European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/2247

11.11.2025

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/2247,

annettu 10 päivänä marraskuuta 2025,

toimenpiteistä kasvintuhoojien Candidatus Liberibacter africanus, Candidatus Liberibacter americanus ja Candidatus Liberibacter asiaticus unionin alueelle asettumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta 26 päivänä lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan d–i alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 (2) liitteessä II olevassa A osassa vahvistetaan luettelo unionikaranteenituhoojista, joiden ei tiedetä esiintyvän unionin alueella, ja kyseisessä liitteessä olevassa B osassa luettelo unionikaranteenituhoojista, joiden tiedetään esiintyvän unionin alueella.

(2)

Kasvintuhoojat Candidatus Liberibacter africanus, Candidatus Liberibacter americanus ja Candidatus Liberibacter asiaticus, jäljempänä ’asianomaiset tuhoojat’, luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä II olevassa A osassa. Näillä tuhoojilla on merkittävä kielteinen vaikutus sitruspuulajeihin maissa, joissa niitä esiintyy.

(3)

Asianomaiset tuhoojat voivat levitä vektoreiden Diaphorina citri Kuwayama ja Trioza erytreae Del Guercio, jäljempänä ’asianomaiset vektorit’ kautta, joista edellinen luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä II olevassa A osassa ja jälkimmäinen B osassa.

(4)

Asianomaiset tuhoojat sisältyvät prioriteettituhoojien luetteloon komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/1702 (3), koska ne ovat Candidatus Liberibacter -tuhoojan kolme lajia, jotka aiheuttavat sitruspuiden Huanglongbing-tautia / sitruspuiden kellastumistautia.

(5)

Jotta voidaan varmistaa asianomaisten tuhoojien varhainen havaitseminen ja hävittäminen unionin alueella, jäsenvaltioiden olisi tehtävä vuosittain kartoituksia, joihin sisältyy riittävän suuri määrä silmämääräisiä tarkastuksia, näytteenottoa ja testausta, käyttäen uusimpien tieteellisten ja teknisten tietojen mukaisia menetelmiä.

(6)

Kunkin jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti laadittava ja pidettävä ajan tasalla kutakin prioriteettituhoojaa koskeva valmiussuunnitelma. Aiemmista esiintymistä saatujen kokemusten perusteella on tarpeen hyväksyä erityisiä sääntöjä asetuksen (EU) 2016/2031 25 artiklan täytäntöönpanemiseksi, jotta voidaan varmistaa kattava valmiussuunnitelma siltä varalta, että asianomaisia tuhoojia havaitaan unionissa.

(7)

Jos asianomaisia tuhoojia havaitaan, jäsenvaltioiden olisi niiden hävittämiseksi ja niiden leviämisen estämiseksi unionin alueella perustettava rajattuja alueita, jotka koostuvat saastuneesta alueesta ja puskurialueesta, ja sovellettava näillä alueilla hävittämistoimenpiteitä. Kyseisten rajattujen alueiden koko olisi määritettävä asianomaisten vektoreiden leviämiskyvyn perusteella, kun niiden esiintyminen on virallisesti vahvistettu.

(8)

Asianomaisia tuhoojia koskevien yksittäisten havaintojen perusteella rajatun alueen muodostaminen ei kuitenkaan ole välttämättä tarpeen, koska tällaisessa tapauksessa kasvinterveydellinen riski voidaan nopeasti vähentää hyväksyttävälle tasolle soveltamalla erityisiä toimenpiteitä. Samasta syystä olisi täsmennettävä, että kyseistä poikkeusta voidaan soveltaa, jos on näyttöä siitä, että havaitut asianomaiset tuhoojat eivät ole levinneet laajemmalle eikä asianomaisia vektoreita tiedetä esiintyvän yksittäisen havainnon ympärillä olevalla vähintään 3 kilometrin levyisellä alueella, tai jos havainto tehtiin asianomaisilta vektoreilta fyysisesti suojatussa tuotantopaikassa, joka sijaitsee sellaisella alueella, jolle asianomaiset vektorit eivät voi asettua ulkoalueille.

(9)

Lisäksi tiettyjä asianomaisia kasveja kasvatetaan tuotantopaikoissa, jotka on fyysisesti suojattu asianomaisilta vektoreilta. Jos asianomaisia kasvintuhoojia havaitaan tällaisten tuotantopaikkojen ulkopuolella, ei ole kovin todennäköistä, että esiintymä vaikuttaa kyseisessä paikassa kasvatettaviin asianomaisiin kasveihin. Toimivaltaiset viranomaiset olisi sen vuoksi vapautettava velvollisuudesta soveltaa hävittämistoimenpiteitä kyseisiin asianomaisiin kasveihin, vaikka ne sijaitsisivat rajatulla alueella.

(10)

Jotta voidaan varmistaa hävittämistoimenpiteiden välitön soveltaminen ja estää asianomaisten tuhoojien leviäminen edelleen muualle unionin alueelle, olisi tehtävä rajattuja alueita koskevia kartoituksia vuosittain tarkoituksenmukaisimpana ajankohtana ja riittävän perusteellisesti.

(11)

Tämän asetuksen säännöksiä, jotka koskevat tilastollisesti luotettavien ja riskiperusteisten kartoitusten tekemistä rajattujen alueiden ulkopuolella, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2029, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla olisi riittävästi aikaa suunnitella kartoituksia ja niiden rakennetta, kerätä tarvittavia tilastotietoja ja osoittaa riittävät resurssit kartoitusten tekemiseen.

(12)

Tämän asetuksen säännöksiä, jotka koskevat tilastollisesti luotettavien ja riskiperusteisten kartoitusten suunnittelua ja näytteenottoa rajatuilla alueilla, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla olisi riittävästi aikaa suunnitella ja valmistella kartoituksia sekä osoittaa riittävät resurssit niiden tekemiseen. Tämän siirtymäkauden olisi oltava lyhyempi kuin rajattujen alueiden ulkopuolella tehtäviä kartoituksia koskevan siirtymäkauden, koska tuhoojien esiintyminen rajatun alueen sisäpuolella mahdollistaa tarvittavien tilastotietojen nopeamman keräämisen.

(13)

Olisi vahvistettava erityisvaatimukset, jotka koskevat asianomaisten kasvien ja niiden hedelmien siirtämistä rajatuilta alueilta ja saastuneilta alueilta puskurialueille, jos tuhoojia esiintyy unionin alueella, jotta voidaan varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset voivat välittömästi puuttua asianomaisten tuhoojien leviämisriskiin.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteet kasvintuhoojien Candidatus Liberibacter africanus, Candidatus Liberibacter americanus ja Candidatus Liberibacter asiaticus unionin alueelle asettumisen ja siellä leviämisen estämiseksi, sekä toimenpiteet niiden hävittämiseksi, kun niitä havaitaan kyseisellä alueella.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’asianomaisilla tuhoojilla’ kasvituhoojia Candidatus Liberibacter africanus, Candidatus Liberibacter americanus ja Candidatus Liberibacter asiaticus;

2)

’asianomaisilla kasveilla’ kasveja Citrus L., Fortunella Swingle, Poncirus Raf., Aegle Corrêa, Aeglopsis Swingle, Afraegle Engl., Atalantia Corrêa, Balsamocitrus Stapf, Burkillanthus Swingle, Calodendrum Thunb., Choisya Kunth, Clausena Burm. f., Limonia L., Microcitrus Swingle, Murraya J. Koenig ex L., Pamburus Swingle, Severinia Ten., Swinglea Merr., Triphasia Lour. ja Vepris Comm., tai niiden hybridit, ei kuitenkaan hedelmät, joissa ei ole kantoja tai lehtiä;

3)

’asianomaisilla vektoreilla’ vektoreita Diaphorina citri Kuwayama ja Trioza erytreae Del Guercio;

4)

’tuhoojavalvontakortilla’ Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, julkaisemaa, Huanglongbing-tautia ja sen vektoreita koskevaa tuhoojavalvontakorttia (4);

5)

’tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kartoituksia koskevilla yleisillä ohjeilla’ elintarviketurvallisuusviranomaisen julkaisua ”General guidelines for statistically sound and risk-based surveys of plant pests” (5).

3 artikla

Kartoitukset unionin alueella

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä vuosittain asianomaisia kasveja koskevia riskiperusteisia kartoituksia asianomaisten tuhoojien ja asianomaisten vektoreiden esiintymisen varalta niillä unionin alueen alueilla, joille asianomaiset tuhoojat ja asianomaiset vektorit voisivat asettua, kun otetaan huomioon tuhoojavalvontakortissa tarkoitetut tiedot.

2.   Kartoitussuunnittelun ja kartoituksissa käytettävän näytteenottojärjestelmän on oltava tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kartoituksia koskevien yleisten ohjeiden mukaisia, jotta asianomaisten tuhoojien alhainen esiintymistaso niillä alueilla, joilla kartoitus tehdään, voidaan havaita riittävällä varmuudella.

3.   Kartoitukset on tehtävä

a)

kasvinterveydellisen riskitason pohjalta;

b)

riskialueilla, mukaan lukien vähintään taimitarhat, puutarhamyymälät ja julkiset alueet, tuotantopaikat riippumatta siitä, onko ne fyysisesti suojattu asianomaisilta vektoreilta, ja muut alueet, joilla asianomaisia tuhoojia todennäköisesti voi esiintyä;

c)

asianomaisten tuhoojien ja asianomaisten vektoreiden havaitsemismahdollisuuksien kannalta tarkoituksenmukaisina ajankohtina ottaen huomioon asianomaisten tuhoojien biologia, asianomaisten vektoreiden esiintyminen ja biologia ja asianomaisten kasvien esiintyminen.

4.   Kartoituksiin on tarpeen mukaan sisällyttävä

a)

asianomaisten kasvien silmämääräiset tarkastukset, jotta voidaan havaita asianomaiset tuhoojat, asianomaisten tuhoojien aiheuttamat oireet tai merkkejä asianomaisista vektoreista;

b)

keltaisten liima-ansojen asettaminen ja varren ravistelu -menetelmän (stem-tap method) tai haavien käyttäminen asianomaisten vektorien havaitsemiseksi;

c)

näytteenotto asianomaisista kasveista ja niiden molekyylitestaus asiaankuuluvien kansainvälisten standardien mukaisesti;

d)

näytteenotto asianomaisista vektoreista, jos niitä esiintyy, ja molekyylitestaus asianomaisten tuhoojien esiintymisen varalta asiaankuuluvien kansainvälisten standardien mukaisesti.

4 artikla

Valmiussuunnitelmat

1.   Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) 2016/2031 25 artiklan 2 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on esitettävä valmiussuunnitelmassaan menettelyt, joilla tunnistetaan yksityisten omistajien kiinteistöt, jos havaitaan asianomaisia tuhoojia tai vektoreita, joihin on sovellettava asianmukaisia toimenpiteitä, ja joilla ilmoitetaan kasvien hävittämismääräyksestä ja varmistetaan tällaisiin yksityisiin kiinteistöihin pääsy.

2.   Jäsenvaltioiden on saatettava valmiussuunnitelmansa tarpeen mukaan ajan tasalle vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

5 artikla

Rajattujen alueiden muodostaminen

1.   Jos asianomaisten tuhoojien esiintyminen asianomaisissa kasveissa vahvistetaan virallisesti, kyseisen jäsenvaltion on viipymättä muodostettava rajattu alue asianomaisten tuhoojien hävittämiseksi.

2.   Rajatun alueen on muodostuttava seuraavista:

a)

saastunut alue, joka ulottuu vähintään 50 metrin säteelle asianomaisten tuhoojien tartuttamista asianomaisista kasveista; sekä

b)

puskurialue, joka ulottuu vähintään kolmen kilometrin säteelle saastuneen alueen rajasta.

Jos riskialue on puutarhamyymälä tai taimitarha, rajatun alueen on saastuneen alueen osalta katettava koko puutarhamyymälä tai taimitarha. Tätä sovelletaan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun vähintään 50 metrin säteelle asianomaisten tuhoojien tartuttamista asianomaisista kasveista ulottuvan säteen lisäksi.

6 artikla

Poikkeukset velvoitteesta muodostaa rajatut alueet

1.   Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää olla muodostamatta rajattua aluetta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

on näyttöä siitä, että asianomaisten tuhoojien esiintyminen on yksittäinen havainto, jonka ei odoteta johtavan asettumiseen;

b)

on näyttöä siitä, että asianomaiset tuhoojat eivät ole levinneet laajemmalle; ja

c)

tiedetään, että asianomaisia vektoreita ei esiinny alueella, joka ulottuu vähintään kolmen kilometrin säteelle havainnosta, tai havainto on tehty tuotantopaikassa, joka on fyysisesti suojattu, ja on näyttöä siitä, että asianomaiset vektorit eivät voi asettua ulkoalueille.

2.   Jos toimivaltainen viranomainen soveltaa 1 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on

a)

välittömästi poistettava ja hävitettävä tartunnan saaneet kasvit, oireiset asianomaiset kasvit ja niiden viereiset asianomaiset kasvit;

b)

välittömästi tehostettava silmämääräistä tarkastusta asianomaisten tuhoojien oireiden havaitsemiseksi ja suoritettava asianomaisten kasvien molekyylitestaus asiaankuuluvien kansainvälisten standardien mukaisesti;

c)

toteutettava toimenpiteitä alueella, joka ulottuu vähintään 500 metrin säteelle tartunnan saaneesta kasvista, jotta varmistetaan asianomaisten tuhoojien nopea hävittäminen ja estetään niiden leviäminen;

d)

tehtävä kartoituksia säännöllisesti ja intensiivisesti vähintään kolmen vuoden ajan alueella, joka ulottuu vähintään 500 metrin säteelle siitä paikasta, jossa asianmukaisia tuhoojia havaittiin, paitsi jos a alakohdassa tarkoitettujen tartunnan saaneiden kasvien, oireisten asianomaisten kasvien ja niiden viereisten asianomaisten kasvien poistamisen jälkeen muita asianomaisia kasveja ei enää ole alueella, joka ulottuu vähintään 500 metrin säteelle siitä paikasta, jossa asianmukaisia tuhoojia havaittiin;

e)

jäljitettävä mahdollisuuksien mukaan tartunnan alkuperä ja siihen liittyvä reitti;

f)

lisättävä yleistä tietoisuutta asianomaisen tuhoojan aiheuttamasta uhkasta; ja

g)

toteutettava muita toimenpiteitä, jotka voivat auttaa asianomaisten tuhoojien hävittämisessä.

3.   Rajatun alueen rajat on määritettävä ottaen huomioon tieteelliset periaatteet, asianomaisten tuhoojien biologia, asianomaisten vektoreiden esiintyminen, tartuntataso, asianomaisten kasvien jakautuminen kyseisellä alueella, asianomaisten tuhoojien asettumiseen liittyvä näyttö ja riskialueen tyyppi.

4.   Jos asianomaisten tuhoojien esiintyminen puskurialueella vahvistetaan, on toteutettava hävittämistoimenpiteitä 9 artiklan mukaisesti ja saastuneen alueen ja puskurialueen rajoja on tarkasteltava uudelleen ja niitä on muutettava vastaavasti.

5.   Jos asianomaisten tuhoojien esiintyminen vahvistetaan asianomaisissa vektoreissa mutta ei asianomaisissa kasveissa, toimivaltaisten viranomaisten on tehostettava kartoitusten tekemistä siltä varalta, että asianomaisia tuhoojia esiintyy asianomaisissa kasveissa asetuksen (EU) 2016/2031 18 artiklan mukaisesti määritetyllä rajatulla alueella.

6.   Toimivaltaisten viranomaisten on rajatuilla alueilla lisättävä yleisölle suunnattua tiedotusta asianomaisten tuhoojien uhasta ja toimenpiteistä, joilla niiden leviämistä kyseisten alueiden ulkopuolelle pyritään estämään. Niiden on myös varmistettava, että ammattimaiset toimijat ja yleisö ovat tietoisia määritetyistä rajatuista alueista.

7 artikla

Kartoitukset rajatuilla alueilla

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on vuosittain tehtävä rajatuilla alueilla asetuksen (EU) 2016/2031 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kartoituksia ottaen huomioon tuhoojavalvontakortissa tarkoitetut tiedot.

2.   Kartoitussuunnitelmassa on otettava huomioon tilastollisesti luotettavaa ja riskiperusteisia kartoituksia koskevat yleiset ohjeet. Kartoitussuunnitelman ja havaitsemiskartoituksissa käytettävän näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 95 prosentin luottamustasolla asianomaisten tuhoojien 1 prosentin esiintymistaso.

3.   Nämä kartoitukset on tehtävä 3 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti asianomaisten kasvintuhoojien esiintymisen havaitsemiseksi asianomaisissa kasveissa ja tapauksen mukaan asianomaisissa vektoreissa.

8 artikla

Alueen rajaamisen poistaminen

Rajaaminen voidaan poistaa, kun asianomaisia tuhoojia ei 7 artiklassa tarkoitettujen kartoitusten perusteella ole havaittu rajatulla alueella vähintään kolmeen peräkkäiseen vuoteen.

9 artikla

Hävittämistoimenpiteet

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla saastuneella alueella

a)

sovellettava tehokkaita kasvinsuojelukäsittelyjä asianomaisten vektoreiden hävittämiseksi ennen asianomaisten kasvien poistamista;

b)

viipymättä poistettava ja hävitettävä kaikki tartunnan saaneet kasvit ja niiden viereiset asianomaiset kasvit sekä muut oireiset asianomaiset kasvit;

c)

otettava näytteitä ja testattava asianomaiset kasvit, joita ei ole poistettu b alakohdan nojalla, soveltamalla näytteenottojärjestelmää, jolla voidaan määrittää vähintään 99 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso;

d)

viipymättä poistettava ja hävitettävä kaikki asianomaiset kasvit saastuneella alueella, jos c alakohdan mukainen testaus johtaa lisähavaintoon kyseisellä saastuneella alueella.

2.   Jos asianomaisia kasveja kasvatetaan tuotantopaikassa, joka on fyysisesti suojattu asianomaisilta vektoreilta, 1 kohdassa kuvattuja toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan, kun asianomaisia kasvintuhoojia on havaittu kyseisessä tuotantopaikassa.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla puskurialueella varmistettava, että asianomaisten vektoreiden hävittämiseksi toteutetaan tehokkaita kasvinsuojelukäsittelyjä tai muita tehokkaita toimenpiteitä, kuten biologista torjuntaa.

10 artikla

Toimenpiteet, joilla estetään asianomaisten tuhoojien leviäminen, jos niitä esiintyy unionin alueella

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on mahdollisuuksien mukaan jäljitettävä esiintymän alkuperä ja siihen liittyvä reitti, mukaan lukien ennen rajatun alueen muodostamista siirrettyjen asianomaisten kasvien alkuperä.

2.   Asianomaisia kasveja, jotka on kasvatettu rajatulla alueella sijaitsevassa tuotantopaikassa, ei saa siirtää kyseiseltä rajatulta alueelta eikä siihen liittyvältä saastuneelta alueelta puskurialueelle, elleivät kaikki seuraavat edellytykset täyty:

a)

asianomaiset kasvit on kasvatettu koko niiden elinkaaren ajan tuotantopaikassa, joka on fyysisesti suojattu asianomaisilta vektoreilta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat rekisteröineet ja jonka kyseiset viranomaiset ovat tarkastaneet asianmukaisin väliajoin;

b)

asianomaiset kasvit on kuljetettu rajatun alueen kautta tai sen sisällä siten, että estetään asianomaisten tuhoojien leviäminen, esimerkiksi suljetuissa säiliöissä, ja varmistaen, että asianomaisten tuhoojien tai asianomaisten vektoreiden aiheuttamaa tartuntaa ei voi esiintyä;

c)

asianomaisille kasveille on tehty niin lähellä siirtämisajankohtaa kuin mahdollista molekyylitestaus asianomaisten tuhoojien esiintymisen varalta käyttäen näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 95 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso.

3.   Rajatun alueen ulkopuolelta peräisin olevia asianomaisia kasveja ei saa siirtää saastuneilta alueilta pois tai niiden kautta, ellei ole toteutettu tehokkaita toimenpiteitä, joilla estetään asianomaisten tuhoojien ja asianomaisten vektoreiden aiheuttama tartunta.

4.   Hedelmien muodossa olevia asianomaisia kasveja, jotka on kasvatettu rajatulla alueella sijaitsevassa tuotantopaikassa, ei saa siirtää kyseiseltä rajatulta alueelta eikä siihen liittyvältä saastuneelta alueelta puskurialueelle, paitsi jos kyseisissä hedelmissä ei ole kantoja eikä lehtiä.

5.   Rajatun alueen ulkopuolelta peräisin olevia hedelmien muodossa olevia asianomaisia kasveja, ei saa siirtää saastuneilta alueilta pois tai niiden kautta, paitsi jos kyseisissä hedelmissä ei ole kantoja eikä lehtiä.

11 artikla

Raportointi

Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta komissiolle ja muille jäsenvaltioille edellisenä kalenterivuonna 7 artiklan mukaisesti rajatuilla alueilla tehtyjen kartoitusten tulokset käyttäen jotakin liitteessä vahvistettua mallia.

12 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 3 artiklan 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2029.

Asetuksen 7 artiklan 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2028.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä marraskuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/2031/oj.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten vahvistamisesta kasvintuhoojien vastaisten suojatoimenpiteiden osalta, komission asetuksen (EY) N:o 690/2008 kumoamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta (EUVL L 319, 10.12.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/2072/oj).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1702, annettu 1 päivänä elokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täydentämisestä vahvistamalla prioriteettituhoojien luettelo (EUVL L 260, 11.10.2019, s. 8, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2019/1702/oj).

(4)  EFSA, 2019. Pest survey card on Huanglongbing and its vectors. doi:10.2903/sp.efsa.2019.EN-1574.

(5)  EFSA, 2020. General guidelines for statistically sound and risk-based surveys of plant pests. doi:10.2903/sp.efsa.2020.EN-1919.


LIITE

Mallit 7 artiklan nojalla tehtyjen kartoitusten tulosten raportoimiseksi

A OSA

1.   Malli vuotuisten kartoitusten tuloksista raportoimiseksi

1.

Rajatun alueen kuvaus

2.

Rajatun alueen alkuperäinen koko (ha)

3.

Rajatun alueen päivitetty koko (ha)

4.

Menetelmä (hävittäminen tai leviämisen estäminen)

5.

Alue

6.

Kartoituspaikat

7.

Todetut riskialueet

8.

Tarkistetut riskialueet

9.

Kasviaineisto/hyödyke

10.

Isäntäkasvilajien luettelo

11.

Ajankohta

12.

Kartoituksen tiedot

13.

Analysoitujen oireisten näytteiden lukumäärä

i:

Yhteensä

ii:

Positiivinen

iii:

Negatiivinen

iv:

Määrittämätön

14.

Analysoitujen oireettomien näytteiden lukumäärä

i:

Yhteensä

ii:

Positiivinen

iii:

Negatiivinen

iv:

Määrittämätön

15.

Ilmoitettujen esiintymien ilmoitusnumero tapauksen mukaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 mukaisesti  (1)

16.

Huomautukset

A)

Silmämääräisten tarkastusten määrä

B)

Näytteiden lukumäärä yhteensä

C)

Ansojen (tai vaihtoehtoisten menetelmien (esim. haavit)) tyyppi

D)

Ansojen (tai muiden pyydystysmenetelmien) lukumäärä

E)

Pyydystyspaikkojen määrä (jos poikkeaa D kohdassa esitetyistä tiedoista)

F)

Testaustyyppi (esim. mikroskooppinen tunnistus, PCR, ELISA-testi jne.)

G)

Testien kokonaismäärä

H)

Muut toimenpiteet (esim. vainukoirat, droonit, helikopterit, tiedotuskampanjat jne.)

Nimi

Määrittämispäivä

Kuvaus

Lukumäärä

I)

Muiden toimenpiteiden lukumäärä

Lukumäärä

Päivämäärä

A

B

C

D

E

F

G

H

I

i

ii

iii

iv

i

ii

iii

iv

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.   Mallin täyttöohjeet

Jos käytetään tätä mallia, tämän liitteen B osassa olevaa lomaketta ei täytetä.

Sarake 1: Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen muodostamispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2: Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista.

Sarake 3: Ilmoitetaan rajatun alueen koko kartoituksen jälkeen.

Sarake 4: Ilmoitetaan käytetty menetelmä: hävittäminen tai leviämisen estäminen. Lisätään tarvittaessa rivejä kunkin tuhoojan vuoksi muodostettujen rajattujen alueiden määrän ja niillä sovellettavien menetelmien mukaan.

Sarake 5: Ilmoitetaan, missä rajatun alueen osassa kartoitus tehtiin, ja lisätään rivejä tarpeen mukaan: saastunut alue tai puskurialue, käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan saastuneen alueen se osa, jossa kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 20 km ennen puskurialuetta, taimitarhojen ympärillä jne.), eri riveillä.

Sarake 6: Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla jokin seuraavista:

1.

ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4 metsä;

2.

ulkoilma (muu): 2.1 yksityinen puutarha; 2.2 julkinen alue; 2.3 suojelualue; 2.4 luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto jne.);

3.

fyysisesti suljetut tilat: 3.1 kasvihuone; 3.2 yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3 julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähittäismyyntipaikka, jossa käytetään puista pakkausmateriaalia, puuteollisuus).

Sarake 7: Ilmoitetaan, mitkä ovat riskialueita tuhoojan biologian, isäntäkasvien esiintymisen, ympäristö- ja ilmasto-olosuhteiden sekä riskipaikkojen perusteella.

Sarake 8: Ilmoitetaan kartoitukseen sisältyvät riskialueet, sarakkeessa 7 yksilöidyistä riskialueista.

Sarake 9: Ilmoitetaan kasvit, hedelmät, siemenet, maaperä, pakkausmateriaali, puutavara, koneet, ajoneuvot, vesi, muu (täsmennettävä).

Sarake 10: Ilmoitetaan luettelo kartoitetuista kasvilajeista/-suvuista täyttämällä yksi rivi yhtä kasvilajia/-sukua kohti.

Sarake 11: Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 12: Ilmoitetaan kartoituksen tiedot ottaen huomioon kunkin tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset. Merkitään ’ei saatavilla’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla.

Sarakkeet 13 ja 14: Ilmoitetaan tarvittaessa tulokset ja annetaan vastaavissa sarakkeissa saatavilla olevat tiedot. ”Määrittämättömiä” ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole jostain syystä saatu tulosta (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty, koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte).

 

Sarake 15: Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuoden aikana ilmoitetut esiintymät puskurialueella tehdyistä havainnoista. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 16 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

B OSA

1.   Malli vuotuisten tilastopohjaisten kartoitusten tulosten raportoimiseksi

1.

Rajatun alueen kuvaus

2.

Rajatun alueen alkuperäinen koko (ha)

3.

Rajatun alueen päivitetty koko (ha)

4.

Menetelmä

5.

Alue

6.

Kartoituspaikat

7.

Ajankohta

A.

Kartoituksen määrittely (syöteparametrit RiBESS+ -järjestelmässä)

B.

Näytteenotto

C.

Kartoituksen tulokset

25.

Huomautukset

8.

Kohdepopulaatio

9.

Epidemiologiset yksiköt

10.

Havaitsemismenetelmät

11.

Näytteenoton tehokkuus

12.

Menetelmän herkkyys

13.

Riskitekijät (toiminnot, sijaintipaikat ja alueet)

14.

Tarkastettujen epidemiologisten yksiköiden määrä

15.

Silmämääräisten tarkastusten määrä

16.

Näytteiden määrä

17.

Ansojen määrä

18.

Ansapaikkojen määrä

19.

Testien määrä

20.

Muiden toimenpiteiden määrä

21.

Tulokset

22.

Ilmoitettujen esiintymien ilmoitusnumero, tapauksen mukaan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 mukaisesti

23.

Saavutettu luotettavuustaso

24.

Oletettu esiintyvyys

Nimi

Määrittämispäivä

Kuvaus

Lukumäärä

Isäntälajit

Alue (ha tai muu sopivampi yksikkö)

Tarkastusyksiköt

Kuvaus

Yksiköt

Silmämääräiset tarkastukset

Ansojen asettaminen

Testaus

Muut menetelmät

Riskitekijä

Riskitasot

Sijaintipaikkojen määrä

Suhteelliset riskit

Isäntäpopulaation osuus

Positiivinen

Negatiivinen

Määrittämätön

Lukumäärä

Päivämäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.   Mallin täyttöohjeet

Selitetään tuhoojakartoituksen suunnittelua koskevat taustaoletukset. Esitetään yhteenveto ja perustelu:

—

kohdepopulaatio, epidemiologinen yksikkö ja tarkastusyksiköt;

—

havaitsemismenetelmä ja menetelmän herkkyys;

—

riskitekijä(t), joista ilmoitetaan riskitasot ja vastaavat suhteelliset riskit ja osuudet isäntäkasvipopulaatiosta.

Sarake 1: Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen muodostamispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2: Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista.

Sarake 3: Ilmoitetaan rajatun alueen koko kartoituksen jälkeen.

Sarake 4: Ilmoitetaan käytetty menetelmä: hävittäminen tai leviämisen estäminen. Lisätään tarvittaessa rivejä kunkin tuhoojan vuoksi muodostettujen rajattujen alueiden määrän ja niillä sovellettavien menetelmien mukaan.

Sarake 5: Ilmoitetaan, missä rajatun alueen osassa kartoitus tehtiin, ja lisätään rivejä tarpeen mukaan: saastunut alue (SA) tai puskurialue (PA), käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan saastuneen alueen se osa, jolla kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 20 km ennen puskurialuetta, taimitarhojen ympärillä jne.), eri riveillä.

Sarake 6: Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla jokin seuraavista:

1.

ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4 metsä;

2.

ulkoilma (muu): 2.1 yksityinen puutarha; 2.2 julkinen alue; 2.3 suojelualue; 2.4 luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5. muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puuta pakkausmateriaalina, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto jne.);

3.

fyysisesti suljetut tilat: 3.1 kasvihuone; 3.2 yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3 julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähittäismyyntipaikka, jossa käytetään puista pakkausmateriaalia, puuteollisuus).

Sarake 7: Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 8: Ilmoitetaan kohdepopulaatio ja sitä vastaava luettelo isäntälajeista/-suvuista ja katetusta alueesta. Kohdepopulaatio määritellään tarkastusyksiköiden kokonaisuutena. Sen koko määritellään tavanomaisesti maatalousalueiden osalta hehtaareina, mutta kyseessä voivat olla myös esimerkiksi palstat, pellot tai kasvihuoneet. Valinta olisi perusteltava taustaoletuksia koskevassa kohdassa. Ilmoitetaan tarkastusyksiköt, joita kartoitus koski. ’Tarkastusyksiköllä’ tarkoitetaan kasveja, kasvinosia, hyödykkeitä, materiaaleja ja tuhoojan vektoreita, jotka on tutkittu tuhoojien yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi.

Sarake 9: Ilmoitetaan epidemiologiset yksiköt, joita kartoitus koski, niiden kuvaus ja mittayksikkö. ’Epidemiologisella yksiköllä’ tarkoitetaan homogeenista aluetta, jolla tuhoojan ja isäntäkasvien keskinäiset vaikutukset sekä abioottiset ja bioottiset tekijät ja olosuhteet johtaisivat samaan epidemiologiaan, jos tuhoojaa esiintyisi. Epidemiologiset yksiköt ovat kohdepopulaation alayksikköjä, jotka ovat epidemiologialtaan homogeenisia ja joihin kuuluu vähintään yksi isäntäkasvi. Joissakin tapauksissa koko isäntäpopulaatio tietyllä alueella / tietyssä maassa voidaan määritellä epidemiologiseksi yksiköksi. Kyse voi olla yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön alueista (NUTS-alueista), kaupunkialueista, metsistä, ruusutarhoista tai maatiloista tai hehtaarimääräisistä alueista. Epidemiologisten yksiköiden valinta on perusteltava taustaoletuksissa.

Sarake 10: Ilmoitetaan kartoituksessa käytetty menetelmä sekä kussakin tapauksessa toteutettujen toimien lukumäärä kutakin tuhoojaa koskevien oikeudellisten erityisvaatimusten mukaisesti. Merkitään ’ei saatavilla’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla.

Sarake 11: Ilmoitetaan arvio näytteenoton tehokkuudesta. Näytteenoton tehokkuudella tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että tartunnan saaneista kasveista valitaan tartunnan saaneita kasvinosia. Vektorien osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti menetelmän avulla saadaan otettua kiinni positiivinen vektori, kun niitä esiintyy kartoitettavalla alueella. Maaperän osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti saadaan valittua tuhoojan sisältävä maaperänäyte, kun tuhoojaa esiintyy kartoitettavalla alueella.

Sarake 12: ’Menetelmän herkkyydellä’ tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti menetelmä havaitsee asianmukaisesti tuhoojan esiintymisen. Menetelmän herkkyys määritellään todennäköisyydeksi siitä, että tosiasiallisesti positiivisesta isäntäkasvista saadaan positiivinen testitulos. Se saadaan kertomalla näytteenoton tehokkuus (eli todennäköisyys valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvinosia) diagnostisella herkkyydellä (joka määritetään yksilöimisprosessissa käytettävällä silmämääräisellä tarkastuksella ja/tai laboratoriotestillä).

Sarake 13: Ilmoitetaan riskitekijät eri riveillä käyttäen niin monta riviä kuin tarpeen. Ilmoitetaan jokaisen riskitekijän osalta riskitaso ja vastaava suhteellinen riski ja isäntäkasvipopulaation osuus.

Sarake B: Ilmoitetaan kartoituksen tiedot ottaen huomioon kunkin tuhoojan kartoitusta koskevat oikeudelliset vaatimukset. Merkitään ’ei saatavilla’, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla. Näissä sarakkeissa annettavat tiedot liittyvät sarakkeeseen 10 ”Havaitsemismenetelmät” sisältyviin tietoihin.

Sarake 18: Ilmoitetaan pyydystyspaikkojen lukumäärä, jos se ei ole sama kuin ansojen lukumäärä (sarake 17) (jos esimerkiksi samaa ansaa käytetään eri paikoissa).

Sarake 21: Ilmoitetaan positiivisiksi, negatiivisiksi ja määrittämättömiksi todettujen näytteiden määrä. ”Määrittämättömiä” ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole jostain syystä saatu tulosta (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty, koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte).

Sarake 22: Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuonna tehdyt esiintymäilmoitukset. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 25 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

Sarake 23: Ilmoitetaan kartoituksen herkkyys, sellaisena kuin se määritellään kansainvälisessä kasvinsuojelutoimenpidestandardissa (ISPM) 31. Tämän saavutetun luotettavuustason, joka koskee tuhoojista vapaata asemaa, arvo lasketaan tehtyjen tarkastusten (ja/tai otettujen näytteiden) perusteella ottaen huomioon menetelmän herkkyys ja oletettu esiintyvyys.

Sarake 24: Ilmoitetaan oletettu esiintyvyys ennen kartoitusta tehdyn, tuhoojan todennäköistä todellista esiintyvyyttä kentällä koskevan arvioinnin perusteella. Oletettu esiintyvyys asetetaan tavoitteeksi kartoituksessa, ja se vastaa riskinhallinnasta vastaavien tahojen tekemää kompromissia tuhoojan esiintymistä koskevan riskin ja kartoituksen tekemiseen käytettävien resurssien välillä. Esiintyvyyskartoituksissa arvoksi vahvistetaan tavallisesti yksi prosentti.


(1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1715, annettu 30 päivänä syyskuuta 2019, virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän ja sen komponenttien toimintaa koskevista säännöistä (IMSOC-asetus) (EUVL L 261, 14.10.2019, s. 37, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/1715/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/2247/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)