Väliaikainen versio

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)

15 päivänä lokakuuta 2026 (*)

Ennakkoratkaisupyyntö – Julkiset hankinnat – Direktiivi 2014/24/EU – Hankintasopimuksen tekeminen – 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohta sekä 6 ja 7 kohta – Vapaaehtoiset perusteet hankintamenettelystä poissulkemiseksi – Talouden toimijan pätevyysvaatimusten täyttymisestä esittämät väärät tiedot – Merkitseminen vääriä tietoja julkisessa hankintamenettelyssä esittäneiden toimittajien luetteloon – 18 artiklan 1 kohta – Suhteellisuusperiaate – Direktiivi 89/665/ETY – 1 artikla – Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin

Asiassa C‑402/25,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Lietuvos administracinių ginčų komisija (hallintoriitalautakunta, Liettua) on esittänyt 12.6.2025 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 17.6.2025, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Plungės rajono savivaldybės administracija

vastaan

Viešųjų pirkimų tarnyba,

ja jossa asian käsittelyyn osallistuu:

”VA Statyba” UAB,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja Z. Csehi sekä tuomarit M. Gavalec (esittelevä tuomari) ja F. Schalin,

julkisasiamies: M. Campos Sánchez-Bordona,

kirjaaja: V. Di Bucci,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet:

–        Liettuan hallitus, asiamiehinään K. Dieninis, U. Jakaitytė ja V. Kazlauskaitė-Švenčionienė,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään A. Biolan, J. Jokubauskaitė ja G. Wils,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65), sellaisena kuin se on muutettuna 10.11.2021 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2021/1952 (EUVL 2021, L 398, s. 23) (jäljempänä direktiivi 2014/24) 18 artiklan 1 kohdan ja 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan, julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY (EYVL 1989, L 395, s. 33), sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/23/EU (EUVL 2014, L 94, s. 1) (jäljempänä direktiivi 89/665), 1 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan sekä suhteellisuusperiaatteen tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä Plungės rajono savivaldybės administracija (Plungėn kunnanhallitus, Liettua; jäljempänä hankintaviranomainen) ja toisaalta Viešųjų pirkimų tarnyba (julkisista hankinnoista vastaava viranomainen, Liettua) ja joka koskee VA Statyba UAB:n merkitsemistä vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon, josta säädetään Liettuan oikeudessa.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Unionin oikeus

 Direktiivi 89/665

3        Direktiivin 89/665 1 artiklan, jonka otsikko on ”Muutoksenhakumenettelyjen soveltamisala ja käytettävyys”, 1 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Tätä direktiiviä sovelletaan – – direktiivissä [2014/24] tarkoitettuihin sopimuksiin, jos tällaisia sopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 7, 8, 9, 10, 11, 12, 15, 16, 17 ja 37 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.

– –

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin [2014/24] soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2–2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa unionin oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

– –

3.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutoksenhakumenettelyt, joiden yksityiskohtaisista säännöistä kukin jäsenvaltio voi itse päättää, ovat ainakin niiden käytettävissä, jotka ovat tai ovat olleet tavoittelemassa tiettyä sopimusta, ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata.”

 Direktiivi 2014/24

4        Direktiivin 2014/24 johdanto-osan 14, 101 ja 102 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(14)      Olisi selvennettävä, että ’talouden toimijoiden’ käsitettä olisi tulkittava laajasti sisällyttäen siihen kaikki henkilöt ja/tai yksiköt, jotka tarjoavat markkinoilla rakennusurakoiden toteuttamista, tuotteiden toimittamista tai palvelujen suorittamista, riippumatta oikeudellisesta muodosta, jossa ne ovat päättäneet toimia. Näin ollen kaikkien julkisten tai yksityisten yritysten, sivuliikkeiden, tytäryhtiöiden, kumppanuuksien, osuuskuntien, osakeyhtiöiden, korkeakoulujen ja muun muotoisten yksiköiden, jotka eivät ole luonnollisia henkilöitä, olisi sisällyttävä talouden toimijan käsitteeseen riippumatta siitä, ovatko ne ’oikeushenkilöitä’ kaikissa olosuhteissa.

– –

(101)      Hankintaviranomaisille olisi lisäksi annettava mahdollisuus sulkea pois talouden toimijat, jotka ovat osoittautuneet epäluotettaviksi esimerkiksi siksi, että [ne] ovat rikkoneet ympäristövelvoitteita tai sosiaalisia velvoitteita, mukaan lukien sääntöjä esteettömyydestä vammaisille henkilöille, tai ovat tehneet muunlaisia ammatin harjoittamiseen liittyviä vakavia virheitä, kuten rikkoneet kilpailusääntöjä tai teollis- ja tekijänoikeuksia. Olisi selvennettävä, että ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe voi kyseenalaistaa talouden toimijan luotettavuuden niin, että tätä ei voida valita hankintasopimuksen tekoa varten riippumatta siitä, olisiko talouden toimijalla muutoin tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi.

– – [H]ankintaviranomaisilla olisi oltava oikeus harkintansa perusteella katsoa, että on tapahtunut ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe, jos ne jo ennen pakollisten poissulkemisperusteiden soveltamista koskevan lopullisen ja sitovan päätöksen antamista voivat asianmukaisesti osoittaa, että talouden toimija on rikkonut velvoitteitaan, mukaan lukien veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvoitteet, ellei kansallisessa laissa toisin säädetä. Niiden olisi voitava myös sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat, joiden toiminnassa on aikaisempia hankintasopimuksia toteutettaessa ollut vakavia puutteita olennaisten vaatimusten täyttämisessä, esimerkiksi toimittamatta tai suorittamatta jättäminen, toimitetun tavaran tai palvelun merkittävät puutteet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen, tai asiaton toiminta, joka kyseenalaistaa vakavasti talouden toimijan luotettavuuden. Kansallisessa laissa olisi säädettävä tällaisten poissulkemisten enimmäiskestosta.

Hankintaviranomaisten olisi vapaaehtoisia poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Talouden toimija olisi vain poikkeuksellisissa olosuhteissa suljettava pois menettelystä vähäisten sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa talouden toimijan luotettavuuden, ja tämän poissulkeminen voisi olla perusteltua.

(102)      Talouden toimijoille olisi kuitenkin annettava mahdollisuus toteuttaa säännösten noudattamiseksi toimenpiteitä, joilla on tarkoitus korjata rikosten tai virheiden seuraukset ja estää tehokkaasti asiattoman toiminnan toistuminen. Tällaiset toimenpiteet saattavat olla erityisesti henkilöstöä ja organisaatiota koskevia toimenpiteitä, kuten kaikkien yhteyksien katkaiseminen henkilöihin tai organisaatioihin, jotka ovat osallistuneet asiattomaan toimintaan, asianmukaiset henkilöstön uudelleenorganisointitoimet, raportointi- ja valvontajärjestelmien käyttöönotto, sisäisen tarkastusrakenteen perustaminen valvomaan säännösten noudattamista sekä sisäisten vastuu- ja korvaussääntöjen antaminen. Talouden toimijaa ei saisi enää sulkea pois yksinomaan edellä mainituin perustein, jos tällaisilla toimenpiteillä saadaan riittävät takeet. – –”

5        Kyseisen direktiivin 2 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

– –

10.      ’talouden toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä tai tällaisten henkilöiden ja/tai yksiköiden ryhmää, yritysten mahdolliset tilapäiset yhteenliittymät mukaan lukien, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai ‑urakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista;

– –”

6        Direktiiviä 2014/24 sovelletaan sen 4 artiklan a alakohdan mukaan hankintoihin, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on yhtä suuri tai suurempi kuin 5 382 000 euroa rakennusurakkasopimusten osalta.

7        Kyseisen direktiivin 18 artiklassa, jonka otsikko on ”Hankintaperiaatteet”, säädetään seuraavaa:

”1.      Hankintaviranomaisten on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä noudatettava avointa ja oikeasuhteista toimintatapaa.

Hankintaa suunniteltaessa ei saa pyrkiä sen jättämiseen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailun keinotekoiseen kaventamiseen. Kilpailun katsotaan olevan keinotekoisesti kavennettua, jos hankinta suunnitellaan aikomuksena suosia aiheettomasti tiettyjä talouden toimijoita tai saattaa tietyt talouden toimijat epäedulliseen asemaan.

2.      Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä varmistaakseen, että talouden toimijat noudattavat hankintasopimuksia toteuttaessaan sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai liitteessä X luetelluissa kansainvälisissä ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisissa säännöksissä.”

8        Kyseisen direktiivin 57 artiklan, jonka otsikko on ”Poissulkemisperusteet”, 4–7 kohdassa säädetään seuraavaa:

”4.      Hankintaviranomaiset voivat sulkea talouden toimijan pois hankintamenettelystä tai jäsenvaltiot voivat vaatia sen poissulkemista jossakin seuraavista tilanteista:

a)      hankintaviranomainen voi asianmukaisesti osoittaa 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien velvoitteiden rikkomisen;

– –

h)      talouden toimija on vakavalla tavalla syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan vaaditut tiedot sen tarkistamiseksi, että poissulkemisperusteita ei ole tai että valintaperusteet täyttyvät, se on salannut tällaisia tietoja tai jättänyt toimittamatta 59 artiklan nojalla vaaditut täydentävät asiakirjat; tai

– –

5.      Hankintaviranomaisten on missä tahansa menettelyn vaiheessa suljettava siitä pois talouden toimija, jos käy ilmi, että talouden toimija on joko ennen menettelyä tai sen aikana toteuttamiensa tai toteuttamatta jättämiensä toimien johdosta jossakin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

Missä tahansa menettelyn vaiheessa hankintaviranomaiset voivat sulkea siitä pois talouden toimijan tai jäsenvaltiot voivat vaatia sen poissulkemista, jos käy ilmi, että talouden toimija on joko ennen menettelyä tai sen aikana toteuttamiensa tai toteuttamatta jättämiensä toimien johdosta jossakin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

6.      Talouden toimija, joka on jossakin 1 ja 4 kohdassa tarkoitetuista tilanteista, voi esittää näyttöä, jonka perusteella talouden toimijan toteuttamat toimenpiteet ovat riittäviä osoittamaan sen luotettavuuden siitä huolimatta, että asianmukainen poissulkemisperuste on olemassa. Jos näyttö katsotaan riittäväksi, asianomaista talouden toimijaa ei saa sulkea pois hankintamenettelystä.

Tätä varten talouden toimijan on esitettävä näyttö siitä, että se on maksanut tai sitoutunut maksamaan korvauksen kaikista vahingoista, joita rangaistavasta teosta tai virheestä on aiheutunut, selvittänyt tosiasiat ja olosuhteet kattavasti toimimalla aktiivisesti yhteistyössä tutkintaviranomaisten kanssa ja toteuttanut konkreettiset tekniset sekä organisaatioon ja henkilöstöön liittyvät toimenpiteet, joilla voidaan tarkoituksenmukaisesti estää uudet rangaistavat teot tai virheet.

Talouden toimijoiden toteuttamat toimenpiteet on arvioitava ottaen huomioon rangaistavan teon tai rikkomuksen vakavuus ja niihin liittyvät erityiset olosuhteet. Jos toimenpiteitä pidetään riittämättöminä, talouden toimijan on saatava kyseisen päätöksen perustelut.

Talouden toimijalla, joka on lainvoimaisella tuomiolla suljettu pois hankintamenettelyistä tai käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyistä, ei saa olla oikeutta käyttää tämän kohdan mukaista mahdollisuutta kyseisestä tuomiosta johtuvan poissulkemisen keston aikana jäsenvaltioissa, joissa tuomio on lainvoimainen.

7.      Jäsenvaltioiden on vahvistettava lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla ja unionin oikeus huomioon ottaen edellytykset, joiden mukaan tätä artiklaa sovelletaan. Niiden on erityisesti määriteltävä poissulkemisen enimmäiskesto siinä tapauksessa, että talouden toimija ei toteuta 6 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä luotettavuutensa osoittamiseksi. Jos poissulkemisen kestoa ei ole vahvistettu lainvoimaisella tuomiolla, se ei saa olla pidempi kuin viisi vuotta lainvoimaisen tuomion antamisesta 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja kolme vuotta asiaankuuluvasta tapahtumasta 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.”

9        Direktiivin 2014/24 58 artiklan, jonka otsikko on ”Valintaperusteet”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Valintaperusteet voivat liittyä

a)      kelpoisuuteen harjoittaa ammattitoimintaa;

b)      taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen;

c)      tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen.

Hankintaviranomaiset voivat asettaa talouden toimijoille osallistumisvaatimuksiksi ainoastaan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja perusteita. Niiden on rajoitettava vaatimukset ainoastaan niihin, joilla voidaan asianmukaisesti varmistaa, että ehdokas tai tarjoaja on oikeustoimikelpoinen ja että hänellä on riittävät rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa tehtävänä oleva hankintasopimus. Kaikkien vaatimusten on liityttävä hankinnan kohteeseen ja oltava oikeassa suhteessa siihen.”

 Liettuan oikeus

 Julkishallinnosta annettu laki

10      Julkishallinnosta annetun Liettuan tasavallan lain (Lietuvos Respublikos viešojo administravimo įstatymas) 3 §:n 4 ja 10 momentin mukaan julkishallinnon elimet noudattavat toiminnassaan muun muassa laillisuus- ja suhteellisuusperiaatetta.

 Julkisista hankinnoista annettu laki

11      Julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (Lietuvos Respublikos viešųjų pirkimų įstatymas), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 2 §:n 36 momentissa säädetään seuraavaa:

”’Toimittajalla’– talouden toimijalla – tarkoitetaan yksityisoikeudellista tai julkisoikeudellista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, muuta organisaatiota ja sen jäseniä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmittymää, mukaan lukien talouden toimijoiden tilapäinen yhteenliittymä, joka tarjoaa markkinoilla rakennusurakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista.”

12      Kyseisen lain 46 §:n, jonka otsikko on ”Toimittajan poissulkemisperusteet”, 4 ja 10–12 momentissa säädetään seuraavaa:

”4.      Hankintaviranomaisen on suljettava toimittaja pois hankintamenettelystä, jos

– –

4)      kyseinen toimittaja on hankintamenettelyn kuluessa salannut tietoja tai esittänyt vääriä tietoja tämän lain tässä pykälässä ja 47 §:ssä säädettyjen vaatimusten noudattamisesta ja hankintaviranomainen kykenee osoittamaan tämän millä tahansa lainmukaisella keinolla, tai jos toimittaja ei väärien tietojen esittämisen vuoksi kykene toimittamaan tämän lain 50 §:n mukaisesti vaadittavia täydentäviä asiakirjoja. Toimittaja on suljettava tällä perusteella pois hankintamenettelystä myös silloin, kun se on aiemmassa hankintamenettelyssä – – salannut tietoja tai esittänyt tässä kohdassa tarkoitettuja vääriä tietoja tai ei väärien tietojen esittämisen vuoksi ole kyennyt toimittamaan tämän lain 50 §:n mukaisesti vaadittavia täydentäviä asiakirjoja, ja se on tästä syystä suljettu pois hankintamenettelyistä edeltävän vuoden aikana – –. – –

– –

10.      Jos toimittaja kuuluu jonkin tämän pykälän 1, 4 ja 6 momentissa säädetyn poissulkemisperusteen soveltamisalaan, hankintaviranomainen ei saa sulkea sitä pois hankintamenettelystä, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

1)      toimittaja on esittänyt hankintaviranomaiselle tietoja, jotka osoittavat, että se on toteuttanut seuraavat toimenpiteet:

a)      se on omasta aloitteestaan maksanut tai sitoutunut tarvittaessa maksamaan korvauksen tämän pykälän 1, 4 tai 6 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta tai rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta

b)      se on toiminut yhteistyössä, aktiivisesti avustanut tai toteuttanut muita toimenpiteitä, joiden avulla sen mahdollista rikkomusta tai rikkomista on voitu selvittää tai täsmentää

c)      se on toteuttanut teknisiä, organisatorisia ja henkilöstöhallinnon toimenpiteitä, joilla on tarkoitus estää muita rikkomisia tai rikkomuksia,

2)      hankintaviranomainen on arvioinut toimittajan tämän momentin 1 kohdan mukaisesti esittämiä tietoja ja tehnyt perustellun päätöksen, jonka mukaan toimenpiteet, jotka toimittaja on toteuttanut luotettavuutensa osoittaakseen, ovat riittäviä. Näiden toimenpiteiden riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon rikkomisen tai rikkomuksen vakavuus ja olosuhteet. Hankintaviranomaisen on annettava päätös tiedoksi toimittajalle kirjallisesti viimeistään kymmenen päivän kuluttua siitä, kun se on saanut toimittajalta tämän §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

11.      Jos toimittaja on lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla suljettu pois hankinta- ja käyttöoikeussopimusten tekomenettelyistä, se ei voi käyttää tämän §:n 10 momentissa tarkoitettua mahdollisuutta kyseisessä tuomioistuinratkaisussa vahvistetulla ajanjaksolla.

12.      Jos toimittajan poissulkemisen ajanjakso on vahvistettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla jollakin tämän §:n 1, 2, 21, 4 ja 6 momentissa tarkoitetulla poissulkemisperusteella, hankintaviranomaisen on suljettava toimittaja pois hankintamenettelystä kyseisessä tuomioistuinratkaisussa vahvistetuksi kestoksi.”

13      Julkisista hankinnoista annetun lain 52 §:n, jonka otsikko on ”Tietojen salaaminen tai väärien tietojen toimittaminen taikka asiakirjojen toimittamatta jättäminen”, 1 ja 4 momentissa säädetään seuraavaa:

”1.      Hankintaviranomainen julkaisee julkisten hankintojen keskusportaalissa julkisista hankinnoista vastaavan viranomaisen asettamien sääntöjen mukaisesti seuraavat tiedot toimittajasta (jos kyseessä on toimittajien ryhmittymä, jokaisesta ryhmittymän jäsenestä), joka on hankintamenettelyn kuluessa salannut tietoja tai esittänyt vääriä tietoja tämän lain 46 ja 47 §:ssä säädettyjen vaatimusten noudattamisesta tai ei väärien tietojen esittämisen vuoksi ole toimittanut tämän lain 50 §:n mukaisesti vaadittavia täydentäviä asiakirjoja:

1)      toimittajan nimi (jos kyseessä on luonnollinen henkilö, hänen etu- ja sukunimensä), päivä, jona hankintaviranomainen teki tämän lain 46 §:n 4 momentin 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen tarjoajan sulkemisesta pois hankintamenettelystä, sekä syyt, joiden vuoksi päätös tehtiin;

2)      päivä, jona toimittaja nosti kanteen hankintaviranomaisen päätöksestä sulkea se pois hankintamenettelystä;

3)      päivä, jona tuomioistuimen ratkaisu olla hyväksymättä toimittajan vaatimusta, jolla riitautetaan hankintaviranomaisen päätös sen sulkemisesta pois hankintamenettelystä, on tullut lainvoimaiseksi ja linkki tähän ratkaisuun.

– –

4.      Tässä §:ssä säädetyn julkaisemisen tarkoituksena on ilmoittaa hankintaviranomaisille, hankintayksiköille ja käyttöoikeuden myöntäville viranomaisille peruste, jonka vuoksi toimittaja on suljettu pois hankintamenettelystä tai tarjoaja on suljettu pois käyttöoikeussopimuksen tekomenettelystä. Julkisista hankinnoista vastaava viranomainen varmistaa tämän lain 95 §:n 1 momentin 11 kohdassa sille annetun tehtävän puitteissa, että tässä §:ssä tarkoitettujen tietojen julkaisemisen kesto ei ylitä yhtä vuotta siitä päivästä, jona hankintaviranomainen teki tämän lain 46 §:n 4 momentin 4 kohdan nojalla päätöksen sulkea toimittaja pois hankintamenettelystä.”

14      Julkisista hankinnoista annetun lain 95 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.      Julkisista hankinnoista vastaavan viranomaisen tehtävät ovat seuraavat:

– –

11)      se hallinnoi hankintaviranomaisten tämän lain 91 §:n 1 momentin mukaisesti julkaisemia tietoja toimittajista, jotka eivät ole toteuttaneet hankintasopimusta tai jotka ovat toteuttaneet sen virheellisesti, sekä tämän lain 52 §:n 1 momentin mukaisesti julkaisemia tietoja toimittajista, jotka ovat hankintamenettelyissä salanneet tietoja tai esittäneet vääriä tietoja tämän lain 46 ja 47 §:ssä säädettyjen vaatimusten noudattamisesta tai toimittajista, jotka eivät ole esittäneet tämän lain 50 §:ssä edellytettyjä tositteita, koska ne ovat esittäneet vääriä tietoja;

– –

2.      Julkisista hankinnoista vastaavalla viranomaisella on toimivalta:

– –

6)      jos se on todennut tämän lain tai sen täytäntöön panemiseksi annetun toimen rikkomisen, velvoittaa oikeudenmukaisuuden ja oikeasuhteisuuden periaatteita noudattaen oikeushenkilön lopettamaan hankintamenettelyn, toteuttamaan hankintamenettelyt tämän lain mukaisesti taikka muuttamaan tai kumoamaan lainvastaisia päätöksiä tai toimia, mukaan lukien päätös hankkia tavaroita, palveluja tai urakoita soveltamatta tämän lain ja sen täytäntöönpanosta annettujen säädösten säännöksiä, ja jos se on todennut, että hankintasopimus tai puitesopimus on tehty lainvastaisesti, saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi hankintasopimuksen tai puitesopimuksen mitätöimiseksi ja/tai muiden seuraamusten määräämiseksi, jotta yleinen etu turvataan;

– –”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

15      Hankintaviranomainen käynnisti heinäkuussa 2023 julkaistulla tarjouskilpailuilmoituksella tarjouspyyntömenettelyn sellaisen avoimen kansainvälisen hankintasopimuksen tekemiseksi, joka koski liikunnan ja terveyden monitoimikeskuksen rakentamista Plungėen (Liettua).

16      Hankintaviranomainen sisällytti tässä ilmoituksessa taloudellisilta toimijoilta vaadittaviin osallistumisedellytyksiin erityisesti kaksi pätevyysvaatimusta, jotka koskivat lähinnä yhtäältä rakennustoiminnasta kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana saatujen vuositulojen määrää ja toisaalta määriteltyjen rakennustöiden asianmukaista loppuun saattamista viiden edeltävän vuoden aikana.

17      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamista tosiseikoista ilmenee, että sopimuksen ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa oli 7 453 375 euroa eli määrä, joka ylittää tämän tuomion 6 kohdassa tarkoitetun direktiivin 2014/24 4 artiklan a alakohdassa säädetyn kynnysarvon.

18      Ilmoitettuaan toimittajille 5.9.2023 tehtyjen tarjousten lopullisesta paremmuusjärjestyksestä ja VA Statyban valitsemisesta sopimuspuoleksi hankintaviranomainen teki VA Statyban kanssa rakennusurakkasopimuksen 10.10.2023.

19      Toiseksi sijoittunut tarjoaja nosti Klaipėdos apygardos teismasissa (Klaipėdan alueellinen tuomioistuin, Liettua) kanteen, jossa se väitti, että VA Statyba oli antanut vääriä tietoja näiden kahden pätevyysvaatimuksen täyttymisestä, ja vaati muun muassa, että kyseinen yhtiö merkitään vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon julkisista hankinnoista annetun lain soveltuvien säännösten mukaisesti.

20      Kyseinen tuomioistuin totesi 29.12.2023 antamassaan tuomiossa, että VA Statyba oli esittänyt hankintaviranomaiselle vääriä tietoja kyseisten pätevyysvaatimusten täyttymisestä, ja katsoi todetut toimet törkeästä huolimattomuudesta johtuvaksi hankintaviranomaisen harhaanjohtamiseksi. Kyseisen tuomioistuimen mukaan käsiteltävässä asiassa siis täyttyivät edellytykset kyseisen yhtiön sulkemiselle pois hankintamenettelystä julkisista hankinnoista annetun lain 46 §:n 4 momentin 4 kohdan mukaisesti.

21      Näin ollen kyseinen tuomioistuin päätti kumota hankintaviranomaisen 5.9.2023 tekemän päätöksen pysyttäen samalla hankintaviranomaisen ja VA Statyban välillä lainvastaisesti tehdyn hankintasopimuksen sekä keskeyttää menettelyn siltä osin kuin se koski hankintaviranomaisen velvollisuutta merkitä kyseisen yhtiön nimi vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon. Lisäksi se asetti hankintaviranomaiselle rahamääräisen seuraamuksen, jonka määrä oli yksi prosentti hankintasopimuksen arvosta.

22      Lietuvos apeliacinis teismas (Liettuan ylioikeus) vahvisti 15.3.2024 antamallaan tuomiolla ensimmäisessä oikeusasteessa annetun tuomion.

23      Hankintaviranomainen ei merkinnyt kyseisen tuomion johdosta VA Statyban nimeä vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon, koska se katsoi, etteivät julkisista hankinnoista annetussa laissa tältä osin asetetut edellytykset täyttyneet.

24      Julkisista hankinnoista vastaava viranomainen oli tästä eri mieltä hankintaviranomaisen kanssa ja velvoitti 27.2.2025 tekemällään päätöksellä hankintaviranomaisen merkitsemään VA Statyban nimen vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon.

25      Hankintaviranomainen nosti 28.4.2025 kyseisestä päätöksestä kumoamiskanteen Lietuvos administracinių ginčų komisijassa (hallintoriitalautakunta, Liettua), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.

26      Kanteensa tueksi hankintaviranomainen väittää, että julkisista hankinnoista annetun lain 52 §:n 1 momentista ilmenee, että vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon merkitään ainoastaan ne toimittajat, jotka on kyseisen lain 46 §:n 4 momentin 4 kohdan nojalla suljettu pois hankintamenettelystä hankintaviranomaisen päätöksellä. Hankintaviranomaisen mukaan kyseisessä laissa ei siis säädetä, että hankintaviranomainen voi merkitä toimittajan tähän luetteloon, kun toimittajan väärien tietojen esittämistä ei ole todennut hankintaviranomainen vaan tuomioistuin.

27      Julkisista hankinnoista vastaava viranomainen väittää sen sijaan, että julkisista hankinnoista annetun lain 52 §:n 1 momentissa ei jätetä hankintaviranomaiselle lainkaan harkintavaltaa päättää toimittajan merkitsemisestä vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon siitä hetkestä alkaen, kun tämä seikka on todettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla.

28      Tässä tilanteessa Lietuvos administracinių ginčų komisija on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko käytäntö, jonka mukaan hankintaviranomainen on velvollinen julkaisemaan sellaisen toimittajan (talouden toimijan) nimen, joka on antanut vääriä tietoja siitä, täyttääkö se pätevyysvaatimukset, vaikka hankintaviranomainen ei ole tehnyt päätöstä sulkea tällainen toimittaja (talouden toimija) pois hankintamenettelystä ennen hankintamenettelyn päättymistä (hankintasopimuksen tekemistä), sopusoinnussa direktiivin 2014/24 tavoitteiden, 18 artiklan 1 kohdan ja 57 artiklan 4 kohdan h alakohdan sekä direktiivin 89/665 tavoitteiden ja 1 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan kanssa, tarkasteltuina yhdessä tai erikseen, mutta rajoittumatta näihin oikeussääntöihin, sekä suhteellisuusperiaatteen kanssa?”

 Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

 Tutkittavaksi ottaminen

29      Liettuan hallituksen mukaan ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta.

30      Kyseinen hallitus väittää tältä osin, että direktiiveihin 89/665 ja 2014/24 ei sisälly säännöstä, jossa hankintaviranomainen velvoitettaisiin tarvittaessa julkisista hankinnoista vastaavan viranomaisen päätöksellä merkitsemään talouden toimija vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon, joten pääasian ratkaisu riippuu ainoastaan kansallisen oikeuden soveltuvien säännösten tulkinnasta.

31      Kyseinen hallitus toteaa lisäksi, että vaikka esitetty kysymys koskee direktiivien 89/665 ja 2014/24 säännösten tulkintaa, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei selvitä, mikä on näiden säännösten yhteys pääasiaan ja miksi pyydetty tulkinta on tarpeen asian ratkaisemiseksi.

32      Tältä osin on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on, että kansallisen tuomioistuimen niiden oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella, joiden määrittämisestä se vastaa ja joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei ole unionin tuomioistuimen tehtävä, esittämillä unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuin voi jättää tutkimatta kansallisen tuomioistuimen esittämän ennakkoratkaisupyynnön ainoastaan, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (tuomio 19.12.2024, Tudmur, C‑185/24 ja C‑189/24, EU:C:2024:1036, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33      Jotta unionin tuomioistuin voi antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisen unionin oikeuden tulkinnan, unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklan c alakohdassa vaaditaan, että ennakkoratkaisupyyntöön sisältyy selostus niistä syistä, joiden vuoksi ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin on ryhtynyt tarkastelemaan kysymystä unionin oikeuden tiettyjen säännösten tulkinnasta tai pätevyydestä, sekä ennakkoratkaisua pyytävän tuomioistuimen toteama yhteys kyseisten säännösten ja pääasian oikeudenkäynnissä sovellettavien kansallisen oikeuden säännösten välillä.

34      Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi on saatettu riita-asia, jossa asianosaisina ovat yhtäältä hankintaviranomainen ja toisaalta julkisista hankinnoista vastaava viranomainen ja joka koskee talouden toimijan, joka on esittänyt vääriä tietoja pätevyysvaatimusten täyttämisestä – ja joka voi tämän vuoksi tulla päätöksellä poissuljetuksi hankintamenettelystä –, merkitsemistä vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luetteloon.

35      Kyseinen tuomioistuin tiedustelee ennakkoratkaisukysymyksellään unionin tuomioistuimelta nimenomaisesti unionin oikeuden tulkintaa ja erityisesti sitä, miten direktiivin 89/665 1 artiklan 1 kohdan neljättä alakohtaa ja direktiivin 2014/24 18 artiklan 1 kohtaa ja 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohtaa on tulkittava.

36      Kyseinen tuomioistuin pyrkii selvittämään, onko näitä säännöksiä tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan julkisista hankinnoista vastaava viranomainen voi velvoittaa hankintaviranomaisen merkitsemään talouden toimijan nimen mainittuun luetteloon huolimatta siitä, että kyseinen hankintaviranomainen ei ole sulkenut tätä toimijaa pois hankintamenettelystä ennen sen päättymistä ja että kyseisen toimijan syyllistyminen väärien tietojen antamiseen on todettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla.

37      Ei siis ole ilmeistä, ettei pyydetyllä direktiivien 89/665 ja 2014/24 tulkinnalla ole mitään yhteyttä pääasian tosiseikkoihin tai kohteeseen tai että esille tullut ongelma on luonteeltaan hypoteettinen.

38      Ennakkoratkaisukysymys koskee tosiasiallisesti unionin oikeussääntöjen tulkintaa, ja koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi unionin tuomioistuimen vastauksen avulla lausua kansallisten lainsäädännön ja käytännön yhteensopivuudesta direktiivin 89/665 ja direktiivin 2014/24 kanssa, tällä kysymyksellä on merkitystä pääasian ratkaisemisen kannalta.

39      Näin ollen väite, jonka mukaan näitä direktiivejä ei voida soveltaa pääasiaan, ei liity ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamiseen vaan sen aineelliseen arviointiin (ks. vastaavasti tuomio 27.11.2025, Gryczara, C‑746/24, EU:C:2025:925, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

40      Ennakkoratkaisupyyntö on näin ollen otettava tutkittavaksi.

 Asiakysymys

41      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko direktiivin 2014/24 18 artiklan 1 kohtaa ja 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohtaa sekä direktiivin 89/665 1 artiklan 1 ja 3 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan julkisten hankintojen alalla toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa hankintaviranomaisen julkaisemaan sellaisen talouden toimijan nimen, joka on esittänyt vääriä tietoja pätevyysvaatimusten täyttymisestä, huolimatta siitä, että kyseinen hankintaviranomainen ei ole sulkenut tätä toimijaa pois hankintamenettelystä ennen sen päättymistä ja että kyseisen toimijan syyllisyys väärien tietojen antamiseen on todettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla.

42      Tältä osin on muistutettava, että direktiivin 2014/24 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot saattamaan kyseisessä säännöksessä luetellut vapaaehtoiset poissulkemisperusteet osaksi kansallista oikeuttaan ja että tämän täytäntöönpanovelvollisuuden yhteydessä jäsenvaltioiden on säädettävä hankintaviranomaisten mahdollisuudesta tai velvollisuudesta soveltaa näitä perusteita (ks. vastaavasti tuomio 21.12.2023, Infraestruturas de Portugal ja Futrifer Indústrias Ferroviárias (C‑66/22, EU:C:2023:1016, 58 kohta).

43      Näihin perusteisiin kuuluu kyseisen direktiivin 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan tilanne, jossa talouden toimija on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan vaaditut tiedot erityisesti sen tarkistamiseksi, että valintaperusteet täyttyvät.

44      Kuten tästä säännöksestä, luettuna yhdessä mainitun direktiivin johdanto-osan 101 perustelukappaleen kanssa, ilmenee, tämän vapaaehtoisen perusteen tarkoituksena ja tavoitteena on sulkea pois sellaiset talouden toimijat, joiden luotettavuus on vakavasti heikentynyt näiden toimijoiden tahallisesti tai tuottamuksellisesti antamien väärien tietojen vuoksi.

45      Kun jokin jäsenvaltio vahvistaa kansallisessa lainsäädännössään tämän vapaaehtoisen poissulkemisperusteen soveltamisedellytykset, sen on noudatettava tämän perusteen olennaisia ominaispiirteitä, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 2014/24 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa (ks. tältä osin tuomio 19.6.2019, Meca, C‑41/18, EU:C:2019:507, 33 kohta).

46      Lisäksi mainitun vapaaehtoisen poissulkemisperusteen soveltamisessa on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, joka on unionin oikeuden yleinen periaate ja josta muistutetaan julkisten hankintojen alalla direktiivin 2014/24 18 artiklan 1 kohdassa, jonka noudattamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota sovellettaessa samaa vapaaehtoista poissulkemisperustetta (tuomio 30.1.2020, Tim, C‑395/18, EU:C:2020:58, 45 ja 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

47      Tämän poissulkemisen on ensinnäkin oltava tilapäistä. Direktiivin 2014/24 johdanto-osan 101 perustelukappaleesta nimittäin ilmenee, että kaikissa kansallisen oikeuden säädöksissä, joissa vahvistetaan kyseisen direktiivin 57 artiklan 4 kohdan h alakohdan soveltamisedellytykset, on säädettävä poissulkemisen enimmäiskestosta. Mainitun direktiivin 57 artiklan 7 kohdassa täsmennetään vapaaehtoisen poissulkemisperusteen osalta, että jos tätä kestoa ei ole vahvistettu lainvoimaisella tuomiolla, se ei saa olla pidempi kuin kolme vuotta (tuomio 26.1.2023, HSC Baltic ym., C‑682/21, EU:C:2023:48, 39 kohta).

48      Toiseksi asianomainen talouden toimija on hyväksyttävä kyseisen poissulkemisjakson aikana osallistumaan tällaiseen menettelyyn, ellei sitä ole lainvoimaisella tuomiolla suljettu pois kaikista hankintamenettelyistä, jos se toimittaa direktiivin 2014/24 57 artiklan 6 kohdan, luettuna yhdessä sen johdanto-osan 102 perustelukappaleen kanssa, mukaisesti todisteita osoittaakseen, että sen toteuttamat toimenpiteet riittävät osoittamaan sen luotettavuuden. Talouden toimijoita kannustetaan näin toteuttamaan korjaavia toimia (ks. vastaavasti tuomio 3.6.2021, Rad Service ym., C‑210/20, EU:C:2021:445, 35 kohta ja tuomio 26.1.2023, HSC Baltic ym., C‑682/21, EU:C:2023:48, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

49      Kolmanneksi suhteellisuusperiaate edellyttää asianomaisen toimijan asenteen ja toiminnan konkreettista arviointia kaikkien merkityksellisten seikkojen perusteella (ks. vastaavasti tuomio 3.6.2021, Rad Service ym., C‑210/20, EU:C:2021:445, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tältä osin kyseisen direktiivin 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan sanamuodosta ilmenee, että kyseisen talouden toimijan syyllisyys on tutkittava ja todettava muun muassa silloin, kun on kyse väärien tietojen antamisesta toimitettaessa vaadittuja tietoja sen tarkistamiseksi, että valintaperusteet täyttyvät. Lisäksi kyseisen direktiivin johdanto-osan 101 perustelukappaleen mukaisesti talouden toimija olisi vain poikkeuksellisissa olosuhteissa suljettava pois menettelystä vähäisten sääntöjenvastaisuuksien vuoksi.

50      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko yksinomaan hankintaviranomaisen tehtävä todeta hankintamenettelyn aikana, että direktiivin 2014/24 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa säädetyn vapaaehtoisen poissulkemisperusteen soveltamisedellytykset täyttyvät, vai voiko myös tuomioistuin todeta tämän kyseisen menettelyn päättymisen jälkeen. Se pohtii myös sitä, voiko julkisten hankintojen alalla toimivaltainen viranomainen olla tällaisen toteamuksen perusteella toimivaltainen velvoittamaan hankintaviranomaisen julkaisemaan kyseisen talouden toimijan nimen niiden toimittajien luettelossa, joiden on todettu syyllistyneen väärien tietojen antamiseen.

51      Direktiivin 2014/24 57 artikla ei ole esteenä sille, että tuomioistuin toteaa kyseisen menettelyn päättämisen jälkeen, että talouden toimija on antanut vääriä tietoja hankintamenettelyn valintaperusteiden täyttymisestä.

52      Tältä osin on merkityksetöntä, onko kyseinen talouden toimija suljettu pois kyseisestä hankintamenettelystä.

53      Yhtäältä nimittäin direktiivin 2014/24 57 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaan missä tahansa menettelyn vaiheessa hankintaviranomaiset voivat sulkea siitä pois talouden toimijan tai jäsenvaltiot voivat vaatia sen poissulkemista, jos käy ilmi, että talouden toimija on joko ennen menettelyä tai sen aikana toteuttamiensa tai toteuttamatta jättämiensä toimien johdosta jossakin tämän 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa. Kyseisessä säännöksessä säädettyä poissulkemisperustetta voidaan siis soveltaa sekä siinä julkisessa hankintamenettelyssä, jonka yhteydessä talouden toimija on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan vaaditut tiedot sen tarkistamiseksi, että valintaperusteet täyttyvät, että myöhemmissä julkisissa hankintamenettelyissä (ks. vastaavasti tuomio 3.10.2019, Delta Antrepriză de Construcţii şi Montaj 93, C‑267/18, EU:C:2019:826, 34 ja 35 kohta ja tuomio 21.12.2023, Infraestruturas de Portugal ja Futrifer Indústrias Ferroviárias, C‑66/22, EU:C:2023:1016, 67–69 kohta).

54      Lisäksi koska jäsenvaltio voi vaatia hankintaviranomaisia sulkemaan tällaisessa tilanteessa olevan talouden toimijan pois julkisista hankintamenettelyistä, kyseisellä jäsenvaltiolla on myös oltava mahdollisuus antaa alalla toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tehtäväksi päättää, onko aiheellista tehdä päätös, jolla näille hankintaviranomaisille asetetaan tällainen velvoite.

55      Toisaalta koska on voitava hakea muutosta päätökseen, jolla hankintaviranomainen kieltäytyy – edes epäsuorasti – sulkemasta talouden toimijaa pois hankintamenettelystä jollakin direktiivin 2014/24 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä vapaaehtoisista poissulkemisperusteista, kansallinen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, voi tutkia kyseisen hankintaviranomaisen arvion siitä, täyttyivätkö kyseisen talouden toimijan kohdalla edellytykset soveltaa kyseistä poissulkemisperustetta (ks. vastaavasti tuomio 7.9.2021, Klaipėdos regiono atliekų tvarkymo centras, C‑927/19, EU:C:2021:700, 143 ja 144 kohta).

56      Nyt käsiteltävässä asiassa Klaipėdos apygardos teismas totesi 29.12.2023 antamassaan tuomiossa, joka pysytettiin muutoksenhaussa, että VA Statyba antoi törkeästä huolimattomuudesta vääriä tietoja hankintaviranomaisen vahvistaman kahden pätevyysvaatimuksen, jotka asetettiin talouden toimijan osallistumiselle pääasiassa kyseessä olevaan hankintamenettelyyn, täyttymisestä. Mainittu tuomioistuin totesi kyseisessä tuomiossa tämän toteamuksen perusteella, että kaikki edellytykset direktiivin 2014/24 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa tarkoitetun vapaaehtoisen poissulkemisperusteen soveltamiselle täyttyivät.

57      Hyödyllisen vastauksen antamiseksi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle on täsmennettävä, sallitaanko direktiivissä 2014/24 se, että julkisia hankintoja koskevissa asioissa toimivaltaiselle viranomaiselle annetaan – ja mahdollisesti millä edellytyksillä – määräysvalta, jonka nojalla tämä viranomainen voi velvoittaa hankintaviranomaisen merkitsemään talouden toimijan luetteloon, johon on koottu talouden toimijat, joiden on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen väärien tietojen antamiseen julkisessa hankintamenettelyssä.

58      Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee tältä osin, että direktiivin 2014/24 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan ja kyseisen direktiivin 18 artiklan 1 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen kanssa yhteensopivaa on talouden toimijoiden, joiden on todettu esittäneen julkisissa hankintamenettelyissä vääriä tietoja pätevyysvaatimusten täyttymisestä, nimien väliaikainen julkaiseminen luettelossa, joka on tarkoitettu helpottamaan julkisten hankintamenettelyjen hallinnointia. Yhtäältä nimittäin vapaaehtoisen poissulkemisperusteen tarkoituksena on voida rajoittaa tällaisten toimijoiden pääsyä julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin kieltämällä lähtökohtaisesti osallistuminen näihin menettelyihin, ja toisaalta julkaisemisen, joka on hankintaviranomaisten ja muiden julkisten hankintojen alalla toimivaltaisten yksiköiden saatavilla, tarkoituksena on helpottaa tämän rajoituksen soveltamista (ks. analogisesti tuomio 26.1.2023, HSC Baltic ym., C‑682/21, EU:C:2023:48, 44 ja 45 kohta).

59      Tästä seuraa, että nämä direktiivin 2014/24 säännökset eivät ole esteenä sille, että julkisia hankintoja koskevissa asioissa toimivaltainen kansallinen viranomainen voi velvoittaa hankintaviranomaisen julkaisemaan talouden toimijan nimen, kun lainvoimaisessa tuomiossa on todettu, että kyseinen toimija on syyllistynyt hankintamenettelyn aikana väärien tietojen antamiseen kyseiseen menettelyyn osallistumiselle asetettujen pätevyysvaatimusten täyttymisestä, ja näin on siitä riippumatta, että kyseistä talouden toimijaa ei ole suljettu pois mainitusta menettelystä.

60      Yhtäältä tällaisessa tilanteessa kyseisen julkaisemisen keston on kuitenkin – kun otetaan huomioon tämän tuomion 47 ja 49 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö – oltava oikeasuhteinen kyseisen talouden toimijan toiminnan vakavuuteen nähden, eikä tämä kesto joka tapauksessa voi direktiivin 2014/24 57 artiklan 7 kohdan nojalla ylittää kolmea vuotta siitä päivästä, jona kyseinen talouden toimija on toimittanut tällaisia vääriä tietoja.

61      Toisaalta kun otetaan huomioon tämän tuomion 48 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, kyseisen talouden toimijan on lähtökohtaisesti voitava osallistua julkiseen hankintamenettelyyn myös tällaisen julkaisemisen aikana, jos se toimittaa direktiivin 2014/24 57 artiklan 6 kohdan mukaisesti näyttöä osoittaakseen, että sen toteuttamat korjaavat toimenpiteet riittävät estämään sen sääntöjenvastaisuuden toistumisen, joka muodostuu pätevyysvaatimusten noudattamista koskevien väärien tietojen toimittamisesta, ja että nämä toimenpiteet voivat näin ollen osoittaa sen luotettavuuden.

62      Talouden toimijan, joka on kyseisen direktiivin 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa – ja jota ei ole lainvoimaisella tuomiolla yleisesti suljettu pois hankintamenettelyistä – esitys tällaisista korjaavista toimenpiteistä, kun oletetaan hankintaviranomaisen pitävän niitä riittävinä, antaa kyseiselle talouden toimijalle mahdollisuuden estää poissulkeminen kyseisestä hankintamenettelystä. Näin ollen tällaisen julkaisemisen kohteena olevalle talouden toimijalle on annettava kyseinen mahdollisuus.

63      Lisäksi on huomattava, että direktiivin 89/665 1 artiklan 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettua käsitettä ”hankintaviranomaisten päätökset” on tulkittava laajasti (tuomio 7.9.2021, Klaipėdos regiono atliekų tvarkymo centras, C‑927/19, EU:C:2021:700, 105 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Vääriä tietoja esittäneiden toimittajien luettelo, jonka avulla hankintaviranomaiset voivat saada tietoonsa niiden talouden toimijoiden nimet, joiden ei katsota olevan luotettavia toimittajia, merkitsee lähtökohtaisesti niiden väliaikaista poissulkemista kaikista hankintamenettelyistä, ellei kyseinen talouden toimija osoita toteuttaneensa asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä. Näin ollen direktiivin 89/665 1 artiklan 1 ja 3 kohdassa, luettuina Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, edellytetään, että kyseisessä direktiivissä säädetyn tuomioistuinvalvonnan kohteena voi olla ainakin päätös, jolla julkisten hankintojen alalla toimivaltainen kansallinen viranomainen velvoittaa hankintaviranomaisen julkaisemaan talouden toimijan nimen tällaisessa luettelossa, tai kyseisen hankintaviranomaisen tämän velvoitteen noudattamiseksi tekemä julkaisemispäätös.

64      Näillä perusteilla esitettyyn kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2014/24 18 artiklan 1 kohtaa ja 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohtaa sekä direktiivin 89/665 1 artiklan 1 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan julkisten hankintojen alalla toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa hankintaviranomaisen julkaisemaan sellaisen talouden toimijan nimen, joka on esittänyt vääriä tietoja pätevyysvaatimusten täyttymisestä, huolimatta siitä, että kyseinen hankintaviranomainen ei ole sulkenut tätä toimijaa pois hankintamenettelystä ennen sen päättymistä ja että kyseisen toimijan syyllisyys väärien tietojen antamiseen on todettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla, jos

–        julkaisemisen kesto on oikeasuhteinen kyseisen talouden toimijan toiminnan vakavuuteen nähden eikä se ylitä direktiivin 2014/24 57 artiklan 7 kohdassa säädettyä enimmäiskestoa,

–        kyseinen talouden toimija voi tämän julkaisemisen aikana esittää näyttöä luotettavuudestaan direktiivin 2014/24 57 artiklan 6 kohdan mukaan voidakseen tulla hyväksytyksi myöhempään julkiseen hankintamenettelyyn,

–        kyseisellä talouden toimijalla on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot ainakin yhtä tällaiseen julkaisemiseen liittyvää, julkisten hankintojen alalla toimivaltaisen viranomaisen tai kyseisen hankintaviranomaisen tekemää päätöstä vastaan.

 Oikeudenkäyntikulut

65      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (seitsemäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU, sellaisena kuin se on muutettuna 10.11.2021 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2021/1952, 18 artiklan 1 kohtaa ja 57 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohtaa sekä julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/23/EU, 1 artiklan 1 ja 3 kohtaa

on tulkittava siten, että

ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan julkisten hankintojen alalla toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa hankintaviranomaisen julkaisemaan sellaisen talouden toimijan nimen, joka on esittänyt vääriä tietoja pätevyysvaatimusten täyttymisestä, huolimatta siitä, että kyseinen hankintaviranomainen ei ole sulkenut tätä toimijaa pois hankintamenettelystä ennen sen päättymistä ja että kyseisen toimijan syyllisyys väärien tietojen antamiseen on todettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla, jos

–      julkaisemisen kesto on oikeasuhteinen kyseisen talouden toimijan toiminnan vakavuuteen nähden eikä se ylitä direktiivin 2014/24, sellaisena kuin se on muutettuna, 57 artiklan 7 kohdassa säädettyä enimmäiskestoa,

–      kyseinen talouden toimija voi tämän julkaisemisen aikana esittää näyttöä luotettavuudestaan direktiivin 2014/24, sellaisena kuin se on muutettuna, 57 artiklan 6 kohdan mukaan voidakseen tulla hyväksytyksi myöhempään julkiseen hankintamenettelyyn,

–      kyseisellä talouden toimijalla on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot ainakin yhtä tällaiseen julkaisemiseen liittyvää, julkisten hankintojen alalla toimivaltaisen viranomaisen tai kyseisen hankintaviranomaisen tekemää päätöstä vastaan.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: liettua.