<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2025-10-202510C109202405400-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0540-24-202509820-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="19/12/2025 16:31:28" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="+4BcT5SjyyOvXxHoOxnHfYdXc8vKWHJRvfzDJSD4ZaHhz8OtQ0VmYMA2XzLjnuWzp6jjkK4zsTP+ci1UJqeTkWlAgoEc2+T6YiVUI1maY8S4obMxq/4/lPnvURC5/7qwEJLkfS1zxAkweqtnDdBWIw9Clwz1taAtvrz3XOGleSk=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0540" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2024" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 03-10-25 15:35:28" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="ee9af8f1699940dc88ce452f64ca668e" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0540" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 9.10.2025 – Asia C‑540/24</div>
      <div id="rId21" style="default">Cabris Investments</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      9 päivänä lokakuuta 2025  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus (EU) N:o 1215/2012 – Soveltamisala – 25 artikla – Sopimus toimivaltaisesta tuomioistuimesta – Sopimuksen osapuolet, jotka ovat sijoittautuneet samaan kolmanteen valtioon – Jäsenvaltion tuomioistuinten nimeäminen toimivaltaisiksi ratkaisemaan kyseiseen sopimukseen perustuvat riidat – Rajat ylittävä tekijä – Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen seuraukset
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa C‑540/24,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Handelsgericht Wien (Wienin kauppatuomioistuin, Itävalta) on esittänyt 1.8.2024 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 8.8.2024, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-6" title="page-1">
      Cabris Investments Ltd
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-7" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      Revetas Capital Advisors LLP,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-9" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja F. Biltgen (esittelevä tuomari), varapresidentti T. von Danwitz, joka hoitaa ensimmäisen jaoston tuomarin tehtäviä, ja tuomarit I. Ziemele, A. Kumin ja S. Gervasoni,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      julkisasiamies: M. Campos Sánchez-Bordona,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-12" title="page-1">
      kirjaaja: A. Calot Escobar,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-1">
      ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Revetas Capital Advisors LLP, edustajinaan B. Knötzl ja B. Ortner, Rechtsanwälte,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan komissio, asiamiehinään S. Noë ja J. Vondung,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-17" title="page-1">
      päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-18" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-19" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEU 50 artiklan 3 kohdan, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (EUVL 2012, L 351, s. 1; jäljempänä Bryssel I a ‑asetus) 25 ja 68–70 artiklan sekä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27.9.1968 tehdyn yleissopimuksen (EYVL 1972, L 299, s. 32), sellaisena kuin se on muutettuna uusien jäsenvaltioiden liittymisestä kyseiseen yleissopimukseen tehdyillä perättäisillä yleissopimuksilla (jäljempänä Brysselin yleissopimus), 17, 18, 55, 56 ja 66 artiklan tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä pyyntö on esitetty oikeusriidassa, jossa vastakkain ovat Englannin oikeuden mukaan perustetut yhtiöt Cabris Investments Ltd ja Revetas Capital Advisors LLP ja joka koskee ensiksi mainitun yhtiön jälkimmäistä vastaan itävaltalaisessa tuomioistuimessa nostamaa kannetta, jolla vaaditaan maksusuoritusta sopimusvelvoitteen täyttämiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sopimus Euroopan unionista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEU 50 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-1">
      ”Perussopimuksia lakataan soveltamasta asianomaiseen jäsenvaltioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä 17.10.2019 tehdyn ja 1.2.2020 voimaan tullen sopimuksen (EUVL 2020, L 29, s. 7; jäljempänä erosopimus), joka hyväksyttiin Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) puolesta 30.1.2020 annetulla neuvoston päätöksellä (EU) 2020/135 (EUVL 2020, L 29, s. 1), 126 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-2">
      ”Siirtymä- tai täytäntöönpanokausi alkaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Brysselin yleissopimus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Brysselin yleissopimuksen 17 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-31" title="page-2">
      ”Jos asianosaiset, joista ainakin yhdellä on kotipaikka jossakin sopimusvaltiossa, ovat sopineet, että jonkin sopimusvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava jo syntynyt riita tai tietystä oikeussuhteesta syntyvät vastaiset riidat, ovat ainoastaan tuo tuomioistuin tai tuon valtion tuomioistuimet toimivaltaisia ratkaisemaan asian. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleissopimuksen 18 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-2">
      ”Sen toimivallan lisäksi, joka jäsenvaltion tuomioistuimella on tämän asetuksen muiden säännösten nojalla, tuomioistuin on toimivaltainen, jos vastaaja vastaa kyseisessä tuomioistuimessa. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta, jos vastaaja on vastannut ainoastaan kiistääkseen tuomioistuimen toimivallan tai jos toinen tuomioistuin 16 artiklan mukaan on yksinomaisesti toimivaltainen.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleissopimuksen 55 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-2">
      ”Jollei tämän yleissopimuksen 54 artiklan 2 kappaleen ja 56 artiklan määräyksistä muuta johdu, tämä yleissopimus korvaa seuraavat sopimukset, jotka on tehty kahden tai useamman sopimusvaltion välillä:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-2">
      – –
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">heinäkuun 14 päivänä 1961 Wienissä allekirjoitetun Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välillä tehdyn sopimuksen siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä sen maaliskuun 6 päivänä 1970 Lontoossa allekirjoitetun lisäpöytäkirjan [jäljempänä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välinen sopimus],</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-38" title="page-2">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleissopimuksen 56 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-40" title="page-3">
      ”Edellä 55 artiklassa mainitut sopimukset ovat edelleen voimassa sellaisissa asioissa, joissa tätä yleissopimusta ei sovelleta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-41" title="page-3">
      Ne ovat edelleen voimassa myös niiden tuomioiden osalta, jotka on annettu, ja niiden virallisten asiakirjojen osalta, jotka on laadittu ennen tämän yleissopimuksen voimaantuloa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Brysselin yleissopimuksen 66 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-3">
      ”Tämä yleissopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I ‑asetus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1, jäljempänä Bryssel I ‑asetus) tuli voimaan 1.3.2002 ja korvasi jäsenvaltioiden välillä Brysselin yleissopimuksen. Kyseinen asetus on puolestaan kumottu ja korvattu Bryssel I a ‑asetuksella 10.1.2015 lukien.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I ‑asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-47" title="page-3">
      ”Jos asianosaiset, joista ainakin yhden kotipaikka on jäsenvaltiossa, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava syntynyt riita tai tietystä oikeussuhteesta syntyvät vastaiset riidat, tuolla tuomioistuimella tai tuon jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I a ‑asetus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I a ‑asetuksen johdanto-osan 3, 13, 14, 15, 19 ja 21 perustelukappaleessa todetaan seuraava:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-50" title="page-3">
      ”(3) – – Unionin on määrä hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia, erityisesti sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sitä edellyttäessä.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-51" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-52" title="page-3">
      (13) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla asioilla on oltava liittymä jäsenvaltion alueeseen. Tuomioistuimen toimivaltaa koskevia yhteisiä sääntöjä olisi lähtökohtaisesti sovellettava, kun vastaajalla on kotipaikka jäsenvaltiossa.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-53" title="page-4">
      (14) Vastaajaan, jolla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, olisi pääsääntöisesti sovellettava sen jäsenvaltion alueella sovellettavia tuomioistuimen toimivaltaa koskevia kansallisia sääntöjä, jossa asia on pantu vireille.
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-54" title="page-4">
      Tiettyjä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia tämän asetuksen sääntöjä olisi kuitenkin sovellettava vastaajan kotipaikasta riippumatta, jotta voidaan varmistaa kuluttajien ja työntekijöiden suojelu, turvata jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivalta tilanteissa, joissa niillä on yksinomainen toimivalta, ja kunnioittaa osapuolten sopimusvapautta.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-55" title="page-4">
      (15) Tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen ennustettavuuden olisi oltava hyvä, ja niiden olisi perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan toimivaltainen tuomioistuin määräytyy pääsääntöisesti vastaajan kotipaikan perusteella. Vastaajan kotipaikan tuomioistuimen olisi aina oltava toimivaltainen, lukuun ottamatta joitakin tarkoin rajattuja tapauksia, joissa riita-asian kohteen tai osapuolten sopimusvapauden vuoksi jokin muu liittymäperuste on oikeutettu. – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-56" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-57" title="page-4">
      (19) Jollei tässä asetuksessa säädetyistä yksinomaista toimivaltaa koskevista perusteista muuta johdu, sopimuspuolten oikeutta sopia toimivaltaisesta tuomioistuimesta olisi kunnioitettava muissa sopimuksissa kuin vakuutus-, kuluttaja- ja työsopimuksissa, joissa sallitaan ainoastaan rajoitetumpi oikeus sopia tuomioistuimen toimivallasta.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-58" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-59" title="page-4">
      (21) Lainkäytön yhdenmukaisuus edellyttää, että rinnakkaiset oikeudenkäynnit saadaan mahdollisimman vähiin ja että voidaan varmistaa, ettei eri jäsenvaltioissa anneta keskenään ristiriitaisia tuomioita. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-61" title="page-4">
      ”Kanne sellaista henkilöä vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, nostetaan hänen kansalaisuudestaan riippumatta tuon jäsenvaltion tuomioistuimessa, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-63" title="page-4">
      ”Jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, kunkin jäsenvaltion tuomioistuinten toimivalta määräytyy kyseisen jäsenvaltion lain mukaisesti, jollei 18 artiklan 1 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan sekä 24 ja 25 artiklan säännöksistä muuta johdu.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen II luvussa olevassa 7 jaksossa, jonka otsikko on ”Tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus”, on asetuksen 25 artikla, jonka 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-65" title="page-5">
      ”Jos asianosaiset, riippumatta heidän kotipaikastaan, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava tietystä oikeussuhteesta syntyneet tai mahdollisesti syntyvät riidat, kyseisellä tuomioistuimella tai kyseisillä tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia, paitsi jos sopimus sen aineellisen pätevyyden suhteen on tuon jäsenvaltion lain mukaan mitätön. Toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät toisin ole sopineet. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I a ‑asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-67" title="page-5">
      ”Jos kanne nostetaan jäsenvaltion tuomioistuimessa, jolle 25 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa on annettu yksinomainen toimivalta, toisen jäsenvaltion tuomioistuimen on keskeytettävä asian käsittely, kunnes tuomioistuin, jossa kanne on sopimuksen perusteella nostettu, toteaa, että se ei ole toimivaltainen sopimuksen nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan soveltamista.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen VII luvussa, jonka otsikko on ”Suhde muihin säädöksiin”, on muiden muassa 68–70 artikla. Asetuksen 68 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-69" title="page-5">
      ”1. Tämä asetus korvaa [Brysselin yleissopimuksen] jäsenvaltioiden välillä lukuun ottamatta niitä jäsenvaltioiden alueita, jotka kuuluvat kyseisen yleissopimuksen alueelliseen soveltamisalaan ja joihin tätä asetusta ei sovelleta [SEUT] 355 artiklan nojalla.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-70" title="page-5">
      2. Siltä osin kuin tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden välillä [Brysselin yleissopimuksen] määräykset, viittauksia kyseiseen yleissopimukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 69 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-72" title="page-5">
      ”Jollei 70 ja 71 artiklasta muuta johdu, tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden välillä yleissopimukset, jotka koskevat samoja asioita kuin ne, joihin tätä asetusta sovelletaan. Tämä asetus korvaa erityisesti [Euroopan] komission 76 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 76 artiklan 2 kohdan nojalla laatimaan luetteloon sisällytetyt yleissopimukset.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 70 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-74" title="page-5">
      ”Edellä 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset ovat edelleen voimassa asioissa, joihin tätä asetusta ei sovelleta.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I a ‑asetuksen 76 artiklan 2 kohdan mukaan komissio laatii kyseisen asetuksen 69 artiklassa tarkoitetuista yleissopimuksista luettelon jäsenvaltioiden asetuksen 76 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten perusteella. Asetuksen 76 artiklan 4 kohdan mukaan komissio julkaisee luettelot ja niihin tehdyt mahdolliset myöhemmät muutokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio on laatinut ja julkaissut asetuksen 76 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten perusteella kolme luetteloa (EUVL 2015, C 4, s. 2), joista kolmannessa (jäljempänä luettelo 3) todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-77" title="page-6">
      ”Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut sopimukset
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Itävallassa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-79" title="page-6">
      – –
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">[Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välinen sopimus]</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-81" title="page-6">
      – –
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdistyneessä kuningaskunnassa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-83" title="page-6">
      – –
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">[Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välinen sopimus]</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-85" title="page-6">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Cabris Investments ja Revetas Capital Advisors, jotka ovat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneita yhtiöitä, tekivät 6.5.2020 konsulttisopimuksen ja saateasiakirjan, joissa on oikeuspaikkalauseke (jäljempänä kyseessä oleva oikeuspaikkalauseke), jonka sanamuoto on seuraava:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-88" title="page-6">
      ”Tähän sopimukseen ja osapuolten väliseen suhteeseen sovelletaan Itävallan lakia ja niitä on tulkittava Itävallan lain mukaisesti. Handelsgericht Wien [Wienin kauppatuomioistuin, Itävalta] on yksinomaisesti toimivaltainen ratkaisemaan riidat, jotka johtuvat tästä sopimuksesta tai liittyvät siihen tai jotka koskevat sen täyttämistä tai pätevyyttä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Cabris Investments nosti 30.6.2023 Handelsgericht Wienissä (Wienin kauppatuomioistuin, Itävalta), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, kanteen, jossa se vaati, että Revetas Capital Advisors velvoitetaan maksamaan sille 360 000 euroa viivästyskorkoineen kyseiseen sopimukseen perustuvan ja talousjohtajan tehtävän hoitamiseen liittyvän maksuvelvoitteen täyttämiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että kyseessä olevaa oikeuspaikkalauseketta lukuun ottamatta pääasian asianosaisten ja Itävallan tasavallan välillä ei ole ilmeistä liittymää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Revetas Capital Advisors on kiistänyt ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kansainvälisen toimivallan väittäen, että koska Bryssel I a ‑asetusta ei enää sovelleta oikeussuhteisiin, jotka liittyvät Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan, erosopimuksessa 31.12.2020 päättyväksi määrätyn siirtymäkauden (jäljempänä siirtymäkausi) jälkeen, kyseisen asetuksen 25 artiklaa, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut 8.2.2024 antamassaan tuomiossa Inkreal (C‑566/22, EU:C:2024:123), ei voida soveltaa pääasian tosiseikkoihin. Näin ollen kyseessä oleva oikeuspaikkalauseke on tehoton eikä ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella siten ole kansainvälistä toimivaltaa ratkaista sen käsiteltäväksi saatettua riitaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on ensinnäkin epäilyksiä Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan ja unionin tuomioistuimen 8.2.2024 antamassa tuomiossa Inkreal (C‑566/22, EU:C:2024:123) vahvistettujen periaatteiden sovellettavuudesta tapauksessa, jossa oikeuspaikkasopimus, jonka osapuolet, joilla on kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ovat tehneet siirtymäkauden aikana ja jossa oikeuspaikaksi sopimuspuolten välisten riitojen ratkaisemiseksi osoitetaan jäsenvaltion tuomioistuin, jos asia on pantu tässä tuomioistuimessa vireille Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan erottua Euroopan unionista ja siirtymäkauden päätyttyä ja jos riidan perustana olevalla sopimussuhteella ei ole minkäänlaista liittymää kyseiseen jäsenvaltioon. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päättelee kyseisen asetuksen johdanto-osan 13 ja 14 perustelukappaleesta, SEU 50 artiklan 3 kohdasta ja edellä mainitusta tuomiosta, että tällaista liittymää edellytetään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen varalta, että unionin tuomioistuin katsoo, ettei Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklaa sovelleta tällaisessa tilanteessa, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii toiseksi, onko Brysselin yleissopimus ja erityisesti sen 17 ja 18 artikla tai vaihtoehtoisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välinen sopimus sovellettavissa. Kyseisen tuomioistuimen mukaan vastaus tähän kysymykseen riippuu siitä, ovatko nämä kaksi sopimusta lopullisesti lakanneet olemasta voimasta Bryssel I a ‑asetuksen 68 ja 69 artiklan nojalla. Mainittu tuomioistuin katsoo, että valtiosopimusten lakkaamista koskevat kansainvälisen oikeuden periaatteet ja se seikka, että näissä erilaisissa oikeudellisissa instrumenteissa säännellään toisiaan lähellä olevia kysymyksiä, puhuvat sellaisen tulkinnan puolesta, jonka mukaan kyseisiä sopimuksia ei voida soveltaa sellaisiin oikeussuhteisiin, jotka liittyvät Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, ovatko SEU 50 artiklan 3 kohta ja tuomioistuimen toimivallasta ja ratkaisuista yksityisoikeudellisissa asioissa (muutos) (Ero Euroopan unionista) 4.3.2019 annetun vuoden 2019 asetuksen (Statutory Instruments 2019, nro 479; Civil Jurisdiction and Judgments (Amendment) (EU Exit) Regulations 2019) 4 osan 82 §:n 1 momentin b kohdan i alakohta yleisesti esteenä Brysselin yleissopimuksen soveltamiselle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa Handelsgericht Wien on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-96" title="page-8">
      ”1) Onko [Bryssel I a ‑asetuksen] 25 artiklaa tulkittava siten, että sitä sovelletaan oikeuspaikkasopimukseen, jolla Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja näin ollen (nykyään) kolmanteen maahan sijoittautuneet sopimuspuolet sopivat, että Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ratkaisemaan kyseiseen sopimukseen perustuvat riidat, vaikka sopimuksella, johon riita perustuu, ei ole muuta liittymää kyseiseen oikeuspaikaksi valittuun jäsenvaltioon? Seuraako tästä, että unionin tuomioistuimen [8.2.2024 antamasta tuomiosta Inkreal (C‑566/22, EU:C:2024:123)] ilmeneviä periaatteita on sovellettava samalla tavalla myös siinä tapauksessa, että sopimuspuolet, jotka ovat molemmat sijoittautuneet Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, ovat tehneet oikeuspaikkasopimuksen vielä ennen Brexit-siirtymäkauden päättymistä 31.12.2020, mutta kanne on nostettu vasta Brexitin vaikutusten tultua voimaan? Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että (nykyään) kolmanteen maahan sijoittautuneiden sopimuspuolten välisellä sopimuksella ei ole mitään muuta liittymää valittuun unionin jäsenvaltioon (ks. tästä kuitenkin [kyseisen asetuksen] johdanto-osan 13 ja 14 perustelukappale) ja lisäksi SEU – – 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti Brexitin jälkeen perussopimuksia ei voida lainkaan soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-97" title="page-8">
      Jos unionin tuomioistuin katsoo, ettei [Bryssel I a ‑asetuksen] 25 artiklaa voida soveltaa kyseessä olevaan kolmatta maata koskevaan tilanteeseen, heräävät seuraavat lisäkysymykset:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-98" title="page-8">
      2) Onko [Bryssel I a ‑asetuksen] 68 artiklaa tulkittava siten, että sen nojalla [Brysselin yleissopimuksen] voimassaolo on lopullisesti lakannut – jopa menettelyssä, joka liittyy Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (kun otetaan huomioon Brexit) –, mistä seuraa, että unionin jäsenvaltio ei enää nykyään voi soveltaa kyseistä yleissopimusta?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-99" title="page-8">
      3) Onko [Bryssel I a ‑asetuksen] 69 artiklaa, sellaisena kuin se on, kun otetaan huomioon [luettelo 3], ja Brysselin yleissopimuksen 55 artiklan 13. luetelmakohtaa tulkittava siten, että niiden nojalla [Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välisen sopimuksen] voimassaolo on lopullisesti lakannut myös suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (kun otetaan huomioon Brexit), mistä seuraa, että menettelyssä, joka liittyy Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (kun otetaan huomioon Brexit), ei voida enää soveltaa kyseistä – – kansainvälistä sopimusta? Tässä yhteydessä on myös otettava huomioon, että [Bryssel I a ‑asetuksen] 70 artiklan 1 kohdassa säädetään, että [kyseisen asetuksen] 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset ovat edelleen voimassa asioissa, joihin kyseistä asetusta ei sovelleta. Seuraako tästä, että [kyseisen asetuksen] 70 artiklan 1 kohdan nojalla Brexitin jälkeen kyseisten valtioiden välillä voidaan soveltaa taannehtivasti suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Itävallan tasavallan kyseisen valtion kanssa tekemää valtiosopimusta, joka on aiemmin todettu primaarioikeudessa ’korvatuksi’ (ns. valtiosopimuksen uusi voimaantulo)?
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-100" title="page-9">
      Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi: Olisiko tällainen uusi voimaantulo otettava huomioon myös – tältä osin vastaavan – Brysselin yleissopimuksen 56 artiklan soveltamisalalla?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-101" title="page-9">
      4) Onko SEU 50 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä Brysselin yleissopimuksen 17 ja 18 artiklan soveltamiselle tai uudelle voimaantulolle myös suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (kun otetaan huomioon Brexit), kun Itävallassa vireille pannun oikeudenkäynnin asianosaiset ovat molemmat sijoittautuneet Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja ne ovat – 6.5.2020 tehdyllä – sopimuksella sopineet Itävallan Handelsgericht Wienin yksinomaisesta toimivallasta? Saako SEU 50 artiklan 3 kohta tässä yhteydessä etusijan suhteessa Brysselin yleissopimuksen 66 artiklaan, jonka mukaan kyseinen ’yleissopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi’?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-102" title="page-9">
      5) [a)] Jos unionin tuomioistuin katsoo, että Brysselin yleissopimuksen soveltaminen saa etusijan edellä toisessa, kolmannessa ja neljännessä kysymyksessä tarkoitetulla tavalla – myös suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan –, herää seuraava kysymys: onko Brysselin yleissopimuksen lähtökohtainen etusija esteenä Yhdistyneen kuningaskunnan säännöstölle, jolla nimenomaisesti suljetaan pois Brysselin yleissopimuksen soveltaminen myös oikeuspaikkasopimuksiin, jotka on tehty ennen Brexitin voimaantuloa (ks. 29.2.2024 asti voimassa olleen ja nyt käsiteltävässä asiassa – koska kanne nostettiin 30.6.2023 – selvästikin edelleenkin sovellettavan Britannian säännöstön eli tuomioistuimen toimivallasta ja ratkaisuista yksityisoikeudellisissa asioissa (muutokset ym.) (Ero Euroopan unionista) 4.3.2019 annetun vuoden 2019 asetuksen (SI 2019; Civil Jurisdiction and Judgments (Amendment) (EU Exit) Regulations 2019) 82 §:n 1 momentin b kohdan i alakohdan säännökset)?
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-103" title="page-9">
      [b)] Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi: Kun Itävallan tuomioistuin tutkii, onko kahden Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen sopimuspuolen välillä 6.5.2020 (eli ennen Brexitiä) tehty oikeuspaikkasopimus, jossa tuomioistuimeksi on valittu itävaltalainen tuomioistuin, pätevä, sitooko sitä silti kyseinen – Yhdistyneessä kuningaskunnassa säädetty – [vuonna 2019 annetun Yhdistyneen kuningaskunnan asetuksen] 82 §:n 1 momentin b alakohdan i alakohdan mukainen Brysselin yleissopimuksen soveltamisen kieltävä sääntö, erityisesti primaarioikeuden ensisijaisuuden vuoksi, mikä seikka olisi lähtökohtaisesti esteenä tuomion tehokkaalle täytäntöönpanolle Yhdistyneessä kuningaskunnassa (viimeinen kysymys edellyttää, että [Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välisen sopimuksen] voimassaolon katsotaan päättyneen kolmannessa kysymyksessä esitetyllä tavalla)?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseistä säännöstä sovelletaan tilanteessa, jossa kaksi sopimuksen osapuolta, joilla on kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sopivat erosopimuksen mukaisen siirtymäkauden aikana tehdyssä oikeuspaikkasopimuksessa, että jäsenvaltion tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensiksi mainittuun sopimukseen perustuvat riidat, kun kanne kyseisten osapuolten välisessä riita-asiassa on nostettu kyseisessä tuomioistuimessa siirtymäkauden jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on muistutettava, että koska oikeuspaikkalausekkeessa on luonteensa puolesta kyse toimivaltaa koskevasta valinnanmahdollisuudesta, joka on oikeudellisesti vaikutukseton niin kauan kuin oikeudenkäyntiä ei ole pantu vireille ja josta on seurauksia vasta sinä ajankohtana, jolloin oikeudenkäynti on pantu vireille, tällaista lauseketta on arvioitava ottaen huomioon hetki, jona oikeudenkäynti on pantu vireille (ks. vastaavasti tuomio 13.11.1979, Sanicentral, 25/79, EU:C:1979:255, 6 kohta ja tuomio 24.11.2022, Tilman, C‑358/21, EU:C:2022:923, 30 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Esitettyyn kysymykseen vastaamiseksi on näin ollen määritettävä, kuuluuko Bryssel I a ‑asetuksen ja sen 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan riita, jossa vastakkain ovat kaksi sopimuspuolta, joilla on kotipaikka samassa kolmannessa valtiossa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1.2.2020 jälkeen, ja jotka ovat nimenneet tuomioistuimeksi, jolla on toimivalta ratkaista tuo riita, jäsenvaltion tuomioistuimen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi säännöksen sanamuoto myös sen asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös on (ks. tuomio 17.11.1983, Merck, 292/82, EU:C:1983:335 12 kohta ja tuomio 8.2.2024, Inkreal, C‑566/22, EU:C:2024:123, 15 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Säännöksen sanamuodosta on ensinnäkin todettava, että Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos asianosaiset, riippumatta heidän kotipaikastaan, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava tietystä oikeussuhteesta syntyneet tai mahdollisesti syntyvät riidat, kyseiset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, paitsi jos sopimus on aineellisesti pätemätön tuon jäsenvaltion lain mukaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen säännöksen sanamuodostakin ilmenee siten, että siinä vahvistettua sääntöä sovelletaan asianosaisten kotipaikasta riippumatta. Erityisesti on todettava, ettei kyseisen säännön soveltamiselle ole asetettu mitään ehtoja, jotka perustuisivat siihen, sijaitseeko asianosaisten tai asianosaisen kotipaikka jäsenvaltion alueella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan 1 kohdan asiayhteydestä on ensimmäiseksi huomioon otettavana asiana korostettava, että kyseinen säännös eroaa edeltäjästään eli Bryssel I ‑asetuksen 23 artiklan 1 kohdasta, jossa asetettiin oikeuspaikkasopimukseen perustuvan toimivaltasäännön soveltamisen ehdoksi, että ainakin yhden oikeuspaikkasopimuksen osapuolen kotipaikka oli jäsenvaltiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi huomioon otettavana asiana on muistutettava, että Bryssel I a ‑asetuksella käyttöön otettu toimivaltajärjestelmä on unionin sisäinen järjestelmä, jolla on omat tavoitteensa, kuten sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja vapauden, turvallisuuden oikeuden alueen perustaminen, kuten asetuksen johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee (ks. vastaavasti tuomio 25.2.2025, BSH Hausgeräte, C‑339/22, EU:C:2025:108, 55 kohta). Kyseisen asetuksen johdanto-osan 13 perustelukappaleessa todetaan lisäksi, että ”tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla asioilla on oltava liittymä jäsenvaltion alueeseen” ja että ”tuomioistuimen toimivaltaa koskevia yhteisiä sääntöjä olisi lähtökohtaisesti sovellettava, kun vastaajalla on kotipaikka jäsenvaltiossa”. Kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleessa kuitenkin todetaan, että ”tiettyjä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia tämän asetuksen sääntöjä olisi – – sovellettava vastaajan kotipaikasta riippumatta, jotta voidaan – – kunnioittaa osapuolten sopimusvapautta”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisin kuin Bryssel I a ‑asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa – luettuna yhdessä kyseisen asetuksen johdanto-osan 13 perustelukappaleen kanssa –, jonka mukaan toimivalta määräytyy vastaajan kotipaikkaan perustuvan yleisen periaatteen mukaan, kun vastaajalla on kotipaikka jäsenvaltiossa, kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa, kun sitä luetaan asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleen valossa, säädetään siten, että jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa, toimivalta määräytyy kussakin jäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion lain mukaan, kuitenkin edellyttäen, ettei tietyistä saman asetuksen säännöksistä, kuten asetuksen 25 artiklan säännöksistä, muuta johdu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I a ‑asetuksen 6 artiklan 1 kohdasta ja 25 artiklan 1 kohdasta, kun niitä luetaan yhdessä, ilmenee näin ollen, että tilanteeseen, jossa vastaajan kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa ja jossa sopimuspuolet ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava heidän sopimusperusteiset riitansa, sovelletaan 25 artiklan 1 kohdan mukaista oikeuspaikkasopimukseen perustuvaa toimivaltasääntöä eikä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asianomaisen jäsenvaltion lain mukaisia toimivaltasääntöjä. Edellä esitetty tulkinta tukee siten tämän tuomion 35 kohdasta ilmenevää sanamuodon mukaista tulkintaa, jonka mukaan 25 artiklan 1 kohtaa sovelletaan silloinkin, kun kaikilla riidan osapuolilla on kotipaikka kolmannessa valtiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi huomioon otettavana asiana on tältä osin muistutettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tilanne voi kuulua Bryssel I a ‑asetuksen soveltamisalaan vain, jos siihen liittyy rajat ylittävä tekijä. Tämä rajat ylittävä tekijä voi perustua siihen, että vastaajan kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka tuomioistuimessa kanne on nostettu, sekä muihin tekijöihin, jotka liittyvät esimerkiksi riidan kohteeseen ja jotka voivat jopa sijaita kolmannessa valtiossa. Tällainen tilanne on näet omiaan herättämään tuomioistuinten kansainvälisen toimivallan määrittämistä koskevia kysymyksiä (ks. vastaavasti tuomio 1.3.2005, Owusu, C‑281/02, EU:C:2005:120, 26 kohta, tuomio 8.9.2022, IRnova, C‑399/21, EU:C:2022:648, 28 kohta, tuomio 29.7.2024, FTI Touristik (Kansainvälinen tekijä), C‑774/22, EU:C:2024:646, 26, 28 ja 29 kohta ja tuomio 25.2.2025, BSH Hausgeräte, C‑339/22, EU:C:2025:108, 59 ja 60 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on lisäksi jo täsmentänyt, että tilanteeseen, jossa sopimuksen osapuolet, joiden kotipaikka on samassa jäsenvaltiossa, sopivat, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista tähän sopimukseen perustuvat riidat, liittyy rajat ylittävä tekijä, vaikka kyseisellä sopimuksella ei ole mitään muuta liittymää tähän toiseen jäsenvaltioon. Tällaisessa tilanteessa se, että on olemassa tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus muun kuin sen jäsenvaltion tuomioistuinten hyväksi, johon sopimuspuolet ovat sijoittautuneet, osoittaa siis sinällään, että kyseinen tilanne on luonteeltaan kansainvälinen (ks. vastaavasti tuomio 8.2.2024, Inkreal, C‑566/22, EU:C:2024:123, 25 ja 39 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen tämän tuomion 40 ja 41 kohdassa selostetussa oikeuskäytännössä omaksumaa kantaa vastaavasti on katsottava, että oikeuspaikkasopimus, jonka mukaan jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, kun sopimuspuolten kotipaikka on kolmannessa valtiossa, herättää tuomioistuinten kansainvälisen toimivallan määrittämistä koskevan kysymyksen, ja tällaiseen tilanteeseen liittyy siten kyseisessä oikeuskäytännössä edellytetty rajat ylittävä tekijä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi tällainen tulkinta saa tukea Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan tavoitteista eli kyseisen asetuksen johdanto-osan 15, 19 ja 22 perustelukappaleessa esitettyjen osapuolten sopimusvapauden kunnioittamisen ja yksinomaisten oikeuspaikkasopimusten tehokkuuden lisäämisen tavoitteista (ks. vastaavasti tuomio 8.2.2024, Inkreal, C‑566/22, EU:C:2024:123, 26 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se on yhdenmukainen myös Bryssel I a ‑asetuksen tarkoituksen kanssa, kun sillä pyritään tuomioistuinten toimivaltaa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevien sääntöjen yhtenäistämiseen toimivaltasäännöillä, joiden ennustettavuus on hyvä, ja siten tavoitellaan oikeusvarmuutta. Kolmanteen valtioon sijoittautuneiden sopimuspuolten mahdollisuus sopia, että jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, auttaa nimittäin varmistamaan, että kantaja tietää, missä tuomioistuimessa hän voi nostaa kanteen, ja että vastaaja voi ennakoida, missä tuomioistuimessa häntä vastaan voidaan nostaa kanne. Tässä yhteydessä oikeusvarmuuden tavoite vaatii, että kansallinen tuomioistuin voi helposti ratkaista oman toimivaltansa ilman, että sen tarvitsisi tutkia asia aineellisesti (ks. analogisesti tuomio 29.7.2024, FTI Touristik (Kansainvälinen tekijä), C‑774/22, EU:C:2024:646, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan yhdenmukaistettujen sääntöjen soveltaminen auttaa myös ehkäisemään jäsenvaltioissa oikeusvarmuutta haittaavia toimivaltariitoja, joita saattaisi syntyä, jos kyseessä olevaa tilannetta säänneltäisiin jäsenvaltioiden kansallisilla kansainvälisen yksityisoikeuden säännöillä. Lisäksi näiden yhdenmukaistettujen sääntöjen soveltamisella pienennetään rinnakkaisten oikeudenkäyntien mahdollisuutta ja vältetään se, että eri jäsenvaltioissa annetaan keskenään ristiriitaisia ratkaisuja, kuten kyseisen asetuksen johdanto-osan 21 perustelukappaleessa mainittu lainkäytön yhdenmukaisuuden tavoite edellyttää (ks. vastaavasti tuomio 8.2.2024, Inkreal, C‑566/22, EU:C:2024:123, 30 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen pääasiassa kyseessä olevan kaltainen riita, jossa on vastakkain kaksi kolmanteen valtioon sijoittautunutta sopimuspuolta, jotka ovat nimenneet jäsenvaltion tuomioistuimen ratkaisemaan niiden väliset sopimusriidat, kuuluu Bryssel I a ‑asetuksen ja sen 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sillä seikalla, että oikeuspaikkasopimus, jolla sopimuspuolet, joiden kotipaikka on Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ovat nimenneet jäsenvaltion tuomioistuimen, tässä tapauksessa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen, ratkaisemaan niiden väliset riidat, on tehty siirtymäkauden aikana ja että kanne on nostettu kyseisessä tuomioistuimessa siirtymäkauden jälkeen, ei ole vaikutusta nyt kyseessä olevaan kysymykseen annettavaan vastaukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Erosopimuksessa ei nimittäin säännellä tällaista tilannetta, ja lisäksi tämän tuomion 31–46 kohdassa esitetyistä perusteluista ilmenee, että vaikka riidan osapuolten kotipaikka on kolmannessa valtiossa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1.2.2020 jälkeen, pääasiassa kyseessä oleva riita kuuluu Bryssel I a ‑asetuksen ja sen 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä sanottu huomioon ottaen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että Bryssel I a ‑asetuksen 25 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseistä säännöstä sovelletaan tilanteessa, jossa kaksi sopimuksen osapuolta, joilla on kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sopivat siirtymäkauden aikana tehdyssä oikeuspaikkasopimuksessa, että jäsenvaltion tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensiksi mainittuun sopimukseen perustuvat riidat, vaikka kanne kyseisten osapuolten välisessä riita-asiassa on nostettu kyseisessä tuomioistuimessa siirtymäkauden jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen, kolmas, neljäs ja viides kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otetaan huomioon, että ensimmäiseen kysymykseen on vastattu siten, että pääasiassa kyseessä olevan tilanteen kaltainen tilanne kuuluu Bryssel I a ‑asetuksen ja sen 25 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, toiseen, kolmanteen, neljänteen ja viidenteen kysymykseen ei enää ole tarpeen vastata.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-130" title="page-14">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <p class="C30Dispositifalinea" id="para-131" title="page-14">
      Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 25 artiklan 1 kohtaa
    </p>
    <p class="C30Dispositifalinea" id="para-132" title="page-14">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C30Dispositifalinea" id="para-133" title="page-14">
      kyseistä säännöstä sovelletaan tilanteessa, jossa kaksi sopimuksen osapuolta, joilla on kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sopivat Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen mukaisen siirtymäkauden aikana tehdyssä oikeuspaikkasopimuksessa, että jäsenvaltion tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensiksi mainittuun sopimukseen perustuvat riidat, vaikka kanne kyseisten osapuolten välisessä riita-asiassa on nostettu kyseisessä tuomioistuimessa siirtymäkauden jälkeen.
    </p>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-134" title="page-14">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: saksa.</p>
</body>
</html>
