ ja opetushenkilöstön suuren osan osalta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">SEUT 49 artiklassa taatun vapauden rajoituksen oikeuttaminen</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sijoittautumisvapauden rajoitus voidaan hyväksyä ainoastaan, jos se ensinnäkin voidaan oikeuttaa yleistä etua koskevalla pakottavalla syyllä ja jos se toiseksi on suhteellisuusperiaatteen mukainen, mikä edellyttää, että sillä on voitava taata johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla tavoitellun päämäärän saavuttaminen eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20201006">6.10.2020</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Unkari, (Korkeakouluopetus)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑66/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:792">EU:C:2020:792</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0178">178</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Yleistä etua koskevan pakottavan syyn olemassaolo</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, korkeakouluista annetun lain 56 §:n 3 momentista ilmenevällä velvollisuudella tarjota korkeakouluopetusta latvian kielellä pyritään puolustamaan ja edistämään Latvian tasavallan virallisen kielen käyttöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on muistuttanut tältä osin, että unionin oikeussäännöt eivät estä sellaisen politiikan toteuttamista, jonka tavoitteena on puolustaa ja edistää jotakin jäsenvaltion virallista kielistä tai kaikkia niitä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130416">16.4.2013</DATE>, <NAME.CASE>Las</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑202/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:239">EU:C:2013:239</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Se on siten katsonut, että SEU 3 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan ja perusoikeuskirjan 22 artiklan mukaan unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta. SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaan unioni kunnioittaa myös jäsenvaltioidensa kansallista identiteettiä, johon kuuluu myös asianomaisen jäsenvaltion virallisen kielen suojelu (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110512">12.5.2011</DATE>, <NAME.CASE>Runevič‑Vardyn ja Wardyn</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑391/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:291">EU:C:2011:291</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0086">86</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130416">16.4.2013</DATE>, <NAME.CASE>Las</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑202/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:239">EU:C:2013:239</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>On tunnustettava opetuksen merkitys tällaisen jäsenvaltion virallisen kielen käyttöä puolustavan ja edistävän politiikan toteuttamisessa (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19891128">28.11.1989</DATE>, <NAME.CASE>Groener</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑379/87</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1989:599">EU:C:1989:599</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>On siis katsottava, että jäsenvaltion virallisen kielen käytön edistämisen ja kannustamisen tavoite on siis hyväksyttävä päämäärä, joka voi lähtökohtaisesti oikeuttaa SEUT 49 artiklassa vahvistettujen sijoittautumisvapaudesta johtuvien velvoitteiden rajoittamisen (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130416">16.4.2013</DATE>, <NAME.CASE>Las</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑202/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:239">EU:C:2013:239</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160621">21.6.2016</DATE>, <NAME.CASE>New Valmar</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑15/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:464">EU:C:2016:464</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Kyseessä olevan rajoituksen soveltuvuus sillä tavoitellun päämäärän saavuttamiseen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Kuten edellä 65 kohdasta ilmenee, on vielä arvioitava, voidaanko pääasiassa kyseessä olevalla säännöstöllä taata tämän hyväksyttävän päämäärän toteuttaminen, ja selvitettävä, ettei säännöstö mene yli sen, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä kansallisen tuomioistuimen, jonka yksinomaiseen toimivaltaan pääasian tosiseikkojen arviointi ja kansallisen lainsäädännön tulkinta kuuluu, on viime kädessä päätettävä, täyttääkö tämä säännöstö nämä vaatimukset, ja jos täyttää, missä määrin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100413">13.4.2010</DATE>, <NAME.CASE>Bressol ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑73/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:181">EU:C:2010:181</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0064">64</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin, jolta on pyydetty kansallista tuomioistuinta hyödyttävää vastausta, voi kuitenkin mainitun tuomioistuimen ratkaisua helpottaakseen antaa ohjeita pääasian asiakirjojen ja sille esitettyjen kirjallisten huomautusten perusteella (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100413">13.4.2010</DATE>, <NAME.CASE>Bressol ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑73/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:181">EU:C:2010:181</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa jäsenvaltion säännöstö, jossa säädetään korkeakoulujen velvollisuudesta käyttää lähtökohtaisesti kyseisen jäsenvaltion virallista kieltä, näyttää olevan omiaan takaamaan tämän kielen puolustamisen ja edistämisen tavoitteen toteuttamisen. Tällä säännöstöllä nimittäin edistetään mainitun kielen käyttämistä koko kyseisessä väestössä ja taataan se, että samaa kieltä käytetään myös yliopistotasoisissa koulutuksissa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75</NO.P><TXT>On kuitenkin muistutettava, että mainitun säännöstön voidaan katsoa olevan omiaan takaamaan tämän tavoitteen toteutumisen vain, jos sillä tosiaan voidaan saavuttaa kyseinen tavoite johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190704">4.7.2019</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Saksa</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑377/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:562">EU:C:2019:562</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0089">89</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon samassa säännöstössä säädettyjen poikkeusten suppea soveltamisala, ne eivät ole omiaan estämään mainitun jäsenvaltion virallisen kielen puolustamisen ja edistämisen tavoitteen toteuttamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77</NO.P><TXT>Lisäksi on todettava, että käsiteltävässä asiassa – kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää – Latvian säännöstössä säädetään, että latvian kielen pakollinen käyttö ei koske kahta yksityistä korkeakoulua, joiden toimintaa säännellään erityislaeilla, joten nämä kaksi oppilaitosta voivat edelleen tarjota opetusohjelmia englannin kielellä tai mahdollisesti jollakin muulla unionin virallisella kielellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78</NO.P><TXT>Kuten Latvian hallituksen unionin tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin antamasta kirjallisesta vastauksesta ilmenee, kyseiset kaksi oppilaitosta on perustettu Latvian tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan välisillä kansainvälisillä sopimuksilla. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että korkeakouluista annetun lain 56 §:n 3 momentin 1 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että Latviassa toteutettavaa koulutusohjelmaa voidaan tarjota muulla unionin virallisella kielellä kuin latvian kielellä, jos ohjelma järjestetään kansainvälisten sopimusten mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79</NO.P><TXT>Vaikka näissä olosuhteissa kahdella korkea‑asteen oppilaitoksella, joiden toimintaa säännellään erityislaeissa, on erityinen asema, koska niissä tarjotaan opintoja englannin kielellä tai mahdollisesti jollakin muulla unionin virallisella kielellä, mikään ei kuitenkaan estä sitä, että muut oppilaitokset voivat tarjota koulutustaan jollakin muulla unionin virallisella kielellä kuin latvian kielellä, kunhan niiden toiminta kuuluu Latvian tasavallan ja muiden valtioiden välisen kansainvälisen sopimuksen soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että näihin kahteen oppilaitokseen sovellettavaa poikkeusjärjestelmää voitaisiin soveltaa kaikkiin samanlaisessa tilanteessa oleviin oppilaitoksiin. Tämä oppilaitosten ryhmä eroaa lisäksi merkittävällä tavalla oppilaitoksista, joilla on lähtökohtainen velvollisuus opettaa tässä tapauksessa latvian kielellä sikäli kuin ensiksi mainitut noudattavat tiettyä kansainvälisen korkeakouluyhteistyön logiikkaa. Kun otetaan huomioon niiden erityinen tavoite ja rajallinen soveltamisala, sellaisten säännösten olemassaolo, joiden nojalla tietyt korkeakoulut voivat hyötyä poikkeusjärjestelmästä unionin ohjelmissa ja kansainvälisissä sopimuksissa määrätyn yhteistyön puitteissa, ei ole omiaan poistamaan pääasiassa kyseessä olevan säännöstön johdonmukaisuutta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Kyseessä olevan rajoituksen tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81</NO.P><TXT>On muistutettava, että perusvapautta rajoittavat toimenpiteet voidaan oikeuttaa ainoastaan silloin, kun kyseistä tavoitetta ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101222">22.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>Sayn‑Wittgenstein</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑208/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:806">EU:C:2010:806</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0090">90</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82</NO.P><TXT>Ei myöskään ole välttämätöntä, että jonkin jäsenvaltion viranomaisten säätämä rajoittava toimenpide vastaisi kaikkien jäsenvaltioiden yhteistä käsitystä yksityiskohtaisista säännöistä kyseessä olevan perusoikeuden tai oikeutetun edun suojelemiseksi. Päinvastoin pelkästään se seikka, että jäsenvaltio on ottanut käyttöön erilaisen suojajärjestelmän kuin jokin toinen jäsenvaltio, ei sulje pois sitä, että kyseiset toimenpiteet ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101222">22.12.2010</DATE>, <NAME.CASE>Sayn‑Wittgenstein</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑208/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:806">EU:C:2010:806</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0091">91</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83</NO.P><TXT>Jäsenvaltioilla on tosiaan laaja harkintavalta niiden toimenpiteiden valinnassa, joilla voidaan toteuttaa virallisen kielen suojelua koskevan politiikan tavoitteet, koska tällainen politiikka ilmentää SEU 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kansallista identiteettiä (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130416">16.4.2013</DATE>, <NAME.CASE>Las</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑202/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:239">EU:C:2013:239</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Tämä harkintamarginaali ei kuitenkaan voi oikeuttaa vakavaa haitan aiheuttamista yksilöiden oikeuksiin, jotka perustuvat perussopimusten määräyksissä vahvistettuihin perusvapauksiin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110512">12.5.2011</DATE>, <NAME.CASE>Runevič‑Vardyn ja Wardyn</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑391/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:291">EU:C:2011:291</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0078">78</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84</NO.P><TXT>On todettava, että jäsenvaltion säännöstö, jossa edellytettäisiin poikkeuksetta, että korkeakoulutuksen opinto‑ohjelmat järjestetään kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä, ylittäisi sen, mikä on tarpeellista ja oikeasuhteista kyseisellä säännöstöllä tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi eli tämän kielen puolustamiseksi ja edistämiseksi. Tällainen säännöstö johtaisi nimittäin todellisuudessa siihen, että tätä kieltä pitää ehdottomasti käyttää kaikissa korkeakoulutuksen opetusohjelmissa ja että mitään muuta kieltä ei voida käyttää, eikä huomioon oteta syitä, joilla voidaan perustella korkeakoulutuksen eri ohjelmien tarjoaminen muilla kielillä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85</NO.P><TXT>Jäsenvaltiot voivat sitä vastoin lähtökohtaisesti säätää velvollisuudesta käyttää niiden virallista kieltä näissä ohjelmissa, kunhan tällaiseen velvollisuuteen liittyy poikkeuksia, joilla varmistetaan se, että yliopisto‑opinnoissa voidaan käyttää jotakin muuta kieltä kuin kyseisen jäsenvaltion virallista kieltä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86</NO.P><TXT>Jotta tässä tapauksessa ei ylitetä sitä, mikä on tältä osin tarpeen, tällaisilla poikkeuksilla olisi sallittava muun kielen kuin latvian kielen käyttö ainakin eurooppalaisen tai kansainvälisen yhteistyön puitteissa annettavassa koulutuksessa sekä vieraisiin kulttuureihin ja muihin kieliin kuin latvian kieleen liittyvässä koulutuksessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87</NO.P><TXT>Edellä esitetyillä perusteilla esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa asetetaan korkeakouluille lähtökohtainen velvollisuus tarjota opetusta yksinomaan kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä, kunhan tällainen säännöstö on oikeutettu kyseisen jäsenvaltion kansallisen identiteetin suojeluun liittyvistä syistä eli se on tarpeellinen ja oikeasuhteinen hyväksyttävästi tavoitellun päämäärän suojaamiseksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa asetetaan korkeakouluille lähtökohtainen velvollisuus tarjota opetusta yksinomaan kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä, kunhan tällainen säännöstö on oikeutettu kyseisen jäsenvaltion kansallisen identiteetin suojeluun liittyvistä syistä eli se on tarpeellinen ja oikeasuhteinen hyväksyttävästi tavoitellun päämäärän suojaamiseksi.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><?PAGE NO="15"?><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>