<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>T-757/20</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62020TJ0757</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2022:156">EU:T:2022:156</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>25</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>25</PAGE.TOTAL><AUTHOR>T</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20220323">23.3.2022</DATE> – Asia T‑757/20</HT></P><P><HT TYPE="SC">OT v. parlamentti</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin Yleisen Tuomioistuimen Tuomio</HT> (laajennettu neljäs jaosto)</P><P><DATE ISO="20220323">23 päivänä maaliskuuta 2022</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: ranska.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Henkilöstö</KEYWORD><KEYWORD>Virkamiehet</KEYWORD><KEYWORD>Kurinpitoseuraamus</KEYWORD><KEYWORD>Varoitus</KEYWORD><KEYWORD>Henkilöstösääntöjen 21 a artikla</KEYWORD><KEYWORD>Arviointivirhe</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa T‑757/20,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">OT</HT>, edustajinaan asianajajat C. Bernard-Glanz ja S. Rodrigues,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan parlamentti</HT>, asiamiehinään I. Lázaro Betancor ja M. Windisch,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS></PARTIES><P>jossa on kyseessä SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan Euroopan parlamentin <DATE ISO="20191219">19.12.2019</DATE> tekemä päätös, jolla kantajalle annettiin varoitus,</P><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu neljäs jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Gervasoni sekä tuomarit L. Madise, S. Nihoul (esittelevä tuomari), R. Frendo ja J. Martín y Pérez de Nanclares,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies H. Eriksson,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja <DATE ISO="20211126">26.11.2021</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><?PAGE NO="2"?><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian tausta</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Asia koskee kantajana olevaa OT:tä, Euroopan parlamentin virkamiestä, jolle parlamentti antoi varoituksen, koska hän oli työskennellessään väliaikaisena toimihenkilönä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastossa (EASO) allekirjoittanut kaksi asiakirjaa, joilla hyväksyttiin sellaisen neuvottelumenettelyn käyttäminen, josta ei julkaista ilmoitusta ennakolta.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">EASO</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>EASO, jonka kotipaikka on Valletta (Malta), perustettiin <DATE ISO="20100519">19.5.2010</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 439/2010 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="132" PAGE.FIRST="11" DATE.PUB="2010">EUVL 2010, L 132, s. 11</REF.DOC.OJ>) yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän (RAEC) täytäntöönpanon edistämiseksi, jäsenvaltioiden välisen turvapaikka-asioihin liittyvän käytännön yhteistyön lujittamiseksi sekä operatiivisen avun antamiseksi niille jäsenvaltioille, joiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu erityisiä paineita, ja tällaisen avun antamisen koordinoimiseksi. EASO on vuodesta 2015 lähtien tukenut muun muassa Kreikkaa maahanmuuttokriisin yhteydessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Käsiteltävän asian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan EASOssa oli kolme osastoa: turvapaikka-asioissa annettavan tuen osasto (DAS), operaatio-osasto (DOP) ja hallinto-osasto (DOA). Viimeksi mainittuun kuului talousyksikkö ja hankintayksikkö.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kantajan asema EASOssa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Kantaja, joka oli työskennellyt parlamentin virkamiehenä vuodesta 2004 lähtien, siirrettiin yksikön edun mukaisesti tilapäisesti EASOon huhti- ja lokakuun 2016 väliseksi ajaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Kantaja jäi <DATE ISO="20161101">1.11.2016</DATE> parlamentista virkavapaalle henkilökohtaisista syistä, ja EASO otti hänet palvelukseensa tilapäisenä toimihenkilönä turvapaikka-asioissa annettavan tuen osaston päälliköksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Toukokuusta 2017 lähtien kantaja ja hallinto-osaston päällikkö vastasivat yhdessä myös operaatio-osaston päivittäisestä johtamisesta, koska viimeksi mainitun osaston päällikkö A oli sairauslomalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Kantajan toimiessa edelleen turvapaikka-asioissa annettavan tuen osaston päällikkönä hänet nimitettiin <DATE ISO="20170716">16.7.2017</DATE> myös operaatio-osaston päälliköksi ad interim, ja hän hoiti tätä tehtävää siihen saakka, kunnes hänet irtisanottiin <DATE ISO="20180731">31.7.2018</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Kantaja palasi tehtäviinsä parlamenttiin <DATE ISO="20180901">1.9.2018</DATE>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">C</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Riidanalaiset asiakirjat</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>EASO päätti lokakuussa 2016 Kreikan viranomaisia kuultuaan siirtää vastaanotto- ja tunnistuskeskukset, joiden hallinnoinnista se vastasi yhdessä Kreikan turvapaikkaviraston kanssa, Mórian (Lesbos, Kreikka) ja Vialin (Khios, Kreikka) pakolaisleirien (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>hotspots<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>) ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>A allekirjoitti <DATE ISO="20170222">22.2.2017</DATE> poikkeusjärjestelystä laaditun asiakirjan, josta ilmeni, että EASOn yksiköiden käyttöön vuokrattaisiin kolmeksi vuodeksi rakennus eräältä yritykseltä, joka myös suorittaisi rakennuksessa erinäisiä korjaus- ja rakennustöitä. Hankkeen kustannuksiksi, kunnossapito mukaan luettuna, arvioitiin <FT TYPE="NUMBER">351120</FT> euroa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Asiakirjan 1 kohdassa selitettiin, että pakolaisleireillä oli puhjennut mellakoita ja mielenosoituksia, joista oli aiheutunut turvallisuusongelmia niillä työskenteleville henkilöille ja jotka olivat johtaneet niiden toimintojen keskeytymiseen, ja että tämän seurauksena useat jäsenvaltiot olivat vaatineet asiantuntijoiden siirtämistä leirien ulkopuolelle uhaten muuten kotiuttaa heidät. Kreikan hallitus oli yhtynyt tähän vaatimukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Asiakirjan 2 kohdassa mainittiin lisäksi seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Aikarajoitteiden vuoksi katsotaan, että hankintasopimus on syytä tehdä asianmukaista sopimuksentekomenettelyä noudattamatta.<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Kantaja allekirjoitti <DATE ISO="20170511">11.5.2017</DATE> turvapaikka-asioissa annettavan tuen osaston päällikkönä kyseisen asiakirjan ensimmäisen muutoksen (jäljempänä <DATE ISO="20170511">11.5.2017</DATE> päivätty asiakirja), joka koski samojen rakennusten vuokraamista samalta oikeushenkilöltä neljäksi vuodeksi sekä erinäisten lisäurakoiden toteuttamista, kuten 12 uuden työpisteen rakentamista. Hankkeen kustannuksiksi arvioitiin tällä kertaa <FT TYPE="DECIMAL">655609,85</FT> euroa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Menettelyn valintaa perusteltiin samalla tavalla kuin sitä oli perusteltu A:n <DATE ISO="20170222">22.2.2017</DATE> allekirjoittamassa asiakirjassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Lisäksi kantaja allekirjoitti <DATE ISO="20170611">11.6.2017</DATE> operaatio-osaston päällikkönä ad interim asiakirjan (jäljempänä <DATE ISO="20170611">11.6.2017</DATE> päivätty asiakirja), joka koski Khios-saarella sijaitsevan rakennuksen vuokraamista eräältä yritykseltä neljäksi vuodeksi sekä erinäisten urakoiden toteuttamista kyseisessä rakennuksessa. Hankkeen kustannuksiksi arvioitiin <FT TYPE="DECIMAL">1040609,85</FT> euroa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Tilanne, jolla tämä poikkeusjärjestely oikeutettiin, oli kuvattu samalla tavalla kuin <DATE ISO="20170222">22.2.2017</DATE> ja <DATE ISO="20170511">11.5.2017</DATE> päivätyissä asiakirjoissa kyseessä ollut tilanne.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT><DATE ISO="20170611">11.6.2017</DATE> päivätyn asiakirjan 2 kohdassa mainittiin, että Kreikan viranomaiset olivat esittäneet kuutta eri kiinteistöä, mutta että valittua rakennusta oli pidetty niistä sopivimpana erityisesti sijaintinsa ja kokonsa vuoksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT><DATE ISO="20170611">11.6.2017</DATE> päivätyn asiakirjan 4 kohdassa täsmennettiin seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Aikarajoitteiden ja ongelman kiireellisyyden vuoksi katsotaan, että hankintasopimus on syytä tehdä asianmukaista sopimuksentekomenettelyä noudattamatta.</P><P>Päätökseen tehdä rakennusten vuokrasopimukset suoraan vaikuttivat useat eri seikat, kuten turvallisuusnäkökohdat, velvollisuus varmistaa toimintojen jatkuvuus, Khioksen saarella olevien rakennusten sijainti, paikallinen sosiaalinen hyväksyntä ja ennen muuta Kreikan viranomaisten pyyntö. Nämä eri vaatimukset edellyttivät sitä, että vuokrasopimuksen tekemisessä käytetään suorahankintamenettelyä.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Lesboksen ja Khioksen saarilla sijaitsevista rakennuksista tehtiin vuokrasopimukset <DATE ISO="20170616">16.6.2017</DATE> ja <DATE ISO="20170810">10.8.2017</DATE>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="4"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">D</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">OLAFin tutkimus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) aloitti <DATE ISO="20170606">6.6.2017</DATE> EASOn toiminnanjohtajaan kohdistuvan tutkinnan, joka koski julkisia hankintoja koskevien sääntöjen, palvelukseenottomenettelyjen, tietosuojasääntöjen ja työpaikkakiusaamisen kiellon noudattamatta jättämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Kantajalle ilmoitettiin <DATE ISO="20171205">5.12.2017</DATE> päivätyllä kirjeellä, että OLAFin tutkimusta oli laajennettu muihin henkilöihin, joista yksi oli hän itse.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>OLAF kuuli kantajaa <DATE ISO="20180219">19.2.2018</DATE> Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta <DATE ISO="20130911">11.9.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="248" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 248, s. 1</REF.DOC.OJ>) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Kantajaa pyydettiin <DATE ISO="20180727">27.7.2018</DATE> esittämään huomautuksensa OLAFin asiaankuuluvista seikoista asetuksen N:o 883/2013 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti laatimasta yhteenvedosta, minkä hän teki <DATE ISO="20180817">17.8.2018</DATE> päivätyllä kirjeellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>OLAF antoi <DATE ISO="20181128">28.11.2018</DATE> parlamentin pääsihteerille asetuksen N:o 883/2013 11 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisen suosituksensa, jossa se suositteli aloittamaan kurinpitomenettelyn muun muassa kantajaa vastaan, koska Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 21 ja 21 a artiklassa tarkoitettuja velvoitteita oli jätetty noudattamatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>OLAFin asiaankuuluvista seikoista laatimasta yhteenvedosta, joka toimitettiin tiedoksi kantajalle <DATE ISO="20180727">27.7.2018</DATE>, ilmenee, että kantajaa moitittiin erityisesti siitä, että hän oli osallistunut menettelyihin, joissa ei ollut noudatettu julkisia hankintoja koskevia sääntöjä yhtäältä siksi, että hankinnoissa oli käytetty kiireellisyyteen perustuvia poikkeusmenettelyjä, vaikka toisen rakennuksen vuokraamisesta tehdyn päätöksen ja vuokrasopimuksen tekemisen välillä oli kulunut kahdeksan ja toisen kuusi kuukautta, ja toisaalta siksi, että kiinteistömarkkinoita ei ollut kartoitettu asianmukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Lisäksi OLAF totesi, että Lesboksen saarella sijaitsevan rakennuksen kustannukset elokuussa 2017 olivat <FT TYPE="NUMBER">811478</FT> euroa, kun helmikuussa 2017 laadittu alustava talousarvio oli ollut <FT TYPE="NUMBER">351120</FT> euroa, ja että Khioksen saarella sijaitsevan rakennuksen osalta perusteettomia menoja oli ollut vähintään <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> euroa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">E</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kurinpitomenettely</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Parlamentin pääsihteeri ilmoitti kantajalle <DATE ISO="20190204">4.2.2019</DATE> päivätyllä kirjeellä, että OLAFin suosituksesta hän oli päättänyt henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 1 ja 2 artiklan ja <DATE ISO="20040518">18.5.2004</DATE> annettujen kurinpitomenettelyä ja hallinnollisia tutkimuksia koskevien yleisten täytäntöönpanosäännösten (jäljempänä yleiset täytäntöönpanosäännökset) 2 artiklan mukaisesti aloittaa kantajaan kohdistuvan hallinnollisen tutkimuksen, koska kantaja oli tapauksen mukaan jättänyt noudattamatta hänelle henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa asetettua velvollisuutta ilmoittaa sääntöjenvastaisuuksista ja vakavista virheistä sinä aikana, kun hän oli työskennellyt EASOssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Parlamentin pääsihteerin nimeämät henkilöt kuulivat kantajaa <DATE ISO="20190307">7.3.2019</DATE> hallinnollisen tutkimuksen toimittamiseksi.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Kantaja toimitti <DATE ISO="20190329">29.3.2019</DATE> tutkijoille <DATE ISO="20190307">7.3.2019</DATE> antamiaan lausuntoja täydentäviä huomautuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Parlamentin tutkijat laativat <DATE ISO="20190607">7.6.2019</DATE> yleisten täytäntöönpanosäännösten 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti hallinnollisen tutkimuksen loppuraportin, jossa he totesivat, että kantaja oli jättänyt noudattamatta henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa, kun hän ei ollut ilmoittanut esimiehilleen tai toimivaltaisille viranomaisille, että Lesboksen ja Khioksen saarilla sijaitsevia rakennuksia koskevien kahden vuokrasopimuksen tekemisessä ei ollut noudatettu varainhoitosääntöjä. Varainhoitosääntöjä oli jätetty noudattamatta kahdella tavalla: yhtäältä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>poikkeusmenettelyjen käyttäminen ei ollut tarkkaan ottaen välttämätöntä, koska virastolla olisi ollut aikaa järjestää tavanomainen menettely<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/> ja toisaalta <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>paikallisia markkinoita ei [ollut] mitenkään kartoitettu, mikä [oli] johtanut kyseenalaisiin valintoihin<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>. Tutkijat myös katsoivat, että kokeneena virkamiehenä, jolla oli juristin koulutus, kantaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että varainhoitosääntöjä ei ollut noudatettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Parlamentti toimitti tämän raportin <DATE ISO="20190618">18.6.2019</DATE> päivätyllä kirjeellä henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 2 artiklan 2 kohdan ja yleisten täytäntöönpanosäännösten 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti kantajalle ja ilmoitti hänelle, että parlamentin pääsihteeri oli päättänyt järjestää kurinpitomenettelyä edeltävän kuulemisen henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan 1 kohdan ja yleisten täytäntöönpanosäännösten 3 artiklan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Kantaja toimitti <DATE ISO="20190709">9.7.2019</DATE> päivätyllä sähköpostiviestillä huomautuksensa tutkimusraportista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Henkilöstön pääjohtaja kuuli kantajaa <DATE ISO="20190710">10.7.2019</DATE> henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan 1 kohdan ja yleisten täytäntöönpanosäännösten 3 artiklan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Parlamentin pääsihteeri ilmoitti kantajalle <DATE ISO="20191108">8.11.2019</DATE> päivätyllä kirjeellä, että hän oli päättänyt olla viemättä asiaa kurinpitolautakuntaan, koska <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>oli otettava huomioon sekä se, että kantaja [oli] joutunut hoitamaan tehtäviään Kreikan saarilla erityisen vaikeissa olosuhteissa keskellä humanitaarista kriisiä, joka edellytti operatiivisella tasolla välitöntä reagointia, että se, että [kantaja oli] osallistunut kyseisiin kahteen menettelyyn vasta niiden loppuvaiheessa, toiseen kuukautta ja toiseen kahta kuukautta ennen menettelyn päättymistä<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>. Parlamentin pääsihteeri myös ilmoitti, että hän aikoi antaa kantajalle varoituksen, koska tämä ei ollut ilmoittanut esimiehilleen tai toimivaltaisille viranomaisille tilanteista, joissa ei ollut noudatettu varainhoitoasetusta, ja koska kantaja oli siten laiminlyönyt hänelle henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa asetetut velvoitteet. Näin ollen parlamentin pääsihteeri pyysi kantajaa esittämään mahdolliset huomautuksensa henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 11 artiklan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Kantaja toimitti kirjalliset huomautuksensa parlamentin pääsihteerille <DATE ISO="20191122">22.11.2019</DATE> päivätyllä sähköpostiviestillä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Parlamentin pääsihteeri määräsi <DATE ISO="20191219">19.12.2019</DATE> antamallaan päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös), joka annettiin kantajalle tiedoksi <DATE ISO="20200109">9.1.2020</DATE> päivätyllä sähköpostiviestillä, että kantajalle annetaan varoitus, koska hän ei ollut <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>ilmoittanut esimiehilleen tai toimivaltaisille viranomaisille henkilöstösääntöjen 21 a artiklan rikkomiseen liittyneistä tilanteista, joissa ei ollut noudatettu varainhoitoasetusta<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Sähköpostiviestissä, jolla kyseinen päätös annettiin tiedoksi kantajalle, todettiin seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Ennen päätökseni tekemistä tutkin huolellisesti paitsi kaikki asiakirja-aineistoon sisältyneet tiedot myös tiedot, jotka toimititte minulle <DATE ISO="20191122">22.11.2019</DATE> päivätyllä sähköpostiviestillä, jossa korostitte, että EASOssa työskennellessänne oli vallinnut poikkeuksellinen tilanne, jossa oli kyse humanitaariseen kriisiin liittyvästä hätätilasta. Tässä yhteydessä mainitsitte muun muassa, että hankintasopimusten tekemisessä oli turvauduttu säännöllisesti poikkeusmenettelyihin ja että hankintasopimuksista ja operaatioista vastanneet kolleganne olivat vakuuttaneet teille, että kaikki oli hoidettu säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Panin myös merkille, että osallisuutenne kyseisiin hankinta-asioihin oli kertomanne mukaan vähäinen ja että työmääränne oli tuohon aikaan hyvin merkittävä.</P><P>Tästä syystä olen päättänyt määrätä teille seuraamuksen, joka on varsin lievä siihen nähden, minkälaisista teoista teitä moititaan, ottaen huomioon yhtäältä sen, että jouduitte hoitamaan tehtäviänne erityisen vaikeissa olosuhteissa, ja toisaalta sen, että osallistuitte menettelyihin vasta niiden loppuvaiheessa ja ettei teidän siten voida katsoa olevan vastuussa kyseisistä hankinnoista alun perin tehdyistä päätöksistä. Tietooni on myös tullut, että työskentelynne Euroopan parlamentin palveluksessa on ollut muilta osin moitteetonta.<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Kantaja teki <DATE ISO="20200410">10.4.2020</DATE> riidanalaisesta päätöksestä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Parlamentin puhemies hylkäsi valituksen <DATE ISO="20200915">15.9.2020</DATE> antamallaan päätöksellä (jäljempänä valituksen hylkäämisestä tehty päätös), joka annettiin samana päivänä tiedoksi kantajalle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Valituksen hylkäämisestä tehdyssä päätöksessä parlamentin puhemies totesi seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>[A]siakirja-aineistosta ja erityisesti asiakkaanne lausumista ilmenee, että hän oli noudattanut tehtävää varten saamaansa yleistä ohjetta jatkaa vastuulleen kuuluvien taloushallintoasioiden käsittelyä, mutta ei ollut perehtynyt näiden asioiden sisältöön, vaikka poikkeusmenettelyjä oli käytetty järjestelmällisesti. Lisäksi asiakkaanne väitti, että hän koki esimiehiltään saamansa käsityksen perusteella olevansa velvollinen saattamaan loppuun kollegoidensa aloittamat työt, että toiminnanjohtaja oli painostanut ja vaatinut häntä saattamaan hankkeet päätökseen viimeistään syyskuussa 2017 ja että tämä halusi jouduttaa menettelyjä millä hinnalla hyvänsä. Henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa tarkoitettujen määräysten antamista voidaan näin ollen pitää toteen näytettynä.</P><P>[A]siakkaanne, joka on koulutukseltaan juristi, olisi varainhoitoasetuksen (asetus N:o 966/2012) 104 artiklan ja tosiseikkojen tapahtuma-aikaan sovellettujen varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen (asetus N:o 1268/2012) 134 artiklan 1 kohdan c alakohdan luettuaan pitänyt havaita nämä sääntöjenvastaisuudet ja ymmärtää, mihin seurauksiin ne voisivat johtaa. Juristina hänen voitiin olettaa tuntevan oikeudellisten tekstien tulkinnassa noudatettavan periaatteen, jonka mukaan poikkeuksia pääsääntöön on tulkittava suppeasti. Varainhoitoasetuksen 104 artiklaa on luettava yhdessä edellä mainittujen soveltamissääntöjen 134 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, jossa käytetään ilmaisua <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>siltä osin kuin se on ehdottoman välttämätöntä<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="2019" ID="QE0010"/> ja ilmaisua <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>äärimmäisen kiireellinen – – ennalta arvaamattomista syistä<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="2019" ID="QE0011"/>, mistä asiakkaanne olisi pitänyt havahtua etenkin, kun hän tiesi, että vuonna 2016 poikkeusjärjestelyistä oli laadittu 36 asiakirjaa, mikä osoitti, että näihin järjestelyihin oli turvauduttu järjestelmällisesti vastoin edellä mainittujen säännösten sanamuotoa.</P><?PAGE NO="7"?><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Menettely ja asianosaisten lausumat</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Kantaja nosti käsiteltävän kanteen <DATE ISO="20201221">21.12.2020</DATE> unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon jättämällään kannekirjelmällä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Kantaja pyysi <DATE ISO="20210121">21.1.2021</DATE> unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon jättämällään kirjelmällä, että hänen asiansa käsiteltäisiin anonyymisti. Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi pyynnön <DATE ISO="20210204">4.2.2021</DATE> antamallaan päätöksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Vastine jätettiin <DATE ISO="20210324">24.3.2021</DATE>, kantajan vastaus <DATE ISO="20210507">7.5.2021</DATE> ja vastaajan vastaus <DATE ISO="20210621">21.6.2021</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin päätti neljännen jaoston ehdotuksesta siirtää asian työjärjestyksensä 28 artiklan nojalla laajennetun ratkaisukokoonpanon käsiteltäväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Esittelevän tuomarin ehdotuksesta unionin yleinen tuomioistuin (laajennettu neljäs jaosto) päätti aloittaa asian käsittelyn suullisen vaiheen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Esittelevän tuomarin ehdotuksesta unionin yleinen tuomioistuin (neljäs jaosto) pyysi <DATE ISO="20210809">9.8.2021</DATE>, <DATE ISO="20211014">14.10.2021</DATE> ja <DATE ISO="20211110">10.11.2021</DATE> päivätyillä kirjeillä työjärjestyksen 89 artiklassa tarkoitettuna prosessinjohtotoimena parlamenttia toimittamaan tiettyjä asiakirjoja ja esitti asianosaisille kysymyksiä. Asianosaiset vastasivat niihin määräajassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Asianosaisten lausumat ja niiden vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin suullisiin kysymyksiin kuultiin <DATE ISO="20211126">26.11.2021</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>kumoaa riidanalaisen päätöksen ja tarvittaessa valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Parlamentti vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>ensisijaisesti jättää kanteen osittain tutkimatta ja osittain hylkää sen perusteettomana</P></ITEM><ITEM><P>toissijaisesti hylkää kanteen perusteettomana kokonaisuudessaan</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen arviointi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Riidan kohde</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Ensimmäisen vaatimuksensa yhteydessä kantaja vaatii valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen hylkäämistä tarvittavilta osin.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan kumoamisvaatimuksista, jotka kohdistuvat muodollisesti hallinnollisen valituksen hylkäämisestä tehtyyn päätökseen, seuraa, että valituksen kohteena ollut toimi saatetaan unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, kun vaatimuksilla ei sellaisinaan ole itsenäistä sisältöä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060406">6.4.2006</DATE>, <NAME.CASE>Camós Grau v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑309/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2006:110">EU:T:2006:110</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0043">43</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180713">13.7.2018</DATE>, <NAME.CASE>Curto v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑275/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:479">EU:T:2018:479</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0063">63</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Koska käsiteltävässä asiassa valituksen hylkäämisestä tehdyllä päätöksellä ainoastaan vahvistetaan riidanalainen päätös ja täsmennetään sen tueksi esitettyjä perusteluja, on todettava, että vaatimuksella, joka koskee valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen kumoamista, ei ole itsenäistä sisältöä, eikä siitä näin ollen ole tarpeen lausua erikseen. Riidanalaisen päätöksen laillisuutta arvioitaessa on kuitenkin välttämätöntä ottaa huomioon valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen perustelut, koska niiden katsotaan vastaavan riidanalaisen päätöksen perusteluja (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190430">30.4.2019</DATE>, <NAME.CASE>Wattiau v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑737/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:273">EU:T:2019:273</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0043">43</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Riidanalaisen päätöksen perusteluihin sisältyvät myös <DATE ISO="20200109">9.1.2020</DATE> päivätyssä kirjeessä, jolla kyseinen päätös annettiin tiedoksi kantajalle, mainitut seikat. Riidanalainen päätös ja sen saatekirje ovat nimittäin kumpikin parlamentin pääsihteeriltä, ja ne lähetettiin samana päivänä kantajalle.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kanneperusteet ja perustelut</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen. Ensimmäinen kanneperuste perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja henkilöstösääntöjen 21 a artiklan rikkomiseen, ja se jakautuu kolmeen osaan. Toinen kanneperuste perustuu riidanalaisen päätöksen perustelujen puuttumiseen siltä osin kuin on kyse syistä, joiden vuoksi oletettiin, että kantaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta <DATE ISO="20121025">25.10.2012</DATE> annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="298" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 298 s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä varainhoitoasetus) ja asetuksen N:o 966/2012 soveltamissäännöistä <DATE ISO="20121029">29.10.2012</DATE> annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="362" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 362, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt) oli rikottu.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa asetettu ilmoitusvelvollisuus</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 21 a artiklan 1 kohdassa, jota kantaja on parlamentin mukaan jättänyt noudattamatta, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="021A.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jos virkamiehelle on annettu määräys, jonka kyseinen virkamies katsoo olevan sääntöjenvastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen, jonka, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti, on myös vastattava kirjallisesti. Jos esimies vahvistaa määräyksen, mutta virkamies katsoo, ettei vahvistus ole kohtuullinen vastaus esitetyn sääntöjenvastaisuuden tai haitan perusteisiin, hänen on saatettava asia kirjallisesti lähinnä ylemmän esimiehen ratkaistavaksi, ellei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu. Jos tämä vahvistaa määräyksen kirjallisesti, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="9"?><PARAG IDENTIFIER="021A.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jos esimies katsoo, ettei määräyksen täytäntöönpanoa voida siirtää, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja. Esimiehen on virkamiehen pyynnöstä annettava tämänkaltainen määräys kirjallisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="021A.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jos virkamies ilmoittaa esimiehelleen määräyksestä, jonka virkamies katsoo olevan sääntöjen vastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänelle ei saa aiheuttaa tämän johdosta minkäänlaista haittaa.<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Kyseisen artiklan 1 kohdassa yhtäältä oikeutetaan virkamies, jolle on annettu määräys, jonka hän katsoo olevan sääntöjenvastainen, jättämään panematta se täytäntöön kyseisen kohdan mukaista menettelyä noudattaen, ja toisaalta velvoitetaan kyseinen virkamies ilmoittamaan tästä määräyksestä esimiehelleen saman menettelyn mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa on kyse tästä henkilöstösääntöjen 21 a artiklan jälkimmäisestä näkökohdasta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Henkilöstösääntöjen 21 a artiklan noudattamatta jättämistä koskevien kurinpitopäätösten sisältö</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>On muistutettava, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohdan, SEUT 296 artiklan ja henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisen alakohdan tarkoituksena on yhtäältä antaa asianomaiselle riittävät tiedot, jotta hän kykenee arvioimaan itselleen vastaisen toimen asianmukaisuutta, ja toisaalta mahdollistaa tuomioistuimen harjoittama valvonta (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19811126">26.11.1981</DATE>, <NAME.CASE>Michel v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>195/80</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1981:284">EU:C:1981:284</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20141119">19.11.2014</DATE>, <NAME.CASE>EH v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>F‑42/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2014:250">EU:F:2014:250</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0130">130</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Arvioitaessa, täyttävätkö kurinpitoseuraamuksen määräämisestä tehdyn päätöksen perustelut nämä vaatimukset, on otettava huomioon päätöksen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19990519">19.5.1999</DATE>, <NAME.CASE>Connolly v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑34/96 ja T‑163/96</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:1999:102">EU:T:1999:102</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0093">93</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151021">21.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>AQ v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>F‑57/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2015:122">EU:F:2015:122</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>, F‑57/14, 113 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan nimittävän viranomaisen, joka tekee kurinpitopäätöksen, ei tarvitse käsitellä järjestelmällisesti kaikkia niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, joihin asianomainen henkilö on viitannut menettelyn aikana (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19990519">19.5.1999</DATE>, <NAME.CASE>Connolly v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑34/96 ja T‑163/96</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:1999:102">EU:T:1999:102</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0093">93</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020530">30.5.2002</DATE>, <NAME.CASE>Onidi v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑197/00</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2002:135">EU:T:2002:135</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0156">156</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Muuten hallintoviranomainen olisi velvollinen vastaamaan virkamiehen perusteluihin silloinkin, kun niitä olisi rajattomasti ja kun ne olisivat asian kannalta täysin merkityksettömiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Sitä vastoin oikeuskäytännössä edellytetään, että nimittävän viranomaisen päätöksen perusteluissa on esitettävä täsmällisesti virkamiehen syyksi luetut seikat sekä ne seikat, joiden perusteella nimittävä viranomainen on määrännyt valitun seuraamuksen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151021">21.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>AQ v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>F‑57/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2015:122">EU:F:2015:122</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0113">113</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Jos laiminlyönti, josta virkamiestä moititaan, koskee henkilöstösääntöjen 21 a artiklan rikkomista, edellä 58–61 kohdassa mainituissa oikeussäännöissä myös velvoitetaan nimittävä viranomainen osoittamaan, miten määräys, josta kyseinen virkamies jätti ilmoittamatta esimiehilleen, oli sen mielestä sääntöjenvastainen, ja mainitsemaan syyt, joiden vuoksi hänen olisi pitänyt ymmärtää,<?PAGE NO="10"?> että kyseinen määräys oli tällä tavoin sääntöjenvastainen ja että hän oli siten velvollinen ilmoittamaan siitä. Nämä seikat nimittäin muodostavan sen laiminlyönnin, josta virkamiestä moititaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Nimittävän viranomaisen on lisäksi mainittava kurinpitopäätöksessä ne lieventävät ja raskauttavat seikat, joilla seuraamuksen valintaa perustellaan, jotta tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi sitä koskeva kanne saatetaan, voi varmistua siitä, että seuraamus ei ole ilmeisen suhteeton asianomaisen henkilön syyksi luettuun laiminlyöntiin nähden.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Jos edellä 62 ja 63 kohdassa mainittuja seikkoja ei täsmennetä, asianomaisen henkilön on mahdotonta käyttää puolustautumisoikeuksiaan tehokkaasti. Näin ollen kyseisten seikkojen osalta ei ole riittävää viitata yleisesti kurinpitomenettelyn asiakirjoihin, sillä nämä asiakirjat sisältävät lukuisia muitakin tietoja.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen kanneperuste</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Ensimmäinen kanneperuste jakautuu kolmeen osaan, joissa kantaja väittää, että parlamentti rikkoi henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa ja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se katsoi, että kantaja oli saanut kyseisessä säännöksessä tarkoitetun määräyksen (ensimmäinen osa), kun se katsoi, että kantaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä ei ollut noudatettu (toinen osa), ja kun se määräsi kantajalle kurinpitoseuraamuksen (kolmas osa).</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisessä osassa kantaja väittää, että parlamentin nimittävä viranomainen rikkoi henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa ja teki ilmeisen arviointivirheen, koska kantaja ei suinkaan saanut EASOn toiminnanjohtajalta nimenomaista määräystä allekirjoittaa <DATE ISO="20170511">11.5.2017</DATE> ja <DATE ISO="20170611">11.6.2017</DATE> päivätyt asiakirjat (jäljempänä riidanalaiset asiakirjat), vaan hän ainoastaan hoiti virkatehtäviään allekirjoittaessaan nämä asiakirjat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Vastineessaan parlamentti väittää, että kantajan tutkimuksen aikana esittämistä lausumista, <DATE ISO="20170401">1.4.2017</DATE> päivätystä toiminnanjohtajan kirjeestä ja kannekirjelmästä ilmenee sekä Khioksen kiinteistön että Lesboksen kiinteistön osalta, että ennen osallistumistaan hankintasopimusten tekoon kantaja oli saanut EASOn toiminnanjohtajalta <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>täsmälliset ohjeet<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>, jotka merkitsivät kantajalle annettuja henkilöstösääntöjen 21 a artiklan mukaisia määräyksiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Vastauksessaan kantaja väittää, että nämä perustelut on jätettävä tutkimatta, koska ne merkitsevät valituksen hylkäämisestä tehdyssä päätöksessä esitettyjen perustelujen korvaamista toisilla. Viimeksi mainitussa päätöksessä parlamentin puhemies vahvisti, että asiakirja-aineistosta ja kantajan lausumista kävi ilmi, että hän oli noudattanut tehtävää varten saamaansa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>yleistä ohjetta<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/> jatkaa vastuulleen kuuluvien taloushallintoasioiden käsittelyä, mutta ei ollut perehtynyt näiden asioiden sisältöön, vaikka poikkeusmenettelyjä oli käytetty järjestelmällisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>Asiakysymyksen osalta kantaja katsoo, että parlamentin vastineessaan mainitsemat asiakirjat eivät osoita, että kantaja sai EASOn toiminnanjohtajalta henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa tarkoitetun määräyksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>Parlamentti kiistää nämä kaksi väitettä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Parlamentin vastineessaan esittämien väitteiden tutkittavaksi ottaminen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Henkilöstöön sovellettavan oikeuskäytännön mukaan vastaajana olevalla toimivaltaisella toimielimellä ei ole oikeutta korvata riidanalaisen toimen alkuperäisiä virheellisiä perusteluja täysin uusilla perusteluilla, mutta se voi oikeudenkäynnin kuluessa tehdä täsmennyksiä aikaisemmin esittämiinsä perusteluihin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170424">24.4.2017</DATE>, <NAME.CASE>HF v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑584/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2017:282">EU:T:2017:282</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0132">132</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa parlamentin puhemies totesi valituksen hylkäämisestä tehdyssä päätöksessä, että henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa tarkoitetun määräyksen antamista oli pidettävä toteen näytettynä paitsi siksi, että asiakirja-aineistosta ja erityisesti kantajan lausumista ilmeni, että kantaja oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>noudattanut tehtävää varten saamaansa yleistä ohjetta jatkaa vastuulleen kuuluvien taloushallintoasioiden käsittelyä, mutta ei ollut perehtynyt näiden asioiden sisältöön<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>, mutta myös siksi, että kantaja oli maininnut, että hän <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>koki esimiehiltään saamansa käsityksen perusteella olevansa velvollinen saattamaan loppuun kollegoidensa aloittamat työt, että toiminnanjohtaja oli painostanut ja vaatinut häntä saattamaan hankkeet päätökseen viimeistään syyskuussa 2017 ja että tämä halusi jouduttaa menettelyjä millä hinnalla hyvänsä<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73</NO.P><TXT>Parlamentti täsmensi tätä väitettä kokonaisuudessaan eikä ainoastaan tämän väitteen ensimmäistä osaa, kun se totesi vastineessaan, että edellä 67 kohdassa mainituista eri asiakirjoista ilmeni, että kantaja oli saanut EASOn toiminnanjohtajalta täsmälliset ohjeet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74</NO.P><TXT>Näin ollen on katsottava, että kun parlamentti esitti vastineessaan nämä täsmennykset, se ei korvannut riidanalaisessa päätöksessä esitettyjä perusteluja uusilla perusteluilla edellä 71 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että parlamentin vastineessaan esittämät perustelut on otettava tutkittaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisen osan perusteltavuus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76</NO.P><TXT>Vastineessaan parlamentti selittää, että se tukeutui seuraaviin todisteisiin sen toteen näyttämiseksi, että kantaja oli saanut henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa tarkoitetun määräyksen:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>EASOn toiminnanjohtajan <DATE ISO="20170401">1.4.2017</DATE> päivätty sähköpostiviesti, joka sisälsi suorat ja täsmälliset ohjeet noudatettavasta menettelystä ja rakennusten valinnasta;</P></ITEM><ITEM><P>kantajan lausuma, joka sisältyi hänen <DATE ISO="20180817">17.8.2018</DATE> OLAFin asiaankuuluvista seikoista laatimasta yhteenvedosta esittämiinsä huomautuksiin ja jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>[m]enettelyn [olivat] toteuttaneet hallinto-osasto ja operaatio-osasto, ja toiminnanjohtaja [oli] pitkälti johtanut sitä oltuaan suoraan yhteydessä Kreikan korkeimman tason viranomaisiin<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>;</P></ITEM><ITEM><P>kantajan <DATE ISO="20190709">9.7.2019</DATE> hallinnollisen menettelyn yhteydessä pidetyssä haastattelussa esittämä lausuma, josta ilmeni, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>johtaja [oli] sopinut Kreikan hallituksen kanssa rakennuksen etsimisestä<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>, että kantajan esimies oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>[esittänyt] hänelle kiireellisiä pyyntöjä asiakirjojen allekirjoittamisesta<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>kantaja [oli kokenut] olevansa velvollinen saattamaan päätökseen kollegoidensa aloittaman työn allekirjoittamalla ne<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/> ja että kantajaa oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>pyydetty ensimmäisen kerran allekirjoittamaan kyseisen sopimuksen muutos toukokuussa 2017 ja sen jälkeen uusi poikkeusjärjestelystä laadittu asiakirja kesäkuussa 2017<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>;</P></ITEM><?PAGE NO="12"?><ITEM><P>kantajan lausuma, joka sisältyi hänen <DATE ISO="20190709">9.7.2019</DATE> hallinnollisesta tutkimusraportista esittämiinsä huomautuksiin ja jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>Khioksen osalta toiminnanjohtaja vetosi voimakkaasti sen puolesta, että poikkeusjärjestelystä laadittu asiakirja allekirjoitetaan<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77</NO.P><TXT>Näistä todisteista ilmenee, että EASOn toiminnanjohtaja, joka oli kantajan lähin esimies, ohjeisti häntä järjestämään Lesboksen ja Khioksen toimitilojen siirrot mahdollisimman nopeasti, että kantaja sai nämä ohjeet – vaikkakin epäsuorasti – tietoonsa ja että niistä seurasi, että kantaja allekirjoitti riidanalaiset asiakirjat, mitä hän itse piti virkatehtäviensä hoitamiseen kuuluvan velvoitteen täyttämisenä. Nämä seikat merkitsevät henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa tarkoitetun määräyksen antamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78</NO.P><TXT>Kuten parlamentti totesi, tätä päätelmää tukee kannekirjelmän 34 kohta, jossa kantaja väittää, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>EASOn toiminnanjohtaja oli vuoden 2016 lopussa päättänyt käynnistää poikkeusmenettelyt EASOn operatiivisen tuen yksiköiden ja Kreikan turvapaikkaviraston palvelujen siirtämiseksi fyysisesti kyseisten pakolaisleirien (hotspots) ulkopuolelle<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79</NO.P><TXT>Kantaja kuitenkin kiistää tämän päätelmän.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80</NO.P><TXT>Ensinnäkin hän väittää, että <DATE ISO="20170401">1.4.2017</DATE> päivätty EASOn toiminnanjohtajan sähköpostiviesti oli osoitettu kaikille niille, joita pakolaisleirien tilanne ja turvapaikkahakemusten käsittelykeskusten siirtäminen leirien ulkopuolelle koski, ja että vaikka oletettaisiin, että kyseinen sähköpostiviesti sisälsi ohjeita, ne oli osoitettu A:lle, joka oli operaatio-osaston päällikkö ja joka myös vastasi mainittuun viestiin <DATE ISO="20170403">3.4.2017</DATE> lisäämättä ketään vastauksensa vastaanottajaksi. Lisäksi <DATE ISO="20170401">1.4.2017</DATE> päivätty sähköpostiviesti koski Khioksen eikä Lesboksen saarta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81</NO.P><TXT>Tästä on ensinnäkin huomautettava, että <DATE ISO="20170401">1.4.2017</DATE> päivätty sähköpostiviesti sisälsi ohjeet toimitilojen siirtämiseksi pakolaisleirien ulkopuolelle ja että kantaja oli yksi sen vastaanottajista muiden osastojen päälliköiden ohella. Vaikka pitää paikkansa, että viesti koski aluksi ensisijaisesti A:ta, joka johti operaatio-osastoa ja jonka oli tässä ominaisuudessa allekirjoitettava vaadittava asiakirja, myöhemmin kyseinen viesti koski kuitenkin myös kantajaa, kun häntä pyydettiin sijaistamaan A:ta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82</NO.P><TXT>Toiseksi ei pidä paikkaansa, että <DATE ISO="20170403">3.4.2017</DATE> päivätty A:n sähköpostiviesti oli vastaus <DATE ISO="20170401">1.4.2017</DATE> päivättyyn sähköpostiviestiin. Kyseisessä <DATE ISO="20170403">3.4.2017</DATE> päivätyssä sähköpostiviestissä määrättiin toimivaltaiset henkilöt panemaan täytäntöön toiminnanjohtajan antamat ohjeet. Koska kyseisenä ajankohtana kantaja ei ollut vastuussa tästä täytäntöönpanosta, ei ollut mitenkään poikkeuksellista, ettei A lisännyt kantajaa viestin vastaanottajaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83</NO.P><TXT>Vaikka <DATE ISO="20170401">1.4.2017</DATE> päivätty sähköpostiviesti liittyi pääasiallisesti Khioksen saareen, se koski myös Lesboksen saarta, sillä kyseisen viestin seitsemännellä rivillä mainitaan, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>[m]inisteri Mouzalas korosti, että on tärkeää perustaa kiireellisesti toimitilat Khioksen ja Lesboksen pakolaisleirien ulkopuolelle, ja vakuutti, että Kreikan hallitus antaa tähän tukensa toteuttamalla kaikki tarvittavat toimenpiteet<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84</NO.P><TXT>Kantajan ensimmäinen väite on siten hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85</NO.P><TXT>Toiseksi kantaja väittää, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>asiakirjojen allekirjoittamisesta esitetyillä kiireellisillä pyynnöillä<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>, jotka hän mainitsi hallinnollisen menettelyn yhteydessä <DATE ISO="20190307">7.3.2019</DATE> pidetyssä haastattelussa, ei viitattu riidanalaisiin asiakirjoihin, vaan ne mainittiin osana hänen esittämiään yleisiä huomioita<?PAGE NO="13"?> hätätilanteesta, jonka vallitessa kantaja oli joutunut allekirjoittamaan satoja taloushallinnollisia asiakirjoja. Nämä pyynnöt eivät myöskään tulleet EASOn toiminnanjohtajalta, vaan ne tulivat hallinto-osastolta ja tarkemmin sanottuna sen taloushallinto- ja hankintayksiköiltä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86</NO.P><TXT>Samoin silloin, kun kantaja tässä samassa haastattelussa totesi, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>[häntä oli] pyydetty ensimmäisen kerran allekirjoittamaan [Lesbosia koskevan] sopimuksen muutos toukokuussa 2017 ja sen jälkeen uusi [Khioksen] poikkeusjärjestelystä laadittu asiakirja kesäkuussa 2017<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>, hän viittasi niin ikään hallinto-osastolta eikä EASOn toiminnanjohtajalta tulleisiin pyyntöihin, kuten hänen vastauksestaan kokonaisuutena tarkastellen ilmenee.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87</NO.P><TXT>Toisin kuin kantaja näyttää katsovan, henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa ei suinkaan edellytetä, että sääntöjenvastaiseksi katsottu määräys on oltava annettu muodollisesti, suoraan ja erikseen sille virkamiehelle tai toimihenkilölle, jonka katsotaan jättäneen noudattamatta kyseistä säännöstä, vaan on riittävää, että hän on ollut velvollinen panemaan täytäntöön lainvastaisen toimen saatuaan tähän ohjeet esimieheltään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88</NO.P><TXT>Näin ollen sillä, että pyyntö allekirjoittaa riidanalaiset asiakirjat tuli hallinto-osastolta eikä suoraan EASOn toiminnanjohtajalta, ei ole tässä mitään merkitystä, koska parlamentin esittämien muiden seikkojen perusteella on ilmeistä, että hallinto-osaston henkilöstö noudatti toiminnanjohtajan antamaa ohjetta jouduttaa kyseisten hankkeiden täytäntöönpanoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89</NO.P><TXT>Merkitystä ei ole myöskään sillä, että allekirjoituspyynnöt eivät koskeneet nimenomaisesti riidanalaisia asiakirjoja, koska viimeksi mainitut sisältyivät kyseisiin pyyntöihin, mitä kantaja ei kiistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90</NO.P><TXT>Näin ollen kantajan toinen väite on hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91</NO.P><TXT>Kolmanneksi kantaja väittää, että kun hän hallinnollisesta tutkimusraportista <DATE ISO="20190709">9.7.2019</DATE> esittämissään huomautuksissa totesi, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>Khioksen osalta toiminnanjohtaja vetosi voimakkaasti sen puolesta, että poikkeusjärjestelystä laadittu asiakirja allekirjoitetaan<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>, hän viittasi kiireelliseen tilanteeseen, joka johtui jäsenvaltioiden ja Kreikan hallituksen painostuksesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92</NO.P><TXT>Tällä väitteellä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta siihen toteamukseen, että EASOn toiminnanjohtaja odotti kantajalta sitä, että tämä allekirjoittaa <DATE ISO="20170611">11.6.2017</DATE> päivätyn asiakirjan, ja että kantaja mielsi sen allekirjoittamisen velvollisuudekseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93</NO.P><TXT>Myös kantajan kolmas väite on siten hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että parlamentti ei loukannut henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa eikä tehnyt ilmeistä arviointivirhettä, kun se katsoi, että kantaja oli saanut kyseisessä säännöksessä tarkoitetun määräyksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95</NO.P><TXT>Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa on siten hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="14"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96</NO.P><TXT>Ensimmäisen kanneperusteensa toisessa osassa kantaja väittää, että parlamentti teki ilmeisen arviointivirheen, kun se katsoi valituksen hylkäämisestä tehdyssä päätöksessä, että koska kantaja on koulutukseltaan juristi, hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, kun hän allekirjoitti riidanalaiset ilmoitukset, että varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen 134 artiklan 1 kohdan edellytykset eivät täyttyneet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97</NO.P><TXT>Tältä osin kantaja väittää ensinnäkin, että EASO oli varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 134 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa äärimmäisen kiireellisessä tilanteessa, minkä nojalla se saattoi käyttää neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista ilmoitusta ennakolta, toiseksi, että kyseisen menettelyn valitsemista ei ollut millään tavoin vastustettu EASOssa, ja kolmanneksi, että hän oli osallistunut päätöksentekoprosessiin vasta sen loppuvaiheessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa, joka on toistettu edellä 55 kohdassa, asetetaan virkamiestä koskevan ilmoitusvelvollisuuden edellytykseksi se, että virkamies <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>katsoo<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/> saamansa määräyksen olevan sääntöjenvastainen, ja siinä tapauksessa, että esimies vahvistaa kyseisen määräyksen, se, että virkamies <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>katsoo<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/> ettei vahvistus ole kohtuullinen vastaus esitetyn sääntöjenvastaisuuden tai haitan perusteisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99</NO.P><TXT>Tästä on huomautettava, että se, että virkamies on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen määräyksestä, jonka hän katsoo olevan sääntöjenvastainen, ei edellytä sitä, että tämän sääntöjenvastaisuuden on oltava ilmeinen. Henkilöstösääntöjen 21 a artiklan 1 kohdasta nimittäin ilmenee, että sääntöjenvastaiseksi katsotulla määräyksellä on eri vaikutukset kuin ilmeisen lainvastaisella määräyksellä. Ensin mainitussa tapauksessa sääntöjenvastaiseksi katsomastaan määräyksestä ilmoittanut virkamies joutuu nimittäin lopulta panemaan kyseisen määräyksen täytäntöön, jos hänen lähin esimiehensä vahvistaa sen, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa virkamies voi jättää panematta määräyksen täytäntöön tästä vahvistuksesta huolimatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100</NO.P><TXT>Pelkkä epäilys siitä, että virkamiehelle annettu määräys on sääntöjenvastainen, ei kuitenkaan riitä perusteeksi sille, että hänen olisi ilmoitettava tästä esimiehelleen. Jos nimittäin virkamiehet velvoitettaisiin henkilöstösääntöjen 21 a artiklan nojalla ilmoittamaan esimiehilleen ja tapauksen mukaan lähinnä ylemmille esimiehilleen kaikista heille annettujen määräysten herättämistä epäilyistä, monia esimiesten alaisilleen antamia määräyksiä saatettaisiin kyseenalaistaa, mikä voisi haitata hallinnon toimintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101</NO.P><TXT>Virkamiehelle ei siten voi syntyä kurinpidollista vastuuta henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa tarkoitetun velvoitteen laiminlyönnistä, jos hallinto ei kykene osoittamaan ainakin sitä, että virkamiehelle annetun määräyksen sääntöjenmukaisuuden olisi pitänyt herättää hänessä vakavia epäilyjä, kun otetaan erityisesti huomioon huolellisuus, jota virkamiehen edellytetään noudattavan tehtäviensä hoidossa, ja olosuhteet, joissa määräys saatettiin hänen tietoonsa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102</NO.P><TXT>Sen arvioimiseksi, oliko kyseinen virkamies henkilöstösääntöjen 21 a artiklan nojalla velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen määräyksestä, jonka hän katsoi olevan sääntöjenvastainen, on otettava huomioon seuraavat seikat:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>ensinnäkin sovellettavien sääntöjen saatavuus ja monitahoisuus;</P></ITEM><ITEM><P>toiseksi virkamiehen koulutus, hänellä Euroopan unionin toimielimissä ja laitoksissa olevan aseman vastuullisuus ja hänen työkokemuksensa;</P></ITEM><?PAGE NO="15"?><ITEM><P>kolmanneksi tilanne, jossa kyseinen määräys on annettu.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103</NO.P><TXT>Merkityksellisenä ajankohtana sen määrittämiseksi, olisiko määräyksen pitänyt herättää virkamiehessä vakavia epäilyjä, jotka olisivat velvoittaneet hänet ilmoittamaan siitä esimiehelleen, on pidettävä sitä ajankohtaa, jona määräys on vastaanotettu.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Sovellettavien sääntöjen saatavuus ja monitahoisuus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa valituksen hylkäämisestä tehdystä päätöksestä ilmenee, että parlamentti katsoi, että kantaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että annettu määräys ei ollut varainhoitoasetuksen 104 artiklan ja sen soveltamissääntöjen 134 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen, ja että siten hän laiminlöi velvollisuutensa ilmoittaa siitä esimiehelleen, nimenomaan sillä perusteella, että kantaja oli koulutukseltaan juristi ja että hän tiesi, että tätä aikaisemmin oli allekirjoitettu 36 poikkeusjärjestelystä laadittua asiakirjaa, mikä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>[viittasi] niiden järjestelmälliseen käyttöön, jota on vaikea sovittaa yhteen edellä mainittujen kahden säännöksen sanamuodon kanssa<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105</NO.P><TXT>Näiden seikkojen perusteella ei kuitenkaan voida katsoa, että kantaja oli velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen väitetysti lainvastaisesta määräyksestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106</NO.P><TXT>Julkisiin hankintoihin sovelletaan nimittäin monitahoisia sääntöjä, joiden tuntemusta voidaan tuskin edellyttää yleisen koulutuksen saaneelta juristilta jo siitäkään syystä, että julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta <DATE ISO="20140226">26.2.2014</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="094" PAGE.FIRST="65" DATE.PUB="2014">EUVL 2014, L 94, s. 65</REF.DOC.OJ>), joka on julkisten hankintojen alalla annettua yleistä lainsäädäntöä, jota sovelletaan jäsenvaltioissa, ei koske kiinteistömarkkinoita, kuten sen 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohdasta ja 10 artiklan a alakohdasta ilmenee. Tässä kohden kyseinen direktiivi eroaa varainhoitoasetuksesta ja sen soveltamissäännöistä, joita sovelletaan käsiteltävässä asiassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107</NO.P><TXT>Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen monitahoisuudesta on tarvittaessa osoituksena se, että valituksen hylkäämisestä tehdyssä päätöksessä parlamentti moitti kantajaa siitä, ettei tämä ollut ilmoittanut esimiehelleen, että määräyksellä rikottiin varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 134 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, jossa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä äärimmäisen kiireellisessä tilanteessa voidaan käyttää neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista ilmoitusta, mutta ei päätöksessään maininnut sanallakaan kyseisten sääntöjen 134 artiklan 1 kohdan h alakohtaa, jossa hankintaviranomainen velvoitetaan kiinteistöhankintasopimusten tapauksessa kartoittamaan paikalliset kiinteistömarkkinat, vaikka se kirjelmissään – mutta ei kuitenkaan riidanalaisessa päätöksessä – väittää, että EASO on rikkonut myös jälkimmäistä säännöstä. Tämä mainitsematta jättäminen osoittaa, miten vaikeaa alaan erikoistumattoman juristin on hallita kaikkia alan yksityiskohtia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108</NO.P><TXT>Myöskään se, että 36 poikkeusjärjestelystä laadittua asiakirjaa oli hyväksytty ennen kuin kantaja allekirjoitti riidanalaiset asiakirjat, ei ole riittävä syy vakavien epäilysten heräämiseen kantajalle siitä, että hänen saamansa määräys oli sääntöjenvastainen. Näiden asiakirjojen luonnehtiminen poikkeusjärjestelystä laadituiksi asiakirjoiksi ei nimittäin tarkoittanut sitä, että ne olivat lainvastaisia, vaan ainoastaan sitä, että niillä pyrittiin oikeuttamaan avoimesta tai rajatusta hankintamenettelystä – jota, kuten varainhoitoasetuksen 104 artiklan 5 kohdan a alakohdasta käy ilmi, sovelletaan kaikkiin unionin toimielinten suorittamiin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>ostoihin<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> –, poikkeavan sopimuksentekomenettelyn käyttäminen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="16"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109</NO.P><TXT>Päinvastoin on katsottava, että se, että poikkeusjärjestelyistä laadittiin EASOssa asiakirjoja niin tiuhaan, oli omiaan luomaan kantajalle sen käsityksen, että edellytykset neuvottelumenettelyn käyttämiseen julkaisematta ennalta hankintailmoitusta täyttyivät, kun otetaan huomioon olosuhteet, joissa EASO joutui toimimaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110</NO.P><TXT>Syyt, joihin parlamentti riidanalaisessa päätöksessä vetosi sen päätelmän perustelemiseksi, että kantaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että hänelle annettu määräys oli lainvastainen ja että sen sääntöjenvastaisuudesta oli siten vakavia epäilyjä, ovat perusteettomia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Virkamiehen koulutus, hänellä unionin toimielimissä ja elimissä olevan aseman vastuullisuus ja hänen työkokemuksensa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111</NO.P><TXT>Parlamentti väittää, että kantajan hoitama tehtävä ja erityisesti hänen saatavillaan olevat tiedot merkitsivät sitä, että hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että hänelle annettu määräys oli sääntöjenvastainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0112"><NO.P>112</NO.P><TXT>Tältä osin parlamentti vetoaa kolmeen perusteluun.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0113"><NO.P>113</NO.P><TXT>Ensinnäkin se väitti istunnossa, että kantaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että määräys oli lainvastainen, nimenomaan siitä syystä, että EASOn operaatio-osaston päällikkönä ja tulojen ja menojen hyväksyjänä hän toimi vastuullisessa asemassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0114"><NO.P>114</NO.P><TXT>Tätä perustelua ei kuitenkaan mainita riidanalaisessa päätöksessä, vaikka kyseessä on olennainen seikka sen toteamiseksi, että kantajalla oli henkilöstösääntöjen 21 a artiklassa tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus. Kuten edellä 62 kohdassa mainittiin, päätöksessä, jossa määrätään kurinpitoseuraamus henkilöstösääntöjen 21 a artiklan rikkomisesta, on nimittäin mainittava kaikki ne seikat, joiden perusteella toimielin katsoi, että riidanalaisen määräyksen lainmukaisuudesta oli vakavia epäilyjä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0115"><NO.P>115</NO.P><TXT>Joka tapauksessa on todettava, että allekirjoittaessaan riidanalaiset asiakirjat kantaja toimi turvapaikka-asioissa annettavan tuen osaston päällikkönä ja että häntä oli pyydetty myös sijaistamaan kollegaansa, joka oli operaatio-osaston päällikkö. Kuten kannekirjelmän liitteestä A 6 ilmenee, kantajasta tuli viimeksi mainitun osaston päällikkö ad interim vasta <DATE ISO="20170716">16.7.2017</DATE> eli riidanalaisten ilmoitusten allekirjoittamisen jälkeen. Tähän on lisättävä, että kyseisessä osastossa ei ollut taloushallintoyksikköä eikä hankintayksikköä, vaan nämä yksiköt kuuluivat hallinto-osastoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0116"><NO.P>116</NO.P><TXT>Vaikka pitää paikkansa, että menojen ja tulojen hyväksyjänä kantajalla oli erityinen vastuu, jota kuvataan varainhoitoasetuksen 65 artiklan 5 kohdassa ja 66 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen N:o 439/2010 37 artiklan mukaisesti tehdyn EASOn hallintoneuvoston päätöksen N:o 20 44 artiklan 1 kohdassa, on myös todettava, että kantaja nimitettiin tehtäväänsä <DATE ISO="20170220">20.2.2017</DATE> eli joitakin viikkoja riidanalaisten asiakirjojen allekirjoittamisen jälkeen, joten niiden allekirjoittamishetkellä hänelle ei ollut voinut kertyä kovin merkittävästi kokemusta hankintasopimusten tekemisestä. Lisäksi, kuten kantaja istunnossa totesi, edellä mainitun päätöksen N:o 20 44 artiklan 2 kohdasta ja 45 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että tulojen ja menojen hyväksyjän on voitava luottaa sisäisiin tarkastusprosesseihin. Käsiteltävässä asiassa ei ole kiistetty, että riidanalaisille asiakirjoille oli saatu EASOn hallinto-osaston taloushallintoyksikön ja hankintayksikön hyväksyntä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0117"><NO.P>117</NO.P><TXT>Edellä 113 kohdassa mainittu parlamentin perustelu on siten hylättävä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0118"><NO.P>118</NO.P><TXT>Toiseksi parlamentti väitti kirjelmissään ja istunnossa, että todisteena siitä, että kantaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että määräys oli sääntöjenvastainen, ja että hän oli siten velvollinen ilmoittamaan siitä esimiehelleen, voidaan pitää sitä, että Khioksen kiinteistön kunnostustöistä oli vuonna 2018 järjestetty tavanomainen hankintamenettely ja että kantaja oli elokuussa 2018 ryhtynyt toimenpiteisiin kyseisiä kahta kiinteistöä koskevien menettelyjen saattamiseksi sääntöjen mukaisiksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0119"><NO.P>119</NO.P><TXT>Tätäkään väitettä ei mainita riidanalaisen päätöksen perusteluissa, vaikka sen tarkoituksena on selittää syyt, joiden vuoksi riidanalainen määräys olisi pitänyt katsoa sääntöjenvastaiseksi (ks. edellä 62 ja 114 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0120"><NO.P>120</NO.P><TXT>Lisäksi kyseiset sääntöjenmukaiseksi saattamiset tapahtuivat vasta sen jälkeen, kun riidanalaiset ilmoitukset oli allekirjoitettu, joten edellä 103 kohdassa mainitusta säännöstä poiketen ne eivät liity siihen tilanteeseen, jossa määräys annettiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0121"><NO.P>121</NO.P><TXT>Vaikka kantaja saattoi eri menettelyjä sääntöjenmukaisiksi, hän ei missään tapauksessa toiminut näin siksi, että hän riidanalaisten ilmoitusten allekirjoittamishetkellä tiesi, että riidanalainen määräys oli lainvastainen, vaan siksi, että heinä- ja elokuussa 2017 EASOn hallinto-osaston taloushallinto- ja hankintayksiköihin oli nimitetty uudet päälliköt, jotka olivat kiinnittäneet huomiota väitettyihin sääntöjenvastaisuuksiin. Lisäksi OLAF oli joulukuussa 2017 ilmoittanut kantajalle käynnistäneensä tutkimuksen, joka koski sääntöjenvastaisuuksia ja vakavia virheitä, joihin EASOn toiminnanjohtaja ja muut henkilöstön jäsenet olivat väitetysti syyllistyneet erityisesti hankintamenettelyissä. Tarkemmin sanottuna kantaja esitti <DATE ISO="20180817">17.8.2018</DATE> huomautuksensa asiaankuuluvista seikoista laaditusta yhteenvedosta, jonka OLAF oli hänelle toimittanut (ks. edellä 23 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0122"><NO.P>122</NO.P><TXT>Edellä 118 kohdassa mainittu parlamentin väite on siten hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0123"><NO.P>123</NO.P><TXT>Kolmanneksi parlamentti väittää vastineessaan, että Khioksen kiinteistöä koskeva sopimus oli tehty vastoin ylempien esimiesten mielipidettä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0124"><NO.P>124</NO.P><TXT>Tätäkään väitettä ei mainita riidanalaisessa päätöksessä, vaan se mainitaan ainoastaan OLAFin asiaankuuluvista seikoista laatimassa yhteenvedossa, eikä sitä myöskään ole täsmennetty menettelyn myöhemmässä vaiheessa. Ylempiä esimiehiä, jotka väitetysti vastustivat hanketta, ei ole nimetty, eikä myöskään ole näytetty toteen, että heidän mielipiteestään oli ilmoitettu kantajalle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0125"><NO.P>125</NO.P><TXT>Edellä 123 kohdassa mainittu parlamentin perustelu on siten hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0126"><NO.P>126</NO.P><TXT>Edellä esitetystä ilmenee, että niiden tietojen perusteella, joita parlamentti on esittänyt kantajan tehtävistä ja vastuualueista EASOssa, ei voida katsoa, että kantajalle annetun määräyksen lainmukaisuutta oli syytä epäillä vakavasti ja että kantajan olisi pitänyt ilmoittaa siitä esimiehelleen henkilöstösääntöjen 21 a artiklan mukaisesti.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="18"?><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Tilanne, jossa määräys annettiin</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0127"><NO.P>127</NO.P><TXT>Koska perustelut, joihin parlamentti on vedonnut, on hylätty, on, sikäli kuin se on tarpeen, korostettava, että arvioidessaan käyttäytymistä, josta seuraamus määrättiin, parlamentti ei ottanut oikeudellisesti riittävällä tavalla huomioon niitä eri olosuhteita, joissa väitetysti lainvastainen määräys annettiin, vaikka niillä oli ratkaiseva merkitys riidanalaisten asiakirjojen allekirjoittamisprosessissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0128"><NO.P>128</NO.P><TXT>Ensinnäkin, kuten kantaja kirjelmissään totesi parlamentin tätä kiistämättä, Syyrian sotaa pakenevien maahanmuuttajien massiivinen virta oli johtanut pakolais- ja humanitaariseen kriisiin erityisesti Lesboksen ja Khioksen saarilla Kreikassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0129"><NO.P>129</NO.P><TXT>Erityisesti Lesboksen saarella sijaitsevalla Mórian pakolaisleiri oli tuhoutunut tulipalossa ja mellakat kyseisellä pakolaisleirillä ja Khioksen saarella sijaitsevalla Vialin leirillä olivat lisääntyneet, joten jäsenvaltioista kyseisille saarille komennukselle lähetettyjen työntekijöiden ja asiantuntijoiden työolot olivat muuttuneet yhä vaarallisemmiksi niin, että jäsenvaltiot olivat alkaneet kehottaa näitä työntekijöitä ja asiantuntijoita palaamaan kotimaihinsa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0130"><NO.P>130</NO.P><TXT>Nämä olosuhteet muodostivat hätätilanteen, jonka johdosta oli tarpeen varmistaa niiden työntekijöiden ja asiantuntijoiden turvallisuus, jotka oli lähetetty komennukselle Lesboksen ja Khioksen saarille hallinnoimaan maahanmuuttajavirtoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0131"><NO.P>131</NO.P><TXT>Toiseksi, kuten edellä 116 kohdassa jo todettiin, EASOn hallinto-osaston taloushallinto- ja hankintayksiköt, jotka olivat erityisesti vastuussa tästä kysymyksestä, olivat antaneet hyväksyntänsä sille, että hankintamenettelyksi valitaan neuvottelumenettely, josta ei julkaista ilmoitusta ennakolta. Myöskään EASOn hallintoneuvosto ja Euroopan komissio, joka on edustettuna kyseisessä hallintoneuvostossa, eivät kumpikaan olleet vastustaneet sitä. Viimeksi mainittu oli päinvastoin hyväksynyt, kuten sen vuoden 2016 toimintakertomuksesta ilmenee, kyseisen toimintavuoden aikana poikkeusjärjestelyistä laadittiin 36 asiakirjaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0132"><NO.P>132</NO.P><TXT>Lisäksi, kuten kantaja korostaa, päätöksentekoprosessi, jonka lopussa riidanalaiset asiakirjat allekirjoitettiin, oli alkanut kauan ennen niiden allekirjoittamista. Siinä vaiheessa, kun kantaja allekirjoitti Lesboksen saaren rakennusta koskevan asiakirjan A:n sijaisena <DATE ISO="20170511">11.5.2017</DATE>, rakennusten valinnat oli jo vahvistettu Lesboksen osalta helmikuussa 2017 päivätyllä sähköpostiviestillä ja Khioksen osalta huhtikuussa 2017 päivätyllä sähköpostiviestillä, kuten kannekirjelmän liitteistä A 19, A 20 ja A 34 ilmenee. Lisäksi <DATE ISO="20170511">11.5.2017</DATE> päivätyllä asiakirjalla, joka koski Lesboksen saaren rakennusta, täydennettiin A:n <DATE ISO="20160222">22.2.2016</DATE> allekirjoittamaa ensimmäistä asiakirjaa, jotta voitaisiin rakentaa 12 työpistettä lisää, täyttää ensimmäisen poikkeusjärjestelyn tavoitteet ja varmistaa kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä <DATE ISO="20130626">26.6.2013</DATE> annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/32/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="180" PAGE.FIRST="60" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 180, s. 60</REF.DOC.OJ>) asetettujen vaatimusten noudattaminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0133"><NO.P>133</NO.P><TXT>Kolmanneksi riidanalaisten ilmoitusten allekirjoittamishetkellä kantajan työmäärä oli erittäin suuri, koska hänen oli hoidettava EASOn turvapaikka-asioissa annettavan tuen osaston päällikön tehtäviä ja samanaikaisesti vastattava – tosin yhdessä hallinto-osaston päällikön kanssa – operaatio-osaston päivittäisestä hallinnoinnista, koska sen päällikkö A oli sairauslomalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0134"><NO.P>134</NO.P><TXT>Parlamentin ei olisi pitänyt ottaa tätä olosuhdetta huomioon ainoastaan lieventävänä seikkana kantajalle määrättävän seuraamuksen määrittämisessä, vaan sen olisi pitänyt ottaa se huomioon myös määrittäessään sitä, oliko kantaja rikkonut henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="19"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0135"><NO.P>135</NO.P><TXT>Näiden eri seikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että olosuhteet, joissa riidanalaiset ilmoitukset allekirjoitettiin, eivät olleet sellaiset, että kantajan voitaisiin katsoa rikkoneen edellä mainittua säännöstä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0136"><NO.P>136</NO.P><TXT>Parlamentti, joka esittää edellä 128 ja 129 kohdassa ja 131 ja 132 kohdassa mainituista huomautuksista seuraavat kaksi vastaväitettä, on tästä näkemyksestä eri mieltä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0137"><NO.P>137</NO.P><TXT>Ensinnäkin parlamentti väittää, että vaikka tilanne oli kiireellinen, toimitilojen vuokrauksessa noudatetut menettelyt kestivät Lesboksen tapauksessa kahdeksan ja Khioksen tapauksessa kymmenen kuukautta, joten EASOlla olisi ollut riittävästi aikaa noudattaa tavanomaista hankintamenettelyä varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti. Soveltamissääntöjen 134 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetettu edellytys, jonka mukaan tilanteen on oltava niin kiireellinen, että kilpailuttamiselle asetettuja määräaikoja ei pystytä noudattamaan, ei siten täyttynyt.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0138"><NO.P>138</NO.P><TXT>Tämä perustelu ei kuitenkaan ole merkityksellinen. Henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa sovellettaessa toimielimen ei nimittäin tarvitse osoittaa, että määräys on lainvastainen, vaan sen on osoitettava, että vaikka virkamiehellä oli edellä 101 ja 102 kohdassa tarkoitetulla tavalla vakavia epäilyksiä määräyksen lainmukaisuudesta, hän ei ilmoittanut niistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0139"><NO.P>139</NO.P><TXT>Vakavien epäilysten olemassaoloa ei sitä paitsi voida arvioida väitetysti lainvastaisen määräyksen vastaanottamisen jälkeisten olosuhteiden perusteella (ks. edellä 103 ja 119 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0140"><NO.P>140</NO.P><TXT>Parlamentin väite on siten hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0141"><NO.P>141</NO.P><TXT>Tämän jälkeen parlamentti väittää, että vastuu taloushallinto- ja hankintayksiköiden henkilöstön väitetysti tekemistä virheitä kuuluu kantajalle. Henkilöstösääntöjen 21 artiklan toisessa alakohdassa nimittäin mainitaan, että virkamiehen alaisten oma vastuu ei vapauta virkamiestä hänelle palveluhankintasopimuksen tekemisessä kuuluvasta vastuusta. Lisäksi varainhoitoasetuksen 65 artiklan 5 kohdassa säädetään, että henkilöstön jäsenet, joiden tehtävänä on suorittaa tiettyjä talousarvion toteuttamisessa ja tilinpäätöksessä tarvittavia toimia, toimivat tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0142"><NO.P>142</NO.P><TXT>Tätä väitettä ei kuitenkaan voida hyväksyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0143"><NO.P>143</NO.P><TXT>Parlamentin henkilöstösääntöjen 21 artiklasta esittämät väitteet ovat nimittäin tehottomia, koska kyseinen säännös perustuu olettamaan siitä, että asianomaisten henkilöiden välillä on hierarkkinen suhde, jota käsiteltävässä tapauksessa ei ole, koska kantaja, joka oli EASOn turvapaikka-asioissa annettavan tuen osaston päällikkö, ei ollut niiden henkilöiden esimies, jotka olivat laatineet riidanalaiset asiakirjat hallinto-osaston taloushallinto- ja hankintayksiköissä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0144"><NO.P>144</NO.P><TXT>Varainhoitoasetuksen 65 artiklan 5 kohtaa on luettava yhdessä päätöksen N:o 20 44 artiklan 2 kohdan ja 45 artiklan 1 kohdan kanssa, jotka mainittiin edellä 116 kohdassa, minkä lisäksi on otettava huomioon, että kantajalle oli riidanalaiset asiakirjat allekirjoittamishetkellä kertynyt vain vähän kokemusta tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0145"><NO.P>145</NO.P><TXT>Joka tapauksessa on todettava, etteivät parlamentin väitteet vaikuta mitenkään siihen seikkaan, että EASOn hallintoneuvosto ja komissio eivät kumpikaan olleet vastustaneet poikkeusjärjestelystä laadittuja asiakirjoja, kuten riidanalaisia asiakirjoja.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="20"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0146"><NO.P>146</NO.P><TXT>Parlamentin väite on siten hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0147"><NO.P>147</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella parlamentti rikkoi henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa, kun se katsoi, että kantaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että hänelle annettu määräys allekirjoittaa riidanalaiset asiakirjat oli sääntöjenvastainen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">c)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäisen kanneperusteen kolmas osa</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0148"><NO.P>148</NO.P><TXT>Ensimmäisen kanneperusteen kolmannessa osassa, joka muodostuu kahdesta väitteestä, kantaja väittää toissijaisesti eli siinä tapauksessa, että henkilöstösääntöjen 21 a artiklan rikkomista pidetään toteen näytettynä, että kun otetaan huomioon kantajan merkittävä työmäärä, parlamentti teki ilmeisen arviointivirheen määrätessään hänelle kurinpitoseuraamuksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0149"><NO.P>149</NO.P><TXT>Tältä osin kantaja väittää, että tosiseikkojen tapahtuma-aikaan eli touko- ja kesäkuussa 2017 hän joutui johtamaan yhtäältä turvapaikka-asioissa annettavan tuen osastoa tekemänsä virkasopimuksen nojalla ja toisaalta EASOn operaatio-osastoa kollegansa A:n jouduttua sairauslomalle. Kyseisissä osastoissa oli yhteensä yli 200 työntekijää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0150"><NO.P>150</NO.P><TXT>Tältä osin kantaja väittää, että hänen oli näiden osastojen pääasiallisen toiminnan lisäksi vastattava henkilöstön suoritusten arvioinnista, rekrytoinneista, jäsenvaltioista tulevien asiantuntijoiden sijoittamisesta tehtäviinsä, jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden kanssa sovittujen kokousten johtamisesta, Turkin kanssa enenevästi tehtävän yhteistyön seurannasta ja hankintasopimusten seurannasta yhteistyössä hallinto-osaston ja operaatio-osaston kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0151"><NO.P>151</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon näiden tehtävien vaatima työmäärä, kantaja väittää, että hänen oli tehtävä erittäin pitkiä työpäiviä, minkä yhtäältä hänen työkalenterinsa ja toisaalta hänen työajanseurantajärjestelmässä tekemänsä tulo- ja lähtöleimaukset todistavat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0152"><NO.P>152</NO.P><TXT>Parlamentti katsoo, että kantajan väitteet on jätettävä tutkimatta ja että ne ovat perusteettomia.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäisen kanneperusteen kolmannen osan tutkittavaksi ottaminen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0153"><NO.P>153</NO.P><TXT>Parlamentti katsoo, että ensimmäisen kanneperusteen kolmas osa on jätettävä tutkimatta, sillä kantaja ei esittänyt siihen sisältyvää väitettä valituksessaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0154"><NO.P>154</NO.P><TXT>Tältä osin on muistutettava, että oikeuskäytännöstä ilmenee, että hallinnollisen valituksen ja sen jälkeen nostetun kanteen vastaavuutta koskeva sääntö edellyttää tutkimatta jättämisen uhalla, että unionin tuomioistuimissa esitetyt, asianomaiselle vastaiseen toimeen suoraan kohdistetut kanneperusteet on esitetty jo oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä, jotta nimittävällä viranomaisella on ollut mahdollisuus saada tieto siitä, miltä osin asianomainen arvostelee riidanalaista päätöstä. Tämä sääntö on perusteltavissa oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tavoitteella mahdollistaa sovintoratkaisu virkamiesten ja hallinnon välillä syntyvissä erimielisyyksissä. Virkamiesten nostamissa kanteissa unionin tuomioistuimissa esitetyt vaatimukset saavat näin ollen sisältää vain samaan syyhyn perustuvia riitauttamisperusteita, johon perustuvat riitauttamisperusteet, joihin on vedottu valituksessa, joskin näitä riitauttamisperusteita voidaan kehitellä unionin tuomioistuimissa esittämällä perusteita ja perusteluja, jotka eivät välttämättä sisälly valitukseen mutta liittyvät siihen läheisesti (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210616">16.6.2021</DATE>, <NAME.CASE>Lucaccioni v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑316/19</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2021:367">EU:T:2021:367</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0090">90</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="21"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0155"><NO.P>155</NO.P><TXT>Käsiteltävässä tapauksessa on todettava, että valituksensa 46–49 kohdassa kantaja vetoaa edellä 149–151 kohdassa mainittuihin perusteluihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0156"><NO.P>156</NO.P><TXT>Kyseisillä perusteluilla ei tosin pyritty osoittamaan, että kantajalle määrätty seuraamus oli kohtuuton ja siten liitteessä IX olevan 10 artiklan a alakohdan vastainen, vaan niillä pyrittiin osoittamaan, että sitä, että ennen riidanalaisten asiakirjojen allekirjoittamista ei tehty perusteellisia selvityksiä, ei voitu pitää kantajan syyksi luettavana henkilöstösääntöjen 21 a artiklan rikkomisena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0157"><NO.P>157</NO.P><TXT>Oikeuskäytännössä kuitenkin todetaan, että koska oikeudenkäyntiä edeltävä menettely on luonteeltaan vapaamuotoinen ja koska osapuolet toimivat yleensä tässä vaiheessa turvautumatta asianajajaan, hallinnon ei pidä tulkita valituksia suppeasti, vaan sen on päinvastoin tutkittava niitä avoimin mielin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190507">7.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>WP v. EUIPO</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑407/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:290">EU:T:2019:290</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0119">119</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210908">8.9.2021</DATE>, <NAME.CASE>AH v. Eurofound</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑630/19</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2021:538">EU:T:2021:538</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0158"><NO.P>158</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 91 artiklan tarkoituksena ei myöskään ole rajata ehdottomalla ja lopullisella tavalla mahdollista oikeudenkäyntimenettelyä, kunhan kanteessa ei muuteta valituksen perustetta eikä kohdetta (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190507">7.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>WP v. EUIPO</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑407/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:290">EU:T:2019:290</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0119">119</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181214">14.12.2018</DATE>, <NAME.CASE>TP v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑464/17</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:1006">EU:T:2018:1006</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0159"><NO.P>159</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon kiinteä yhteys kantajalle määrätyn seuraamuksen ja kurinpitomenettelyssä todetun laiminlyönnin välillä sekä velvollisuus tulkita henkilöstövalituksia avoimin mielin, on katsottava edellä 157 ja 158 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti, että ensimmäisen kanneperusteen kolmannessa osassa esitetyt väitteet voidaan ottaa tutkittavaksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäisen kanneperusteen kolmannen osan perusteltavuus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="6"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">i)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen väite, joka koskee kantajalla tosiseikkojen tapahtuma-aikaan olleen työmäärän merkittävyyttä</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0160"><NO.P>160</NO.P><TXT>Ensimmäisessä väitteessään kantaja moittii parlamentin nimittävää viranomaista siitä, ettei tämä ottanut huomioon lieventävänä seikkana kantajalla tosiseikkojen tapahtuma-aikaan ollutta työmäärää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0161"><NO.P>161</NO.P><TXT>Tästä on todettava, että <DATE ISO="20191122">22.11.2019</DATE> päivätyssä kirjeessään kantaja pyysi parlamentin pääsihteeriä ottamaan huomioon seuraavat seikat: humanitaarinen kriisitilanne, se, että kantaja oli osallistunut kyseisiin kahteen hankintamenettelyyn vasta niiden loppuvaiheessa, kantajan kohtuuton työmäärä, jota kuvattiin laajasti, hänen käyttäytymisensä koko virkauran ajalta ja hänen halukkuutensa yhteistyöhön kaikissa tutkinnan vaiheissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0162"><NO.P>162</NO.P><TXT>Riidanalaiseen päätökseen liitetyssä <DATE ISO="20200109">9.1.2020</DATE> päivätyssä saatekirjeessä parlamentin pääsihteeri totesi <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>tarkastelleensa huolellisesti kaikkia kantajan <DATE ISO="20191122">22.11.2019</DATE> päivätyssä kirjeessä toimittamia tietoja<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>, panneensa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>merkille, että kantajan työmäärä oli tuolloin erittäin merkittävä<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/> ja ottaneensa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>kaikilta osin huomioon ne erityisen vaikeat olosuhteet, joissa kantaja joutui hoitamaan tehtäviään<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0163"><NO.P>163</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että toisin kuin kantaja väittää, parlamentin pääsihteeri otti huomioon kantajalla tosiseikkojen tapahtuma-aikaan olleen työmäärän merkittävyyden, kun hän päätti tehdä päätöksen, jolla kantajalle määrättiin seuraamus.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="22"?><GR.SEQ LEVEL="6"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">ii)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Toinen väite, joka koskee parlamentin päätöstä määrätä kantajalle seuraamus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0164"><NO.P>164</NO.P><TXT>Edellä 148–151 kohdassa esitetyillä väitteillä kantaja kyseenalaistaa yleisesti päätöksen, jolla hänelle määrättiin seuraamus. Hän katsoo, että vaikka olisikin pitänyt todeta, että henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa oli rikottu, parlamentin nimittävän viranomaisen olisi pitänyt jättää määräämättä hänelle seuraamus.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0165"><NO.P>165</NO.P><TXT>Tältä osin on muistutettava, että liitteessä IX olevassa 10 artiklassa ei määrätä kiinteästä yhteydestä siinä mainittujen seuraamusten ja virkamiesten erilaisten laiminlyöntien ryhmien välillä (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190605">5.6.2019</DATE>, <NAME.CASE>Bernaldo de Quirós v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑273/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:371">EU:T:2019:371</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0126">126</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160411">11.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>FU v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>F‑49/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2016:72">EU:F:2016:72</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0122">122</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0166"><NO.P>166</NO.P><TXT>Kyseisessä säännöksessä kuitenkin edellytetään nimenomaisesti, että kurinpitoseuraamuksen ankaruuden on oltava oikeassa suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0167"><NO.P>167</NO.P><TXT>Tältä osin siinä luetellaan ei-tyhjentävästi perusteet, jotka nimittävän viranomaisen on otettava huomioon seuraamuksen määrittämisessä niin, että se täyttää oikeasuhteisuuden vaatimuksen. Näihin perusteisiin kuuluvat erityisesti <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>olosuhteet, joissa [virhe] tapahtui<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0168"><NO.P>168</NO.P><TXT>Tämän perusteella oikeuskäytännössä on todettu oikeasuhteisuuden arvioinnista, että seuraamus on määritettävä nimittävän viranomaisen liitteessä IX olevassa 10 artiklassa mainittujen perusteiden mukaisesti kunkin yksittäistapauksen kaikista konkreettisista seikoista ja olosuhteista tekemän kokonaisarvion perusteella (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190605">5.6.2019</DATE>, <NAME.CASE>Bernaldo de Quirós v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑273/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:371">EU:T:2019:371</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0126">126</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160411">11.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>FU v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>F‑49/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2016:72">EU:F:2016:72</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0122">122</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0169"><NO.P>169</NO.P><TXT>Seuraamuksen määräämisestä tekemässään päätöksessä nimittävän viranomaisen on siten mainittava syyt, joiden vuoksi se on asian tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen määrännyt nimenomaan kyseisen seuraamuksen (ks. edellä 61 ja 63 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0170"><NO.P>170</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuinten on silloin, kun niiden käsiteltäväksi saatetaan tätä seikkaa koskeva kysymys, valvottava, kuuluvatko käsiteltävän asian erityiset tosiseikat ja olosuhteet, jotka nimittävä viranomainen on maininnut seuraamuksen määräämisestä tekemässään päätöksessä, raskauttavia tai lieventäviä seikkoja koskevien oikeudellisten käsitteiden alaan (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210609">9.6.2021</DATE>, <NAME.CASE>DI v. EKP</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑514/19</NO.CASE>, valitus vireillä, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2021:332">EU:T:2021:332</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0196">196</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0171"><NO.P>171</NO.P><TXT>Tämän valvontansa yhteydessä unionin tuomioistuinten on myös tutkittava, onko kurinpitoviranomainen painottanut raskauttavia ja lieventäviä seikkoja oikeassa suhteessa (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040316">16.3.2004</DATE>, <NAME.CASE>Afari v. EKP</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑11/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2004:77">EU:T:2004:77</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0203">203</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100909">9.9.2010</DATE>, <NAME.CASE>Andreasen v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑17/08 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2010:374">EU:T:2010:374</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0146">146</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0147">147</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0172"><NO.P>172</NO.P><TXT>Tämä vaatimus johtuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklasta, jonka mukaan jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0173"><NO.P>173</NO.P><TXT>Jotta nimittäin oikeussuojakeino olisi tehokas, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>rangaistus<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> on voitava myöhemmin saattaa tutkittavaksi tuomiovaltaa käyttävässä elimessä, jolla on täysi harkintavalta arvioida, ovatko virhe ja seuraamus oikeassa suhteessa, jos rangaistus on sellaisen hallintoviranomaisen määräämä, joka, kuten parlamentin pääsihteeri käsiteltävässä asiassa, ei itse täytä perusoikeuskirjan 47 artiklassa määrättyjä edellytyksiä (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120515">15.5.2012</DATE>, <NAME.CASE>Nijs v. tilintarkastustuomioistuin</NAME.CASE>,<?PAGE NO="23"?> <NO.CASE>T‑184/11 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2012:236">EU:T:2012:236</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0085">85</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210609">9.6.2021</DATE>, <NAME.CASE>DI v. EKP</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑514/19</NO.CASE>, valitus vireillä, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2021:332">EU:T:2021:332</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0197">197</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; ks. vastaavasti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20150331">31.3.2015</DATE>, Andreasen v. Yhdistynyt kuningaskunta ja 26 muuta Euroopan unionin jäsenvaltiota, CE:ECHR:2015:0331DEC<DATE ISO="27110828">002882711</DATE>, 73 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0174"><NO.P>174</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan mukaan parlamentin pääsihteerillä oli, kun hän päätti, että kantajan oli katsottava rikkoneen henkilöstösääntöjen 21 a artiklaa, mahdollisuus valita seuraavista vaihtoehdoista se, joka vaikutti käsiteltävän asian tosiseikkoihin nähden asianmukaiselta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0175"><NO.P>175</NO.P><TXT>Ensinnäkin hän saattoi päättää, ettei kurinpitoseuraamuksia määrätä (henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan 1 kohdan b alakohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0176"><NO.P>176</NO.P><TXT>Toiseksi hän saattoi päättää antaa virkamiehelle huomautuksen määräämättä tällaisia seuraamuksia (henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan 1 kohdan b alakohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0177"><NO.P>177</NO.P><TXT>Kolmanneksi hän saattoi päättää kurinpitolautakuntaa kuulematta aloittaa kurinpitomenettelyn, joka johtaa kirjallisen huomautuksen tai varoituksen antamiseen (henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta ja 11 artikla).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0178"><NO.P>178</NO.P><TXT>Neljänneksi hän saattoi aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa, mikä olisi mahdollistanut ankarampien seuraamusten määräämisen (henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta ja 9 artikla).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0179"><NO.P>179</NO.P><TXT>Käsiteltävän asian asiakirja-aineistosta ilmenee, että parlamentin pääsihteeri päätti <DATE ISO="20191108">8.11.2019</DATE> määrätä kantajalle seuraamuksen kurinpitolautakuntaa kuulematta ja valitsi siten kolmannen vaihtoehdon, joka mainittiin edellä 177 kohdassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0180"><NO.P>180</NO.P><TXT>Riidanalainen päätöksen saatekirjeessä, joka oli päivätty <DATE ISO="20200109">9.1.2020</DATE>, parlamentin pääsihteeri perusteli päätöstään seuraavilla seikoilla:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>poikkeukselliset olosuhteet, joissa oli kyseessä humanitaariseen kriisiin liittyvä hätätilanne;</P></ITEM><ITEM><P>se, että kyseisissä olosuhteissa EASO oli säännöllisesti turvautunut poikkeusmenettelyihin hankintasopimusten tekemisessä;</P></ITEM><ITEM><P>se, että hankintasopimuksista ja operaatioista vastaavat kollegat olivat vakuuttaneet kantajalle, että kaikki oli säädettyjen vaatimusten mukaista;</P></ITEM><ITEM><P>se, että kantaja oli osallistunut kyseisten hankintasopimusten tekoon ainoastaan rajoitetusti ja vasta menettelyjen loppuvaiheessa ja ettei hän ollut itse vastuussa kyseisistä palveluhankinnoista alun perin tehdyistä päätöksistä;</P></ITEM><ITEM><P>kantajan silloinen työmäärä oli ollut hyvin merkittävä;</P></ITEM><ITEM><P>kantajan oli siihen asti palvellut moitteettomasti.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0181"><NO.P>181</NO.P><TXT>Kuten kantaja istunnossa korosti, nämä kuusi seikkaa puhuvat varauksetta hänen puolestaan ja viittaavat siihen, että jos hänen todetaan olevan vastuussa, tätä vastuuta on pidettävä lievennettynä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="24"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0182"><NO.P>182</NO.P><TXT>Nämä seikat, sellaisina kuin ne mainitaan <DATE ISO="20200109">9.1.2020</DATE> päivätyssä kirjeessä, olisivat siten olleet omiaan oikeuttamaan päätelmän, jossa parlamentin nimittävä viranomainen olisi todennut laiminlyönnin, mutta ei olisi määrännyt siitä seuraamusta, vaan olisi antanut kantajalle huomautuksen tai enintään kirjallisen huomautuksen, kuten liitteessä IX olevassa 11 artiklassa säädetään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0183"><NO.P>183</NO.P><TXT>Parlamentin nimittävän viranomaisen <DATE ISO="20200109">9.1.2020</DATE> päivätyssä kirjeessään mainitsemat seikat eivät sitä vastoin tarjonneet minkäänlaista perustaa, jonka nojalla olisi voitu oikeuttaa ankarimman mahdollisen seuraamuksen eli varoituksen valitseminen tilanteessa, jossa asiaa ei ollut saatettu kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0184"><NO.P>184</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella on todettava, että kun otetaan huomioon seikat, joita parlamentin nimittävä viranomainen esitti riidanalaisen päätöksen tueksi, kantajalle määrätty seuraamus on suhteeton siihen laiminlyöntiin nähden, josta häntä moititaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0185"><NO.P>185</NO.P><TXT>Istunnossa parlamentti totesi, että seuraamukseksi valittiin ankarin liitteessä IX olevassa 11 artiklassa mainittu seuraamus, koska riidanalaisten ilmoitusten allekirjoittamisesta oli aiheutunut unionille merkittävää vahinkoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0186"><NO.P>186</NO.P><TXT>Parlamentti myös täsmensi, että tämä seikka mainitaan hallinnollisen tutkimusraportin sivulla 3, ja että riidanalaisen päätöksen johdanto-osan viidennessä viitteessä viitataan tähän raporttiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0187"><NO.P>187</NO.P><TXT>On kuitenkin muistutettava, että riidanalaisen päätöksen johdanto-osan viidennen viitteen sanamuoto on seuraava: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>ottaen huomioon <DATE ISO="20190607">7.6.2019</DATE> laaditun hallinnollisen tutkimusraportin päätelmät<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0188"><NO.P>188</NO.P><TXT>Kyseisessä johdanto-osan viitteessä ei siten viitata hallinnolliseen tutkimusraporttiin kokonaisuutena, vaan siinä ainoastaan viitataan yleisesti kyseisen raportin päätelmiin, joissa ei mainita lainkaan, että unionille olisi aiheutunut vahinkoa riidanalaisten ilmoitusten allekirjoittamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0189"><NO.P>189</NO.P><TXT>Joka tapauksessa on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19960328">28.3.1996</DATE>, <NAME.CASE>V. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑40/95</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:1996:45">EU:T:1996:45</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190910">10.9.2019</DATE>, <NAME.CASE>DK v. SEAE</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑217/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:571">EU:T:2019:571</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0149">149</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151021">21.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>AQ v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>F‑57/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2015:122">EU:F:2015:122</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0113">113</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) raskauttavat seikat on, kuten lieventävätkin seikat, kuvattava riidanalaisessa päätöksessä. Edellä 165–173 kohdassa mainituista syistä on nimittäin tärkeää, että seikat, joihin nimittävä viranomainen on tukeutunut kurinpitopäätöksensä tueksi, ovat sellaisia, että niillä voidaan oikeuttaa kyseiselle henkilölle määrätty seuraamus.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0190"><NO.P>190</NO.P><TXT>Samasta syystä niitä kantajalle epäsuotuisia seikkoja, jotka mainittiin hallinnollisen tutkimusraportin VI kohdassa, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>kokeneena virkamiehenä, joka oli koulutukseltaan juristi ja oli aiemmin toiminut tuomarina Belgiassa, kantajan olisi pitänyt varmistaa, että voimassa olevia sääntöjä ja menettelyjä oli noudatettu<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/> ja jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>[hän] oli ottanut vastaan tehtävän, johon hän ei omien sanojensa mukaan ollut riittävän hyvin valmistautunut<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>, ei voida ottaa huomioon sen perustelemiseksi, että kantajalle annettiin nimenomaan varoitus eikä kirjallista huomautusta tai pelkkää huomautusta, jos oletetaan, että kantajalle oli määrättävä seuraamus, vaikka kurinpitomenettely oli aloitettu kurinpitolautakuntaa kuulematta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0191"><NO.P>191</NO.P><TXT>Näin ollen on katsottava, että parlamentin riidanalaisessa päätöksessä esittämien seikkojen perusteella ei voida todeta, että kantajalle määrätty seuraamus oli henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 10 artiklassa asetetun oikeasuhteisuuden vaatimuksen mukainen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="25"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0192"><NO.P>192</NO.P><TXT>Koska kyse on tällaisesta virheestä, ensimmäisen kanneperusteen kolmannen osan toisen väitteen on todettava täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja olevan perusteltu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0193"><NO.P>193</NO.P><TXT>Koska ensimmäisen kanneperusteen toinen osa ja sen kolmannen osan toinen väite on todettu perustelluksi, riidanalainen päätös on kumottava, eikä toista kanneperustetta ole tarpeen tutkia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0194"><NO.P>194</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0195"><NO.P>195</NO.P><TXT>Koska parlamentti on hävinnyt asian ja kantaja on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, parlamentti on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla,</P><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu neljäs jaosto)</P><P>on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Euroopan parlamentin <DATE ISO="20191219">19.12.2019</DATE> tekemä päätös varoituksen antamisesta OT:lle kumotaan.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Parlamentti velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Gervasoni</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Madise</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Nihoul</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Frendo</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Martín y Pérez de Nanclares</P></SIGNATORY><P>Julistettiin Luxemburgissa <DATE ISO="20220323">23 päivänä maaliskuuta 2022</DATE>.</P><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>