UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
9 päivänä lokakuuta 2025 ( *1 )
Ennakkoratkaisupyyntö – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus (EU) N:o 1215/2012 – Soveltamisala – 25 artikla – Sopimus toimivaltaisesta tuomioistuimesta – Sopimuksen osapuolet, jotka ovat sijoittautuneet samaan kolmanteen valtioon – Jäsenvaltion tuomioistuinten nimeäminen toimivaltaisiksi ratkaisemaan kyseiseen sopimukseen perustuvat riidat – Rajat ylittävä tekijä – Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen seuraukset
Asiassa C‑540/24,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Handelsgericht Wien (Wienin kauppatuomioistuin, Itävalta) on esittänyt 1.8.2024 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 8.8.2024, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Cabris Investments Ltd
vastaan
Revetas Capital Advisors LLP,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja F. Biltgen (esittelevä tuomari), varapresidentti T. von Danwitz, joka hoitaa ensimmäisen jaoston tuomarin tehtäviä, ja tuomarit I. Ziemele, A. Kumin ja S. Gervasoni,
julkisasiamies: M. Campos Sánchez-Bordona,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
|
– |
Revetas Capital Advisors LLP, edustajinaan B. Knötzl ja B. Ortner, Rechtsanwälte, |
|
– |
Euroopan komissio, asiamiehinään S. Noë ja J. Vondung, |
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
|
1 |
Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEU 50 artiklan 3 kohdan, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (EUVL 2012, L 351, s. 1; jäljempänä Bryssel I a ‑asetus) 25 ja 68–70 artiklan sekä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27.9.1968 tehdyn yleissopimuksen (EYVL 1972, L 299, s. 32), sellaisena kuin se on muutettuna uusien jäsenvaltioiden liittymisestä kyseiseen yleissopimukseen tehdyillä perättäisillä yleissopimuksilla (jäljempänä Brysselin yleissopimus), 17, 18, 55, 56 ja 66 artiklan tulkintaa. |
|
2 |
Tämä pyyntö on esitetty oikeusriidassa, jossa vastakkain ovat Englannin oikeuden mukaan perustetut yhtiöt Cabris Investments Ltd ja Revetas Capital Advisors LLP ja joka koskee ensiksi mainitun yhtiön jälkimmäistä vastaan itävaltalaisessa tuomioistuimessa nostamaa kannetta, jolla vaaditaan maksusuoritusta sopimusvelvoitteen täyttämiseksi. |
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Sopimus Euroopan unionista
|
3 |
SEU 50 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Perussopimuksia lakataan soveltamasta asianomaiseen jäsenvaltioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.” |
Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä
|
4 |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä 17.10.2019 tehdyn ja 1.2.2020 voimaan tullen sopimuksen (EUVL 2020, L 29, s. 7; jäljempänä erosopimus), joka hyväksyttiin Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) puolesta 30.1.2020 annetulla neuvoston päätöksellä (EU) 2020/135 (EUVL 2020, L 29, s. 1), 126 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Siirtymä- tai täytäntöönpanokausi alkaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.” |
Brysselin yleissopimus
|
5 |
Brysselin yleissopimuksen 17 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Jos asianosaiset, joista ainakin yhdellä on kotipaikka jossakin sopimusvaltiossa, ovat sopineet, että jonkin sopimusvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava jo syntynyt riita tai tietystä oikeussuhteesta syntyvät vastaiset riidat, ovat ainoastaan tuo tuomioistuin tai tuon valtion tuomioistuimet toimivaltaisia ratkaisemaan asian. – –” |
|
6 |
Yleissopimuksen 18 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Sen toimivallan lisäksi, joka jäsenvaltion tuomioistuimella on tämän asetuksen muiden säännösten nojalla, tuomioistuin on toimivaltainen, jos vastaaja vastaa kyseisessä tuomioistuimessa. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta, jos vastaaja on vastannut ainoastaan kiistääkseen tuomioistuimen toimivallan tai jos toinen tuomioistuin 16 artiklan mukaan on yksinomaisesti toimivaltainen.” |
|
7 |
Yleissopimuksen 55 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Jollei tämän yleissopimuksen 54 artiklan 2 kappaleen ja 56 artiklan määräyksistä muuta johdu, tämä yleissopimus korvaa seuraavat sopimukset, jotka on tehty kahden tai useamman sopimusvaltion välillä: – –
– –” |
|
8 |
Yleissopimuksen 56 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Edellä 55 artiklassa mainitut sopimukset ovat edelleen voimassa sellaisissa asioissa, joissa tätä yleissopimusta ei sovelleta. Ne ovat edelleen voimassa myös niiden tuomioiden osalta, jotka on annettu, ja niiden virallisten asiakirjojen osalta, jotka on laadittu ennen tämän yleissopimuksen voimaantuloa.” |
|
9 |
Brysselin yleissopimuksen 66 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Tämä yleissopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.” |
Bryssel I ‑asetus
|
10 |
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1, jäljempänä Bryssel I ‑asetus) tuli voimaan 1.3.2002 ja korvasi jäsenvaltioiden välillä Brysselin yleissopimuksen. Kyseinen asetus on puolestaan kumottu ja korvattu Bryssel I a ‑asetuksella 10.1.2015 lukien. |
|
11 |
Bryssel I ‑asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa: ”Jos asianosaiset, joista ainakin yhden kotipaikka on jäsenvaltiossa, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava syntynyt riita tai tietystä oikeussuhteesta syntyvät vastaiset riidat, tuolla tuomioistuimella tai tuon jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia. – –” |
Bryssel I a ‑asetus
|
12 |
Bryssel I a ‑asetuksen johdanto-osan 3, 13, 14, 15, 19 ja 21 perustelukappaleessa todetaan seuraava:
– –
– –
– –
|
|
13 |
Asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Kanne sellaista henkilöä vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, nostetaan hänen kansalaisuudestaan riippumatta tuon jäsenvaltion tuomioistuimessa, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.” |
|
14 |
Asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, kunkin jäsenvaltion tuomioistuinten toimivalta määräytyy kyseisen jäsenvaltion lain mukaisesti, jollei 18 artiklan 1 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan sekä 24 ja 25 artiklan säännöksistä muuta johdu.” |
|
15 |
Asetuksen II luvussa olevassa 7 jaksossa, jonka otsikko on ”Tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus”, on asetuksen 25 artikla, jonka 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jos asianosaiset, riippumatta heidän kotipaikastaan, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava tietystä oikeussuhteesta syntyneet tai mahdollisesti syntyvät riidat, kyseisellä tuomioistuimella tai kyseisillä tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia, paitsi jos sopimus sen aineellisen pätevyyden suhteen on tuon jäsenvaltion lain mukaan mitätön. Toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät toisin ole sopineet. – –” |
|
16 |
Bryssel I a ‑asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jos kanne nostetaan jäsenvaltion tuomioistuimessa, jolle 25 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa on annettu yksinomainen toimivalta, toisen jäsenvaltion tuomioistuimen on keskeytettävä asian käsittely, kunnes tuomioistuin, jossa kanne on sopimuksen perusteella nostettu, toteaa, että se ei ole toimivaltainen sopimuksen nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan soveltamista.” |
|
17 |
Asetuksen VII luvussa, jonka otsikko on ”Suhde muihin säädöksiin”, on muiden muassa 68–70 artikla. Asetuksen 68 artiklassa säädetään seuraavaa: ”1. Tämä asetus korvaa [Brysselin yleissopimuksen] jäsenvaltioiden välillä lukuun ottamatta niitä jäsenvaltioiden alueita, jotka kuuluvat kyseisen yleissopimuksen alueelliseen soveltamisalaan ja joihin tätä asetusta ei sovelleta [SEUT] 355 artiklan nojalla. 2. Siltä osin kuin tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden välillä [Brysselin yleissopimuksen] määräykset, viittauksia kyseiseen yleissopimukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.” |
|
18 |
Asetuksen 69 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Jollei 70 ja 71 artiklasta muuta johdu, tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden välillä yleissopimukset, jotka koskevat samoja asioita kuin ne, joihin tätä asetusta sovelletaan. Tämä asetus korvaa erityisesti [Euroopan] komission 76 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 76 artiklan 2 kohdan nojalla laatimaan luetteloon sisällytetyt yleissopimukset.” |
|
19 |
Asetuksen 70 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Edellä 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset ovat edelleen voimassa asioissa, joihin tätä asetusta ei sovelleta.” |
|
20 |
Bryssel I a ‑asetuksen 76 artiklan 2 kohdan mukaan komissio laatii kyseisen asetuksen 69 artiklassa tarkoitetuista yleissopimuksista luettelon jäsenvaltioiden asetuksen 76 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten perusteella. Asetuksen 76 artiklan 4 kohdan mukaan komissio julkaisee luettelot ja niihin tehdyt mahdolliset myöhemmät muutokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
21 |
Komissio on laatinut ja julkaissut asetuksen 76 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten perusteella kolme luetteloa (EUVL 2015, C 4, s. 2), joista kolmannessa (jäljempänä luettelo 3) todetaan seuraavaa: ”Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut sopimukset
– –
– –
– –
– –” |
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
|
22 |
Cabris Investments ja Revetas Capital Advisors, jotka ovat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneita yhtiöitä, tekivät 6.5.2020 konsulttisopimuksen ja saateasiakirjan, joissa on oikeuspaikkalauseke (jäljempänä kyseessä oleva oikeuspaikkalauseke), jonka sanamuoto on seuraava: ”Tähän sopimukseen ja osapuolten väliseen suhteeseen sovelletaan Itävallan lakia ja niitä on tulkittava Itävallan lain mukaisesti. Handelsgericht Wien [Wienin kauppatuomioistuin, Itävalta] on yksinomaisesti toimivaltainen ratkaisemaan riidat, jotka johtuvat tästä sopimuksesta tai liittyvät siihen tai jotka koskevat sen täyttämistä tai pätevyyttä.” |
|
23 |
Cabris Investments nosti 30.6.2023 Handelsgericht Wienissä (Wienin kauppatuomioistuin, Itävalta), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, kanteen, jossa se vaati, että Revetas Capital Advisors velvoitetaan maksamaan sille 360000 euroa viivästyskorkoineen kyseiseen sopimukseen perustuvan ja talousjohtajan tehtävän hoitamiseen liittyvän maksuvelvoitteen täyttämiseksi. |
|
24 |
Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että kyseessä olevaa oikeuspaikkalauseketta lukuun ottamatta pääasian asianosaisten ja Itävallan tasavallan välillä ei ole ilmeistä liittymää. |
|
25 |
Revetas Capital Advisors on kiistänyt ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kansainvälisen toimivallan väittäen, että koska Bryssel I a ‑asetusta ei enää sovelleta oikeussuhteisiin, jotka liittyvät Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan, erosopimuksessa 31.12.2020 päättyväksi määrätyn siirtymäkauden (jäljempänä siirtymäkausi) jälkeen, kyseisen asetuksen 25 artiklaa, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut 8.2.2024 antamassaan tuomiossa Inkreal (C‑566/22, EU:C:2024:123), ei voida soveltaa pääasian tosiseikkoihin. Näin ollen kyseessä oleva oikeuspaikkalauseke on tehoton eikä ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella siten ole kansainvälistä toimivaltaa ratkaista sen käsiteltäväksi saatettua riitaa. |
|
26 |
Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on ensinnäkin epäilyksiä Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan ja unionin tuomioistuimen 8.2.2024 antamassa tuomiossa Inkreal (C‑566/22, EU:C:2024:123) vahvistettujen periaatteiden sovellettavuudesta tapauksessa, jossa oikeuspaikkasopimus, jonka osapuolet, joilla on kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ovat tehneet siirtymäkauden aikana ja jossa oikeuspaikaksi sopimuspuolten välisten riitojen ratkaisemiseksi osoitetaan jäsenvaltion tuomioistuin, jos asia on pantu tässä tuomioistuimessa vireille Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan erottua Euroopan unionista ja siirtymäkauden päätyttyä ja jos riidan perustana olevalla sopimussuhteella ei ole minkäänlaista liittymää kyseiseen jäsenvaltioon. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päättelee kyseisen asetuksen johdanto-osan 13 ja 14 perustelukappaleesta, SEU 50 artiklan 3 kohdasta ja edellä mainitusta tuomiosta, että tällaista liittymää edellytetään. |
|
27 |
Sen varalta, että unionin tuomioistuin katsoo, ettei Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklaa sovelleta tällaisessa tilanteessa, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii toiseksi, onko Brysselin yleissopimus ja erityisesti sen 17 ja 18 artikla tai vaihtoehtoisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välinen sopimus sovellettavissa. Kyseisen tuomioistuimen mukaan vastaus tähän kysymykseen riippuu siitä, ovatko nämä kaksi sopimusta lopullisesti lakanneet olemasta voimasta Bryssel I a ‑asetuksen 68 ja 69 artiklan nojalla. Mainittu tuomioistuin katsoo, että valtiosopimusten lakkaamista koskevat kansainvälisen oikeuden periaatteet ja se seikka, että näissä erilaisissa oikeudellisissa instrumenteissa säännellään toisiaan lähellä olevia kysymyksiä, puhuvat sellaisen tulkinnan puolesta, jonka mukaan kyseisiä sopimuksia ei voida soveltaa sellaisiin oikeussuhteisiin, jotka liittyvät Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan. |
|
28 |
Kolmanneksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, ovatko SEU 50 artiklan 3 kohta ja tuomioistuimen toimivallasta ja ratkaisuista yksityisoikeudellisissa asioissa (muutos) (Ero Euroopan unionista) 4.3.2019 annetun vuoden 2019 asetuksen (Statutory Instruments 2019, nro 479; Civil Jurisdiction and Judgments (Amendment) (EU Exit) Regulations 2019) 4 osan 82 §:n 1 momentin b kohdan i alakohta yleisesti esteenä Brysselin yleissopimuksen soveltamiselle. |
|
29 |
Tässä tilanteessa Handelsgericht Wien on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
|
Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
Ensimmäinen kysymys
|
30 |
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseistä säännöstä sovelletaan tilanteessa, jossa kaksi sopimuksen osapuolta, joilla on kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sopivat erosopimuksen mukaisen siirtymäkauden aikana tehdyssä oikeuspaikkasopimuksessa, että jäsenvaltion tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensiksi mainittuun sopimukseen perustuvat riidat, kun kanne kyseisten osapuolten välisessä riita-asiassa on nostettu kyseisessä tuomioistuimessa siirtymäkauden jälkeen. |
|
31 |
Aluksi on muistutettava, että koska oikeuspaikkalausekkeessa on luonteensa puolesta kyse toimivaltaa koskevasta valinnanmahdollisuudesta, joka on oikeudellisesti vaikutukseton niin kauan kuin oikeudenkäyntiä ei ole pantu vireille ja josta on seurauksia vasta sinä ajankohtana, jolloin oikeudenkäynti on pantu vireille, tällaista lauseketta on arvioitava ottaen huomioon hetki, jona oikeudenkäynti on pantu vireille (ks. vastaavasti tuomio 13.11.1979, Sanicentral, 25/79, EU:C:1979:255, 6 kohta ja tuomio 24.11.2022, Tilman, C‑358/21, EU:C:2022:923, 30 kohta). |
|
32 |
Esitettyyn kysymykseen vastaamiseksi on näin ollen määritettävä, kuuluuko Bryssel I a ‑asetuksen ja sen 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan riita, jossa vastakkain ovat kaksi sopimuspuolta, joilla on kotipaikka samassa kolmannessa valtiossa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1.2.2020 jälkeen, ja jotka ovat nimenneet tuomioistuimeksi, jolla on toimivalta ratkaista tuo riita, jäsenvaltion tuomioistuimen. |
|
33 |
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi säännöksen sanamuoto myös sen asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös on (ks. tuomio 17.11.1983, Merck, 292/82, EU:C:1983:335 12 kohta ja tuomio 8.2.2024, Inkreal, C‑566/22, EU:C:2024:123, 15 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). |
|
34 |
Säännöksen sanamuodosta on ensinnäkin todettava, että Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos asianosaiset, riippumatta heidän kotipaikastaan, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava tietystä oikeussuhteesta syntyneet tai mahdollisesti syntyvät riidat, kyseiset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, paitsi jos sopimus on aineellisesti pätemätön tuon jäsenvaltion lain mukaan. |
|
35 |
Kyseisen säännöksen sanamuodostakin ilmenee siten, että siinä vahvistettua sääntöä sovelletaan asianosaisten kotipaikasta riippumatta. Erityisesti on todettava, ettei kyseisen säännön soveltamiselle ole asetettu mitään ehtoja, jotka perustuisivat siihen, sijaitseeko asianosaisten tai asianosaisen kotipaikka jäsenvaltion alueella. |
|
36 |
Toiseksi Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan 1 kohdan asiayhteydestä on ensimmäiseksi huomioon otettavana asiana korostettava, että kyseinen säännös eroaa edeltäjästään eli Bryssel I ‑asetuksen 23 artiklan 1 kohdasta, jossa asetettiin oikeuspaikkasopimukseen perustuvan toimivaltasäännön soveltamisen ehdoksi, että ainakin yhden oikeuspaikkasopimuksen osapuolen kotipaikka oli jäsenvaltiossa. |
|
37 |
Toiseksi huomioon otettavana asiana on muistutettava, että Bryssel I a ‑asetuksella käyttöön otettu toimivaltajärjestelmä on unionin sisäinen järjestelmä, jolla on omat tavoitteensa, kuten sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja vapauden, turvallisuuden oikeuden alueen perustaminen, kuten asetuksen johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee (ks. vastaavasti tuomio 25.2.2025, BSH Hausgeräte, C‑339/22, EU:C:2025:108, 55 kohta). Kyseisen asetuksen johdanto-osan 13 perustelukappaleessa todetaan lisäksi, että ”tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla asioilla on oltava liittymä jäsenvaltion alueeseen” ja että ”tuomioistuimen toimivaltaa koskevia yhteisiä sääntöjä olisi lähtökohtaisesti sovellettava, kun vastaajalla on kotipaikka jäsenvaltiossa”. Kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleessa kuitenkin todetaan, että ”tiettyjä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia tämän asetuksen sääntöjä olisi – – sovellettava vastaajan kotipaikasta riippumatta, jotta voidaan – – kunnioittaa osapuolten sopimusvapautta”. |
|
38 |
Toisin kuin Bryssel I a ‑asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa – luettuna yhdessä kyseisen asetuksen johdanto-osan 13 perustelukappaleen kanssa –, jonka mukaan toimivalta määräytyy vastaajan kotipaikkaan perustuvan yleisen periaatteen mukaan, kun vastaajalla on kotipaikka jäsenvaltiossa, kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa, kun sitä luetaan asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleen valossa, säädetään siten, että jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, toimivalta määräytyy kussakin jäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion lain mukaan, kuitenkin edellyttäen, ettei tietyistä saman asetuksen säännöksistä, kuten asetuksen 25 artiklan säännöksistä, muuta johdu. |
|
39 |
Bryssel I a ‑asetuksen 6 artiklan 1 kohdasta ja 25 artiklan 1 kohdasta, kun niitä luetaan yhdessä, ilmenee näin ollen, että tilanteeseen, jossa vastaajan kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa ja jossa sopimuspuolet ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava heidän sopimusperusteiset riitansa, sovelletaan 25 artiklan 1 kohdan mukaista oikeuspaikkasopimukseen perustuvaa toimivaltasääntöä eikä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asianomaisen jäsenvaltion lain mukaisia toimivaltasääntöjä. Edellä esitetty tulkinta tukee siten tämän tuomion 35 kohdasta ilmenevää sanamuodon mukaista tulkintaa, jonka mukaan 25 artiklan 1 kohtaa sovelletaan silloinkin, kun kaikilla riidan osapuolilla on kotipaikka kolmannessa valtiossa. |
|
40 |
Kolmanneksi huomioon otettavana asiana on tältä osin muistutettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tilanne voi kuulua Bryssel I a ‑asetuksen soveltamisalaan vain, jos siihen liittyy rajat ylittävä tekijä. Tämä rajat ylittävä tekijä voi perustua siihen, että vastaajan kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka tuomioistuimessa kanne on nostettu, sekä muihin tekijöihin, jotka liittyvät esimerkiksi riidan kohteeseen ja jotka voivat jopa sijaita kolmannessa valtiossa. Tällainen tilanne on näet omiaan herättämään tuomioistuinten kansainvälisen toimivallan määrittämistä koskevia kysymyksiä (ks. vastaavasti tuomio 1.3.2005, Owusu, C‑281/02, EU:C:2005:120, 26 kohta, tuomio 8.9.2022, IRnova, C‑399/21, EU:C:2022:648, 28 kohta, tuomio 29.7.2024, FTI Touristik (Kansainvälinen tekijä), C‑774/22, EU:C:2024:646, 26, 28 ja 29 kohta ja tuomio 25.2.2025, BSH Hausgeräte, C‑339/22, EU:C:2025:108, 59 ja 60 kohta). |
|
41 |
Unionin tuomioistuin on lisäksi jo täsmentänyt, että tilanteeseen, jossa sopimuksen osapuolet, joiden kotipaikka on samassa jäsenvaltiossa, sopivat, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista tähän sopimukseen perustuvat riidat, liittyy rajat ylittävä tekijä, vaikka kyseisellä sopimuksella ei ole mitään muuta liittymää tähän toiseen jäsenvaltioon. Tällaisessa tilanteessa se, että on olemassa tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus muun kuin sen jäsenvaltion tuomioistuinten hyväksi, johon sopimuspuolet ovat sijoittautuneet, osoittaa siis sinällään, että kyseinen tilanne on luonteeltaan kansainvälinen (ks. vastaavasti tuomio 8.2.2024, Inkreal, C‑566/22, EU:C:2024:123, 25 ja 39 kohta). |
|
42 |
Unionin tuomioistuimen tämän tuomion 40 ja 41 kohdassa selostetussa oikeuskäytännössä omaksumaa kantaa vastaavasti on katsottava, että oikeuspaikkasopimus, jonka mukaan jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, kun sopimuspuolten kotipaikka on kolmannessa valtiossa, herättää tuomioistuinten kansainvälisen toimivallan määrittämistä koskevan kysymyksen, ja tällaiseen tilanteeseen liittyy siten kyseisessä oikeuskäytännössä edellytetty rajat ylittävä tekijä. |
|
43 |
Kolmanneksi tällainen tulkinta saa tukea Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan tavoitteista eli kyseisen asetuksen johdanto-osan 15, 19 ja 22 perustelukappaleessa esitettyjen osapuolten sopimusvapauden kunnioittamisen ja yksinomaisten oikeuspaikkasopimusten tehokkuuden lisäämisen tavoitteista (ks. vastaavasti tuomio 8.2.2024, Inkreal, C‑566/22, EU:C:2024:123, 26 kohta). |
|
44 |
Se on yhdenmukainen myös Bryssel I a ‑asetuksen tarkoituksen kanssa, kun sillä pyritään tuomioistuinten toimivaltaa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevien sääntöjen yhtenäistämiseen toimivaltasäännöillä, joiden ennustettavuus on hyvä, ja siten tavoitellaan oikeusvarmuutta. Kolmanteen valtioon sijoittautuneiden sopimuspuolten mahdollisuus sopia, että jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, auttaa nimittäin varmistamaan, että kantaja tietää, missä tuomioistuimessa hän voi nostaa kanteen, ja että vastaaja voi ennakoida, missä tuomioistuimessa häntä vastaan voidaan nostaa kanne. Tässä yhteydessä oikeusvarmuuden tavoite vaatii, että kansallinen tuomioistuin voi helposti ratkaista oman toimivaltansa ilman, että sen tarvitsisi tutkia asia aineellisesti (ks. analogisesti tuomio 29.7.2024, FTI Touristik (Kansainvälinen tekijä), C‑774/22, EU:C:2024:646, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). |
|
45 |
Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan yhdenmukaistettujen sääntöjen soveltaminen auttaa myös ehkäisemään jäsenvaltioissa oikeusvarmuutta haittaavia toimivaltariitoja, joita saattaisi syntyä, jos kyseessä olevaa tilannetta säänneltäisiin jäsenvaltioiden kansallisilla kansainvälisen yksityisoikeuden säännöillä. Lisäksi näiden yhdenmukaistettujen sääntöjen soveltamisella pienennetään rinnakkaisten oikeudenkäyntien mahdollisuutta ja vältetään se, että eri jäsenvaltioissa annetaan keskenään ristiriitaisia ratkaisuja, kuten kyseisen asetuksen johdanto-osan 21 perustelukappaleessa mainittu lainkäytön yhdenmukaisuuden tavoite edellyttää (ks. vastaavasti tuomio 8.2.2024, Inkreal, C‑566/22, EU:C:2024:123, 30 kohta). |
|
46 |
Näin ollen pääasiassa kyseessä olevan kaltainen riita, jossa on vastakkain kaksi kolmanteen valtioon sijoittautunutta sopimuspuolta, jotka ovat nimenneet jäsenvaltion tuomioistuimen ratkaisemaan niiden väliset sopimusriidat, kuuluu Bryssel I a ‑asetuksen ja sen 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. |
|
47 |
Sillä seikalla, että oikeuspaikkasopimus, jolla sopimuspuolet, joiden kotipaikka on Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ovat nimenneet jäsenvaltion tuomioistuimen, tässä tapauksessa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen, ratkaisemaan niiden väliset riidat, on tehty siirtymäkauden aikana ja että kanne on nostettu kyseisessä tuomioistuimessa siirtymäkauden jälkeen, ei ole vaikutusta nyt kyseessä olevaan kysymykseen annettavaan vastaukseen. |
|
48 |
Erosopimuksessa ei nimittäin säännellä tällaista tilannetta, ja lisäksi tämän tuomion 31–46 kohdassa esitetyistä perusteluista ilmenee, että vaikka riidan osapuolten kotipaikka on kolmannessa valtiossa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1.2.2020 jälkeen, pääasiassa kyseessä oleva riita kuuluu Bryssel I a ‑asetuksen ja sen 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. |
|
49 |
Edellä sanottu huomioon ottaen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseistä säännöstä sovelletaan tilanteessa, jossa kaksi sopimuksen osapuolta, joilla on kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sopivat siirtymäkauden aikana tehdyssä oikeuspaikkasopimuksessa, että jäsenvaltion tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensiksi mainittuun sopimukseen perustuvat riidat, vaikka kanne kyseisten osapuolten välisessä riita-asiassa on nostettu kyseisessä tuomioistuimessa siirtymäkauden jälkeen. |
Toinen, kolmas, neljäs ja viides kysymys
|
50 |
Kun otetaan huomioon, että ensimmäiseen kysymykseen on vastattu siten, että pääasiassa kyseessä olevan tilanteen kaltainen tilanne kuuluu Bryssel I a ‑asetuksen ja sen 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, toiseen, kolmanteen, neljänteen ja viidenteen kysymykseen ei enää ole tarpeen vastata. |
Oikeudenkäyntikulut
|
51 |
Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi. |
|
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: |
|
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 25 artiklan 1 kohtaa |
|
on tulkittava siten, että |
|
kyseistä säännöstä sovelletaan tilanteessa, jossa kaksi sopimuksen osapuolta, joilla on kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sopivat Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen mukaisen siirtymäkauden aikana tehdyssä oikeuspaikkasopimuksessa, että jäsenvaltion tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensiksi mainittuun sopimukseen perustuvat riidat, vaikka kanne kyseisten osapuolten välisessä riita-asiassa on nostettu kyseisessä tuomioistuimessa siirtymäkauden jälkeen. |
|
Allekirjoitukset |
( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: saksa.